Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2287(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0141/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0141/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 19
CRE 27/04/2016 - 19

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.66

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0202

Hyväksytyt tekstit
PDF 277kWORD 91k
Torstai 28. huhtikuuta 2016 - Bryssel Lopullinen painos
Asiakirjojen julkisuus vuosina 2014–2015
P8_TA(2016)0202A8-0141/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2016 asiakirjojen julkisuudesta (työjärjestyksen 116 artiklan 7 kohta) vuosina 2014–2015 (2015/2287(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 1, 10, 11 ja 16 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 ja 298 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 42 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(1) ,

–  ottaa huomioon tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin(2) 6. syyskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (uudelleenlaadittu toisinto)(3) ,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman asiakirjojen julkisuudesta (työjärjestyksen 104 artiklan 7 kohta) vuosina 2011–2013(4) ,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 17. lokakuuta 2013 antaman tuomion asiassa C-280/11 P, Euroopan unionin neuvosto vastaan Access Info Europe,

–  ottaa huomioon komission toukokuussa 2015 hyväksymän parempaa sääntelyä koskevan paketin,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Junckerin poliittiset suuntaviivat,

–  ottaa huomioon komission, neuvoston ja parlamentin kertomukset asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta vuosina 2013 ja 2014,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2007 antaman vihreän kirjan aiheesta ”Yleisön oikeus saada tietoja Euroopan yhteisön toimielinten hallussa olevista asiakirjoista”,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 116 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0141/2016),

A.  toteaa, että kansalaisten unionin toimielimiä kohtaan osoittaman luottamuksen perustana on täysi avoimuus ja että avoimuus edistää tietoisuutta unionin oikeusjärjestelmästä johtuvista oikeuksista sekä käsitystä ja tietoisuutta unionin päätöksentekoprosessista, mukaan luettuna hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen asianmukainen täytäntöönpano;

B.  ottaa huomioon, että asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus on perusoikeuskirjassa ja perussopimuksissa vahvistettu oikeus, joka on pantu täytäntöön asetuksella (EY) N:o 1049/2001, jotta voitaisiin taata erityisesti kyseisen oikeuden joustava toteutuminen ja edistää asiakirjojen saantia koskevia hyviä hallintokäytäntöjä takaamalla, että toimielinten toimintaa ja sen vastaavuutta perussopimuksissa vahvistettujen määräysten kanssa valvotaan demokraattisesti;

Avoimuus ja demokratia

1.  huomauttaa, että kolme toimielintä eivät ole noudattaneet asianmukaisella tavalla monia niistä suosituksista, jotka sisältyivät parlamentin päätöslauselmaan asiakirjojen julkisuudesta vuosina 2011–2013; pitää erityisesti valitettavana, että unionin toimielimet ja elimet eivät ole nimittäneet oman hallintonsa piiristä avoimuudesta vastaavaa virkamiestä, joka olisi vastuussa vaatimusten noudattamisesta ja käytäntöjen parantamisesta; kehottaa toimielimiä tekemään niin mahdollisimman pian;

2.  toteaa, että unionin toimielinten toiminnan ja toimintapolitiikan on perustuttava edustukselliseen demokratiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja niillä on varmistettava, että noudatetaan periaatteita, jotka koskevat täyttä avoimuutta, vastuunjakoa sekä asianmukaista ja ripeää kansalaisille tiedottamista; korostaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa tunnustetaan osallistavan demokratian asema yhtenä unionin keskeisistä demokraattisista periaatteista, millä korostetaan sitä, että päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia; korostaa, että kun kansalaisten osallistuminen päätöksentekoprosessiin toteutetaan julkisina kuulemisina, toimielinten on otettava huomioon niiden tulokset;

3.  muistuttaa, että pääsääntönä on oltava avoimuus ja toimielinten asiakirjojen saaminen yleisön tutustuttavaksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti ja että, kuten unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on jo vahvistettu, tätä sääntöä koskevia poikkeuksia on tulkittava oikein siten, että otetaan huomioon merkittävä yleinen etu, joka liittyy tietojen julkistamiseen ja demokratian vaatimuksiin, mukaan luettuina kansalaisten tiiviimpi osallistuminen päätöksentekoprosessiin, hallinnon legitiimiys, tehokkuus ja vastuullisuus kansalaisiin nähden;

4.  katsoo, että unionin toimielimet, virastot ja muut elimet eivät asetusta (EY) N:o 1049/2001 soveltaessaan edelleenkään ota täysin huomioon eivätkä noudata sääntöjä ja muutoksia, joista määrätään Lissabonin sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa etenkään osallistavan demokratian osalta; ottaa huomioon unionin tuomioistuimen suuren jaoston äskettäin antamat tuomiot asioissa Digital Rights Ireland(5) ja Schrems(6) , pitää niitä myönteisinä ja toteaa, että molemmissa asioissa tuomioistuin käytti tuomionsa perusteena perusoikeuskirjaa, kun se julisti pätemättömiksi tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin(7) sekä safe harbor ‑päätöksen(8) , korostaa, että tällä hetkellä asiakirjojen saatavuuden ja asiakirjarekisterien hallinnan on perustuttava asianmukaisesti perusoikeuskirjan 41 ja 42 artiklan mukaisiin standardeihin;

5.  korostaa, että yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa on kunnioitettava samalla kun varmistetaan avoimuus;

6.  muistuttaa, että kaikkien päätösten, joilla evätään yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin, on perustuttava selkeästi ja tiukasti rajattuihin sekä pätevästi ja täsmällisesti perusteltuihin laillisiin poikkeuksiin, niin että kansalaiset ymmärtävät epäämisen ja voivat hyödyntää tehokkaasti käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja;

7.  muistuttaa, että oikeusvaltion periaatetta noudattavan legitiimin, vastuullisen ja demokraattisen poliittisen järjestelmän takaamiseksi kansalaisilla on oltava oikeus tietoon ja valvontaan, joka koskee

   heidän edustajiensa toimintaa, kun nämä on valittu tai nimetty hoitamaan julkisia tehtäviä
   päätöksentekoprosessia (mukaan lukien esimerkiksi jaetut asiakirjat, asianosaiset henkilöt ja annetut äänet)
   julkisten varojen myöntämistä ja käyttöä sekä saavutettuja tuloksia;

pitää näin ollen tärkeänä julkaista sähköinen rekisteri, johon merkitään kaikki edellä mainitut seikat;

8.  kehottaa komissiota nimittämään komission jäsenen vastaamaan asiakirjojen julkisuudesta ja avoimuudesta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa esittelemään tällä välin mahdollisimman pian asiakirjojen avoimuutta koskevan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, sillä avoimuus on paremman sääntelyn kulmakivi;

9.  pitää valitettavana, että kansalaisten on edelleen vaikea tutustua unionin toimielinten hallussa olevaan tietoon, koska toimielimillä ei ole yhteistä käytäntöä, jonka tavoitteena olisi helpottaa kansalaisten mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin ja jolla pyrittäisiin täyteen avoimuuteen, viestintään ja suoraan demokratiaan; kannustaa unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja kehittämään edelleen ennakoivampaa lähestymistapaa avoimuuteen julkistamalla ennakoivasti asiakirjojaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman yksinkertaisessa, käyttäjäystävällisessä ja helppokäyttöisessä muodossa, kääntämällä asiakirjat pyynnöstä muille unionin virallisille kielille ja ottamalla käyttöön asianmukaiset, yksinkertaiset ja edulliset tiedonsaantijärjestelyt, joissa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet, mukaan luettuina digitaaliset ja sähköiset järjestelyt; katsoo erityisesti, että tiedon saatavuutta olisi parannettava helppokäyttöisillä käyttöliittymillä ja hakujärjestelmillä; vaatii kehittämään yhteisen pääsyn kolmen toimielimen portaaleihin ja käyttämään tämän perustana unionin toimielinten asiakirjojen ennakoivaa verkkojulkaisemista tutkinutta koehanketta sekä yhdenmukaistamaan saman toimielimen yksiköiden (mukaan luettuina komission pääosastot) hakuportaaleja; kehottaa toimielimiä myös jatkamaan ja tehostamaan unionin lainsäädännön ja toimintalinjojen tunnetuksi tekemistä; katsoo, että tätä varten unionin olisi hyödynnettävä täysimääräisesti uusien teknologioiden (kuten sosiaaliset verkot, älypuhelinsovellukset) tarjoamia mahdollisuuksia, jotta varmistetaan, että kaikki tiedot ovat helposti saatavilla;

10.  pitää valitettavana, että virallisten asiakirjojen turvaluokitusta usein liioitellaan; toistaa kantansa, jonka mukaan olisi luotava selkeät ja yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat asiakirjojen turvaluokituksen asettamista ja poistamista; pitää valitettavana, että toimielimet pitävät kokouksia suljetuin ovin ilman asianmukaisia perusteita; kehottaa jälleen toimielimiä arvioimaan ja julkisesti perustelemaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti pyynnöt, jotka koskevat suljetuin ovin pidettäviä kokouksia; katsoo, että parlamentin olisi arvioitava tapauskohtaisesti kokoukset, jotka pidetään parlamentissa suljetuin ovin; uskoo, että riippumattoman valvontaviranomaisen olisi valvottava salassapito- ja julkistamisprosesseja;

11.  kehottaa toimielimiä, elimiä ja virastoja ottamaan käyttöön nopeampia, yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä menettelyjä, joilla käsitellään asiakirjoihin tutustumisen kieltävistä päätöksistä tehtyjä valituksia; katsoo, että ennakoivampi lähestymistapa auttaisi varmistamaan tehokkaan avoimuuden sekä torjumaan tarpeettomia oikeusriitoja, joista voi seurata tarpeettomia kustannuksia ja rasitteita niin toimielimille kuin kansalaisille;

12.  kehottaa kaikkia toimielimiä soveltamaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 ja siihen perustuvaa oikeuskäytäntöä täysin ja asetuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti asetuksen toivottavaa tarkistamista odotettaessa ja ottaen huomioon Lissabonin sopimuksen ja perusoikeuskirjan mukanaan tuomat muutokset; kehottaa erityisesti neuvostoa ja sen omia valmisteluelimiä julkaisemaan neuvoston työryhmien kokousten pöytäkirjat ja muut asiakirjat Access Info Europe -tapauksen valossa, osallistuvat jäsenvaltiot ja niiden ehdotukset; kehottaa parlamenttia asettamaan saataville valiokuntien koordinaattoreiden, puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen kokousten pöytäkirjat ja palautemuistiot sekä periaatteessa kaikki asiakirjat, joihin näissä esityslistoissa viitataan, asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti julkaisemalla ne parlamentin verkkosivustolla;

13.  kehottaa kaikkia toimielimiä soveltamaan asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädettyjä tiukempia avoimuutta koskevia säännöksiä, jos pyydetyt tiedot liittyvät ympäristöön, ja noudattamaan velvollisuuksiaan julkistaa ennakoivasti ympäristöön liittyviä tietoja;

14.  kehottaa kaikkia toimielimiä arvioimaan ja tarvittaessa tarkistamaan rikkomusten ilmoittamisessa käyttämiään sisäisiä järjestelyjä sekä vaatii suojelemaan ilmiantajia; kehottaa erityisesti komissiota raportoimaan parlamentille siitä, millaisia kokemuksia sillä on vuonna 2012 hyväksytyistä unionin henkilöstöön sovellettavista ilmiantamista koskevista uusista säännöistä ja niiden täytäntöönpanotoimista;

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistaminen

15.  toteaa, että SEU:n ja SEUT:n voimaantulon jälkeen oikeus tutustua asiakirjoihin koskee kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja; katsoo näin ollen, että asetus (EY) N:o 1049/2001 on pikaisesti saatettava ajan tasalle ja että sitä on muutettava perussopimusten määräysten sekä unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön perusteella; pitää erityisen tärkeänä laajentaa soveltamisala koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, jotka eivät nykyisin kuulu sen piiriin, kuten Eurooppa-neuvosto, Euroopan keskuspankki, tuomioistuin ja kaikki unionin elimet ja virastot;

16.  pitää valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistaminen on neuvostossa keskeytynyt, ja toivoo, että asiassa edistytään mahdollisimman pian; kehottaa neuvostoa omaksumaan rakentavan kannan ja ottamaan huomioon edellä mainitun Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 15. joulukuuta 2011 vahvistetun kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjojen julkista saatavuutta koskevien yleisten periaatteiden ja rajoitusten määrittelystä;

17.  suosittelee, että laaditaan myös asetusten (EY) N:o 1367/2006 ja (EY) N:o 1049/2001 perusteella yhdet asiakirjojen julkisuutta koskevat periaatteet, jotka tarjoavat kansalaisille lisää selkeyttä;

18.  pitää valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän suhteessa toimielinten, virastojen ja muiden elinten velvollisuuteen pitää täydellistä asiakirjarekisteriä, josta säädetään sen 11 ja 12 artiklassa ja viime kädessä määrätään Lissabonin sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa; vaatii kehittämään rekistereitä koskevat yhteiset toimintatavat, ja kehottaa niitä unionin toimielimiä, jotka eivät ole vielä perustaneet asiakirjarekistereitä, tekemään niin, sekä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla yhdenmukaistetaan eri toimielinten asiakirjojen turvaluokitus ja esittäminen; viittaa unionin asiakirjojen yhteiseen ja keskitettyyn saatavuuteen kolmen toimielimen portaalien kautta ja vaatii jälleen, että laaditaan rekisteröintiä koskevat yhteiset menettelyt ja kriteerit ja annetaan kaikille asiakirjoille toimielinten yhteinen koodi, jotta viime kädessä voidaan perustaa toimielinten yhteinen rekisteri, mukaan luettuna erityinen yhteinen tietokanta lainsäädäntöasiakirjojen käsittelyn kulusta;

19.  huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 1 artiklan c alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa toimielimiltä edellytetään, että ne edistävät ”asiakirjoihin tutustumismahdollisuutta koskevia hyviä hallintokäytäntöjä” ja ”kehittävät hyviä hallintokäytäntöjä helpottaakseen […] asetuksessa taatun tutustumisoikeuden käyttöä”; korostaa, että avoimuuteen on läheisesti yhteydessä SEUT-sopimuksen 298 artiklassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitettu oikeus hyvään hallintoon, ja pyytää jälleen antamaan asetuksen unionin omaa hallintoa koskevasta hallintomenettelystä(9) ;

20.  toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen säädöksistä on poistettu viittaus päätöksentekoprosessin tehokkuuden suojeluun;

Lainsäädäntöprosessin avoimuus

Kolmikantaneuvottelut

21.  muistuttaa, että lainsäädäntöprosessin avoimuus on kansalaisille erittäin tärkeää; pyytää toimielimiä asettamaan lainsäädäntöprosessiin kuuluvat tai siihen liittyvät asiakirjat saataville; katsoo erityisesti, että unionin toimielinten olisi asetettava mahdollisimman paljon asiakirjoja yleisön saataville verkkosivustojen kautta ja harkittava Sinun Eurooppasi -portaalin muuttamista yhdeksi yhteiseksi portaaliksi, jonne yleisöllä on pääsy, jotta asiakirjoihin tutustumista voidaan helpottaa;

22.  panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksen, jossa seurattiin käytäntöjä niin sanotuissa kolmikantaneuvotteluissa, jotka ovat osa vakiintunutta menettelyä, jolla suurin osa EU:n lainsäädännöstä hyväksytään; kannustaa tältä osin oikeusasiamiestä käyttämään täysimääräisesti hänelle perussopimuksissa ja oikeusasiamiehen ohjesäännössä annettua tutkintavaltaa;

23.  huomauttaa, että vaikka kolmikantaneuvottelujen käytöstä ei muodollisesti määrätä perussopimuksissa, niihin turvautumisesta on tullut tehokas keino saavuttaa yhteisymmärrys lainsäädäntövallan käyttäjien välillä ja nopeuttaa perussopimuksessa määriteltyä lainsäädäntömenettelyä; panee merkille, että tämän johdosta sovittelukomiteoita käytetään ainoastaan viimeisenä keinona kolmannessa käsittelyssä;

24.  pitää valitettavana, että kansalaisilla ei ole minkäänlaista valtaa valvoa kolmikantaneuvotteluja; on huolestunut väärinkäytöksistä, joita tällaisiin lainsäädäntökäytäntöihin voi liittyä, etenkin mitä tulee uusien lainsäädäntöön liittyvien asioiden esittelemiseen kolmikantaneuvottelujen yhteydessä ilman, että asiat perustuisivat komission ehdotukseen tai parlamentin tarkistuksiin, minkä seurauksena tavallinen lainsäätämisjärjestys ja julkinen valvonta voidaan kiertää;

25.  pitää valitettavana, että kolmikantaneuvotteluihin liittyvien virallisten ja epävirallisten asiakirjojen vuotamisen vuoksi asioista hyvin perillä olevat ja suhteita hyödyntävät eturyhmät pääsevät epätasa-arvoisella tavalla käsiksi asiakirjoihin ja siten vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin; huomauttaa, että asiakirjojen vuotamista tapahtuisi vähemmän, jos kolmikantaneuvotteluihin liittyvät asiakirjat julkistettaisiin ennakoivasti ja viipymättä helposti käytettävissä olevalla alustalla;

26.  muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetaan ulkoisen painostuksen vaara ja että tämä voi olla legitiimi peruste rajoittaa oikeutta tutustua päätöksentekomenettelyyn liittyviin asiakirjoihin sillä edellytyksellä, että tällaisen ulkoisen painostuksen olemassaolo on varmuudella todettu ja todisteita esitetään sen osoittamiseksi, että oli olemassa kohtuudella ennakoitavissa oleva riski siitä, että tämä ulkoinen painostus vaikuttaisi tehtävään päätökseen merkittävästi(10) ; on huolestunut, että nykyinen käytäntö suosii sitä, että edunvalvojilla on mahdollisuus tutustua lainsäädäntöprosessin ratkaiseviin vaiheisiin laajemmassa määrin kuin yleisöllä;

27.  huomauttaa, että vaikka kolmikantaneuvottelut ovat tärkeitä ja tehokkaita, niihin nykyisin sovellettavat menettelyt aiheuttavat huolta lainsäädäntömenettelyn avoimuudesta; kehottaa kyseisiä toimielimiä varmistamaan epävirallisten kolmikantaneuvottelujen suuremman avoimuuden, jotta voidaan vahvistaa demokratiaa, sillä se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa kaikkia tietoja, jotka muodostavat lainsäädäntötoimen perustan, kuten Euroopan unionin tuomioistuin totesi yhdistetyissä asioissa Ruotsi ja Turco vastaan neuvosto siten, että samalla taataan lainsäädäntövallan käyttäjien ajatuksille riittävästi tilaa; kehottaa unionin toimielimiä raportoimaan parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa enemmän kolmikantaneuvottelujen tilanteesta; katsoo, että kun kolmikantaneuvottelujen yhteydessä laaditaan asiakirjoja, kuten esityslistat, tulosten yhteenvedot, pöytäkirjat ja neuvoston yleiset lähestymistavat, sikäli kuin ne ovat saatavilla, nämä asiakirjat liittyvät lainsäädäntömenettelyihin eikä niitä voida periaatteessa käsitellä eri tavalla kuin muita lainsäädäntöasiakirjoja; katsoo, että luettelo kolmikantakokouksista sekä edellä mainituista asiakirjoista olisi asetettava suoraan yleisön saataville Euroopan parlamentin verkkosivustolla; toteaa, että tuleva toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä sisältää lainsäädäntöasiakirjoja koskevan tietokannan, ja jos se hyväksytään, se vaikuttaisi myös kolmikantaneuvottelujen asianmukaiseen toteuttamiseen;

Täysistunnossa esitettävät tarkistukset

28.  pitää valitettavana, että kun kirjataan täysistunnossa esitettyjä tarkistuksia, jotka on allekirjoittanut vähintään 40 parlamentin jäsentä, vain muutamien allekirjoittajien nimet julkaistaan; katsoo, että kaikkien allekirjoittajien nimet olisi julkaistava;

Pakollinen edunvalvojien rekisteri

29.  kehottaa komissiota toimittamaan viipymättä ehdotuksensa toimielinten väliseksi sopimukseksi, jolla perustetaan pakollinen toimielinten välinen rekisteri, johon kirjataan toimielimissä toimivat edunvalvojat, paikalliset viranomaiset ja alueelliset organisaatiot, ja pyytää, että tätä pidettäisiin ensisijaisena asiana; vaatii, että kyseiseen rekisteriin merkitään yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuka edustaa mitäkin eturyhmää missä tarkoituksessa, millaisin resurssein ja millä rahoituksella;

30.  kannustaa parlamentin jäseniä ja neuvoston edustajia noudattamaan komission 25. marraskuuta 2014 tehdyn päätöksen myötä jo aloittamaa käytäntöä julkistaa tiedot yhtäältä henkilöstönsä ja toisaalta sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan välisistä kokouksista;

31.  kehottaa parlamenttia asettamaan mietintöjen esittelijöiden saataville mietintöihin liitettävän mallipohjan ensimmäisenä askeleena niitä parlamentin jäseniä varten, jotka haluavat ilmoittaa yhteytensä edunvalvojiin, sekä osoittamaan näitä tietoja varten tilaa kutakin parlamentin jäsentä koskevalta parlamentin verkkosivulta;

Delegoidut säädökset

32.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti ja täyden demokraattisen ja avoimen parlamentaarisen valvonnan takaamiseksi yleisölle olisi annettava mahdollisuus tutustua myös toimivallan siirtoa koskevassa menettelyssä laadittuihin asiakirjoihin (delegoidut säädökset), sillä ne muodostavat merkittävän osan unionin lainsäädännöstä, minkä vuoksi olisi täysin taattava riittävä ja avoin parlamentaarinen ja demokraattinen valvonta; pitää tässä yhteydessä erityisen valitettavana Euroopan valvontaviranomaisten (EPV, EVLEV ja EAMV) avoimuuden puutteellisuutta, koska lainsäätäjät eivät ole osallisina; pitää valitettavana, että kaikesta toissijaisesta lainsäädännöstä ei vielä ole luotu yhtenäistä rekisteriä, ja pyytää komissiota perustamaan sellaisen viipymättä;

Kansainväliset sopimukset

33.  muistuttaa kansainvälisten sopimusten sitovuudesta ja vaikutuksesta unionin lainsäädäntöön ja panee merkille tarpeen taata neuvottelujen avoimuus koko prosessin ajan, mikä merkitsee, että toimielinten olisi julkaistava unionin neuvottelijalle annetut neuvotteluvaltuudet ilman että se heikentää unionin neuvotteluasemaa; katsoo, että kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien asiakirjojen olisi oltava periaatteessa julkisia sanotun vaikuttamatta legitiimeihin poikkeuksiin ja vaarantamatta kyseisten osapuolten välistä luottamusta, joka on tarpeen tehokkaita neuvotteluja varten; pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto luokittelevat rutiininomaisesti kaikki neuvotteluihin liittyvät asiakirjat salaisiksi, mikä rajoittaa kansalaisten tiedonsaantia; katsoo, että yleisöllä olisi oltava oikeus tutustua kaikkiin keskeisiin neuvotteluasiakirjoihin, mukaan luettuna ne asiakirjat, joista osapuolet ovat jo päässeet sopimukseen, lukuun ottamatta niitä, joita on pidettävä luottamuksellisina selkeästi perustelluista syistä ja tapauskohtaisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan mukaisesti;

34.  muistuttaa komissiota siitä, että SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota arvioimaan kaikissa vaiheissa, mitä asiakirjoja ja tietoja voidaan julkistaa ennakoivasti;

Hallintoprosessin avoimuus

35.  toteaa, että avoimuudella vahvistetaan perusoikeuskirjan 41 artiklassa ja SEUT:n 298 artiklassa tarkoitettua hyvän hallinnon periaatetta ja myötävaikutetaan sen täytäntöönpanoon; pyytää näin ollen unionin toimielimiä varmistamaan, että tämä tavoite saavutetaan niiden sisäisissä hallintomenettelyissä;

36.  pyytää unionin toimielimiä määrittelemään yhteiset säännöt hallintomenettelyjen toteuttamisesta ja hallinnollisten asiakirjojen jättämisestä käsiteltäviksi, määräämisestä salassa pidettäviksi tai julkisiksi, merkitsemisestä rekisteriin sekä niiden julkistamisesta; toivoo, että tätä koskeva lainsäädäntöesitys voitaisiin esittää pikaisesti;

Rikkomismenettelyt

37.  pitää valitettavana jäsenvaltioita vastaan käynnistettyjen virallisia ilmoituksia koskevien menettelyjen ja rikkomismenettelyjen heikkoa avoimuutta; pyytää erityisesti, että komission näiden menettelyjen yhteydessä jäsenvaltioille toimittamat asiakirjat ja niihin liittyvät vastaukset asetetaan yleisön saataville; pyytää lisäksi, että unionin tuomioistuimen antamien tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti;

Rakennerahastojen hallinnointi ja muita kysymyksiä

38.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että taataan kansallisia ja alueellisia ohjelmia koskeviin neuvotteluihin liittyvien tietojen tosiasiallinen avoimuus ja yleisön täysimääräinen oikeus tutustua niihin;

39.  katsoo, että tietojen täydellinen avoimuus ja saatavuus on tärkeää kaikenlaisten väärinkäytösten ja petosten ehkäisemisessä ja torjumisessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään rakennerahastojen kaikkia edunsaajia, myös alihankkijoita, koskevien tietojen julkaisemisen pakolliseksi; toteaa jälleen, että EU:n julkisten menojen täydellinen avoimuus on ratkaisevan tärkeää vastuuvelvollisuuden takaamiseksi ja lahjonnan torjumiseksi;

40.  kehottaa komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot noudattavat asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistettuja tiedotus- ja viestintävelvoitteita ja ottavat tarvittaessa käyttöön seuraamuksia näiden velvoitteiden rikkomisesta;

41.  huomauttaa, että vaikka edistymistä onkin tapahtunut siinä, millaisia tietoja parlamentin verkkosivustolla annetaan parlamentin jäsenten saamista erilaisista korvauksista ja niihin sovellettavista säännöistä, tällaisissa toimintaperiaatteissa olisi otettava huomioon kansallisten parlamenttien parhaat käytännöt samoin kuin yksittäisten jäsenten jo toteuttamat toimet; kannustaa sen vuoksi kaikkia parlamentin jäseniä osallistumaan näihin pyrkimyksiin julkistamalla ennakoivasti tietoja toiminnastaan ja menojen käytöstään, jotta parlamentti voi jatkossakin olla avoimuuden edelläkävijä unionissa ja jotta voidaan parantaa julkisiin varoihin liittyvää julkista vastuuvelvollisuutta;

42.  ottaa huomioon EKP:n toteuttaman avoimuuspolitiikan muutoksen, jonka mukaan Euroopan keskuspankin neuvoston kokousten pöytäkirjat julkaistaan, mutta pitää valitettavana, että se on edelleen pahasti jäljessä tässä asiassa muihin maailman keskuspankkeihin verrattuna; odottaa, että muita sen viestintäkanavien avoimuuden parantamiseksi laadittavia tärkeitä toimia pannaan täytäntöön;

43.  toivoo lisäksi, että tulevaisuudessa julkaistaan kaikki asiakirjat, jotka koskevat saamisten laadun arvioinnin (AQR) yhteydessä tehtyjä päätöksiä, jotta voidaan taata tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikkialla unionissa; toivoo, että avoimuusvaatimuksia sovelletaan myös kriisinratkaisumekanismiin, 1. tammikuuta 2016 lähtien voimassaolevan kriisinratkaisumekasismista annetun asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti;

44.  kehottaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdassa perustettua toimielinten välistä komiteaa työskentelemään aktiivisemmin ja raportoimaan asiasta vastaaville valiokunnille keskustelluista asioista; kehottaa sitä kokoontumaan säännöllisemmin ja käynnistämään avoimia sisäisiä keskusteluja ja pohdintoja sekä pyytämään ja ottamaan huomioon kansalaisyhteiskunnan, Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tietosuojavaltuutetun mielipiteet; kehottaa sitä puuttumaan kiireesti tässä päätöslauselmassa mainittuihin ongelmiin;

45.  pitää keskeisen tärkeänä, että unionin virastoihin sovelletaan eturistiriitoja koskevaa yhteistä politiikkaa; toteaa, että joissakin tapauksissa tähän asti sovellettuun avoimuuspolitiikkaan on sisältynyt sääntöjä johtajan ja muiden johtohenkilöiden ansioluetteloiden ja sidonnaisuusilmoitusten julkaisemista; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että ansioluettelojen ja sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisvelvollisuutta ei sovelleta asiantuntijoihin; kehottaa virastoja laajentamaan kyseisen velvollisuuden koskemaan asiantuntijoita;

Seuranta

46.  pyytää komissiota ja kehottaa Euroopan parlamentin pääsihteeriä ilmoittamaan Euroopan parlamentille tämän päätöslauselman suositusten täytäntöönpanosta;

47.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan kriteerit, jotka koskevat rakennerahastojen edunsaajien julkaisemista;

o
o   o

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä Euroopan neuvostolle.

(1)EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(2)EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13.
(3)EUVL C 168 E, 16.6.2013, s. 159.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0203.
(5)Yhdistetyt asiat C-293/12 ja C-594/12. Unionin tuomioistuimen (suuri jaosto) 8. huhtikuuta 2014 antama tuomio.
(6)Asia C-362/14. Unionin tuomioistuimen (suuri jaosto) 6. lokakuuta 2015 antama tuomio.
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY, annettu 15. maaliskuuta 2006.
(8)Komission päätös N:o 2000/520/EY, tehty 26. heinäkuuta 2000.
(9)Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2013 suosituksista komissiolle Euroopan unionin hallintomenettelylaista (EUVL C 440, 30.12.2015, s. 17).
(10)Asia T-144/05, Pablo Muñiz vastaan komissio, 86 kohta.

Päivitetty viimeksi: 3. tammikuuta 2018Oikeudellinen huomautus