Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2272(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0214/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0214/2017

Keskustelut :

PV 03/07/2017 - 21
CRE 03/07/2017 - 21

Äänestykset :

PV 04/07/2017 - 6.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0287

Hyväksytyt tekstit
PDF 196kWORD 49k
Tiistai 4. heinäkuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Tuotteiden käyttöiän pidentäminen: kuluttajien ja yritysten saama hyöty
P8_TA(2017)0287A8-0214/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. heinäkuuta 2017 tuotteiden käyttöiän pidentämisestä: kuluttajien ja yritysten saama hyöty (2016/2272(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 114 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191, 192 ja 193 artiklan sekä viittauksen luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön tavoitteeseen,

–  ottaa huomioon 16. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta (COM(2008)0397),

–  ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY(1) ,

–  ottaa huomioon komission ekologista suunnittelua koskevan työsuunnitelman 2016–2019 (COM(2016)0773) ja etenkin tavoitteen määrittää entistä tarkempia tuotekohtaisia vaatimuksia ja entistä horisontaalisempia vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi kestävyyttä, korjattavuutta, kehittämiskelpoisuutta, purkamisen mahdollistavaa rakennetta sekä mahdollisuutta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen,

–  ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU(2) ,

–  ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” 20. marraskuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1386/2013/EU(3) (nk. seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma),

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Kohti kestävämpää kuluttamista: teollisuustuotteiden elinikä ja kuluttajille tiedottaminen luottamuksen palauttamiseksi”(4) ,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Resurssitehokas Eurooppa – Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke” (COM(2011)0021),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille – Tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuutta koskevan tiedottamisen helpottaminen” (COM(2013)0196),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614) sekä kiertotaloutta koskevan lainsäädäntöpaketin, jolla tarkistetaan erityisesti jätedirektiiviä (direktiivi 2008/98/EY) (jätepuitedirektiivi), pakkauksista ja pakkausjätteestä annettua direktiiviä (direktiivi 94/62/EY), kaatopaikkadirektiiviä (direktiivi 1999/31/EY), romuajoneuvoista annettua direktiiviä (direktiivi 2000/53/EY), paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettua direktiiviä (direktiivi 2006/66/EY) sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä (direktiivi 2012/19/EU),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” (COM(2016)0739),

–  ottaa huomioon komission 9. joulukuuta 2015 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (COM(2015)0635),

–  ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU(5) ,

–  ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY(6) ,

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajaliiton 18. elokuuta 2015 esittämän kertomuksen ‘Durable goods: More sustainable products, better consumer rights. Consumer expectations from the EU’s resource efficiency and circular economy agenda’,

–  ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2016 antaman lausunnon tuotteiden käyttöiän ilmoittamisen vaikutuksista kuluttajiin,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan pyynnöstä heinäkuussa 2016 tehdyn tutkimuksen ”Tuotteiden käyttöiän pidentäminen: kuluttajien ja yritysten saama hyöty”,

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajakeskuksen 18. huhtikuuta 2016 esittämän yhteenvedon tuotteiden tarkoituksellisen lyhyestä käyttöiästä ja kulutusyhteiskunnan aiheuttamista ongelmista,

–  ottaa huomioon Itävallan normin ONR 192102, joka koskee kestävien ja korjattaviksi suunniteltujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden merkintää (”Label of excellence for durable, repair-friendly designed electrical and electronic appliances”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0214/2017),

A.  panee merkille ekosuunnittelua koskevan komission työohjelman 2016–2019, jossa viitataan kiertotalouteen sekä tarpeeseen puuttua kestävyyttä ja kierrätettävyyttä koskeviin ongelmiin;

B.  katsoo, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean antama lausunto tuotteiden käyttöiästä kertoo taloudellisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksesta asiaa kohtaan;

C.  katsoo, että tuotteiden käyttöiän pidentämisen ja innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen välisen suhteen on oltava tasapainoinen;

D.  toteaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän tutkimuksen osoittavan, että tuotteiden pidemmän käyttöiän takaamiseksi tarvitaan laajasti toteutettavia poliittisia toimia;

E.  panee merkille erilaiset rinnakkain toimivat talous- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien käyttöön perustuvan talousmallin, jonka avulla voidaan vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia;

F.  ottaa huomioon, että tuotteiden käyttöikää olisi pidennettävä etenkin ratkaisemalla ohjelmoidun käyttöiän päättymisen ongelma;

G.  panee merkille lähinnä mikroyrityksistä ja pk-yrityksistä koostuvan Euroopan korjausalan tuen tarpeen;

H.  panee merkille, että tuotteiden uudelleenkäytön aktiivisen yhdenmukaistamisen ansiosta paikallista taloutta ja sisämarkkinoita voidaan tehostaa luomalla uusia paikallisia työpaikkoja ja piristämällä käytettyjen tavaroiden kysyntää;

I.  pitää sekä talouden että ympäristön kannalta tarpeellisena raaka-aineiden säästämistä ja jätteiden syntymisen rajoittamista, mikä pyritään ottamaan huomioon laajennetun tuottajavastuun järjestelmässä;

J.  toteaa, että 77 prosenttia Euroopan unionin kuluttajista haluaa mieluummin yrittää korjata rikkinäiset laitteensa kuin ostaa uusia, kuten korostettiin kesäkuussa 2014 esitetyssä Eurobarometri-tutkimuksessa; panee merkille, että tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta kuluttajille annettavia tietoja on parannettava edelleen;

K.  toteaa, että luotettavat ja kestävät tuotteet tarjoavat vastinetta kuluttajien rahoille ja estävät resurssien ylikäyttöä ja jätteen muodostumista; katsoo, että sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kulutushyödykkeiden käyttöikää pidennetään tuotteiden kestävyyttä edistävällä suunnittelulla sekä mahdollisuudella korjaamiseen, kehittämiseen, purkamiseen ja kierrättämiseen;

L.  toteaa, että kuluttajien tuotteita kohtaan tunteman luottamuksen väheneminen haittaa eurooppalaisia yrityksiä; toteaa, että 24 kuukauden lakisääteinen takuu on tällä hetkellä EU:n laajuinen vähimmäisvaatimus ja jotkin jäsenvaltiot ovat antaneet kuluttajia vielä paremmin suojaavia säännöksiä kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25. toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY mukaisesti;

M.  toteaa, että kuluttajien oikeutta tehdä valintoja erilaisten tarpeiden, odotusten ja mieltymysten mukaan on kunnioitettava;

N.  panee merkille tuotteiden käyttöiästä kuluttajille annettavien tietojen heikon laadun, vaikka Euroopan talous- ja sosiaalikomitean maaliskuussa 2016 tekemässä tutkimuksessa havaittiinkin myönteinen yhteys tuotteiden käyttöiän ilmoittamisen ja toisaalta kuluttajakäyttäytymisen välillä;

O.  panee merkille, että tuotteen käyttöikä ja vanheneminen riippuvat erilaisista luonnollisista tai keinotekoisista seikoista ja niiden perustana ovat esimerkiksi tuotteiden materiaalien koostumus, toiminta, kallis kunnostaminen ja kulutusmallit;

P.  katsoo, että korjaamisen ja varaosien olisi oltava nykyistä helpommin saatavissa;

Q.  panee merkille, että pitkän käyttöiän lisäksi myös tuotteiden laatu voi vaikuttaa merkittävästi resurssien suojaamiseen tuotteiden koko elinkaaren ajan;

R.  katsoo, että tarvitaan entistä enemmän kansallisia aloitteita, joilla käsitellään tavaroiden ja ohjelmistojen käyttöiän ennenaikaisen päättymisen ongelmaa; katsoo, että on kehitettävä tätä kysymystä koskeva yhteinen strategia sisämarkkinoille;

S.  katsoo, että digitaalisten tietovälineiden käyttöikä on keskeinen kysymys elektroniikkalaitteiden käyttöiän kannalta; katsoo, että koska ohjelmistojen käyttöikä päättyy yhä nopeammin, elektroniikkalaitteiden on oltava mukautettavissa, jotta pysyisivät kilpailukykyisinä markkinoilla;

T.  toteaa, että kuluttajien epäluottamus vain kasvaa sellaisten tuotteiden takia, joissa on sisäänrakennettuja vikoja ja joiden toiminta on suunniteltu päättymään tietyn käyttökertojen määrän jälkeen, eikä tätä pitäisi sallia markkinoilla;

U.  toteaa, että Eurobarometri-tutkimuksen tietojen mukaan 90 prosenttia unionin kansalaisista katsoo, että tuotteissa pitäisi olla selvät merkinnät tuotteen käyttöiästä;

V.  katsoo, että kaikki taloudelliset toimijat, pk-yritykset mukaan lukien, voivat hyötyä pidempään kestävistä tuotteista;

W.  ottaa huomioon, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa kehotetaan toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja käyttöiän pidentämisen parantamiseksi;

X.  katsoo, että laajennetulla tuottajan vastuulla on suuri merkitys tässä asiassa;

Y.  ottaa huomioon, että kiertotalouden mallin saavuttaminen edellyttää poliittisten päättäjien, kansalaisten ja yritysten osallistumista ja merkitsee muutoksia paitsi tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja myyntiin myös kuluttajien ja yritysten toimintaan, sillä on luotava uusia markkinoita vastaamaan muuttuneisiin kulutustottumuksiin, jotka kehittyvät tuotteiden käytön, uudelleenkäytön ja jakamisen suuntaan, ja auttaa siten pidentämään niiden käyttöikää ja luomaan kilpailukykyisiä, kestäviä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tuotteita;

Z.  toteaa, että monen valaisimen lamppua ei voi vaihtaa, mistä voi seurata ongelmia, jos lamppu lakkaa toimimasta, markkinoille tulee uusia, tehokkaampia lamppuja tai asiakkaan mieltymykset esimerkiksi valon värin suhteen muuttuvat, koska siinä tapauksessa koko valaisin on vaihdettava;

AA.  pitää toivottavana, että LED-lamppujen olisi oltava vaihdettavissa eikä kiinteästi asennettuja;

AB.  toteaa, että tuotteiden korjattavuutta, muutettavuutta ja kehittämiskelpoisuutta, kestävyyttä sekä kierrätettävyyttä on edelleen edistettävä kiertotalouden kehittämisen puitteissa tuotteiden ja/tai tuotteiden osien käyttöiän pidentämiseksi;

AC.  toteaa, että tuotevalikoiman laajeneminen, yhä lyhenevät innovaatiosyklit ja jatkuvasti vaihtuvat muotitrendit johtavat usein uusien tuotteiden ostotiheyden kasvamiseen ja siten tuotteiden käytön keston lyhenemiseen;

AD.  toteaa, että tavaroiden korjaaminen ja käytetyn tavaran myynti ja vaihto eli tuotteiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävä ala tarjoaa monia mahdollisuuksia;

AE.  katsoo, että olisi saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentämisen tavoittelu sekä innovointiin ja jatkokehitykseen kannustavan ympäristön turvaaminen;

Kestävien ja laadukkaiden tuotteiden suunnittelu

1.  kehottaa komissiota tukemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten kestävyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa, jotka kattavat muun muassa kestävyyden, korjattavuuden ja kehittämiskelpoisuuden, tuoteryhmittäin tuotteiden suunnittelusta alkaen kaikkien kolmen Euroopan standardointijärjestön eli Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) kehittämiä standardeja hyödyntäen;

2.  painottaa, että on saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentäminen, jätteiden kierrätys (sekundääriset raaka-aineet), teollinen hyötykäyttö, innovointi, kuluttajakysyntä, ympäristönsuojelu ja kasvupolitiikka tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, ja katsoo, että resursseja yhä tehokkaammin käyttävien tuotteiden kehittämisellä ei saa edistää lyhyitä käyttöikiä tai tuotteiden ennenaikaista hävittämistä;

3.  huomauttaa, että valmistajan kaupallisessa tarjonnassa olisi otettava huomioon tuotteen kestävyyden, pidennettyjen takuuaikojen, varaosien saatavuuden, korjaamisen helppouden ja osien vaihdettavuuden kaltaiset näkökohdat, jotta voidaan vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin, odotuksiin ja mieltymyksiin, ja että nämä näkökohdat ovat tärkeitä vapaiden markkinoiden kilpailussa;

4.  panee merkille liisauksen kaltaisten kaupallisten strategioiden merkityksen kestävän tuotteen suunnittelussa; toteaa, että leasingyhtiöt säilyttävät liisatut tuotteet omistuksessaan ja että niiden etujen mukaista on markkinoida tuotteita uudelleen ja investoida entistä kestävämpien tuotteiden suunnitteluun, jolloin uuden tuotannon ja hävitettävien tuotteiden määrä vähenee;

5.  muistuttaa parlamentin kannasta, joka koski kiertotalouspaketin uutta tarkastelua ja jätedirektiivin tarkistusta, jolla vahvistettiin laajennetun tuottajavastuun periaatetta ja luotiin näin kannustimia entistä kestävämmälle tuotesuunnittelulle;

6.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tuottajia, jotka kehittävät helposti purettavissa ja vaihdettavissa olevia moduuleihin perustuvia rakenteita;

7.  toteaa, että tuotteiden kestävyyteen ja korjattavuuteen pyrkimisen yhteydessä olisi otettava huomioon kestävyyttä koskeva tavoite esimerkiksi ympäristöystävällisten materiaalien käytön avulla;

8.  panee huolestuneena merkille modeemien, reitittimien ja televisiolähetysten koodinpurkulaitteiden / kotipäätelaitteiden synnyttämän elektronisen jätteen määrän, kun kuluttajat vaihtavat uuteen televiestintäpalvelujen tarjoajaan; muistuttaa kuluttajille ja televiestintäpalvelujen tarjoajille, että asetuksen (EU) 2015/2120 mukaan kuluttajilla on jo oikeus käyttää valitsemaansa päätelaitetta, kun he vaihtavat uuteen televiestintäpalvelun tarjoajaan;

Korjattavuuden ja pitkäikäisyyden tukeminen

9.  kehottaa komissiota edistämään tuotteiden korjattavuutta niin, että

   edistetään ja tuetaan toimenpiteitä, joilla hyödykkeiden korjaamisesta tulee kuluttajille houkutteleva vaihtoehto;
   käytetään sellaisia valmistusmenetelmien ja materiaaleja, jotka tekevät tuotteen korjaamisesta tai sen osien vaihtamisesta helpompaa ja edullisempaa; kuluttajien ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa heidän on jatkuvasti korjattava ja huollettava viallisia tuotteita;
   kannustetaan takuun jatkamiseen ajalla, joka korjaamiseen kuluu, jos tuotteet ovat toistuvasti vaatimusten vastaisia tai jos korjaamiseen kuluu yli kuukausi;
   kehotetaan tekemään tuotteen toiminnan kannalta keskeisistä osista vaihdettavia ja korvattavia niin, että keskeisissä tuotetiedoissa ilmoitetaan mahdollisuudesta tuotteen korjaamiseen, kun se on hyödyllistä, ja pyritään estämään keskeisten osien, kuten paristojen ja LEDien, kiinteä kiinnittäminen tuotteisiin muuten kuin turvallisuussyistä;
   kannustetaan valmistajia antamaan ostohetkellä huoltoa ja korjaamista koskevia ohjeita etenkin tuotteista, joita on erityisen tärkeää huoltaa ja korjata, jotta niiden elinkaarta voitaisiin pidentää;
   varmistetaan mahdollisuus käyttää alkuperäisosia korvaavia samanlaatuisia ja samalla tavoin toimivia osia kaikkien tuotteiden korjaamisessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;
   kehitetään mahdollisuuksien mukaan varaosien ja korjaamisessa tarvittavien työkalujen standardointia korjauspalveluiden parantamiseksi;
   kannustetaan valmistajia toimittamaan korjausliikkeisiin erikielisiä huolto- ja korjausoppaita pyynnöstä;
   kannustetaan valmistajia kehittämään paristotekniikkaa, jotta paristojen ja akkujen käyttöikä vastaisi paremmin tuotteen odotettua käyttöikää, tai vaihtoehtoisesti tekemään pariston vaihtamisesta helpompaa hintaan, joka on suhteessa tuotteen hintaan;

10.  pitää hyödyllisenä, että laitteiden asianmukaisen ja turvallisen toiminnan kannalta keskeisten varaosien saatavuus varmistetaan

   edistämällä varaosien saatavuutta koottujen tuotteiden ohella;
   kannustamalla talouden toimijoita tarjoamaan riittävän teknisen huollon valmistamilleen tai maahantuomilleen kulutushyödykkeille ja tarjoamaan tuotteiden asianmukaisen ja turvallisen toiminnan kannalta keskeisiä varaosia kohtuulliseen hintaan, joka on suhteessa tuotteen luonteeseen ja elinkaareen;
   osoittamalla selvästi, onko tuotteeseen saatavissa varaosia vai ei sekä millaisin ehdoin ja kuinka kauan ja tarpeen mukaan luomalla tätä varten digitaalisen alustan;

11.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan asianmukaisia kannustimia, joiden avulla tuetaan kestäviä, korkealaatuisia ja korjattavissa olevia tuotteita, edistetään korjaamista ja käytettyjen tuotteiden kauppaa, ja kehottaa järjestämään korjaamista koskevaa koulutusta;

12.  pitää tärkeänä, että säilytetään mahdollisuus käyttää riippumattomia korjaajia, esimerkiksi estämällä sellaisia teknisiä, turvallisuutta koskevia tai ohjelmistoihin liittyviä ratkaisuja, jotka tekevät korjaamisen mahdolliseksi vain hyväksytyille yrityksille ja toimijoille;

13.  kehottaa käyttämään varaosia uudelleen käytettyjen tuotteiden markkinoilla;

14.  panee merkille 3D-tulostuksen mahdollisuudet osien tarjoamisessa ammattilaisille ja kuluttajille; kehottaa tässä yhteydessä takaamaan tuotteiden turvallisuuden, väärentämiseltä suojaaminen ja tekijänoikeussuojan;

15.  muistuttaa, että myös standardoitujen ja modulaaristen komponenttien saatavuudella, purkamisen suunnittelulla, pitkäikäisten tuotteiden suunnittelulla ja tehokkailla tuotantoprosesseilla on keskeinen merkitys kiertotalouden onnistuneessa toteuttamisessa;

Käyttöön suuntautuvan talousmallin toiminta ja pk-yritysten sekä EU:n työllisyyden tukeminen

16.  korostaa, että siirtymisellä sellaisiin liiketoimintamalleihin, kuin tuotteet palveluina ‑ajattelu, voidaan parantaa oleellisesti tuotanto- ja kulutusmallien kestävyyttä edellyttäen, että tuote–palvelu-järjestelmät eivät johda tuotteiden käyttöiän lyhenemiseen, ja painottaa, että tällaiset liiketoimintamallit eivät saisi tarjota tilaisuuksia veronkiertoon;

17.  painottaa, että uusien liiketoimintamallien, kuten internetpohjaisten palveluiden, myyntitapojen ja käytettyjen tavaroiden tavaratalojen, kehittäminen ja korjausavun (korjauskahvilat, korjauspajat) vakiinnuttaminen voivat edistää tuotteiden pitkäikäisyyttä ja samalla vahvistaa kuluttajien tietoisuutta pitkäikäisistä tuotteista ja heidän luottamustaan niihin;

18.  kehottaa jäsenvaltioita

   kuulemaan kaikkia asianosaisia sidosryhmiä, jotta voidaan kannustaa kaikkia hyödyttävän käyttöön perustuvan myyntimallin kehittämiseen;
   tehostamaan toimiaan toiminnallisuuteen perustuvan talouden kehittämisen edistämiseksi ja tekemään tuotteiden vuokraamisesta, vaihtamisesta ja lainaamisesta houkuttelevaa;
   tukemaan alue- ja paikallisviranomaisia, jotka edistävät aktiivisesti sellaisten talousmallien, kuten yhteistyötalouden ja kiertotalouden, kehittämistä, joilla kannustetaan resurssien entistä tehokkaampaa käyttöä ja tuotteiden kestävyyttä ja vahvistetaan korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä;

19.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että elinkaarikustannuksia koskeva direktiivin 2014/24/EU säännös otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja että julkisten viranomaisten hankkimien laitteiden uudelleenkäyttöastetta lisätään;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yhteisötaloutta julkisessa politiikassaan ottaen huomioon sen tarjoamat edut niukkojen resurssien ja kapasiteetin hyödyntämisessä, esimerkiksi kuljetus- ja asuntoaloilla;

21.  kehottaa komissiota vahvistamaan tuotteiden kestävyyden merkityksen kiertotalouden edistämisen kannalta;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan täysin EU:n lainsäädännössä säädettyä jätehierarkiaa (jätepuitedirektiivi (2008/98/EY)) ja etenkin pitämään sähkö- ja elektroniikkalaitteita tärkeänä resurssina jätteen asemesta esimerkiksi myöntämällä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyspisteisiin pääsy sellaisten uudelleenkäyttökeskusten työntekijöille, jotka voivat hyödyntää tällaisia laitteita ja niiden osia;

23.  katsoo, että tässä päätöslauselmassa käsiteltyjä toimia olisi sovellettava etenkin pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin komission suosituksen 2003/361/EY määritelmää noudattaen tavalla, joka vastaa pk- ja mikroyritysten kokoa ja valmiuksia, jotta voidaan säilyttää niiden kehitys ja edistää uusia ammatteja koskevaa työllisyyttä ja koulutusta unionissa;

24.  kehottaa komissiota tutkimaan, miten LED-lamppujen vaihdettavuutta voidaan edistää ja lisätä, ja ottamaan ekosuunnittelutoimenpiteiden ohella huomioon myös lievempiä keinoja, kuten merkinnät, kannustinjärjestelmät, tarjouskilpailu tai pidennetty takuu lamppujen ollessa kiinteästi asennettuja;

25.  kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan tehokasta markkinavalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että niin eurooppalaiset kuin myös Eurooppaan tuotavat tuotteet täyttävät tuotepolitiikkaa ja ekosuunnittelua koskevat vaatimukset;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset ja kunnioittamaan niiden toimivaltaa;

Kuluttajan saamien tietojen parantaminen

27.  kehottaa komissiota parantamaan tuotteiden kestävyyttä koskevaa tiedottamista

   harkitsemalla vapaaehtoista eurooppalaista merkintää, joka kattaa etenkin seuraavat seikat: tuotteen kestävyys, ekologinen suunnittelu, mahdollisuus osien muuttamiseen teknisen kehityksen myötä sekä korjattavuus;
   vapaaehtoisilla kokeiluilla yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa EU:n tasolla, jotta voidaan kehittää standardoitujen perusteiden pohjalta tuotteen odotettua tehokasta käyttöikää koskeva merkintä, jota voitaisiin käyttää kaikissa jäsenvaltioissa;
   ottamalla käyttöön kaikkein kestävimpiä kulutushyödykkeitä ja etenkin suuria kodinkoneita koskevan käyttömittarin;
   arvioimalla miten käyttöiän ilmoittamisen yhdenmukaistaminen vaikuttaa lainmukaisen takuun kestoon;
   käyttämällä sähköisiä sovelluksia tai sosiaalista mediaa;
   standardoimalla käyttöohjeissa olevat tiedot tuotteiden kestävyydestä, päivitettävyydestä ja korjattavuudesta niin, että ne ovat selkeitä, helposti saatavissa sekä ymmärrettäviä;
   soveltaen tietojen perusteena standardoituja vaatimuksia, joiden yhteydessä ilmoitetaan tuotteen odotettu käyttöikä;

28.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota

   auttamaan alue- ja paikallisviranomaisia sekä yrityksiä ja yhdistyksiä järjestämään kampanjoita, joilla parannetaan kuluttajien tietoisuutta tuotteiden käyttöiän pidentämisestä etenkin tarjoamalla tietoa esimerkiksi huoltoa, korjaamista ja uudelleenkäyttöä koskevista ohjeista;
   tukemaan kuluttajien tietämyksen lisäämistä nopeasti hajoavista ja korjauskelvottomista tuotteista kehittämällä tarvittaessa kuluttajille suunnattuja ilmoitusjärjestelmiä;

29.  kehottaa komissiota kannustamaan säännölliseen ja jäsenneltyyn tietojenvaihtoon sekä parhaiden käytänteiden jakamiseen koko unionissa komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä alue- ja kunnallisviranomaisten kanssa;

Tuotteiden suunniteltua vanhenemista koskevat toimet

30.  kehottaa komissiota kuulemaan kuluttajajärjestöjä, tuottajia ja muita sidosryhmiä ja ehdottamaan tavaroiden ja ohjelmistojen suunnitellun vanhenemisen EU:n laajuista määritelmää; kehottaa komissiota lisäksi tutkimaan yhdessä markkinavalvontaviranomaisten kanssa mahdollisuutta perustaa riippumaton järjestelmä, jolla voitaisiin testata tuotteiden sisäänrakennettua lyhyttä käyttöikää ja havaita se; kehottaa tähän liittyen antamaan väärinkäytösten paljastajille entistä paremman oikeudellisen suojan ja määräämään tuottajiin kohdistuvista asianmukaisista ja varoittavista toimenpiteistä;

31.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat tässä edelläkävijöitä, mistä voidaan mainita esimerkkinä Benelux-maiden aloite suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi ja (sähkökäyttöisten) kodinkoneiden käyttöiän pidentämiseksi; korostaa parhaiden käytänteiden jakamisen merkitystä tässä yhteydessä;

32.  huomauttaa, että mahdollisuus saattaa tuotteet ajan tasalle voi hidastaa tuotteen vanhenemista ja vähentää ympäristövaikutuksia ja kuluttajille koituvia kustannuksia;

Lakisääteistä vaatimustenmukaisuustakuuta koskevan oikeuden vahvistaminen

33.  katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa kuluttajille entistä paremmin lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun toiminnasta; vaatii, että takuuta koskevat tiedot sisällytetään täysimääräisinä tuotteen ostolaskuun;

34.  kehottaa komissiota toteuttamaan aloitteita ja toimia, joilla parannetaan kuluttajien luottamusta esimerkiksi

   vahvistamalla kuluttajansuojaa etenkin sellaisten tuotteiden osalta, joiden käyttöiän voidaan kohtuudella olettaa olevan pitempi, ja ottamalla huomioon joissakin jäsenvaltioissa jo toteutetut vahvat kuluttajansuojatoimet;
   ottamalla huomioon sekä ekologista suunnittelua koskevan lainsäädännön ja sopimusoikeuden vaikutukset energiaan liittyviin tuotteisiin, jotta voidaan kehittää kokonaisvaltainen tuotteiden sääntely;
   takaamalla, että myyntisopimuksessa kuluttajille tiedotetaan virallisesti heidän oikeudestaan lakisääteiseen takuuseen, ja edistämällä tätä oikeutta koskevia tiedotuskampanjoita;
   yksinkertaistamalla ostotapahtuman todistamista kuluttajan kannalta niin, että takuu yhdistetään ostajan asemesta tuotteeseen, ja edistämällä myös yleisesti käytettävien sähköisten kuittien ja sähköisten takuujärjestelmien käyttöönottoa;

35.  kehottaa ottamaan käyttöön unionin tason valitusmekanismin sellaisia tilanteita varten, joissa takuuseen liittyviä oikeuksia ei noudateta, jotta voidaan edistää hallintoviranomaisten harjoittamaa Euroopan tason normien valvontaa;

36.  huomauttaa, että vahvistamalla laajennetun tuottajan vastuun periaatetta ja asettamalla vähimmäisvaatimuksia luodaan kannustin kestävämmälle tuotesuunnittelulle;

Kuluttajien suojaaminen vanhenevilta ohjelmilta

37.  kehottaa parantamaan avoimuutta päivitysmahdollisuuksista, turvapäivityksistä ja kestävyydestä, jotka kaikki ovat tarpeellisia sekä ohjelmistojen että laitteistojen asianmukaisen toiminnan kannalta; kehottaa komissiota tutkimaan, onko yritysten välistä yhteistyötä tiivistettävä;

38.  kehottaa toimittajia ja valmistajia toteuttamaan avoimuutta määrittämällä tuotesopimuksissa vähimmäisajan, jona käyttöjärjestelmiin on saatavissa päivityksiä; ehdottaa, että määritellään kohtuullinen käyttöaika; korostaa lisäksi, että tuotteen toimittajan on taattava tällaisten turvapäivitysten toimittaminen sulautettujen käyttöjärjestelmien tapauksessa; kehottaa tuottajia antamaan kuluttajille selkeät tiedot ohjelmistopäivitysten ja uusien versioiden yhteensopivuudesta sulautettujen käyttöjärjestelmien kanssa;

39.  vaatii, että keskeiset ohjelmistopäivitykset ovat peruutettavissa ja niiden yhteydessä annetaan tietoa niiden vaikutuksesta laitteen toimintaan; katsoo, että uusien keskeisten ohjelmistojen on oltava yhteensopivia aiempien sukupolvien ohjelmistojen kanssa;

40.  kehottaa käyttämään laitteissa standardoituja modulaarisia osia ja prosessoreita niin, että laitteiden pitäminen kunnossa voidaan varmistaa;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.
(2)EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1.
(3)EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.
(4)EUVL C 67, 6.3.2014, s. 23.
(5)EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.
(6)EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.

Päivitetty viimeksi: 20. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus