"Minulle on suuri kunnia olla puhumassa Teille tänään ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin puhemiehenä. Uusi asemani ei kuitenkaan ole muuttanut sen enempää minua itseäni kuin sitäkään, että puhun mielelläni selkeästi ja yksinkertaisesti.
Euroopan parlamentti on alusta alkaen vastustanut ehdottomasti perussopimusten tarkistamista siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen ei ole tarvetta. Parlamentti on myös pelännyt, että keskustelun käynnistäminen aiheesta olisi kuin avaisi Pandoran lippaan täynnä lukemattomia eri mahdollisuuksia. Kansalaiset eivät ymmärrä, miksi meidän pitäisi keskellä kriisiä käydä keskustelemaan jostain niin hankalista aiheista kuin toimielimistä ja perussopimusten artikloista. Kansalaiset odottavat meiltä vastauksia jokapäiväisiin ongelmiinsa. Ellemme pysty löytämään näitä vastauksia, luottamus poliittisiin instituutioihin heikkenee entisestään sekä kansallisella että Euroopan tasolla. On aika keskittyä oikeisiin asioihin. On aika puhua siitä, miten saamme luotsattua Euroopan ulos kriisistä. On aika ryhtyä määrätietoisiin toimiin.
Euroopan parlamentti haluaa antaa oman rakentavan panoksensa päätöksentekoon. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että parlamentti on mukana aitiopaikalla.
Hyvät naiset ja herrat
Ehdotetussa taloussopimuksessa budjettikurista on tehty kaikkiin velkakriisin vaivoihin tehoava yleislääke, ja siinä määrätään kansallisista velkarajoista ja automaattisista seuraamuksista. On totta, että järkevä budjettipolitiikka on ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan valvoa jäsenvaltioiden velkaantumista. Velan vähentäminen on oikeudenmukaista tulevia sukupolvia kohtaan, sillä ellemme pidä varaamme, käy niin, että jätämme lapsillemme perinnöksi talon sijasta kiinnityksen taloon. Ei riitä, että varmistamme, ettei kriisi toistu. Sekin on tärkeää, mutta yksin se ei tuo kipeästi kaivattua talouskasvua ja työpaikkoja, kun samalla monissa jäsenvaltioissa toteutetaan ankaria säästötoimenpiteitä.
Euroopan parlamentti on pitkään katsonut, että kestävät talousarviot ovat keskeisessä asemassa, mutta ainoastaan, jos niihin yhdistetään investointeja. Eurooppa tarvitsee investointeja talouskasvun edistämiseksi, kysynnän lisäämiseksi ja yhtä lailla velkojensa takaisinmaksun aloittamiseksi. Eurooppa tarvitsee kasvua työpaikkojen suojelemiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi, eläkkeiden varmistamiseksi sekä koulutuksen tarjoamiseksi. Tänä päivänä Euroopassa 45 miljoonaa ihmistä on vailla työpaikkaa. Tämä on ennätys, josta meillä ei ole syytä olla ylpeitä. Meidän on syytä huolestua siitä, että viisi miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta on työttömänä ja Espanjassa joka toinen nuori on työtön työnhakija. On kasvamassa kokonainen sukupolvi nuoria, joilla ei ole tulevaisuudennäkymiä, ja tämä saattaa nakertaa yhteiskuntaa sisältä päin.
Mitä sitten voimme tehdä edistääksemme Euroopan taloutta, jotta nämä ihmiset löytäisivät taas työtä?
Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme hyväksyneet joukon päätöslauselmia, joissa esitetään käytännön toimia talouden vauhdittamiseksi, rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi ja jäsenvaltioiden välisen talouden epätasapainon korjaamiseksi. Viimeisimpänä toimena voidaan mainita kuusi säädösehdotusta sisältävä talouspolitiikan ohjauspaketti eli niin sanottu six-pack.
Euroopan parlamentti on oikea foorumi tietoon perustuvan ja kantaaottavan keskustelun käymiseksi EU:n poliittisesta suunnasta. Tällä foorumilla kuullaan tavallisten ihmisten ääntä ja heidän etujaan puolustetaan päättäväisesti. Jotkut saattavat kyseenalaistaa tehtävämme, ja välillä parlamentin osallistumista ei edes toivota, mutta tavoitteemme on aina sama: saada aikaan käytännöllisiä ratkaisuja.
Tästä syystä parlamentti on harvinaisen yksimielinen siitä, että parlamentti olisi otettava mukaan neuvotteluihin tasaveroisena muiden toimielinten kanssa: 530 jäsentä kaikista poliittisista ryhmistä äänesti tämän puolesta.
Huippukokouksilta odotetaan yleensä ratkaisuja ongelmiin. Ne herättävät toiveita ja johtavat sitten pettymyksiin, kun ratkaisut osoittautuvat tehottomiksi. Tämä heikentää luottamusta EU:n kykyyn toimia.
Olemme nyt aloittaneet työn, jolla luodaan finanssipoliittisen unionin perusta. Panemme tyytyväisinä merkille tämän askeleen, vaikka neuvosto joutui ottamaan sen 26 jäsenvaltion voimin pääministeri Cameronin käyttämän veto-oikeuden takia. Haluan tässä yhteydessä kiittää neuvostoa sen osoittamasta peräänantamattomuudesta, kun pääministeri Cameron pyysi poikkeuksia rahoitusmarkkinoita koskevista säännöistä.
Olen erittäin tietoinen neuvoston kohtaamista vastuksista, mutta minun on varoitettava neuvostoa kahdesta skenaariosta, joilla toteutuessaan saattaa olla tuhoisat vaikutukset:
Teidän on ensinnäkin tehtävä yhteistyötä, jotta EU ei jakautuisi eri leireihin. Emme voi sallia EU:n hajoamista, eikä periaatteeksi saa vakiintua se, että kehitys Euroopan eri osissa etenee eri tahdissa. Yksin olemme heikkoja, yhdessä olemme vahvoja!
Toiseksi emme voi hyväksyä sellaista finanssiunionia, johon ei sovelleta parlamentaarista valvontaa. Myös unionin lainsäädännön johdonmukaisuudesta on pidettävä kiinni: meillä ei ole varaa kaksoisstandardeihin.
Jos se, mitä parlamentin edustajat kertoivat minulle, pitää paikkansa, uuden taloussopimuksen näyttäisi olevan tarkoitus perustua yhteisömenettelyyn. Lopultakin, pitkällisen kamppailun jälkeen, parlamenttia kunnioitetaan jälleen tasaveroisena lainsäätäjänä. Nämä ovat hyviä uutisia: Eurooppa-neuvostolla ei siis ole välittömiä aikeita lähteä haparoimaan tielle, joka johtaa hallitustenväliseen toimintaan.
Määräyksistä 99 prosenttia on sellaisia, että ne olisi voitu hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Tähän olemme nyt tulleet, vaikka kuljimme mutkikkaan tien keskustellessamme perussopimusten tarkistamisesta ja kansainvälisestä sopimuksesta. Tulos on oikea, mutta se olisi voitu saavuttaa niin paljon helpommin.
Kaikkia Euroopan parlamentin ehdotuksia ei ole vielä sisällytetty sopimusluonnokseen. Haluan kehottaa teitä ottamaan lopultakin huomioon Euroopan parlamentin pyynnöt:
Ensinnäkin kaikki uuden taloussopimuksen määräykset on sisällytettävä perussopimuksiin viiden vuoden kuluessa.
Toiseksi Euroopan parlamentin on osallistuttava kaikkiin euroalueen ja EU:n huippukokouksiin. Euroopan vakausmekanismi neuvoteltiin ilman parlamentin osallistumista – sitä ei voida hyväksyä.
Kolmanneksi kaikilla 26 sopimuspuolella on yhtäläinen oikeus osallistua kaikkiin EU:n huippukokouksiin, kuuluvat ne sitten euroalueeseen tai eivät.
Hyvät naiset ja herrat
Euroopan on muututtava aidoksi talous- ja finanssipoliittiseksi liitoksi. Näemme tämän merkityksen päivittäin, kun katsomme Atlantin toiselle puolelle Yhdysvaltoihin, missä velkaantuneisuus ja inflaatio ovat huomattavasti Eurooppaa korkeammalla tasolla. Miksi amerikkalaiset eivät sitten paini samalla tavalla samojen ongelmien kanssa kuin me?
Siksi, että me emme toimi yhdessä unionina. Siksi, että meillä ei ole mekanismeja, joiden avulla voisimme tasoittaa maiden välistä talouden epätasapainoa. Koska hidastelemme ns. six-packin osana hyväksyttyjen toimien täytäntöönpanossa. Vaikka kumarramme markkinavoimia, olemme silti jatkuvasti askeleen perässä luottoluokituslaitoksia.
Standard & Poor's meni jopa niin pitkälle, että se kuvaili nykyistä elvytysstrategiaa itsetuhoiseksi. Ehdotetussa taloussopimuksessa keskityttiin liikaa säästötoimenpiteisiin eikä kiinnitetty tarpeeksi huomiota kasvuun: tämä oli syy siihen, miksi yhdeksän euroalueeseen kuuluvan jäsenvaltion luottoluokitusta laskettiin!
Taloussopimuksen tarkoituksena on voittaa takaisin markkinoiden luottamus – ja sitä me todella tarvitsemme. Samalla meidän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettemme menetä tavallisten ihmisten luottamusta!
Meidän on löydettävä ulospääsy kriisistä vuonna 2012. Euroopan parlamentti pyrkii osallistumaan tähän rakentavasti ja sitoutuen.
Mitä parlamentti sitten tarkalleen ottaen ehdottaa?
Me haluamme finanssitransaktioveron. Maaliskuussa 2011 Euroopan parlamentin jäsenten suuri enemmistö kehotti ottamaan käyttöön kyseisen veron. Kyse on oikeudenmukaisuudesta: kriisin syypäiden ei saa antaa poistua takavasemmalle miljardien eurojen bonukset taskuissaan samalla, kun heidän kohtalokas uhkapelinsä jää veronmaksajien maksettavaksi. 0,05 prosentin vero toisi EU:n kassaan vuosittain arviota 200 miljardia euroa. Keinotteluun perustuvasta tietokoneella käytävästä kaupasta tulisi vähemmän houkuttelevaa ja rahoitusmarkkinoiden vakaus lisääntyisi.
Me haluamme eurobondit.
Yhteiset matalakorkoiset vakausjoukkolainat voivat helpottaa velkakriisiä ja vakauttaa pankkijärjestelmää. Eurobondit ovat voimakas ase keinottelua ja äkillisesti nousevia korkoja vastaan. Viime päivinä olemme taas kerran saaneet seurata sitä, miten hedge-rahastot ovat reagoineet siihen, että Kreikan ei uskota pystyvän maksamaan lainojaan. Tämän on loputtava. Eurobondit symboloivat myös Euroopan uskoa yhteiseen tulevaisuuteen.
Me haluamme Yhdysvaltain monopolin murtamiseksi eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen, joka suorittaa arviointeja selkeiden kriteereiden perusteella, jonka omistusjärjestelyt ovat avoimet ja jonka toimintaa eivät haittaa eturistiriidat.
Me haluamme eurooppalaisen kasvualoitteen.
Olisi järkevää etsiä käyttökohde niille miljardeille euroille EU:n talousarviossa, jotka jäsenvaltioilta jäävät käyttämättä, sen sijaan, että varat yksinkertaisesti palautetaan antajilleen. Osa näistä varoista olisi investoitava nuorten työllistämistä koskeviin hankkeisiin. Parlamentti panee erittäin tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan Barroson ilmoituksen, että kasvualoite esitellään tänään.
Markkinoiden paine on kova, ja jokainen päivä tuo uusia dramaattisia käänteitä tapahtumiin. Siinä tilanteessa on välillä vaikea nähdä välittömiä ratkaisuja pidemmälle, pysähtyä hetkeksi ja käsittää, että täällä, tässä neuvoston rakennuksessa, komissiossa ja parlamentissa, kirjoitetaan historiaa. Euroopan kohtalo on yhteinen. Meidän on yhdessä otettava rohkeita askelia kohti tiiviimpää yhdentymistä, selitettävä vaikeat päätökset kansalaisille ja kuunneltava heidän huolenaiheitaan.
Aina välillä kuulee sanottavan, että ihmiset eivät halua enemmän Eurooppaa. En usko tähän. 77 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa talouspolitiikan tiiviimpää yhteensovittamista. Heidän mielestään EU ei ole ongelma; se on ratkaisu ongelmiin. Älkäämme hukatko kansalaisten luottamusta, ryhtykäämme vihdoin yhteistyöhön, jotta finanssitransaktioverosta, eurobondeista ja Euroopan kasvualoitteesta voidaan tehdä totta!
Kiitos mielenkiinnostanne."
europarl.president.press@europarl.europa.eu
