Miten alue- ja koheesiopolitiikassa voidaan käsitellä väestökehityksen haasteita?

16-09-2013

Tässä tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus EU:n alueellisista väestörakenteista ja väestökehityksen suuntauksista sekä tarkastellaan erityisesti niiden todennäköisiä vaikutuksia sosioekonomiseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä koheesiopolitiikan asemasta väestörakenteen muutoksen käsittelyssä. Tarkemmin sanoen siinä analysoidaan, miten ja missä määrin vuosina 2007–2013 toteutetuissa Euroopan koheesiopolitiikassa ja rakennerahastoissa on käsitelty väestörakenteen muutosta aluetasolla, jotta saadaan hyödyllistä tietoa siitä, miten koheesiopolitiikan toimia voitaisiin tehostaa tulevalla ohjelmakaudella (2014–2020). Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuutta ja tietoja, jotka koskevat EU:n alueiden väestökehitykseen ja tilaan liittyviä suuntauksia sekä tärkeimpiä poliittisia edistysaskeleita, arvioidaan koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmaasiakirjoja, analysoidaan perusteellisesti kymmentä alueellista tapaustutkimusta ja hyviä käytäntöjä sekä tarkastellaan lopuksi keskeisiä havaintoja horisontaalisesti, jotta voidaan tehdä päätelmiä ja antaa poliittisia suosituksia ohjelmakaudelle 2014–2020.

Tässä tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus EU:n alueellisista väestörakenteista ja väestökehityksen suuntauksista sekä tarkastellaan erityisesti niiden todennäköisiä vaikutuksia sosioekonomiseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä koheesiopolitiikan asemasta väestörakenteen muutoksen käsittelyssä. Tarkemmin sanoen siinä analysoidaan, miten ja missä määrin vuosina 2007–2013 toteutetuissa Euroopan koheesiopolitiikassa ja rakennerahastoissa on käsitelty väestörakenteen muutosta aluetasolla, jotta saadaan hyödyllistä tietoa siitä, miten koheesiopolitiikan toimia voitaisiin tehostaa tulevalla ohjelmakaudella (2014–2020). Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuutta ja tietoja, jotka koskevat EU:n alueiden väestökehitykseen ja tilaan liittyviä suuntauksia sekä tärkeimpiä poliittisia edistysaskeleita, arvioidaan koheesiopolitiikan vuosien 2007–2013 ohjelmaasiakirjoja, analysoidaan perusteellisesti kymmentä alueellista tapaustutkimusta ja hyviä käytäntöjä sekä tarkastellaan lopuksi keskeisiä havaintoja horisontaalisesti, jotta voidaan tehdä päätelmiä ja antaa poliittisia suosituksia ohjelmakaudelle 2014–2020.

Ulkopuolinen laatija

Project Direction: Manuela Samek Lodovici (IRS) , Operative Coordinator: Monica Patrizio (IRS) , IRS, Institute for Social research (Milan): Manuela Samek Lodovici, Claudio Calvaresi, Davide Barbieri, Sandra Naaf (Thuringia-Germany ), Monica Patrizio, Flavia Pesce (Thuringia-Germany and Basilicata-Italy), Cristina Vasilescu (Centru-Romania), Giulia Rossi (Basilicata-Italy), Gabriele Solazzi, Maria Letizia Tanturri , CSIL, Centre for Industrial Studies (Milan): Silvia Vignetti, Gelsomina Catalano (Lincolnshire-United Kingdom), Julie Pellegrin, Davide Sartori (Castilla La Mancha-Spain), Emanuela Sirtori (Province de Liège, Walloon-Belgium, Malta). PPMI, Public Policy and Management Institute (Vilnius): Brozaitis Haroldas, Krystyna Iglicka (Loer Silesian-Poland), Lisa Hörnström (Östra Mellansverige-Sweden), Repeckaitė Dovilė Žvalionytė (Lithuania)