MIETINTÖ Komission ehdotus neuvoston direktiivin antamiseksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista
(KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

15. huhtikuuta 2002 - *

Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Jorge Salvador Hernández Mollar

ASIAN KÄSITTELY

Neuvosto pyysi 6. kesäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä kuulla Euroopan parlamenttia EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan mukaisesti ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (KOM(2001) 181 – 2001/0091(CNS)).

Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 16. kesäkuuta 2001 lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan sekä lausuntoa varten ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaan, työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokuntaan (C5‑0248/2001).

Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta oli nimittänyt kokouksessaan 29. toukokuuta 2001 esittelijäksi Jorge Salvador Hernández Mollarin.

Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta kokouksissaan 3. joulukuuta 2001, 20. helmikuuta 2002, 19. maaliskuuta 2002 ja 9. huhtikuuta 2002.

Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin 25 puolesta, 18 vastaan ja 1 tyhjä. Kaksi jäsentä ei ilmaissut kantaansa.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Ana Palacio Vallelersundi (puheenjohtaja), Robert J.E. Evans (varapuheenjohtaja), Jorge Salvador Hernández Mollar (esittelijä), Roberta Angelilli, Giuseppe Brienza, Felipe Camisón Asensio (Marcello Dell'Utrin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Mogens N.J. Camre (Niall Andrewsin puolesta), Marco Cappato (Mario Borghezion puolesta), Michael Cashman, Charlotte Cederschiöld, Carmen Cerdeira Morterero, Ozan Ceyhun, Carlos Coelho, Gérard M.J. Deprez, Ewa Hedkvist Petersen (Adeline Hazanin puolesta), Pierre Jonckheer, Anna Karamanou (Martin Schulzin puolesta), Margot Keßler, Eva Klamt, Ole Krarup, Jean Lambert (Alima Boumediene-Thieryn puolesta), Baroness Sarah Ludford, Marjo Matikainen-Kallström (Thierry Cornilletin puolesta), Iñigo Méndez de Vigo (Hartmut Nassauerin puolesta), Claude Moraes (Sérgio Sousa Pinton puolesta), William Francis Newton Dunn, Arie M. Oostlander (Timothy Kirkhopen puolesta), Elena Ornella Paciotti, Paolo Pastorelli (Giacomo Santinin puolesta), Hubert Pirker, Bernd Posselt, José Ribeiro e Castro, Martine Roure, Heide Rühle, Gerhard Schmid (Lousewies van der Laanin puolesta), Jürgen Schröder, Ole Sorensen (Francesco Rutellin puolesta), Patsy Sörensen, The Earl of Stockton (Mary Elizabeth Banottin puolesta), Joke Swiebel, Fodé Sylla, Anna Terrón i Cusí, Maurizio Turco, Gianni Vattimo (Valter Veltronin puolesta), Christian Ulrik von Boetticher ja Olga Zrihen Zaari (Gerhard Schmidin puolesta).

Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan, työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnot ovat tämän mietinnön liitteenä.

Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 15. huhtikuuta 2002.

Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään.

LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS

Komission ehdotus neuvoston direktiivin antamiseksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

Ehdotusta muutetaan seuraavasti:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1)   Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua yhteisöstä.	(1)   Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua Euroopan unionista.
Perustelu Amsterdamin sopimuksessa turvapaikkapolitiikka on "yhteisöllistetty", ja siitä määrätään EY:n perustamissopimuksessa niin sanotussa ensimmäisessä pilarissa. Tietyistä toimista, jotka myös liittyvät turvapaikkaan ulkoasioita tai rikollisuuden torjuntaa koskevissa kysymyksissä, määrätään kuitenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen niin sanotuissa toisessa ja kolmannessa pilarissa. Täten näiden perusteiden valossa on asianmukaisempaa käyttää Euroopan unionin käsitettä, jotta kyseessä olisivat nämä kolme pilaria ja muodostettaisiin osa yhteisön oikeutta muiden jo hyväksyttyjen ja voimassa olevien säännöksien mukaisesti.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
	(1 a.) Neuvoston ja komission 3 päivänä joulukuuta 19981 hyväksymään toimintasuunnitelmaan sisältyy turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien vähimmäisvaatimusten hyväksyminen mahdollisimman pian ja Amsterdamin sopimuksen mukaisesti.
	________________________ 1 EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.
Perustelu Eurooppa-neuvoston 11. ja 12. joulukuuta 1998 Wienissä allekirjoittama neuvoston ja komission toimintasuunnitelma (joka tunnetaan Wienin toimintasuunnitelmana) parhaasta tavasta soveltaa Amsterdamin sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomista, on perustavanlaatuinen maamerkki muun muassa yhdennetyn turvapaikkapolitiikan luomiseksi Euroopan unionissa. Tämän vuoksi se on otettava ehdottomasti huomioon.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 kappale
(2)   Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityiskokouksessaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn, pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, ja näin noudattaa palauttamiskiellon periaatetta ja varmistaa, ettei ketään palauteta vainottavaksi.	(2)   Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityiskokouksessaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn, pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, ja näin soveltaa kansainväliseen oikeuteen kuuluvaa palauttamiskiellon periaatetta ja varmistaa, ettei ketään palauteta vainottavaksi.
Perustelu Genevessä 28. heinäkuuta 1951 tehtyä yleissopimusta täydennettiin joiltakin kohdin 31. tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla. Joitakin muita kohtia kuitenkin muutettiin olennaisesti, esimerkiksi 1 artiklan A kohdan 2 alakohtaan vahvistettiin uusi sanamuoto. Turvapaikkapolitiikan olennainen tekijä on "palauttamiskiellon" periaatteen ehdoton noudattaminen universaalisti hyväksyttynä oikeutena. Tämä seikka on siis tuotava esiin yksiselitteisesti.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 3 kappale
(3)   Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulisi sisältää lyhyellä aikavälillä turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset.	(3)   Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulisi sisältää lyhyellä aikavälillä vähimmäisvaatimukset, joilla säännellään turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä.
Perustelu Lause on merkitykseltään parempi ja yhteensopivampi kyseisen direktiivin sisällön ja Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien kanssa.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
	(3 a) Euroopan unionissa täytyy kehittää pidemmälle meneviä mekanismeja, jotta pakolaisvirroista syntyviin ongelmiin voitaisiin puuttua paremmin ja tehokkaammin.
Perustelu Pakolaisvirroista syntyviin ongelmiin olisi puututtava EU:ssa paremmin ja tehokkaammin. Tämä on looginen pyrkimys luotaessa yhteisön turvapaikkapolitiikkaa.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
	(3 b) Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi parantaa eikä heikentää EU:n normeja.
Perustelu Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tulisi vähentää eri valtioiden välistä kilpailua mikä niistä on vaikeimmin lähestyttävä turvapaikanhakijoille ja myös varmistaa, että vähimmäisvaatimukset ovat korkeatasoiset.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 4 kappale
(4)   Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että ihmisarvoa sekä turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten oikeutta turvapaikkaan täysin kunnioitetaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 18 artiklan soveltamista edistetään.	(4)   Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että ihmisarvoa sekä turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten oikeutta turvapaikkaan täysin kunnioitetaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 18 ja 19 artiklan soveltamista edistetään.
Perustelu EU:n perusoikeuskirjan 19 artikla (jonka mukaan ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu) liittyy hyvin suoraan turvapaikkapolitiikkaan. Tämän vuoksi on soveliasta ottaa se huomioon.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 6 kappale
(6)   Olisi säädettävä turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotka varmistavat heille tavanomaisissa olosuhteissa kohtuullisen elintason ja kaikissa jäsenvaltioissa tasavertaiset elinolosuhteet.	(6)   Olisi säädettävä turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotka takaavat heille kohtuullisen ja vertailukelpoisen elintason kaikissa jäsenvaltioissa.
Perustelu Perustellusti turvapaikkaa hakevalle henkilölle on taattava ihmisarvoinen vastaanotto missä tahansa jäsenvaltiossa. Lausetta on yksinkertaistettu 22. joulukuuta 1998 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen, joka koskee yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevia yhteisiä suuntaviivoja, ensimmäisen periaatteen mukaisesti.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Vähimmäisvaatimusten määrittäminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle on hyvä askel kohti eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa. Tämä ei tarkoita, että jäsenvaltioilla ei ole tarvetta yhdentää turvapaikkapolitiikkojaan. Yhteinen eurooppalainen lähestymistapa on välttämättömämpi kuin koskaan.
Perustelu Selkeän näkemyksen saaminen Euroopan maahanmuuttajaväestöstä vaikeutuu kansallisen lainsäädännön erojen vuoksi. Lainsäädännössä olevat vastaanottoa koskevat erot tarkoittavat sitä, että yksi jäsenvaltio on toista houkuttelevampi matkustuksen kohde.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 7 kappale
(7)   Turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytysten yhdenmukaistamisen pitäisi vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen, mihin erilaiset vastaanotto-olosuhteet johtavat.	(7)   Turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytysten yhdenmukaistamisen pitäisi vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen silloin, kun tällaiset valtiosta toiseen siirtymiset johtuvat olennaisesti erilaisista vastaanotto-olosuhteista.
Perustelu On hyvä täsmentää, että liikkuminen tapahtuu EU:n jäsenvaltiosta toiseen ja että sen olennaisena syynä ovat nykyiset erot kunkin jäsenvaltion yksipuolisesti vahvistamien vastaanotto-olosuhteiden välillä.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 9 kappale
(9)   Vastaanottovaatimuksia olisi lisättävä ja niiden tasoa olisi kohennettava menettelyjen kestäessä pitkään, jos menettelyn kesto ei johdu turvapaikanhakijan epäsuotavasta käytöksestä.	Poistetaan.
Perustelu Se, että vastaanottovaatimukset vaihtelevat menettelyn keston suhteen, voi aiheuttaa ainoastaan väärinkäyttöä ja syrjintää kyseessä olevien henkilöiden kesken.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 10 kappale
(10)   Kun otetaan vastaan henkilöitä, joilla on erityisiä tarpeita, vastaanotossa olisi otettava huomioon nämä tarpeet.	(10)   Kun otetaan vastaan ryhmiä ja henkilöitä, joilla on erityisiä tarpeita, vastaanotossa olisi otettava huomioon nämä tarpeet.
Perustelu Ei ole vain ryhmiä vaan myös henkilöitä, joilla on erityisiä tarpeita.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 11 kappale
(11)   Säilöön otettujen hakijoiden vastaanotossa olisi otettava huomioon heidän tästä tilanteesta johtuvat tarpeensa.	(11)   Säilöön otettujen hakijoiden vastaanotto-olosuhteissa olisi otettava huomioon heidän tästä tilanteesta johtuvat tarpeensa.
Perustelu Lausetta on täydennetty esittämällä yksiselitteisesti huomiotta jätetty sana, koska lause edellytti ponnisteluja tulkintaansa varten.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 14 kappale
(14)   Vastaanottojärjestelyjen väärinkäytön mahdollisuus olisi rajoitettava säätämällä niistä syistä, joiden perusteella turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä voidaan rajoittaa tai peruuttaa ne kokonaan.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus 15 Johdanto-osan 15 kappale
(15)   Olisi turvattava kansallisten vastaanottojärjestelyjen ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tehokkuus turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.	(15)   Olisi turvattava kansallisten järjestelyjen ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tehokkuus turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksissä.
Perustelu Direktiivissä säännellään vähimmäisvastaanottoedellytyksiä.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 17 kappale
(17)   Vähimmäisvaatimusten luonteeseen kuuluu, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka pyytävät kansainvälistä suojelua jäsenvaltiosta.	(17)   Vähimmäisvaatimusten luonteeseen kuuluu, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa tässä direktiivissä säädettyjä säännöksiä suotuisampia säännöksiä kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka pyytävät kansainvälistä suojelua jäsenvaltiosta.
Perustelu Tarkistuksen tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille yleisluonteisempi mahdollisuus soveltaa suotuisampaa järjestelmää.
Tarkistus 17 Johdanto-osan 19 kappale
(19)   Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen.	(19)   Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten todettuun rikkomiseen.
Perustelu Seuraamus asetetaan ainoastaan säännöksen rikkomisen tultua todetuksi.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 21 kappale
(21)   Suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevien vähimmäisvaatimusten laatiminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan voidaan suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. Tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,	(21)   Suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevien vähimmäisvaatimusten laatiminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan voidaan suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,
Perustelu Tekstiä on jäsennetty ja tarkennettu omistamalla yksi kappale toissijaisuusperiaatteelle ja toinen suhteellisuusperiaatteelle.
Tarkistus 19 1 artikla
Tässä direktiivissä säädetään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista.	Tässä direktiivissä säädetään kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden, jotka hakevat turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua, vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista.
Perustelu On tärkeää täsmentää, että direktiiviä sovelletaan ainoastaan kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin. Komission ehdotus ei kata henkilöitä, jotka anovat suojelua muilla perusteilla kuin Geneven yleissopimukseen vedoten. Direktiiviä tulisi laajentaa käsittämään kaikenlaista kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt.
Tarkistus 20 2 artiklan a alakohta
a)   "Geneven sopimuksella" Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla;	a)   "Geneven sopimuksella" Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä ja muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla;
Perustelu Tarkistuksen 3 perusteluiksi esitetyt syyt perustelevat tämän tarkistuksen.
Tarkistus 21 2 artiklan b alakohta
b)   'turvapaikkahakemuksella' pyyntöä, jolla kolmannen maan kansalainen tai kansallisuudeton henkilö pyytää kansainvälistä suojelua jostakin jäsenvaltiosta ja jonka voidaan katsoa perustuvan siihen, että kyseinen henkilö on Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdassa tarkoitettu pakolainen. Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevia hakemuksia pidetään turvapaikkahakemuksina, paitsi jos kolmannen maan kansalainen tai kansallisuudeton henkilö nimenomaisesti pyytää muunlaista suojelua, jota voidaan pyytää erikseen;	b)   'turvapaikkahakemuksella' kaikenlaista kansainvälistä suojelua koskevaa pyyntöä Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdan perusteella tai pyyntöä, joka koskee jonkin jäsenvaltion antamaa minkälaista tahansa suojelua.
Perustelu Direktiiviä tulisi kaikissa oloissa soveltaa kaikenlaiseen kansainväliseen suojeluun, perustuupa se sitten vuonna 1951 tehtyyn pakolaisyleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaan, YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen 3 artiklaan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklaan, EU:n tulevaan asemaan täydentävän suojelun antajana tai mihin tahansa muihin kansallisiin suojelumääräyksiin. Suojelua hakeneiden vastaanottoon liittyvät tarpeet eivät riipu siitä, millä perusteella he hakevat suojelua.
Tarkistus 22 2 artiklan c alakohta
c)   'hakijalla' tai 'turvapaikanhakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansallisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä. Lopullinen päätös on päätös, jonka suhteen on käytetty kaikki neuvoston direktiivin .../.../EY [pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista] mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet;	c)   'hakijalla' tai 'turvapaikanhakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansallisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen tai jotakin kansainvälisen suojelun muotoa koskevan hakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä. Lopullinen päätös on päätös, jonka suhteen on käytetty kaikki muutoksenhakumahdollisuudet;
Perustelu Komission ehdotus ei kata henkilöitä, jotka anovat suojelua muilla perusteilla kuin Geneven yleissopimukseen vedoten. Direktiiviä tulisi laajentaa käsittämään kaikenlaista kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt.
Tarkistus 23 2 artiklan d alakohdan johdantokappale
d)   'perheenjäsenillä', jos perhe oli jo muodostunut lähtömaassa, seuraavia hakijan perheenjäseniä:	d)   'perheenjäsenillä' seuraavia hakijan perheenjäseniä:
Perustelu Tarkistus ei kaipaa perusteluja.
Tarkistus 24 2 artiklan d alakohdan i alakohta
i)   aviopuoliso tai avopuoliso, jolla on jatkuva suhde hakijaan, jos avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään	i)   sukupuolesta riippumatta aviopuoliso tai avopuoliso, jolla on jatkuva suhde hakijaan, jos avopuolisoita, samaa sukupuolta olevia puolisoita ja aviopuolisoita käsitellään samalla tavoin sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään
Perustelu 2 artiklan d alakohdan i alakohta johtaa erilaiseen kohteluun jäsenvaltioissa, ja se kannustaa naimattomia turvapaikanhakijoita olemaan hakematta turvapaikkaa jäsenvaltiossa, johon he saapuvat ensin. Sen sijaan he yrittävät päästä muihin valtioihin, joissa heidän perheensä asema tunnustetaan täysin.
Tarkistus 25 2 artiklan d alakohdan ii alakohta
ii)   edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan lapset, jos nämä ovat naimattomia ja kyseisen henkilön huollettavana riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitosta tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät adoptoitu	ii)   edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan lapset, jos nämä ovat alaikäisiä, naimattomia ja kyseisen henkilön huollettavana riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitosta tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät adoptoitu
Perustelu "Lapsen" määritelmän tulee sisältää alaikäisyys.
Tarkistus 26 2 artiklan f alakohta
f)   "pakolaisella" henkilöä, joka täyttää Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdan edellytykset;	f)   "pakolaisella" kolmannen maan kansalaista tai kansallisuudetonta henkilöä, joka täyttää Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdan edellytykset;
Perustelu "Pakolaisen" käsite Euroopan unionissa määritellään tiukemmin.
Tarkistus 27 2 artiklan g alakohta
g)   "pakolaisasemalla" asemaa, jonka jäsenvaltio myöntää pakolaiseksi tunnustetulle henkilölle, joka tällä perusteella pääsee kyseisen jäsenvaltion alueelle;	g)   "pakolaisasemalla" asemaa, jonka jäsenvaltio myöntää pakolaiseksi tunnustetulle henkilölle, joka tällä perusteella pääsee kyseisen jäsenvaltion alueelle tai saa luvan pysyä ja oleskella siellä;
Perustelu Pakolaisasema saavutetaan kun jäsenvaltio tunnustaa henkilön pakolaiseksi, koska hän kuuluu Geneven sopimuksen soveltamisalaan. Tämä asema antaa henkilölle oikeuden päästä tämän valtion alueelle ja myös luvan pysyä ja oleskella siellä.
Tarkistus 28 2 artiklan j alakohta
j)   "vastaanottoedellytyksillä" kaikkia jäsenvaltioiden turvapaikanhakijoille tämän direktiivin mukaisesti myöntämiä toimenpiteitä;	j)   "vastaanottoedellytyksillä" kaikkia toimenpiteitä, jotka jäsenvaltiot vahvistavat turvapaikanhakijoille ja jotka myönnetään tämän direktiivin mukaisesti;
Perustelu Jäsenvaltiot hyväksyvät vastaanottoedellytykset ja ne myönnetään heidän tarpeidensa mukaisesti turvapaikanhakijalle kunnioittaen kussakin tapauksessa tämän direktiivin vähimmäissäännösten sisältöä.
Tarkistus 29 2 artiklan k alakohta
k)   "aineellisilla vastaanottoedellytyksillä" vastaanottoedellytyksiä, joihin kuuluvat majoitus, ruoka ja vaatetus luontoissuorituksina, rahallisena etuutena tai maksukuponkien muodossa sekä päiväraha;	k)   "aineellisilla vastaanottoedellytyksillä" vastaanottoedellytyksiä, joihin kuuluvat vähintään majoitus, ruoka ja vaatetus luontoissuorituksina tai rahallisena etuutena;
Perustelu Aineellisten vastaanottoedellytysten sisällön määrä on vähimmäismäärä.
Tarkistus 30 2 artiklan l alakohta
l)   "säilöönotolla" sitä, että jäsenvaltio sulkee turvapaikanhakijan rajatulle alueelle, kuten vankilaan, säilöönottokeskukseen tai lentokentän kauttakulkualueelle, jossa hakijan liikkumisvapautta on huomattavasti rajoitettu;	l)   "säilöönotolla" sitä, että jäsenvaltio sulkee turvapaikanhakijan rajatulle alueelle, jossa hakijan liikkumisvapautta on huomattavasti rajoitettu;
Perustelu Ei ole mitään järkeä esittää viittausta – joka ei voi koskaan olla kattava – paikkoihin tai alueisiin, joissa turvanpaikanhakijan liikkuminen on laillisista ja perustelluista syistä väliaikaisesti rajoitettua.
Tarkistus 31 2 artiklan m alakohta
m)   "vastaanottokeskuksella" mitä tahansa paikkaa, jota käytetään yksinomaan turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten joukkomajoitukseen;	m)   "vastaanottokeskuksella" mitä tahansa paikkaa, jota käytetään turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten joukkomajoitukseen;
Perustelu Termi "yksinomaan" voisi estää, että perustelluissa ja kiireellisissä tapauksissa voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiloja, joiden pääasiallinen tehtävä ei ole turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen.
Tarkistus 32 2 artiklan n alakohta
n)   "säilöönottokeskuksella" mitä tahansa paikkaa, jota käytetään säilöön otettujen turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan seuraavien perheenjäsentensä majoitukseen; tällä tarkoitetaan myös sellaisia vastaanottokeskuksia, joissa hakijoiden liikkumisvapaus on rajoitettu keskukseen.	n)   "säilöönottokeskuksella" mitä tahansa paikkaa, jota käytetään säilöön otettujen turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan seuraavien perheenjäsentensä majoitukseen.
Perustelu Poistettu lause on liikaa ensimmäisen lauseen sisällön jälkeen.
Tarkistus 33 3 artiklan 1 kohta
1.   Tätä direktiiviä on sovellettava kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka hakevat turvapaikkaa jäsenvaltioiden rajalla tai niiden alueella, sekä heidän mukanaan tuleviin perheenjäseniin.	1.   Tätä direktiiviä on sovellettava kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka hakevat turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua jäsenvaltioiden rajalla tai niiden alueella, sekä heidän mukanaan tuleviin perheenjäseniin.
Direktiiviä on sovellettava myös, kun turvapaikkahakemuksen tutkinta tehdään osana menettelyä, jonka tarkoituksena on päättää hakijan oikeudesta tulla laillisesti jäsenvaltion alueelle.	Direktiiviä on sovellettava myös, kun turvapaikkahakemuksen tai muuta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkinta tehdään osana menettelyä, jonka tarkoituksena on päättää hakijan oikeudesta tulla laillisesti jäsenvaltion alueelle.
Perustelu Komission ehdotus ei kata henkilöitä, jotka anovat suojelua muilla perusteilla kuin Geneven yleissopimukseen vedoten. Direktiiviä tulisi laajentaa käsittämään kaikenlaista kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt.
Tarkistus 34 3 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa tätä direktiiviä menettelyissä, joissa päätetään suojelun myöntämisestä muun kuin Geneven yleissopimuksen perusteella kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joita ei voida pitää pakolaisina.	Poistetaan.
Perustelu Komission ehdotus ei kata henkilöitä, jotka anovat suojelua muilla perusteilla kuin Geneven yleissopimukseen vedoten. Direktiiviä tulisi laajentaa käsittämään kaikenlaista kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt.
Tarkistus 35 4 artikla
Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevia suotuisampia säännöksiä, kunhan ne ovat tämän direktiivin mukaisia.	Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tai pidettävä voimassa turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevia suotuisampia säännöksiä edellyttäen, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia.
	Tätä direktiiviä ei voida missään tapauksessa käyttää jäsenvaltioissa sovellettavien suotuisampien säännösten muuttamiseen.
Perustelu Direktiivin hyväksyminen ei saa johtaa siihen, että tiukempia normeja soveltavat jäsenvaltiot heikentävät vastaanottoedellytyksiä. Vaikka kahden konjunktion merkitys on hyvin samanlainen, tarkistuksen sanamuotoa pidetään soveliaampana. Direktiivissä säädetään ainoastaan vähimmäisvaatimuksista, eikä se saa johtaa pakolaisten oikeuksien kaventamiseen jäsenvaltioissa.
Tarkistus 36 5 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava turvapaikanhakijoille sekä heidän mukanaan tuleville täysi-ikäisille perheenjäsenille etuuksista, joihin he ovat oikeutettuja, ja vastaanottoedellytyksiin liittyvistä velvollisuuksista, joita heidän on noudatettava, heti, kun he ovat jättäneet hakemuksensa.	1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava jokaiselle turvapaikanhakijalle sekä jokaiselle heidän mukanaan tuleville täysi-ikäisille perheenjäsenille etuuksista, joihin he ovat oikeutettuja, ja vastaanottoedellytyksiin liittyvistä velvollisuuksista, joita heidän on noudatettava, heti, kun he ovat jättäneet hakemuksensa.
Perustelu On varmistettava, että jokainen turvapaikanhakija ja jokainen perheenjäsen saa tiedon tämän direktiivin mukaisista oikeuksistaan ja velvoitteistaan.
Tarkistus 37 5 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan kielellä, jota hakijat ymmärtävät.	3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisesti ja kielellä, jota hakijoiden on ymmärrettävä kohtuullisesti. Tarvittaessa nämä tiedot annetaan suullisesti.
Perustelu On ponnisteltava kaikin tavoin, jotta turvapaikanhakijoille tiedotettaisiin heidän ymmärtämällään kielellä. Nämä tiedot annetaan kirjallisesti ja niissä tilanteissa, joissa se on välttämätöntä, suullisesti.
Tarkistus 38 5 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan kielellä, jota hakijat ymmärtävät.	3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisesti ja kielellä, jota hakijat ymmärtävät.
Perustelu On varmistettava, että hakija täysin ymmärtää tiedot häntä koskevat tiedot.
Tarkistus 39 5 artiklan 4 kohta
4.   Hakijoille on tiedotettava kielikursseista ja vapaaehtoista paluuta koskevista järjestelyistä, kun sellaisia on tarjolla.	Poistetaan.
Perustelu Tämäntyyppinen konkreettinen tieto, kuten muut tiedot, jotka liittyvät turvapaikanhakijan oikeutena oleviin etuihin, sisältyvät tämän artiklan 1 kohtaan.
Tarkistus 40 6 artiklan 5 kohta
5.   Jäsenvaltiot voivat myöntää turvapaikanhakijalle matkustusasiakirjan, jos vakavat humanitaariset syyt edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa.	5.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä turvapaikanhakijalle matkustusasiakirja ja viisumi, jos vakavat humanitaariset syyt edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa.
Perustelu On varmistettava, että viisumi myönnetään, jos humanitaariset syyt niin edellyttävät.
Tarkistus 41 7 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille ja heidän mukanaan tuleville perheenjäsenille yksilökohtainen vapaus liikkua alueellaan tai tietyllä alueella tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.	1.   Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille ja heidän mukanaan tuleville perheenjäsenille yksilökohtainen vapaus liikkua alueellaan. Jäsenvaltiot voivat päättää tämän vapauden rajoittamisesta tietylle alueelleen ainoastaan poikkeuksellisista syistä, kun se on välttämätöntä tämän direktiivin panemiseksi täytäntöön tai hakemusten käsittelemiseksi nopeasti.
Perustelu Liikkumisvapauden rajoittaminen on ihmisoikeuksien vastaista.
Tarkistus 42 7 artiklan 4 kohta
4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on annettava turvapaikanhakijoille ja heidän mukanaan tuleville täysi-ikäisille perheenjäsenille mahdollisuus saada lupa poistua väliaikaisesti asuinalueeltaan henkilökohtaisista terveys- ja perhesyistä tai heidän hakemuksensa tutkintaan liittyvistä syistä. Väliaikaisia poistumispyyntöjä koskevat päätökset on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja hakijalle vastaiset päätökset on perusteltava.	4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on annettava turvapaikanhakijoille ja heidän mukanaan tuleville täysi-ikäisille perheenjäsenille mahdollisuus saada lupa poistua väliaikaisesti asuinalueeltaan huomattavista henkilökohtaisista terveys- ja perhesyistä tai heidän hakemuksensa tutkintaan liittyvistä syistä. Näitä väliaikaisia poistumispyyntöjä koskevat päätökset on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja hakijalle vastaiset päätökset on perusteltava.
Perustelu Perustellusti merkittävien syiden tapauksessa on sallittava, että turvapaikanhakijat voivat poistua asuinalueeltaan, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat heille myöskin perustelluista syistä osoittaneet.
Tarkistus 43 7 artiklan 5 kohta
5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus saattaa 3 kohdan mukaisesti asetetut, liikkumisvapautta koskevat rajoitukset ja 4 kohdassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua, jonka on maksutonta, jos heillä ei ole varaa maksaa siitä.	5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoilla on oikeus saattaa 3 kohdan mukaisesti asetetut, liikkumisvapautta koskevat rajoitukset ja 4 kohdassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua, jonka on maksutonta, jos heillä ei ole varaa maksaa siitä.
Perustelu Tekstiä on täsmennetty.
Tarkistus 44 7 artiklan 6 kohta
6.   Jäsenvaltiot voivat vaatia niitä turvapaikanhakijoita, jotka voivat vapaasti valita asuinpaikkansa, ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille osoitteensa ja ilmoittamaan näille viipymättä mahdollisista osoitteenmuutoksista.	6.   Jäsenvaltiot vaativat niitä turvapaikanhakijoita, jotka voivat vapaasti valita asuinpaikkansa, ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille osoitteensa ja ilmoittamaan näille välittömästi mahdollisista osoitteenmuutoksista.
Perustelu Jotta vältettäisiin viipeet turvapaikkahakemusten käsittelyssä, on tärkeää, että hakijan asuinpaikka on toimivaltaisten viranomaisten jatkuvassa tiedossa ja että niille tiedotetaan välittömästi kaikista siihen liittyvistä muutoksista.
Tarkistus 45 7 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a. Kun jäsenvaltiot pitävät henkilöitä säilöönotettuina turvapaikan epäämisen jälkeen ennen maastakarkotusta, henkilöt majoitetaan erillään 16 artiklassa tarkoitetuista majoituspaikoista.
Perustelu Turvapaikanhakijoita, joiden menettely on kesken ja jotka odottavat karkotusta, ei tulisi pitää samoissa majoituskeskuksissa.
Tarkistus 46 11 artikla
Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään lääkärintarkastus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lääkärintarkastuksen suorittavat toimivaltaiset laitokset käyttävät turvallisia ja ihmisarvoa kunnioittavia tutkimusmenetelmiä.	Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään lääkärintarkastus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lääkärintarkastuksen suorittavat toimivaltaiset laitokset käyttävät turvallisia ja ihmisarvoa sekä yksityiselämää kunnioittavia tutkimusmenetelmiä ja että lääkärintarkastuksen tulosten luottamuksellisuus taataan lailla. Lääkärintarkastusten tulokset eivät missään tapauksessa voi vaikuttaa kielteisesti menettelyn ratkaisuun.
	Jäsenvaltioiden tulee antaa lääkärihoitoa sairaille turvapaikanhakijoille.
Perustelu Turvapaikanhakijan yksityiselämää koskeva perusoikeus on myös taattava, ja näin ollen myös hänen henkilökohtaisten tietojensa luottamuksellisuus. Jos kyseisessä direktiivissä halutaan noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja kunnioittaa turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa, on taattava, ettei terveydentila johda minkäänlaiseen syrjintään ja että lääkärin vaitiolovelvollisuutta noudatetaan.
Tarkistus 47 12 artiklan 1 kohdan 1–2 alakohta
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden alaikäiset lapset ja alaikäiset turvapaikanhakijat voivat käydä koulua samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion kansalaiset, siihen asti kun heitä tai heidän vanhempiaan koskevaa karkottamispäätöstä ei tosiasiallisesti voida panna täytäntöön.	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden alaikäiset lapset ja alaikäiset turvapaikanhakijat voivat käydä koulua samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion kansalaiset ja että oppivelvollisuus koskee heitä samalla tavoin, siihen asti kun heitä tai heidän vanhempiaan koskevaa karkottamispäätöstä ei tosiasiallisesti voida panna täytäntöön.
Jäsenvaltiot voivat rajoittaa mahdollisuutta koulunkäyntiin siten, että se koskee ainoastaan yhteiskunnan kustantamaa perusopetusta.
Perustelu Mahdollisen oppivelvollisuuden tulee koskea turvapaikanhakijoiden lapsia, ja heillä tulee olla mahdollisuus koulutukseen samoin ehdoin kuin omilla kansalaisilla. Siksi ei pidä rajoittaa mahdollisuutta niin, että se koskee vain yhteiskunnan kustantamia kouluja. Mahdollisuus lastenhoitoon on tärkeä etenkin, jotta vanhemmat voisivat käydä töissä.
Tarkistus 48 12 artiklan 2 kohta
2.   Kouluunpääsyä voidaan lykätä enintään 65 työpäivällä siitä päivästä, jona alaikäisen tai hänen vanhempiensa hakemus on jätetty.	2.   Pääsy kouluun myönnetään niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 21 päivän kuluttua siitä päivästä, jona alaikäisen tai hänen vanhempiensa hakemus on jätetty.
Perustelu Mahdollisen oppivelvollisuuden tulee koskea turvapaikanhakijoiden lapsia, ja heillä tulee ensi tilassa olla mahdollisuus koulutukseen samoin ehdoin kuin omilla kansalaisilla. Siksi ei pidä rajoittaa mahdollisuutta niin, että se koskee vain yhteiskunnan kustantamia kouluja. Mahdollisuus lastenhoitoon on tärkeä etenkin, jotta vanhemmat voisivat käydä töissä.
Tarkistus 49 12 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuille alaikäisille tarjotaan kielikursseja, jos tavallinen koulunkäynti on mahdotonta, koska he eivät osaa kyseisen jäsenvaltion kieltä.	3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuille alaikäisille tarjotaan kielellistä tukea, erityisesti kun vastaanottavan valtion kielen osaamisen puute tekee koulunkäynnin mahdottomaksi.
Perustelu Jotta alaikäinen saatettaisiin mahdollisimman pian opetusjärjestelmän pariin, on tehtävä selväksi, että vastaanottovaltion on tarjottava kielen tukikursseja, jotka helpottavat alaikäisen integraatiota opetusjärjestelmään silloin kun hän ei osaa opetuskieltä.
Tarkistus 50 12 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on tarjottava lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusiässä, hoitopaikka tai paikka esikoulussa samoin ehdoin kuin omille kansalaisilleen.
Perustelu Mahdollisen oppivelvollisuuden tulee koskea turvapaikanhakijoiden lapsia, ja heillä tulee ensi tilassa olla mahdollisuus koulutukseen samoin ehdoin kuin omilla kansalaisilla. Siksi ei pidä rajoittaa mahdollisuutta niin, että se koskee vain yhteiskunnan kustantamia kouluja. Mahdollisuus lastenhoitoon on tärkeä etenkin, jotta vanhemmat voisivat käydä töissä.
Tarkistus 51 13 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltiot eivät saa kieltää hakijoilta eivätkä heidän mukanaan tulevilta perheenjäseniltä pääsyä työmarkkinoille kuutta kuukautta pidempään hakemuksen jättämisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä työmarkkinoille pääsyn edellytyksistä mainitun kuuden kuukauden jakson jälkeen.	1.   Jäsenvaltiot sallivat hakijoille ja heidän mukanaan tuleville perheenjäsenille pääsyn työmarkkinoille mahdollisimman pian, mutta viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä työmarkkinoille pääsyn edellytyksistä mainitun kuuden kuukauden jakson jälkeen.
Perustelu On tärkeää, että turvapaikanhakijat voivat hakea töitä mahdollisimman pian. Pääsy työmarkkinoille ei ole etuisuus, eikä sitä siksi saa evätä 22 artiklan perusteisiin viitaten. Henkilöihin, joita epäillään lain rikkomisesta, tulisi kohdistaa normaali rikosoikeudellinen menettely.
Tarkistus 52 13 artiklan 2 kohta
2.   Työmarkkinoille pääsyä ei saa peruuttaa pelkästään sillä perusteella, että hakemus on hylätty, jos henkilö on hakenut muutosta asiaansa koskevaan päätökseen ja muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus tai jos hakija on saanut päätöksen, jonka perusteella hänen sallitaan jäädä siihen jäsenvaltioon, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.	2.   Työmarkkinoille pääsyä ei saa peruuttaa pelkästään sillä perusteella, että turvapaikkahakemus on hylätty, jos henkilö on hakenut muutosta asiaansa koskevaan päätökseen ja muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus tai jos hakija on saanut päätöksen, jonka perusteella hänen sallitaan jäädä siihen jäsenvaltioon, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan lingvistisellä tarkennuksella.
Tarkistus 53 13 artiklan 3 kohta
3.   Hakijalta voidaan evätä pääsy työmarkkinoille, jos hakijan todetaan syyllistyneen 22 artiklassa tarkoitettuun epäsuotavaan käytökseen.	Poistetaan.
Perustelu On tärkeää, että turvapaikanhakijat voivat hakea töitä mahdollisimman pian. Pääsy työmarkkinoille ei ole etuisuus, eikä sitä siksi saa evätä 22 artiklan perusteisiin viitaten. Henkilöihin, joita epäillään lain rikkomisesta, tulisi kohdistaa normaali rikosoikeudellinen menettely.
Tarkistus 54 14 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltiot eivät saa kieltää hakijoilta eivätkä heidän mukanaan tulevilta perheenjäseniltä pääsyä ammatilliseen koulutukseen kuutta kuukautta pidempään hakemuksen jättämisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä ammatilliseen koulutukseen pääsyn edellytyksistä mainitun kuuden kuukauden jakson jälkeen.	1.   Jäsenvaltiot eivät saa kieltää hakijoilta eivätkä heidän mukanaan tulevilta perheenjäseniltä pääsyä ammatilliseen ja muuhun koulutukseen kuutta kuukautta pidempään hakemuksen jättämisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä ammatilliseen ja muuhun koulutukseen pääsyn edellytyksistä mainitun kuuden kuukauden jakson jälkeen.
Perustelu Koulutukseen pääsyä ei saa rajoittaa ammatilliseen koulutukseen, vaan koulutuksen tulee käsittää myös korkeampi koulutus tietyin ehdoin. Kansallisen lainsäädännön rikkomisesta epäiltyjä henkilöitä voidaan rangaista peruttamalla heidän etunsa, mutta asiaa on käsiteltävä normaalilla rikosoikeudellisella menettelyllä.
Tarkistus 55 14 artiklan 2 kohta
2.   Ammatilliseen koulutukseen pääsyä ei saa peruuttaa pelkästään sillä perusteella, että hakemus on hylätty, jos henkilö on hakenut muutosta asiaansa koskevaan päätökseen ja muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus tai jos hakija on saanut päätöksen, jonka perusteella hänen sallitaan jäädä siihen jäsenvaltioon, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.	2.   Ammatilliseen ja muuhun koulutukseen pääsyä ei saa peruuttaa pelkästään sillä perusteella, että hakemus on hylätty, jos henkilö on hakenut muutosta asiaansa koskevaan päätökseen ja muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus tai jos hakija on saanut päätöksen, jonka perusteella hänen sallitaan jäädä siihen jäsenvaltioon, jossa turvapaikkahakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.
Perustelu Tarkistus on tehty kielellisistä syistä..
Tarkistus 56 14 artiklan 3 kohta
3.   Hakijalta voidaan evätä pääsy ammatilliseen koulutukseen, jos hakijan todetaan syyllistyneen 22 artiklassa tarkoitettuun epäsuotavaan käytökseen.	Poistetaan.
Perustelu Koulutukseen pääsyä ei saa rajoittaa ammatilliseen koulutukseen, vaan koulutuksen tulee käsittää myös korkeampi koulutus tietyin ehdoin. Kansallisen lainsäädännön rikkomisesta epäiltyjä henkilöitä voidaan rangaista peruttamalla heidän etunsa, mutta asiaa on käsiteltävä normaalilla rikosoikeudellisella menettelyllä.
Tarkistus 57 15 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset ovat hakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten saatavilla:	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset ovat hakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten saatavilla menettelyn kaikissa vaiheissa muutoksenhakumenettely mukaan lukien:
a)   tavanomaisen menettelyn aikana, sellaisen menettelyn aikana, jossa selvitetään, otetaanko hakemus käsiteltäväksi, ja nopeutetun menettelyn aikana siihen asti, kunnes ensimmäisestä hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;
b)   muutoksenhakumenettelyjen aikana silloin, kun hakijalle vastaista päätöstä koskevalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus, kunnes muutoksenhakua koskevasta hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;
c)   silloin, kun he ovat saanet päätöksen, jonka perusteella heidän sallitaan jäädä sen jäsenvaltion rajalle tai alueelle, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.
Perustelu Neuvosto ei ole vielä virallisesti hyväksynyt direktiiviä, jossa säädetään erityyppisistä menettelyistä ja muutoksenhauista kansainvälisen suojelun myöntämiseksi, ja näin ollen on järkevää olla viittaamatta siihen nyt.
Tarkistus 58 15 artiklan 2 kohta, 3 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisten erityistarpeiden määrittämisessä otetaan huomioon menettelyn kesto.	Poistetaan.
Perustelu Vastaanottoedellytyksissä on taattava aina ihmisoikeudet ilman, että ne ovat riippuvaisia menettelyn pituudesta.
Tarkistus 59 15 artiklan 3 kohta
3.   Aineelliset vastaanottoedellytykset voidaan antaa luontoissuorituksina, rahallisena etuutena tai maksukuponkeina.	3.   Aineelliset vastaanottoedellytykset voidaan antaa luontoissuorituksina, rahallisena etuutena.
Perustelu Kokemus on osoittanut, että maksukupongit eivät ole antaneet positiivisia tuloksia. Päinvastoin niiden käyttö syrjii henkilöä, jonka on käytettävä niitä, ja lisäksi tämäntyyppiseltä tukimuodolta puuttuvat hallinnolliset järjestelyt.
Tarkistus 60 15 artiklan 4 kohta
4.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä tai peruuttaa ne kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hakijalle ja hänen mukanaan tuleville perheenjäsenille on myönnetty pääsy työmarkkinoille. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on myönnettävä heille elintarvikeavustus ja perussosiaaliturva niin kauan kuin he eivät ole taloudellisesti riippumattomia.	4.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä tai peruuttaa ne kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hakijalle ja hänen mukanaan tuleville perheenjäsenille on myönnetty pääsy työmarkkinoille ja kun kyseiset henkilöt ovat saaneet työpaikan. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on myönnettävä heille perussosiaaliedut niin kauan kuin he eivät ole taloudellisesti riippumattomia.
Perustelu Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevia menettelyjä ohjaavaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty neuvostossa, ja siksi kyseiseen direktiiviin ei pidä viitata. Hakijoiden pitäisi voida päättää itse omasta taloudellisesta tilanteestaan, ja heille ei siksi pitäisi maksaa heille erikseen varattuja korvauksia.
Tarkistus 61 16 artiklan 1 kohdan c alakohta
c)   yksityiskodeissa, erillisissä asunnoissa tai hotelleissa;	c)   yksityiskodeissa, erillisissä asunnoissa, hotelleissa tai missä tahansa muussa asumismuodossa, joka takaa asianmukaisen terveyden ja hyvinvoinnin tason;
Perustelu On säädettävä muista asumismahdollisuuksista, joita ei ole lueteltu kattavasti tässä artiklassa.
Tarkistus 62 16 artiklan 1 kohdan d alakohta
d)   myöntämällä hakijoille rahallinen avustus tai maksukuponki, joka on riittävä majoituksen saamiseen yksityisillä markkinoilla.	d)   myöntämällä hakijoille rahallinen avustus, joka on riittävä majoituksen saamiseen yksityisillä markkinoilla.
Perustelu Tätä perustellaan samoilla syillä kuin tarkistuksen 59 perusteluissa.
Tarkistus 63 16 artiklan 2 kohdan a alakohta
a)   mahdollisuus saada ensiapuluonteista fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa ja välittömästi tarvitsemaansa hoitoa;	a)   mahdollisuus saada fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa;
Perustelu Fyysisen ja psyykkisen terveydenhoidon saannin pitää olla mahdollista ilman rajoituksia, ja turvapaikanhakijoiden turvallisuus yhteiskunnassa on yleisestikin taattava.
Tarkistus 64 16 artiklan 2 kohdan b alakohta
b)   perhe-elämän suoja ja yksityisyyden suoja;	b)   yksityis- ja perhe-elämän suoja;
Perustelu EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa viitataan yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen.
Tarkistus 65 16 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on sukupuolisen koskemattomuuden suoja 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tiloissa.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on suoja kaikenlaisia aggressioita vastaan ja että heidän turvallisuutensa voidaan taata.
Perustelu Fyysisen ja psyykkisen terveydenhoidon saannin pitää olla mahdollista ilman rajoituksia, ja turvapaikanhakijoiden turvallisuus yhteiskunnassa on yleisestikin taattava.
Tarkistus 66 16 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoiden alaikäiset lapset tai alaikäiset hakijat majoitetaan yhdessä vanhempiensa kanssa tai muun aikuisen perheenjäsenen kanssa, joka on heistä vastuussa joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaan. Hakijoiden alaikäisten lasten tai alaikäisten hakijoiden, joilla on siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, täysi-ikäisiä perheenjäseniä, jotka ovat heistä vastuussa, on voitava asua perheenjäsentensä luona koko sen ajan kun he oleskelevat maassa.	3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saman perheen jäsenet majoitetaan yhdessä. Hakijoiden alaikäiset lapset tai alaikäiset hakijat majoitetaan yhdessä aikuisen perheenjäsenen kanssa, joka on heistä vastuussa joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaan. Hakijoiden, joilla on jo perheenjäseniä siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, on voitava asua perheenjäsentensä luona koko sen ajan kun he oleskelevat maassa.
Perustelu Perheiden on mahdollisuuksien mukaan pysyttävä yhdessä ja erityisesti jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa asuu jo heidän perheenjäseniään, heidän on saatava oleskella näiden luona.
Tarkistus 67 16 artiklan 4 kohta
4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoita siirretään yhdestä majoituspaikasta toiseen ainoastaan silloin, kun se on tarpeen heidän hakemuksensa käsittelyn vuoksi tai turvallisuussyistä. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille mahdollisuus ilmoittaa oikeudellisille avustajilleen siirrosta ja uudesta majoituspaikasta.	4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoita siirretään yhdestä majoituspaikasta toiseen ainoastaan silloin, kun se on tarpeen. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille mahdollisuus ilmoittaa oikeudellisille avustajilleen siirrosta ja uudesta majoituspaikasta.
Perustelu Jäsenvaltioiden on taattava, että siirrot tehdään, kun perustelluista syistä ne ovat ehdottoman tarpeellisia ilman, että olisi pakko olla kyse ehdotuksen tässä kohdassa tarkoitetuista konkreettisista tapauksista.
Tarkistus 68 16 artiklan 5 kohta
5.   Vastaanottokeskusten henkilöstöllä on turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten ominaisuuksien ja erityistarpeiden vuoksi oltava erityiskoulutus tai soveltuva työkokemus. Heitä sitoo salassapitovelvollisuus.	5.   Vastaanottokeskusten henkilöstöllä on oltava sovelias työkokemus, ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus, joka koskee sen työssään saamia tietoja.
Perustelu On tärkeää täsmentää, että salassapitovelvollisuus koskee tietoja, joita on saatu työn vuoksi.
Tarkistus 69 16 artiklan 6 kohta
6.   Jäsenvaltiot voivat ottaa hakijat mukaan päättämään vastaanottokeskusten aineellisista voimavaroista ja ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä muodostamalla heidän keskuudestaan valittuja neuvoa-antavia elimiä tai neuvostoja, joissa on molempien sukupuolten edustajia tasapuolisesti.	6.   Jäsenvaltioiden on otettava hakijat mukaan päättämään vastaanottokeskusten aineellisista voimavaroista ja ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä muodostamalla vastaanottokeskuksen asukkaiden keskuudesta valittuja neuvoa-antavia elimiä tai neuvostoja, joissa on tasapuolisesti eri kansallisuuksien ja molempien sukupuolten edustajia.
Perustelu Neuvosto tai neuvoa-antava elin on muodostettava turvapaikkaa hakevista asukkaista, ja se on perustettava ottaen huomioon keskuksessa olevien henkilöiden sukupuolten ja kansallisuuksien suhde.
Tarkistus 70 16 artiklan 7 kohta
7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden oikeudelliset avustajat tai muut oikeudelliset neuvonantajat, YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun edustajat ja alalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt pääsevät kaikkiin majoitustiloihin. Näiden henkilöiden pääsyä majoitustiloihin voidaan rajoittaa ainoastaan keskusten ja hakijoiden turvallisuuteen liittyvistä syistä.	7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden oikeudelliset avustajat tai muut oikeudelliset neuvonantajat, YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun edustajat ja alalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt pääsevät kaikkiin majoitustiloihin.
Perustelu Oikeudellisten avustajien ja YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun kaltaisten organisaatioiden pääsyä majoitustiloihin ei pidä rajoittaa.
Tarkistus 71 16 artiklan 8 kohta
8.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun majoituksen on oltava hakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten käytettävissä, kun heidän on odotettava vähintään 12 tuntia päätöstä siitä, onko heillä oikeus päästä alueelle.	8.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun majoituksen on oltava hakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten käytettävissä, kun heidän on odotettava vähintään 12 tuntia päätöstä siitä, onko heillä oikeus päästä alueelle. Tilanteissa, joissa jäsenvaltioihin tulee suuri määrä kotiseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä, jäsenvaltiot voivat vahvistaa muita majoitusoloja.
Perustelu On soveliasta ottaa huomioon tilanne, jossa on kyse suuresta määrästä kotiseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä ja josta Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on valitettavasti runsaasti esimerkkejä.
Tarkistus 72 17 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset kattavien avustusten tai maksukuponkien kokonaismäärä on riittävä, jotta hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet eivät vajoa köyhyyteen.	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset kattavien avustusten tai maksukuponkien kokonaismäärä on riittävä, jotta hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet eivät vajoa köyhyyteen kansallisen lainsäädännön mukaan määriteltynä.
Sellaisissa tapauksissa, joissa avustuksiin tai maksukuponkeihin oikeutetut hakijat saavat asua sukulaisten tai ystävien luona, jäsenvaltiot voivat antaa heille 50 prosenttia avustuksista tai maksukupongeista, joihin heillä on oikeus tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lainsäädännön mukaan.	Sellaisissa tapauksissa, joissa avustuksiin tai maksukuponkeihin oikeutetut hakijat saavat asua sukulaisten tai ystävien luona, jäsenvaltiot eivät voi vähentää avustuksia, joihin heillä on oikeus tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lainsäädännön mukaan.
Perustelu Sukulaisten tai ystävien luona olevilla hakijoilla tulee olla samat edut kuin jäsenvaltioiden tarjoamissa majoitustiloissa olevilla hakijoilla. Säilöönotettuja hakijoita on käsiteltävä arvokkaasti ja kunnioittaen, ja heille tulee siten taata jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus.
Tarkistus 73 17 artiklan 2 kohta
2.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla maksamatta päivärahaa silloin, kun turvapaikanhakijat on otettu säilöön.	Poistetaan.
Perustelu Tätä kohtaa pidetään liian vapaavalintaisena.
Tarkistus 74 18 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on pääsy riippumattomaan virastoon, joka voi käsitellä valituksia ja sovitella riitoja, jotka koskevat 15, 16 ja 17 artiklassa säädettyjä aineellisia vastaanottoedellytyksiä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet voivat esittää valituksia hallintoelimelle, joka on toimivaltainen sovittelemaan riitoja, jotka koskevat 15, 16 ja 17 artiklassa säädettyjä aineellisia vastaanottoedellytyksiä.
Perustelu Tässä määritellään, että tämän elimen oikeudellinen luonne on hallinnollinen, jonka myötä sen päätökset ovat tuomioistuimen valvottavissa olevia hallinnollisia toimia.
Tarkistus 75 19 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita, joilla on siihen varaa, osallistumaan aineellisten vastaanottoedellytystensä kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan itse. Päätökset siitä, että aineellisia vastaanottoedellytyksiä ei anneta maksutta on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.	1.   Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita, joilla on siihen varaa, osallistumaan aineellisten vastaanottoedellytystensä kustannuksiin osittain tai maksamaan ne kokonaan itse. Päätökset siitä, että aineellisia vastaanottoedellytyksiä ei anneta maksutta on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja päätösten on perustuttava turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten todellisiin taloudellisiin resursseihin.
Perustelu Aineellisten vastaanottoedellytysten on ilmainen luonne on poistettava, kun turvapaikanhakijan ja hänen mukanaan olevien perheenjäsenten taloudelliset resurssit riittävät niiden maksamiseen.
Tarkistus 76 20 artikla, otsikko
Fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto tavanomaisten menettelyjen aikana	Fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto hakemusmenettelyjen aikana
Perustelu (Perustelun ensimmäinen osa ei koske suomenkielistä versiota.) Toisaalta menettelyjä koskevaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty, joten on parempi odottaa sen hyväksyntää ennen mahdollisten menettelytyyppien mainitsemista.
Tarkistus 77 20 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat yleislääkärin antamaa hoitoa, psyykkistä hoitoa ja välittömästi tarvittavaa terveydenhoitoa:	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat yleislääkärin antamaa hoitoa, psyykkistä hoitoa ja välittömästi tarvittavaa terveydenhoitoa menettelyn kaikissa vaiheissa muutoksenhakumenettely mukaan lukien:
Perustelu Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevia menettelyjä ohjaavaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty neuvostossa, ja siksi kyseiseen direktiiviin ei pidä viitata.
Tarkistus 78 20 artiklan 1 kohdan a alakohta
a)   tavanomaisen menettelyn aikana, kunnes ensimmäisestä hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;	Poistetaan.
Perustelu Menettelyjä koskevaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty, joten on parempi odottaa sen hyväksyntää ennen eri menettelytyyppien mainitsemista.
Tarkistus 79 20 artiklan 1 kohdan b alakohta
b)   muutoksenhakumenettelyjen aikana silloin, kun hakijalle vastaisesta päätöstä koskevalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus, kunnes muutoksenhakua koskevasta hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;	Poistetaan.
Perustelu Menettelyjä koskevaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty, joten on parempi odottaa sen hyväksyntää ennen eri menettelytyyppien mainitsemista. Toisaalta terveydenhuoltoa on annettava kaikille turvapaikanhakijoille harjoittamatta syrjintää sovellettavan menettelytyypin mukaisesti. Tästä määrätään EU:n perusoikeuskirjan 35 artiklassa.
Tarkistus 80 20 artiklan 1 kohdan c alakohta
c)   silloin, kun hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet ovat saaneet päätöksen, jonka perusteella heidän sallitaan jäädä sen jäsenvaltion rajalle tai alueelle, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes ensimmäistä hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.	Poistetaan.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin perustein kuin edellistä tarkistusta.
Tarkistus 81 20 artiklan 2 kohta
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on täytettävä niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka raiskauksen tai muun sukupuolisen väkivallan uhreja.	2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet huomioidakseen niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, vanhuksia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai sukupuolisen väkivallan uhreja.
Perustelu On loogista, että on säädettävä erityishoidosta niitä tapauksia varten, joiden erityispiirteet edellyttävät sitä.
Tarkistus 82 21 artikla, otsikko ja 1 kohta
Fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto muiden menettelyjen aikana	Poistetaan.
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on mahdollisuus saada ensiapuluonteista fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa ja välittömästi tarvittavaa hoitoa sen menettelyn aikana, jossa selvitetään, otetaanko hakemus käsiteltäväksi, nopeutetun menettelyn aikana ja sellaisen menettelyn yhteydessä, jonka tarkoituksena on ratkaista, onko heillä oikeus tulla laillisesti jäsenvaltion alueelle.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin syin kuin tarkistusta 79.
Tarkistus 83 21 artiklan 2 kohta
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on täytettävä niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka raiskauksen tai muun sukupuolisen väkivallan uhreja.	Poistetaan.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin syin kuin tarkistusta 79.
Tarkistus 84 21 artiklan 3 kohta
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tilanteita varten jäsenvaltioiden on säädettävä, millä edellytyksillä hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat terveydenhoitoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä aiemmin todetun sairauden paheneminen.	Poistetaan.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin syin kuin aiempia tarkistuksia, erityisesti tarkistusta 79, "mutatis mutandis". Kaikille henkilöille on annettava terveydenhoitoa menettelystä riippumatta.
Tarkistus 85 21 artiklan 4 kohta
4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos päätöstä jättää hakemus käsittelemättä ilmeisen perusteettomana ei ole tehty 65 työpäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on sama mahdollisuus terveydenhuoltoon kuin tavanomaisen menettelyn aikana.	Poistetaan.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin syin kuin aiempaa tarkistusta 79 "mutatis mutandis".
Tarkistus 86 21 artiklan 5 kohta
5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, jos muutoksenhakua koskevaa päätöstä ei ole tehty 65 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhausta on annettu ilmoitus, sen menettelyn, jossa selvitetään, otetaanko hakemus käsiteltäväksi, aikana ja nopeutetun menettelyn aikana, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on sama mahdollisuus terveydenhuoltoon kuin tavanomaisen menettelyn aikana.	Poistetaan.
Perustelu Tätä tarkistusta perustellaan samoin syin kuin tarkistusta 79 "mutatis mutandis".
Tarkistus 87 21 artiklan 6 kohta
6.   Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita, joilla on siihen varaa, osallistumaan fyysisen ja psyykkisen terveydenhuoltonsa kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan itse. Päätökset siitä, että fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa ei anneta maksutta on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.	Poistetaan.
Perustelu Tästä vaatimuksesta säädetään jo tämän direktiivin 19 artiklan 1 kohdassa, jonka uusi sanamuoto on esitetty tarkistuksessa 75.
Tarkistus 88 21 artiklan 7 kohta
7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus saattaa 6 kohdassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua.	Poistetaan.
Perustelu Poistetaan, jotta teksti olisi johdonmukainen edellisen tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 89 22 artikla, otsikko
Vastaanottoedellytysten rajoittaminen tai peruuttaminen epäsuotavan käytöksen vuoksi	Vastaanottoedellytysten rajoittaminen tai peruuttaminen
Perustelu Osa artiklan otsikkoa on poistettu, koska se ei vastaa sisältöä.
Tarkistus 90 22 artiklan 1 kohdan a alakohta
a)   jos turvapaikanhakija on kadonnut tai vähintään 30 työpäivän ajan ilman perusteltua syytä laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa tai ei ole noudattanut pyyntöä toimittaa tietoja tai kutsua saapua henkilökohtaiseen haastatteluun. Kun kadonnut hakija on jäljitetty tai hän ilmoittautunut vapaaehtoisesti asianomaiselle viranomaiselle katoamisensa jälkeen, tehdään perusteltu päätös, joka perustuu katoamisen syihin, vastaanottoedellytysten myöntämisestä uudelleen kokonaan tai osittain. Menettelyn kestosta johtuvia vastaanottoedellytyksiä ei myönnetä;	a)   jos turvapaikanhakija on kadonnut tai vähintään 30 työpäivän ajan ilman perusteltua syytä laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa tai ei ole noudattanut pyyntöä toimittaa tietoja tai kutsua saapua henkilökohtaiseen haastatteluun. Kun kadonnut hakija on jäljitetty tai hän ilmoittautunut vapaaehtoisesti asianomaiselle viranomaiselle katoamisensa jälkeen, tehdään perusteltu päätös, joka perustuu katoamisen syihin, vastaanottoedellytysten myöntämisestä uudelleen kokonaan tai osittain;
Perustelu Tämä lause poistetaan, koska se ei ole johdonmukainen a alakohdan yleisen sisällön kanssa.
Tarkistus 91 22 artiklan 1 kohdan b alakohta
b)   jos hakija peruuttaa hakemuksensa;	Poistetaan.
Perustelu Tässä b alakohdassa esitetty syy on poistettu, koska hakemuksen peruuttamisen seuraukset ovat ilmeiset.
Tarkistus 92 22 artiklan 1 kohdan c alakohta
c)   jos hakija on kätkenyt varojaan ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanottoedellytyksistä;	c)   jos hakija on kätkenyt varojaan vilpillisesti ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanottoedellytyksistä;
Perustelu Hakijoihin, joita epäillään kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, on kohdistettava normaali rikosoikeudellinen menettely. Vastaanottoedellytyksiä ei saa heikentää tai evätä, ennen kuin tuomioistuin on todennut epäillyn syylliseksi. Perusehtoja, kuten ruokaa ja majoitusta, ei saa heikentää tai evätä missään tapauksessa.
Tarkistus 93 22 artiklan 1 kohdan d alakohta
d)   jos hakijaa pidetään uhkana kansalliselle turvallisuudelle tai jos on vakavaa aihetta epäillä, että hakija on tehnyt sotarikoksen tai -rikoksia taikka rikoksen tai rikoksia ihmisyyttä vastaan tai jos turvapaikkahakemuksen käsittelyn yhteydessä on ilmeisen vakavia syitä katsoa, että hakijaan on sovellettava Geneven yleissopimuksen 1 artiklan F kohdassa mainittuja perusteita.	d)   jos hakijaa pidetään uhkana yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Arvioitaessa "uhkaa yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle" on otettava asianmukaisesti huomioon turvapaikanhakijan osallistuminen terroritekoihin sellaisina kuin ne määritelty Euroopan unionin hyväksymissä terrorismin torjuntatoimissa.
Perustelu Tässä d alakohdassa esitettyjä syitä ehdotetaan poistettavaksi, koska henkilöt, joita ne koskisivat, eivät tämän direktiiviehdotuksen 2 artiklan c kohdan mukaan automaattisesti olisi turvapaikanhakijoita, vaan jäisivät sen soveltamisalan ulkopuolelle. Alakohtaan on kuitenkin lisätty uusi olettamus niitä tapauksia varten, jotka saattaisivat vaikuttaa yleiseen järjestykseen. Lisäksi on lisätty raskauttava seikka niitä tapauksia varten, jolloin uhan tavoitteena tai päämääränä on terroriteko.
Tarkistus 94 22 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä silloin, kun hakija estää huostassaan olevia alaikäisiä käymästä koulua tai osallistumasta joillekin tavanomaiseen opinto-ohjelmaan kuuluville tunneille.	Poistetaan.
Perustelu 22 artikla kokonaisuudessaan voi johtaa kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden loukkaamiseen, jos jäsenvaltiot voisivat "negatiivisen käytöksen" yhteydessä evätä hakijoilta ja heidän mukanaan olevilta perheenjäseniltä ruoan, sosiaalisen avun ja majoituksen. Siksi 22 artikla on poistettava.
Tarkistus 95 22 artiklan 4 kohta
4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastaanottoedellytysten rajoittamista tai peruuttamista koskevien päätösten on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön henkilökohtaiseen käytökseen ja suhteellisuusperiaatteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä päätökset tehdään yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.	4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vastaanottoedellytysten rajoittamista tai peruuttamista koskevien päätösten on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön henkilökohtaiseen käytökseen ja suhteellisuusperiaatteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä päätökset tehdään yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.
Perustelu Tämä tarkistus on seurausta edellisestä, jossa poistetaan tämän artiklan 3 kohta.
Tarkistus 96 22 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a) Jos turvapaikanhakijalla näyttää olevan yhteyksiä terroritekoihin siten, että hän joko osallistuu aktiivisesti tai yllyttää niihin taikka tukee, peittelee tai rahoittaa Euroopan unionin terroristijärjestöksi määrittelemän järjestön toimintaa ennen turvapaikkahakemuksen jättämistä tai sen jälkeen, jäsenvaltioiden on peruutettava tavanomaiset turvapaikanhakijan vastaanottoedellytykset ja sovellettava kansallisessa lainsäädännössään säädettyjä turvaamistoimenpiteitä.
Perustelu Koska terrorismi on kuitenkin vakava uhka demokraattisille yhteiskunnillemme, paitsi aktiivista osallistumista myös tukea ja yllyttämistä terrorismiin olisi siksi pidettävä sellaisena erityisenä tilanteena, jossa vastaanottoedellytyksiä voidaan rajoittaa tai ne voidaan peruuttaa 22 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
Tarkistus 97 22 artiklan 6 kohta
6.   Ensiapuluonteista terveydenhoitoa ja välittömästi tarvittavaa hoitoa ei saa rajoittaa eikä peruuttaa.	6.   Ruokaa, majoitusta, ensiapuluonteista terveydenhoitoa ja välittömästi tarvittavaa hoitoa ei saa rajoittaa eikä peruuttaa.
Perustelu Hakijoihin, joita epäillään kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, on kohdistettava normaali rikosoikeudellinen menettely. Vastaanottoedellytyksiä ei saa heikentää tai evätä, ennen kuin tuomioistuin on todennut epäillyn syylliseksi. Perusehtoja, kuten ruokaa ja majoitusta, ei saa heikentää tai evätä missään tapauksessa.
Tarkistus 98 23 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sellaisten henkilöiden erityistilanne, joilla on erityistarpeita, kuten alaikäiset, ilman huoltajaa tulevat alaikäiset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinäiset naiset, jotka ovat kohdanneet lähtömaassa merkittävää lakiin perustuvaa sukupuoleen liittyvää syrjintää, yksinhuoltajat alaikäisine lapsineen ja seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhrit, kansallisessa lainsäädännössään, jolla pannaan lukujen III, IV ja V aineellisia vastaanottoedellytyksiä sekä fyysistä ja psyykkistä terveydenhuoltoa koskevat säännökset täytäntöön.	1.   Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sellaisten henkilöiden erityistilanne, joilla on erityistarpeita, kuten alaikäiset, ilman huoltajaa tulevat alaikäiset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, naiset, jotka ovat kohdanneet lähtömaassa merkittävää lakiin perustuvaa sukupuoleen liittyvää syrjintää, yksinhuoltajat alaikäisine lapsineen ja henkilöt, jotka ovat kärsineet kidutuksesta, raiskauksesta tai muusta vakavasta psykologisesta, fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta, kansallisessa lainsäädännössään, jolla pannaan lukujen III, IV ja V aineellisia vastaanottoedellytyksiä sekä fyysistä ja psyykkistä terveydenhuoltoa koskevat säännökset täytäntöön.
Perustelu (Perustelun ensimmäinen ja toinen osa eivät koske suomenkielistä versiota.) Toisaalta tekstiä on jäsennetty, ja siihen on lisätty uusia tapauksia, joiden luonne edellyttää, että niiden erityistilanteet on otettava huomioon erityisemmin.
Tarkistus 99 24 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alaikäisiä ei oteta säilöön, elleivät poikkeukselliset olosuhteet oikeuta siihen.
Perustelu Säilöönotto ei ole lasten kannalta sopiva toimenpide, ja sitä tulisi käyttää vain, kun se on tarpeen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
Tarkistus 100 25 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman huoltajaa tulevalle alaikäiselle nimitetään mahdollisimman nopeasti holhooja, jonka on varmistettava, että alaikäisen tarpeet todella täytetään pantaessa tämän direktiivin säännöksiä täytäntöön. Asianomaisten sosiaaliviranomaisten on säännöllisesti tarkistettava tilanne.	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman huoltajaa tulevalle alaikäiselle nimitetään mahdollisimman nopeasti laillinen holhooja tai alaikäisen hoidosta ja hyvinvoinnista vastaava kansallinen järjestö tai toisenlainen sovelias edustustaho, jonka on varmistettava, että alaikäisen tarpeet todella täytetään pantaessa tämän direktiivin säännöksiä täytäntöön. Asianomaisten sosiaaliviranomaisten on säännöllisesti tarkistettava tilanne.
Perustelu Alaikäisen laillista holhoajaa koskevia vastuuelimiä on laajennettu.
Tarkistus 101 25 artiklan 2 kohta
2.   Ilman huoltajaa tulevat alaikäiset turvapaikanhakijat on siitä lähtien, kun heille myönnetään pääsy jäsenvaltion alueelle, siihen asti, kunnes heidän on lähdettävä siitä jäsenvaltiosta, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään sijoitettava ensisijaisesti	2.   Ilman huoltajaa tulevat alaikäiset turvapaikanhakijat on siitä lähtien, kun heille myönnetään pääsy jäsenvaltion alueelle, siihen asti, kunnes heidän on lähdettävä siitä jäsenvaltiosta, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään sijoitettava ensisijaisen toivottavasti
a)   täysi-ikäisten perheenjäsenten luokse;	a)   täysi-ikäisten perheenjäsenten luokse;
b)   sijoitusperheeseen;	b)   sijoitusperheeseen;
c)   alaikäisten majoittamiseen tarkoitettuihin keskuksiin;	c)   alaikäisten majoittamiseen tarkoitettuihin keskuksiin;
d)   muuhun alaikäisille soveltuvaan majoitukseen.	d)   muuhun alaikäisille soveltuvaan majoitukseen.
Sisarukset on pidettävä yhdessä. Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten asuinjärjestelyjä koskevat muutokset on rajoitettava mahdollisimman vähiin.	Mahdollisuuksien mukaan sisarukset on pidettävä yhdessä alaikäisen etu, ja erityisesti hänen ikänsä ja kypsyysasteensa, huomioon ottaen. Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten asuinjärjestelyjä koskevat muutokset on rajoitettava mahdollisimman vähiin.
Perustelu Sisarukset on aina kun mahdollista pidettävä yhdessä, ja lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon.
Tarkistus 102 25 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on yritettävä jäljittää ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten perheenjäsenet mahdollisimman nopeasti, jos se on lapsen edun mukaista. Silloin kun alaikäisen tai hänen läheisten sukulaistensa elämä tai koskemattomuus saattaa olla uhattuna, varsinkin jos sukulaiset ovat jääneet lähtömaahan, on huolellisesti varmistettava, että kyseisiä henkilöitä koskevien tietojen keruu, käsittely ja välittäminen tapahtuu luottamuksellisesti heidän turvallisuuttaan vaarantamatta.	3.   Jäsenvaltioiden on alaikäisen etua suojellen yritettävä jäljittää ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten perheenjäsenet mahdollisimman nopeasti. Silloin kun alaikäisen tai hänen läheisten sukulaistensa elämä tai koskemattomuus saattaa olla uhattuna, varsinkin jos sukulaiset ovat jääneet lähtömaahan, on huolellisesti varmistettava, että kyseisiä henkilöitä koskevien tietojen keruu, käsittely ja välittäminen tapahtuu luottamuksellisesti heidän turvallisuuttaan vaarantamatta..
Perustelu Substantiivi "lapsi" on korvattu "alaikäisellä", koska se on direktiivissä käytetty termi. Lausetta on myös jäsennetty.
Tarkistus 103 25 artiklan 4 kohta
4.   Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten parissa työskentelevien henkilöiden on saatava sopiva koulutus, joka vastaa näiden alaikäisten tarpeita.	4.   Ilman huoltajaa tulevien alaikäisten parissa työskentelevien henkilöiden on saatava sopiva erityiskoulutus, joka vastaa näiden alaikäisten tarpeita, ja heitä koskee heidän työssään saamiin tietoihin liittyvä salassapitovelvollisuus.
Perustelu On tärkeää täsmentää, että salassapitovelvollisuutta koskeva periaate tarkoittaa henkilöiden työssään saamia tietoja. Lisäksi mainitaan jälleen vaatimus, että ammatillisesti alaikäisten parissa työskentelevillä on ehdottomasti oltava erityiskoulutus.
Tarkistus 104 26 artikla
Kidutuksen ja järjestelmällisen väkivallan uhrit	Kidutuksen ja väkivallan uhrit
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kidutuksen, järjestelmällisen väkivallan, raiskauksen ja muun sukupuoleen liittyvän väkivallan tai muiden vakavien väkivaltaisuuksien uhrit majoitetaan tarvittaessa erityisiin keskuksiin, jotka on tarkoitettu traumoja saaneille henkilöille, tai että he pääsevät osallistumaan erityisiin kuntoutusohjelmiin. Traumaperäisestä stressireaktiosta kärsiville henkilöille on tarvittaessa annettava mahdollisuus käyttää erityisiä mielenterveys- palveluja.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kidutuksesta, väkivallasta, raiskauksesta tai muista vakavista väkivaltaisuuksista kärsineet henkilöt majoitetaan tarvittaessa erityisiin keskuksiin, jotka on tarkoitettu traumoja saaneille henkilöille, tai että he pääsevät osallistumaan erityisiin kuntoutusohjelmiin. Traumaperäisestä stressireaktiosta kärsiville henkilöille on tarvittaessa annettava mahdollisuus käyttää erityisiä mielenterveys- palveluja.
Perustelu Minkälainen tahansa väkivalta, järjestelmällinen tai ei, joka on jättänyt henkilöön merkittävän trauman, on enemmän kuin riittävä syy, että tätä pitää hoitaa tarvittavin keinoin.
Tarkistus 105 28 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten ja muiden kansallis- tai paikallistason turvapaikanhakijoiden vastaanottajien, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen toiminta yhteensovitetaan tämän direktiivin mukaisesti.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten ja muiden kansallis- , alue- tai paikallistason turvapaikanhakijoiden vastaanottajien, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen ja pakolaisryhmien yhteisöjen toiminta yhteensovitetaan tämän direktiivin mukaisesti.
Perustelu Koordinaatiota on harjoitettava myös niiden jo olemassa olevien pakolaisyhteisöjen kanssa, jotka ovat osallisina turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. On myös otettava huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa hallinnon hajauttaminen alueellisella tasolla on hyvin pitkällä ja että yhdenmukaisuuden vuoksi on monia järjestöjä, jotka ovat myös omaksuneet maantieteellisesti alueellisen toimintapiirin.
Tarkistus 106 29 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan aiheelliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää sopusointuisia suhteita paikallisyhteisöjen ja niiden alueella sijaitsevien vastaanottokeskusten välillä, jotta voidaan välttää turvapaikanhakijoihin kohdistuva rasistinen ja sukupuolinen syrjintä ja muukalaisvihaa ilmentävät teot.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan aiheelliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää sopusointuisia suhteita paikallisyhteisöjen ja niiden alueella sijaitsevien vastaanottokeskusten välillä, jotta voidaan välttää turvapaikanhakijoihin kohdistuva rasistinen syrjintä ja muukalaisvihaa ilmentävät teot.
	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet estääkseen kaikentyyppisen turvapaikanhakijoihin kohdistuvan muun syrjinnän ja edistettävä turvapaikanhakijoiden integroitumista vastaanottavien paikallisyhteisöjen talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämään.
Perustelu Turvapaikanhakijoiden integroitumista paikallisyhteisöihin, joissa he asuvat, on helpotettava ja samoin estettävä rasismia, muukalaisvihaa ja syrjintää.
Tarkistus 107 30 artikla
Järjestelmän ohjaus, seuranta ja valvonta	Järjestelmän sääntely, seuranta ja valvonta
Jäsenvaltioiden on annettava säännöt, jotka koskevat vastaanottoedellytysten ohjaamista, seurantaa ja valvontaa, sen varmistamiseksi, että	Jäsenvaltioiden on annettava säännöt, jotka koskevat vastaanottoedellytysten sääntelyä, seurantaa ja valvontaa, sen varmistamiseksi, että
a)   ne vastaavat kansallisen vastaanottojärjestelmän vastaanottoedellytyksiä;	a)   ne vastaavat kansallisen vastaanottojärjestelmän vastaanottoedellytyksiä;
b)   kaikkien keskusten palvelut vastaavat toisiaan;	b)   kaikkien keskusten palvelut vastaavat toisiaan;
c)   asianomaisella henkilöstöllä on riittävä koulutus.	c)   asianomaisella henkilöstöllä on riittävä koulutus.
Kyseisissä säännöissä on säädettävä 18 artiklassa tarkoitetusta virastosta, säännöllisistä tarkastuksista, vastaanottoedellytyksiä koskevista suuntaviivoista ja toimenpiteistä vastaanottojärjestelmän mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.	Kyseisissä säännöissä on säädettävä 18 artiklassa tarkoitetusta virastosta, vastaanottoedellytyksiä koskevista suuntaviivoista ja säännöllisistä tarkastuksista ja toimenpiteistä vastaanottojärjestelmän mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.
Perustelu Sana "ohjaus" on korvattu sanalla "sääntely" tarkoituksena antaa suurempi normatiivinen arvo säännöksille, jotka jäsenvaltiot vahvistavat vastaanottoedellytyksille. Toisaalta lausetta on jäsennelty.
Tarkistus 108 32 artikla
Jäsenvaltioiden on pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.	Jäsenvaltioiden on pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman mihinkään seikkaan, kuten sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, terveydentilaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, perustuvaa syrjintää.
Perustelu Tarkistus ei kaipaa perusteluja.
Tarkistus 109 33 artiklan 3 kohta
Kertomuksen esittämisen jälkeen komissio laatii vähintään viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.	Kertomuksen esittämisen jälkeen komissio laatii kahden ja puolen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.
Perustelu Kertomuksen esittämisen määräaikaa, joka voisi olla joka viides vuosi, pidetään toisaalta liian pitkänä ja toisaalta komissiolle annetaan liikaa vapautta. Nämä molemmat tekijät ovat epäasianmukaisia tarvittavan demokraattisen valvonnan näkökulmasta. Pysyvällä kahden ja puolen vuoden määräajalla katsotaan korjattavan nämä epäkohdat.
Tarkistus 110 34 artikla, otsikko ja teksti
Seuraamukset	Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät rikkomukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, suhteellisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 35 artiklassa säädettyyn päivään mennessä ja ilmoitettava niiden muutokset mahdollisimman pian.	Direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä rikkomuksia tarkastellaan EY:n perustamissopimuksen 226–231 artikloissa määrättyjen menettelytapojen perusteella.
Perustelu Turvapaikkapolitiikka on osa ensimmäistä pilaria. Sen johdosta EU:n tuomioistuin on toimivaltainen ja rikkomukset ja seuraamukset määrätään edellä mainittujen EY:n perustamissopimuksen artiklojen mukaisesti.
Tarkistus 111 35 a artikla (uusi)
	35 a artikla
	Siirtymäsäännös
	Direktiivin .../.../EY (pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista) tullessa voimaan "turvapaikkaa", "menettelyjä" ja "muutoksenhakua" koskevat määritelmät katsotaan korvatuiksi kyseisessä direktiivissä vahvistetuilla määritelmillä.
Perustelu Koska viitedirektiivi ei ole vielä tullut voimaan, siinä määriteltyjä käsitteitä, joihin tässä direktiivissä viitataan, sovelletaan sen tultua voimaan.

• [1] EYVL C 213, 31.7.2001, s. 286.

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2001) 181[1]),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 63 artiklan,

–   neuvoston kuultua sitä EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan mukaisesti (C5‑0248/2001),

–   neuvoston tiedotettua sille, että Yhdistynyt kuningaskunta haluaa osallistua komission ehdotuksen kohteena olevan toimenpiteen hyväksyntään ja soveltamiseen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan, työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnot (A5‑0112/2002),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on muutettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   vaatii aloittamaan neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

• [1] EYVL C 213, 31.7.2001, s. 286.

PERUSTELUT

I.   ARVIOINTI

Ensiksi esittelijän on onniteltava komissiota direktiiviehdotuksen korkeatasoisesta tekstistä, jonka valmistelussa on analysoitu huolellisesti sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä kussakin jäsenvaltiossa että todellisia olosuhteita, joissa turvapaikanhakijat otetaan vastaan. Valmistelussa on kuultu myös YK:n pakolaisasiain päävaltuutettua sekä asiaan liittyviä tärkeimpiä julkishallinnon yksiköitä ja yksityisiä järjestöjä.

Edellä mainittu ei kuitenkaan estä esittelijää arvostelemasta tätä epäjohdonmukaista tapaa säätää lakia. On selvää, että kun tehdään lainsäädäntöehdotus, joka käsittää kaikki toimenpiteet, jotka Euroopan unionin pitää lyhyellä aikavälillä hyväksyä, jotta Tampereen Eurooppa-neuvostossa suunniteltua poliittista ohjelmaa pystyttäisiin noudattamaan, tehtävä on mittasuhteiltaan valtava. Kukaan ei sitä kiellä, mutta ei myöskään voida kieltää, että lainsäädäntöteitse on mahdotonta muodostaa kokonaisvaltainen yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä.

Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien kohdassa 15 ennakoitiin, että pitkällä aikavälillä Euroopan unioni soveltaa yhteistä turvapaikkamenettelyä ja yhdenmukaista säännöstöä turvapaikkaa hakeviin henkilöihin.

Esittelijä on tietoinen, että eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen ensi vaiheessa lähdetään käytännössä liikkeelle tyhjästä ja että jäsenvaltiot ovat haluttomia jakamaan toimivaltaansa tai sopeutumaan uusiin järjestelmiin, vaikka niillä on poliittista tahtoa sen tekemiseen. Mutta kaikki tämä ei estä sitä, että vähimmäisvaatimukset määrittelevässä alkuvaiheessa, jolloin jäsenvaltioille suodaan suuri joustovara, turvapaikka-asioihin liittyvä lainsäädäntö voidaan tehdä yksinkertaisemmaksi, järjestelmällisemmäksi ja yhdenmukaisemmaksi.

Tähän saakka komissio on täyttänyt tehtävänsä ja esittänyt paketin lainsäädäntöehdotuksista, joilla täydennetään turvapaikkajärjestelmää sen ensimmäisessä vaiheessa. Kuitenkin nämä ehdotukset koostuvat tällä hetkellä toisaalta asetuksesta, päätöksestä ja kahdesta jo hyväksytystä direktiivistä sekä toisaalta asetusehdotuksesta ja viidestä direktiiviehdotuksesta, jotka kukin ovat eri vaiheissa lainsäädäntöprosessia.

Komissio nimittää ”rakennuspalikoiksi” tämäntyyppistä lainsäätämistapaa, jossa kukin säännös muodostaa loppurakennelmaan täydellisesti sopivan tiilen. Käytännössä tämä on kuitenkin pelkkää teoriaa, koska kukin säännös viittaa lakkaamatta toisen säännöksen sisältöön, vaikka alkujaan kaikki onkin voitu muodostaa yhden käsitteen perusteella. Lainsäädäntöprosessin aikana kukin säännöksistä muuttuu perusteellisesti, minkä takia säännöksistä tulee ristiriitaisia ja erittäin mutkikkaita.

Miten esimerkiksi tämän mietintöluonnoksen aiheena olevassa direktiiviehdotuksessa voidaan lakkaamatta viitata turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiiviehdotuksen sisältöön, kun tiedetään, että Euroopan unionin neuvosto aikoo uudelleen kuulla Euroopan parlamenttia asiaan liittyen eikä tiedetä, mikä ehdotuksen sisältö on lainsäädäntöprosessin päätyttyä?

Miten voidaan pitää lainsäädäntötapaa oikeana, kun itse neuvosto on Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien arviointia käsittelevässä asiakirjassa 14. marraskuuta 2001 määritellyt aikarajan, jonka kuluessa on hyväksyttävä nämä neljä direktiiviä, joiden pitää muodostaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäinen vaihe ja jonka mukaisesti turvapaikan hakijoiden vastaanottoehdoista annettu direktiivi hyväksytään kesäkuussa 2002, turvapaikkamenettelystä annettu direktiivi kesäkuussa 2003 ja pakolaisen käsitteen määrittelemisestä annettu direktiivi joulukuussa 2003, kun loogisen järjestyksen olisi pitänyt olla päinvastainen?

Siispä noudattamalla aikataulua, joka koskee tätä direktiiviehdotusta ja joka on laadittu toisiaan teoreettisesti täydentävien eri turvapaikkamääräysten hyväksymistä varten, syntyy paradoksaalinen tilanne, jossa määräykset, jotka pitäisi hyväksyä ensin, koska ne toimivat seuraavien edellytyksinä, hyväksytään viimeiseksi ja päinvastoin. Näin ollen voidaan sanoa avoimesti, että Euroopan unioni aloittaa yhteisen turvapaikkatalon rakentamisen ”katosta”.

Turvapaikka-asioihin liittyvän lainsäädännön laatimisessa on monta näkökohtaa, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa ja jotka muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Siksi on loogista, että lainsäädäntöehdotuksissa pitää ottaa huomioon tämä todellisuus ja että lakia ei säädetä ajallisesti erillisinä paloina, vaan yleisesti ja yhdenmukaisesti niin, että eriasteisen pakolaisaseman myöntäminen, turvapaikkahakemuksiin sovellettavat menettelyt ja hakijoiden vastaanottoehdot muodostavat osan samaa säännöstöä ja että lainsäädäntöprosessin mukanaan tuomat mahdolliset muutokset kohdistuvat yhtäaikaa kaikkiin tekijöihin.

Näiden yleisten huomioiden lisäksi esittelijä ehdotti alunperin 115 tarkistusta. Esittelijä haluaa kiittää tämän valiokunnan jäseniä, jotka ovat hyväksyneet niistä 75.

Näillä tarkistuksilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

1.   Jotta tekstistä tulisi järjestelmällisempää, selvempää, tarkempaa ja yksinkertaisempaa, ehdotetaan tehtäväksi tarkistukset 4, 7, 12, 15, 17, 18, 27, 28, 35, 42, 43, 64, 104 ja 107.

2.   Joillakin ehdotetuilla tarkistuksilla poistetaan osa tekstistä silloin, kun ei ole katsottu asianmukaiseksi jättää sitä sisältönsä puolesta määräykseen, sillä tekstin on oltava johdonmukaista. Joissakin tapauksissa aikaisemman tekstin toistuminen poistetaan. Tämän takia ehdotetaan tarkistuksia 39, 87 ja 88.

3.   Tarkistusta 19 ehdotetaan tehtäväksi siksi, että täsmennettäisiin direktiivin henkilöön kohdistuvaa soveltamista, sillä direktiiviä sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, mutta ei unionin kansalaisiin.

4.   Tässä komission ehdotuksessa viitataan jatkuvasti neuvoston turvapaikkamenettelyn vähimmäisvaatimuksista ja eri menettelyvaiheissa tehtyjä päätöksiä koskevista valitusmenettelyistä tekemään direktiiviehdotukseen. Uudelta ehdotukselta ei puutu ainoastaan hyväksyntä, vaan parlamenttia pitää kuulla uudelleen siihen liittyen. Näiden juridisesti epävarmojen olosuhteiden vallitessa tulevan direktiivin sisältöön liittyen esittelijä ehdottaa useita tarkistuksia lyhentämällä komission tekstiä tulevaan säännökseen viitatessa. Tämän takia ehdotetaan tarkistuksia 76, 78, 79, 80, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88.

5.   Samasta syystä esittelijä ehdottaa tarkistusta 111 ja uuden 35 a artiklan mukaan liittämistä siirtymämääräyksenä, jonka tarkoitus on se, että määritelmät kuten ”turvapaikkahakemus”, ”menettelyt”, ”valitukset” katsotaan korvatuiksi tulevassa direktiivissä olevilla menettelyiden vähimmäisvaatimuksia koskevilla määritelmillä direktiivin tullessa voimaan.

6.   Esittelijä ehdottaa toisia tarkistuksia, joiden tarkoituksena on se, että vastaanoton materiaaliset perusteet (majoitus, ruoka, vaatetus) hoidetaan toisinaan tavarana, toisinaan rahoitusmääräyksinä, mutta ei koskaan ostokuponkeina. Kokemus on osoittanut, että tapauksissa, joissa on käytetty ostokuponkeja, syrjintää voi tapahtua eikä saavuteta minkäänlaista hyötyä. Tästä syystä ehdotetaan tarkistuksia 29, 58 ja 62.

7.   Jotta kaikkien ihmisten perusoikeutta yksityiselämään suojeltaisiin, esittelijä ehdottaa tarkistuksia 46, 64, 68 ja 103.

8.   Jotta vältyttäisiin syrjinnältä, joka liittyy menettelyyn, jota voidaan soveltaa turvapaikkahakemuksen käsittelyvaiheessa, ehdotetaan tarkistuksia 11, 73, 78, 79, 80, 82, 83, 84, 85 ja 86.

9.   Tasapuolisuusperiaatteen vaatimusten mukaan poikkeavien tai erityisolosuhteissa elävien henkilöiden (alaikäiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, kidutetut, mielisairaat, vammaiset jne.) on saatava erityiskohtelu. Erityisolosuhteet huomioon ottaen esittelijä ehdottaa tarkistuksia 4, 12, 81, 98, 102 ja 104.

10.   Kaikille sairaille järjestettävä sairaanhoito koostuu periaatteessa sekä terveydenhoitopalveluista että niitä avustavista palveluista. Tämän seikan vuoksi esittelijä ehdottaa korvattavaksi espanjankielisessä versiossa sanan ”médica” sanalla ”sanitaria” (ei vaikuta suomenkieliseen versioon) silloin, kun se liittyy lainsäädäntöehdotukseen. Siksi esittelijä ehdottaa tarkistuksia 76 ja 98.

11.   Esittelijä ehdottaa tarkistuksia 30 ja 32 siksi, että vältetään suora viittaus paikkoihin, jotka voisivat olla säilöönotto- tai vastaanottokeskuksia, mutta joiden määritteleminen voisi vahingoittaa järjestelmää, kun mahdollisuus tarvittavaan joustavuuteen tietyissä yhteyksissä poistuu.

12.   Tarkistuksessa 40 ehdotetaan, että tarvittaessa turvapaikan hakijalle myönnetään viisumi, koska ilman sitä hän ei oikeastaan pystyisi matkustamaan.

13.   Tarkistuksella 49 esittelijä ehdottaa, että alaikäisen henkilön pääsyä mukaan koulutusjärjestelmään helpotetaan mitä pikimmin ja että häntä autetaan kielellisesti silloin, kun hän ei osaa vastaanottajamaan kieltä.

14.   Samoin esittelijä ehdottaa tarkistusta 71, jotta estettäisiin se, että suuri määrä ihmisiä joutuu siirtymään, mistä Euroopan lähihistoriassa on liikaakin esimerkkejä.

15.   Tarkistusta 93 on ehdotettu siksi, että ennakoitaisiin turvapaikanhakijan mahdolliset yhteydet terrorismiin.

16.   Lopuksi esittelijä ehdottaa tarkistusta 75, jotta riittävän varakkaat turvapaikanhakijat osallistuisivat joko täysin tai osittain vastaanotosta ja terveydenhoitopalveluista aiheutuviin kustannuksiin.

ULKOASIOIDEN, IHMISOIKEUKSIEN SEKÄ YHTEISEN TURVALLISUUDEN JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

19.maaliskuuta 2002

kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ehdotus neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista

(KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

Valmistelija: Demetrio Volcic

ASIAN KÄSITTELY

Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta nimitti 12. syyskuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Demetrio Volcicin.

Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 23. tammikuuta ja 18. maaliskuuta 2002 pitämissään kokouksissa.

Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin 29 puolesta ja 4 tyhjää.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Elmar Brok (puheenjohtaja/puheenjohtajana), Baroness Nicholson of Winterbourne (varapuheenjohtaja), Geoffrey Van Orden (varapuheenjohtaja), Christos Zacharakis (varapuheenjohtaja), Demetrio Volcic (valmistelija), Ole Andreasen, Alexandros Baltas, André Brie, Véronique De Keyser, Olivier Dupuis (Emma Boninon puolesta), Pere Esteve, Hélène Flautre (Elisabeth Schroedterin puolesta), Per Gahrton, Ulpu Iivari (Pasqualina Napoletanon puolesta), Catherine Lalumière, Alain Lamassoure, Raffaele Lombardo (Raimon Obiols i Germàn puolesta), Cecilia Malmström, Pedro Marset Campos, Arie M. Oostlander, Tokia Saïfi (Jas Gawronskin puolesta), Jannis Sakellariou, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacques Santer, Amalia Sartori, Ioannis Souladakis, Ursula Stenzel, The Earl of Stockton (John Walls Cushnahanin puolesta), Ilkka Suominen, Hannes Swoboda, Charles Tannock, Gary Titley (Jan Marinus Wiersman puolesta), Paavo Väyrynen.

LYHYET PERUSTELUT

1.   Tämä lausunto viittaa ainoastaan komission direktiiviehdotukseen turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (KOM(2001) 181). Menettelysyistä johtuen lausunnossa ei voida kommentoida yksityiskohtaisesti komission antamia tähän aiheeseen liittyviä asiakirjoja (KOM(2000) 755, KOM(2001) 510, KOM(2001) 673). Teksti on selkeä vain, jos kaikki neljä dokumenttia otetaan yhdessä huomioon.

2.   Komission direktiiviehdotus on käyttökelpoinen asiakirja, jonka yksityiskohtainen tekninen analyysi kuvaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien vähimmäisvaatimusten asettamista jäsenvaltioissa (KOM(2001) 181). Pääsyy kritiikille on ehdotuksen suhteellisen idealistinen sävy, mikä johtaa kestämättömiin ennakko-oletuksiin ehdotettujen toimien toteuttamiskelpoisuudesta, mikä ei ole pakolaisten edun mukaista.

3.   Kyseinen ehdotus ei ota huomioon saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää ja paikallisen tason viranomaisten resurssien puutetta, eikä niitä rajoitteita, mitkä näin laaja-alaisen ja huomattavaa tukea vaativan ohjelman täytäntöönpanossa tulevat myöhemmin esille. Asiakirjassa ei myöskään analysoida tai käsitellä laajemmin tämänhetkistä tilannetta. Todennäköisesti ei mikään paikallistason viranomainen pystyisi käytännössä edes lyhyen aikaa tukemaan ehdotetulla tasolla turvapaikanhakijoita.

4.   On lisäksi tarpeellista, että keskitytään kunnollisesti moraalisen ja eettisen tason kysymysten lisäksi myös jäsenvaltioiden käytettävissä oleviin keinoihin ratkaista ongelmia pakolaisten edun mukaisesti.

5.   Samoin myös koko strategian täytyy olla yhteydessä ponnisteluihin mafian ja kansainvälisen ihmiskauppaverkostojen torjumiseen. Nämä sopeutuvat erityisen hyvin erilaisiin olosuhteisiin ja muuttavat usein kokonaisten väestönosien siirtelyä koskevia menettelytapojaan. Tätä on käsitelty jonkun verran komission asiakirjassa (KOM(2001) 672), mutta valmistelijan mielestä tähän aiheeseen tulee paneutua tarkemmin. Esitys ei ota tarpeeksi huomioon sitä, että tosiasiallisesti henkilöt eivät useinkaan saavu yksin vaan järjestetyissä ryhmissä ja että he ovat maksaneet matkasta huomattavia rahasummia. Tämä puolestaan viittaa siihen, että ihmissalakuljettajat ovat hyvin järjestäytyneitä.

6.   Tämä ehdotus ja siihen liittyvät dokumentit eivät nykyisessä muodossaan käsittele kaikkein tärkeintä kysymystä: miten määritellä selkeästi ja uudella lailla termi "pakolainen" ja siten tarkentaa Geneven yleissopimuksen määrittelyä. Tämä on välttämätöntä uudessa yleismaailmallisessa tilanteessa, jossa monet pakolaiset eivät ole perinteisiä poliittisia pakolaisia, vaan etsivät yksinkertaisesti parempaa elämää Länsi-Euroopassa. Tarkentava geopoliittinen analyysi puuttuu.

7.   On kaiken kaikkiaan välttämätöntä päästä yhteiseen eurooppalaiseen kantaan "pakolainen" termin määritelmästä ennen kuin saatetaan voimaan muuta lainsäädäntöä.

8.   Eurooppa-neuvoston kokous Laekenissa 14.–15. joulukuuta 2001 on pyytänyt komissiota tekemään 30. huhtikuuta 2002 mennessä tarkennetut ehdotukset turvapaikkamenettelystä, perheenyhdistämisestä ja "Dublin II" -asetuksesta. Valmistelija suosittaa, että komissio pitäisi kyseistä pyyntöä tilaisuutena sisällyttää kyseiset 4 asiakirjaa yhteisiin puitteisiin.

9.   Valmistelija toivoo näin, että seuraavia tarkistuksia pidettäisiin suuntaa-antavina edellä käsitellyistä perustavanlaatuisista näkökohdista lähtien. Seuraavat tarkistukset koskevat ainoastaan selkeitä kohtia.

TARKISTUKSET

Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti [1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
	(3 a) On välttämätöntä tarkastella uudelleen olemassa olevaa "pakolainen"‑termin määrittelyä, kuten se on määritelty Geneven sopimuksessa, sillä idän ja lännen vastakkaisasettelun päätyttyä ja uuden ongelmien tultua esiin (kuten paikalliset sodat, etniset karkotukset ja turvapaikkalainsäädännön jatkuva väärinkäyttö) on asiantila muuttunut.
Perustelu Tekstistä ei käy kunnolla ilmi lausunnon valmistelijan esittämä oikeutettu vaatimus perusteluissa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
	(3 b) Euroopan unionissa täytyy kehittää pidemmälle meneviä mekanismeja, jotta pakolaisvirroista syntyviin ongelmiin voitaisiin puuttua paremmin ja tehokkaammin.
Perustelu Pakolaisvirroista syntyviin ongelmiin olisi puututtava EU:ssa paremmin ja tehokkaammin. Tämä on looginen pyrkimys luotaessa yhteisön turvapaikkapolitiikkaa.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)
	(3 c) Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi parantaa eikä heikentää EU:n normeja.
Perustelu Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tulisi vähentää eri valtioiden välistä kilpailua mikä niistä on vaikeimmin lähestyttävä turvapaikanhakijoille ja myös varmistaa, että vähimmäisvaatimukset ovat korkeatasoiset.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Tämä direktiivi tunnustaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen1, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen2, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen.
	Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus U.N. Doc. A/6316 (1966), 993 U.N.T.S. 3, joka tuli voimaan 3. tammikuuta 1976.
	2 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus U.N. Doc A/14668 (1966), 999 U.N.T.S. 171, joka tuli voimaan 16. joulukuuta 1966.
Perustelu Direktiivissä käsiteltyjä aiheita täytyy tarkastella perusoikeuksien näkökulmasta, kuten talous- ja sosiaalineuvosto korostaa ja ne pitää saattaa kansainvälisen oikeuden yhteyteen, kattaen Geneven yleissopimuksen ja New Yorkin lisäpöytäkirjan sekä edellä mainitut kansainväliset sopimukset.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 15 kappale
(15)   Olisi turvattava kansallisten vastaanottojärjestelyjen ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tehokkuus turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.	(15)   Olisi turvattava kansallisten vastaanottojärjestelyjen ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tehokkuus turvapaikanhakijoiden vastaanotossa, kuten on esimerkiksi määrätty unionin ulkorajojen sekä viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alan hallinnollisen yhteistyön toimintaohjelmassa (Argo-ohjelma).
Perustelu Argo-toimintaohjelman päämäärä on nimenomaisesti tiedottaa kansallisille viranomaisille EU:n turvapaikka-asioita koskevien toimenpiteiden kehityksestä.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 16 kappale
Turvapaikka-asioita koskevat poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset vaikuttavat yleisellä ja erityisesti paikallisyhteisöjen tasolla olennaisella tavalla turvapaikanhakijoiden elämänlaatuun. Näiden yhteisöjen ja vastaanottokeskusten sopusointuisia suhteita olisi sen vuoksi edistettävä.	Turvapaikka-asioita koskevat poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset vaikuttavat yleisellä ja erityisesti paikallisyhteisöjen tasolla olennaisella tavalla turvapaikanhakijoiden elämänlaatuun. Näiden yhteisöjen ja vastaanottokeskusten sopusointuisten suhteiden pitäisi sen vuoksi olla jäsenvaltioiden ja yhteisön politiikan päämäärä.
Perustelu Kokemus osoittaa, ettei raja-alueilla paikallinen yhteisö hyväksy helposti pakolaisia, vaikka valtion viranomaiset lupaavat taloudellista tukea ja korostavat, että pakolaisten läsnäolo on väliaikaista. Tässä jännittyneessä tilanteessa ainoastaan jotkut uskonnolliset ja humanitaariset järjestöt yrittävät auttaa yhteyksien ylläpidossa, joten ei ole realistista puhua sopusointuisista suhteista.
Tarkistus 7 1 artikla
Tässä direktiivissä säädetään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista.	Tässä direktiivissä säädetään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja muuta kansainvälistä suojelua jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista.
Perustelu Komission ehdotus ei koske niitä henkilöitä, jotka pyytävät suojelua vedoten muihin syihin kuin mitä kuuluu Geneven yleissopimukseen. Direktiiviä olisi laajennettava kattamaan hakemukset, jotka koskevat kaikkea eri kansainvälisen suojelemisen muotoja.
Tarkistus 8 2 artiklan c alakohta
c)   'hakijalla' tai 'turvapaikanhakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansallisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä. Lopullinen päätös on päätös, jonka suhteen on käytetty kaikki neuvoston direktiivin .../.../EY [pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista] mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet;	c)   'hakijalla' tai 'turvapaikanhakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansallisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt turvapaikka-, tai muuta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen , josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä. Lopullinen päätös on päätös, jonka suhteen on käytetty kaikkia muutoksenhakumahdollisuuksia;
Perustelu Komission ehdotus ei koske niitä henkilöitä, jotka pyytävät suojelua vedoten muihin syihin kuin mitä kuuluu Geneven yleissopimukseen. Direktiiviä olisi laajennettava kattamaan hakemukset, jotka koskevat kaikkea eri kansainvälisen suojelemisen muotoja.
Tarkistus 9 26 artikla, otsikko ja 1–3 kohta
Kidutuksen ja järjestelmällisen väkivallan uhrit	Kidutuksen ja väkivallan uhrit
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kidutuksen, järjestelmällisen väkivallan, raiskauksen ja muun sukupuoleen liittyvän väkivallan tai muiden vakavien väkivaltaisuuksien uhrit majoitetaan tarvittaessa erityisiin keskuksiin, jotka on tarkoitettu traumoja saaneille henkilöille, tai että he pääsevät osallistumaan erityisiin kuntoutusohjelmiin. Traumaperäisestä stressireaktiosta kärsiville henkilöille on tarvittaessa annettava mahdollisuus käyttää erityisiä mielenterveys- palveluja.	1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kidutuksesta, raiskauksesta tai muista vakavista väkivaltaisuuksista kärsineet henkilöt majoitetaan tarvittaessa erityisiin keskuksiin, jotka on tarkoitettu traumoja saaneille henkilöille, tai että he pääsevät osallistumaan erityisiin kuntoutusohjelmiin. Traumaperäisestä stressireaktiosta kärsiville henkilöille on tarvittaessa annettava mahdollisuus käyttää erityisiä mielenterveyspalveluja.
	2.   Mikäli jäsenvaltiot saavat tietoonsa tällaista järjestelmällistä toimintaa, niitä pyydetään ilmoittamaan tästä komissiolle, jotta komissio voi tutkia asiaa tarkemmin, tehdä asian julkiseksi ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
	3.   On edelleen otettava tiukasti huomioon uhrien yksityisyys ja se, että heidän esiintyminen todistajina voi aiheuttaa heille suurta henkistä rasitusta ja johtaa mahdollisesti kostotoimenpiteisiin.
Perustelu Ensimmäinen osa on otettu valmistelijan ehdotuksesta. Toinen osa on itsestäänselvä: järjestäytynyt kidutus on paljastettava. "Tarvittavien toimenpiteiden" avulla voivat toimivaltaiset yhteisön toimielimet tuomita tai jäädyttää avunannon ja/tai keskinäiset suhteet.
Tarkistus 10 34 artikla, otsikko ja teksti
Seuraamukset	Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät rikkomukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, suhteellisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 35 artiklassa säädettyyn päivään mennessä ja ilmoitettava niiden muutokset mahdollisimman pian.	Direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä rikkomuksia tarkastellaan EY:n perustamissopimuksen 226–231 artikloissa määrättyjen menettelytapojen perusteella.
Perustelu Turvapaikkapolitiikka on osa ensimmäistä pilaria. Sen johdosta EU:n tuomioistuin on toimivaltainen ja rikkomukset ja seuraamukset määrätään edellä mainittujen EY:n perustamissopimuksen artiklojen mukaisesti.

• [1] EYVL C 213, 31.07.2001, s 286.

OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

27.marraskuuta 2001

kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ehdotus neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista

(KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

Valmistelija: Manuel Medina Ortega

ASIAN KÄSITTELY

Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta nimitti 26. kesäkuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Manuel Medina Ortegan.

Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 6., 21., 26. ja 27. marraskuuta 2001 pitämissään kokouksissa.

Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset yksimielisesti.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Ward Beysen, (puheenjohtajana), Willi Rothley (varapuheenjohtaja), Manuel Medina Ortega (valmistelija), Paolo Bartolozzi, Maria Berger, Willy C.E.H. De Clercq (Toine Mandersin puolesta), Raina A. Mercedes Echerer, Francesco Fiori (Antonio Tajanin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Janelly Fourtou, Marie-Françoise Garaud, Evelyne Gebhardt, Fiorella Ghilardotti (Enrico Bosellin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Gerhard Hager, Malcolm Harbour, Heidi Anneli Hautala, Ruth Hieronymi (Joachim Wuermelingin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), The Lord Inglewood, Ioannis Koukiadis (Carlos Candalin puolesta), Kurt Lechner, Klaus-Heiner Lehne, Neil MacCormick, Luís Marinho, Hans-Peter Mayer, Arlene McCarthy, Bill Miller, Astrid Thors (varajäsen), Diana Wallis ja Stefano Zappalà.

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotus neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista on soveltamisalaltaan hyvin suppea, sillä siinä ei käsitellä lainkaan turvapaikan myöntämisen edellytyksiä, joita säännellään vastakin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden yleisten periaatteiden ja jäsenvaltioiden perustuslakien mukaisesti. Ehdotus koskee ainoastaan oikeudellisia menettelyitä turvapaikan saamiseksi ja vastaanoton edellytyksiä hakemuksen käsittelyvaiheessa: tiedottaminen, asiakirjat, liikkumisvapaus, aineelliset edellytykset, perheenjäsenistä huolehtiminen, alaikäisten lasten koulutus, pääsy työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen, fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto jne. Näillä kohtuullisilla säännöillä varmistetaan turvapaikanhakijalle ja hänen perheelleen normaalit elinolot siksi aikaa, kun hakemusta käsitellään.

Koska terrorismi on kuitenkin vakava uhka demokraattisille yhteiskunnillemme, paitsi aktiivista osallistumista myös tukea ja yllyttämistä terrorismiin olisi siksi pidettävä sellaisena erityisenä tilanteena, jossa vastaanottoedellytyksiä voidaan rajoittaa tai ne voidaan peruuttaa 22 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Siksi oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta hyväksyy direktiiviehdotuksen, mutta esittää sen 22 artiklaan seuraavaa tarkistusta.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti [1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 22 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a) Jos turvapaikanhakijalla näyttää olevan yhteyksiä terroritekoihin siten, että hän joko osallistuu aktiivisesti tai yllyttää niihin taikka tukee, peittelee tai rahoittaa Euroopan unionin terroristijärjestöksi määrittelemän järjestön toimintaa ennen turvapaikkahakemuksen jättämistä tai sen jälkeen, jäsenvaltioiden on peruutettava tavanomaiset turvapaikanhakijan vastaanottoedellytykset ja sovellettava kansallisessa lainsäädännössään säädettyjä turvaamistoimenpiteitä.

• [1] Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.

TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

4.joulukuuta 2001

kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ehdotus neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista

(KOM(2001) 181 – C5‑0248/2001 – 2001/0091(CNS))

Valmistelija: Hélène Flautre

ASIAN KÄSITTELY

Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta nimitti 5. heinäkuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Hélène Flautren.

Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 20. marraskuuta ja 3.–4. joulukuuta 2001 pitämissään kokouksissa.

Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin 20 puolesta, 0 vastaan ja 16 tyhjää.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Michel Rocard (puheenjohtaja), Marie-Thérèse Hermange (varapuheenjohtaja), Hélène Flautre (valmistelija), Jan Andersson, Elspeth Attwooll (Luciana Sbarbatin puolesta), Regina Bastos, Hans Udo Bullmann (Harald Ettlin puolesta), Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Luigi Cocilovo, Proinsias De Rossa, Jillian Evans, Ilda Figueiredo, Marie-Hélène Gillig, Anne-Karin Glase, Koldo Gorostiaga Atxalandabaso, Stephen Hughes, Jean Lambert, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Mario Mantovani, Manuel Medina Ortega (Elisa Maria Damiãon puolesta), Claude Moraes, Ria G.H.C. Oomen-Ruijten (Carlo Fatuzzon puolesta), Paolo Pastorelli (Raffaele Lombardon puolesta), Manuel Pérez Álvarez, Bartho Pronk, Ursula Schleicher (Winfried Menradin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Herman Schmid, Miet Smet, Gabriele Stauner (María Antonia Avilés Perean puolesta), Ilkka Suominen, Helle Thorning-Schmidt, Ieke van den Burg, Anne E.M. Van Lancker ja Barbara Weiler.

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan turvapaikkapolitiikan kehittäminen on osoittautunut välttämättömäksi: jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen nykyiset erot ovat johtaneet kieroutuneisiin turvapaikkoja koskeviin kilpailumarkkinoihin, joista Sangatte- ja Tarifa -keskukset ovat esimerkkejä, joita ei voida hyväksyä. Jäsenvaltioilla, jotka ottavat käyttöön toimia turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaamiseksi, on vastassaan yhä suurempi määrä turvapaikkahakemuksia, ja pakolaisista on tullut erilaisten mafioiden ja ihmisten kurjuudella kauppaa käyvien "salakuljettajien" uhreja.

Valtavien pakolaisvirtojen saapuminen Euroopan unioniin ei ole tilapäinen ilmiö, vaan johtuu taloudellisesta kurjuudesta, yhteiskunnallisesta turhautumisesta ja poliittisesta painostuksesta epätasa-arvoisessa maailmassa. Pakolaisten ihmisarvoinen ja selkeään, vakaaseen ja yhdenmukaiseen politiikkaan perustuva vastaanotto on myös ilmaus siitä tehtävästä, jonka Euroopan unioni haluaa itselleen kuuluvan solidaarisen maailman rakentamisessa, ja se merkitsee samalla yhteisön hankkeen laadun ja suunnan määrittelyä. Euroopan valinnalla on ratkaiseva vaikutus sekä kansainväliseen kehitykseen että asioiden kulkuun Euroopan tasolla.

Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on oltava samat oikeudet kuin Euroopan unionissa asuvilla kolmansien maiden kansalaisilla ja unionin kansalaisilla. Oikeus työhön, terveyteen ja koulutukseen ovat olennaisen tärkeitä, kun halutaan taata turvapaikanhakijoiden sosiaalinen integraatio ja ihmisarvon kunnioitus sekä välttää köyhyys ja laiton siirtolaisuus. Tällaisiin oikeuksiin, ja erityisesti työnteko-oikeuteen, on liityttävä niiden tehokkuuden takaamiseksi myös liikkumis- ja oleskeluvapaus, jotka ovat ratkaisevia myös jäsenvaltiosta toiseen liikkumisen ja siitä aiheutuvien dramaattisten vaikutusten vähentämiseksi.

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän luominen Euroopan unioniin voi olla hyödyllinen väline, jos halutaan vastata haasteeseen, joka koskee vastaanottavan maan väestön elinoloja vastaavien olosuhteiden takaamista turvapaikanhakijoille, jolloin vältetään sosiaalinen syrjäytyminen ja vetäytyminen ja edistetään uusien asukkaiden integroitumista. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevien vähimmäissääntöjen täytäntöönpano on tärkeä askel kohti yhteisen turvapaikkamenettelyn ja yhtenäisen aseman luomista turvapaikanhakijoille rakennettaessa vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvaa aluetta Eurooppaan.

Turvapaikkapolitiikan on nojauduttava kolmeen perusohjeeseen:

–   turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien kunnioituksen takaaminen

–   turvapaikanhakijoiden jäsenvaltiosta toiseen liikkumisen rajoittaminen

–   ponnistelujen oikeudenmukainen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä.

Turvapaikanhakijalla on jäsenvaltiosta riippumatta oltava samat oikeudet saada suojelua ja samanlaiset vastaanotto-olosuhteet. Hakijoiden on voitava jättää suojelua koskeva anomuksensa haluamaansa jäsenvaltioon. Lopullisen päämäärän olisi oltava turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan yhteisöllistäminen vuonna 2004.

Tavoite, jonka mukaan turvapaikanhakijoille olisi myönnettävä samat oikeudet kuin unionin asukkaille saattaa joitakin tämän direktiivin osatekijöitä kyseenalaisiksi. Myönnettyjä oikeuksia ei voida rajoittaa johtuen "kielteisestä" käytöksestä tai hallinnollisista tai menettelyyn liittyvistä syistä. Ensiksi mainitussa tapauksessa on noudatettava jäsenvaltion yleisiä säädöksiä.

On valitettavaa, ettei kansalaisjärjestöjen osallistumista joihinkin kyseisen direktiivin täytäntöönpanoa koskeviin erittäin merkittäviin vaiheisiin ole taattu. Tällaisia ovat terveyspalvelujen luonteen määrittäminen tai osallistuminen, yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen kanssa, kyseisten yhteisöjen ja vastaanottokeskusten harmonisten suhteiden edistämiseen.

Koska direktiivissä luodaan vähimmäissäännöt, joiden avulla kaikissa jäsenvaltioissa voidaan päästä samoihin tuloksiin, on olennaisen tärkeää luoda sääntöjen soveltamista koskeva valvontajärjestelmä. Tavoite ei ole helppo ja valittu oikeudellinen väline jättää jäsenvaltioille erittäin suuren toimintavapauden, mikä saattaa vaikeuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tehdä vähimmäissäännöistä pelkkiä periaatteita. Kansalaisjärjestöjen olisi yhdessä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa laadittava raportti jäsenvaltioiden aineellisista vastaanotto-olosuhteista. Kyseiset päätelmät toimitettaisiin vuosittain komissiolle, joka laatisi vähintään kahden vuoden välein raportin parlamentille ja neuvostolle, jotta ne voivat tarvittaessa ehdottaa tarpeellisia muutoksia.

Turvapaikanhakijoiden ihmisarvon kunnioituksen vuoksi on erittäin tärkeää asettaa enimmäisaika, joka koskee hakijoiden ottamista säilöön. Säilöön ottamisen on oltava poikkeus eikä sääntö, eikä oleskelu saisi koskaan ylittää kolmea viikkoa koko menettelyn aikana.

Kyseinen direktiivi merkitsee todellista edistystä ajatellen henkilöitä, joilla on erityistarpeita, ja erityisesti ajatellen naisia, alaikäisiä ja kidutuksen tai väkivallan uhreja.

Työskentelyssä ovat olleet mukana tärkeimmät kansalaisjärjestöt ja humanitaariset yhdistykset, jotka ovat päivittäin tekemisissä pakolaisten kanssa, ja lisäksi tekstin perustana ovat olleet erilaiset Euroopan turvapaikkatilanteesta tehdyt vertailevat tutkimukset.

TARKISTUKSET

Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti [1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Direktiivissä noudatetaan myös Euroopan ihmisoikeussopimusta, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä sopimusta2, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta3, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta ja lapsen oikeuksien yleissopimusta.
	2 Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen sopimus, YK:n asiak. A/6316 (1966), 993 U.N.T.S. 3, tuli voimaan 3. tammikuuta 1976.
	3 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, YK:n asiak. A/14668 (1966), 999 U.N.T.S. 171, tuli voimaan 16. joulukuuta 1966.
Perustelu Direktiivissä käsitellyt aiheet on syytä nähdä perusihmisoikeuksien näkökulmasta, kuten talous- ja sosiaalikomitea on korostanut, ja niitä on tarkasteltava kansainvälisessä oikeudellisessa yhteydessä, johon Geneven yleissopimuksen lisäksi kuuluu New Yorkin pöytäkirja sekä edellä mainitut kansainväliset sopimukset.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Vähimmäisvaatimusten määrittäminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle on hyvä askel kohti eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa. Tämä ei tarkoita, että jäsenvaltioilla ei ole tarvetta yhdentää turvapaikkapolitiikkojaan. Yhteinen eurooppalainen lähestymistapa on välttämättömämpi kuin koskaan.
Perustelu Selkeän näkemyksen saaminen Euroopan maahanmuuttajaväestöstä vaikeutuu kansallisen lainsäädännön erojen vuoksi. Lainsäädännössä olevat vastaanottoa koskevat erot tarkoittavat sitä, että yksi jäsenvaltio on toista houkuttelevampi matkustuksen kohde.
Tarkistus 3 4 artikla
Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevia suotuisampia säännöksiä, kunhan ne ovat tämän direktiivin mukaisia.	Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksiä koskevia suotuisampia säännöksiä.
Perustelu Se, kuinka suotuisammat säännökset eivät voisi olla tämän direktiivin mukaisia, on epäselvää.
Tarkistus 4 6 artiklan 5 kohta
5.   Jäsenvaltiot voivat myöntää turvapaikanhakijalle matkustusasiakirjan, jos vakavat humanitaariset syyt edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa.	5.   Jäsenvaltiot voivat myöntää turvapaikanhakijalle matkustusasiakirjan, jos humanitaariset syyt tai perhesyyt edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa.
Perustelu Toiseen jäsenvaltioon matkustamiseen oikeuttavan matkustusasiakirjan myöntäminen turvapaikanhakijalle ainoastaan vakavista humanitaarisista syistä on loukkaus perusvapauksia vastaan.
Tarkistus 5 7 artiklan 2 kohta
2.   Jäsenvaltiot eivät saa ottaa turvapaikanhakijoita säilöön ainoastaan sen vuoksi, että heidän turvapaikkahakemuksensa on tutkittava. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa turvapaikanhakijan säilöön tehdäkseen asiassa päätöksen direktiivin .../.../EY [pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista] […] artiklassa esitetyissä tapauksissa.	2.   Jäsenvaltiot eivät saa ottaa turvapaikanhakijoita säilöön ainoastaan sen vuoksi, että heidän turvapaikkahakemuksensa on tutkittava. Jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti ottaa turvapaikanhakijan säilöön mahdollisimman lyhyeksi aikaa ja säilöönottoa koskevien aikarajoitusten puitteissa tehdäkseen asiassa päätöksen direktiivin .../.../EY [pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista] […] artiklassa esitetyissä tapauksissa.
Perustelu Säilöön ottamisen on oltava poikkeustoimi, jotta voidaan taata turvapaikanhakijoiden sosiaalinen integraatio ja ihmisarvon kunnioitus. On tarkoituksenmukaista asettaa säilöön ottamista koskeva enimmäisaika.
Tarkistus 6 11 artikla
Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään lääkärintarkastus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lääkärintarkastuksen suorittavat toimivaltaiset laitokset käyttävät turvallisia ja ihmisarvoa kunnioittavia tutkimusmenetelmiä.	Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään lääkärintarkastus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lääkärintarkastuksen suorittavat toimivaltaiset laitokset käyttävät turvallisia ja ihmisarvoa kunnioittavia tutkimusmenetelmiä ja että lääkärintarkastuksen tulosten luottamuksellisuus taataan lailla. Lääkärintarkastusten tulokset eivät missään tapauksessa voi vaikuttaa kielteisesti menettelyn ratkaisuun.
	Jäsenvaltioiden tulee antaa lääkärihoitoa sairaille turvapaikanhakijoille.
Perustelu Jos kyseisessä direktiivissä halutaan noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja kunnioittaa turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa, on taattava, ettei terveydentila johda minkäänlaiseen syrjintään ja että lääkärin vaitiolovelvollisuutta noudatetaan.
Tarkistus 7 12 artiklan 1 kohdan 3 alakohta
Alaikäisinä pidetään henkilöitä, jotka eivät ole jäsenvaltion, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään lainsäädännön mukaan täysi-ikäisiä. Jäsenvaltiot eivät voi kieltää henkilöä jatkamasta keskiasteen koulutusta vain siitä syystä, että hänestä on tullut täysi-ikäinen.	Alaikäisinä pidetään henkilöitä, jotka eivät ole jäsenvaltion, jossa hakemus jätettiin tai sitä käsitellään lainsäädännön mukaan täysi-ikäisiä. Jäsenvaltioiden on toimittava siten, että laillisen täysi-ikäisyyden saavuttanut henkilö voi jatkaa keskiasteen koulutusta samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion asukkaat.
Perustelu Koulutusoikeuden tunnustaminen ainoastaan toteamalla, ettei sitä voida kieltää, ei takaa täysi-ikäisyyden saavuttaneiden henkilöiden, joiden on jatkettava koulunkäyntiään, koulutuksen jatkuvuutta.
Tarkistus 8 12 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on tunnustettava koulua käyvien lasten alkuperämaassa saavuttama koulutustaso tarjoamalla tarvittaessa tukiopetusta ja kielikoulutusta uuteen koulutusjärjestelmään integroitumisen helpottamiseksi.
Perustelu On tarpeen taata turvapaikanhakijoilla jo olevien tutkintojen, pätevyyden ja koulutustason tunnustaminen.
Tarkistus 9 13 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltiot eivät saa kieltää hakijoilta eivätkä heidän mukanaan tulevilta perheenjäseniltä pääsyä työmarkkinoille kuutta kuukautta pidempään hakemuksen jättämisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä työmarkkinoille pääsyn edellytyksistä mainitun kuuden kuukauden jakson jälkeen.	1.   Turvapaikanhakijoilla ja heidän mukanaan seuraavilla perheenjäsenillä on oikeus työmarkkinoille pääsyyn. Oikeus koskee itsenäistä ammatinharjoittamista ja työntekijänä toimimista. Jälkimmäisessä tapauksessa turvapaikanhakijoilla on työtä koskevien yleisten säädösten mukaiset oikeudet ja palkat.
Perustelu Komission käyttämä kielteinen ilmaisu antaa ymmärtää, kuten talous- ja sosiaalikomitea totesi, ettei työmarkkinoille pääsyä pidetä oikeutena, vaan se myönnetään epäröiden. Myös jäsenvaltioille annettu merkittävä toimintavapaus työmarkkinoille pääsyä koskevien sääntöjen määrittelyssä sekä oikeuden laajuutta koskevan erittelyn puuttuminen aiheuttavat hämmennystä. On vaikea ymmärtää, miksi pakolaisilla olisi oikeus työntekoon vasta kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä, jolloin heidän todellisia integroitumismahdollisuuksiaan viivytetään. Työhön pääsyn monimutkaistamisen ja rajoittamisen ainoana seurauksena on laittoman työnteon lisääntyminen.
Tarkistus 10 13 artiklan 3 kohta
3.   Hakijalta voidaan evätä pääsy työmarkkinoille, jos hakijan todetaan syyllistyneen 22 artiklassa tarkoitettuun epäsuotavaan käytökseen.	Poistetaan.
Perustelu Turvapaikanhakijoiden epäsuotavan käytöksen määrittely ei ole tarpeen. Mahdollista epäsuotavaa käytöstä on tutkittava kaikkia asukkaita koskevien yleisten säädösten puitteissa.
Tarkistus 11 13 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on edistettävä turvapaikanhakijoiden ammatillista integroitumista aktiivisten työllistämistä koskevien tukitoimien avulla. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti se, että turvapaikanhakijat saavat julkisissa työnhakua koskevissa palveluissa erityisvastaanoton.
Perustelu Työnteko-oikeuden todellinen toteutuminen on olennaisen tärkeää turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallista integraatiota ajatellen. Oikeus saattaa jäädä muodolliseksi, elleivät jäsenvaltiot sitoudu aktiivisin erityistoimin tukemaan työnsaantivaikeuksista kärsivien turvapaikanhakijoiden ammatillista integroitumista.
Tarkistus 12 14 artiklan 3 kohta
3.   Hakijalta voidaan evätä pääsy ammatilliseen koulutukseen, jos hakijan todetaan syyllistyneen 22 artiklassa tarkoitettuun epäsuotavaan käytökseen.	Poistetaan.
Perustelu Turvapaikanhakijoiden epäsuotavan käytöksen määrittely ei ole tarpeen. Mahdollista epäsuotavaa käytöstä on tutkittava kaikkia asukkaita koskevien yleisten säädösten puitteissa.
Tarkistus 13 14 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on annettava turvapaikanhakijoille ja heidän perheenjäsenilleen mahdollisuus saada muualla kuin siinä maassa, jossa turvapaikkahakemus on jätetty, hankkimansa ammatillinen koulutus laillistetuksi ja tunnustetuksi.
Perustelu Turvapaikanhakijoiden ammatillisen pätevyyden tunnustaminen on keskeistä heidän ammatillisen ja yhteiskunnallisen sopeutumisensa takaamiseksi.
Tarkistus 14 16 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1.   Asuminen on järjestettävä yhdellä seuraavista tavoista tai niitä yhdistämällä:	1.   Asuminen on järjestettävä yhdellä seuraavista tavoista tai niitä yhdistämällä ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden mielipide:
Perustelu On tärkeää ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon turvapaikanhakijoiden toiveet.
Tarkistus 15 16 artiklan 1 kohdan b alakohta
b)   vastaanottokeskuksissa;	b)   vastaanottokeskuksissa; oleskelu näissä keskuksissa on mahdollisimman lyhytaikaista; vastaanottokeskukset on kuitenkin järjestettävä niin, että ne voivat vastata turvapaikanhakijoiden esittämiin kohtuullisiin pyyntöihin, ja niissä pitäisi olla erityinen tukiryhmä, joka on koulutettu tällaisiin erityistilanteisiin.
Perustelu Vastaanottokeskukset muistuttavat usein säilöönottokeskuksia ja ne eivät tee mitään turvapaikanhakijoiden yhteiskunnalliseksi sopeuttamiseksi tai yhteyksien edistämiseksi vastaanottajamaassa. Näistä syistä on tarpeen vähentää oleskelua näissä keskuksissa minimiin ja taata mahdollisimman pian normaalin asunnon saanti.
Tarkistus 16 16 artiklan 3 kohta
3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoiden alaikäiset lapset tai alaikäiset hakijat majoitetaan yhdessä vanhempiensa kanssa tai muun aikuisen perheenjäsenen kanssa, joka on heistä vastuussa joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaan. Hakijoiden alaikäisten lasten tai alaikäisten hakijoiden, joilla on siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, täysi-ikäisiä perheenjäseniä, jotka ovat heistä vastuussa, on voitava asua perheenjäsentensä luona koko sen ajan kun he oleskelevat maassa.	3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saman perheen jäsenet majoitetaan yhdessä. Hakijoiden alaikäiset lapset tai alaikäiset hakijat majoitetaan yhdessä aikuisen perheenjäsenen kanssa, joka on heistä vastuussa joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaan. Hakijoiden, joilla on jo perheenjäseniä siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, on voitava asua perheenjäsentensä luona koko sen ajan kun he oleskelevat maassa.
Perustelu Perheiden on mahdollisuuksien mukaan pysyttävä yhdessä ja erityisesti jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa asuu jo heidän perheenjäseniään, heidän on saatava oleskella näiden luona.
Tarkistus 17 16 artiklan 7 kohta
7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden oikeudelliset avustajat tai muut oikeudelliset neuvonantajat, YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun edustajat ja alalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt pääsevät kaikkiin majoitustiloihin. Näiden henkilöiden pääsyä majoitustiloihin voidaan rajoittaa ainoastaan keskusten ja hakijoiden turvallisuuteen liittyvistä syistä.	7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden oikeudelliset avustajat tai muut oikeudelliset neuvonantajat, YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun edustajat ja alalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt pääsevät kaikkiin majoitustiloihin.
Perustelu Kansalaisjärjestöjen ja oikeudellisten neuvonantajien pääsyn turvapaikanhakijoiden majoitustiloihin rajoittaminen ei ole perusteltua, ja se estää turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta vaatia oikeuksiaan.
Tarkistus 18 17 artiklan 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset kattavien avustusten tai maksukuponkien kokonaismäärä on riittävä, jotta hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet eivät vajoa köyhyyteen.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanottoedellytykset kattavien avustusten tai maksukuponkien kokonaismäärä on riittävä, jotta hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet eivät vajoa köyhyyteen, ja niiden tulisi vastata kansallisen toimeentulotuen tasoa.
Sellaisissa tapauksissa, joissa avustuksiin tai maksukuponkeihin oikeutetut hakijat saavat asua sukulaisten tai ystävien luona, jäsenvaltiot voivat antaa heille 50 prosenttia avustuksista tai maksukupongeista, joihin heillä on oikeus tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lainsäädännön mukaan.
Perustelu Turvapaikanhakijoille annetun avun määrä määrittelee heidän elintasonsa ja elämän laadun. On tärkeää antaa hakijoille samantasoista avustusta kuin mitä kyseisen jäsenvaltion kansalaiset saavat. Niiden hakijoiden tukien pudottaminen puoleen, jotka asuvat sukulaisten tai ystävien luona, merkitsee kulujen leikkausta, joka ei vaikuta oikeutetulta.
Tarkistus 19 20 artiklan 1 kohdan johdantokappale
Fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto tavanomaisten menettelyjen aikana	Fyysinen ja psyykkinen terveydenhuolto
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat yleislääkärin antamaa hoitoa, psyykkistä hoitoa ja välittömästi tarvittavaa terveydenhoitoa:	1.   Jäsenvaltioiden on yhteistyössä niiden kansalaisjärjestöjen kanssa, joita asia eniten koskee, varmistettava, että hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat yleislääkärin tai sairaalan antamaa hoitoa:
Perustelu Määritelmä "välittömästi tarvittava hoito" on melko epämääräinen. Päinvastoin on täysin selvää, että sairaalahoitoa edellyttävä hoito on aina välittömästi tarvittavaa terveydenhoitoa. Yhteistyö asian parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen kanssa helpottaa hakijan yhteyksiä terveydenhoitohenkilökuntaan.
Tarkistus 20 20 artiklan 1 kohdan a–c alakohta
a)   tavanomaisen menettelyn aikana, kunnes ensimmäisestä hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;	Poistetaan
b)   muutoksenhakumenettelyjen aikana silloin, kun hakijalle vastaisesta päätöstä koskevalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus, kunnes muutoksenhakua koskevasta hakijalle vastaisesta päätöksestä ilmoitetaan;
c)   silloin, kun hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet ovat saaneet päätöksen, jonka perusteella heidän sallitaan jäädä sen jäsenvaltion rajalle tai alueelle, jossa hakemus on jätetty tai sitä käsitellään, kunnes ensimmäistä hakijalle vastaista päätöstä koskeva muutoksenhaku on käsitelty.
Perustelu Kun kyse on terveydenhoidosta ja psyykkisestä hoidosta, esittelijä katsoo, ettei ole perusteltua tehdä eroa noudatettavien menettelyjen välillä ja että kaikilla turvapaikanhakijoilla olisi oltava mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluja.
Tarkistus 21 20 artiklan 2 kohta
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on täytettävä niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka raiskauksen tai muun sukupuolisen väkivallan uhreja.	2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on yhteistyössä kaikkein tiiviimmin asian kanssa tekemisissä olevien keskeisimpien kansalaisjärjestöjen ja toimivaltaisten julkisten ja terveydenhuollosta vastaavien elinten kanssa täytettävä niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka raiskauksen tai muun sukupuolisen väkivallan uhreja.
Perustelu Asialle omistautuneille kansalaisjärjestöille on taattava oikeus osallistua turvapaikanhakijan tarvitseman terveyspalvelujen tason määrittämiseen. Julkisten ja terveydenhuollosta vastaavien elinten merkitystä on myös korostettava.
Tarkistus 22 20 artiklan 3 kohta
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tilanteita varten jäsenvaltioiden on säädettävä, millä edellytyksillä hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat terveydenhoitoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä aiemmin todetun sairauden paheneminen.	Poistetaan.
Perustelu Kaikkien turvapaikanhakijoiden on voitava saada terveydenhoitoa, eikä sen saantia voida jättää jäsenvaltioiden harkinnan varaan.
Tarkistus 23 21 artikla
1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on mahdollisuus saada ensiapuluonteista fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa ja välittömästi tarvittavaa hoitoa sen menettelyn aikana, jossa selvitetään, otetaanko hakemus käsiteltäväksi, nopeutetun menettelyn aikana ja sellaisen menettelyn yhteydessä, jonka tarkoituksena on ratkaista, onko heillä oikeus tulla laillisesti jäsenvaltion alueelle.	Poistetaan.
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa jäsenvaltioiden on täytettävä niiden turvapaikanhakijoiden ja heidän mukanaan tulevien perheenjäsenten erityistarpeet, jotka ovat raskaana olevia naisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneita taikka raiskauksen tai muun sukupuolisen väkivallan uhreja.
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tilanteita varten jäsenvaltioiden on säädettävä, millä edellytyksillä hakijat ja heidän mukanaan tulevat perheenjäsenet saavat terveydenhoitoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä aiemmin todetun sairauden paheneminen.
4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos päätöstä jättää hakemus käsittelemättä ilmeisen perusteettomana ei ole tehty 65 työpäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on sama mahdollisuus terveydenhuoltoon kuin tavanomaisen menettelyn aikana.
5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, jos muutoksenhakua koskevaa päätöstä ei ole tehty 65 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhausta on annettu ilmoitus, sen menettelyn, jossa selvitetään, otetaanko hakemus käsiteltäväksi, aikana ja nopeutetun menettelyn aikana, että hakijoilla ja heidän mukanaan tulevilla perheenjäsenillä on sama mahdollisuus terveydenhuoltoon kuin tavanomaisen menettelyn aikana.
6.   Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita, joilla on siihen varaa, osallistumaan fyysisen ja psyykkisen terveydenhuoltonsa kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan itse. Päätökset siitä, että fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa ei anneta maksutta on tehtävä yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.
7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus saattaa 6 kohdassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua.
Perustelu Ei ole perusteltua tehdä eroa noudatettavien menettelyjen välillä. Kaikilla turvapaikanhakijoilla olisi oltava mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluja.
Tarkistus 24 22 artiklan 1 kohta
Vastaanottoedellytysten rajoittaminen tai peruuttaminen epäsuotavan käytöksen vuoksi	Avustusten rajoittaminen tai peruuttaminen
1.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa vastaanottoedellytyksiä tai peruuttaa ne,	1.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa avustuksia tai peruuttaa ne,
a)   jos turvapaikanhakija on kadonnut tai vähintään 30 työpäivän ajan ilman perusteltua syytä laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa tai ei ole noudattanut pyyntöä toimittaa tietoja tai kutsua saapua henkilökohtaiseen haastatteluun. Kun kadonnut hakija on jäljitetty tai hän ilmoittautunut vapaaehtoisesti asianomaiselle viranomaiselle katoamisensa jälkeen, tehdään perusteltu päätös, joka perustuu katoamisen syihin, vastaanottoedellytysten myöntämisestä uudelleen kokonaan tai osittain. Menettelyn kestosta johtuvia vastaanottoedellytyksiä ei myönnetä;
b)   jos hakija peruuttaa hakemuksensa;
c)   jos hakija on kätkenyt varojaan ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanottoedellytyksistä;	a)   jos hakija on kätkenyt varojaan ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanottoedellytyksistä;
d)   jos hakijaa pidetään uhkana kansalliselle turvallisuudelle tai jos on vakavaa aihetta epäillä, että hakija on tehnyt sotarikoksen tai -rikoksia taikka rikoksen tai rikoksia ihmisyyttä vastaan tai jos turvapaikkahakemuksen käsittelyn yhteydessä on ilmeisen vakavia syitä katsoa, että hakijaan on sovellettava Geneven yleissopimuksen 1 artiklan F kohdassa mainittuja perusteita.
2.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä tai peruuttaa ne,
a)   jos hakija tai hänen mukanaan tuleva perheenjäsen on toistuvasti käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhkaavasti vastaanottokeskuksessa tehtäviään hoitavia henkilöitä kohtaan tai muita keskuksissa oleskelevia henkilöitä kohtaan;
b)   jos hakija tai hänen mukanaan tuleva perheenjäsen ei noudata päätöstä, jossa heidän edellytetään oleskelevan asianomaisen viranomaisen määräämässä paikassa.
3.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä silloin, kun hakija estää huostassaan olevia alaikäisiä käymästä koulua tai osallistumasta joillekin tavanomaiseen opinto-ohjelmaan kuuluville tunneille.	2.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanottoedellytyksiä silloin, kun hakija estää huostassaan olevia alaikäisiä käymästä koulua tai osallistumasta joillekin tavanomaiseen opinto-ohjelmaan kuuluville tunneille.
4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastaanottoedellytysten rajoittamista tai peruuttamista koskevien päätösten on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön henkilökohtaiseen käytökseen ja suhteellisuusperiaatteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä päätökset tehdään yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.	3.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastaanottoedellytysten rajoittamista tai peruuttamista koskevien päätösten on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön henkilökohtaiseen käytökseen ja suhteellisuusperiaatteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä päätökset tehdään yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ja ne on perusteltava.
5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus saattaa tässä artiklassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua maksutta, jos heillä ei ole varaa maksaa siitä.	4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus saattaa tässä artiklassa tarkoitetut päätökset tuomioistuimen tutkittavaksi ja että heillä on mahdollisuus saada oikeusapua maksutta, jos heillä ei ole varaa maksaa siitä.
6.   Ensiapuluonteista terveydenhoitoa ja välittömästi tarvittavaa hoitoa ei saa rajoittaa eikä peruuttaa.
Perustelu Kuten talous- ja sosiaalikomitea huomauttaa, vastaanottoedellytysten rajoittaminen tai epääminen ei vaikuta loogiselta eikä direktiivin tavoitteiden mukaiselta. Itse asiassa, jos turvapaikanhakija –   peruuttaa hakemuksensa, se ei enää kuuluu direktiivin soveltamisalaan; –   katsotaan uhkaksi valtion turvallisuudelle tai jos on syytä olettaa, että hän on syyllistynyt sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan, tapaus annetaan joko oikeusviranomaisten käsiteltäväksi tai hakijan vastaanottoedellytykset evätään, jos vastaanottavan maan oikeuslaitos ei ole asiassa toimivaltainen; –   katoaa yli 30 päiväksi tai ei noudata velvollisuutta oleskella tietyssä paikassa, hänen –käytöksensä perusteet arvioidaan ja suhteellisuusperiaatteen nojalla päätetään, onko vastaanottomenettelyä syytä jatkaa; –   käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, tuomioistuinten olisi puututtava asiaan. Joka tapauksessa ei ole soveliasta rajoittaa vastaanottoedellytyksiä, jotka direktiivissä määritellään vähimmäisedellytyksiksi. Ainoana poikkeuksena tästä on varojen kätkeminen (sillä tällöin hakija voi huolehtia kaikista tai osasta tarpeitaan) tai se, että turvapaikanhakija estää vastuullaan olevia alaikäisiä menemästä kouluun (jotta voidaan taata alaikäisten oikeus koulunkäyntiin).
Tarkistus 25 29 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan aiheelliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää sopusointuisia suhteita paikallisyhteisöjen ja niiden alueella sijaitsevien majoituskeskusten välillä, jotta voidaan välttää turvapaikanhakijoihin kohdistuva rasistinen ja sukupuolinen syrjintä ja muukalaisvihaa ilmentävät teot.	Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteistyössä keskeisimpien kansalaisjärjestöjen ja toimivaltaisten julkisten elinten kanssa, että toteutetaan aiheelliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää sopusointuisia suhteita paikallisyhteisöjen ja niiden alueella sijaitsevien majoitus- ja vastaanottokeskusten välillä, jotta voidaan välttää turvapaikanhakijoihin kohdistuva rasistinen ja sukupuolinen syrjintä ja muukalaisvihaa ilmentävät teot.
Perustelu Kansalaisjärjestöt ja julkiset elimet tulisi ottaa paikallisväestön kanssa mukaan majoitus- ja vastaanottokeskusten sijoittamiseen ja toimintaan.
Tarkistus 26 30 a artikla (uusi)
	30 a artikla
	Riippumaton valvontajärjestelmä
	Euroopan komissio perustaa riippumattoman eurooppalaisen valvontajärjestelmän, joka on pakolaisasiain päävaltuutetun, toimivaltaisten kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten vastuulla työllisyyteen, koulutukseen sekä yleisesti jäsenvaltioiden aineellisiin vastaanottoedellytyksiin liittyvien kysymysten osalta.
	Valvonnan yhteydessä saadut johtopäätökset toimitetaan vuosittain komissiolle, joka välittää ne edelleen Euroopan parlamentille vuosikertomuksessaan.
Perustelu Komission direktiivin 30 artiklassa esittämät järjestelmän ohjaus, seuranta ja valvonta eivät vaikuta riittäviltä sen varmistamiseksi, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytykset ovat kaikissa jäsenvaltioissa vertailukelpoisia. On siis syytä panna täytäntöön riippumaton eurooppalainen valvontajärjestelmä.
Tarkistus 27 33 artiklan 3 kohta
Kertomuksen esittämisen jälkeen komissio laatii vähintään viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.	Kertomuksen esittämisen jälkeen komissio laatii vähintään kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja esittää tarpeen mukaan muutoksia.
Perustelu Mainittu viisi vuotta ei takaa sitä, että neuvosto ja parlamentti voivat valvoa jatkuvasti direktiivin tuloksia ja jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteita.

• [1] EYVL C 213 E, 31.7.2001, s. 286–295.