MIETINTÖ SFOR- joukkoja seuraava strategia Bosniassa ja Hertsegovinassa sisältää ehdotuksen Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle

19. maaliskuuta 1998

Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta
Esittelijä: Katerina Daskalaki

Parlamentin puhemies ilmoitti 13. tammikuuta 1998 pidetyssä istunnossa lähettäneensä Lalumièren ARE-ryhmän puolesta laatiman ehdotuksen suositukseksi neuvostolle, joka käsittelee SFORjoukkoja seuraavaa strategiaa Bosniassa ja Hertsegovinassa (B4-1103/97), ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokuntaan.

Valiokunta käsitteli ehdotusta suositukseksi 4. helmikuuta 1998 pitämässään kokouksessa ja päätti laatia asiasta mietinnön.

Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta nimitti 4. helmikuuta 1998 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Daskalakin.

Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta 25. helmikuuta, 3. maaliskuuta ja 17. maaliskuuta 1998 pitämissään kokouksissa.

Viimeisessä näistä kokouksista valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi yksimielisesti yhden äänestettyä tyhjää.

Äänestykseen osallistuivat seuraavat jäsenet: puheenjohtaja Spencer; 2. varapuheenjohtaja Carrère D'Encausse (esittelijä Daskalakin puolesta); Aelvoet, André-Léonard, Avgerinos, Barón Crespo, Bernard-Reymond, Bertens, Burenstam Linder, Caligaris (La Malfan puolesta), Carnero González, Cars, Dillen, Donner, Ephremidis (Alavanosin puolesta), Fernández-Albor, Galeote Quecedo, Gomolka, Graziani, Habsburg-Lothringen, Kristoffersen, Lambrias, Newens, Oostlander, Piha, Poettering, Roubatis, Sakellariou, Salafranca Sánchez-Neyra, Tatarella, Terrón i Cusí (Candalin puolesta), Theorin, Tindemans, Truscott ja Väyrynen.

Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 19. maaliskuuta 1998.

Määräaika tarkistusten jättämiselle ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään.

A. EHDOTUS SUOSITUKSEKSI

Euroopan parlamentin suositus neuvostolle SFOR-joukkoja seuraavasta strategiasta Bosniassa ja Hertsegovinassa

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon Lalumièren ARE-ryhmän puolesta neuvostolle tekemän ehdotuksen suositukseksi SFOR-joukkoja seuraavasta strategiasta Bosniassa ja Hertsegovinassa (B41103/97),

- ottaa huomioon EU:n perussopimuksen J.7 artiklan toisen kohdan,

- ottaa huomioon työjärjestyksensä 46 artiklan 3 kohdan,

- ottaa huomioon Bonnissa 9. - 10. joulukuuta 1997 pidetyn Bosnian ja Hertsegovinan rauhansopimuksen seurantakonferenssin johtopäätökset,

- ottaa huomioon 2. joulukuuta 1997 pidetyn NATOn puolustusministerikokouksen ja 16. joulukuuta pidetyn NATOn ulkoministerikokouksen loppukommunikeat,

- ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen EU:n turvallisuuspolitiikkaa koskevat uudet määräykset (J.7 artikla, entinen J.4),

- ottaa huomioon ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön (A4-0106/98),

A. ottaa huomioon, että Bonnissa 9. - 10. joulukuuta 1997 pidetyn Bosnian ja Hertsegovinan rauhansopimuksen seurantakonferenssi totesi, että Bosnian ja Hertsegovinan rauhansopimukselle ja kestävälle rauhalle koko alueella ei ole vaihtoehtoja,

B. ottaa huomioon, että Bosniassa ja Hertsegovinassa on saavutettu huomattavaa edistystä rauhan ja vakauden täytäntöönpanossa, mutta että lopullisen tavoitteen eli pysyvän rauhan saavuttaminen vaatii edelleen valtavia ponnistuksia, että toimivien valtion rakenteiden ja hallintorakenteiden rakentaminen vaatii lisäponnistuksia, demokratisoinnin edistämistä, ihmisoikeuksien asianmukaista turvaamista, tehokkaasti ja avoimesti toimivia poliisivoimia ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, sekä toimivan talouden ohjausjärjestelmän perustamista - korruption ja verojen kiertämisen vastainen taistelu mukaan lukien - ja pakolaisten ja asuinpaikoiltaan siirtymään joutuneiden paluun toteuttamisen onnistumista,

C. on vakuuttunut siitä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön avun jatkamisen ehdoksi on asetettava rauhansopimuksen ja siitä aiheutuvien velvoitteiden noudattaminen,

D. tunnustaa, että IFOR-joukkojen ja niitä seuranneiden SFOR-joukkojen läsnäolo on vaikuttanut eniten alueelliseen turvallisuuteen rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja että se tulee vaikuttamaan eniten jatkossakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jos Daytonin sopimusten siviilinäkökohtien soveltamisvauhti on edelleen niin hidas,

E. toteaa, että "yleisen turvallisuuden vaje" on vakavasti vaarantanut siviilipuolen täytäntöönpanoa, mikä johtuu siitä, että Bosnian rauhanoperaation sotilaallinen puoli on ollut niin jyrkästi erotettu siviilipuolesta,

F. haluaa parantaa EU:n läsnäolon johdonmukaisuutta, laatua, vaikutusta ja näkyvyyttä Bosniassa ja Hertsegovinassa,

G. pitää myönteisenä kasvavaa yksimielisyyttä sotilaallisten rauhanturvajoukkojen läsnäolon tarpeesta myös vuoden 1998 kesäkuun jälkeen, kuten ilmenee NATOn suunnitelmista, jotka koskevat SFOR-joukkoja seuraavien joukkojen vaihtoehtoja vuoden 1998 kesäkuun jälkeen,

H. ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksen uudet määräykset tekevät yhteiset eurooppalaiset turvallisuustoimet mahdollisiksi Bosniassa ja Hertsegovinassa soveltamalla Petersbergin tehtäviä koskevaa J.7 artiklan toista kohtaa sekä rakentavaa pidättymistä koskevaa J.13 artiklaa;

1. Esittää neuvostolle seuraavan suosituksen, jonka mukaan neuvoston tulee

a) päättää Amsterdamin sopimuksen, jossa viitataan rauhanturvaamiseen ja rauhaan pakottamiseen kriisinhallinnan yhteydessä, hengen mukaisesti yhteisistä toimista, jotka koskevat EU:n aktiivista osallistumista SFOR-joukkoja seuraaviin monikansallisiin joukkoihin vuoden 1998 kesäkuun jälkeen,

b) tehdä tämä päätös ja pyytää WEU:ta koordinoimaan EU:n jäsenvaltioiden sotilaalliset toimet NATOn johtamien SFOR-joukkoja seuraavan operaation puitteissa,

c) tehdä tämän päätös tarkoituksenaan muuttaa Euroopan unionin sitoutuminen Bosnian ja Hertsegovinan rauhan rakentamiseen ja jälleenrakentamiseen nykyistä johdonmukaisemmaksi ja näkyvämmäksi Daytonin sopimuksen pohjalta,

d) ottaa huomioon, että seuraavien joukkojen mandaattiin on sisällytettävä asianmukainen tuki siviilipuolen täytäntöönpanolle, ja että joukkojen on oltava valmiina vastaamaan tarpeeksi tehokkaasti tapahtumiin kaikkialla Bosniassa ja Hertsegovinassa, ja että joukkoihin sisältyvien YK:n ITPF-henkilöstön (poliisien) lukumäärää on huomattavasti lisättävä, tavoitteena myös paikallisten poliisivoimien kouluttaminen,

e) varmistaa Euroopan yhteisön seurantaryhmän (ECMM) mandaatin jatkuvuus ja käyttää sitä paremmin. ECMM:llä on tärkeä rooli sotilaallisen tason alapuolella eli siviilipuolen täytöntöönpanossa, ja se on ainoa kentällä toimiva organisoitu ryhmä, joka edustaa näkyvästi EU:ta; pyytää tässä yhteydessä komissiota ja neuvostoa laatimaan kokonaisarvion ECMM:n tähänastisesta roolista ja kokemuksesta ja raportoimaan Euroopan parlamentille,

f) jatkaa entiseen Jugoslaviaan kohdistuvaa aseidenvientikieltoa ja vedota aseita vieviin maihin, jotta ne noudattaisivat pidättyvyyttä, ja kehottaa asianomaisia hallituksia, erityisesti Yhdysvaltoja uudelleen harkitsemaan pyrkimyksiään Bosnian osapuolten uudelleenaseistamiseksi; joka tapauksessa on vältettävä kaikenlaista varustelua, joka saa aikaan uusia sotilaallisia operaatioita,

g) taivuttaa Bosnian ja Hertsegovinan päättäjät pikimmiten siihen, että miinojen tuotanto Bosniassa ja Hertsegovinassa ja vienti Bosniasta ja Hertsegovinasta estetään välittömästi,

2. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän suosituksen komissiolle ja neuvostolle.

B. PERUSTELUT

1. Kaksi vuotta Bosnian rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen näyttää selvältä, että siviilipuolta koskevien määräysten ja perustuslaillisten määräysten täytäntöönpano vie suurimmalta osin paljon arvioitua kauemmin.

Vaikka monet sotilaalliset tehtävät on toteutettu menestyksellä, monien siviilipuolen tavoitteiden, kuten poliittisten instituutioiden toimimisen, liikkumisvapauden ja pakolaisten paluun toteuttaminen on viivästynyt.

Vuoden 1998 alussa on kuitenkin näkyvissä myönteisiä merkkejä siitä, että jälleenrakentaminen saattaa edistyä syvemmin ja tehokkaammin.

Korkean edustajan aikaisemmasta poikkeavat valtuudet käyttää täyttä toimivaltaansa, jos rauhansopimusta ei noudateta, pääministerin Dodikin äskettäin muodostama Republika Srpskan uusi hallitus, sekä ehdotus entiselle Jugoslavialle annettavaa apua koskevan EUasetuksen muuttamisesta antavat toivoa siitä, että jälleenrakennusprosessi ja pakolaisten palauttaminen voisivat päästä vauhtiin vuonna 1998 ja johtaisivat syyskuussa 1998 menestyksellä pidettäviin Bosnian ja Hertsegovinan parlamenttivaaleihin.

Edellä mainitusta huolimatta rauha ja sitä ylläpitävät kansalaisyhteiskunnan instituutiot ovat edelleen uhattuina, koska sota jätti jälkeensä katkeruuden ja keskinäisen epäluottamuksen. Bonnissa joulukuussa 1997 pidetty rauhansopimuksen seurantakonferenssi kirjasi seuraavat huolenaiheet:

- Suurin osa yhteisistä instituutioista toimii puutteellisesti. Pysyviä rakenteita ei ole perustettu.

- Liittovaltion sisällä toimivia laittomia rakenteita ei ole lakkautettu eikä sulautettu.

- Vakavia paikallishallinnon ongelmia esiintyy erityisesti Mostarissa. Kunnallisvaalien järjestämistä vastustetaan edelleen useilla paikkakunnilla.

- Vahvoja useata eri kansanryhmää edustavia poliittisia puolueita ja organisoitunutta kansalaisyhteiskuntaa ei ole olemassa.

- Miinanraivausta koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa; miinojen valmistaminen jatkuu edelleen.

- Ihmisoikeuksien suoja on puutteellinen. Kansalaisuutta ei ole määritelty oikeudellisesti. Kiinteistö- ja asuntolainsäädäntö estää pakolaisten ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden palaamiseen sotaa edeltäviin koteihinsa. Poliisivoimia saatetaan edelleen käyttää estämään vaalitulosten täytäntöönpanoa, poliisit eivät puutu tehokkaasti poliittisista tai etnisistä syistä tehtyihin rikoksiin, poliisien on todistettu pahoinpidelleen pidätettyjä, ja yleensä ottaen poliittinen johto ei riittävällä tavalla velvoita poliiseja edistämään rauhansopimuksen tavoitteita. Ihmisoikeuksien rikkomukset jatkuvat kaikkialla, vaikka eräillä aloilla onkin saavutettu edistystä.

- Kumpikaan osa ei ole ryhtynyt välttämättömiin toimiin sen varmistamiseksi, että lait ovat yhdenmukaisia Euroopan ihmisoikeuksien yleissopimuksen määräysten kanssa. Sekä liittovaltiossa että Republika Srpskassa rikotaan selvästi ja toistuvasti yleissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

- Kokonaisvaltaisia suunnitelmia paluun järjestämiseksi ei ole pantu täytäntöön.

- Bosnia ja Hertsegovina ei ole pysynyt rahoittamaan yhteisiä instituutioita eikä huolehtimaan ajoissa tapahtuvista lainojensa lyhennyksistä, toteuttamaan yhteistä ulkomaankauppapolitiikkaa, soveltamaan yhteistä tullitariffia, laskemaan liikkeelle yhteisiä seteleitä, saavuttamaan avoimuutta ja hyvää hallintomenettelyä julkisten varojen käytössä, eikä perustamaan tehokkaita instituutioita korruption ja verojen kiertämisen vastaiseen taisteluun. Talouspoliittisten kehysten puuttuminen estää IMF:n rahoitusjärjestelyt ja Maailmanpankin sopeutuslainoituksen ja saattaa maan alttiiksi rahoituskriisille.

- Bosnia ja Hertsegovina ei ole täysin normalisoinut suhteitaan lähinaapureihin.

2. Joka tapauksessa on tärkeää varmistaa turvallinen ympäristö, jolla taataan lisääntyvän avun antaminen rauhansopimuksen siviilipuolen täytäntöönpanolle. Rauhansopimuksen valvontaryhmä tunnustaa ja tukee entistä selvemmin yksimieliseksi muodostunutta kantaa, jonka mukaan sotilaallista läsnäoloa on jatkettava myös kesäkuun 1998 jälkeen, koska se on välttämätöntä vakaan turvallisuusympäristön säilyttämisen kannalta ja erityisesti sen vuoksi, että se auttaa varmistamaan turvalliset olosuhteet korkean edustajan, YK:n, ETYJin sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden toimille, jotka liittyvät rauhansopimuksen täytäntöönpanoon.

3. Joulukuussa 1997 pidetyn ministerikokouksen jälkeen NATO puolestaan on pohtinut sitä, miten SFOR-joukot korvataan kansainvälisillä joukoilla kesäkuusta 1998 eteenpäin. Näiden NATO-johtoisten uusien joukkojen pitäisi antaa asianmukaista tukea siviilipuolen täytäntöönpanolle, samalla kun niiden on oltava valmiita ja tarpeeksi tehokkaita kyetäkseen nopeasti vastaamaan tapahtumiin kaikkialla Bosniassa ja Hertsegovinassa.

Tätä on pidettävä myönteisenä. Olisi kuitenkin toivottavaa, että EU:n mittava poliittinen ja taloudellinen läsnäolo Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä sen jäsenvaltioiden sotilaallinen osallistuminen yhdistettäisiin toisiinsa johdonmukaisissa ja näkyvissä EU:n yhteisissä toimissa.

4. Usean kuukauden ajan näytti siltä, että eurooppalaisilla ei ole selviä tavoitteita. Yhdysvaltojen poliittinen painostus oli korvaamaton tekijä rauhansopimukseen pääsyn kannalta, ja se tulee luultavasti edelleen olemaan ratkaiseva tekijä, joka pakottaa entiset konfliktin osapuolet noudattamaan rauhansopimusta. Lisäksi NATOn ja Yhdysvaltojen resursseja tarvitaan edelleen jakamaan SFOR-joukkoja seuraavien kansainvälisten joukkojen rasitusta ja riskejä. Näin ollen Yhdysvaltojen läsnäolo on edelleen välttämättömyys monille Euroopan maiden päätöksentekijöille, joka pitävät kiinni päätöksestään "jos yksi lähtee, kaikki lähtevät".

Toisaalta Euroopalla on joka tapauksessa omat etunsa ajettavanaan Bosniassa, eikä se voi noin vain vetäytyä sieltä, vaikka Yhdysvallat sen tekisikin.

NATOn joulukuussa 1997 tekemä päätös, jonka mukaan sotilaallista läsnäoloa jatketaan tavalla tai toisella myös SFOR-joukkojen jälkeen, merkitsee sitä, että ongelma on edelleen ratkaisematta.

Tämän vuoksi esittelijä katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden on nyt päätettävä yhteisistä toimista, jotka koskevat EU:n aktiivista osallistumista SFOR-joukkoja seuraaviin kansainvälisiin joukkoihin.

Tämä lisäisi myös EU:n uskottavuutta sen jälleenrakennusponnisteluissa ja vahvistaisi sitäkin enemmän korkean edustajan auktoriteettia.

WEU:n tehtävänä olisi koordinoida EU:n jäsenvaltioiden sotilaalliset toimet NATOjohtoisessa operaatiossa; tämä olisi merkittävä saavutus aidon eurooppalaisen YUTP:n rakentamisessa.

5. WEU:n koordinoima Euroopan unionin vahvistettu osallistuminen SFOR-joukkoja seuraaviin joukkoihin saattaisi tehostaa myös siviilien ja sotilaiden yhteistyötä Bosniassa ja Hertsegovinassa. Vaikka virallisena tavoitteena on ollut välttää sotilaallisen tehtävän muuttumista joiltakin osin poliittiseksi tehtäväksi, IFOR/SFOR-joukot ovat avanneet tien useille tehtäville, jotka liittyvät siviilipuolen täytäntöönpanon tukemiseen (televiestinnän ja rakentamisen tekninen avustaminen, lentokuljetukset, yhteistyö IPTF-poliisijoukkojen kanssa sekä pienimuotoisten asuntotuotannon, koulutuksen, paikallistalouden ja infrastruktuurin hankkeiden hallinnointi, demokratiaa edistävät tiedotuskampanjat). Rauhansopimuksen valvontaryhmän Sintrassa 30. toukokuuta 1997 pitämän kokouksen jälkeen SFOR-joukot ovat ryhtyneet tehokkaammin tukemaan OHR:ää sulkemalla väkivaltaan yllyttävät tiedotusvälineet ja riisumalla aseista ja uudelleenkouluttamalla Palen puolisotilaallisia joukkoja. Tämän lisäksi se on tehnyt poliittisen valinnan toteuttamalla tiedotuskampanjan, jolla se on tukenut Republika Srpskan presidenttiä Biljana Plavsicia Palen radikaaleja vastaan.

Mitä pitemmälle rauhansopimuksen siviilipuolen täytäntöönpano ja jällenrakennusprosessi edistyvät, sitä vähemmän vaaditaan puhtaasti sotilaallista läsnäoloa. Sen sijaan tarvitaan enemmän kansainvälistä poliisiapua (IPTF tai WEU) myös paikallisten poliisivoimien kouluttamiseen edistämään rauhansopimuksen tavoitteita.

Tässä yhteydessä Euroopan yhteisön seurantaryhmän pitäisi nousta uuteen ja näkyvään rooliin, koska se on ainoa kaikkialla Bosniassa ja Hertsegovinassa kentällä toimiva organisoitu ryhmä, joka edustaa näkyvästi EU:ta. Näin ollen onkin pidettävä tarpeellisena, että neuvosto uudistaa ryhmän toimeksiannon.

6. Lopuksi on todettava, että Euroopan unionin yhteiset SFOR-joukkoja seuraavat sotilaalliset toimet Bosniassa ja Hertsegovinassa on liitettävä läheisesti siihen, miten kaikki osapuolet noudattavat asevalvontasopimusta. Huhtikuuhun 1997 mennessä 14 valtiota oli sitoutunut antamaan liittovaltion armeijalle ainakin 376 miljoonan USD arvosta rahallista apua, materiaalia, koulutusta ja teknistä tukea. (Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Euroopan komissio sitoutui antamaan 430,21 miljoonaa USD Bosnian jälleenrakennus- ja elvytysohjelmaan vuonna 1996.)

Tämän vuoksi on tärkeää, että EU jatkaa entiseen Jugoslaviaan kohdistuvaa aseidenvientikieltoa. EU vetoaa aseita vieviin maihin, jotta ne noudattaisivat pidättyvyyttä, ja kehottaa asianomaisia maita, erityisesti Yhdysvaltoja uudelleen harkitsemaan pyrkimyksiään Bosnian osapuolten uudelleenaseistamiseksi.

Erityisesti Yhdysvaltojen Bosnian liittovaltion armeijalle antama sotilaallinen apu (koulutus ja sotamateriaali) saattaa edistää pyrkimyksiä sotilaalliseen ratkaisuun.

Myös miinojen tuotanto Bosniassa ja Hertsegovinassa on lakkautettava.

LIITE

B4-1103/97

Suositus SFOR- joukkoja seuraavasta strategiasta Bosniassa ja Hertsegovinassa

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomion Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.7 artiklan toisen kohdan,

- ottaa huomioon Bonnissa 9. - 10. joulukuuta 1997 järjestetyn, Daytonin sopimuksen valvontaa Bosniassa ja Hertsegovinassa käsitelleen konferenssin päätelmät,

- ottaa huomioon NATO:n puolustusministerien 2. joulukuuta 1997 pidetyn kokouksen ja NATO:n ulkoasiainministerien 16. joulukuuta 1997 pidetyn kokouksen kommunikeat,

- ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen uudet EU:n turvallisuuspolitiikkaa koskevat määräykset (J.7 artikla, entinen J.4 artikla),

A. ottaa huomioon, että Bonnissa 9. - 10. joulukuuta 1997 pidetyssä konferenssissa tultiin siihen tulokseen, ettei Bosnian ja Hertsegovinan rauhansopimukselle ole vaihtoehtoa, jos tavoitteena on kestävä rauha koko alueella,

B. katsoo, että Bosnian ja Hertsegovinan rauhan ja vakauden palauttamisessa on tapahtunut huomattavaa edistystä, mutta että tarvitaan vielä suuria ponnistuksia, jotta päästäisiin lopulliseen tavoitteeseen kestävästä rauhasta, ja että edistystä on tapahduttava, jotta voidaan luoda toimivia hallinnollisia rakenteita, edistää demokratiaa, taata ihmisoikeuksien riittävä suojelu, uudistaa poliisilaitosta ja oikeusvaltiota, käynnistää moitteeton taloushallinto - mihin kuuluu myös lahjonnan ja veronkierron torjuminen - sekä mahdollistaa pakolaisten ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden paluu,

C. on vakuuttunut siitä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön tuen jatkamisen edellytyksenä on oltava rauhansopimuksen ja sen velvoitteiden noudattaminen,

D. vahvistaa uskovansa, että sovinnonteolle ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamiselle Bosniassa ja Hertsegovinassa ei ole riittäviä edellytyksiä, niin kauan kuin kaikki sotarikoksista epäillyt eivät ole joutuneet entistä Jugoslaviaa käsittelevään kansainväliseen rikostuomioistuimeen,

E. myöntää, että IFOR- ja SFOR-joukkojen läsnäolo on ollut tärkein seudun turvallisuutta edistävät tekijä rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja että sillä tulee olemaan suurin vaikutus jatkossakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä,

F. katsoo, että siviilisasioissa sopimuksen täytäntöönpanoa on haitannut vakavasti "yleisen turvallisuuden puute", joka johtuu sotilaallisen ja siviiliosan jyrkästä erottelusta Bosnian rauhanoperaatioissa,

G. toivoo, että EU:n Bosniassa ja Hertsegovinassa toteuttamien toimien johdonmukaisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä parannetaan,

H. pitää myönteisenä sitä, että sotilaallisen läsnäolon tarpeellisuudesta kesäkuun 1998 jälkeen ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen, mihin viittaavat NATO:n suunnitelmat eri vaihtoehtojen tarkastelusta monikansallisten SFOR:ia seuraavien joukkojen toiminnan käynnistämiseksi kesäkuun 1998 jälkeen,

J. korostaa, että uuden Amsterdamin sopimuksen Petersbergin tehtäviä koskevat määräykset mahdollistavat yhteisen eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen toiminnan Bosniassa ja Hertsegovinassa;

1. Suosittelee, että neuvosto:

a) ilmaisee Amsterdamin sopimuksen kriisinhallintaan liittyviä rauhanturvaamis- ja rauhanpalauttamistehtäviä koskevien määräysten hengessä kantansa yhteisestä toiminnasta, jossa EU osallistuisi sotilaalliseen toimintaan monikansallisissa joukoissa, jotka korvaavat SFOR-joukot kesäkuun 1998 jälkeen;

b) pyytää WEU:ta koordinoimaan EU:n jäsenvaltioiden sotilaallisia toimenpiteitä osana NATO:n johtamaa SFOR:in jälkeistä operaatiota;

c) päättää lisätä eurooppalaisen, Bosnian ja Hertsegovinan rauhaa ja jälleenrakentamista edistävän toiminnan johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä;

d) ottaa huomioon, että SFOR-joukot korvaavien joukkojen on turvattava sopimuksen noudattaminen siviiliasioissa, samalla kun ne ovat käytettävissä ja riittävän tehokkaat vastaamaan nopeasti yllättäviin tapahtumiin kaikkialla Bosnian ja Hertsegovinan alueella, ja että näiden joukkojen toimeksiantoon on kuuluttava myös YK:n IPTFhenkilöstön (poliisit) huomattava lisääminen;

e) pitää voimassa aseiden vientikiellon entiseen Jugoslaviaan, kehottaa aseita vieviä maita osoittamaan maltillisuutta ja pyytää asianomaisia hallituksia, erityisesti Yhdysvaltojen hallitusta, harkitsemaan uudelleen aikeitaan ryhtyä aseistamaan bosnialaisia ryhmiä;

2. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja komissiolle.