MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    24.1.2005 - (KOM(2004)0162 – C5‑0126/2004 – 2004/0053(COD)) - ***I

    Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
    Esittelijä: Holger Krahmer


    Menettely : 2004/0053(COD)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0004/2005
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0004/2005
    Keskustelut :
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    (KOM(2004)0162 – C6‑0126/2004 – 2004/0053(COD))

    (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0162)[1],

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5‑0126/2004),

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

    –   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6‑0004/2005),

    1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

    2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

    3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

    Komission tekstiParlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi)

     

    (3 a) Uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys ja hyödynnettävyys ovat EU:n ympäristöpolitiikan tärkeitä tavoitteita, ja sen vuoksi kaikki asianosaiset tahot pitävät myönteisinä direktiivin 2000/53/EY ja tämän direktiivin osuutta asiaan.

    Perustelu

    Johdanto-osassa on syytä korostaa ehdotuksen ympäristöpoliittisia tavoitteita.

    Tarkistus 2

    4 ARTIKLAN 5 KOHTA

    5) 'vertailuajoneuvolla' ajoneuvotyypin versiota, jonka hyväksyntäviranomainen on katsonut olevan ongelmallisin uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta;

    5) 'vertailuajoneuvolla' ajoneuvotyypin versiota, jonka hyväksyntäviranomainen on katsonut olevan ongelmallisin uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta;

     

    Hyväksyntäviranomainen valitsee nämä ajoneuvot tyypin eri versioiden joukosta yhteisymmärryksessä valmistajan kanssa.

     

    Tässä yhteydessä on otettava huomioon seuraavat perusteet:

     

    – rakenne

     

    – tarjolla olevat varustelutasot

     

    – tarjolla oleva erikoisvarustelu, joka tarvittaessa asennetaan ajoneuvoon valmistajan vastuulla;

    Perustelu

    Komission ehdotuksen mukaisesti (6.2.3) on asianmukaista sekä selventää, että hyväksyntäviranomainen suorittaa valinnan yhteisymmärryksessä valmistajan kanssa, että ottaa mukaan ehdotetut perusteet.

    Tarkistus 3

    5 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)

     

    2 a. Valmistajan on osoitettava noudattavansa direktiivin 2000/53/EY 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksiä.

    Perustelu

    Direktiivissä 2000/53/EY kielletään lyijyn, elohopean, kadmiumin ja kuusiarvoisen kromin käyttö ajoneuvoissa ja niiden osissa 1. heinäkuuta 2003 alkaen. Tyyppihyväksyntää ei pitäisi myöntää, jos ajoneuvo sisältää näitä aineita muutoin kuin romuajoneuvodirektiivissä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

    Tarkistus 4

    5 ARTIKLAN 3 KOHTA

    3. Hyväksyntäviranomainen tarkastaa, että tämän direktiivin liitteessä I tarkoitettuun purkulistaan kuuluvat polymeereista ja elastomeereista koostuvat osat on merkitty ajoneuvojen osien ja materiaalien koodausstandardien vahvistamisesta romuajoneuvoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY nojalla 27 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/138/EY mukaisesti.

    3. Hyväksyntäviranomainen tarkastaa, onko valmistaja ryhtynyt tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin liitteessä I tarkoitettuun purkulistaan kuuluvat polymeereista ja elastomeereista koostuvat osat on merkitty ajoneuvojen osien ja materiaalien koodausstandardien vahvistamisesta romuajoneuvoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY nojalla 27 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/138/EY mukaisesti.

    Perustelu

    Käytännössä polymeereista ja elastomeereista valmistetut osat merkitään vasta viimeisessä vaiheessa, juuri ennen tuotannon aloittamista, kun tyyppitarkastus on jo suoritettu. Tämän säännöksen soveltaminen johtaisi siihen, että valmistajan olisi rakennettava lisää prototyyppejä, jotta polymeereista ja elastomeereista valmistetut osat voitaisiin merkitä tarkastusta varten. Kummankin osapuolen kannalta tehokkaampi ratkaisu olisi, jos hyväksyntäviranomainen tarkastaisi, että valmistaja on ryhtynyt tarvittaviin toimiin (ja ottanut täten vastuun) sen varmistamiseksi, että kyseiset osat merkitään. Hyväksyntäviranomainen voi luonnollisesti tehdä tarkastuksen myös vielä myöhempänä ajankohtana.

    Tarkistus 5

    6 ARTIKLAN 3 KOHTA

    3. Jäsenvaltiot nimittävät tämän direktiivin liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen suorittamaan alustavan arvioinnin ja myöntämään vaatimustenmukaisuustodistuksen.

    3. Jäsenvaltiot nimittävät tämän direktiivin liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen suorittamaan alustavan arvioinnin ja myöntämään vaatimustenmukaisuustodistuksen; tehtävään olisi nimitettävä jo olemassa olevia tämäntyyppisiä viranomaisia.

    Perustelu

    Jäsenvaltioilla on tyyppihyväksynnästä vastaavat viranomaiset. On erittäin tärkeää, että tämän direktiivin säännösten noudattamista valvovat valtion yksiköt ovat hyväksyttyjä ja arvostettuja viranomaisia, jotka kykenevät arvioimaan ajoneuvoja ja niiden rakennetta. Nykyiset tyyppihyväksynnästä vastaavat viranomaiset pystyvät siihen ja tuovat oikeusvarmuutta. Lisäksi näin vältetään kilpailun vääristyminen Euroopassa.

    Tarkistus 6

    10 ARTIKLAN 3 KOHDAN JOHDANTO-OSA

    Jos tämän direktiivin vaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on [……36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen

    Jos tämän direktiivin vaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on [……54 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen

    Perustelu

    Jos kaikkien valmistajien kaikille ajoneuvotyypeille on tehtävä tyyppitarkastus samanaikaisesti, tämä merkitsee sekä hyväksyntäviranomaisille että valmistajille ylitsepääsemättömiä hallinnollisia ruuhkia. Euroopassa on tällä hetkellä noin 600 erilaista tyyppiä, joita ei millään voida tarkastaa 36 kuukauden kuluessa. Lisäksi EU:ssa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan uusien tyyppien tarkastus suoritetaan ensin. On myös tehtävä ero uusien ja jo olemassa olevien tyyppien välillä: antamalla etusija uusien tyyppien tarkastukselle varmistetaan, että kaikki markkinoille tulevat uudet tyypit tarkastetaan. Jo olemassa olevat tyypit voidaan tarkastaa vähitellen myöhemmin

    Tarkistus 7

    LIITE I, 4 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE

    4. Ajoneuvotyypistä on valittava yksi viiteajoneuvo

    4. Ajoneuvotyypistä on valittava yksi viiteajoneuvo, jos hyväksyntäviranomainen ei ole yhteisymmärryksessä valmistajan kanssa nimennyt sellaista ajoneuvotyypin versiota, jonka katsotaan olevan ongelmallisin uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta

    PERUSTELUT

    Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa tarvittavat säännökset, joiden avulla henkilöautot ja kevyet kuorma-autot valmistetaan siten, että ne ovat uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja hyödynnettävyyttä koskevien vähimmäisarvojen mukaisia.

    Esittelijän johtopäätös on, että komission ehdotus täyttää merkittävän ympäristöpoliittisen tavoitteen, jonka mukaan

    –         vähintään 85 prosenttia ajoneuvon massasta on uudelleen käytettävissä ja/tai kierrätettävissä ja

    –         vähintään 95 prosenttia ajoneuvon massasta on uudelleen käytettävissä ja/tai hyödynnettävissä.

    Esittelijän ehdottamilla tarkistuksilla ei ole tarkoitus olennaisesti muuttaa direktiiviehdotusta, vaan niiden avulla pyritään helpottamaan direktiivin täytäntöönpanoa kaikkien osapuolten, tässä tapauksessa hyväksyntäviranomaisten ja ajoneuvoteollisuuden kannalta.

    Välttämätön hallinnollinen työ ja siitä johtuvat kustannukset saattavat paljolti heikentää eurooppalaisen ajoneuvoteollisuuden kilpailukykyä, ja ne olisi tämän vuoksi pidettävä mahdollisimman alhaisina.

    Sen vuoksi esittelijä pitää myös kyseisen direktiivin yhteydessä mielessään tavoitteen lainsäädännön yksinkertaistamisesta uusia säännöksiä laadittaessa ennen kaikkea käytännön täytäntöönpanon näkökulmasta – eikä vähiten Euroopan unionin laatiman Lissabonin strategian ja sisämarkkinoiden toteuttamisen kannalta.

    Komissio esittää direktiiviin liittyvissä perusteluissaan sen johtopäätöksen, että valmistajat ovat noudattaneet käsitettä "suunniteltu kierrätettäväksi" uusien ajoneuvojen suunnittelussa jo 1990-luvun alusta lähtien. Tämän vuosikymmenen alusta lähtien valmistetut ajoneuvot ovat jo täyttäneet kansainvälisessä vertailussa kierrätettävyyden, uudelleenkäytettävyyden ja hyödynnettävyyden korkeat standardit.

    Ympäristönsuojelu ja ympäristöä säästäen valmistetut ajoneuvot vaikuttavat kuluttajien ostopäätökseen, ja näistä seikoista on siten tullut kilpailutekijöitä.

    Direktiivissä on joitakin ulottuvuuksia, jotka eivät ole tarpeellisia mahdollisimman kattavan luonnonsuojelun näkökulmasta, mutta jotka kuitenkin edellyttävät suurta hallinnollista panosta, jota tulisi välttää.

    Komissio kaavailee ehdotuksessaan, että kaikkien uusien ajoneuvojen on käytävä läpi tyyppitarkastus ja tähän liittyvä hyväksyntämenettely 36 kuukauden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Tämän seurauksena kaikki kyseisenä ajankohtana jo sarjatuotantovaiheessa olevat ajoneuvot olisi tarkastettava uudelleen. Tämä koskisi myös esimerkiksi ajoneuvoja, joista on lähiaikoina tulossa uusi malli. Uuden direktiivin vuoksi muutosten tekeminen olisi välttämätöntä meneillään olevan tuotantoprosessin aikana. Näin valmistajan mahdollisuudet toimittaa ajoneuvoja heikentyisivät ja kilpailutilanne kärsisi.

    Kun tarkastellaan edellä mainittuja kierrätysstandardeja, tarvitaan pitkähkö siirtymäkausi, jonka yhteydessä otetaan huomioon autoteollisuudessa yleiset tuotantosyklit. Jos direktiivin täytäntöönpanoa varten myönnettäisiin 54 kuukauden ajanjakso, tällä olisi järkevä ja toivottu vaikutus, jonka mukaan kaikki tyypit, jotka tällä hetkellä on jo suunniteltu, täyttäisivät direktiivin vaatimukset.

    Myös hyväksyntäviranomaisen näkökulmasta 36 kuukauden ajanjakso on epärealistinen. Euroopan markkinoilla on tällä hetkellä noin 600 mallia, ja kaikki olisi tarkastettava uudelleen kyseisen ajanjakson aikana. On selvää, että tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista, joten tilanne johtaisi jäsenvaltioissa markkinoita vääristävien poikkeuksien käyttöönottoon.

    Direktiivissä esitetään, että valmistajan on laadittava jokaista tyyppiä varten seikkaperäinen kierrätysstrategian kuvaus vanhan auton myöhempää käsittelyä silmällä pitäen. Kuvauksen on perustuttava tekniikkaan, joka on käytössä tai jota kehitetään tyyppihyväksyntää anottaessa. Ajoneuvo on käytössä keskimäärin 12–14 vuotta, useimmiten pidempäänkin. Viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana jätteenkäsittely- ja kierrätystekniikat ovat kehittyneet huomattavasti. Kukaan ei pysty vielä nyt ennustamaan, millaisia uusia tekniikoita tulevaisuudessa kehitetään. Sen vuoksi valmistajan ei kannata kuvailla romunkäsittelytekniikkaa tämänhetkisen tietämyksen perusteella. Tilannetta voidaan verrata esimerkiksi siihen, että henkilöllä, joka on 1980-luvulla päättänyt säilyttää tietoja disketillä, on nyt vaikeuksia lukea tietoja nykyisen tietotekniikan avulla.

    Ajoneuvojen valmistajilla on tarjolla valtava määrä erilaisia tyyppejä. Sen vuoksi on välttämätöntä ja käytännön kannalta mielekästä, että hyväksyntäviranomainen ei valitse vertailuajoneuvoa yksin vaan yhteisymmärryksessä valmistajan kanssa. Väärinkäsitysten välttämiseksi tämä olisi mainittava myös direktiivissä.

    Direktiivissä säädetään, että polymeereista ja elastomeereista koostuvat osat on merkittävä tyyppitarkastuksen yhteydessä. Ehdotuksessa ei oteta huomioon, että uuden auton kehitysvaiheessa loppumetreille asti tehdään pieniä muutoksia vielä juuri ennen tuotannon aloittamista. Siksi on järkevämpää, että viranomainen varmistaa tyyppitarkastuksen yhteydessä, että valmistaja on ryhtynyt tarvittaviin toimiin kyseisten osien merkitsemiseksi. Tällöin lopullinen merkitseminen on valmistajan vastuulla. Hyväksyntäviranomaisella on kuitenkin aina, myös tuotannon aikana, mahdollisuus tarkastaa, onko valmistaja täyttänyt velvollisuutensa osien merkitsemisessä.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiden uudelleenkäytettävyyden, kierrätettävyyden ja hyödynnettävyyden osalta sekä neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta

    Viiteasiakirjat

    KOM(2004)0162 – C5-0126/2004 – 2004/0053(COD)

    Oikeusperusta

    EY 251 art. 2 kohta ja 95 art.

    Työjärjestyksen artikla

    51 art.

    Annettu EP:lle (pvä)

    11.3.2004

    Asiasta vastaava valiokunta
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    ENVI
    29.3.2004

    Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    TRAN
    29.3.2004

     

     

     

     

    Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
      Päätös tehty (pvä)

    TRAN

    28.7.2004

     

     

     

     

    Tehostettu yhteistyö
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

     

     

     

     

     

    Esittelijä(t)
      Nimitetty (pvä)

    Holger Krahmer
    1.9.2004

     

    Alkuperäinen esittelijä

     

     

    Yksinkertaistettu menettely
      Päätös tehty (pvä)

     

    Oikeusperustan kyseenalaistaminen
      JURI-lausunto annettu (pvä)

     

     

     

    Rahoitusmäärän muuttaminen
      BUDG-lausunto annettu (pvä)

     

     

     

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen
      Päätös tehty istunnossa (pvä)

     

    Alueiden komitean kuuleminen
      Päätös tehty istunnossa (pvä)

     

    Valiokuntakäsittely

    23.11.2004

     

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    20.1.2005

    Lopullisen äänestyksen tulos

    puolesta:

    vastaan:

    tyhjää:

    47

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Liam Aylward, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Edite Estrela, Jillian Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Alessandro Foglietta, Norbert Glante, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Jules Maaten, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Dimitrios Papadimoulis, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, Kathy Sinnott, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Marcello Vernola, Anja Weisgerber, Åsa Westlund

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    María del Pilar Ayuso González, Bairbre de Brún, Christofer Fjellner, Hélène Goudin, Genowefa Grabowska, Jutta D. Haug, Erna Hennicot-Schoepges, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Alojz Peterle, Renate Sommer, Bart Staes, Claude Turmes

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

     

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6

    24.1.2005

    A6‑0004/2005

    Huomautuksia

     

    • [1]  Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.