Kansalaisten tiedusteluihin vastaava yksikkö (Ask EP) 

Voit pyytää lisätietoja Euroopan parlamentin toiminnasta, valtuuksista ja organisaatiosta kansalaisten tiedusteluihin vastaavalta yksiköltä (Ask EP) käyttäen tätä lomaketta.

Ota yhteyttä

Tällä sivulla on joitakin aiheita, joita Euroopan parlamentille viime aikoina kirjoittaneet kansalaiset ovat pitäneet erityisen tärkeinä, sekä vastauksemme näitä aiheita koskeviin kysymyksiin.

  • Kuinka Euroopan unioni (EU) torjuu korruptiota EU-maissa? 

    Korruptio on edelleen ongelma koko yhteiskunnalle, ja se on vakava rikos, joka voi olla luonteeltaan rajatylittävä. Rikollisuuden torjunta kuuluu ensisijaisesti jäsenmaiden viranomaisten toimivaltaan. Ne ovat viime kädessä vastuussa korruption torjuntaan liittyvistä näkökohdista, joita ovat lainvalvonta, kentällä toteutetut oikeudelliset toimenpiteet sekä poliisitoimeen ja oikeudenkäyttöön osoitetut talousarviovarat.

      
  • Mistä ihmiset kirjoittavat ottaessaan yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja sen puhemieheen? 

    Ihmiset eri puolilta EU:ta ja muualta maailmasta kääntyvät Euroopan parlamentin ja sen puhemiehen puoleen ja pyytävät tietoja, kehottavat ryhtymään toimiin, ilmaisevat mielipiteensä tai ehdottavat ajatuksiaan monista eri aiheista. Euroopan parlamentin kansalaisten tiedusteluihin vastaava yksikkö (Ask EP) vastaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä – ruotsista slovakkiin ja puolasta portugaliin!

      
  • Mihin toimiin Euroopan parlamentti ryhtyy torjuakseen rokotevastaisuutta Euroopassa? 

    Rokotevastaisuudella tarkoitetaan rokotusten välttelemistä tai niistä kieltäytymistä, vaikka rokotuspalveluja olisi tarjolla. Rokotevastaisuus on monimutkainen ja tilannesidonnainen ilmiö, joka vaihtelee ajan, paikan ja rokotteiden mukaan. Siihen sisältyy erilaisia tekijöitä, joita ovat muun muassa kielteiset käsitykset rokotteiden tarpeellisuudesta tai arvosta, mukavuudenhalu (jos rokotuksen ottaminen on hankalaa) ja vähäinen luottamus rokotteeseen tai sen toimittajaan. Rokotuspolitiikasta päättävät kansalliset viranomaiset. Euroopan unioni avustaa kuitenkin EU-maiden politiikkojen ja ohjelmien koordinoinnissa, esimerkiksi rokotevastaisuuden torjunnassa.

      
  • Mikä on Euroopan parlamentin kanta tekoälyyn? 

    Tekoäly on teknologia, jossa yhdistyvät koneoppimistekniikat, robotiikka ja automatisoidut päätöksentekojärjestelmät. Sillä on keskeinen asema yhteiskunnan digitalisoitumisessa, ja siitä on tullut yksi Euroopan unionin painopisteistä. Tekoäly voi vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja talouteen, esimerkiksi terveydenhuollon ja liikenteen aloilla. Toisaalta siihen liittyy useita mahdollisia EU:n kansalaisten perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä, joilla voi olla kielteisiä seurauksia. EU pyrkii siksi edistämään ja sääntelemään tekoälyä ottaen samalla huomioon sekä uhat että mahdollisuudet.

      
  • Mitä toimenpiteitä Euroopan unioni on toteuttanut vuodenajoittaisen kellonajan siirron osalta? 

    Euroopan unioni yhtenäisti kesäaikasäännökset ensimmäisen kerran vuonna 1980 varmistaakseen yhdenmukaiset kellonajansiirrot sisämarkkinoilla. Siihen saakka kansalliset kesäaikakäytännöt ja -aikataulut olivat olleet erilaisia, mikä tietysti vaikutti naapurimaiden välisiin aikaeroihin. Vuodenajoittaista kellonajan siirtoa säännellään nyt vuonna 2000 annetulla EU:n kesäaikadirektiivillä. Siinä määritellään kesäaika vuodenajaksi, ”jona kelloa on siirretty muuhun vuoteen verrattuna kuusikymmentä minuuttia eteenpäin”, ja säädetään, että kesäaika alkaa ”maaliskuun viimeisenä sunnuntaina” ja päättyy ”lokakuun viimeisenä sunnuntaina”. Direktiivissä todetaan, että koordinoidut kesäaikasäännökset ovat ”tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta”.

      
  • Saat koko tekstin haluamallasi EU:n virallisella kielellä ottamalla yhteyttä kansalaisten tiedusteluihin vastaavaan yksikköön (Ask EP) tällä lomakkeella.