MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi euron käyttöönotosta Bulgariassa 1 päivänä tammikuuta 2026

25.6.2025 - (COM(2025)0304 – C10‑0110/2025 – 2025/0158(NLE)) - *

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Eva Maydell

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi euron käyttöönotosta Bulgariassa 1 päivänä tammikuuta 2026

(COM(2025)0304 – C10‑0110/2025 – 2025/0158(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2025)0304),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C10‑0110/2025),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen lähentymiskehityksen arvioinnista 2025 sekä kesäkuussa 2025 julkistetun Euroopan keskuspankin lähentymisraportin,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,

– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A10-0113/2025),

1. hyväksyy komission ehdotuksen;

2. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, euroryhmälle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

 

 

 

 

PERUSTELUT

Bulgarian liittyminen euroalueeseen on voimakas poliittinen ja taloudellinen viesti luottamuksesta Euroopan unionin yhteisen rahan pysyvään elinkelpoisuuteen ja vetovoimaan. Euron käyttöönotosta on nyt kulunut yli kaksi vuosikymmentä. Bulgarian valmius ottaa euro käyttöön 1. tammikuuta 2026 lujittaa unionin yhteenkuuluvuutta ja euron asemaa vakauden ja yhtenäisyyden symbolina kautta maailman. Bulgaria on edistynyt merkittävästi talouden kokonaisvaltaisessa lähentymisessä, joten sillä on hyvät edellytykset tulla euroalueen 21. jäseneksi.

Bulgaria otti valuuttakatejärjestelmänsä käyttöön 1. heinäkuuta 1997 sitomalla Bulgarian levin ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon. Siitä lähtien kun maa liittyi EU:hun vuonna 2007, sillä on ollut asema ”jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus”, ja Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki ovat säännöllisesti arvioineet sen lähentymistä.

Euroopan parlamentissa perustettiin euroalueeseen liittyviä maita käsittelevä työryhmä ECON-valiokunnan koordinaattoreiden 18. marraskuuta 2019 tekemällä päätöksellä. Työryhmä toimi aktiivisesti koko yhdeksännen vaalikauden ajan. Se tarkasteli Bulgarian valmiutta liittyä euroalueeseen ja järjesti neljä erityisistuntoa, joihin osallistui asiantuntijoita sekä Bulgarian kulloinenkin varapääministeri ja valtiovarainministeri.

Bulgaria esitti 25. helmikuuta 2025 pyynnön lähentymiskehityksen arvioimisesta. Kesäkuun 4. päivänä 2025 julkistetuissa EKP:n ja komission kertomuksissa tarkastellaan, onko Bulgarian lainsäädäntö, erityisesti sen kansallisen keskuspankin perussääntö, sopusoinnussa perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Kertomuksissa tarkastellaan myös sitä, onko kestävän lähentymisen korkea taso saavutettu, arvioimalla missä määrin maa on täyttänyt lähentymisperusteet, ja kiinnitetään huomiota myös useisiin muihin perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan nojalla vaadittuihin näkökohtiin.

Omaan kertomukseensa ja EKP:n kertomukseen perustuen komissio ehdotti, että Bulgaria ottaisi euron käyttöön 1. tammikuuta 2026. SEUT-sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto päättää määräenemmistöllä ja komission ehdotuksesta, mitkä niistä jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, täyttävät euron käyttöönottamiseksi vaadittavat, SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset. Neuvosto tekee päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia ja komission ja EKP:n kertomusten perusteella. Parlamenttia kuullaan näin ollen lainsäädäntöehdotuksesta neuvoston päätökseksi siitä, että Bulgaria voi ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2026 alkaen.

SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisista lähentymisperusteista esittelijä esittää seuraavat huomiot:

1. Kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus SEUT 130 ja 131 artiklan sekä EKP:n perussäännön kanssa

Bulgarian kansallinen lainsäädäntö, mukaan lukien Bulgarian keskuspankkilaki, on kaikilta osin EU:n vaatimusten mukainen. Laissa taataan kansallisen keskuspankin ja sen päätöksentekoelinten jäsenten riippumattomuus ja keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskeva kielto sekä varmistetaan perustamissopimuksen 127 artiklassa muotoiltujen EKPJ:n tavoitteiden noudattaminen.

2. Hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen

Bulgarian keskimääräinen inflaatioaste huhtikuussa 2025 päättyneen 12 kuukauden jakson aikana oli 2,7 prosenttia, eli se alittaa 2,8 prosentin viitearvon. Laaja-alainen indikaattorien tarkastelu ei myöskään anna aihetta epäillä hintatason vakauden kestävyyttä. Viitearvo on laskettu lisäämällä kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion keskimääräiseen inflaatioasteeseen 1,5 prosenttiyksikköä. Toukokuun 2024 ja huhtikuun 2025 väliselle ajanjaksolle laskettu 2,8 prosentin viitearvo perustuu Irlannin (1,2 prosenttia), Suomen (1,3 prosenttia) ja Italian (1,4 prosenttia) inflaatioasteisiin. Minkään jäsenvaltion arvoa ei pidetty tässä laskelmassa tilastollisesti poikkeavana, sillä yhdessäkään jäsenvaltiossa ei ilmennyt inflaatiopoikkeamia, jotka olisivat olleet maakohtaisten tekijöiden vuoksi merkittävästi euroalueen keskiarvoa korkeampia.

3. Julkisen talouden kestävyys

Bulgariaa ei tällä hetkellä koske neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta. Sen julkisen talouden alijäämä vuonna 2024 oli 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 3 prosentin viitearvon tasolla, ja sen julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen oli 24,1 prosenttia eli selvästi alle 60 prosentin viitearvon vuodesta 2007.

4. Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa (ERM II) määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan

Bulgarian lev osallistui ERM II:een kahden vuoden viiteajanjaksolla 20. toukokuuta 2023 ja 19. toukokuuta 2025 välisenä aikana. Viiteajanjakson aikana lev ei poikennut keskuskurssistaan. Bulgaria on täyttänyt lähes kaikki ERM II:een sisältyvät liittymisen jälkeiset sitoumuksensa. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimenpiteet edellyttävät vielä lisäponnisteluja.

5. Lähentymisen kestävyys sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa

Huhtikuussa 2025 päättyneen 12 kuukauden jakson aikana Bulgarian pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 3,9 prosenttia eli selvästi alle 5,1 prosentin viitearvon. Huhtikuun 2025 viitearvo on laskettu lisäämällä Irlannin (2,8 prosenttia), Suomen (2,9 prosenttia) ja Italian (3,7 prosenttia) pitkäaikaisten korkojen keskiarvoon 2 prosenttiyksikköä, jolloin viitearvoksi tuli 5,1 prosenttia.

6. Taloudellinen yhdentyminen ja lähentyminen (SEUT 140 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

SEUT-sopimuksen 140 artiklan mukaisesti komission arvioinnissa on otettava huomioon myös muita taloudellisen yhdentymisen ja lähentymisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä, sillä niistä saa käsityksen jäsenvaltion kyvystä liittyä euroalueeseen suuremmitta vaikeuksitta. Näitä tekijöitä ovat maksutaseen kehitys ja tuote-, työvoima- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen.

Tässä suhteessa Bulgarian ulkoinen rahoitusasema on parantunut, sillä sen yhdistetty vaihto- ja pääomatase oli lähes tasapainossa vuonna 2024. Maa on hyvin yhdentynyt euroalueeseen kaupan ja investointien kautta ja hyötyy pankki- ja rahoitusmarkkinoiden lisääntyvästä yhdentymisestä ja pääsystä euroalueen laajemmille markkinoille. Bulgaria jatkaa edistymistään, mutta oikeusvaltion tilanteen, korruption torjuntatoimien ja sääntelyn laadun aloilla tarvitaan vielä lisätoimia.

Vaikka rahoitussektori on pieni ja pankkivaltainen, se on kuitenkin hyvin juurtunut euroalueeseen, mitä on edesauttanut Bulgarian osallistuminen pankkiunioniin vuodesta 2020 lähtien. Markkinarahoitus on edelleen alikehittynyttä, mutta mahdollisia rahoitusvakauteen liittyviä riskejä lieventävät Bulgarian keskuspankin konservatiivinen makrovakauspolitiikka ja pankkijärjestelmän vakaus. Komission vuoden 2025 varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa todettiin, ettei epätasapainon perusteellinen tarkastelu ole tarpeen. Sen sijaan siinä painotettiin, että on tärkeää seurata tiiviisti kilpailukyvyn, asuntomarkkinoiden ja luotonannon kasvun kehitystä.

Bulgarian elpymis- ja palautumissuunnitelma, jota tuetaan 5,7 miljardin euron EU:n avustuksilla vuosina 2021–2026, on kohdistettu rakenneuudistuksiin, kilpailukykyyn ja alueellisten erojen vähentämiseen. Huhtikuussa 2025 esitetyllä tarkistetulla elpymis- ja palautumissuunnitelmalla pyritään nopeuttamaan täytäntöönpanoa etenkin vähähiilistämisen, hallinnon ja yritysten toimintaympäristön aloilla. Koheesiopolitiikan varoilla (10,7 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027) tuetaan edelleen kilpailukykyä, vihreää siirtymää, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta. Kaiken kaikkiaan täytäntöönpano etenee, vaikka joitakin haasteita onkin yhä jäljellä.

7. Euroopan parlamentin kuuleminen

Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaava valiokunta antaa työjärjestyksen 108 artiklan mukaisesti parlamentin käsiteltäväksi mietinnön, jossa esitetään ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä ja jonka perusteella parlamentti keskustelee asiasta. Parlamentti äänestää ehdotetusta säädöksestä kertaäänestyksessä, eikä siihen voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. Sama koskee myös valiokunnassa toimitettavaa äänestystä. ECON-valiokunnan koordinaattorit sopivat 19. maaliskuuta 2025, että asia käsiteltäisiin pikaisesti heinäkuussa pidettävässä täysistuntoäänestyksessä ja että asialle nimitettäisiin esittelijä mahdollisimman pian.

Edellä todetun perusteella esittelijä suosittaa, että poikkeus kumotaan ja Bulgaria ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2026.

LIITE: YHTEISÖT TAI HENKILÖT, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Esittelijä ilmoittaa työjärjestyksen liitteessä I olevan 8 artiklan mukaisesti saaneensa tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

 

Yhteisö ja/tai henkilö

Commissioner for Economy and Productivity; Implementation and Simplification

Minister of Finance of the Republic of Bulgaria

Permanent Representation of the Republic of Bulgaria to the European Union

Chair of the Committee on Budget and Finance in the National Assembly of the Republic of Bulgaria

Association of Banks in Bulgaria

Governor of the Bulgarian National Bank

Prime Minister of the Republic of Bulgaria

Bulgarian Commission for Consumer Protection

 

Esittelijä on yksin vastuussa edellä olevan luettelon laatimisesta.

 

Kun luettelossa mainitaan luonnollisen henkilön nimi ja/tai tehtävänimike, esittelijä vakuuttaa antaneensa kyseiselle henkilölle Euroopan parlamentin tietosuojaselosteen numero 484 (https://www.europarl.europa.eu/data-protect/index.do), jossa määritetään henkilötietojen käsittelyyn sovellettavat ehdot ja siihen liittyvät oikeudet.

 

 

 

 

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Euroopan parlamentin jäsen Rada Laykova

Työjärjestyksen 56 artiklan 4 kohdan mukainen vähemmistöön jäänyt mielipide

Ehdotus neuvoston päätökseksi euron käyttöönotosta Bulgariassa 1 päivänä tammikuuta 2026

Euroopan parlamentin tehtävänä pitäisi olla komission arvion huolellinen tutkiminen kansalaisten puolesta. Hehän maksavat hinnan, jos Maastrichtin kriteerit eli matemaattiset säännöt sen varmistamiseksi, ettei euroon kohdistu minkäänlaista Ponzi-järjestelmää, jätetään huomiotta.

Entä mitä parlamentti teki?

• Se ei piitannut komission kertomuksessa esitettyjen havaintojen ja lopullisen arvion välisistä epäjohdonmukaisuuksista, mikä viittaa vahvasti siihen, että tehdyssä poliittisessa päätöksessä sivuutettiin Maastrichtin kriteerit ja matematiikka kansalaisten vahingoksi.

• Se jätti huomiotta komission saamat Bulgarian talousarviota koskevat epäilyttävät tiedot, joihin sisältyi järjettömiä tuloennusteita ja kätkettyjä menoja.

• Se sivuutti sen, että kansanäänestys Bulgariassa estettiin.

• Se korvasi valvonnan riemukkaalla lausunnolla, jossa kannustettiin Bulgariaa nousemaan ”Eurotaniciin”, eikä piitannut siitä, että euron tilassa on nähtävissä useita ilmiselviä merkkejä klassisista katteettoman valuutan oireista. Rehellisempää olisi ollut vaikkapa todeta lyhyesti, että jaettu suru on kevyempi kantaa.

Huolellisuuden laiminlyömisen seuraukset euroalueen tai Bulgarian asukkaille voivat olla vakavia ja kauaskantoisia, onhan nykytilanteella tiettyjä yhtymäkohtia Kreikan euroalueeseen liittymisen kanssa.

Tässä tapauksessa EU:n ”demokratia käytännössä” olikin ”nimellistä demokratiaa”, ja kuten menneisyys osoittaa, hinnan maksavat kansalaiset.

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euron käyttöönotto Bulgariassa 1. tammikuuta 2026
Viiteasiakirjat	COM(2025)0304 – C10-0110/2025 – 2025/0158(NLE)
Kuuleminen tai hyväksyntäpyyntö (pvä)	5.6.2025
Asiasta vastaava valiokunta	ECON
Esittelijä(t)  Nimitetty (pvä)	Eva Maydell 15.5.2025
Hyväksytty (pvä)	24.6.2025
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 3 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Georgios Aftias, Rasmus Andresen, Francisco Assis, Stephen Nikola Bartulica, Isabel Benjumea Benjumea, Damian Boeselager, Gilles Boyer, Giovanni Crosetto, Siegbert Frank Droese, Engin Eroglu, Marco Falcone, Markus Ferber, Jonás Fernández, Claire Fita, Enikő Győri, Michalis Hadjipantela, Eero Heinäluoma, Billy Kelleher, Kinga Kollár, Aurore Lalucq, Rada Laykova, Marlena Maląg, Jorge Martín Frías, Fulvio Martusciello, Siegfried Mureşan, Fernando Navarrete Rojas, Denis Nesci, Luděk Niedermayer, Ľudovít Ódor, Nikos Papandreou, Lídia Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Pierre Pimpie, Jaroslava Pokorná Jermanová, Evelyn Regner, Paulius Saudargas, Martin Schirdewan, Ralf Seekatz, Irene Tinagli, Marie Toussaint, Anouk Van Brug, Lara Wolters, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Regina Doherty, Gerben-Jan Gerbrandy, Fernand Kartheiser, Catarina Martins, Eva Maydell, Andreas Schwab, Mariateresa Vivaldini, Jan-Peter Warnke
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (216 art. 7 kohta)	Jaroslav Bžoch, Damien Carême, Matjaž Nemec, Lara Wolters
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	25.6.2025

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

46	+
ECR	Stephen Nikola Bartulica, Giovanni Crosetto, Marlena Maląg, Denis Nesci, Mariateresa Vivaldini
NI	Fernand Kartheiser
PPE	Georgios Aftias, Isabel Benjumea Benjumea, Regina Doherty, Marco Falcone, Markus Ferber, Michalis Hadjipantela, Kinga Kollár, Fulvio Martusciello, Eva Maydell, Siegfried Mureşan, Fernando Navarrete Rojas, Luděk Niedermayer, Lídia Pereira, Paulius Saudargas, Andreas Schwab, Ralf Seekatz
PfE	Jaroslav Bžoch, Enikő Győri, Jorge Martín Frías, Jaroslava Pokorná Jermanová
Renew	Gilles Boyer, Engin Eroglu, Gerben-Jan Gerbrandy, Billy Kelleher, Ľudovít Ódor, Anouk Van Brug
S&D	Francisco Assis, Jonás Fernández, Claire Fita, Eero Heinäluoma, Aurore Lalucq, Matjaž Nemec, Nikos Papandreou, Evelyn Regner, Irene Tinagli, Lara Wolters
Verts/ALE	Rasmus Andresen, Damian Boeselager, Kira Marie Peter-Hansen, Marie Toussaint

 

3	-
ESN	Siegbert Frank Droese, Rada Laykova
NI	Jan-Peter Warnke

 

5	0
PfE	Pierre Pimpie, Auke Zijlstra
The Left	Damien Carême, Catarina Martins, Martin Schirdewan

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää