Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 16. helmikuuta 2012(1), 13. syyskuuta 2012(2), 23. toukokuuta 2013(3) ja 12. syyskuuta 2013(4) antamansa päätöslauselmat sekä päätöslauselmat, jotka koskevat aseellisten konfliktien vuoksi pakolaisiksi joutuneita,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 23. tammikuuta, 18. helmikuuta, 11. maaliskuuta, 22. huhtikuuta, 27. toukokuuta, 24. kesäkuuta, 9. heinäkuuta ja 22. heinäkuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta; ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 8. helmikuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 21. elokuuta 2013 antaman julkilausuman viimeisimmistä tiedoista kemiallisten aseiden käytöstä Damaskoksessa, 23. elokuuta 2013 antaman julkilausuman Syyrian konfliktin poliittisen ratkaisun löytämisen kiireellisyydestä (joka heijasteli EU:n 7. syyskuuta 2013 hyväksymää yhteistä kantaa Syyriaan), 10. syyskuuta 2013 antaman julkilausuman ehdotuksesta ottaa Syyrian kemialliset aseet kansainväliseen valvontaan ja 14. syyskuuta 2013 antaman julkilausuman Yhdysvaltojen ja Venäjän päästyä sopimukseen Syyrian kemiallisista aseista sekä 11. syyskuuta 2013 parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan julkilausumat Syyrian pakolaisista ja EU:n toimista ja erityisesti hänen 3. syyskuuta 2013 antamansa julkilausuman Syyrian kriisiä pakenevia pakolaisia koskevista tuoreista luvuista; ottaa huomioon humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) Syyriaa koskevat tilannekatsaukset ja maakohtaiset tiedotteet,

–  ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun António Guterresin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa Vilnassa 18. heinäkuuta 2013 esittämät kommentit(5),

–  ottaa huomioon humanitaaristen asioiden alipääsihteerin ja hätäapukoordinaattorin Valerie Amosin YK:n turvallisuusneuvostossa antamat selonteot Syyriasta ja erityisesti hänen 18. huhtikuuta 2013 antamansa selonteon,

–  ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun 4. syyskuuta 2013 järjestämän Syyrian naapurimaiden ministerikokouksen yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmat Syyriasta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin sekä joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen, joissa kaikissa Syyria on osapuolena,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78, 79 ja 80 artiklan,

–  ottaa huomioon vuoden 1949 Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto (UNHCR) oli 20. syyskuuta 2013 mennessä rekisteröinyt yhteensä 1 929 227 Syyrian pakolaista naapurimaissa ja Pohjois-Afrikassa; ottaa huomioon, että pakolaisten ja rekisteröimättömien pakolaisten kokonaismäärä on arviolta 2 102 582; ottaa huomioon, että saman lähteen mukaan 76 prosenttia Syyrian pakolaisväestöstä on naisia ja lapsia; ottaa huomioon, että 410 000 syyrialaista pakolaislasta on alakouluikäisiä (5–11-vuotiaita); ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston (OCHA) mukaan maan sisäisten pakolaisten määrä 9. syyskuuta 2013 oli 4,25 miljoonaa;

B.  toteaa, että UNCHR:n mukaan seuraavissa maissa oli 20. syyskuuta 2013 seuraava määrä pakolaisia (myös rekisteröintiä odottavat pakolaiset): Turkissa 492 687, Libanonissa 748 608, Jordaniassa 531 768, Irakissa 190 857, Egyptissä 124 373 sekä Marokossa, Algeriassa ja Libyassa 14 289 (rekisteröityä pakolaista); toteaa, että tuhansia syyrialaisia pakenee päivittäin naapurimaihin ja että YK:n Syyriaa koskevassa alueellisessa toimintasuunnitelmassa esitetyn arvion mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä syyrialaispakolaisia on kaikkiaan 3,5 miljoonaa;

C.  ottaa huomioon, että syyrialaisten esittämien turvapaikkahakemusten määrä EU:ssa on vuonna 2013 noussut edelleen ja että sen jälkeen, kun konflikti alkoi vuonna 2011, EU:ssa ja sen lähinaapurimaissa (Sveitsi ja Norja) on esitetty 52 037 tällaista turvapaikkahakemusta;

D.  ottaa huomioon, että unionin jäsenvaltioista (EU-28) Saksa (14 842) ja Ruotsi (14 083) ovat vastaanottaneet 59 prosenttia esitetyistä hakemuksista; ottaa huomioon, että vaikka muissakin jäsenvaltioissa hakemusten määrä on kasvanut merkittävästi, ainoastaan yhdessä muussa jäsenvaltiossa on tehty yli 2 000 hakemusta (Yhdistynyt kuningaskunta: 2 634);

E.  ottaa huomioon, että ei ole olemassa täysin tarkkoja ja luotettavia tietoja Eurooppaan saapuvien syyrialaisten kokonaismäärästä eikä Euroopan maissa turvapaikkaa hakevien tai yleensä Euroopassa olevien syyrialaisten määrästä; ottaa huomioon, että UNHCR:n mukaan on merkkejä siitä, että syyrialaisten suojelussa EU:ssa on edelleen aukkoja, vaikka otetaankin huomioon, että edellä mainituissa tiedoissa sekä jäsenvaltioiden turvapaikkapäätöskäytäntöjä koskevissa tilastoissa ja tiedoissa on puutteita;

F.  ottaa huomioon, että Syyrian pakolaiskriisi on ensimmäinen testi hiljattain muutetulle Euroopan yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle (CEAS);

G.  ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännössä on jo joitakin välineitä, kuten viisumisäännöstö(6) ja Schengenin rajasäännöstö(7), jotka mahdollistavat viisumin myöntämisen humanitaarisin perustein;

H.  katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään turvapaikka- ja maahanmuuttorahastossa ja valmistelutoimessa ”Pakolaisten uudelleensijoittamisen mahdollistaminen hätätilanteissa” käytettävissä olevia varoja; ottaa huomioon, että viimeksi mainittu kattaa muun muassa seuraavat toimet: tuetaan henkilöitä, joille UNHCR on jo myöntänyt pakolaisaseman, tuetaan hätätoimia tapauksissa, joissa ensisijaisiksi määritellyt pakolaisryhmät ovat aseellisen hyökkäyksen kohteena tai ovat muuten äärimmäisen haavoittuvassa ja hengenvaarallisessa tilanteessa, sekä tarjotaan hätätilanteissa tarvittaessa ylimääräistä taloudellista tukea UNHCR:lle ja sen yhteysorganisaatioille jäsenvaltioissa ja unionin tasolla;

I.  ottaa huomioon Lampedusan viimeisimmän tragedian 3. lokakuuta 2013, jossa kuoli 130 siirtolaista ja useita satoja katosi; ottaa huomioon, että kymmenettuhannet siirtolaiset ovat menehtyneet yrittäessään päästä EU:hun; korostaa jälleen kerran, että on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä pelastamaan vaarassa olevat ihmishenget ja että jäsenvaltioiden on pidettävä kiinni kansainvälisistä meripelastusta koskevista velvoitteistaan;

1.  on erittäin huolissaan Syyrian jatkuvasta humanitaarisesta kriisistä ja sen aiheuttamasta suuresta rasituksesta naapurimaille; ilmaisee huolensa siitä, että pakolaisvirta jatkuu ja nopeutuu eikä tilanteen pikaisesta päättymisestä ole merkkiäkään;

2.  kiittää Syyriasta tulevia pakolaisia vastaanottaneiden maiden viranomaisten ponnisteluja ja solidaarisuutta sekä väestön anteliaisuutta;

3.  panee tyytyväisenä merkille Syyrian naapurimaiden avointen ovien politiikan ja kehottaa niitä pitämään rajansa auki kaikille Syyriasta pakeneville pakolaisille;

4.  pitää huolestuttavana, että yhä useammat syyrialaiset vaarantavat henkensä Välimerellä päästäkseen EU:hun;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet antamaan yli miljardi euroa humanitaarisena ja muuna kuin humanitaarisena apuna Syyriassa ja maan ulkopuolella eläville syyrialaisille; toteaa, että EU on suurin humanitaarisen avun antaja Syyrian kriisissä; kehottaa myös EU:ta valvomaan rahoituksen jakamista;

6.  kehottaa EU:ta jatkamaan humanitaaristen ja muiden kuin humanitaaristen toimien avokätistä rahoittamista Syyrian väestön ja naapurimaissa olevien syyrialaisten pakolaisten tarpeisiin vastaamiseksi;

7.  kannustaa jäsenvaltioita hoitamaan kiireellisimmät tarpeet uudelleensijoituksen kautta sen lisäksi, että käytetään nykyisiä kansallisia kiintiöitä ja humanitaarisista syistä hyväksyttävää maahantuloa; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään valmistelutoimessa / pilottihankkeessa vielä jäljellä olevia varoja uudelleensijoitukseen;

8.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä, EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan tuen antamista tämän poikkeuksellisen humanitaarisen kriisin johdosta ja sitoutumaan Syyrian naapurimaiden tehokkaaseen avustamiseen;

9.  kehottaa EU:ta kutsumaan koolle Syyrian pakolaiskriisiä käsittelevän humanitaarisen konferenssin ja antamaan etusijan alueen vastaanottajamaita (erityisesti Libanon, Jordania, Turkki ja Irak) suoraan koskeville toimille, jotta voidaan tukea niiden toimia yhä kasvavan pakolaisväestön vastaanottamiseksi ja avointen ovien politiikan jatkamiseksi; korostaa, että kaikkien EU:n toimielinten sekä kansalaisjärjestöjen olisi osallistuttava tähän konferenssiin, jossa olisi keskityttävä humanitaarisiin toimiin ja EU:n aseman ja diplomaattisen toiminnan vahvistamiseen Syyrian konfliktin lopettamiseksi;

10.  korostaa, että tässä vaiheessa on tärkeä tarkastella konkreettisesti, voisivatko jäsenvaltiot tehdä enemmän Syyrian tilanteeseen liittyvien suojelutoimien hyväksi ja miten ja milloin se voitaisiin tehdä; toteaa, että tarvitaan yhteisvastuullisuutta ja suojelutoimien proaktiivista lujittamista EU:ssa lisäämällä yhteistyötä, tietojen jakamista, valmiuksien kehittämistä ja poliittista vuoropuhelua;

11.  panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden yleisen konsensuksen siitä, että Syyrian kansalaisia ei pitäisi palauttaa Syyriaan; korostaa kuitenkin, että Syyriasta saapuvien pakolaisten vastaanottoasiaan tarvitaan johdonmukaisempi lähestymistapa ja laajempaa yhteisvastuullisuutta suurimman paineen alaisena olevien jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki CEAS:n eri välineitä koskevat säännökset on pantu asianmukaisesti täytäntöön;

12.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kaikkia nykyisiä EU:n säädöksiä ja menettelyjä turvallisen maahantulon osalta, jotta maastaan pakenevat syyrialaiset voidaan vastaanottaa väliaikaisesti; toteaa, että laillinen maahantulo EU:hun on parempi vaihtoehto kuin vaarallisempi laiton maahantulo, joka voi sisältää riskin ihmiskaupasta; panee merkille, että tietyt jäsenvaltiot ovat antaneet syyrialaisille joko pysyvän asuinpaikan (esim. Ruotsi) tai mahdollistaneet väliaikaisen maahanpääsyn (esim. Saksa);

13.  muistuttaa jäsenvaltioita, että konfliktia pakenevat ja kansainvälistä suojaa hakevat syyrialaiset olisi ohjattava toimivaltaisten kansallisten turvapaikkaviranomaisten luo ja heillä olisi oltava mahdollisuus oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen turvapaikkamenettelyyn;

14.  kehottaa EU:ta toteuttamaan asianmukaisia ja vastuullisia toimenpiteitä sen varalta, että jäsenvaltioihin tulvii pakolaisia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota jatkamaan tilanteen seuraamista ja työstämään valmiussuunnitelmaa, mukaan luettuna mahdollisuus soveltaa tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä(8), jos ja kun olosuhteet sitä vaativat;

15.  tähdentää, että jäsenvaltioilla on velvoite pelastaa merellä olevat siirtolaiset hädästä, ja kehottaa kansainvälistä velvoitetta rikkoneita jäsenvaltioita lakkaamaan käännyttämästä siirtolaisten veneitä takaisin merelle;

16.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta nykyisen kansainvälisen ja EU-oikeuden mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan välittömästi kaikki sääntöjenvastaiset pidennettyä pidätystä koskevat käytännöt, jotka ovat vastoin kansainvälistä ja unionin lainsäädäntöä, ja korostaa, että siirtolaisten pidättämistä koskevista toimenpiteistä on aina tehtävä hallinnollinen päätös, joka on asianmukaisesti perusteltava ja jonka on oltava väliaikainen;

17.  kehottaa asianosaisia valiokuntiaan jatkamaan Syyrian ja naapurimaiden tilanteen sekä jäsenvaltioiden tältä osin toteuttamien toimien seuraamista;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, YK:n pääsihteerille, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle, Arabiliiton pääsihteerille, Syyrian arabitasavallan parlamentille ja hallitukselle, Syyrian naapurimaiden parlamenteille ja hallituksille sekä kaikille Syyrian konfliktin osapuolille.

(1) EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 37. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0351. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0223. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0378. (5) http://www.unhcr.org/51b7149c9.html. (6) Yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) 13. heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1). (7) Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15. maaliskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1). (8) Vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20. heinäkuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/55/EY (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).