Eurobarometri 
Euroopan parlamentin mielipidetutkimukset 
 

Parlametri 2016 

Euroopan parlamentin vuoden 2016 parlametrin toteutti Kantar Public (aikaisemmin TNS opinion) Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa 24. syyskuuta–3. lokakuuta 2016.

Aikaisempien vuosien tapaan tutkimus käsittelee eurooppalaisten näkemystä Euroopan parlamentista, parlamenttia koskevasta mielikuvasta ja sen roolista sekä kansalaisten tietämystä parlamentista ja lisäksi kysymyksiä, jotka liittyvät Euroopan unionin jäsenyyteen, identiteettiin, kansalaisuuteen, ensisijaisiin politiikan aloihin ja arvoihin.

Kuten kaikissa tällaisissa tutkimuksissa, tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon jäsenvaltion, Euroopan unionin ja kansainvälinen tilanne, jossa haastattelut tehtiin.

Näin ollen voidaan todeta seuraavaa:

  • Vuoden 2012 parlametristä alkaen on yksilön vapauksia kunnioittava terrorismin torjunta tullut yhä tärkeämmäksi Euroopan parlamentin harjoittamista politiikan aloista ja on tällä hetkellä toisella sijalla (42 prosenttia, +8 verrattuna vuoteen 2015).
  • Toisaalta osa indikaattoreista on pysynyt samalla tasolla. Ehdoton enemmistö eurooppalaisista katsoo yhä, että Euroopan unioniin kuuluminen on hyvä asia (53 prosenttia, -2) ja että heidän maansa hyötyy jäsenyydestä (60 prosenttia, tilanne ennallaan).
    Samoin noin seitsemän vastaajaa kymmenestä katsoo, että eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat (71 prosenttia, -3). Lähes puolet eurooppalaisista katsoo myös, että yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä lujittaisi tunnetta Euroopan kansalaisuudesta (46 prosenttia, +1).
    Lisäksi voidaan todeta, että eurooppalaisten neutraali mielikuva (44 prosenttia, -2) Euroopan parlamentista ja se, että he toivovat sille entistä merkittävämpää roolia (46 prosenttia, +2), ovat samalla tasolla kuin aiemmin. Lisäksi eurooppalaisilla on edelleen hyvät tiedot Euroopan parlamentista.
  • Jotkut tulokset kyselytutkimuksessa ovat kuitenkin kehittyneet huonompaan suuntaan. Unionin kansalaisista tuntuu, että he saavat yhä heikommin äänensä kuuluviin sekä kansallisella että unionin tasolla. Kuitenkin 26 jäsenvaltiossa 28:sta kansalaisista tuntuu, että heidän äänellään on enemmän merkitystä heidän maassaan (keskimäärin 53 prosenttia, -10 verrattuna vuoteen 2015) kuin EU:n tasolla (keskimäärin 37 prosenttia, -2). Kun unionin kansalaisilta kysytään tilanteen kehittymisestä omassa maassaan (58 prosenttia vastaajista (+14) katsoo ”asioiden menevän huonoon suuntaan”) tai EU:ssa (vastaavasti 54 prosenttia, +13), he suhtautuvat kehitykseen yhä pessimistisemmin.
    Eurooppalaisen identiteetin perusosatekijöistä voidaan todeta myös yhtenäisvaluutan merkityksen heikkeneminen (33 prosenttia, -6) etenkin euroalueella.