EUROOPPA-NEUVOSTO
NIZZA
7. - 10. joulukuuta 2000

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Nizzassa 7.-9.12.2000. Aluksi vaihdettiin näkemyksiä Euroopan parlamentin puhemiehen Nicole Fontainen kanssa kokouksen pääaiheista.

I. PERUSOIKEUSKIRJA

2. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission yhteiseen julistukseen perusoikeuskirjasta, jossa yhteen tekstiin on koottu tähän asti eri kansainvälisissä, eurooppalaisissa tai kansallisissa lähteissä esitetyt kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet. Eurooppa-neuvosto toivoo, että perusoikeuskirjaa jaetaan mahdollisimman laajasti unionin kansalaisille. Kölnin päätelmien mukaisesti perusoikeuskirjan asemaa tarkastellaan myöhemmin.

Toimielinten toiminta

3. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen, että on tärkeää panna täytäntöön Helsingin Eurooppa-neuvostossa annetut toimintasuositukset neuvoston toiminnasta, ja panee merkille selvityksen uudesta yhteispäätösmenettelystä. Se tukee edelleen painokkaasti komission hallintouudistusta. Se panee tyytyväisenä merkille neuvoston ja komission päättämät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on parantaa unionin ulkoisen toiminnan tehokkuutta.

[Top] [Previous] [Next]

II. LAAJENTUMINEN

4. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unionin laajentumisprosessi on historiallisesti merkittävä ja että se pitää prosessin onnistumista poliittisesti ensisijaisena asiana. Se on tyytyväinen ehdokasvaltioiden kanssa käytävien liittymisneuvottelujen tehostumiseen, minkä ansiosta niissä on varsinkin viime kuukausien aikana edistytty erittäin merkittävästi.

5. Eurooppa-neuvosto katsoo, että nyt on tullut aika vauhdittaa tätä prosessia. Se yhtyy yleisten asioiden neuvoston 4.12.2000 antamiin päätelmiin komission esittämästä strategiasta. Se panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston päätelmissä on vahvistettu kunkin ehdokkaan omiin ansioihin perustuva eriyttämisperiaate ja kiinnikuromisen mahdollisuus. Menettelyohjeet seuraavia 18 kuukautta varten helpottavat neuvottelujen jatkamista ottaen huomioon, että parhaiten valmistautuneilla valtioilla säilyy mahdollisuus edetä nopeammin.

6. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tämän strategian avulla ja saatettuaan päätökseen toimielinuudistusta käsittelevän hallitustenvälisen konferenssin unioni voi Helsingin Eurooppa-neuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti ottaa vuoden 2002 lopusta lähtien vastaan liittymiseen valmiit valtiot uusiksi jäsenikseen, joiden toivotaan voivan osallistua seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Eurooppa-neuvosto arvioi Göteborgissa kesäkuussa 2001 edistymistä tämän uuden strategian soveltamisessa, jotta se voi antaa tarvittavat suuntaviivat prosessin saattamiseksi onnistuneesti päätökseen.

7. Eurooppa-neuvosto arvostaa ehdokasvaltioiden pyrkimyksiä luoda sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat unionin säännöstön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanon ja tosiasiallisen soveltamisen. Ehdokasvaltioita pyydetään liittymisensä valmistelemiseksi jatkamaan ja nopeuttamaan tarvittavia uudistuksia, erityisesti hallinnollisten valmiuksiensa tehostamista, jotta ne olisivat valmiita liittymään unioniin mahdollisimman nopeasti. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen raja-alueita koskevaksi ohjelmaksi niiden taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

8. Eurooppa-neuvosto panee merkille ehdokasvaltioiden valuuttakurssistrategioita koskevan neuvoston selvityksen, jossa määritellään unioniin liittymisen edellyttämä valuuttakurssistrategia, valuuttakurssimekanismiin osallistuminen ja lopulta euron käyttöönotto. Se suhtautuu myönteisesti talous- ja rahoitusasioita koskevan vuoropuhelun järjestämiseen ehdokasvaltioiden kanssa.

9. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä Turkin liittymistä edeltävän strategian täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja on tyytyväinen siihen, että neuvostossa päästiin 4.12.2000 yhteisymmärrykseen puiteasetuksesta ja liittymiskumppanuudesta. Se korostaa kyseisen asiakirjan merkitystä unionin ja Turkin välisten suhteiden lähentämiselle Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Turkkia pyydetään esittämään pian unionin säännöstön hyväksymistä koskeva kansallinen ohjelmansa ja perustamaan se liittymiskumppanuuteen.

10. Valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla 7.12.2000 pidetyssä Eurooppa-konferenssin kokouksessa keskusteltiin perusteellisesti toimielinten uudistuksesta ja Euroopan unionin toiminnasta pitkällä aikavälillä. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Eurooppa-konferenssi muodostaa tarkoituksenmukaiset puitteet unionin jäsenvaltioiden ja jäsenhalukkuutensa ilmaisseiden valtioiden väliselle vuoropuhelulle. Se on ehdottanut, että vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat valtiot sekä EFTA-maat kutsuttaisiin mukaan mahdollisina jäseninä.

[Top] [Previous] [Next]

III. EUROOPAN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

11. Eurooppa-neuvosto hyväksyy puheenjohtajavaltion Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta antaman selvityksen liitteineen.

12.Eurooppa-neuvosto kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin kanssa työskentelyä yleisten asioiden neuvostossa puheenjohtajavaltion selvityksessä annettujen toimeksiantojen mukaisesti. Tavoitteena on tehdä Euroopan unionista nopeasti toimintakykyinen tällä alalla. Eurooppa-neuvosto tekee tätä koskevan päätöksen mahdollisimman pian vuoden 2001 aikana ja viimeistään Laekenin Eurooppa-neuvostossa. Seuraavaa puheenjohtajavaltiota Ruotsia kehotetaan antamaan Göteborgin Eurooppa-neuvostolle selvitys kaikista näistä aiheista.

[Top] [Previous] [Next]

IV. UUTTA PONTTA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKALLE

A. Sosiaalinen Eurooppa

Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma

13. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman (vrt. liite), jossa määritellään Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ja komission tiedonannon pohjalta kuusi strategista suuntaviivaa sekä niihin sisältyvät seuraavina viitenä vuotena toteutettavat ensisijaiset käytännön toimet, jotka koskevat kaikkia sosiaalipolitiikan aloja. Toimintaohjelma on tärkeä vaihe nykyaikaistettaessa ja parannettaessa Euroopan sosiaalista mallia, jolle on ominaista se, että taloudellinen suorituskyky ja sosiaalinen kehitys kuuluvat erottamattomasti yhteen.

14. Eurooppa-neuvosto tarkastelee toimintaohjelman toteuttamista vuosittain kevätkokouksessaan, ensimmäisen kerran Tukholmassa maaliskuussa 2001. Tarkastelussa käytetään apuna komission ja neuvoston selvityksiä ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavaa tulostaulukkoa. Eurooppa-neuvosto kehottaa erityisesti työmarkkinaosapuolia osallistumaan aktiivisesti ohjelman toteuttamiseen ja seurantaan erityisesti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen edellä pidettävän vuosittaisen tapaamisen yhteydessä.

Euroopan työllisyysstrategia

15. Euroopan unionin talouskasvu on tällä hetkellä suotuisin kymmeneen vuoteen: se noussee tänä vuonna 3,5 prosenttiin. Työttömyys on vähentynyt kolmena peräkkäisenä vuonna vuodesta 1997. Vuoden 2000 puolivälissä työttömyysprosentti oli 8,7, ja sen on ennustettu laskevan alle 8 prosenttiin vuonna 2001. Mainittuna ajanjaksona työllisyys nousi 60,7 prosentista 62,1 prosenttiin.

16. Eurooppa-neuvosto panee merkille työllisyyspolitiikan suuntaviivoja vuodeksi 2001 koskevan komission ehdotuksen, jossa otetaan huomioon keskipitkän aikavälin toimet, joihin sitouduttiin Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa. Työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin sisältyviä parannuksia ovat erityisesti määrällisten tavoitteiden lisääminen siten, että otetaan huomioon eri valtioiden laadulliset näkökohdat. Suuntaviivojen soveltamisessa on voitava ottaa huomioon työn laatu, yrittäjyyden kehittäminen ja elinikäinen oppiminen laaja-alaisena tavoitteena.

17. Eurooppa-neuvosto antaa hyväksyntänsä työllisyyspolitiikan suuntaviivoille, yksittäisille jäsenvaltioille osoitetuille suosituksille ja yhteiselle työllisyysraportille, joista neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen. Se on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten rakentavaan osallistumiseen ja asian käsittelyssä noudatettuun yhtenäiseen lähestymistapaan, jossa otettiin huomioon myös taloudelliset ja koulutukselliset näkökohdat.

Eurooppalainen strategia sosiaalisen syrjäytymisen ja kaikkinaisen syrjinnän torjumiseksi

18. Eurooppa-neuvosto pitää hyvinä neuvoston hyväksymiä tavoitteita köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Se kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään näiden tavoitteiden mukaisesti omat ensisijaiset toimensa, esittämään vuoden 2001 kesäkuuhun mennessä kansalliset kaksivuotiset toimintasuunnitelmansa ja vahvistamaan seurantaindikaattorit ja -menettelyt, joilla arvioidaan saavutettuja tuloksia.

19. Eurooppa-neuvosto korosti äskettäin hyväksyttyjen, kaikkinaisen syrjinnän torjumiseen perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti tähtäävien asiakirjojen merkitystä.

Sosiaalisen suojelun uudistaminen

20. Eurooppa-neuvosto panee merkille sosiaalista suojelua käsittelevän korkean tason työryhmän tilanneselvitykset sosiaalisen suojelun tulevaisuudesta ja eläkkeistä sekä talouspoliittisen komitean raportin väestön ikääntymisen rahoitusvaikutuksista.

21. Eurooppa-neuvosto hyväksyy neuvoston lähestymistavan, jossa eläkejärjestelmien kestävyyttä ja laatua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa vaihtamaan kokemuksiaan esittämällä alaa koskevat kansalliset strategiansa. Tämän eläkejärjestelmien pitkän aikavälin toimivuutta koskevan ensimmäisen kokonaisvaltaisen tarkastelun tulosten tulisi olla Tukholman Eurooppa-neuvoston käytettävissä.

Työntekijöiden henkilöstöedustus

22. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että eurooppayhtiön sosiaalisesta ulottuvuudesta on päästy sopimukseen. Tämä sopimus, jossa otetaan huomioon se, että työelämän suhteet ovat erilaiset eri jäsenvaltioissa, antaa jäsenvaltioille valtuudet päättää siitä, saattavatko ne osaksi kansallista lainsäädäntöään sulautumisella perustettuihin eurooppayhtiöihin sovellettavat osallistumista koskevat toissijaiset säännökset. Jotta eurooppayhtiö voisi olla rekisteröitynä sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole saattanut kyseisiä toissijaisia säännöksiä osaksi lainsäädäntöään, on edellytettävä, että on tehty sopimus työntekijöiden henkilöstöedustuksesta, mukaan lukien heidän osallistumisestaan, tai että osallistumissäännöt eivät ole koskeneet mitään osallistuvaa yhtiötä ennen eurooppayhtiön rekisteröimistä. Eurooppa-neuvosto kehottaa tältä pohjalta neuvostoa saattamaan päätökseen ennen tämän vuoden loppua eurooppayhtiön perussäännön vahvistamiseksi laaditut tekstit.

23. Eurooppa-neuvosto toteaa, että neuvottelut työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevasta direktiiviehdotuksesta ovat edistyneet huomattavasti, ja kehottaa neuvostoa antamaan kyseisen direktiivin viipymättä.

B. Innovaation ja tiedon Eurooppa

Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus

24. Eurooppa-neuvosto hyväksyy neuvoston antaman päätöslauselman liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (vrt. liite). Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan sisäistä koordinointiaan hallintoa, sääntelyä, rahoitusta tai sosiaalialaa koskevan 42 käytännön toimenpiteen toteuttamiseksi. Kyseisten toimenpiteiden tarkoituksena on liikkuvuuden määritteleminen, lisääminen ja sen saattaminen kaikkien ulottuville Euroopassa sekä asianmukaisten rahoitusmuotojen edistäminen. Asiassa aikaan saatua edistystä arvioidaan joka toinen vuosi.

eEurope-toimintasuunnitelma

25. Eurooppa-neuvosto panee merkille eEurope-toimintasuunnitelman toteuttamista koskevat komission ja neuvoston tilanneselvitykset, joissa kartoitetaan saavutettua edistystä. Eurooppa-neuvosto tarkastelee Tukholman kokouksessaan ensimmäistä selvitystä tämän suunnitelman vaikutuksista tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittämiseen sekä suunnitelman toteuttamiselle jatkossa asetettavia prioriteetteja. Samassa yhteydessä tarkastellaan Strasbourgissa pidetyn hallintoministerien kokouksen tulosten pohjalta myös toimintasuunnitelman vaikutusta jäsenvaltioiden hallinnon uudistamiseen.

Tutkimus ja innovaatio

26. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueen rakentamisessa on edistytty. Eurooppa-neuvosto toivoo, että tutkimustulosten avoimuuden sekä tieteellisen uran kiinnostavuuden lisäämistä koskevia aloitteita kehitetään edelleen. Se panee merkille neuvoston päätelmät pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetuista yhteisön rahoitusvälineistä sekä Euroopan investointipankin Innovaatio 2000 -aloitteen ensimmäiset tulokset.

27. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään Tukholman Eurooppa-neuvostolle ensimmäisen selvityksen Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueen rakentamisessa saavutetusta edistyksestä.

28. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission toimittaman kertomuksen Galileo-hankkeesta. Rahoitus on validointivaiheessa yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön määrärahojen varassa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tarpeen hankkeen toteuttamista ja sen myöhempää hallinnointia varten. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Kölnin kokouksessa tekemänsä päätelmät yksityisen rahoituksen osuudesta hankkeen toteuttamisessa. Eurooppa-neuvosto velvoittaa neuvostoa määrittelemään 20.12.2000 pidettävässä istunnossaan Galileo-hankkeen yksityiskohtaiset säännöt muun muassa moitteettoman varainhoidon ja kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi.

C. Talouspolitiikkojen koordinointi

Rakenneindikaattorit

29. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission ja neuvoston käsittelyjen pohjalta laadittuun jäsenvaltioiden kesken vertailukelpoisten rakenneindikaattorien luetteloon. Näiden myös saavutettua edistystä kuvaavien indikaattorien pohjalta laaditaan yhteenveto. Neuvosto valitsee rajallisen määrän indikaattoreita ennen Tukholman Eurooppa-neuvostoa.

Rahoitusmarkkinoiden sääntely

30. Eurooppa-neuvosto yhtyy Alexandre Lamfalussyn johtaman komitean tekemässä Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyä koskevassa väliraportissa ja komission kolmannessa rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmaa koskevassa kertomuksessa esitettyihin alustaviin toteamuksiin niiden pääpiirteissä. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota antamaan asiasta selvityksen Tukholmassa maaliskuussa 2001 komitean lopullisen raportin pohjalta.

Euro

31. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että euroryhmän toimintaa on tehostettu ja tehty näkyvämmäksi. Se on myös tyytyväinen aikomukseen laajentaa sen käsittelemien kysymysten, erityisesti rakenteellisten kysymysten alaa Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Näillä talouspolitiikkojen koordinoinnin lisäämiseksi tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään euroalueen kasvupotentiaalin kehittämistä.

32. Eurooppa-neuvosto panee merkille edistymisen eurometallirahojen ja -setelien käyttöönoton valmistelussa. Eri maiden tilannetta voi seurata euroryhmässä säännöllisesti esitettävän komission tulostaulukon avulla. Eurooppa-neuvosto toivoo, että valmisteluja nopeutetaan, ja se ehdottaa, että aiheesta tiedotetaan euroalueella tiettyinä yhdessä sovittuina ajankohtina vuonna 2001: toukokuun yhdeksännen päivän viikko Eurooppa-päivien yhteydessä, eurometallirahojen ja -setelien esittely syyskuussa, metallirahojen ottaminen yleiseen käyttöön joulukuun puolivälissä niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat näin päättäneet, sekä eurometallirahojen ja -setelien käyttöönotto 31. joulukuuta keskiyöllä. On päätettävä tehokkaista toimenpiteistä euron suojaamiseksi väärennyksiltä mahdollisimman pian vuonna 2001.

Veropaketti

33. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen veropaketista Feiran Eurooppa-neuvostossa sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti saavutettuun yhteisymmärrykseen, erityisesti säästöjen verotusta koskevan direktiivin keskeiseen sisältöön. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja puheenjohtajavaltiota käynnistämään mahdollisimman pian keskustelut Yhdysvaltojen ja muiden kolmansien maiden kanssa, jotta ne toteuttaisivat vastaavia toimenpiteitä säästöistä saatavien tulojen verotuksen osalta. Asianomaiset jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toimimaan siten, että samoja toimenpiteitä kuin ne, joita toteutetaan Euroopan unionissa, toteutetaan myös kaikilla Feiran päätelmissä tarkoitetuilla jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla. Käytännesääntöjen (yritysverotus) käsittelyä on jatkettava samanaikaisesti niin, että ne voidaan antaa yhtä aikaa säästöjen verotusta koskevan direktiivin kanssa. Puheenjohtajavaltio ja komissio antavat kaikista veropakettiin liittyvistä yksityiskohdista selvityksen Göteborgin Eurooppa-neuvostolle.

D. Kevään Eurooppa-neuvoston valmistelu

34. Eurooppa-neuvoston säännöllisesti järjestettävä kevätkokous, jossa keskitytään erityisesti talous- ja sosiaalikysymysten tarkasteluun muun muassa unionin kohtaamien väestörakenteeseen liittyvien haasteiden valossa, pidetään ensimmäisen kerran Tukholmassa 23. ja 24.3.2001. Tämä kokous, joka on määrä järjestää joka kevät, pohjaa komission valmistelemaan yhteenvetoon ja neuvoston asiaan kuuluviin selvityksiin ja siinä voidaan arvioida Lissabonissa päätetyn kokonaisstrategian täytäntöönpanoa. Tämä ensimmäinen tapaaminen on erityisen tärkeä prosessin jatkon kannalta, ja Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan aktiivisesti kokouksen valmistelua ottamalla huomioon tämänhetkisen puheenjohtajavaltion käynnistämän alustavan työn.

[Top] [Previous] [Next]

V. KANSALAISTEN EUROOPPA

A. Kuluttajien terveys ja turvallisuus

35. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että on tarpeen toteuttaa nopeasti ja täysimääräisesti Amsterdamin sopimuksessa määrätyt periaatteet, joiden mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto panee merkille neuvoston päätöslauselman ennalta varautumisen periaatteen soveltamisesta (vrt. liite).

36. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission esittämän asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa elintarvikelainsäädännön yleiset periaatteet sekä perusvaatimukset ja toisaalta perustaa Euroopan elintarvikeviranomainen. Elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa politiikkaa on sovellettava elintarvikkeiden ja rehujen koko tuotantoketjuun. Uuden Euroopan elintarvikeviranomaisen on toimittava korkeimmalla mahdollisella tieteellisen osaamisen tasolla, itsenäisesti ja avoimesti sekä ehkäistävä näin osaltaan kriisien syntymistä. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia nopeuttamaan asian käsittelyä siten, että Euroopan tuleva elintarvikeviranomainen voi aloittaa toimintansa vuoden 2002 alussa.

B. BSE-tauti

37. Eurooppa-neuvosto pani merkille neuvoston päättämät toimenpiteet BSE-taudin torjumiseksi, joihin kuuluvat laajat testausohjelmat, eläinperäisten jauhojen käytön tilapäinen kieltäminen tuotantoeläinten ruokinnassa sekä erikseen määriteltyjen riskiainesten, joiden luetteloon voidaan tarvittaessa tehdä lisäyksiä, poistaminen elintarvikkeiden tuotantoketjusta. Kaikki nämä toimet on toteutettava nopeasti ja täsmällisesti, jotta kuluttajille voidaan antaa kestävät takeet naudanlihan turvallisuudesta. Ihmislääketieteen ja eläinlääketieteellisen tutkimuksen aloilla vaaditaan lisäponnisteluja taudin ehkäisyn, määrityksen ja hoidon varmistamiseksi.

38. Eurooppa-neuvosto pani merkille, että komissio aikoo ehdottaa toimenpiteitä naudanlihan markkinatilanteen parantamiseksi, tarkastella tuottajien tilannetta ja lisäksi syventää analyysiään öljykasvien ja valkuaiskasvien tarjonnasta ja kysynnästä talousarvionäkymiä kuitenkin tiukasti noudattaen.

C. Meriturvallisuus

39. Eurooppa-neuvosto kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa saattamaan mahdollisimman nopeasti päätökseen toisaalta satamavaltioiden suorittamaa alusten valvontaa ja luokituslaitoksia koskevien säädösten antamisen ja säätämään tässä yhteydessä erityisesti riskiryhmään kuuluvien alusten laajennetusta tarkastusjärjestelmästä, ja toisaalta yksirunkoisten öljysäiliöalusten nopeutettua käytöstä poistamista koskevien säädösten antamisen pyrkien mahdollisuuksien mukaan sopimukseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä.

40. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission uudet ehdotukset, joilla pyritään parantamaan meriturvallisuutta. Näiden ehdotusten tarkoituksena on tehostaa meriliikennettä koskevaa eurooppalaista ilmoitus- ja tiedotusjärjestelmää, perustaa Euroopan meriturvallisuusvirasto sekä korjata voimassa olevan kansainvälisen korvausvastuu- ja vahingonkorvausjärjestelmän puutteita.

41. Nämä ehdotukset ovat keskeinen osa Eurooppa-neuvoston pyytämää Euroopan unionin meriturvallisuusstrategiaa. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan jo ennakkoon unionin jäsenvaltioiden kesken sovitut toimenpiteet, jotka eivät edellytä kansainvälistä viitekehystä.

D. Ympäristö

Ilmastonmuutos

42. Eurooppa-neuvosto on pahoillaan siitä, ettei Haagin konferenssissa ollut mahdollista päästä sopimukseen. Se korostaa, että kaikkien pöytäkirjan liitteen B osapuolten on viipymättä ryhdyttävä toimiin sitoumustensa täyttämiseksi, ja toistaa unionin olevan sitoutunut toimimaan määrätietoisesti Kioton pöytäkirjan ratifioimiseksi, jotta se voisi tulla voimaan viimeistään vuonna 2002. Neuvottelujen aikana päästiin eteenpäin kaikkien keskusteltavina olleiden ja etenkin kehitysmaihin liittyvien kysymysten käsittelyssä, ja nämä edistysaskeleet on hyödynnettävä, kun neuvotteluja kaikkien osapuolten kanssa, kehitysmaat mukaan luettuina, jatketaan. Eurooppa-neuvosto tukee ehdotusta epävirallisten neuvottelujen käymisestä Oslossa vuoden loppuun mennessä. Sopimuspuolten kuudennen konferenssin on määrä käynnistää työt välittömästi uudelleen. Eurooppa-neuvosto vetoaa kaikkiin sopimuspuoliin, jotta nämä pyrkisivät kaikin tavoin pääsemään sopimukseen mahdollisimman pian.

Ympäristö ja kestävä kehitys

43. Eurooppa-neuvosto tutustui kiinnostuneena neuvoston selvityksiin ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta talouspolitiikoissa. Se panee myös merkille suosituksen, jolla pyritään suosimaan kannustavien välineiden käyttöä, etenkin verotuksen alalla. Nämä selvitykset ovat tärkeitä laadittaessa eurooppalaista kestävän kehityksen strategiaa, jota Göteborgin Eurooppa-neuvoston on määrä tarkastella.

44. Eurooppa-neuvosto panee kiinnostuneena merkille ympäristöalan kansainvälisen hallinnon alalla tehdyn työn sekä ratkaisumallit, joita on esitetty siinä nykyisin ilmenevien puutteiden korjaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, muun muassa maailman ympäristöjärjestön mahdollinen perustaminen. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa jatkamaan asian pohdintaa sekä tekemään yksityiskohtaisia ehdotuksia kesäkuussa 2001 kokoontuvalle Göteborgin Eurooppa-neuvostolle, myös Rio +10 -konferenssia silmällä pitäen.

E. Yleishyödylliset palvelut

45. Eurooppa-neuvosto pani merkille yleishyödyllisiä palveluja käsittelevän komission tiedonannon ja hyväksyy neuvoston julistuksen (vrt. liite). Se kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan asian käsittelyä näiden suuntaviivojen sekä perustamissopimuksen 16 artiklan pohjalta. Eurooppa-neuvosto panee merkille, että komissio aikoo tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pohtia, millä keinoin voitaisiin lisätä ennakoitavuutta sekä parantaa oikeusvarmuutta yleishyödyllisiä palveluja koskevaa kilpailulainsäädäntöä sovellettaessa. Neuvosto ja komissio raportoivat näiden suuntaviivojen täytäntöönpanosta joulukuussa 2001 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

F. Tiettyjä tuotteita koskeva toimitusvarmuus unionissa

46. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota suorittamaan yhteistyössä neuvoston pääsihteeristön kanssa perusteellisen tutkimuksen unionin toimitusvarmuudesta ja määrittelemään mahdollisuudet kehittää tähän liittyvää yhteistyötä.

G. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

Rahanpesun torjunta

47. Euroopan unionin on osallistuttava kaikin keinoin kansainväliseen rahanpesun torjuntaan. Tärkeistä teksteistä, kuten rahanpesua koskevasta direktiivistä ja puitepäätöksestä, on päästy sopimukseen. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja neuvostoa panemaan mahdollisimman pian täytäntöön valtiovarain-, sisäasiain- ja oikeusministerien 17.10.2000 määrittelemät suuntaviivat ja erityisesti ne, joiden tavoitteena on rahanpesun vastaisen toimintaryhmän määrittelemiä yhteistyöhaluttomia alueita koskevien vastatoimien vahvistaminen kesäkuusta 2001 lähtien.

Oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö

48. Neuvostoa kehotetaan ryhtymään pikaisesti oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevissa ohjelmissa suositeltuihin toimenpiteisiin oikeudellisten päätösten toimittamisen helpottamiseksi unionissa.

49. Eurooppa-neuvosto kiinnittää jälleen huomiota tarpeeseen edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten yksiköiden operatiivista yhteistyötä unionin ulkorajojen ja erityisesti merirajojen valvonnassa laittoman maahanmuuton hallitsemiseksi tehokkaammin. Se pani mielenkiinnolla merkille Espanjan ja Italian pääministerien tätä asiaa koskevan kirjeen. Se kehottaa neuvostoa tekemään tähän liittyviä aloitteita ja ottamaan ehdokasvaltiot tarvittaessa niihin mukaan.

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

50. Eurooppa-neuvosto panee merkille, että Tampereella määritellyn politiikan kaikilla aloilla on edistytty: kumppanuudessa lähtömaiden kanssa, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisessa ja maahanmuuttovirtojen hallinnassa. Se pyytää, että ihmiskauppaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskeviin teksteihin liittyvät viimeiset ongelmat ratkaistaisiin viipymättä Feirassa esitetyn nimenomaisen kehotuksen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto panee merkille myös komission toimittamat kaksi tiedonantoa maahanmuuttopolitiikasta ja yhteisestä turvapaikkamenettelystä sekä kehottaa neuvostoa aloittamaan näiden aiheiden käsittelyn pikaisesti.

H. Eurooppa ja kulttuuri

Kulttuuri ja audiovisuaalinen ala

51. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvostossa saavutettuun yhteisymmärrykseen audiovisuaaliteollisuuden Media Plus -tukiohjelmasta sekä päätöslauselman antamiseen tämän alan kansallisista tukijärjestelmistä.

Urheilu

52. Eurooppa-neuvosto panee merkille neuvoston antaman julkilausuman (vrt. liite) urheilun erityispiirteistä. Eurooppa-neuvosto panee lisäksi tyytyväisenä merkille neuvoston päätelmät Maailman antidopingtoimistosta ja sopii yhteistyön vahvistamisesta Euroopassa tällä alalla. Se panee merkille myös Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen julistuksen rauhan ja keskinäisen ymmärryksen edistämisestä urheilun ja olympiarauhan avulla.

I. Syrjäisimmät alueet

53. Eurooppa-neuvosto pani merkille komission ajantasaistetun toimintaohjelman syrjäisimpiä alueita koskevien perustamissopimuksen määräysten täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi sekä näitä alueita koskevat ehdotukset. Se kehottaa neuvostoa pikaisesti tarkastelemaan näitä ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto tarkistaa tähän aiheeseen liittyvän työskentelyn edistymisen Göteborgissa kesäkuussa 2001 pidettävässä kokouksessaan.

54. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission tiedonannon POSEIMA-ohjelmasta sekä ilmoitetut toimenpiteet Azorien ja Madeiran saaristojen talouden kehittämiseksi. Ottaen huomioon maitoalan taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen näillä syrjäisimmillä alueilla, komissio on ehdottanut Azorien maitotuotteiden kulutuksen jättämistä tietyin edellytyksin kansallisen lisämaksun laskemisen ulkopuolelle neljän vuoden ajaksi 1999/2000 alkaen.

J. Saaristoalueet

55. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen N:o 30 perusteella, että saaristoalueiden hyväksi on toteutettava erityistoimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 158 artiklan mukaisesti ja talousarviomäärärahojen puitteissa, koska kyseisten alueiden rakenteelliset puutteet hidastavat taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

[Top] [Previous]

VI. ULKOSUHTEET

A. Kypros

56. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin pyrkimyksiin, jotka koskevat kokonaisratkaisuun pääsemistä Kyproksen ongelmassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia noudattaen ja joulukuussa 1999 aloitetun prosessin saattamista myönteiseen päätökseen. Eurooppa-neuvosto antaa täyden tukensa näille pyrkimyksille. Se vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne osallistuisivat näihin pyrkimyksiin.

B. Välimeren alue

57. Marseillessa pidetyssä neljännessä Euro-Välimeri-konferenssissa vahvistettiin, että Barcelonassa viisi vuotta sitten käynnistetyllä prosessilla on edelleen merkitystä, sekä määriteltiin tärkeitä suuntaviivoja kumppanuuden lujittamiseksi.

58. Eurooppa-neuvosto vahvistaa unionin sitoumuksen syventää tätä kumppanuutta kaikilla aloilla. Ensimmäisinä vuosina saatujen kokemusten perusteella uudistettuun MEDA-ohjelmaan osoitetaan 5,35 miljardia euroa vuosiksi 2000-2006, mikä kuvaa kumppanuuden merkitystä unionille. Eurooppa-neuvosto tukee EIP:n ilmoitusta myöntää alueen maille miljardin euron lisätuki.

59. Eurooppa-neuvosto panee merkille Marokon kuningaskunnan kanssa tehtävää kalastussopimusta koskevien neuvottelujen tilanteen ja toivoo, että ratkaisuun voidaan päästä ennen vuoden loppua. Jos tämä osoittautuu mahdottomaksi, Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tekemään rahoitusnäkymiä noudattaen ehdotuksia erityistoimintaohjelmasta entisen sopimuksen nojalla toimintaa harjoittaneen yhteisön laivaston rakenteelliseksi uudistamiseksi sekä jatkamaan nykyistä tukijärjestelmää, joka koskee niitä kausia, jolloin tämä laivasto ei voi harjoittaa toimintaansa.

C. Länsi-Balkan

60. Zagrebissa 24. marraskuuta pidetyssä huippukokouksessa, jossa demokratian palauttaneet alueen maat kokoontuivat ensimmäisen kerran, pantiin tyytyväisenä merkille Länsi-Balkanin alueella, ensin Kroatiassa ja sitten Jugoslavian liittotasavallassa, tapahtuneet historialliset muutokset. Euroopan unioni pitää Kaakkois-Euroopan tilanteen kehitystä erittäin tärkeänä. Se tukee edelleen aktiivisesti Länsi-Balkanin pyrkimyksiä edetä kohden demokratiaa, oikeusvaltiota, sovintoa sekä nykyisten rajojen ja muiden kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiselle perustuvaa yhteistyötä. Nämä seikat liittyvät läheisesti yhteen, ja niiden avulla kyseiset maat voivat lähentyä unionia. Eurooppa-neuvosto korostaa vakaussopimuksen merkitystä ja muistuttaa yhteistyötä alueen maiden kanssa edistävien muiden aloitteiden tuomista eduista. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että vakautus- ja assosiaatioprosessi on keskeisellä sijalla näitä viittä maata koskevassa unionin politiikassa; kuhunkin maahan sovelletaan eriytettyä lähestymistapaa. Kölnin ja Feiran päätelmien mukaisesti näille maille tarjotaan selkeä liittymismahdollisuus, joka on kiinteästi sidoksissa alueellisen yhteistyön edistymiseen. Näitä maita koskevaan CARDS-ohjelmaan osoitetaan 4,65 miljardia euroa vuosiksi 2000-2006. Eurooppa-neuvosto tukee edelleen Euroopan komission ja Tonava-komitean pyrkimyksiä Tonavan raivaamiseksi, jotta liikennöinti voidaan aloittaa uudelleen. Tämä on ensisijaisen tärkeää alueen talouden elvyttämiselle ja alueellisen yhteistyön kehittämiselle.

D. Kehitysyhteistyö

61. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston ja komission antamaan julkilausumaan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta. Eurooppa-neuvosto panee myös tyytyväisenä merkille päätöslauselman tartuntataudeista ja köyhyydestä. Tässä päätöslauselmassa määritellään kokonaisvaltainen lähestymistapa kehitysmaiden vitsausten HI-viruksen ja aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi ja se sisältää myös hoitoonpääsyä koskevan tärkeän ulottuvuuden.

Liitteet

© Euroopan parlamentti: 2000