TAMPEREEN EUROOPPA-NEUVOSTO
15. JA 16. LOKAKUUTA 1999

PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

JOHDANTO

Eurooppa-neuvosto piti 15. ja 16. lokakuuta 1999 Tampereella erityiskokouksen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisesta Euroopan unioniin. Aluksi käytiin Euroopan parlamentin puhemiehen Nicole Fontainen kanssa keskustelu kokouksen pääaiheista.

Eurooppa-neuvosto on vakaasti päättänyt kehittää unionia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena käyttämällä siinä kaikkia Amsterdamin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Eurooppa-neuvosto lähettää voimakkaan poliittisen viestin vahvistaakseen tämän tavoitteen tärkeyttä ja on sopinut poliittisista suuntaviivoista ja prioriteeteista, joiden avulla tämä alue saadaan nopeasti toteutettua.

Eurooppa-neuvosto asettaa tämän yhdeksi tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan. Se seuraa jatkuvasti, kuinka Amsterdamin sopimuksessa, Wienin toimintasuunnitelmassa ja näissä päätelmissä vahvistettuja toimia toteutetaan ja asetetuissa määräajoissa pysytään. Komissiota kehotetaan tekemään ehdotus tarvittavaksi tulostaulukoksi. Eurooppa-neuvosto tähdentää, että tarvittava avoimuus on varmistettava ja että tiedottamisen Euroopan parlamentille on oltava säännöllistä. Eurooppa-neuvosto järjestää vuoden 2001 joulukuun kokouksessaan perusteellisen keskustelun arvioidakseen asioissa edistymistä.

Eurooppa-neuvosto on vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvaan alueeseen läheisesti liittyen sopinut Euroopan unionin perusoikeuskirjaehdotusta laativan elimen kokoonpanosta, työskentelytavasta ja siihen liittyvistä järjestelyistä (liitteenä). Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia mukana olevia osapuolia varmistamaan, että perusoikeuskirjaa koskeva työ saataisiin pikaisesti alkuun.

Eurooppa-neuvosto arvostaa tehtävänsä jättävän neuvoston pääsihteerin Jürgen Trumpfin työtä ja erityisesti hänen toimintaansa unionin kehittämiseksi Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Koska unionin tulevien vuosien toiminnan yhtenä painopisteenä on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen, johon kuuluu eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen, Eurooppa-neuvosto odottaa neuvoston uuden pääsihteerin ja YUTP:n korkean edustajan Javier Solanan osallistuvan merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamiseen. Hänellä on Eurooppa-neuvoston täysi tuki toimensa harjoittamisessa perussopimuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteistyön tekeminen puheenjohtajavaltion kanssa, jotta varmistetaan, että ulko- ja turvallisuuspoliittisten asioiden käsittely ja niihin liittyvä toiminta sujuvat tehokkaasti tavoitteena politiikan jatkuvuus ja yhdenmukaisuus unionin yhteisten etujen perusteella.

[Top] [Previous] [Next]

KOHTI VAPAUTEEN, TURVALLISUUTEEN JA OIKEUTEEN PERUSTUVAA UNIONIA: TAMPEREEN TOIMINTALINJAT

1. Euroopan yhdentymisen perustana on alusta alkaen ollut yhteinen sitoutuminen ihmisoikeuksiin, demokraattisiin instituutioihin ja oikeusvaltion periaatteeseen perustuvaan vapauteen. Nämä yhteiset arvot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi rauhan varmistamiseksi ja vaurauden edistämiseksi Euroopan unionissa. Ne ovat myös laajentuvan unionin kulmakivenä.

2. Euroopan unioni on jo luonut kansalaisilleen vaurauden ja rauhan yhteisen alueen keskeiset osat: yhtenäismarkkinat, talous- ja rahaliitto sekä kyky vastata maailmanlaajuisiin poliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Amsterdamin sopimuksen haasteena on nyt varmistaa, että vapaus, johon kuuluu oikeus liikkua vapaasti koko unionissa, on kaikkien ulottuvilla turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa. Näin vastataan kansalaisten usein esiin tuomiin ja tärkeinä pitämiin asioihin, mikä vaikuttaa välittömästi heidän päivittäiseen elämäänsä.

3. Tällaista vapautta ei kuitenkaan saisi pitää vain unionin kansalaisten yksinoikeutena. Jo olemassaolollaan se houkuttelee kaikkialta maailmasta monia muita, jotka eivät voi nauttia unionin kansalaisten itsestään selvänä pitämästä vapaudesta. Olisi vastoin Euroopan perinteitä evätä vapaus niiltä, jotka tällaisissa olosuhteissa perustellusti hakevat pääsyä alueellemme. Tämä taas vaatii unionia kehittämään yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ottaen samalla huomioon tarpeen ulkorajojen yhtenäiseen valvontaan laittoman maahanmuuton lopettamiseksi ja niiden vastustamiseksi, jotka järjestävät sitä ja tekevät siihen liittyviä kansainvälisiä rikoksia. Yhteisen politiikan on perustuttava periaatteisiin, jotka ovat selkeitä omille kansalaisillemme ja myös tarjoavat takeet niille, jotka hakevat turvaa Euroopan unionista tai pääsyä sinne.

4. Tavoitteena on avoin ja turvallinen Euroopan unioni, joka on täysin sitoutunut Geneven pakolaisyleissopimuksen ja muiden asiaa koskevien ihmisoikeusasiakirjojen velvoitteisiin ja kykenee vastaamaan humanitaarisiin tarpeisiin yhteisvastuullisesti. On myös kehitettävä yhteinen lähestymistapa, jolla varmistetaan unionissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten integroituminen yhteiskuntiimme.

5. Vapaudesta nauttiminen edellyttää todellista oikeusaluetta, jossa henkilöt voivat lähestyä minkä hyvänsä jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan. Rikollisille ei saa antaa mahdollisuutta käyttää hyväkseen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien eroja. Tuomioita ja päätöksiä on noudatettava, ja ne on pantava täytäntöön koko unionissa suojellen samalla henkilöiden ja taloudellisten toimijoiden perustavaa oikeusvarmuutta. Jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät on saatava entistä yhteensopivammiksi ja yhtenevämmiksi.

6. Ihmisillä on oikeus odottaa unionin puuttuvan heidän vapauttaan ja laillisia oikeuksiaan uhkaavaan vakavaan rikollisuuteen. Tämän vuoksi on pyrittävä yhteisvoimin ehkäisemään ja torjumaan rikollisuutta ja rikollisjärjestöjen toimintaa koko unionissa. Poliisin ja oikeuslaitosten voimavaroja on käytettävä yhteisesti sen takaamiseksi, ettei rikollisia tai rikoksen tuottamaa hyötyä voi kätkeä unionin alueella.

7. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen olisi perustuttava avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatteisiin. Meidän on käytävä avointa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa tällaisen alueen periaatteista kansalaisten hyväksynnän ja tuen vahvistamiseksi. Viranomaisten nauttiman luottamuksen säilyttämiseksi olisi kehitettävä yhteiset, viranomaisten integriteettiä koskevat vaatimukset.

8. Eurooppa-neuvosto pitää oleellisena, että unioni kehittää myös näillä aloilla toimintakykyään ja asemaansa merkittävänä kansainvälisenä kumppanina. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kumppanuusmaiden ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston, Etyjin, OECD:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa.

9. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa edistämään Amsterdamin sopimuksen täysimääräistä ja välitöntä soveltamista Wienin toimintasuunnitelman ja seuraavien, nyt Tampereella sovittujen poliittisten suuntaviivojen ja konkreettisten tavoitteiden perusteella.

[Top] [Previous] [Next]

A. EU:N YHTEINEN TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

10. Turvapaikka ja maahanmuutto ovat erillisiä, mutta toisiinsa läheisessä yhteydessä olevia asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä. Siihen on kuuluttava seuraavat kohdat:

I Kumppanuussuhde lähtömaihin

11. Euroopan unionin on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti muuttoliikettä ottaen huomioon poliittiset sekä ihmisoikeus- ja kehitysasiat lähtö- ja kauttakulkumaissa ja -alueilla. Tämä edellyttää köyhyyden torjumista, elinolosuhteiden ja työllisyysmahdollisuuksien parantamista, konfliktien ehkäisemistä sekä demokraattisten valtioiden tukemista ja huolehtimista ihmisoikeuksien, erityisesti vähemmistöjen, naisten ja lasten oikeuksien kunnioittamisesta. Tätä varten unionia ja jäsenvaltioita kehotetaan kutakin perussopimusten mukaisen toimivaltansa rajoissa lisäämään unionin sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuutta. Kumppanuus asianomaisten kolmansien maiden kanssa on niin ikään avaintekijä tällaisen politiikan onnistumisessa yhteisen kehittämisen edistämiseksi.

12. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tässä yhteydessä tyytyväisyytensä neuvoston perustaman turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden korkean tason työryhmän selvitykseen ja päätti sen toimeksiannon jatkamisesta ja uusien toimintasuunnitelmien laatimisesta. Eurooppa-neuvosto pitää kyseisen työryhmän laatimia ja neuvoston hyväksymiä ensimmäisiä toimintasuunnitelmia hyödyllisinä ja kehottaa neuvostoa ja komissiota raportoimaan niiden toteuttamisesta joulukuussa 2000 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

II Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä

13. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot pitävät tärkeänä, että oikeutta hakea turvapaikkaa kunnioitetaan täydellisesti. Se on päättänyt pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu Geneven yleissopimuksen täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, jolloin varmistetaan, että ketään ei palauteta takaisin vainottavaksi, eli noudatetaan edelleen palauttamiskiellon periaatetta.

14. Lyhyellä aikavälillä järjestelmän tulisi sisältää turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion selkeä ja toimiva määrittely, oikeudenmukaista ja tehokasta turvapaikkamenettelyä koskevat yhteiset normit, yhteiset vähimmäisvaatimukset turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteille sekä pakolaisaseman tunnustamista ja sisältöä koskevien sääntöjen lähentäminen. Sitä olisi myös täydennettävä toissijaista suojelua koskevilla toimenpiteillä, joiden avulla tällaista suojelua tarvitsevalle henkilölle myönnetään asianmukainen asema. Tätä varten neuvostoa kehotetaan tekemään komission ehdotusten perusteella tarvittavat päätökset Amsterdamin sopimuksessa ja Wienin toimintasuunnitelmassa asetetun aikataulun mukaisesti. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää neuvotella UNHCR:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

15. Pidemmällä aikavälillä yhteisön säännöillä olisi luotava yhteinen turvapaikkamenettely ja koko unionissa yhtenäinen asema turvapaikan saaneille. Komissiota pyydetään valmistelemaan vuoden kuluessa asiaa koskeva tiedonanto.

16. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa tehostamaan toimiaan, jotta päästäisiin sopimukseen kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilapäisestä suojelusta jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun perusteella. Eurooppa-neuvosto katsoo, että olisi harkittava jonkinlaista vararahastoa sellaisia tilanteita varten, joissa suuria pakolaisryhmiä tulee hakemaan tilapäistä suojelua. Komissiota kehotetaan tutkimaan mahdollisuutta tähän.

17. Eurooppa-neuvosto kiirehtii neuvostoa saattamaan pikaisesti päätökseen turvapaikanhakijoiden tunnistamisjärjestelmää (Eurodac) koskevan työnsä.

III Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

18. Euroopan unionin on varmistettava jäsenvaltioidensa alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Heille olisi pyrittävä tehokkaamman integrointipolitiikan avulla takaamaan EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla olisi myös edistettävä syrjimättömyyttä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä kehitettävä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä.

19. Rasisminvastaista toimintasuunnitelmaa koskevan komission tiedonannon perusteella Eurooppa-neuvosto kehottaa tehostamaan rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa. Jäsenvaltiot hyödyntävät parhaiksi havaittuja toimintatapoja ja kokemuksia. Yhteistyötä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen sekä Euroopan neuvoston kanssa lujitetaan edelleen. Lisäksi komissiota kehotetaan tekemään mahdollisimman pian EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisia ehdotuksia rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta. Torjuakseen syrjintää yleensä jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan kansallisia ohjelmia.

20. Eurooppa-neuvosto toteaa, että alalla tarvitaan kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevan kansallisen lainsäädännön lähentämistä, joka perustuu yhteiseen arvioon unionin talouden ja väestön kehityksestä sekä lähtömaiden tilanteeseen. Tätä varten se pyytää neuvostoa tekemään pikaisesti päätöksiä komission ehdotusten perusteella. Päätöksissä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion vastaanottovalmiuksien lisäksi myös niiden historialliset ja kulttuurisiteet lähtömaihin.

21. Kolmansien maiden kansalaisten oikeusasemaa olisi lähennettävä vastaamaan jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusasemaa. Henkilölle, joka on laillisesti oleskellut jäsenvaltiossa tietyn, myöhemmin määriteltävän ajan ja jolla on pitkäaikainen oleskelulupa, olisi annettava kyseisessä jäsenvaltiossa yhdenmukaiset, mahdollisimman lähellä EU:n kansalaisten nauttimia oikeuksia olevat oikeudet, mukaan lukien esimerkiksi oikeus oleskella maassa, saada koulutusta ja olla työntekijänä tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Olisi myös taattava periaate, jonka mukaan tällaista henkilöä ei saa syrjiä oleskeluvaltion kansalaisiin nähden. Eurooppa-neuvosto vahvistaa tavoitteeksi sen, että maassa pitkään laillisesti oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille voidaan antaa mahdollisuus saada sen jäsenvaltion kansalaisuus, jossa he oleskelevat.

IV Maahanmuuttovirtojen hallinta

22. Eurooppa-neuvosto korostaa tarvetta muuttovirtojen kaikkien vaiheiden tehokkaampaan hallintaan. Se kehottaa suunnittelemaan tiiviissä yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan todellisista mahdollisuuksista lailliseen maahanmuuttoon, sekä ehkäisemään ihmiskaupan kaikkia muotoja. Viisumeja ja vääriä asiakirjoja koskevaa yhteistä ja aktiivista politiikkaa tulee kehittää edelleen ja tiivistää kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n konsulaattien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa perustaa yhteisiä EU:n viisumeja myöntäviä virastoja.

23. Eurooppa-neuvosto on lujasti päättänyt torjua laitonta maahanmuuttoa sen lähteillä toimimalla erityisesti niitä vastaan, jotka harjoittavat ihmiskauppaa ja käyttävät maahanmuuttajia taloudellisesti hyväkseen. Se kehottaa laatimaan lainsäädäntöä, jossa säädetään ankarista seuraamuksista näille vakaville rikoksille. Neuvostoa pyydetään hyväksymään asiaa koskevaa lainsäädäntöä komission ehdotuksen perusteella vuoden 2000 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä Europolin kanssa pyrittävä rikollisverkostojen tunnistamiseen ja hajottamiseen. Tällaisten rikosten uhrien ihmisoikeudet on taattava ottaen erityisesti huomioon naisten ja lasten ongelmat.

24. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä erityisesti merirajoilla ja antamaan keskinäistä teknistä apua esimerkiksi vaihto-ohjelmin ja teknologian siirroin sekä ottamaan hakijavaltiot nopeasti mukaan tähän yhteistyöhön. Tässä yhteydessä neuvosto suhtautuu myönteisesti Italian ja Kreikan välillä tehtyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan näiden Adrian- ja Joonianmeren valtioiden yhteistyön lisäämiseksi järjestäytyneen rikollisuuden, salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumisessa.

25. Schengenin säännöstön unioniin sisällyttämisen seurauksena hakijavaltioiden on hyväksyttävä tämä säännöstö ja siihen perustuvat muut toimenpiteet täysimääräisesti. Eurooppa-neuvosto pitää tärkeänä, että unionin tulevien ulkorajojen tehokkaasta valvonnasta huolehtivat koulutetut ja asiaan erikoistuneet ammattilaiset.

26. Eurooppa-neuvosto kehottaa antamaan lähtö- ja kauttakulkumaille apua, jotta vapaaehtoista paluuta voidaan edistää ja auttaa kyseisten maiden viranomaisia vahvistamaan valmiuksiaan torjua tehokkaasti ihmiskauppaa ja huolehtia takaisinottoa koskevista velvoitteistaan suhteessa unioniin ja jäsenvaltioihin.

27. Amsterdamin sopimuksella siirrettiin toimivaltaa takaisinottoasioissa yhteisölle. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa tekemään takaisinottosopimuksia Euroopan yhteisön ja kyseeseen tulevien kolmansien maiden tai maaryhmien välillä tai sisällyttämään muihin näiden kanssa tehtäviin sopimuksiin vakiolausekkeita. Yhteisön sisäistä takaisinottoa koskevia sääntöjä olisi myös harkittava.

[Top] [Previous] [Next]

B. TODELLINEN EUROOPAN OIKEUSALUE

28. Todellisella Euroopan oikeusalueella jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan, eikä oikeuksien käyttäminen saisi vaikuttaa hankalalta.

V Oikeussuojan parempi saatavuus Euroopassa

29. Oikeussuojan saatavuuden edistämiseksi Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota yhteistyössä asianmukaisten elinten kuten Euroopan neuvoston kanssa toteuttamaan tiedotuskampanjoita sekä julkaisemaan asianmukaisia unionin oikeudellista yhteistyötä ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevia "käyttöohjeita". Se kehottaa myös perustamaan helposti saatavilla olevan tietojärjestelmän, jonka ylläpidosta ja päivittämisestä huolehtisi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten verkosto.

30. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa vahvistamaan komission ehdotusten perusteella vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan asianmukainen oikeusapu valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa koko unionin alueella sekä erityiset yhteiset menettelysäännöt yksinkertaistettuja ja nopeutettuja rajat ylittäviä oikeudenkäyntejä varten, jotka koskevat vähäisiä kuluttaja- ja kaupallisia vaateita sekä elatusvaateita ja riitauttamattomia vaateita. Jäsenvaltioiden olisi myös luotava vaihtoehtoisia, muita kuin tuomioistuinmenettelyjä.

31. Olisi vahvistettava yhteiset vähimmäisvaatimukset valtioiden rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä koko unionin alueella käytettäville monikielisille lomakkeille tai asiakirjoille. Nämä asiakirjat tai lomakkeet olisi vastavuoroisesti hyväksyttävä laillisina asiakirjoina kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä unionin alueella.

32. Komission tiedonanto huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäisvaatimukset rikosten uhrien suojalle, erityisesti heidän oikeussuojansa saatavuudelle ja oikeuksilleen saada vahingonkorvauksia, oikeudenkäyntikulut mukaan lukien. Tämän lisäksi olisi laadittava kansallisia ohjelmia, joilla rahoitettaisiin sekä julkisia että yksityisiä toimia uhrien avustamiseksi ja suojelemiseksi.

VI Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

33. Tehostettu oikeuden päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ja vaadittava lainsäädännön lähentäminen parantaisivat viranomaisten välistä yhteistyötä ja yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa. Näin ollen Eurooppa-neuvosto kannattaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ja katsoo, että sen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön peruskivi sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa. Periaatteen pitäisi koskea sekä tuomioita että muita oikeusviranomaisten päätöksiä.

34. Yksityisoikeudellisissa asioissa Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota tekemään ehdotuksen siitä, kuinka voitaisiin vähentää edelleen välivaiheita, jotka ovat vielä tarpeen päätösten ja tuomioiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi pyynnön vastaanottavassa valtiossa. Ensi vaiheessa olisi poistettava nämä välivaiheen menettelyt omistusoikeutta koskevien vähäisten kuluttaja- ja kaupallisten riitojen osalta sekä tiettyjen perheoikeudellisissa riita-asioissa (esim. elatusvaateista ja tapaamisoikeudesta) annettujen tuomioiden osalta. Nämä päätökset tunnustettaisiin sellaisinaan kaikkialla unionissa ilman välivaiheen käsittelyä tai ilman että täytäntöönpanosta voidaan perustellusti kieltäytyä. Tähän voitaisiin liittää tiettyjä siviiliprosessioikeutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

35. Rikosoikeudellisten asioiden osalta Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan pikaisesti rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat vuoden 1995 ja 1996 EU:n yleissopimukset. Se katsoo SEU:n 6 artiklan nojalla, että jäsenvaltioiden olisi luovuttava muodollisesta rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevasta menettelystä tuomion täytäntöönpanoa pakoilevien, lopullisen tuomion saaneiden henkilöiden osalta ja korvattava se yksinkertaisesti näiden henkilöiden siirtämisellä. Olisi harkittava myös nopeutettuja luovutusmenettelyjä, jotka eivät kuitenkaan saa vaikuttaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteeseen. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota tekemään asiasta ehdotuksia Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus huomioon ottaen.

36. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pitäisi koskea myös ennen oikeudenkäyntiä annettuja määräyksiä, erityisesti sellaisia, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voisivat nopeasti turvata todisteita ja takavarikoida helposti siirrettävää omaisuutta; jäsenvaltioiden tuomioistuinten pitäisi voida ottaa huomioon jonkin muun jäsenvaltion viranomaisten laillisesti keräämät todisteet ottaen huomioon siellä noudatettavat periaatteet.

37. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota hyväksymään joulukuuhun 2000 mennessä toimenpideohjelman vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi. Tässä ohjelmassa olisi myös aloitettava eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen ja niiden prosessioikeudellisten seikkojen käsittely, joiden osalta yhteiset vähimmäisvaatimukset katsotaan tarpeellisiksi, jotta helpotettaisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista jäsenvaltioiden keskeisiä oikeusperiaatteita noudattaen.

VII Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

38. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota valmistelemaan uutta prosessioikeudellista lainsäädäntöä rajat ylittäviä oikeustapauksia varten erityisesti seikoista, jotka ovat välttämättömiä sujuvan oikeudellisen yhteistyön ja oikeussuojan paremman saatavuuden kannalta, esim. tilapäiset toimenpiteet, todisteiden vastaanottaminen, maksusuoritusmääräykset ja aikarajat.

39. Aineellisen oikeuden osalta pyydetään tutkimaan kokonaisvaltaisesti tarvetta lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä yksityisoikeudellisissa asioissa esteiden poistamiseksi riita-asioiden asianmukaiselta käsittelyltä. Neuvoston olisi esitettävä selvitys asiasta vuoteen 2001 mennessä.

[Top] [Previous] [Next]

C. RIKOLLISUUDEN TORJUNTA KOKO UNIONISSA

40. Eurooppa-neuvosto on täysin sitoutunut vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella edellyttää tehokasta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa kaikkien rikollisuuden muotojen torjuntaan. Unionin laajuisia toimia pitäisi kehittää tasapainoisesti ja yksilöiden ja talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet turvaten.

VIII Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

41. Eurooppa-neuvosto kehottaa sisällyttämään rikosten ehkäisemistä koskevat näkökulmat rikollisuudenvastaiseen toimintaan sekä kehittämään kansallisia rikostenehkäisemisohjelmia edelleen. Rikosten ehkäisemistä koskevat yhteiset prioriteetit olisi kehitettävä ja määritettävä unionin ulkoisessa ja sisäisessä toiminnassa, ja ne olisi otettava huomioon uutta lainsäädäntöä laadittaessa.

42. Olisi vaihdettava parhaita toimintatapoja, vahvistettava rikosten ehkäisemisestä vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten verkostoa ja kansallisten rikostenehkäisemisjärjestöjen välistä yhteistyötä sekä tutkittava mahdollisuutta aloittaa yhteisön rahoittama ohjelma tätä varten. Tämän yhteistyön ensimmäisinä painopisteinä voisivat olla nuoriso-, kaupunki- ja huumausainerikollisuus.

IX Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

43. Jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti tutkittaessa valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta missä tahansa jäsenvaltiossa. Eurooppa-neuvosto kehottaa perustamaan Amsterdamin sopimuksessa määrätyt yhteiset tutkintaryhmät viipymättä ensimmäisenä askeleena huumausaine- ja ihmiskaupan sekä terrorismin torjumiseksi. Tätä varten laadittavissa säännöissä tulisi antaa Europolin edustajille mahdollisuus osallistua tarkoituksenmukaisella tavalla tutkintaryhmiin niiden työn tukemiseksi.

44. Eurooppa-neuvosto kehottaa perustamaan Euroopan poliisipäälliköiden toimintaryhmän, jotta yhteistyössä Europolin kanssa voitaisiin vaihtaa kokemuksia, parhaita toimintatapoja ja tietoja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden nykysuuntauksista sekä auttaa operatiivisten toimien suunnittelussa.

45. Europol on avainasemassa unionin laajuisen rikosten ehkäisemisen, analysoinnin ja tutkinnan tukemisessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa antamaan Europolille sen tarvitseman tuen ja resurssit. Europolin asemaa olisi lähitulevaisuudessa vahvistettava siten, että se saisi jäsenvaltioilta operatiivisia tietoja ja että sille annettaisiin valtuudet pyytää jäsenvaltioita aloittamaan, suorittamaan tai koordinoimaan tutkimuksia tai perustaa yhteisiä tutkintaryhmiä tietyillä rikollisuudenaloilla kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden tuomioistuinvalvontaa koskevia järjestelmiä.

46. Tehostaakseen vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että olisi perustettava yksikkö (Eurojust), johon jäsenvaltiot lähettävät oikeusjärjestelmistään riippuen yhtäläistä toimivaltaa käyttäviä kansallisia syyttäjiä, tuomareita ja poliiseja. Eurojustin tehtävänä olisi oltava kansallisten syyttäjäviranomaisten keskinäisen koordinoinnin edistäminen ja rikostutkinnan tukeminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa, erityisesti Europolin suorittaman analyysin perusteella, sekä tiiviin yhteistyön tekeminen Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa erityisesti yksinkertaistaakseen oikeusapupyyntöjen täyttämistä. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa hyväksymään tarvittavan oikeudellisen asiakirjan vuoden 2001 loppuun mennessä.

47. Olisi perustettava Euroopan poliisiakatemia ylempien lainvalvontaviranomaisten kouluttamiseksi. Toiminta olisi käynnistettävä nykyisten kansallisten koulutuslaitosten välisenä verkostona. Myös hakijamaiden viranomaisten tulisi voida osallistua toimintaan.

48. Eurooppa-neuvosto katsoo, että kansallisen rikoslainsäädännön osalta pyrkimyksissä sopia yhteisistä määritelmistä, syytteeseen asettamisesta ja seuraamuksista olisi keskityttävä ensimmäisessä vaiheessa vain joihinkin erityisen tärkeisiin aloihin, kuten talousrikoksiin (rahanpesuun, lahjontaan ja euron väärennöksiin), huumausainekauppaan, ihmiskauppaan sekä erityisesti naisten hyväksikäyttöön, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, huipputeknologiaan liittyvään rikollisuuteen ja ympäristörikollisuuteen, tämän kuitenkaan rajoittamatta toimia Amsterdamin sopimuksessa ja Wienin toimintasuunnitelmassa määritellyillä laajemmilla aloilla.

49. Vakavaan talousrikollisuuteen liittyy yhä useammin verotus- ja tullinäkökohtia. Eurooppa-neuvosto kehottaakin jäsenvaltioita antamaan täysimääräisesti keskinäistä oikeusapua vakavien talousrikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa.

50. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on käsiteltävä huumausaineongelmaa kokonaisvaltaisesti. Se kehottaa neuvostoa hyväksymään Euroopan huumausaineiden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2000—2004 ennen Eurooppa-neuvoston Helsingin kokousta.

X Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

51. Rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa. Se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy. Eurooppa-neuvosto on päättänyt varmistaa, että ryhdytään konkreettisiin toimiin rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseksi, jäädyttämiseksi, takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi.

52. Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön rahanpesua koskevan direktiivin säännökset ja vuoden 1990 Strasbourgin yleissopimuksen määräykset sekä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositukset myös kaikilla niihin riippuvuussuhteessa olevilla alueilla.

53. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään mahdollisimman pikaisesti komissiolta äskettäin saadun tarkistetun ehdotuksen rahanpesua koskevaksi direktiiviksi.

54. Tietosuojanäkökohdat asianmukaisesti huomioon ottaen olisi lisättävä yhtiöiden liiketoimien ja omistussuhteiden avoimuutta ja nopeutettava nykyisten rahanpesun selvittelykeskusten välistä tiedonvaihtoa epäilyttävistä liiketoimista. Oikeusviranomaisilla ja rahanpesun selvittelykeskuksilla olisi tuomioistuinvalvonnan alaisina oltava oikeus saada tietoja riippumatta pankki- ja liikesalaisuutta koskevista säännöksistä, jos tiedot ovat tarpeen rahanpesun tutkimiseksi. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa antamaan tätä varten tarvittavat säännökset.

55. Eurooppa-neuvosto kehottaa lähentämään rahanpesun torjuntaa koskevia rikosoikeuden säännöksiä ja menettelyjä (esim. omaisuuden jäljittäminen, jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen). Kaikissa jäsenvaltioissa olisi määriteltävä yhtenäisesti ja riittävän kattavasti sellainen rikollinen toiminta, joka muodostaa rahanpesun esirikoksen.

56. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa laajentamaan Europolin toimivaltaa rahanpesuun yleensä riippumatta siitä, minkä tyyppisestä rikoksesta pestyt varat ovat peräisin.

57. Olisi kehitettävä yhteisiä normeja sen estämiseksi, että yhtiöitä, joiden kotipaikka sijaitsee unionin lainkäyttövaltaan kuulumattomalla alueella, ei käytettäisi hyväksi rikoksen tuottaman hyödyn kätkemisessä ja rahanpesussa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi sovittava kolmansien maiden verokeitaiden kanssa järjestelyistä varmistaakseen tehokas ja avoin yhteistyö keskinäisen oikeusavun alalla rahanpesunvastaisen toimintaryhmän alalla antamien suositusten mukaisesti.

58. Komissiota kehotetaan laatimaan selvitys, josta käyvät ilmi kansainvälistä yhteistyötä haittaavat jäsenvaltioiden pankki-, rahoitus- ja yhtiöoikeuden säännökset. Neuvostoa kehotetaan tekemään tarvittavat johtopäätökset tämän selvityksen perusteella.

[Top] [Previous] [Next]

D. VAHVEMPI ULKOINEN TOIMINTA

59. Eurooppa-neuvosto korostaa, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi on kaikkea unionilla erityisesti ulkosuhteiden alalla käytettävissä olevaa toimivaltaa ja välineitä käytettävä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Keskeiset oikeus- ja sisäasiakysymykset on otettava huomioon muiden unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

60. On hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti Amsterdamin sopimuksen ulkoisen toiminnan alalla tarjoamia uusia mahdollisuuksia, erityisesti yhteisiä strategioita sekä yhteisön sopimuksia ja SEU:n 38 artiklaan perustuvia sopimuksia.

61. Unionin sisä- ja oikeusasioiden alan ulkoista toimintaa varten on määriteltävä selkeät prioriteetit, toimintatavoitteet ja menettelyt. Neuvoston on ennen kesäkuussa 2000 järjestettävää Eurooppa-neuvostoa laadittava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yksityiskohtaiset suositukset unionin sisä- ja oikeusasioiden alan ulkoisen toiminnan tavoitteista ja menettelyistä sekä sen järjestämisestä.

62. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tukevansa jäsenvaltioiden ja unioniin rajoittuvien kolmansien maiden alueellista yhteistyötä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto toteaa olevansa tyytyväinen Itämeren alueen valtioiden saavuttamiin konkreettisiin ja käytännöllisiin tuloksiin. Eurooppa-neuvosto kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen yhteistyöhön ja kehitykseen Balkanin alueella. Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti Adrian- ja Joonianmeren alueen kehitystä ja turvallisuutta koskevaan eurooppalaiseen konferenssiin, jonka Italian hallitus aikoo järjestää Italiassa vuoden 2000 alkupuolella, ja aikoo osallistua siihen. Aloite tukee merkit

[Top] [Previous]

LIITE

KÖLNIN PÄÄTELMISSÄ TARKOITETUN EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAN LAATIMISEKSI PERUSTETTAVAN ELIMEN KOKOONPANO, TYÖSKENTELYTAPA JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

A. ELIMEN KOKOONPANO
  • Jäsenet
    • Jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet
      Viisitoista jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten edustajaa.
    • Komissio
      Yksi Euroopan komission puheenjohtajan edustaja.
    • Euroopan parlamentti
      16 Euroopan parlamentin jäsentensä keskuudesta nimeämää jäsentä.
    • Kansalliset parlamentit
      Kansallisista parlamenteista kolmekymmentä jäsentä (kaksi kustakin kansallisesta parlamentista), jotka kansalliset parlamentit itse nimeävät.
      Elimen jäsenet voidaan korvata varamiehillä, jos varsinaiset jäsenet eivät voi osallistua elimen kokouksiin.
  • Elimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
    Elin valitsee itselleen puheenjohtajan. Euroopan parlamentin jäsen, kansallisen parlamentin jäsen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan edustaja toimivat elimen varapuheenjohtajina, ellei heitä ole valittu puheenjohtajaksi.
    Elimessä toimivat Euroopan parlamentin jäsenet valitsevat varapuheenjohtajana toimivan Euroopan parlamentin jäsenen. Elimessä toimivat kansallisten parlamenttien jäsenet valitsevat varapuheenjohtajana toimivan kansallisen parlamentin jäsenen
  • Tarkkailijat
    Kaksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edustajaa, jotka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin itse nimeää.
    Kaksi Euroopan neuvoston edustajaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edustaja mukaan lukien.
  • Kuultaviksi kutsuttavat Euroopan unionin elimet
    Talous- ja sosiaalikomitea
    Alueiden komitea
    Euroopan unionin oikeusasiamies
  • Keskustelu jäsenyyttä hakeneiden valtioiden kanssa
    Elimen tai puheenjohtajan ja jäsenyyttä hakeneiden valtioiden välillä olisi käytävä asiaankuuluvaa keskustelua.
  • Muut kuultaviksi kutsuttavat elimet, yhteiskunnan eri ryhmät tai asiantuntijat
    Elin voi kutsua kuultaviksi muita elimiä, yhteiskunnan eri ryhmiä tai asiantuntijoita.
  • Sihteeristö
    Neuvoston pääsihteeristö toimii elimen sihteeristönä. Asianmukaisen koordinoinnin varmistamiseksi luodaan kiinteät yhteydet Euroopan parlamentin pääsihteeristöön, komissioon ja siinä määrin kuin on välttämätöntä kansallisten parlamenttien sihteeristöihin
B. ELIMEN TYÖSKENTELYTAVAT
  • Valmistelu
    Elimen puheenjohtaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä varapuheenjohtajien kanssa, antaa ehdotuksen elimen työsuunnitelmaksi ja hoitaa muut tarvittavat valmistelutyöt.
  • Työskentelyn avoimuus
    Periaatteessa elimen suorittaman kuulemisen ja kuulemisessa esitettyjen asiakirjojen olisi oltava julkisia.
  • Työryhmät
    Elin voi perustaa ad hoc -työryhmiä, jotka ovat avoimia elimen kaikille jäsenille.
  • Tekstin laadinta
    Elimen hyväksymän työsuunnitelman perusteella puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista ja komission edustajasta muodostuva tekstin laadintakomitea, jota neuvoston pääsihteeristö avustaa, tekee alustavan ehdotuksen peruskirjan tekstiksi ottaen huomioon kenen tahansa elimen jäsenistä tekemät tekstin laadintaa koskevat ehdotukset.
    Kukin kolmesta varapuheenjohtajasta kuulee säännöllisesti sitä elimen tahoa, jota hän edustaa.
  • Peruskirjaehdotuksen laatiminen elimessä
    Kun elimen puheenjohtaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä varapuheenjohtajien kanssa, katsoo, että kaikki osapuolet voivat mahdollisesti hyväksyä elimen laatiman peruskirjaehdotuksen tekstin, se toimitetaan Eurooppa-neuvostolle tavanomaista valmistelumenettelyä noudattaen.
C. KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT
Elin pitää kokouksensa Brysselissä vaihtoehtoisesti neuvoston tai Euroopan parlamentin rakennuksissa.
Kaikkia virallisia kieliä käytetään elimen istunnoissa.

© Euroopan parlamentti: 1999