EUROOPPA-NEUVOSTO
23. ja 24 maaliskuuta 2000
LISSABON

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

JOHDANTO

Eurooppa-neuvosto piti Lissabonissa 23.—24. maaliskuuta 2000 erityiskokouksen sopiakseen unionin uudesta strategisesta päämäärästä työllisyyden, talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi osana tietopohjaista taloutta. Kokouksen aluksi tärkeimmistä aiheista vaihdettiin näkemyksiä Euroopan parlamentin puhemiehen Nicole Fontainen kanssa.

[Top] [Previous] [Next]

I. TYÖLLISYYS, TALOUSUUDISTUKSET JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS

STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ SEURAAVAA VUOSIKYMMENTÄ VARTEN

Uusi haaste

1. Euroopan unionilla on vastassaan mittava muutos, joka on seurausta globaalistumisesta ja uuden tietopohjaisen talouden asettamista haasteista. Nämä muutokset vaikuttavat ihmisten elämään sen kaikilla osa-alueilla ja edellyttävät Euroopan talouden perinpohjaista uudistamista. Unionin on toteutettava nämä muutokset sopusoinnussa arvojensa ja yhteiskuntaan liittyvien näkemystensä kanssa ja ottaen huomioon myös tuleva laajentuminen.

2. Nopea ja kiihtyvä muutostahti tarkoittaa sitä, että unionin on toimittava juuri nyt voidakseen täysin hyödyntää tarjoutuvat mahdollisuudet. Tämän vuoksi unionin on asetettava selkeä strateginen päämäärä ja sovittava haastavasta ohjelmasta tiedon infrastruktuurien luomiseksi, innovaatioiden ja talousuudistusten edistämiseksi sekä hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseksi.

Unionin vahvuudet ja heikkoudet

3. Unionin makrotalouden näkymät ovat paremmat kuin koskaan tämän sukupolven aikana. Vakauteen tähtäävän rahapolitiikan, terveen finanssipolitiikan ja maltillisen palkkakehityksen tuloksena inflaatio ja korkotaso ovat alhaisia, julkisen talouden alijäämät ovat supistuneet huomattavasti ja EU:n maksutase on terve. Euron käyttöönotto onnistui hyvin, ja Euroopan talous on hyötynyt siitä odotetulla tavalla. Sisämarkkinat on pääosin toteutettu, ja niin kuluttajat kuin yrityksetkin ovat voineet hyötyä niiden mukanaan tuomista konkreettisista eduista. Tuleva laajentuminen luo uusia kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Unionin työvoima on yleisesti ottaen hyvin koulutettua, ja sen sosiaalisen suojelun järjestelmät antavat oman itseisarvonsa lisäksi vakaat puitteet niiden rakennemuutosten hallitsemiseksi, jotka liittyvät tietopohjaiseen yhteiskuntaan siirtymiseen. Kasvu ja työpaikkojen luominen ovat lähteneet uudelleen käyntiin.

4. Näiden vahvuuksien lisäksi olisi huomiota kiinnitettävä myös heikkouksiin. Yli 15 miljoonaa eurooppalaista on yhä työttömänä. Työllisyysaste on liian alhainen, ja sille on tyypillistä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden riittämätön osallistuminen työelämään. Pitkäaikainen rakennetyöttömyys ja työttömyyden suuret alueelliset erot ovat edelleen yleisiä osassa unionia. Palvelusektori on alikehittynyt erityisesti televiestinnän ja Internetin osalta. Osaamisessa on yhä suurempia eroja erityisesti tietotekniikan alalla, jolla yhä useampi työpaikka jää täyttämättä. Parantuneen taloudellisen tilanteen vuoksi nyt on oikea aika ryhtyä sekä taloudellisiin että sosiaalisiin uudistuksiin osana positiivista strategiaa, jossa yhdistyvät kilpailukyky ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Tie tästä eteenpäin

5. Unioni on tänään asettanut itselleen uuden strategisen päämäärän seuraavaa vuosikymmentä varten: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, jonka tavoitteena on

  • valmistella siirtymistä tietopohjaiseen talouteen ja yhteiskuntaan toteuttamalla parempaa tietoyhteiskunta- ja T&K-politiikkaa sekä nopeuttamalla kilpailukykyä ja innovaatioita edistävää rakenneuudistusprosessia ja toteuttamalla sisämarkkinat
  • nykyaikaistaa Euroopan sosiaalista mallia, investoida ihmisiin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä
  • säilyttää talouden hyvät näkymät ja suotuisat kasvuennusteet toteuttamalla asianmukaista talouspolitiikan yhdistelmää.

6. Strategian tarkoituksena on antaa unionille mahdollisuus palauttaa täystyöllisyyden edellytykset ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa. Eurooppa-neuvoston on asetettava tavoitteeksi täystyöllisyys Euroopassa, syntymässä olevassa uudessa yhteiskunnassa, joka antaa naisille ja miehille paremmat mahdollisuudet tehdä henkilökohtaisia valintoja. Jos seuraavassa esitettävät toimenpiteet toteutetaan terveeltä makrotaloudelliselta pohjalta, noin kolmen prosentin keskimääräisen talouskasvun pitäisi olla realistinen näkymä tulevina vuosina.

7. Tämä strategia voidaan toteuttaa parantamalla olemassa olevia prosesseja ja ottamalla kaikilla tasoilla käyttöön uusi avoin koordinointimenetelmä, johon liittyy Eurooppa-neuvoston selkeämpi asema suunnanantajana ja koordinoijana. Näin varmistetaan strategisen ohjauksen suurempi johdonmukaisuus ja edistymisen tehokas seuranta. Eurooppa-neuvoston joka kevät pidettävässä kokouksessa määritellään asiaan liittyvät toimeksiannot ja varmistetaan niiden seuranta.

[Top] [Previous] [Next]

KILPAILUKYKYISEEN, DYNAAMISEEN JA TIETOPOHJAISEEN TALOUTEEN SIIRTYMISEN VALMISTELEMINEN

Tietoyhteiskunta kaikille

8. Digitaaliseen, tietopohjaiseen talouteen siirtyminen, jota ovat vauhdittaneet uudet hyödykkeet ja palvelut, on tärkeä keino edistää kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Lisäksi se voi parantaa kansalaisten elämänlaatua ja ympäristöä. Jotta tätä mahdollisuutta pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, neuvostoa ja komissiota pyydetään laatimaan tämän vuoden kesäkuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle kattava eEurope-toimintasuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa olisi käytettävä avointa koordinointimenetelmää, joka perustuu kansallisten aloitteiden vertailevaan arviointiin sekä komission äskettäin esittämään eEurope-aloitteeseen ja komission tiedonantoon "Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa".

9. Liike-elämällä ja kansalaisilla on oltava käytettävissään edullinen maailmanluokan viestintäinfrastruktuuri ja laaja palveluvalikoima. Kaikilla kansalaisilla on oltava tällaisessa uudessa tietoyhteiskunnassa elämistä ja työskentelemistä varten tarvittavat taidot. Tietoyhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä on ehkäistävä erilaisilla keinoilla saada tietoa. Lukutaidottomuutta on torjuttava entistä painokkaammin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vammaisiin. Tietotekniikkaa voidaan käyttää kaupunki- ja aluekehityksen uudistamiseen ja ympäristöä säästävän teknologian käytön edistämiseen. Sisältöteollisuus luo lisäarvoa hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta. Julkishallintojen on kaikilla tasoilla pyrittävä hyödyntämään uutta teknologiaa, jotta tieto olisi mahdollisimman hyvin saatavilla.

10. Tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen Euroopassa riippuu siitä, luodaanko sähköisen kaupankäynnin ja Internetin menestykselle suotuisat edellytykset, niin että unioni voi saavuttaa kilpailijansa varustamalla entistä paljon useammat liikeyritykset ja kodit nopeilla Internet-yhteyksillä. Sähköisen kaupankäynnin sääntöjen on oltava johdonmukaisia, ja liike-elämän ja kuluttajien on voitava luottaa niihin. On ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että Eurooppa säilyttää johtoasemansa tekniikan avainalueilla, joista esimerkkinä ovat matkaviestimet. Teknologian kehitysvauhti voi tulevaisuudessa edellyttää uutta ja joustavampaa lähestymistapaa sääntelyyn.

11. Eurooppa-neuvosto kehottaa erityisesti

  • neuvostoa tarvittaessa hyväksymään Euroopan parlamentin kanssa mahdollisimman nopeasti vuoden 2000 aikana valmisteilla olevan lainsäädännön sähköisen kaupankäynnin oikeudellisista puitteista, tekijänoikeuksista ja niihin liittyvistä oikeuksista, sähköisestä rahasta, rahoituspalvelujen etämyynnistä, tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmästä; komissiota ja neuvostoa harkitsemaan, miten voidaan lisätä kuluttajien luottamusta sähköiseen kauppaan, erityisesti vaihtoehtoisilla riitojenratkaisujärjestelmillä
  • neuvostoa ja Euroopan parlamenttia saattamaan päätökseen mahdollisimman aikaisin vuonna 2001 komission televiestinnän sääntelyä koskevan vuoden 1999 tarkistuksensa pohjalta ilmoittamien lakiehdotusten käsittelyn; jäsenvaltioita ja tarvittaessa yhteisöä varmistamaan, että tulevien matkaviestinjärjestelmien radiotaajuusvaatimukset täytetään ajoissa ja tehokkaasti. Täysin yhdentyneet ja vapautetut televiestintämarkkinat olisi toteutettava vuoden 2001 loppuun mennessä
  • jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä komission kanssa kilpailun lisäämiseksi paikallisliityntäverkoissa ennen vuoden 2000 loppua ja kilpailun vapauttamiseksi tilaajayhteyksien osalta, jotta Internetin käyttökustannuksia voitaisiin oleellisesti alentaa
    • jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kouluilla unionin alueella on pääsy Internetiin ja multimediaresursseihin vuoden 2001 loppuun mennessä ja että tarpeellinen määrä opettajia osaa käyttää Internetiä ja multimediaresursseja vuoden 2002 loppuun mennessä
  • jäsenvaltioita varmistamaan, että tärkeimpiin julkisiin peruspalveluihin on yleinen pääsy sähköisesti vuoteen 2003 mennessä
  • yhteisöä ja jäsenvaltioita tarjoamaan Euroopan investointipankin tuella kaikissa Euroopan maissa käyttöön edulliset ja nopeat yhteenliitetyt verkot Internetiin pääsyä varten ja edistämään huipputietotekniikan ja muiden televiestintäverkkojen sekä näiden verkkojen sisällön kehittämistä. Erityiskohteita olisi määritettävä eEurope-toimintasuunnitelmassa.

Euroopan tutkimus- ja innovointialueen perustaminen

12. Koska tutkimus- ja kehitystoiminta edistää merkittävästi talouskasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, unionin on pyrittävä saavuttamaan tavoitteet, jotka on asetettu komission tiedonannossa "Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta". Kansallisella ja unionin tasolla toteutettava tutkimustoiminta on integroitava ja koordinoitava paremmin, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta ja innovatiivista ja jotta varmistettaisiin se, että Eurooppa tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia parhaille kyvyilleen. Perustamissopimuksen mukaisia välineitä ja kaikkia muita tarkoituksenmukaisia keinoja, myös vapaaehtoisia järjestelyjä on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta tämä tavoite saavutettaisiin joustavasti, hajautetusti ja ilman byrokratiaa. Tietopohjaisessa yhteiskunnassa olisi myös riittävästi palkittava innovaatioita ja uusia ideoita erityisesti patenttisuojan avulla.

13. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota, tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, toteuttamaan osana Euroopan tutkimusalueen perustamista toimenpiteet, joilla pyritään

  • kehittämään tarkoituksenmukaisia keinoja kansallisten ja yhteisten tutkimusohjelmien verkottamiseksi vapaaehtoiselta pohjalta vapaasti valittavien aiheiden perusteella, jotta voitaisiin paremmin hyödyntää jäsenvaltioiden T&K:lle myöntämiä yhteisiä resursseja ja varmistaa, että edistymisestä raportoidaan säännöllisesti neuvostolle; kartoittamaan vuoteen 2001 mennessä tutkimus- ja kehitysalan osaaminen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta tätä osaamista voitaisiin levittää laajemmalle
  • edistämään yksityisille tutkimusinvestoinneille, T&K-kumppanuuksille ja korkean teknologian yritysten perustamiselle suotuisaa ympäristöä veropolitiikan, riskipääoman ja Euroopan investointipankin tuen avulla
  • rohkaisemaan kansallisten tutkimus- ja kehityspolitiikkojen vertailevaa analyysia koskevan avoimen koordinoinnin kehittämistä ja määrittämään indikaattorit eri alojen suoritusten arviointia varten erityisesti inhimillisten voimavarojen kehittämisen osalta kesäkuuhun 2000 mennessä; ottamaan käyttöön eurooppalaisia innovaatioita koskevan tulostaulun kesäkuuhun 2001 mennessä
  • helpottamaan Euroopan laajuisen erittäin nopean sähköisen tietoliikenneverkon luomista tiedeyhteisöä varten Euroopan investointipankin tuella vuoden 2001 loppuun mennessä; verkon tarkoituksena on yhdistää toisiinsa tutkimuslaitokset ja yliopistot, tieteelliset kirjastot, tiedekeskukset ja asteittain myös koulut
  • toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa tutkijoiden liikkuvuuden esteet Euroopassa vuoteen 2002 mennessä sekä houkutella Eurooppaan korkeatasoisia tieteellisiä kykyjä ja saada heidät jäämään Eurooppaan
  • varmistamaan, että yhteisön patentti ja hyödyllisyysmalli ovat käytössä vuoden 2001 loppuun mennessä, siten että yhteisön laajuisen patenttisuojan hankkiminen unionissa on yhtä yksinkertaista ja edullista ja sen antama suoja yhtä kattava kuin tärkeimmillä kilpailijoilla.

Innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamiselle ja kehittämiselle suotuisan ympäristön luominen

14. Liikeyritysten kilpailukyky ja dynaamisuus ovat suoraan riippuvaisia investointeja, innovaatioita ja yrittäjyyttä edistävistä säädösympäristöstä. On entistä voimakkaammin pyrittävä alentamaan liiketoiminnan kustannuksia ja poistamaan tarpeeton byrokratia, jotka molemmat rasittavat erityisesti pk-yrityksiä. Euroopan yhteisön toimielimien, kansallisten hallitusten sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota sääntelyehdotusten vaikutuksiin ja niiden noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ja niiden olisi käytävä vuoropuhelua yritysten ja kansalaisten kanssa tätä tavoitetta silmällä pitäen. Tarvitaan myös erityistoimia, joilla edistetään innovointiverkostojen keskeisiä vuorovaikutusmalleja eli vuorovaikutusta yritysten ja rahoitusmarkkinoiden, T&K:n ja koulutuslaitosten sekä neuvontapalvelujen ja teknologiamarkkinoiden välillä.

15. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tällä alalla olisi toteutettava avointa koordinointia ja kehottaa näin ollen

  • neuvostoa ja komissiota aloittamaan vuoden 2000 kesäkuuhun mennessä vertailevan analyysin, jonka kohteena ovat muun muassa yrityksen perustamiseen tarvittavan ajan pituus ja siihen liittyvät kustannukset, sijoitetun riskipääoman määrä, liikealan ja tieteellisen tutkinnon suorittaneiden lukumäärä ja koulutusmahdollisuudet. Tämän toiminnan ensimmäiset tulokset olisi esitettävä vuoden 2000 joulukuuhun mennessä
  • komissiota esittämään piakkoin tiedonannon yrittäjyyteen perustuvasta, innovatiivisesta ja avoimesta Euroopasta sekä monivuotisen ohjelman yritysten ja yrittäjyyden edistämiseksi vuosina 2001-2005. Ohjelmalla on tärkeä asema tämän toiminnan vauhdittajana
  • neuvostoa ja komissiota laatimaan kesäkuussa 2000 hyväksyttävän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat kiinnittämään edellä mainituissa välineissä huomion pienyrityksiin, sillä pienyritykset ovat tärkein tekijä työpaikkojen luomisessa Eurooppaan, sekä vastaamaan erityisesti niiden tarpeisiin
  • neuvostoa ja komissiota esittämään vuoden 2000 loppuun mennessä selvityksen parhaillaan tehtävästä EIP:n ja EIF:n rahoitusvälineiden tarkistuksesta, jotta rahoitusta voidaan kohdentaa uudelleen yritysten perustamisen ja korkean teknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen sekä muihin EIP:n ehdottamiin riskipääoma-aloitteisiin.

Täydellisten ja täysin toimivien sisämarkkinoiden saavuttamiseksi toteutettavat talousuudistukset

16. Sisämarkkinoiden toteuttaminen tietyillä aloilla sekä jälkeenjääneiden sektoreiden tulosten parantaminen edellyttää nopeita toimia liike-elämän ja kuluttajien etujen turvaamiseksi. Helsingin Eurooppa-neuvoston hyväksymään sisämarkkinoiden strategiaan perustuvat jatkuvan tarkistuksen ja kehittämisen tehokkaat puitteet ovat myös välttämättömät täyden hyödyn saamiseksi markkinoiden vapauttamisesta. Lisäksi tasapuoliset ja yhdenmukaisesti sovellettavat kilpailua ja valtiontukia koskevat säännöt ovat välttämättömät, jotta yritykset voivat menestyä ja toimia tehokkaasti yhtäläisin toimintaedellytyksin sisämarkkinoilla.

17. Eurooppa-neuvosto pyytääkin komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita kutakin toimivaltansa puitteissa

  • laatimaan vuoden 2000 loppuun mennessä strategian palvelujen esteiden poistamiseksi
  • nopeuttamaan markkinoiden vapauttamista sellaisilla aloilla kuin kaasu, sähkö, postipalvelut ja liikenne; samoin neuvosto pyytää komissiota tekemään mahdollisimman nopeasti ilmatilan käyttöä ja hallintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteena on saada näillä aloilla aikaan täysin toimivat sisämarkkinat.
    Eurooppa-neuvosto arvioi saavutettua edistystä komission selvityksen ja asianmukaisten ehdotusten pohjalta kokoontuessaan ensi keväänä
  • saattamaan hyvissä ajoin päätökseen ehdotukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajantasaistamiseksi varsinkin niin, että pk-yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää niitä ja jotta uudet säännöt voivat tulla voimaan vuoteen 2002 mennessä
  • toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että yhteisön hankinnat ja julkiset hankinnat voidaan tehdä sähköisesti vuoteen 2003 mennessä
  • laatimaan vuoteen 2001 mennessä strategian yhteensovitetuille lisätoimille sääntelyn, myös julkisen hallinnon toiminnan, yksinkertaistamiseksi sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tähän olisi sisällyttävä niiden alojen määrittäminen, joilla jäsenvaltioiden on järkeistettävä yhteisön lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä
  • tehostamaan pyrkimyksiään edistää kilpailua ja alentaa valtiontukien yleistasoa siirtäen painopisteen yksittäisten yritysten tai sektoreiden tukemisesta yhteisön edun mukaisten laaja-alaisten tavoitteiden, kuten työllisyyden, aluekehityksen, ympäristön ja koulutuksen tai tutkimuksen, tukemiseen.

18. Kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laajoja rakenteellisia parannuksia. Neuvosto on jo määritellyt keskeiset alueet, joita vahvistetaan Cardiffin prosessilla. Eurooppa-neuvosto kehottaa näin ollen neuvostoa tehostamaan rakennekehityksen indikaattoreita koskevaa työtään ja antamaan selvityksen vuoden 2000 loppuun mennessä.

19. Eurooppa-neuvosto katsoo, että sisämarkkinoita ja tietopohjaista taloutta silmällä pitäen on olennaisen tärkeää ottaa täysin huomioon perustamissopimuksen määräykset yleistä taloudellista etua koskevista palveluista sekä yrityksistä, joille on annettu tehtäväksi tällaisten palvelujen tarjoaminen. Se pyytää komissiota saattamaan ajan tasalle tiedonantonsa vuodelta 1996 perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehokkaat ja yhdentyneet rahoitusmarkkinat

20. Tehokkaat ja avoimet rahoitusmarkkinat edistävät kasvua ja työllisyyttä kohdentamalla pääomia tehokkaammin ja alentamalla niiden käyttökustannuksia. Niillä on näin ollen avainasema uusien ideoiden vauhdittamisessa, yrittäjyyskulttuurin tukemisessa ja uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksien ja käytön edistämisessä. On erittäin tärkeää hyödyntää euron käyttöönoton tarjoama mahdollisuus edistää EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Tehokkaat riskipääomamarkkinat ovat lisäksi avainasemassa innovoivien nopeasti kasvavien pk-yritysten kannalta ja uusien kestävien työpaikkojen luomisessa.

21. Rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden loppuun saattamisen nopeuttamiseksi olisi toimittava seuraavasti:

  • Asetetaan tiukka aikataulu rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman panemiseksi täytäntöön vuoteen 2005 mennessä ottaen huomioon muun muassa seuraavat ensisijaiset toiminta-alueet: helpotetaan mahdollisimman laajalti sijoituspääoman saantia EU:n laajuisesti, myös pk-yritysten osalta, liikkeeseenlaskijoiden yhtenäisen toimiluvan avulla; helpotetaan kaikkien sijoittajien menestyksekästä osallistumista yhdentyneisiin markkinoihin poistamalla eläkerahastoinvestointien esteet; edistetään valtion joukkovelkakirjamarkkinoiden yhdentymistä ja parannetaan niiden toimintaa neuvottelemalla aikaisempaa enemmän luotonannon aikatauluista, tekniikoista ja välineistä ja tekemällä niistä entistä avoimempia ja tehostetaan rajat ylittäviä myynti- ja takaisinostomarkkinoita (repo); parannetaan yritysten taseiden vertailtavuutta; tehostetaan EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyelinten yhteistyötä.
  • Varmistetaan, että riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2003 mennessä.
  • Edistytään nopeasti yritysostotarjouksia sekä luottolaitosten ja vakuutusyritysten tervehdyttämistä ja selvittämistä koskevien pitkään käsittelyssä olleiden ehdotusten osalta, jotta Euroopan rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja vakautta voidaan parantaa.
  • Saatetaan päätökseen veropaketin käsittely Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.

Makrotalouspolitiikkojen yhteensovittaminen: julkisen talouden vakauttaminen, julkisen talouden laadun ja kestävyyden parantaminen

22. Makrotalouspolitiikan olisi makrotalouden vakauden säilyttämisen sekä kasvun ja työllisyyden edistämisen ohella vauhditettava siirtymistä tietopohjaiseen talouteen, mikä edellyttää rakennepolitiikan aseman vahvistamista. Kölnin prosessin mukaisella makrotaloudellisella vuoropuhelulla on saatava aikaan kaikkien osallistuvien tahojen välinen luottamus, jotta kukin asianmukaisesti ymmärtäisi toisten kannat ja rajoitukset. Kasvun luomat mahdollisuudet on käytettävä julkisen talouden aktiivisemmaksi vakauttamiseksi sekä julkisen talouden laadun ja kestävyyden parantamiseksi.

23. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota esittämään nykyisiä menettelyjä käyttäen vuoden 2001 kevääseen mennessä selvityksen, jossa arvioidaan julkistalouden vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen sekä arvioidaan vertailukelpoisten tietojen ja indikaattoreiden pohjalta, onko toteutettu riittävästi käytännön toimenpiteitä

  • työhön kohdistuvan verorasituksen keventämiseksi erityisesti, kun on kyse ammattitaidottomasta ja matalapalkkaisesta työvoimasta, verotus- ja etuusjärjestelmien muuttamiseksi työllisyyttä ja koulutusta edistäviksi
  • julkisten menojen uudelleen kohdentamiseksi siten, että suhteellisesti suurempi osa niistä suunnataan pääoman — niin fyysisen kuin inhimillisenkin pääoman — muodostukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan, innovaatioiden ja tietotekniikan tukemiseen
  • julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tarkastellen sen eri ulottuvuuksia, myös väestön ikääntymisen vaikutusta, sosiaalista suojelua käsittelevän korkean tason työryhmän laatiman selvityksen pohjalta.

[Top] [Previous] [Next]

EUROOPAN SOSIAALISEN MALLIN UUDISTAMINEN INVESTOIMALLA IHMISIIN JA AKTIIVISEN HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMINEN

24. Ihmiset ovat Euroopan tärkein voimavara, ja ihmisten olisi oltava unionin politiikkojen keskipiste. Ihmisiin investoiminen sekä aktiivisen ja dynaamisen hyvinvointivaltion kehittäminen on ratkaisevan tärkeää sen kannalta, millainen asema Euroopalla tulee olemaan tietopohjaisessa taloudessa, ja varmistettaessa, että tämä uusi talous ei pahenna nykyisiä sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä.

Tietopohjaisessa taloudessa elämistä ja työskentelyä varten tarvittava koulutus

25. Euroopan koulutusjärjestelmät on mukautettava sekä tietopohjaisen talouden tarpeisiin että korkeamman työllisyystason ja laadukkaamman työn tarjoamiseksi. Koulutusjärjestelmien on tarjottava oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia, jotka on varta vasten suunniteltu eri elämänvaiheissa oleville kohderyhmille: nuorille, työttömille aikuisille sekä niille työssäkäyville, joiden ammattitaito uhkaa jäädä nopean muutoksen jalkoihin. Uuden toimintatavan olisi koostuttava kolmesta eri tekijästä, jotka ovat paikallisten oppimiskeskusten kehittäminen, uusien, varsinkin tietotekniikan perustaitojen edistäminen ja pätevyyksien selkeyttäminen.

26. Eurooppa-neuvosto pyytää näin ollen neuvostoa ja komissiota sekä jäsenvaltioita näiden valtiosääntöjen mukaisesti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • Inhimilliseen pääomaan asukasta kohti tehtäviä investointeja olisi lisättävä vuosittain merkittävästi.
  • Niiden vain alemman keskiasteen koulutuksen saaneiden 18—24-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole jatkokoulutuksessa, olisi puolitettava vuoteen 2010 mennessä.
  • Kouluista ja koulutuskeskuksista, joilla kaikilla olisi Internet-yhteydet, olisi kehitettävä kaikille avoimia paikallisia oppimisen monitoimikeskuksia tavoilla, jotka soveltuvat parhaiten laajojen kohderyhmien tavoittamiseen. Koulujen, oppimiskeskusten, yritysten ja tutkimuslaitosten välille olisi
  • Euroopan tasolla olisi määriteltävä uudet perustaidot, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen avulla. Näitä olisivat tietotekniikkataidot, vieraat kielet, tekninen sivistys, yrittäjyys ja sosiaaliset taidot. ATK-lukutaidon edistämiseksi koko unionissa olisi luotava tietotekniikan perustaitoja koskeva eurooppalainen tutkintotodistus, johon sovellettaisiin hajautettuja todistuksenmyöntämismenetelmiä.
  • Opiskelijoiden, opettajien sekä koulutus- ja tutkimushenkilöstön liikkuvuutta edistävät keinot olisi määriteltävä vuoden 2000 loppuun mennessä käyttämällä kaikkia yhteisön nykyisten ohjelmien (Sokrates, Leonardo, Nuoriso) tarjoamia mahdollisuuksia, poistamalla esteitä ja noudattamalla suurempaa avoimuutta pätevyyksien ja opiskelu- ja koulutusjaksojen tunnustamisessa. Olisi toimittava opettajien liikkuvuuden esteiden poistamiseksi vuoteen 2002 mennessä sekä erittäin ammattitaitoisten opettajien kiinnostuksen herättämiseksi asiaan.
  • Ansioluetteloille olisi laadittava yhteinen eurooppalainen malli, jonka käyttö olisi vapaaehtoista ja joka helpottaisi liikkuvuutta auttamalla sekä koulutuslaitoksia että työnantajia arvioimaan hankittuja tietoja.

27. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa (koulutus) aloittamaan laajan keskustelun koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet; tarkoituksena on tukea Luxemburgin ja Cardiffin prosesseja ja esittää Eurooppa-neuvostolle laaja raportti keväällä 2001.

Enemmän ja parempia työpaikkoja Eurooppaan: aktiivisen työllisyyspolitiikan kehittäminen

28. Luxemburgin prosessi, joka perustuu työllisyyden suuntaviivojen laatimiseen yhteisön tasolla ja niiden soveltamiseen työllisyyttä koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa, on onnistunut vähentämään Euroopan työttömyyttä huomattavasti. Väliarvioinnin on tarkoitus vauhdittaa tätä prosessia kehittämällä suuntaviivoja ja asettamalla niille konkreettisempia tavoitteita luomalla tiiviimpiä yhteyksiä muihin asiaan liittyviin politiikan aloihin ja määrittelemällä tehokkaampia tapoja eri tahojen mukaan ottamiseksi. Työmarkkinaosapuolten on osallistuttava entistä aktiivisemmin niitä koskevien suuntaviivojen laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

29. Neuvostoa ja komissiota pyydetään käsittelemään tämän pohjalta seuraavia neljää avainaluetta:

  • Parannetaan työllistyvyyttä ja vähennetään osaamisen puutteita tarjoamalla työvoimapalveluja työpaikkoja ja oppimismahdollisuuksia koskevan Euroopan laajuisen tietokannan avulla. Työttömille kehitetään erityisohjelmia osaamisessa ilmenevien erojen korjaamiseksi.
  • Tuodaan elinikäinen oppiminen entistä vahvemmin esille Euroopan sosiaalisen mallin yhtenä perustekijänä myös rohkaisemalla työmarkkinaosapuolia tekemään innovaatioita ja elinikäistä oppimista koskevia sopimuksia, hyödyntämällä sitä, että elinikäinen oppiminen sekä joustavien työaikajärjestelyjen ja työn vuorottelun edellyttämä sopeutumiskyky täydentävät toisiaan, sekä ottamalla käyttöön erityisen edistyksellisille yrityksille annettava eurooppalainen palkinto. Näissä asioissa edistymisestä olisi tehtävä vertaileva arviointi.
  • Lisätään työpaikkoja niillä palvelualoilla, henkilöpalvelut mukaan lukien, joilla ilmenee merkittävää vajetta. Kysymykseen voivat tulla yksityiset, julkiset tai kolmannen sektorin aloitteet, joihin sisältyisi heikoimmassa asemassa oleville ryhmille soveltuvia ratkaisuja.
  • Edistetään kaikkia yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyviä näkökohtia, mukaan lukien ammattialojen eriytymisen vähentäminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen, erityisesti määrittämällä uusi vertailutaso parempien lastenhoitopalvelujen tarjoamiseksi.

30. Eurooppa-neuvosto katsoo, että näiden toimenpiteiden yleisenä tavoitteena olisi oltava saatavilla olevien tilastojen perusteella työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 61 prosentin keskiarvosta mahdollisimman lähelle 70:tä prosenttia vuoteen 2010 mennessä sekä työssäkäyvien naisten määrän lisääminen nykyisestä 51 prosentin keskiarvosta yli 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi omista lähtökohdistaan käsin harkittava kansallisten tavoitteiden asettamista työllisyysasteen nostamiselle. Näin parannettaisiin sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyyttä työvoimaa lisäämällä.

Sosiaalisen suojelun uudistaminen

31. Euroopan sosiaalisen mallin ja sen kehittyneiden sosiaalisen suojelun järjestelmien on tuettava tietopohjaiseen talouteen siirtymistä. Järjestelmiä on kuitenkin mukautettava aktiivisen hyvinvointiyhteiskunnan osana työn kannattavuuden varmistamiseksi, järjestelmien pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä, sosiaalisen osallisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamiseksi. Tietoisena siitä, että haastetta voidaan parhaiten käsitellä osana yhteisiä pyrkimyksiä, Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa

  • tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siten, että vaihdetaan kokemuksia ja hyviä toimintatapoja kehittyneempien tietoverkkojen avulla, jotka ovat tämän alan perusvälineitä
  • antamaan sosiaalista suojelua käsittelevälle korkean tason työryhmälle talouspoliittisen komitean työskentely huomioon ottaen tehtäväksi tukea tätä yhteistyötä ja tärkeimpänä painopistealueenaan laatia komission tiedonannon pohjalta tutkimus sosiaalisen suojelun kehityksestä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkejärjestelmien kestävyyteen eri ajanjaksoina vuoteen 2020 saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin. Tilanneselvityksen olisi oltava käytettävissä joulukuuhun 2000 mennessä.

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

32. Liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä. On toteutettava toimenpiteitä, jotka merkittävästi vaikuttavat köyhyyden poistamiseen, asettamalla riittäviä tavoitteita, jotka neuvosto hyväksyy vuoden loppuun mennessä. Sosiaalista suojelua käsittelevä korkean tason työryhmä osallistuu tähän työskentelyyn. Uusi tietopohjainen yhteiskunta tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia vähentää sosiaalista syrjäytymistä, sillä se luo suuremman kasvun ja työllisyyden kautta taloudelliset edellytykset suuremmalle hyvinvoinnille ja tarjoaa uusia tapoja osallistua yhteiskuntaan. Samalla siihen kuitenkin liittyy vaara, että kuilu niiden, joilla on mahdollisuus saada uutta tietoa, ja niiden, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, välillä kasvaa. Tämän vaaran välttämiseksi ja jotta uudet mahdollisuudet voitaisiin täysin hyödyntää, on pyrittävä parantamaan taitoja, laajentamaan tiedonsaanti- ja muita mahdollisuuksia ja torjumaan työttömyyttä, sillä työpaikka on paras keino torjua sosiaalista syrjäytymistä. Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointiin, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja tämän alan yhteistyötä koskeva komission aloite, joka esitetään kesäkuuhun 2000 mennessä.

33. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota erityisesti

  • edistämään sosiaalisen syrjäytymisen parempaa ymmärtämistä jatkuvan vuoropuhelun sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihdon avulla yhteisesti sovittujen indikaattoreiden pohjalta; sosiaalista suojelua käsittelevä korkean tason työryhmä osallistuu indikaattorien laatimiseen
  • valtavirtaistamaan osallisuuden edistämistä jäsenvaltioiden työllisyys-, koulutus-, terveys- ja asuntopolitiikassa, mitä täydennetään yhteisön tasolla rakennerahastojen kautta toteutettavilla toimilla nykyisen talousarviokehyksen puitteissa
  • kehittämään ensisijaisia toimia tietyille kohderyhmille (esimerkiksi vähemmistöryhmille, lapsille, vanhuksille ja vammaisille), siten että jäsenvaltiot voivat valita omien erityisolojensa kannalta tärkeimmät toimet ja raportoida myöhemmin niiden toteuttamisesta.

34. Neuvosto ottaa nämä päätelmät huomioon pohtiessaan sosiaalipolitiikan tulevaisuutta komission tiedonannon pohjalta, mukana olevien eri kumppaneiden aloitteet mukaan lukien. Tarkoituksena on päästä sopimukseen Euroopan sosiaalisesta toimintaohjelmasta Nizzan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa.

[Top] [Previous] [Next]

PÄÄTÖSTEN TOTEUTTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ: JOHDONMUKAISEMPI JA JÄRJESTELMÄLLISEMPI LÄHESTYMISTAPA

Olemassa olevien prosessien parantaminen

35. Uutta prosessia ei tarvita. Nykyiset talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja Luxemburgin, Cardiffin ja Kölnin prosessit tarjoavat tarvittavat välineet edellyttäen, että niitä yksinkertaistetaan ja että ne koordinoidaan paremmin erityisesti siten, että Ecofin-neuvoston ohella myös muut neuvoston kokoonpanot tuovat panoksensa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmisteluun. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa olisi lisäksi keskityttävä yhä enemmän rakennepolitiikkojen keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksiin, talouden kasvupotentiaalia, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviin uudistuksiin samoin kuin siirtymiseen kohti tietopohjaista taloutta. Cardiffin ja Luxemburgin prosesseissa voidaan näihin prosesseihin kuuluvia asioita käsitellä yksityiskohtaisemmin.

36. Näitä parannuksia tukee se, että Eurooppa-neuvosto toimii ensisijaisena ohjaajana ja koordinoijana varmistaakseen yleisen johdonmukaisuuden ja sen, että edistymistä kohti uutta strategista päämäärää seurataan tehokkaasti. Eurooppa-neuvosto pitää näin ollen joka kevät kokouksen, jossa käsitellään taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Työskentely olisi sen vuoksi järjestettävä sekä tätä kokousta edeltävälle että sen jälkeiselle ajanjaksolle.
Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan saavutetusta edistymisestä vuosittaisen yhteenvedon erikseen sovittavien työllisyyttä, innovaatioita, talousuudistusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevien rakenteellisten indikaattorien pohjalta.

Uuden avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpano

37. Strategisen tavoitteen toteuttamista helpottaa uuden avoimen koordinoinnin soveltaminen keinona levittää hyviä toimintatapoja ja lisätä lähentymistä EU:n tärkeimpiin päämääriin. Tähän menetelmään, joka on tarkoitettu auttamaan jäsenvaltioita kehittämään asteittain omia politiikkojaan, kuuluu

  • suuntaviivojen määrittäminen unionille sekä tarkat aikataulut jäsenvaltioiden lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille asettamien päämäärien saavuttamiseksi
  • tarvittaessa eri jäsenvaltioiden ja sektorien tarpeiden mukaan räätälöityjen määrällisten ja laadullisten indikaattorien ja maailman parhaita vastaavien vertailutasojen määrittäminen hyvien toimintatapojen vertailemiseksi
  • näiden eurooppalaisten suuntaviivojen soveltaminen kansallisessa ja alueellisessa politiikassa asettamalla erityistavoitteita ja toteuttamalla toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset erot
  • keskinäisinä oppimisprosesseina tapahtuva määräaikainen seuranta, arviointi ja vertaisarviointi.

38. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sovelletaan mahdollisimman hajautettua lähestymistapaa, jossa unioni, jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset tasot sekä työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat aktiivisesti erilaisten kumppanuuksien avulla. Verkottuen eri tarjoajien ja käyttäjien eli työmarkkinaosapuolten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan komissio laatii menetelmän vertailevan arvioinnin suorittamiseksi muutoksenhallintaa koskevista hyvistä toimintatavoista.

39. Eurooppa-neuvosto vetoaa erityisesti yritysten sosiaaliseen vastuuntuntoon elinikäistä oppimista, työn organisointia, yhtäläisiä mahdollisuuksia, sosiaalista osallisuutta ja kestävää kehitystä koskevien hyvien toimintatapojen osalta.

40. Kesäkuussa järjestetään korkean tason foorumi, johon unionin toimielimet ja muut elimet sekä työmarkkinaosapuolet kokoontuvat arvioidakseen Luxemburgin, Cardiffin ja Kölnin prosessien tilannetta ja eri toimijoiden panosta Euroopan työllisyyssopimuksen sisällön parantamiseen.

Tarvittavien varojen saaminen

41. Uuden strategisen päämäärän saavuttaminen riippuu ensi sijassa yksityisestä sektorista sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Se edellyttää markkinoilla saatavilla olevien voimavarojen käyttöönottoa ja jäsenvaltioiden toimia. Unionin tehtävänä on toimia tässä prosessissa liikkeellepanevana voimana luomalla toimivat edellytykset kaikkien mahdollisten voimavarojen asettamiseksi käytettäväksi tietopohjaiseen talouteen siirtymistä varten. Lisäksi unioni antaa oman panoksensa tähän toimintaan olemassa olevien yhteisön politiikkojen kautta ja Agenda 2000:n huomioon ottaen. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen siihen panokseen, jonka Euroopan investointipankki on valmis antamaan inhimillisen pääoman muodostamisen, pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden, T&K:n, tietotekniikan ja televiestintäsektorien verkostojen sekä innovaatioiden alalla. Euroopan investointipankin olisi Innovaatio 2000 -aloitteensa puitteissa toteutettava suunnitelmansa myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille miljardin euron lisärahoitus käytettäväksi riskipääomatoimiin sekä
12—15 miljardin euron suuruinen erityinen lainaohjelmansa (dedicated lending programme), joka on tarkoitettu ensisijaisille aloille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

[Top] [Previous] [Next]

II. EUROOPAN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

42. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion alustavaan selvitykseen Euroopan yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta. Selvityksestä käy ilmi työ, jonka puheenjohtajavaltio on tehnyt yleisten asioiden neuvostossa yhdessä pääsihteerin, korkean edustajan kanssa Helsingissä annetun toimeksiannon mukaisesti.

43. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille erityisesti sen, että Helsingissä sovitut väliaikaiset elimet on nyt perustettu ja että ne ovat aloittamassa toimintaansa tehokkaasti, sekä sen, että neuvosto on määrittänyt prosessin yleistavoitteen kehittämiseksi ja kansallisten panoksien määrittämiseksi niin, että Helsingissä asetettu sotilaallisia voimavaroja koskeva tavoite saavutetaan.

44. Eurooppa-neuvosto odottaa kiinnostuneena puheenjohtajavaltion neuvostossa yhdessä pääsihteerin, korkean edustajan kanssa toteuttamaa jatkotyöskentelyä ja Helsingissä esitetyn pyynnön mukaisesti Feiran Eurooppa-neuvostolle esitettävää puheenjohtajavaltion yhteenvetoa sekä Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisia ehdotuksia, jotka koskevat kolmansien maiden ottamista mukaan EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan ja EU:n ja NATOn välisten suhteiden kehittämistä edelleen.

45. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pitää arvossa sitä, mitä tähän mennessä on saavutettu ei-sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Se pyytää neuvostoa perustamaan siviilikriisinhallintakomitean joko ennen Feiran Eurooppa-neuvostoa tai sen aikana.

[Top] [Previous] [Next]

III. LÄNSI-BALKAN

46. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Kaakkois-Euroopan rauha, vauraus ja vakaus ovat Euroopan unionin strateginen painopistealue. Eurooppa-neuvosto toteaa, että kuluneena vuotena on saavutettu edistystä, mutta myös että kansainvälisellä yhteisöllä on yhä ratkaistavana vaikeita haasteita Länsi-Balkanilla. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Länsi-Balkania koskevaan selvitykseen, jonka pääsihteeri, korkea edustaja esitti yhdessä komission kanssa.

47. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että sen yleistavoitteena on edelleen alueen maiden mahdollisimman täydellinen integroituminen Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että vakautus- ja assosiaatioprosessi on sen Balkanin-politiikan kulmakivi. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksiin sisältyy talous- ja rahoitusapu ja alan yhteistyö, poliittinen vuoropuhelu, lähentäminen EU:n lainsäädäntöön, yhteistyö muilla politiikan aloilla sekä vapaakauppa. Tällaisia sopimuksia olisi edellettävä kaupan yksipuolinen vapauttaminen. Eurooppa-neuvosto kehottaa alueen maita tekemään yhteistyötä keskenään ja unionin kanssa, jotta vakautus- ja assosiaatioprosessi onnistuisi.

48. Eurooppa-neuvosto pitää mielessään Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja muistuttaa Anconassa 19.—20. toukokuuta pidettävästä Adrianmeren konferenssista, jota Italia tukee yhdessä Euroopan unionin kanssa. Konferenssilla pyritään tehostamaan Adrianmeren alueen yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, salakuljetuksen ja laittoman maahanmuuton torjunnassa ja edistämään rajat ylittävää yhteistyötä.

49. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan nopeutetut menettelyt sekä nopeat ja tehokkaat avustustoimet.

50. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Jugoslavian liittotasavaltaan kuuluva demokraattinen ja yhteistyökykyinen Serbia, joka elää rauhassa naapureidensa kanssa, on tervetullut eurooppalaiseen perheeseen. Tämän vuoksi unioni jatkaa toimintaansa demokratiaa edistävän muutoksen aikaansaamiseksi Serbiassa. Serbian hallitusta vastaan suunnatut valikoidut pakotteet ovat välttämätön osa EU:n politiikkaa niin kauan kuin presidentti Milosevic pysyy vallassa. Eurooppa-neuvosto vetoaa Serbian kansaan, jotta se ottaisi tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja vaatisi sille kuuluvan paikan demokraattisten kansakuntien yhteisössä. Sen lisäksi, että EU jatkaa demokraattisen opposition tukemista, se myös aikoo kehittää kokonaisvaltaista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Serbialaisia kansalaisjärjestöjä olisi rohkaistava toimimaan yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa alueelliselta pohjalta vakaussopimuksen mukaisesti.

51. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja kaikkia osapuolia, myös Tonava-komiteaa, aloittamaan välittömästi toimet Tonavan raivaamiseksi, jotta siinä voidaan aloittaa liikennöinti kesään mennessä.

52. Eurooppa-neuvosto tukee Montenegron pyrkimyksiä saada aikaan demokratiaa edistäviä uudistuksia ja taloudellista vaurautta. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Montenegrolle on pikaisesti annettava merkittävää apua, jotta demokraattinen hallinto voi säilyä ja jotta vältetään uusi vakava kriisi alueella. Neuvoston EIP:ltä pyytämän tutkimuksen lisäksi, joka koskee EIP:n toiminnan mahdollista laajentamista Montenegroon, Eurooppa-neuvosto pyytää toimivaltaisia elimiä tekemään vuoden 2000 talousarviossa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa viipymättä päätökset sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden tukimuotojen rahoituksesta, joilla voitaisiin helpottaa Montenegron välittömiä rahoitustarpeita, tarvittaessa käyttämällä hyväksi EU:n talousarvion varauksia ja makrotaloudellista apua. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että Thessalonikissa on tänään avattu virallisesti jälleenrakennusvirasto.

53. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoutuneensa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244, jolla säännellään kansainvälisen yhteisön toimia Kosovossa. Se kiittää Yhdistyneiden Kansakuntien Kosovon-siviilioperaation ja KFOR-joukkojen toimintaa, jolla nämä ovat pyrkineet saavuttamaan päätöslauselman ja ETYJin tavoitteet. Serbien saaminen mukaan väliaikaiseen hallintoon ja syksyllä 2000 järjestettävät kunnallisvaalit ovat tärkeitä edistysaskelia Kosovon tilanteen vakauttamisessa. Alueen pysyvä vakaus voidaan varmistaa ainoastaan siten, että otetaan huomioon Jugoslavian liittotasavallan naapurimaiden oikeutetut edut sekä kunnioitetaan täysin alueellista koskemattomuutta ja nykyisiä rajoja.

54. Unionin erityisvastuu alueella merkitsee, että sen on oltava keskeinen toimija kansainvälisen tuen antamisessa Kosovolle. Se on vakaasti päättänyt varmistaa kansainvälisen toiminnan onnistumisen Kosovossa. Tämän saavuttamiseksi unioni toteaa, että apua on annettava paljon koordinoidummalla ja johdonmukaisemmalla tavalla ja että on varmistettava, että unionin ja sen jäsenvaltioiden ponnistelut saavat asianmukaista tunnustusta. EU on jo osallistunut merkittävästi Kosovon jälleenrakentamiseen antamalla käyttöön 30 000 miestä
KFOR-joukkoihin, 800 siviilipoliisia ja 505 miljoonaa euroa rahoitusapua ja johtamalla UNMIK:in taloudellisen jälleenrakennuksen pilaria.

55. Kansainvälinen yhteisö tarvitsee johdonmukaisemman ja toimintajohteisemman strategian taloudellisen ja poliittisen tuen antamiseksi Kosovolle ja sen lähialueelle. Eurooppa-neuvosto vahvistaa erityiskoordinaattorin ja Euroopan unionin erityisedustajan koordinoiman vakaussopimuksen ratkaisevan merkityksen tässä suhteessa. EU:n keskeisen roolin vahvistamiseksi Eurooppa-neuvosto pyytää pääsihteeriä, korkeaa edustajaa puheenjohtajavaltion ja neuvoston johdolla ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa varmistamaan EU:n Länsi-Balkanin-politiikkojen johdonmukaisuuden sekä tehostamaan EU:n toiminnan vaikutusta ja sen koordinointia vakaussopimuksen ja kansainvälisen yhteisön muiden toimien kanssa. Niiden olisi esitettävä toimintaan suuntautuneita ehdotuksia tätä tarkoitusta varten seuraavassa yleisten asioiden neuvostossa. Tuleva alueellinen rahoituskonferenssi on tärkeä tilaisuus kansainvälisen yhteisön yhteisten ponnistelujen kannalta Kaakkois-Euroopassa.

[Top] [Previous] [Next]

IV. VENÄJÄ

56. Venäjän presidentinvaalien aattona Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että

  • on tärkeää kehittää todella tehokasta ja toimivaa strategista kumppanuutta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, EU:n yhteisen strategian ja eri puheenjohtajavaltioiden toimintasuunnitelmien mukaisesti siten, että ne voivat työskennellä yhdessä lukuisilla molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Euroopassa yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta
  • Venäjän on tämän vuoksi noudatettava Tšetšeniaa koskevia sitoumuksiaan ja erityisesti
    • lopetettava mielivaltainen asevoiman käyttö
    • sallittava ihmisoikeusloukkausten riippumaton tutkiminen
    • annettava toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja tarkkailijoiden suorittaa tehtävänsä vapaasti
    • jatkettava viipymättä poliittisen ratkaisun etsimistä.

57. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Venäjän kanssa 11. huhtikuuta 2000 pidettävä yhteistyöneuvoston istunto ja suunniteltu EU:n ja Venäjän huippukokous ovat näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä tilaisuuksia. Samaa tarkoitusta varten Eurooppa-neuvosto antaa troikalle tehtäväksi matkustaa Moskovaan mahdollisimman pian Venäjän presidentinvaalien jälkeen, jotta he voisivat esittää uudelle presidentille ja hänen hallitukselleen tähän molempien osapuolten kannalta tärkeään suhteeseen liittyvät EU:n näkemykset ja huolenaiheet.

[Top] [Previous] [Next]

V. HALLITUSTENVÄLINEN KONFERENSSI

58. Eurooppa-neuvosto panee merkille konferenssin työskentelyn edistymisen sekä puheenjohtajavaltion aikomuksen esittää omissa nimissään kattava selvitys Feiran
Eurooppa-neuvostolle.

[Top] [Previous] [Next]

VI. SYRJÄISIMMÄT ALUEET

59. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission äskettäin esittämän selvityksen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön yhteisön syrjäisimpiä alueita koskeva 299 artiklan 2 kohta, ja kehottaa komissiota toimittamaan asiasta ensimmäiset ehdotuksensa neuvostolle.

[Top] [Previous]

LIITE

LISSABONIN EUROOPPA-NEUVOSTOLLE ESITETYT ASIAKIRJAT [1]

  • Puheenjohtajavaltion asiakirja: Työllisyys, talousuudistukset ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus innovaation sekä tietojen ja taitojen Euroopan kehittämiseksi
    (5256/00 + ADD 1 COR 1 (en))
  • Komission kertomus
    eEurope — Tietoyhteiskunta kaikille
    (6978/00)
  • Komission puheenvuoro
  • Talouden ja yhteiskunnan uudistaminen Euroopassa
    (6602/00)
  • Komission tiedonanto työllisyyttä tukevista yhteisön politiikoista
    (6714/00)
  • Komission tiedonanto: Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa
    (6715/00)
  • Komission tiedonanto: Sosiaalinen kehitys: tulevaisuuden näkymät ja haasteet
    (6716/00)
  • Komission tiedonanto: Työllisyysstrategiat tietoyhteiskunnassa
    (6193/00)
  • Komission kertomus talousuudistuksesta:
    Kertomus yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoiden toiminnasta
    (5795/00)
  • Ecofin-neuvoston esitys
    (6631/1/00 REV 1)
  • Työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston esitys
    (6966/00)
  • Sisämarkkinaneuvoston esitys: Cardiffin talousuudistusprosessi — sisämarkkinanäkökohdat
    (7130/00)
  • Työllisyys- ja työmarkkinakomitean lausunto
    (6557/00)
  • Puheenjohtajan selvitys Euroopan yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta
    (6933/00)
  • Pääsihteerin/korkean edustajan ja komission raportti Länsi-Balkanista Eurooppa-neuvostolle
    (SN 2032/2/00 REV 2)
  • Ehdotus Eurooppa-neuvoston kertomukseksi Euroopan parlamentille Euroopan unionissa tapahtuneesta kehityksestä vuonna 1999
    (6648/00 + COR 1 (gr))
[1] Työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat valmisteluasiakirjat löytyvät puheenjohtajavaltion www-sivulta: http://www.consilium.europa.eu/fi/presid.htm

© Euroopan parlamentti: 2000