Euroopan parlamentin rooli ulkopolitiikassa 

Euroopan parlamentti on omaksunut itselleen tärkeän roolin, jossa sen tehtävänä on vaikuttaa siihen, miten EU on vuorovaikutuksessa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Parlamentti käyttää monenlaisia keinoja, kuten sille kuuluvia virallisia valtuuksia sekä poliittista vaikutusvaltaansa, ja toteuttaa innovatiivisia aloitteita edistääkseen EU:n diplomatiaa ja auttaakseen EU:n perussopimusten tavoitteiden saavuttamisessa.

Yleistä mielipidettä mittaavista kyselytutkimuksista on käynyt ilmi, että ulkopolitiikkaa pidetään tärkeänä EU:ssa, erityisesti kun on kyse turvallisuudesta ja puolustuksesta. Parlamentin toiminnassa tämä painoarvo näkyy siinä, että parlamentti osallistuu yhä useammin kaikkeen EU:n ulkoasioita ja sen ulkopuolisia maita koskevaan poliittiseen päätöksentekoon.

Parlamentti voi käyttää lainsäädäntö-, valvonta- ja budjettivaltaansa ulkopolitiikan muotoiluun:

• Lainsäädäntövalta: Parlamentti hyväksyy yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa kauppaa ja ulkomaanapua sekä muita sellaisia politiikan osa-alueita koskevia lakeja, joilla on tärkeä ulkoinen ulottuvuus, kuten muuttoliike-, ilmasto-, energia- ja digitaaliasiat.
• Kansainvälisten sopimusten valvonta: Parlamentin on hyväksyttävä useimmat EU:n ulkopuolisten maiden tai alueiden kanssa tehtävät EU:n sopimukset ja varmistettava, että niitä sovelletaan asianmukaisesti.
• Parlamentaarinen valvonta: Parlamentti seuraa Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon ulkopoliittisia toimia ja valvoo niitä.
• Budjettivalta: Parlamentti hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä neuvoston kanssa ja varmistaa, että varoja käytetään asianmukaisesti, myös ulkopolitiikassa, esimerkiksi Globaali Eurooppa -rahaston kautta annettavassa yhteistyöavussa.

Parlamentti on yhteydessä EU:n ulkopuolisten maiden hallituksiin, parlamentteihin ja kansalaisyhteiskuntaan monin eri tavoin:

• Kansainväliset suhteet: korkean tason diplomatiaa johtavat Euroopan parlamentin puhemies ja johtavat jäsenet.
• Valiokuntien toiminta: Parlamentin jäsenet käyvät keskusteluja EU:n ulkopuolisten maiden virkamiesten ja edustajien kanssa, mukaan lukien säännölliset keskustelut ulkoministerien kanssa parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa.
• Parlamenttien väliset verkostot: parlamentin jäsenten viralliset valtuuskunnat luovat suhteita EU:n ja muiden maiden välille ja edustavat usein EU:ta kansainvälisillä sopimuksilla perustetuissa parlamenttien välisissä elimissä.
• Viralliset vierailut: Euroopan parlamentin jäsenet vierailevat EU:n ulkopuolisissa maissa ja tapaavat monenlaisia sidosryhmiä ja edustajia. Vierailujen tarkoituksena on lisätä keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä.
• Osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ja foorumeihin: Parlamentti on edustettuna G7- ja G20-ryhmien kaltaisissa parlamentaarisissa kokouksissa.

Hyväksymällä virallisen kantansa ulkopolitiikkaa koskevissa päätöslauselmissaan parlamentti osallistuu ulkoasioita koskevien EU:n kantojen ja strategioiden muotoiluun. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• ihmisoikeudet ja demokratia: puuttuminen ihmisoikeusloukkauksiin ja demokraattisten arvojen edistäminen tietyissä maissa tai tietyillä alueilla
• politiikkaa koskeva raportointi: EU:n laajentumisen, kansainvälisten sopimusten ja ulkopoliittisten tavoitteiden edistymisen arviointi.

Parlamentin demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmä johtaa parlamentin pyrkimyksiä edistää demokratiaa ja rakentaa vahvoja parlamentaarisia toimintakulttuureja. Ryhmän keskeisiin toimiin kuuluvat muun muassa seuraavat:

• parlamentaaristen valmiuksien vahvistaminen: EU:n ulkopuolisten maiden lainsäädäntöelinten tukeminen
• vaalitarkkailu: vaalien tarkkailu 6–10 paikkakunnalla vuosittain
• sovittelu, tukitoimet ja vuoropuhelu: rauhan ja keskinäisen ymmärryksen edistäminen Jean Monnet -vuoropuhelujen sekä nuorten poliittisten johtajien ohjelman kaltaisilla aloitteilla
• ihmisoikeuksien edistäminen: tunnustuksen antaminen ihmisoikeuksien puolustajille Saharov-palkinnon muodossa ja naisparlamentaarikkojen tukeminen Simone Veil -ohjelman kautta.

Parlamentin valiokuntien, valtuuskuntien sekä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän välisellä tehokkaalla yhteistyöllä varmistetaan, että EU:n toimet EU:n ulkopuolisissa maissa ovat vaikuttavia ja yhteneviä. Tässä työssä niitä tukevat niin hallintohenkilöstö kuin EU:n jäsenvaltioissa sekä Washingtonin ja Lontoon kaltaisissa kaupungeissa sijaitsevat yhteystoimistot ja EU:n diplomaattiedustustoihin lähetetyt parlamentin työntekijät.

Parlamentaarinen diplomatia on keino rakentaa luottamusta ja pitkäaikaisia kumppanuuksia eri puolilla maailmaa toimivien parlamenttien kanssa. Se auttaa EU:n ulkopuolisia parlamentteja mukautumaan EU:n arvoihin ja lainsäädäntöön, tiivistämään siteitä ja antamaan maille mahdollisuuden edetä kohti EU-jäsenyyttä. Diplomatia on keino tuoda EU:n ulkopolitiikkaa lähemmäksi suurta yleisöä sekä varmistaa avoimuus ja julkinen keskustelu tärkeistä kysymyksistä.

Ulkopolitiikan avulla parlamentti paitsi muokkaa EU:n ulkosuhteita myös vahvistaa EU:n asemaa demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisena puolestapuhujana.

Seuraa European Parliament Diplomacy -tiliä Instagramissa, Threadsissa, X:ssä, LinkedInissä tai Blueskyssa.