Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” (COM(2013)0690),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 annetun Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvityksen Eurooppa-neuvostolle ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”(1),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus” (COM(2012)0777),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2012 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät etenemissuunnitelmasta talous- ja rahaliiton toteuttamiseksi(2),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönotto” (COM(2013)0165),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa – Merkittävien talouspolitiikan uudistussuunnitelmien ennalta yhteensovittaminen” (COM(2013)0166),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013(3), 28. kesäkuuta 2013(4) ja 25. lokakuuta 2013(5) annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”(6),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083) sekä sitä koskevan 12. kesäkuuta 2013 annetun päätöslauselmansa(7),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2013 painopisteiden täytäntöönpano”(8),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Sosiaalinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” (COM(2009)0567),

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan 9. heinäkuuta 2013 järjestämän julkisen kuulemisen aiheesta ”Talous- ja rahaliiton (EMU) sosiaalinen ulottuvuus – eurooppalainen työttömyysturvajärjestelmä”,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2013 päivätyn, komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston työryhmän julkaiseman asiakirjan automaattisista vakauttajista,

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2013 päivätyn European Policy Centren (EPC) selvityksen ”Developing the social dimension of a deep and genuine Economic and Monetary Union”,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2013 päivätyn Notre Europen asiakirjan ”Blueprint for a Cyclical Shock Insurance in the euro area”,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2013 päivätyn Kansainvälisen valuuttarahaston muistion aiheesta ”Toward a Fiscal Union for the Euro Area”(9),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman kriisin vaikutuksista heikossa asemassa olevien ryhmien hoidon saantiin(10),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2013 julkaistun EU Employment and Social Situation: Quarterly Review ‑katsauksen,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta (O-000122/2013 – B7-0524/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että työttömyys on noussut hälyttävälle tasolle EU:ssa ja että työttöminä on 26,6 miljoonaa ihmistä(11);

B.  ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyysaste on noussut ennennäkemättömälle tasolle ja että koko EU:n keskiarvo on 23 prosenttia;

C.  ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut useimmissa jäsenvaltioissa ja että se on koko EU:n tasolla mitattuna saavuttanut kaikkien aikojen korkeimman tason;

D.  ottaa huomioon, että rakenteellinen työttömyys ja työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuusongelmat ovat lisääntyneet;

E.  ottaa huomioon, että vuodesta 2007 lähtien köyhyys on lisääntynyt EU:ssa samalla kun kotitalouksien tulot vähenevät ja sen seurauksena 24,2:ta prosenttia EU:n väestöstä uhkaa nyt köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen;

F.  ottaa huomioon, että työssäkäyvien köyhien määrä on kasvanut tasaisesti kriisin alkamisesta lähtien;

G.  ottaa huomioon, että työssäkäyvien köyhien ja työttömien kotitalouksien määrän kasvu on johtanut köyhyydessä elävien lasten määrän kasvuun;

H.  ottaa huomioon, että erot ovat kasvaneet EU:n jäsenvaltioiden sisällä mutta myös EU:n ja erityisesti euroalueen valtioiden välillä;

I.  ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden välillä on yhä edelleen eroja, joiden vuoksi työttömyys polarisoituu nopeasti, ja että joissakin maissa tällaiset erot ovat lisääntymässä myös alueiden ja sosiaaliryhmien välillä;

J.  ottaa huomioon, että sosiaalinen epätasapaino on kasvanut nopeammin euroalueella kuin koko EU:ssa;

K.  ottaa huomioon, että sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen avulla määritettiin seurattavia keskeisiä sosiaalisia suuntauksia;

L.  ottaa huomioon, että työttömyysluvut nousivat euroalueen reuna-alueilla vuonna 2012 keskimäärin 17,3 prosenttiin vastaavan luvun ollessa 7,1 prosenttia euroalueen ytimessä;

M.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET) olevien nuorten keskimääräinen osuus nousi vuonna 2012 22,4 prosenttiin reuna-alueilla vastaavan luvun ollessa 11,4 prosenttia euroalueen ytimessä;

N.  ottaa huomioon, että kahdessa kolmanneksessa EU:n jäsenvaltioista köyhyysaste on kasvanut, mutta jäljelle jäävässä kolmanneksessa se on ollut vakaa;

O.  ottaa huomioon, että merkittäviä toimenpiteitä on toteutettu EU:n talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistamiseksi; toteaa kuitenkin, että mahdollisuus saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet on tällä hetkellä uhattuna;

P.  katsoo, että sosiaalista epätasapainoa koskeva keskustelu on asetettava samaan asemaan kuin makrotalouden epätasapainoa koskeva keskustelu;

Q.  ottaa huomioon, että parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta järjesti 9. heinäkuuta 2013 julkisen kuulemisen aiheesta ”Talous- ja rahaliiton sosiaalinen ulottuvuus – eurooppalainen työttömyysturvajärjestelmä”, jossa keskusteltiin automaattisten vakauttajien tarpeesta euroalueen tasolla ja tarkasteltiin mahdollisia menettelyjä, joilla ne voitaisiin ottaa käyttöön;

R.  toteaa, että troikka on vahvistanut, että työmarkkinaosapuolten korkealaatuinen osallistuminen ja niiden vahva vuoropuhelu myös kansallisella tasolla ovat tarpeellisia ja voivat myötävaikuttaa uudistusten ja erityisesti EMUun liittyvien uudistusten onnistumiseen;

S.  toteaa, että eräiden jäsenvaltioiden taloustilanne on vaarantanut työllisyyden laadun, sosiaaliturvan ja terveys- ja turvallisuusnormit;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” ja katsoo sen olevan ensimmäinen askel EMUn sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen suuntaan;

2.  toteaa yksiselitteisesti, että EMUn sosiaalisen ulottuvuuden täytäntöönpanoon sovelletaan toissijaisuusperiaatetta ja että se on unionissa parhaiten toteutettavissa parhaita käytäntöjä koskevan menetelmän ja vertaisarviointimenetelmän avulla;

3.  katsoo kuitenkin, että tarvitaan täsmällisempiä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että talouden ohjauksessa ja hallinnassa otetaan huomioon sosiaalinen ulottuvuus;

4.  kehottaa sijoittamaan sosiaaliset näkökohdat EU:n yhdentymisen ytimeen ja ottamaan ne huomioon kaikissa EU:n politiikoissa ja aloitteissa;

5.  toteaa, että sosiaalisen ulottuvuuden avulla olisi toteutettava yhteensovittamista/kompromisseja vertaisoppimisen kautta;

6.  ottaa huomioon, että EMUn sosiaalisen ulottuvuuden tarkoituksena on taata sosiaaliturva ja riittävä elintaso nykyiselle ja tuleville sukupolville; katsoo näin ollen, että on tärkeää, että unionin kansalaiset huomaavat, että unioni kykenee edistämään sosiaalista kehitystä;

7.  katsoo, että sosiaalisen Euroopan kehittäminen – jonka tavoitteena on ”sosiaalinen unioni” – on Euroopan yhdentymisen seuraus;

8.  kannustaa perustamaan ehdotetulla tavalla tärkeimpien työllisyys- ja sosiaalisten indikaattorien tulostaulun, joka täydentäisi makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä – talouspolitiikan ja muiden politiikanalojen sosiaalisten seurauksien tuomiseksi esille avoimemmin ennakkoon ja jälkikäteen toteutettavien vaikutustenarviointien ja seurannan välityksellä – ja jota käytettäisiin komission yhteisen työllisyysraportin laatimisessa;

9.  torjuu kaikenlaiset yhteensovittamis- ja mukauttamistoimet, jotka johtavat sosiaalisten normien heikentämiseen jäsenvaltioissa;

10.  toteaa, että ehdotetuilla indikaattoreilla voidaan mahdollisesti varmistaa, että jäsenvaltioiden työllisyystilanteet ja sosiaaliset tilanteet katettaisiin täydellisesti;

11.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa indikaattoreissa;

12.  kehottaa sisällyttämään ehdotettuun nuorisotyöllisyysasteita koskevaan indikaattoriin nuoret henkilöt aina 30 ikävuoteen asti vapaaehtoisuuden pohjalta, kuten nuorisotakuun yhteydessä on tehty;

13.  kehottaa sisällyttämään tulostauluun indikaattoreita, jotka koskevat köyhyydessä elävien lasten määrää, mahdollisuutta terveydenhuoltoon, asunnottomuutta ja ihmisarvoisen työn indeksiä, jotta sosiaalisen tilanteen asianmukainen arvioiminen EU:ssa on mahdollista;

14.  kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia politiikkojen ja uudistuksien sosiaalisten vaikutuksien avoimemman esiin tuomisen lisäämiseksi niin ennakkoon kuin jälkikäteen toteutettavien, politiikkauudistuksia koskevien vaikutuksenarviointi- ja seurantatoimien välityksellä;

15.  kehottaa neuvostoa määrittelemään työllisyysindikaattoreille ja sosiaalisille indikaattoreille konkreettiset vertailuarvot EU:n sosiaalisen perusturvan muodossa ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen lähentymisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi;

16.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita antamaan parlamentille ja työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden olla osallisina työllisyys- ja sosiaalisten indikaattoreiden määrittelyssä;

17.  korostaa tarvetta tukea yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkittävää potentiaalia ottaen huomioon kaikki sosiaaliseen innovointiin unionissa liittyvät näkökulmat, jotta suojataan kansallisia sosiaalijärjestelmiä ja edistetään kasvua sekä luodaan uusia työpaikkoja valkoisella ja vihreän talouden sektorilla erityisesti nuorille kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla;

18.  korostaa tarvetta varmistaa, että työllisyyden ja sosiaalialan kehityssuuntien seurannan myötä voitaisiin lisätä tietämystä jäsenvaltioiden välisistä sosiaalisista eroista ja pyrkiä vähentämään niitä sekä estää sosiaalinen polkumyynti;

19.  kehottaa komissiota valvomaan sitä, miten kaikkien jäsenvaltioiden raporteissa noudatetaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteita erityisesti köyhyyden vähentämisen ja työllisyyden osalta, sekä perehtymään huolellisesti politiikkojen välisiin yhteyksiin ja riippuvaisuussuhteisiin;

20.  pitää valitettavana, että vakauttajien rooli ja niitä koskevat menettelyt puuttuvat 2. lokakuuta 2013 annetusta, edellä mainitusta komission tiedonannosta;

21.  pitää myönteisenä ehdotettua työmarkkinaosapuolten osallistumista eurooppalaisen ohjausjakson prosessiin muun muassa työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitean puitteissa ennen vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymistä;

22.  suhtautuu myönteisesti kehotukseen, joka koskee EU:n talousarvion optimaalista käyttöä EMUn sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi ja vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuuden tukemisen edistämiseksi, jotta maksimoidaan EU:n työllistävän potentiaalin käyttö;

23.  kehottaa varaamaan työmarkkinaosapuolille entistäkin aktiivisemman roolin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; pitää valitettavana makrotaloudellisen vuoropuhelun liian muodollista luonnetta;

24.  vaatii, että kun komissio laatii vuoden 2014 vuotuista kasvuselvitystä, se ottaa paremmin huomioon parlamentin edellä mainitun, 23. lokakuuta 2013 annetun päätöslauselman, edellä mainitun 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ja tämän siitä annetun päätöslauselman;

25.  muistuttaa, että EMUn ja sen vaikutusten asianmukainen hallinnointi on tehokasta ainoastaan, jos kaikki sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, osallistuvat siihen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat talouden ohjaukseen ja hallintaan ja erityisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvään prosessiin;

26.  pyytää joulukuussa 2013 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa määrittelemään toimenpiteet, joilla vahvistetaan EMUn sosiaalisia näkökohtia;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle.

(1) EUCO 00120/2012. (2) EUCO 00205/2012. (3) EUCO 00023/2013. (4) EUCO 00104/2/2013. (5) EUCO 00169/2013. (6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0430. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0266. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0447. (9) SDN/13/09. (10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0328. (11) EU Employment and Social Situation: Quarterly Review, lokakuu 2013.