9

tulos(ta)

Hakusana(t)
Julkaisutyyppi
Toimiala
Laatija
Hakusana
Päivämäärä

Diversifying unity. How Eastern Partnership countries develop their economy, governance and identity in a geopolitical context

30-10-2019

This study analyses the Eastern Partnership (EaP) in the year of its 10th anniversary. The Eastern Partnership was set up in 2009 as a joint policy initiative aiming at deepening and strengthening relations between the European Union, its Member States and the six EaP countries of Belarus, Ukraine, Moldova, Georgia, Armenia and Azerbaijan. While each of these countries shares a past in the former Soviet Union, they have developed over time in different directions. Ukraine, Moldova and Georgia have ...

This study analyses the Eastern Partnership (EaP) in the year of its 10th anniversary. The Eastern Partnership was set up in 2009 as a joint policy initiative aiming at deepening and strengthening relations between the European Union, its Member States and the six EaP countries of Belarus, Ukraine, Moldova, Georgia, Armenia and Azerbaijan. While each of these countries shares a past in the former Soviet Union, they have developed over time in different directions. Ukraine, Moldova and Georgia have concluded Association Agreements with the EU, which include Deep and Comprehensive Free Trade Areas. They will have to fulfil conditions laid down in the Association Agreements to make progress on reforms of governance, the judiciary and fighting corruption. Moreover, Georgia and Ukraine are seeking to integrate more deeply into the Western world order, aspiring to membership of NATO and the EU. Armenia and Azerbaijan have different ways of cooperating with the EU. Belarus is furthest from the EU because of its poor record on democracy and human rights. All six countries are to a certain extent within Russia’s sphere of influence and have to deal with several geopolitical constraints, but they have increasingly developed economic relations and national identities of their own. It will be a challenge to maintain a common perspective for the next 10 years of the Eastern Partnership and a further divergence between the countries is likely. This will not only be between countries with an Association Agreement and the others, but along multiple vectors. While further developing statehood, the eastern partners will want to decide increasingly for themselves which forms of cooperation they want to pursue in the future. They may choose international partners according to their perceived needs, including Russia, the US, China or Turkey. The EU for its part should continue to pursue its strengths of assisting in achieving better governance and democracy and strengthening economic ties, while contributing to diminishing geopolitical tensions.

Free trade or geo-economics? Trends in world trade

27-09-2019

The European Union (EU) is the biggest integrated economic zone and a guarantor of an open and predictable regulatory system able to determine its own economic destiny. But the behaviour of other global powers is increasingly calling this ability into question. China and the United States, especially, do not separate economic interests from geopolitical interests in the same way the EU does and are increasingly trying to gain geopolitical advantage using their economic might. The EU is known as ...

The European Union (EU) is the biggest integrated economic zone and a guarantor of an open and predictable regulatory system able to determine its own economic destiny. But the behaviour of other global powers is increasingly calling this ability into question. China and the United States, especially, do not separate economic interests from geopolitical interests in the same way the EU does and are increasingly trying to gain geopolitical advantage using their economic might. The EU is known as a fierce defender of a multilateral rules - based trade system with free but fair trade as its strategic policy objective. The EU will therefore do its utmost to save a ‘meaningful multilateralism’ by helping to reform the WTO, improve multilateral investment protection and conclude multilateral trade agreements. At the same time, the EU will defend its own interests by negotiating bilateral trade deals and applying trade defence and investment screening where needed. The EU has a strong interest in keeping the use of geo-economic measures manageable and avoid escalation into a trade war.

Euroopan talousalue, Sveitsi ja pohjoiset alueet

01-05-2018

Euroopan talousalue (ETA) perustettiin vuonna 1994. Sen tarkoituksena oli ulottaa unionin sisämarkkinat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) maihin. Norja, Islanti ja Liechtenstein kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Sveitsi kuuluu Euroopan vapaakauppa-alueeseen mutta ei osallistu Euroopan talousalueeseen. EU ja ETA-kumppanit Norja ja Islanti ovat sidoksissa toisiinsa myös erilaisten pohjoisten alueiden politiikkojen ja foorumien kautta. Niissä keskitytään Euroopan nopeasti kehittyviin pohjoisiin alueisiin ...

Euroopan talousalue (ETA) perustettiin vuonna 1994. Sen tarkoituksena oli ulottaa unionin sisämarkkinat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) maihin. Norja, Islanti ja Liechtenstein kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Sveitsi kuuluu Euroopan vapaakauppa-alueeseen mutta ei osallistu Euroopan talousalueeseen. EU ja ETA-kumppanit Norja ja Islanti ovat sidoksissa toisiinsa myös erilaisten pohjoisten alueiden politiikkojen ja foorumien kautta. Niissä keskitytään Euroopan nopeasti kehittyviin pohjoisiin alueisiin ja yleisesti arktiseen alueeseen.

Foreign Direct Investment in the EU and the Eastern Partnership Countries

05-02-2018

Upon request of the Euronest parliamentary assembly economic committee, investment patterns and policies in the EU and Eastern Partnership countries were compared. The EU is an investment heavyweight, both in terms of attracting as placing foreign direct investment. Many EU Member States protect their investment abroad and some have screening mechanisms for incoming investment. The Eastern Partnership countries are minor investors themselves, but keep attracting a slowly growing level of foreign ...

Upon request of the Euronest parliamentary assembly economic committee, investment patterns and policies in the EU and Eastern Partnership countries were compared. The EU is an investment heavyweight, both in terms of attracting as placing foreign direct investment. Many EU Member States protect their investment abroad and some have screening mechanisms for incoming investment. The Eastern Partnership countries are minor investors themselves, but keep attracting a slowly growing level of foreign direct investment. Investment is supported by the European Investment Bank, the EBRD or the World Bank. Looking at which countries invest in which Eastern Partnership country, it appears that each of them has one main investing country, suggesting a preferred relationship, which would need further research to explain.

Euroopan unioni ja sen kauppakumppanit

01-02-2018

EU on vuosien mittaan siirtynyt pois työvoimavaltaisista alhaisen hintatason tuotteista erikoistuakseen korkean hintatason merkkituotteisiin. EU:n talous on avointa, joten kaupankäynti on sille elintärkeää. EU käy neuvotteluja vapaakauppasopimuksista, jotta kaupan esteet voitaisiin poistaa ja EU:n yrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset. EU on myös Maailman kauppajärjestön (WTO) perustaja ja keskeinen toimija siinä.

EU on vuosien mittaan siirtynyt pois työvoimavaltaisista alhaisen hintatason tuotteista erikoistuakseen korkean hintatason merkkituotteisiin. EU:n talous on avointa, joten kaupankäynti on sille elintärkeää. EU käy neuvotteluja vapaakauppasopimuksista, jotta kaupan esteet voitaisiin poistaa ja EU:n yrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset. EU on myös Maailman kauppajärjestön (WTO) perustaja ja keskeinen toimija siinä.

Venäjä

01-02-2018

Vuodesta 2014 alkaen Krimin laiton liittäminen Venäjään, Venäjän tuki kapinallisryhmille Itä-Ukrainassa sekä sen naapurialueillaan harjoittama toiminta, väärien tietojen levittämiskampanja ja negatiivinen sisäinen kehitys ovat kiristäneet EU:n ja Venäjän suhteita. Venäjän sekaantuminen Syyrian sotaan on kiristänyt jännitteitä. Vuodesta 2014 EU on säännöllisesti uusinut Venäjän vastaiset pakotteet. EU ja Venäjä ovat edelleen hyvin riippuvaisia toisistaan ja EU soveltaa ”valikoivan sitoutumisen” toimintatapaa ...

Vuodesta 2014 alkaen Krimin laiton liittäminen Venäjään, Venäjän tuki kapinallisryhmille Itä-Ukrainassa sekä sen naapurialueillaan harjoittama toiminta, väärien tietojen levittämiskampanja ja negatiivinen sisäinen kehitys ovat kiristäneet EU:n ja Venäjän suhteita. Venäjän sekaantuminen Syyrian sotaan on kiristänyt jännitteitä. Vuodesta 2014 EU on säännöllisesti uusinut Venäjän vastaiset pakotteet. EU ja Venäjä ovat edelleen hyvin riippuvaisia toisistaan ja EU soveltaa ”valikoivan sitoutumisen” toimintatapaa.

Euroopan naapuruuspolitiikka

01-01-2018

Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) sovelletaan seuraaviin maihin: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Moldova, Palestiina, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä. Sillä pyritään lisäämään kaikkien hyvinvointia, vakautta ja turvallisuutta. Naapuruuspolitiikka perustuu demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja se on kahdenvälistä politiikkaa EU:n ja kunkin kumppanimaan välillä. Sitä täydentävät alueelliset ...

Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) sovelletaan seuraaviin maihin: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Moldova, Palestiina, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä. Sillä pyritään lisäämään kaikkien hyvinvointia, vakautta ja turvallisuutta. Naapuruuspolitiikka perustuu demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja se on kahdenvälistä politiikkaa EU:n ja kunkin kumppanimaan välillä. Sitä täydentävät alueelliset yhteistyöhankkeet eli itäinen kumppanuus ja Välimeren unioni[1].

Kolme itäisen kumppanuuden naapurimaata: Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä

01-01-2018

EU:n vuonna 2009 käynnistämään itäisen kumppanuuden politiikkaan kuuluu kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina. Sillä on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Valko-Venäjää lukuun ottamatta kaikki kumppanimaat osallistuvat Euronest-edustajakokoukseen ...

EU:n vuonna 2009 käynnistämään itäisen kumppanuuden politiikkaan kuuluu kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina. Sillä on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Valko-Venäjää lukuun ottamatta kaikki kumppanimaat osallistuvat Euronest-edustajakokoukseen.

Free and fair trade for all?

21-11-2017

With its strategy paper entitled ‘Trade for all’ in 2015, the Commission launched an EU trade policy that focussed on values such as human rights, workers’ rights, environmental protection and sustainable development. The idea was that free trade should be fair for both consumers in Europe and for citizens elsewhere. This approach was pursued in bilateral trade negotiations and in legislative proposals on, for example, conflict minerals, dual-use goods or the investment court system. But by the end ...

With its strategy paper entitled ‘Trade for all’ in 2015, the Commission launched an EU trade policy that focussed on values such as human rights, workers’ rights, environmental protection and sustainable development. The idea was that free trade should be fair for both consumers in Europe and for citizens elsewhere. This approach was pursued in bilateral trade negotiations and in legislative proposals on, for example, conflict minerals, dual-use goods or the investment court system. But by the end of 2016 the tenor of the debate on international trade had changed, shifting the focus to national interests and fairness for consumers and producers at home. The UK’s decision to withdraw from the EU and the election of President Trump in the US, together with the expiry of the clause recognising China’s non-market economy status, contributed to this shift. The European Parliament has played a crucial role in shaping the direction of EU trade policy. While its 2015 resolution on the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) set the values-based trade agenda, its resolutions in 2016 and 2017 on China’s market economy status and global value chains reflected the shift in values. The Commission is seeking to balance free and fair trade but new challenges lie ahead, notably in the EU’s neighbourhood: Russia, the Eastern Partnership, Turkey and the UK’s withdrawal from the EU.

Tulevat tapahtumat

Kumppanit

Pysy ajan tasalla

email update imageSähköpostipäivitykset

Voit seurata ihmisiä ja asioita parlamentissa suoraan sähköpostiisi lähetettävien päivitysten avulla. Näin saat tuoreimmat uutiset muun muassa EP:n jäsenistä, valiokunnista, uutispalveluista ja Think Tank -osioista.

Järjestelmään pääsee miltä tahansa sivulta parlamentin verkkosivustolla. Se on helppo ottaa käyttöön: anna sähköpostiosoitteesi, valitse aihe, josta haluat saada ilmoituksia, ja ilmoita, kuinka usein haluat saada tietoa (päivittäin, viikoittain vai kuukausittain). Hetken kuluttua saat sähköpostin, jossa olevaa linkkiä napsauttamalla voit vahvistaa rekisteröitymisesi.

RSS imageRSS-syötteet

Voit seurata verkkosivustomme uutisia ja päivityksiä RSS-syötteiden avulla.

Napsauta alla olevaa linkkiä syötteiden konfiguroimiseksi.