MIETINTÖ komission XXXIII kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2003

7.2.2005 - (2004/2139(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Jonathan Evans
PR_INI_art112-2

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission XXXIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2003

(2004/2139(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission XXXIII kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen 2003 (SEC(2004)0658),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 kohdan ja 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0024/2005),

A. palauttaa mieleen, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn tehostaminen on yksi Lissabonin strategian päätavoitteista,

B.  korostaa, että kilpailun vääristymiä on seurattava jatkuvasti ja huolellisesti,

C. on tietoinen siitä, että yritysmaailma tarvitsee mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden yrityskeskittymien valvontapolitiikassa,

D. panee merkille komission kilpailuasioiden pääosaston käsittelemät lukuisat tapaukset, joissa osapuolet ovat joko hyväksyneet täysin komission päätökset tai tuomioistuimet ovat vahvistaneet ne,

1.  pitää myönteisenä XXXIII:ta kertomusta kilpailupolitiikasta, koska siinä esitetään kilpailupolitiikan tärkeimmät rakenteelliset uudistukset ja komissaari Montin johdolla toteutettu kilpailusääntöjen täytäntöönpano;

2.  onnittelee komissaaria sen johdosta, että hän on valvonut jatkuvasti huolellisesti kilpailun vääristymiä ja tehnyt samalla kauaskantoisia uudelleenjärjestelyjä ja uudistuksia sääntöihin, jotka koskevat kartelleja, yrityskeskittymien valvontaa ja valtiontukia, samoin hän on huolehtinut kilpailun pääosaston sisäisestä uudelleenjärjestelystä;

3.  pitää tervetulleena uudistuspakettiin sisältyvien useiden asiakirjojen antamista ja etenkin EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien eri tahojen – komission, kansallisten kilpailuviranomaisten ja kansallisten tuomioistuinten – välistä yhteistyötä koskevien aloitteiden tekemistä; katsoo, että tässä yhteydessä on tuotava esiin myös kilpailuasioiden pääekonomistin nimittäminen, kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan aseman vahvistaminen sekä kartellimenettelyn kestoa lyhentävä kartelliyksikön vahvistaminen;

4.  pitää valitettavana, että neuvosto on katsonut tarpeelliseksi uudistaa väliaikaiset suojajärjestelyt, joilla perustellaan Saksan, Alankomaiden, Suomen ja Tanskan telakoille eteläkorealaisten telakoiden vilpillisen kilpailun takia myönnettyä 100 miljoonan euron tukea; toivoo, että kiista ratkaistaan WTO:ssa hyvissä ajoin ennen kuin nykyiset järjestelyt umpeutuvat maaliskuussa 2005;

5.  vaatii, että niiden komission päätösten, jotka tuomioistuin on käsitellyt ja kumonnut, ei pidä katsoa vievän luottamusta koko analyysi- ja täytäntöönpanojärjestelmään;

6.  pitää myönteisenä kilpailupolitiikasta annettuun kertomukseen sisällytettyä erillistä lukua, jossa käsitellään komission tapaa lähestyä edellytyksiä, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat myöntää rahoitustukea yrityksille, jotka tarjoavat yleisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita, ja kehottaa komissiota sen Laekenissa 14.–15. joulukuuta 2001 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antaman raportin ja sen toukokuussa 2003 hyväksymän yleishyödyllisiä palveluita koskevan vihreän kirjan (KOM(2003)0270) sekä Altmark-tuomion[1] seurauksena esittämään ehdotuksia oikeusvarmuuden lisäämiseksi, määrittelemään hyvän hallintotavan ja avustamaan kansallisia ja alueellisia viranomaisia perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan säännösten noudattamisessa;

7.  kehottaa komissiota jatkamaan kilpailutapauksia koskevan oikeudellisen järjestelmän toiminnan tarkistamista, jotta voidaan parantaa oikeudensaantinopeutta ja maksimoida kilpailutapauksia käsittelevän tuomarikunnan kokemus ja taidot;

8.  kannattaa edelleen Euroopan parlamentin aktiivisempaa roolia kilpailupolitiikan kehittämisessä parlamentin yhteispäätösvaltuuksia lisäämällä ja pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto eivät antaneet tukeaan asialle Euroopan perustuslakisopimusluonnoksessa;

9.  pitää myönteisenä tarkistettuja valtiontukisääntöjä, joilla komission huomio kiinnitetään sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeisiin tapauksiin ja kysymyksiin ja joilla on kevennetty ja yksinkertaistettu ilmoitus- ja valitusmenettelyjä ja selvennetty edelleen vähämerkityksistä tukea sekä tutkimusta ja kehitystä koskevia periaatteita;

10. on tyytyväinen komission näkökantaan, jonka mukaisesti tutkimus- ja kehittämistyöhön kohdennettu valtiontuki kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan yhä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan, sekä komission sen jälkeiseen asetuksen muuttamisehdotukseen T&K-tuen sisällyttämiseksi siihen, ja kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että 25 jäsenvaltiota kykenevät sitoutumaan tällaisiin ohjelmiin eriasteisesti;

11. vaatii komissiota kehittämään edelleen työtä, joka koskee päästökauppamekanismien, kiintiöiden, päästöoikeuksien, todistusten ja hyvitysten vaikutuksia yksityisyrityksiin, Kioton pöytäkirjassa olevan sopimuksen mukaisesti;

12. on tyytyväinen komission ympäristöllisesti kestäviin arviointiperusteisiin useiden ympäristötukimuotojen yhteydessä ja kehottaa komissiota edistämään edelleen tällaisten hankkeiden avoimuutta esimerkkinä muille alueille ja jäsenvaltioille;

13. kiittää komissiota siitä, että se on reagoinut myönteisesti parlamentin aiempiin päätöslauselmiin perustamalla valtiontukien täytäntöönpanosta vastaavan yksikön, jonka tehtävänä on panna täytäntöön komission päätökset erityisesti laittomien valtiontukien takaisinperinnästä;

14. pitää myönteisenä valtiontukien tulostaulun verkkoversion kehittämistä, sillä se on tärkeä avoimuuden väline, jonka avulla kuluttajat saavat tietoa komission toimista;

15. pitää myönteisenä, että on edistytty komission kilpailusääntöjen uudistamista koskevan komisaari Montin ohjelman täytäntöönpanossa, jossa keskitytään selvemmin vakavien kartellien tutkintaan ja rankaisemiseen, mutta on huolissaan siitä, että vuoden 2003 kertomuksessa kilpailupolitiikasta ei ole nähtävissä merkittävää helpottumista komission tutkittavana olevassa tapausruuhkassa;

16. on huolestunut siitä, että yhteisön sähkö- ja kaasumarkkinoiden täydellinen vapauttaminen ei ole toteutunut vieläkään;

17. on tyytyväinen merkityksellisiä markkinoita, kuten televiestintää, koskeviin komission aloitteisiin sekä työryhmien perustamiseen kilpailun pääosastoon ja tietoyhteiskunnan pääosastoon kuulemisprosessin hallinnoimiseksi;

18. pitää myönteisenä, että komissio on nimittänyt kuluttaja-asioiden yhteyshenkilön kehittämään ja helpottamaan komission ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta;

19. katsoo, että kilpailupolitiikan tehokas soveltaminen on tärkeä väline sellaisen markkinarakenteen aikaansaamiseksi, joka toimii kuluttajien etujen mukaisesti ja vaikuttaa myönteisesti heidän jokapäiväiseen elämänsä; korostaa, että sisämarkkinoiden integraation lujittamisen vuoksi on usein luonnollisempaa arvioida kilpailun tilaa koko sisämarkkina-alueella kuin pienemmillä markkina-alueilla (kuten useiden äskettäisten fuusiopäätösten yhteydessä on todettu), ja kehottaa komissiota esittämään selkeämmät suuntaviivat "markkinoiden" tulkitsemisesta tällaisessa tapauksessa;

20. pitää myönteisenä komission jatkuvaa sitoutumista Euroopan kilpailupäiviin, jotka ovat erinomainen tilaisuus selittää kaikkien EU-maiden kuluttajille kilpailupolitiikan myönteisiä vaikutuksia, mutta kehottaa näitä tilaisuuksia isännöiviä kansallisia viranomaisia ottamaan kuluttajansuojajärjestöt ja kansalliset tiedotusvälineet mukaan Euroopan kilpailupäivien ohjelman suunnitteluun;

21. pitää myönteisenä komission uusia säännöksiä moottoriajoneuvojen jakelusta, toivoo, että jäsenvaltioiden välisiä uusien moottoriajoneuvojen suuria hintaeroja saadaan pienennetyksi huomattavasti ja pitää valitettavana, että erot ovat edelleen merkittäviä;

22. vaatii lisätoimia moottoriajoneuvojen korjausmarkkinoilla erityisesti siltä osin, mikä koskee teknisen tiedon saatavuutta ja moottoriajoneuvojen varaosien helpompaa saatavuutta;

23. pitää myönteisenä uuden sulautuma-asetuksen monia säännöksiä, mutta pitää valitettavana, että komissio ei ottanut huomioon parlamentin huolenaiheita, jotka liittyvät oikeusvarmuutta ja oikeudenmukaisia menettelyjä koskeviin ehdotuksiin;

24. pitää myönteisenä komission kilpailuasioiden pääosaston uutta organisaatiota sulautumien valvonnan osalta, erityisesti toimialakohtaista rakennetta, taloudellisten arviointien vahvistamista ja kuluttajien roolin tarkempaa määrittelyä;

25. on tyytyväinen komission sitoumukseen auttaa kymmentä uutta jäsenvaltiota mukautumaan nopeasti kilpailusääntöihin, kilpailun rajoittamista koskevaan lainsäädäntöön ja erityisesti valtiontukia koskevaan lainsäädäntöön, ja vaatii komissiota jatkamaan teknisen tuen ja yhteistyön hankkeita;

26. pitää tervetulleena komission sitoumusta jatkaa kahdenkeskisen vahvistetun yhteistyön linjaa yhteisön tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa ja laajentaa monenkeskistä yhteistyötä kilpailun alalla; on erityisen tyytyväinen komission kilpailualalla tekemiin yhteistyösopimuksiin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin kanssa;

27. vaatii komissiota jatkamaan yhteistyötä OECD-maiden, Aasian maiden (erityisesti Kiinan) ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa;

28. vaatii komissiota jatkamaan neuvottelujaan WTO:n kanssa kauppa- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutuksesta marraskuussa 2001 annetun Dohan julistuksen hengessä;

29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Euroopan yhteisön perustamisesta eli Rooman sopimuksesta lähtien tehokas kilpailupolitiikka on tunnustettu tärkeäksi välineeksi kuluttajien etujen mukaisesti toimivien markkinarakenteiden aikaansaamiseksi. Kilpailupolitiikka on aina vaikuttanut merkittävästi ja myönteisesti Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Komissio on komissaari Montin johdolla huolehtinut sille kuuluvasta kilpailun vääristymien jatkuvasta ja tiukasta valvonnasta. Se on myös toteuttanut kunnianhimoisen ja kauaskantoisen organisaatiouudistuksen ja uudistanut kilpailupolitiikkaa, sulautumien valvontaa ja valtiontukien valvontaa koskevat säännöt ja käytännön järjestelyt. Näiden uudistusten täytäntöönpanon onnistuminen on yksi ratkaiseva tekijä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämisessä, joka on yksi Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamista päätavoitteista.

Komission vuoden 2003 kertomuksessa kilpailun pääosaston toiminnasta selvitetään tähän mennessä saavutettua edistymistä. Komission kilpailusääntöjen uudistus on nyt pantu täytäntöön, ja se aiheuttaa väistämättä suuria muutoksia EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Komission henkilöstöresurssien suurempi keskittäminen vakavien kartellien tutkintaan ja rankaisemiseen auttanee vähentämään kilpailun vääristymiä. Ilmoitusjärjestelmän lopettaminen näkyy ilmoitusten määrän vähentymisenä vuoden 2002 luvusta 101 vuoden 2003 lukuun 71. Myös valitusten määrä on pudonnut 129:stä 94:ään, ja komission uusi aktiivinen tutkintajärjestelmä ilmenee oma-aloitteisten tapausten määrän kasvussa 97:ään, mikä on suurin luku sitten vuoden 1998. Vuoden 2003 kertomuksessa ei kuitenkaan ole nähtävissä vielä käsiteltävänä olevien tapausten ruuhkautumisen vähenemistä, vaikka komission työskentelyssä on tapahtunut parantumista. Keskeneräisten tapausten määrä on vähentynyt tasaisesti: vuonna 2001 niitä oli 840, vuonna 2002 vielä 805 ja vuonna 2003 määrä oli pudonnut 760:een. Voidaan varmasti olettaa, että väheneminen näkyy vielä selvemmin seuraavan vuoden kertomuksessa.

Sulautumien valvonnassa komissio on toteuttanut laajojen kuulemisten jälkeen merkittävän sääntöuudistuksen. Uudistus tehtiin vähenevien yrityskeskittymien tilanteessa. Ilmoitusten määrä putosi 212 ilmoitukseen vuonna 2003, mikä on alhaisin luku kuuteen vuoteen. Euroopan parlamentti olisi halunnut, että asian käsittelypaikan siirtämistä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettu komission oman alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että päästään suurimpaan mahdolliseen oikeusvarmuuteen, jotta yritykset ovat tarkkaan selvillä kaupallisten päätöstensä seurauksista. Kilpailun pääosaston organisaatiouudistus ja varsinkin sen toimialakohtainen rakenne, kilpailuasioiden pääekonomistin nimittäminen ja tutkintaryhmien päätelmien tarkastelupaneelien perustaminen auttanevat kuitenkin rationalisoimaan päätöksentekoprosessia ja tehostamaan taloudellista arviointia sulautumatapauksissa. Tämä sekä parantaa järjestelmän luotettavuutta että vähentää tapauksia, joissa tuomioistuimet kumoavat komission päätöksiä.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että niiden tapausten, jotka tuomioistuin on käsitellyt ja kumonnut, ei katsota nakertavan luottamusta koko analyysi- ja täytäntöönpanojärjestelmään. Komission kilpailuasioiden pääosasto on käsitellyt suuren määrän tapauksia, joissa osapuolet ovat joko hyväksyneet täysin komission päätökset tai tuomioistuimet ovat vahvistaneet ne.

Komission on jatkettava kilpailutapauksia koskevan oikeudellisen järjestelmän toiminnan tarkistamista, jotta voidaan parantaa oikeudensaantinopeutta ja maksimoida kilpailutapauksia käsittelevän tuomarikunnan kokemus ja taidot.

Lisäksi on tärkeää, että vahvistetaan kuluttajien roolin määritelmää. Kuluttaja-asioiden yhteyshenkilön nimittäminen on tervetullut asia, jolla helpotetaan komission ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta.

Euroopan parlamentin ja komission kumppanuus Euroopan kilpailupäivien tukemisessa jäsenvaltioissa on osoittautunut suureksi menestykseksi. Ohjelmaa voitaisiin kehittää edelleen, jos tapahtumissa keskityttäisiin vähemmän oikeudellisiin ja filosofisiin keskusteluihin kilpailupolitiikan uudistuksesta ja enemmän siihen, miten kilpailupolitiikka vaikuttaa myönteisesti kuluttajien jokapäiväiseen elämään. Asiasta saataisiin enemmän hyötyä, jos komissio ja parlamentti kävisivät tiiviimpää vuoropuhelua tapahtuman muodosta ja sisällöstä sekä tiedotuskanavista, joiden avulla tapahtumalle voidaan saada mahdollisimman laaja julkisuus.

Kolmas tärkeä ala, jota komissio on uudistanut merkittävästi, on valtiontukien valvonta. Kuten komission muillakin toimialoilla, sääntöjen muuttamisessa on edistytty samalla kun komissio on huolehtinut perustamissopimukseen perustuvasta velvollisuudestaan valvoa tehokkaasti valtiontukia. Vuoden 2003 kertomuksessa korostetaan edistymistä siinä, että valtiontukien kokonaismäärä 15 jäsenvaltiossa laski vuoden 1998 60 miljardista eurosta 49 miljardiin euroon vuonna 2002. Vähennys on osittain seurausta Saksan uusia osavaltioita koskeneiden erityisjärjestelyjen soveltamisen päättymisestä, ja vuoden 2002 luku on edelleen liian suuri. Siksi uudistusehdotukset tulevat oikeaan aikaan. Tarkistetuilla säännöillä, joiden ansiosta komission huomio kiinnitetään sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeisiin tapauksiin ja kysymyksiin, on kevennetty ja yksinkertaistettu ilmoitus- ja valitusmenettelyjä ja selvennetty edelleen vähämerkityksistä tukea sekä tutkimusta ja kehitystä koskevia periaatteita. Tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja oikeusvarmuutta ja vähentää turhan raskaita menettelyjä ja nopeuttaa näin päätöksentekoa.

Valtiontukien tulostaulun verkkoversion kehittämisellä on annettu käytännön osoitus avoimuudesta, koska siitä näkee valtiontukia saaneet toimialat ja niitä maksaneet jäsenvaltiot. Tietoja myönnettyjen tukien luonteesta ja niiden määristä on nyt helppo vertailla, ja niistä näkee selvästi, miten eri tyyppiset tuet vaikuttavat kilpailuun. Parlamentti on aiemmin ilmaissut huolensa siitä, miten hitaasti on edistytty takaisin maksettaviksi määrättyjen tukien takaisinmaksun täytäntöönpanossa, mikä johtuu pääasiassa tuet alunperin myöntäneiden jäsenvaltioiden hitaudesta. Siksi on erittäin hyvä asia, että on perustettu valtiontukien täytäntöönpanosta vastaava yksikkö, jonka tehtävänä on panna täytäntöön komission päätökset erityisesti laittomien valtiontukien takaisinperinnästä.

Esittelijä pitää valitettavana, että neuvosto on katsonut tarpeelliseksi uudistaa väliaikaiset suojajärjestelyt, joilla perustellaan Saksan, Alankomaiden, Suomen ja Tanskan telakoille myönnettyä 100 miljoonan euron tukea. Tuella pyritään vastaamaan eteläkorealaisten telakoiden vilpilliseen kilpailuun, ja se on omiaan vääristämään kilpailua tukea saavien ja tukea saamattomien eurooppalaistelakoiden välillä ja lisäämään epäoikeudenmukaisuutta entisestään. Parlamentti toivoo, että kiista ratkaistaan WTO:ssa hyvissä ajoin ennen kuin nykyiset järjestelyt umpeutuvat maaliskuussa 2005.

On tärkeää erottaa laiton valtiontuki yleishyödyllisille palveluille myönnetystä alueellisesta tai valtion maksamasta tuesta, jotka ovat hyväksyttävää toimintaa. Vuoden 2003 kertomus perustuu aikaisempien kertomusten rakenteeseen, ja siihen on lisätty yleishyödyllisiä palveluja koskeva luku, jolla selvennetään komission politiikkaa. Altmark-tuomion jälkeen on entistä tärkeämpää, että komissio esittää ehdotuksia, joilla määritellään yleishyödyllisten palvelujen asema ja niitä koskevat säännöt, lisätään näin oikeusvarmuutta, määritellään hyvä hallintotapa ja autetaan kansallisia ja alueellisia viranomaisia noudattamaan perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan säännöksiä.

Vuoden 2003 kertomuksessa käsitellään komission tekemää valmistelevaa työtä moottoriajoneuvojen jakelua koskevien uusien ryhmäpoikkeussäännösten täytäntöönpanossa. Kyseessä on tärkeä ala, jolla kuluttajien edut ovat jo kauan edellyttäneet komission toimia. Uudet säännöt ovat merkittävä askel yhtenäismarkkinoiden sujuvuuden varmistamiseksi. Huolimatta moottoriajoneuvojen valmistajien vakuutteluista autojen hintaerojen pienenemisestä kertomuksessa esitetään, että erojen kutistumisesta ei ole näyttöä vuodelta 2002, mikä osoittaa, että komission on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin.

Komissio on edistynyt kuluttajien etujen ajamisessa avaamalla moottoriajoneuvojen korjausmarkkinat, joita on tarkoitus kehittää varsinkin siltä osin, mikä koskee teknisen tiedon saatavuutta ja moottoriajoneuvojen varaosien helpompaa saatavuutta.

Lisäksi vuoden 2003 kertomuksessa käsitellään komission sisäisiä toimintoja. Komissaari Monti on toiminut pontevasti sen puolesta, että voidaan parantaa tiedonkulkua ja kansainvälistä yhteistyötä, sekä pyrkinyt kehittämään uusien jäsenvaltioiden kansallisia kilpailuviranomaisia. Kansainvälisen kilpailuviranomaisten verkoston kehittäminen ja tiiviimpi yhteistyö yhdysvaltalaisten sääntelijöiden kanssa ovat osoituksia hänen menestyksellisestä toiminnastaan.

Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta on useaan otteeseen ilmaissut arvostavansa suuresti yhteistyösuhdetta, jonka komissaari Monti ja hänen pääosastonsa ovat luoneet parlamentin ja komission välille. Komissaarin aikaansaannoksia ovat merkittävä rakenneuudistus, yksityiskohtainen käytännön soveltaminen ja EU:n kilpailupolitiikan profiilin nosto ulkomailla. Vaikka valiokunta pitää valitettavana, että Monti ei voinut tukea valiokunnan pitkäaikaista toivetta yhteispäätösvaltuuksien jakamisesta komission kanssa, se tunnustaa, että Monti antoi parlamentin näkemyksille usein yhteispäätösmenettelyä vastaavan painoarvon. Parlamentti toivoo, että komissaari Montin seuraaja ja kilpailun pääosasto jatkavat Montin viitoittamalla tiellä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Komission XXXIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2003
Menettelynumero	2004/2139(INI)
Työjärjestyksen artikla	112 art. 2 kohta ja 45 art.
Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 28.10.2004
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Jonathan Evans 21.9.2004
Alkuperäinen esittelijä
Valiokuntakäsittely	21.9.2004	30.11.2004
Hyväksytty (pvä)	2.2.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:				40 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Pier Luigi Bersani, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Ian Hudghton, Christopher Huhne, Sophia in 't Veld, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Enrico Letta, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Karin Riis-Jørgensen, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Sahra Wagenknecht, Lars Wohlin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jules Maaten, Thomas Mann, Diamanto Manolakou, Maria Matsouka, Giovanni Pittella, Antonis Samaras, Andreas Schwab, Theresa Villiers, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Ambroise Guellec, Godelieve Quisthoudt-Rowohl
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6	7.2.2005					A6-0024/2005
Huomautuksia	...

• [1]  Asia C-280/00 Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark [2003] Kok. I-7747.