Vuoropuhelu uskonnollisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 17 artikla 

Nykyisessä monimuotoisessa Euroopassa lukuisat eri kirkot, uskontokunnat ja aatteelliset järjestöt antavat merkittävän panoksen yhteiskuntaan. Euroopan unionin toimielimet ovat sitoutuneet käymään avointa vuoropuhelua näiden uskonnollisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa, ja Euroopan parlamentti pitää niihin tiiviisti yhteyttä kuullakseen niitä EU:n politiikoista.

Tausta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 17 artiklalla otettiin Lissabonin sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa käyttöön oikeusperusta, jota sovelletaan unionin toimielinten sekä kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen väliseen avoimeen ja säännölliseen vuoropuheluun. Artiklassa määrätään seuraavaa:

  1. "Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen.
  2. Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
  3. Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän."

Artiklan kahdessa ensimmäisessä kohdassa turvataan kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien erityisasema kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja vastaava asema turvataan myös elämänkatsomuksellisille ja ei-tunnustuksellisille järjestöille. Artiklan 3 kohdassa kehotetaan unionin toimielimiä käymään näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa avointa ja säännöllistä vuoropuhelua.

Article 17 Dialogue Seminar with religious leaders: "The Future of Europe: Reflections for the EU by 2025" – 27 June 2017 

Euroopan parlamentin vuoropuhelu kirkkokuntien ja elämänkatsomuksellisten järjestöjen kanssa on hyvin tärkeää parlamentin pyrkimyksille olla lähellä kansalaisia, jotka ovat sen valinneet. Niinpä minulle on suuri kunnia, että puhemies Antonio Tajani on antanut tehtäväkseni huolehtia tästä vuoropuhelusta.

Jotta Eurooppa-hankkeella olisi edelleen kansalaisten tuki, se on kytkettävä tiukasti todellisuuteen. Kirkkokunnat ja uskonnolliset ryhmittymät ovat erottamaton osa arjen todellisuutta ja 28 jäsenvaltiomme kaupunkien kylien ja maaseudun yhteisöllisiä rakenteita.

EU on hyvin harkitusti määrännyt vuoropuhelusta uskonnollisten ryhmittymien kanssa Lissabonin sopimuksen 17 artiklassa. Näin se on lähettänyt selvän signaalin siitä, että se on paljon enemmän kuin taloudellinen järjestö. Siinä on syvimmillään kyse ihmisistä ja työskentelystä heidän kanssaan heidän ihmisarvonsa puolesta ja yhteisen edun hyväksi. EU:n politiikan ja lainsäädännön laatimisessa on elintärkeää ottaa kaikin puolin huomioon kaikki inhimilliset ulottuvuudet – taloudellisen lisäksi sosiaalinen ja myös henkisen ulottuvuus.

Aidon ihmisarvon on oltava EU:n päätöksenteon ytimessä, ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että kirkkokunnat ja elämänkatsomukselliset järjestöt, jotka vuosisatoja ovat pohtineet ihmiselämän peruskysymyksiä, voivat merkittävästi edistää tätä. ”

Article 17 Dialogue Seminar with non-confessional leaders: "Discrimination and Persecution of Non-Believers around the world" - 11 April 2018