MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

3.5.2005 - (KOM(2003)0742 – C5‑0064/2004 – 2003/0297(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Anne Laperrouze


Menettely : 2003/0297(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0134/2005
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0134/2005
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

(KOM(2003)0742 – C6‑0064/2004 – 2003/0297(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0742)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 156 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0064/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6‑0134/2005),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission tekstiParlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 2 kappale

(2) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteiden taustalla on entistä avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY täytäntöönpanon seurauksena. Painopisteet noudattavat Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämisestä. Erityisesti olisi pyrittävä saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskeva tavoite, jolla edistetään kestävän kehityksen politiikkaa. Tavoite olisi kuitenkin saavutettava häiritsemättä kohtuuttomasti markkinoiden normaalia tasapainoa.

(2) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteiden taustalla on entistä avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY täytäntöönpanon seurauksena. Painopisteet noudattavat Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämisestä. Erityisesti olisi pyrittävä saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskeva tavoite, jolla edistetään kestävän kehityksen politiikkaa. Tavoite olisi kuitenkin saavutettava häiritsemättä kohtuuttomasti markkinoiden normaalia tasapainoa. Lisäksi olisi otettava tinkimättä huomioon yhteisön liikennepolitiikan tavoitteet ja erityisesti mahdollisuus vähentää maantieliikennettä käyttämällä maakaasu- ja olefiiniputkistoja.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

 

(2 a) Tämän päätöksen avulla pyritään saavuttamaan Barcelonan Eurooppa-neuvostossa sovittu tavoite eli jäsenvaltioiden välisten sähköyhteyksien vähimmäismäärää, joka on 10 prosenttia asennetusta tuotantokapasiteetista kussakin jäsenvaltioissa, mikä parantaa verkkojen luotettavuutta ja turvallisuutta taaten samalla toimitusvarmuuden ja sisämarkkinoiden toiminnan.

Perustelu

Tärkeimmät EU:n etuun liittyvät sähköhankkeet, jotka on lueteltu liitteissä I ja IV, koskevat yhteyksiä jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden kanssa, ja ne heijastavat Barcelonan Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2002 saavutettua poliittista sopimusta.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 3 kappale

(3) Energiainfrastruktuuria olisi yleensä rakennettava ja pidettävä yllä markkinaperiaatteiden mukaisesti. Tämä on myös energian sisämarkkinoiden toteuttamista ja kilpailulainsäädäntöä koskevien yhteisten sääntöjen mukaista, joiden tavoitteena on avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energiamarkkinoiden luominen. Tämän vuoksi rakentamiseen ja ylläpitoon olisi annettava yhteisön rahoitustukea ainoastaan erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Poikkeusten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja.

(3) Energiainfrastruktuuria olisi yleensä rakennettava ja pidettävä yllä markkinaperiaatteiden mukaisesti. Tämä on myös energian sisämarkkinoiden toteuttamista ja kilpailulainsäädäntöä koskevien yhteisten sääntöjen mukaista, joiden tavoitteena on avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energiamarkkinoiden luominen. Tämän vuoksi rakentamiseen ja ylläpitoon olisi annettava yhteisön rahoitustukea ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa. Poikkeusten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja.

Perustelu

Tarkistuksella halutaan estää Euroopan laajuisia verkkoja koskevan lainsäädännön mahdollisen kehityksen rajoittaminen.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta ottaen huomioon strategiset ja tarvittaessa yleispalveluun liittyvät perusteet.

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta väestöryhmien kuulemismenettelyä kunnioittaen sekä ottaen huomioon strategiset ja yleispalveluun liittyvät perusteet sekä julkisen palvelun velvoitteet.

Perustelu

Infrastruktuurien rakentamisessa, ylläpidossa ja kunnostamisessa on otettava huomioon, mitä vaikutuksia tällä toiminnalla on ympäristön ja maiseman kannalta, jolloin on otettava erityisesti huomioon väestölle tiedottamista ja väestön kuulemista koskevat menettelyt, joista säädetään yhteisön voimassa olevassa lainsäädännössä.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteet juontuvat myös siitä, että Euroopan laajuisilla energiaverkoilla on entistä tärkeämpi asema, kun pyritään turvaamaan ja monipuolistamaan yhteisön energiansaanti, liittämään unioniin liittyvien maiden energiaverkot yhteisön verkkoihin sekä varmistamaan yhteisön ja sen naapurimaiden energiaverkkojen koordinoitu toiminta. Euroopan unionin naapurimailla onkin olennaisen tärkeä asema unionin energiapolitiikassa. Ne toimittavat suuren osan EU:n tarvitsemasta maakaasusta, ne ovat keskeisiä kumppaneita primaarienergian kauttakuljetuksissa EU:hun ja niistä tulee vähitellen tärkeitä tekijöitä yhteisön kaasun ja sähkön sisämarkkinoilla.

(5) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteet juontuvat myös siitä, että Euroopan laajuisilla energiaverkoilla on entistä tärkeämpi asema, kun pyritään turvaamaan ja monipuolistamaan yhteisön energiansaanti, liittämään uusien jäsenvaltioiden ja unioniin liittyvien maiden energiaverkot yhteisön verkkoihin sekä varmistamaan yhteisön ja sen naapurimaiden energiaverkkojen koordinoitu toiminta asianomaisten jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen. Euroopan unionin naapurimailla onkin olennaisen tärkeä asema unionin energiapolitiikassa. Ne toimittavat suuren osan EU:n tarvitsemasta maakaasusta, ne ovat keskeisiä kumppaneita primaarienergian kauttakuljetuksissa EU:hun ja niistä tulee vähitellen tärkeitä tekijöitä yhteisön kaasun ja sähkön sisämarkkinoilla.

Perustelu

Uusien jäsenvaltioiden energiaverkkojen liittämisellä Euroopan laajuisiin verkkoihin helpotetaan laajentuneen EU:n koheesioprosessia. Myös vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen on tärkeää, jos halutaan edistää EU:n teollisuuden teknologiaa ja monipuolistaa energialähteitä.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea.

(8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia, ekologisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea.

Perustelu

Suurjännitelinjojen, suurpainekaasuputkien tai varastointilaitosten rakentamisella voi olla paitsi huomattavia poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kannustamalla verkoista vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja -ohjelmia.

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle ja rakentamiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kannustamalla sähkö- ja kaasujärjestelmien käytöstä ja sääntelystä vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja -ohjelmia. Euroopan unionin olisi tuettava tähän päämäärään tähtääviä jäsenvaltioiden toimia.

Perustelu

Käsiteltävässä säädöksessä Euroopan unionin tulisi tukea sähkö- ja maakaasuverkkoihin liittyen kaikkia jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään parantamaan toimitusvarmuutta ja suotuisia toimintaedellytyksiä.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

(10 a) Koska Euroopan laajuisille energiaverkoille myönnetyt määrärahat ovat suhteellisen vaatimattomat ja ne on pääasiassa tarkoitettu toteutettavuustutkimusten rahoittamiseen, tällaisia – etenkin alueiden välisiä – siirtoyhteysverkkoja rahoitetaan tarvittaessa yhteisön rakennerahastosta sekä rahoitusohjelmista ja -välineistä.

Perustelu

On vielä kerran korostettava nimenomaisesti, että energia-alan Euroopan laajuisten verkkojen rakentamiseen tarkoitetut EU:n määrärahat eivät ole kovin merkittäviä. Tukea voidaan tällä hetkellä käyttää vain toteutettavuustutkimusten rahoittamiseen, ja sen osuus Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden kokonaiskustannuksista on yleensä vähemmän kuin 1 %. Siksi on tärkeää viitata tässä yhteydessä EU:n muihin mahdollisuuksiin tukea verkkojen tosiasiallista rakentamista.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 11 kappale

(11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.

(11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten, erityisesti Euroopan etua koskevien hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.

 

Perustelu

Tarkistuksella halutaan lisätä määräyksen johdonmukaisuutta 8 ja 9 artiklan määräysten kanssa.

Tarkistus 10

1 artikla

Tässä päätöksessä määritellään Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamiseen liittyvän yhteisön toiminnan luonne ja laajuus. Siinä vahvistetaan joukko suuntaviivoja, jotka käsittävät yhteisön toiminnan tavoitteet, painopisteet sekä päälinjat Euroopan laajuisten energiaverkkojen alalla. Näissä suuntaviivoissa määritetään Euroopan laajuisiin sähkö- ja kaasuverkoihin liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet, mukaan luettuina ensisijaiset hankkeet.

Tässä päätöksessä määritellään Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamiseen liittyvän yhteisön toiminnan luonne ja laajuus. Siinä vahvistetaan joukko suuntaviivoja, jotka käsittävät yhteisön toiminnan tavoitteet, painopisteet sekä päälinjat Euroopan laajuisten energiaverkkojen alalla. Näissä suuntaviivoissa määritetään Euroopan laajuisiin sähkö- ja kaasuverkoihin liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet sekä ensisijaiset hankkeet, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina.

Perustelu

Ks. tarkistuksen 9 perustelu.

Tarkistus 11

3 artiklan a alakohta

a) edistää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä ja oikeasuhteista tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien energiasta maksaman hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monipuolistamiseksi,

a) edistää ja kehittää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien energiasta maksaman hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monipuolistamiseksi,

Perustelu

Termin "oikeasuhteista" käyttö voi aiheuttaa tulkintaongelmia.

Tarkistus 12

3 artiklan d alakohta

d) edistää kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä ympäristöriskejä.

d) edistää kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti ottamalla huomioon sähkön ja lämmön yhteistuotanto, energiatehokkuus, energiapalvelut ja uusiutuvat energialähteet sekä vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä riskejä.

Perustelu

Uusi sanamuoto ilmaisee selvemmin, millä tavoin Euroopan energiaverkkojen yhdistäminen edistää kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua.

Tarkistus 13

4 artiklan 1 kohdan johdantokappale

1) sekä sähkö- että kaasuverkkojen osalta:

1) sekä sähkö- että kaasuverkkojen osalta ottaen erityisesti huomioon olefiinikaasuverkot:

Perustelu

Euroopan unionissa on jo nyt olefiinikaasuverkkoja. Ne eivät kuitenkaan ole aina yhteydessä toisiinsa. Tämänhetkisten sijaintipaikkojen pitkän aikavälin toimitusvarmuuden takaamiseksi on välttämätöntä verkottaa yksittäiset keskukset. Käsiteltävän päätöksen tarkoituksena on antaa mahdollisuus myös tähän niin, että siinä otetaan huomioon olefiinikaasuverkkojen erityisvaatimukset ja niiden nykytilanne.

Tarkistus 14

5 artiklan a alakohta

a) yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittäminen, ensisijaiset hankkeet mukaan luettuina;

a) yhteistä etua koskevien hankkeiden ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina;

Perustelu

Ks. tarkistuksen 9 perustelu.

Tarkistus 15

6 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä.

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristöön liittyviin ulkoisiin tekijöihin ja muihin ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä.

Perustelu

Arvioitaessa taloudellista toteuttamiskelpoisuutta keskeisellä sijalla tulee olla kaikkien ympäristöön liittyvien ulkoisten kustannusten huomioonottaminen.

Tarkistus 16

7 artiklan 2 kohdan 1 a alakohta (uusi)

 

Monikansallisten investointihankkeiden yhteydessä jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttäisivät kansallisia lupia myöntäessään tällaisissa hankkeissa määräävänä arviointiperusteena kahden tai useamman jäsenvaltion välisen yhteenliittämiskapasiteetin lisäämistä ja siten eurooppalaisen toimitusvarmuuden parantamista.

Perustelu

Komission ehdotuksessa myönnetään, että yhteenliittämiskapasiteettia on lisättävä tuntuvasti. Hankkeiden toteuttaminen on kuitenkin erittäin hidasta ja epätyydyttävää ja siksi ne tulevat tarpeettoman kalliiksi kuluttajille ja sähkön ja kaasun eurooppalaisen toimitusvarmuuden takaamiselle.

Tarkistus 17

7 artiklan 3 kohdan b ja b a alakohta (uusi)

b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä.

b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä ja/tai

 

b a) niiden on johdettava uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkaiden palveluiden tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon käytön kasvuun.

Perustelu

"Kestävää kehitystä vastaavien" hankkeiden on vastattava EU:n muuta energiapolitiikkaa (uusiutuvat energialähteet, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja/tai energiapalvelut).

Tarkistus 18

8 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Nämä hankkeet esitetään liitteessä IV.

Nämä hankkeet esitetään liitteessä I.

Perustelu

Tarkistus on johdonmukainen liitteiden I ja IV uuden muotoilun kanssa.

Tarkistus 19

8 artiklan 8 kohta

8. Jos hanke on määritetty Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava, tarvittaessa kustakin kyseessä olevan hankkeen osuudesta erikseen, koordinoidut arviointi- ja kuulemismenettelyt ennen luvan myöntämistä hankkeeseen.

8. Jos hanke on määritetty Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi, asianomaisten jäsenvaltioiden on koordinoitava, tarvittaessa kustakin kyseessä olevan hankkeen osuudesta erikseen, ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia koskevat arviointimenettelynsä sekä kuulemismenettelynsä ennen luvan myöntämistä hankkeeseen varmistaakseen hankkeiden lupamenettelyjen päätökseen saattamisen kohtuullisessa ajassa.

Perustelu

Odotettaessa mahdollista monikansallista selvitysmenettelyä on tärkeää noudattaa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä.

Lisäksi hankkeiden arviointiin on sisällytettävä sosioekonomiset vaikutukset.

Tarkistus 20

10 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

1. Komissio voi asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan nimetä eurooppalaisen koordinaattorin.

1. Sellaisten hankkeiden kohdalla, joihin liittyy täytäntöönpano-ongelmia, komissio voi asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan nimetä eurooppalaisen koordinaattorin.

Perustelu

Tarkistuksella halutaan rajata koordinaattorin nimeäminen ainoastaan hankkeisiin, joiden kohdalla tilanne on erityisen monimutkainen ja vaikea.

Tarkistus 21

10 artiklan 6 a kohta (uusi)

 

6 a. Koordinoinnin on oltava suhteessa hankekustannuksiin, jotta vältetään tarpeeton hallinnollinen rasitus.

Tarkistus 22

11 artiklan 1 kohdan johdantokappale

1. Suotuisamman kehitysympäristön luomiseksi Euroopan laajuisille energiaverkoille ja niiden yhteentoimivuudelle yhteisö kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin toimiin ja edistää niitä siinä määrin kuin on tarpeen:

1. Suotuisamman kehitysympäristön luomiseksi Euroopan laajuisille energiaverkoille ja niiden yhteentoimivuudelle yhteisö ottaa huomioon tätä tavoitetta vastaavat jäsenvaltioiden toimet ja kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin toimiin ja edistää niitä siinä määrin kuin on tarpeen:

Perustelu

Jotta Euroopan laajuisia energiaverkkoja voitaisiin rakentaa nopeasti ja jotta
Euroopan laajuisten energiaverkkojen yhteentoimivuutta voitaisiin nopeuttaa sisämarkkinoiden edun nimissä, komission tulisi myös kilpailuoikeudelliselta kannalta ottaa huomioon tätä kokonaistavoitetta koskevat jäsenvaltioiden toimet.

Tarkistus 23

12 artikla

Hankkeiden tarkastelussa täytyy ottaa huomioon niiden vaikutukset kilpailuun. Yksityistä rahoitusta tai taloudellisten toimijoiden järjestämää rahoitusta kannustetaan noudattaen samalla kilpailusääntöjä ja muita EU:n sääntöjä. Markkinatoimijoiden välisiä kilpailun vääristymiä on vältettävä EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

Hankkeiden tarkastelussa täytyy ottaa huomioon niiden vaikutukset kilpailuun ja toimitusvarmuuteen. Yksityistä rahoitusta tai taloudellisten toimijoiden järjestämää rahoitusta kannustetaan noudattaen samalla kilpailusääntöjä ja muita EU:n sääntöjä. Markkinatoimijoiden välisiä kilpailun vääristymiä on vältettävä EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

Perustelu

Päätöksessä tulee yksittäisten hankkeiden tarkastelussa ottaa kilpailun ohella huomioon myös toimitusvarmuus Euroopan unionissa.

Tarkistus 24

Liite I, Euroopan laajuiset energiaverkot

7 artiklassa määritellyt ensisijaiset hankkeet

ja 8 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hankkeiden, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina, linjaukset

 

Seuraavassa luettelossa ovat kuhunkin linjaukseen sisältyvät ensisijaiset hankkeet, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina.

SÄHKÖVERKOT

SÄHKÖVERKOT

EL.1. Ranska – Belgia – Alankomaat – Saksa:

EL.1. Ranska – Belgia – Alankomaat – Saksa:

Sähköverkon vahvistaminen Benelux-maiden läpi kulkevien sähkövirtojen ylikuormituksen ratkaisemiseksi

Sähköverkon vahvistaminen Benelux-maiden läpi kulkevien sähkövirtojen ylikuormituksen ratkaisemiseksi

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Avelin (FR) – Avelgem (BE) -linja

 

Moulaine (FR) – Aubange (BE) -linja

EL.2. Ranskan, Itävallan, Slovenian ja Sveitsin vastaiset Italian raja-alueet:

EL.2. Ranskan, Itävallan, Slovenian ja Sveitsin vastaiset Italian raja-alueet:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Lienz (AT) – Cordignano (IT) -linja

 

Uusi yhteys Italian ja Slovenian välillä

 

Udine Ovest (IT) – Okroglo (SI) -linja

 

S.Fiorano (IT) – Nave (IT) – Gorlago (IT) -linja

 

Venetsia Nord (IT) – Cordignano (IT) -linja

 

St.Peter (AT) – Tauern (AT) -linja

Südburgenland (AT) – Kainachtal (AT)

-linja

 

Itävalta–Italia (Thaur-Brixen) -yhteys Brennerin rautatietunnelin kautta

EL.3. Ranska – Espanja – Portugali:

EL.3. Ranska – Espanja – Portugali:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen näiden maiden välillä ja Iberian niemimaalla sekä runkoverkon kehittäminen saarialueilla

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen näiden maiden välillä ja Iberian niemimaalla sekä runkoverkon kehittäminen saarialueilla

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Sentmenat (ES) – Bescanό (ES) – Baixas (FR) -linja

 

Valdigem (PT) – Douro Internacional (PT) – Aldeadávila (ES) -linja ja Douro Internacionalin laitos

EL.4. Kreikka – Balkanin maat – UCTE-verkko:

EL.4. Kreikka – Balkanin maat – UCTE-verkko:

Sähköinfrastruktuurin kehittäminen Kreikan liittämiseksi UCTE-verkkoon ja Kaakkois-Euroopan sähkömarkkinoiden mahdollistamiseksi

Sähköinfrastruktuurin kehittäminen Kreikan liittämiseksi UCTE-verkkoon ja Kaakkois-Euroopan sähkömarkkinoiden mahdollistamiseksi

 

Näistä Euroopan etua koskeva hanke on:

 

Filippi (EL) – Hamidabad (TR) -linja

EL.5. Yhdistynyt kuningaskunta – Manner-Eurooppa ja Pohjois-Eurooppa:

EL.5. Yhdistynyt kuningaskunta – Manner-Eurooppa ja Pohjois-Eurooppa:

Yhteenliittämiskapasiteetin rakentaminen ja/tai lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

Yhteenliittämiskapasiteetin rakentaminen ja/tai lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

 

Näistä Euroopan etua koskeva hanke on:

 

Merenalainen kaapeli Englannin (UK) ja Alankomaiden välillä

EL.6. Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta:

EL.6. Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

 

Näistä Euroopan etua koskeva hanke on:

 

Merenalainen kaapeli Irlanti – Wales (UK)

EL.7. Tanska – Saksa – Itämeren reuna-alueet (Baltic Ring, mukaan luettuina Norja – Ruotsi – Suomi – Tanska – Saksa – Puola – Baltian maat – Venäjä):

EL.7. Tanska – Saksa – Itämeren reuna-alueet (Baltic Ring, mukaan luettuina Norja – Ruotsi – Suomi – Tanska – Saksa – Puola – Baltian maat – Venäjä):

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Kasso (DK) – Hampuri/Dollern (DE) -linja

 

Hampuri/Krümmel (DE) – Schwerin (DE) -linja

 

Kasso (DK) – Revsing (DK) – Tjele (DK) -linja

 

V. Hassing (DK) – Trige (DK) -linja

 

Merenalainen kaapeli Skagerrak 4 (DK) – (NO)

 

Puola – Liettua -yhteys, sisältää Puolan sähköverkon ja PL-DE profiilin tarpeellisen vahvistamisen, jotta mahdollistettaisiin osallistuminen energian sisämarkkinoille

 

Merenalainen kaapeli Suomi – Viro (Estlink)

 

Merenalainen Fennoscan-kaapeli Suomen ja Ruotsin välillä

 

Halle/Saale (DE) – Schweinfurt (DE)

EL.8. Saksa – Puola – Tšekki – Slovakia – Itävalta – Unkari – Slovenia:

EL.8. Saksa – Puola – Tšekki – Slovakia – Itävalta – Unkari – Slovenia:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Neuenhagen (DE) – Vierraden (DE)– Krajnik (PL) -linja

 

Dürnrohr (AT) – Slavetice (CZ) -linja

 

Uusi yhteys Saksa – Puola

 

Velke Kapusany (SK) – Lemesany (SK)– Moldava (SK) – Sajoivanka (HU)

 

Gabcikovo (SK) – Velky Dur (SK)

 

Stupava (SK) – Wien SO (AT)

EL.9. Välimeren alueen jäsenvaltiot – Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring):

EL.9. Välimeren alueen jäsenvaltiot – Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring):

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Lähi-idän maiden ja Turkin välillä

Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Lähi-idän maiden ja Turkin välillä

 

Näistä Euroopan etua koskeva hanke on:

 

Sähköyhteydet Tunisian ja Italian välillä

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää ensisijaisten hankkeiden luetteloa, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina, neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä. Tarkistuksella halutaan lisäksi yksinkertaistaa liitteitä yhdistämällä komission ehdotuksen liitteet I ja IV.

Ottaen huomioon Euroopan etua koskevien hankkeiden tärkeyden ne on mainittava liitteessä I erikseen.

Maininta S.Fiorano (IT) – Robbia (CH) -linjasta on poistettu, koska hanke on jo toteutettu.

Tarkistus 25

Liite I, Kaasuverkot

NG.1. Yhdistynyt kuningaskunta – pohjoinen Manner-Eurooppa, mukaan luettuina Alankomaat, Tanska ja Saksa – Puola – Liettua – Latvia – Viro – Suomi – Venäjä:

NG.1. Yhdistynyt kuningaskunta – pohjoinen Manner-Eurooppa, mukaan luettuina Alankomaat, Belgia, Tanska, Ruotsi ja Saksa – Puola – Liettua – Latvia – Viro – Suomi – Venäjä:

North Transgas -maakaasuputkisto ja Jamal – Eurooppa -maakaasuputkisto, joilla yhdistetään eräät Euroopan tärkeimmistä kaasulähteistä, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta ja parannetaan toimitusvarmuutta

Maakaasujohto, jolla yhdistetään eräät Euroopan tärkeimmistä kaasulähteistä, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta ja parannetaan toimitusvarmuutta, mukaan lukien North Transgas -maakaasujohto ja Jamal – Eurooppa -maakaasujohto, sekä uusien johtojen rakentaminen ja kapasiteetin lisäys Saksan – Tanskan – Ruotsin verkoissa ja näiden verkkojen välillä sekä Puolan – Tšekin – Slovakian – Saksan – Itävallan verkoissa ja näiden verkkojen välillä

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

North Transgas -johto

 

Jamal – Eurooppa -johto

 

Maakaasujohto, joka yhdistää Tanskan, Ruotsin ja Saksan

 

Kauttakulkukapasiteetin vahvistaminen akselilla Saksa – Belgia – Yhdistynyt kuningaskunta

NG.2. Algeria – Espanja – Italia – Ranska – pohjoinen Manner-Eurooppa:

NG.2. Algeria – Espanja – Italia – Ranska – pohjoinen Manner-Eurooppa:

Uusien maakaasuputkistojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan sekä kapasiteetin lisäys Espanjan, Italian ja Ranskan verkoissa ja näiden verkkojen välillä

Uusien maakaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan sekä kapasiteetin lisäys Espanjan, Italian ja Ranskan verkoissa ja näiden verkkojen välillä

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Algeria – Tunisia – Italia -johto

 

Algeria – Italia -johto, joka kulkee Sardinian ja Korsikan kautta ja josta on yhdysjohto Ranskaan

 

Medgas-johto Algeria –Espanja – Ranska – Manner-Eurooppa

NG.3. Kaspianmeren maat – Lähi-itä – Euroopan unioni:

NG.3. Kaspianmeren maat – Lähi-itä – Euroopan unioni:

Uudet maakaasuputkistot uusilta kaasukentiltä Euroopan unioniin, mukaan luettuina Turkin ja Kreikan, Kreikan ja Italian sekä Turkin ja Itävallan väliset maakaasuputkistot

Uudet maakaasujohdot uusilta kaasukentiltä Euroopan unioniin, mukaan luettuina Turkin ja Kreikan, Kreikan ja Italian, Turkin ja Itävallan sekä Kreikan, Slovenian ja Itävallan väliset (Länsi-Balkanin kautta kulkevat) maakaasujohdot

 

Näistä Euroopan etua koskevia hankkeita ovat:

 

Turkki – Kreikka – Italia -johto

 

Turkki – Itävalta -johto

NG.4. Nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemat Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Puolassa:

NG.4. Nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemat Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksessa ja Puolassa:

Toimituslähteiden ja verkon syöttökohtien monipuolistaminen, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien yhteydet siirtoverkkoon

Toimituslähteiden ja verkon syöttökohtien monipuolistaminen, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien yhteydet siirtoverkkoon

NG.5. Maanalaiset maakaasuvarastot Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa ja Itämeren alueen maissa:

NG.5. Maanalaiset maakaasuvarastot Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa ja Itämeren alueen maissa:

Kapasiteetin lisääminen Espanjassa, Italiassa ja Itämeren alueen maissa sekä ensimmäisten varastojen rakentaminen Portugalissa ja Kreikassa

Kapasiteetin lisääminen Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Itämeren alueen maissa sekä ensimmäisten varastojen rakentaminen Portugalissa, Kreikassa ja Liettuassa.

NG.6. Välimeren alueen jäsenvaltiot – itäisen Välimeren kaasurengas:

NG.6. Välimeren alueen jäsenvaltiot – itäisen Välimeren kaasurengas:

Maakaasuputkistojen rakentaminen ja kapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä Libyan, Egyptin, Jordanian, Syyrian ja Turkin välillä.

Maakaasujohtojen rakentaminen ja kapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä Libyan, Egyptin, Jordanian, Syyrian ja Turkin välillä.

 

Näistä Euroopan etua koskeva hanke on:

 

Libya – Italia -johto

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää ensisijaisten hankkeiden luetteloa, Euroopan etua koskevat hankkeet mukaan luettuina, neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä. Tarkistuksella halutaan lisäksi yksinkertaistaa liitteitä yhdistämällä komission ehdotuksen liitteet I ja IV.

Ottaen huomioon Euroopan etua koskevien hankkeiden tärkeyden ne on mainittava liitteessä I erikseen.

Tarkistus 26

Liite II, Sähköverkot, 1–5 kohta

1. Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, eristyneillä alueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla edistämällä samalla energialähteiden monipuolistamista ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tarvittaessa näiden alueiden sähköverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

1. Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, eristyneillä alueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla edistämällä samalla energialähteiden monipuolistamista ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tarvittaessa näiden alueiden sähköverkkojen liittäminen muihin verkkoihin.

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Wales)

● Kreikka (saaret)

● Italia (Sardinia) – Ranska (Korsika) – Italia (manner)

● Yhteydet saarialueilla, mukaan luettuina yhteydet mantereelle

● Yhteydet Ranskan, Espanjan ja Portugalin erittäin syrjäisillä alueilla

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Wales)

● Kreikka (saaret)

● Italia (Sardinia) – Ranska (Korsika) – Italia (manner)

● Yhteydet saarialueilla, mukaan luettuina yhteydet mantereelle

● Yhteydet Ranskan, Espanjan ja Portugalin erittäin syrjäisillä alueilla

2. Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi ja sähköverkkojen toiminnan luotettavuuden ja varmuuden varmistamiseksi.

2. Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi ja sähköverkkojen toiminnan luotettavuuden ja varmuuden varmistamiseksi.

● Ranska – Belgia – Alankomaat – Saksa

● Ranska – Saksa

● Ranska – Italia

● Ranska – Espanja

● Portugali – Espanja

● Suomi – Ruotsi

● Suomi – Viro – Latvia – Liettua

● Itävalta – Italia

● Italia – Slovenia

● Itävalta – Italia – Slovenia – Unkari

● Saksa – Puola

● Saksa – Puola – Tšekki – Slovakia – Unkari

● Puola – Liettua

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti)

Itävalta – Saksa

● Alankomaat – Yhdistynyt kuningaskunta

● Saksa – Tanska – Ruotsi

● Kreikka – Italia

● Ranska – Belgia – Alankomaat – Saksa

● Ranska – Saksa

● Ranska – Italia

● Ranska – Espanja

● Portugali – Espanja

● Suomi – Ruotsi

● Suomi – Viro – Latvia – Liettua

● Itävalta – Italia

● Italia – Slovenia

● Itävalta – Italia – Slovenia – Unkari

● Saksa – Puola

● Saksa – Puola – Tšekki – Itävalta – Slovakia – Unkari

● Unkari – Slovakia

● Unkari – Itävalta

● Puola – Liettua

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti)

Saksa – Itävalta – Slovenia – Unkari

● Alankomaat – Yhdistynyt kuningaskunta

● Saksa – Tanska – Ruotsi

● Kreikka – Italia

● Unkari – Slovenia

● Malta – Italia

● Suomi – Viro

● Italia – Slovenia

3. Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, jos se on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta.

3. Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, jos se on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta.

● Kaikki jäsenvaltiot

● Kaikki jäsenvaltiot

4. Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden ja erityisesti unionin jäseniksi ehdolla olevien maiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai Euroopan yhteisön sähkönsaantimahdollisuuksia.

4. Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden ja erityisesti unionin jäseniksi ehdolla olevien maiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai Euroopan yhteisön sähkönsaantimahdollisuuksia.

● Saksa – Norja

● Alankomaat – Norja

● Ruotsi – Norja

● Yhdistynyt kuningaskunta – Norja

● Itämeren reuna-alueet (Baltic Electricity Ring): Saksa – Puola – Valko-Venäjä – Venäjä – Liettua – Latvia – Viro – Suomi – Ruotsi – Norja – Tanska

● Norja – Ruotsi – Suomi – Venäjä

● Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska – Espanja – Marokko – Algeria – Tunisia – Libya – Egypti – Lähi-idän maat – Turkki – Kreikka – Italia

● Kreikka – Turkki

● Italia – Sveitsi

 

 

 

 

 

● Kreikka – Balkanin maat

● Espanja – Marokko

 

● EU – Balkanin maat – Valko-Venäjä – Venäjä – Ukraina

● Mustanmeren reuna-alueet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä – Ukraina – Romania – Bulgaria – Turkki – Georgia

● Saksa – Norja

● Alankomaat – Norja

● Ruotsi – Norja

● Yhdistynyt kuningaskunta – Norja

● Itämeren reuna-alueet (Baltic Electricity Ring): Saksa – Puola – Valko-Venäjä – Venäjä – Liettua – Latvia – Viro – Suomi – Ruotsi – Norja – Tanska

● Norja – Ruotsi – Suomi – Venäjä

● Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska – Espanja – Marokko – Algeria – Tunisia – Libya – Egypti – Lähi-idän maat – Turkki – Kreikka – Italia

● Kreikka – Turkki

● Italia – Sveitsi

● Itävalta – Sveitsi

● Unkari – Romania

● Unkari – Serbia

● Unkari – Kroatia

● Italia – Tunisia

● Kreikka – Balkanin maat

● Espanja – Marokko

● Espanja – Andorra – Ranska

● EU – Balkanin maat – Valko-Venäjä – Venäjä – Ukraina

● Mustanmeren reuna-alueet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä – Ukraina – Romania – Bulgaria – Turkki – Georgia

● Bulgaria – Makedonia/Kreikka – Albania – Italia tai Bulgaria – Kreikka – Italia

5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä.

5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä.

· Erityisesti sähköverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen.

· Ratkaisujen kehittäminen sähkövirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa sähköverkkojen ylikuormitusongelmat.

· Sähköverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sähkön sisämarkkinoiden toiminnan ja uusiutuvien energialähteiden merkittävän käyttöosuuden edellyttämällä tavalla.

· Erityisesti sähköverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen.

· Ratkaisujen kehittäminen sähkövirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa sähköverkkojen ylikuormitusongelmat.

· Sähköverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sähkön sisämarkkinoiden toiminnan ja uusiutuvien energialähteiden merkittävän käyttöosuuden edellyttämällä tavalla.

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää hankkeiden luetteloa neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä.

Tarkistus 27

Liite II, Kaasuverkot, 7 ja 9 kohta

7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna.

7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten olefiini- ja maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna.

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta

● Ranska – Espanja

● Ranska – Sveitsi

● Portugali – Espanja

● Itävalta – Saksa

● Itävalta – Unkari

● Itävalta – Unkari – Slovakia – Puola

 

 

● Itävalta – Italia

● Kreikka – muut Balkanin maat

● Itävalta – Unkari – Romania – Bulgaria – Kreikka – Turkki

● Ranska – Italia

● Kreikka – Italia

● Itävalta – Tšekki

● Saksa – Tšekki – Itävalta – Italia

● Itävalta – Slovenia – Kroatia

 

 

 

 

 

 

● Yhdistynyt kuningaskunta – Alankomaat – Saksa

● Saksa – Puola

● Tanska – Yhdistynyt kuningaskunta

● Tanska – Saksa – Ruotsi

● Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta

● Ranska – Espanja

● Ranska – Sveitsi

● Portugali – Espanja

● Itävalta – Saksa

● Itävalta – Unkari

● Itävalta – Unkari – Slovakia – Puola

● Puola – Tšekki

● Slovakia –Tšekki – Saksa – Itävalta

● Itävalta – Italia

● Kreikka – muut Balkanin maat

● Itävalta – Unkari – Romania – Bulgaria – Kreikka – Turkki

● Ranska – Italia

● Kreikka – Italia

● Itävalta – Tšekki

● Saksa – Tšekki – Itävalta – Italia

● Itävalta – Slovenia – Kroatia

● Unkari – Kroatia

● Unkari –Romania

● Unkari – Slovakia

● Unkari –Ukraina

● Slovenia – Balkanin maat

● Belgia – Alankomaat – Saksa

● Yhdistynyt kuningaskunta – Alankomaat – Saksa

● Saksa – Puola

● Tanska – Yhdistynyt kuningaskunta

● Tanska – Saksa – Ruotsi

● Tanska – Alankomaat

9. Maakaasun siirtokapasiteetin (toimitusputkistojen) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja toimitusreittien monipuolistamiseksi

9. Maakaasun siirtokapasiteetin (toimitusputkistojen) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja toimitusreittien monipuolistamiseksi

Pohjoinen kaasuverkko:

Norja – Tanska – Saksa – Ruotsi – Suomi – Venäjä – Baltian maat – Puola

● Algeria – Espanja – Ranska

● Venäjä – Ukraina – EU

● Venäjä – Valko-Venäjä – Ukraina – EU

● Venäjä – Valko-Venäjä – EU

● Venäjä – Itämeri – Saksa

 

 

 

● Libya – Italia

● Tunisia – Libya – Italia

● Kaspianmeren maat – EU

● Venäjä – Ukraina – Moldavia – Romania – Bulgaria – Kreikka – muut Balkanin maat

● Venäjä – Ukraina – Slovakia – Unkari – Slovenia – Italia

● Alankomaat – Saksa – Sveitsi – Italia

● Belgia – Ranska – Sveitsi – Italia

● Tanska – (Ruotsi) – Puola

● Norja – Venäjä – EU

● Irlanti

● Algeria – Italia – Ranska

 

● Lähi-itä – itäisen Välimeren kaasurengas – EU

Pohjoinen kaasuverkko:

● Norja – Tanska – Saksa – Ruotsi – Suomi – Venäjä – Baltian maat – Puola

● Algeria – Espanja – Ranska

● Venäjä – Ukraina – EU

● Venäjä – Valko-Venäjä – Ukraina – EU

● Venäjä – Valko-Venäjä – EU

● Venäjä – Itämeri – Saksa

● Venäjä – Baltian maat – Puola – Saksa

● Saksa – Tšekki – Puola – Saksa – muut jäsenvaltiot

● Libya – Italia

● Tunisia – Libya – Italia

● Kaspianmeren maat – EU

● Venäjä – Ukraina – Moldavia – Romania – Bulgaria – Kreikka – Slovenia – muut Balkanin maat

● Venäjä – Ukraina – Slovakia – Unkari – Slovenia – Italia

● Alankomaat – Saksa – Sveitsi – Italia

● Belgia – Ranska – Sveitsi – Italia

● Tanska – (Ruotsi) – Puola

● Norja – Venäjä – EU

● Irlanti

● Algeria – Italia – Ranska

● Algeria – Tunisia – Italia

● Lähi-itä – itäisen Välimeren kaasurengas – EU

● sekoituslaitos Winkselessä (BE) pohjois-eteläakselilla (H-ryhmän kaasun sekoittaminen typpeen)

● kapasiteetin lisääminen itä-länsiakselilla: Zeebrugge – Eynatten

10. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen maakaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla ja kauttakulkumaissa, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkaulat ja puuttuvat yhteydet, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan maakaasuverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen tehokkaita ja turvallisia käyttömenetelmiä.

10. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen maakaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla ja kauttakulkumaissa, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkaulat ja puuttuvat yhteydet, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan maakaasuverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen tehokkaita ja turvallisia käyttömenetelmiä.

· Erityisesti maakaasuverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen.

· Ratkaisujen kehittäminen maakaasuvirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa kaasuverkkojen ylikuormitusongelmat.

· Maakaasuverkkoja koskevien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämällä tavalla.

· Maakaasuverkkojen yleisen suorituskyvyn, turvallisuuden ja varmuuden parantaminen kauttakulkumaissa.

· Erityisesti maakaasuverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen.

· Ratkaisujen kehittäminen maakaasuvirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa kaasuverkkojen ylikuormitusongelmat.

· Maakaasuverkkoja koskevien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämällä tavalla.

· Maakaasuverkkojen yleisen suorituskyvyn, turvallisuuden ja varmuuden parantaminen kauttakulkumaissa.

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää hankkeiden luetteloa neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä.

Viittaus olefiinikaasunsiirtokapasiteetin kehittämiseen sekä integrointiin on säilytetty ottaen huomioon sekä kyseisen verkon merkityksen Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle että sen myönteisen vaikutuksen turvallisuuteen ja ympäristöön.

Tarkistus 28

Liite III, Sähköverkot, 1–4 kohta

1. Sähköverkkojen kehittäminen eristyksissä olevilla alueilla

1. Sähköverkkojen kehittäminen eristyksissä olevilla alueilla

1.1 Merenalainen kaapeli Irlanti – Wales (UK)

1.2 Ipiros (EL) – Puglia (I) -yhteyden vahvistaminen

1.3 Etelä-Kykladien (EL) liittäminen

1.4 Faialin, Picon ja São Jorgen saarten (Azorit, P) välinen 30 kV:n vedenalainen yhteys

1.5 Terceiran, Faialin ja S. Miguelin (Azorit, P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.6 Madeiran (P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.7 Merenalainen kaapeli Sardinia (I) – Italian mannermaa

1.8 Vedenalainen kaapeli Korsika (F) – Italia

1.9 Yhteys Italian mannermaa – Sisilia (I)

1.10 Sorgente (I) – Rizziconi (I) -yhteyden kaksinkertaistaminen

1.11 Baleaarien saariryhmän ja Kanariansaarten (E) uudet yhteydet

1.1 Merenalainen kaapeli Irlanti – Wales (UK)

1.3 Etelä-Kykladien (EL) liittäminen

1.4 Faialin, Picon ja São Jorgen saarten (Azorit, PT) välinen 30 kV:n merenalainen kaapeli

1.5 Terceiran, Faialin ja S. Miguelin (Azorit, PT) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.6 Madeiran (PT) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.7 Merenalainen kaapeli Sardinia (IT) – Italian mannermaa

1.8 Merenalainen kaapeli Korsika (FR) – Italia

1.9 Yhteys Italian mannermaa – Sisilia (IT): Sorgente (IT) – Rizziconi (IT) -yhteyden kaksinkertaistaminen

 

 

1.11 Baleaarien saariryhmän ja Kanariansaarten (ES) uudet yhteydet

2. Jäsenvaltioiden välisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen

2. Jäsenvaltioiden välisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen

2.1 Moulaine (F) – Aubange (B) -linja

2.2 Avelin (F) – Avelgem (B) -linja

 

2.3 Vigy (F) – Marlenheim (F) -linja

2.4 Vigy (F) – Uchtelfangen (D) -linja

2.5 La Prazin (F) vaihemuuntaja

2.6 Kapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välisten nykyisten yhteyksien avulla

2.7 Ranskan ja Italian välinen uusi yhteys

2.8 Uusi Ranskan ja Espanjan välinen yhteys Pyreneiden halki

2.9 Ranskan ja Espanjan välinen Pyreneiden itäosan yhteys

2.10 Pohjois-Portugalin ja Luoteis-Espanjan väliset yhteydet

2.11 Sines (P) – Alqueva (P) – Balboa (E) -linja

 

 

2.12 Valdigem (P) – Douro Internacional (P) – Aldeadávila (E) linja ja Douro Internacionalin laitos

2.13 Suomen ja Ruotsin väliset Pohjanlahden pohjoispuolen yhteydet

2.14 Lienz (A) – Cordignano (I) -linja

 

 

 

 

2.15 Uusi Italian ja Itävallan välinen yhteys Brennerin solassa

2.16 Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen yhteys

2.17 St Peter (A) – Isar (D) -linja

2.18 Kaakkois-Englannin ja Alankomaiden keskiosan välinen merenalainen kaapeli

2.19 Tanskan ja Saksan välisten yhteyksien vahvistaminen, esim. Kasso – Hampuri -linja

2.20 Tanskan ja Ruotsin välisten yhteyksien vahvistaminen

2.1 Moulaine (FR) – Aubange (BE) -linja

2.2 Avelin (FR) – Avelgem (BE) -linja

2.2 a Saksan ja Belgian välinen yhteys

2.3 Vigy (FR) – Marlenheim (FR) -linja

2.4 Vigy (FR) – Uchtelfangen (DE) -linja

2.5 La Prazin (FR) vaihemuuntaja

2.6 Kapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välisten nykyisten yhteyksien avulla

2.7 Ranskan ja Italian välinen uusi yhteys

2.8 Uusi Ranskan ja Espanjan välinen yhteys Pyreneiden halki

2.9 Ranskan ja Espanjan välinen Pyreneiden itäosan yhteys

2.10 Pohjois-Portugalin ja Luoteis-Espanjan väliset yhteydet

2.11 Sines (PT) – Alqueva (PT) – Balboa (ES) -linja

2.11 a Etelä-Portugalin ja Lounais-Espanjan välinen yhteys

2.12 Valdigem (PT) – Douro Internacional (PT) – Aldeadávila (ES) -linja ja Douro Internacionalin laitos

2.13 Suomen ja Ruotsin väliset Pohjanlahden pohjoispuolen yhteydet ja merenalainen Fennoscan-kaapeli

2.14 Lienz (AT) – Cordignano (IT) -linja

2.14 a Somplago (IT) – Wuermlach (AT) -yhteys

2.14 b Itävalta – Italia (Thaur-Brixen) -yhteys Brennerin rautatietunnelin kautta

 

 

2.16 Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen yhteys

2.17 St Peter (AT) – Isar (DE) -linja

2.18 Kaakkois-Englannin ja Alankomaiden keskiosan välinen merenalainen kaapeli

2.19 Tanskan ja Saksan välisten yhteyksien vahvistaminen, esim. Kasso – Hampuri -linja

2.20 Tanskan ja Ruotsin välisten yhteyksien vahvistaminen

2.21 Uusi yhteys Slovenian ja Unkarin välillä: Cirkovce (SI) – Heviz (HU)

2.22 Sajoivanka (HU) – Rimavska Sobota (SK)

2.23 Moldava – Sajoivanka ((HU)

2.24 Stupava (SK) – Wien SO (AT)

2.25 Puola – Saksa (Neuenhagen (DE) –Vierraden (DE) – Krajnik (PL)) -linja

2.26 Puola – Liettua -yhteys (Elk–Alytus)

2.27 Suomen ja Viron välinen merenalainen kaapeli

2.28 Joustavien vaihtoehtoisten virransiirtojärjestelmien asennus Italian ja Slovenian välille

2.29 Uudet yhteydet UCTE- ja CENTREL -verkkojen välillä

2.30 Dürnrohr (AT) – Slavetice (CZ)

2.31 Merenalainen sähköyhteys Malta (MT) – Sisilia (IT)

2.32 Uusi Italian ja Slovenian välinen yhteys

2.33 Udine Ovest (IT) – Okroglo (SI) -linja

3. Jäsenvaltioiden sisäisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen

3. Jäsenvaltioiden sisäisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen

3.1 Yhteydet Tanskan itä-länsiakselilla: Tanskan läntisen verkon (UCTE) ja itäisen verkon (NORDEL) liittäminen

3.2 Yhteydet Tanskan pohjoinen – eteläakselilla

3.3 Uudet yhteydet Pohjois-Ranskassa

3.4 Uudet yhteydet Lounais-Ranskassa

3.5 Trino Vercellese – Lacchiarelle -linja (I)

3.6 Turbigo – Rho-Bovisio -linja (I)

 

3.7 Voghera – La Casella -linja (I)

3.8 S. Fiorano – Nave -linja (I)

3.9 Venetsia Nord – Cordignano -linja (I)

 

3.10 Redipuglia – Udine Ovest -linja (I)

 

3.11 Uudet yhteydet Italian itä-länsiakselilla

3.12 Tavarnuzze – Casallina -linja (I)

 

3.13 Tavarnuzze – Santa Barbara -linja (I)

3.14 Rizziconi – Feroleto – Laino -linja (I)

 

3.15 Uudet yhteydet Italian pohjois-eteläakselilla

3.16 Italian verkkoon tehtävät muutokset uusiutuvien energialähteiden liittämisen helpottamiseksi

3.17 Italian uudet tuulivoimayhteydet

3.18 Uudet yhteydet Espanjan pohjoisakselilla

3.19 Uudet yhteydet Espanjan Välimeri-akselilla

3.20 Uudet yhteydet Galicia – Keski-Espanja akselilla (E)

3.21 Uudet yhteydet Keski-Espanja – Aragonia akselilla (E)

3.22 Uudet yhteydet Aragonia – Itä-Espanja akselilla (E)

 

 

 

3.23 Uudet yhteydet Andalusiassa (E)

3.24 Pedralva – Riba d'Ave -linja (P) ja Pedralva

3.25 Recarei – Valdigem -linja (P)

3.26 Picote – Pocinho -linja (P) (parannus)

 

3.27 Nykyiseen Pego (P) – Cedillo (E) / Falagueira (P) -linjaan ja Falagueiran laitokseen tehtävät muutokset

3.28 Pego – Batalha -linja (P) ja Batalhan laitos

3.29 Sines – Ferreira do Alentejo I -linja (P) (parannus)

3.30 Portugalin uudet tuulivoimayhteydet

3.31 Pereiros – Zêzere – Santarêm -linjat (P) ja Zêzere

3.32 Batalha – Rio Maior I ja II linjat (P) (parannus)

3.33 Carrapatelo – Mourisca -linja (P) (parannus)

3.34 Valdigem – Viseu – Anadia -linja (P)

3.35 Nykyisen Rio Maior – Palmela-linjan poikkeama Ribatejoon (P) ja Ribatejon laitos

3.36 Tessalonikin, Lamian ja Patran (EL) sähköasemat ja yhdyslinjat

 

3.37 Evian, Lakonian ja Traakian (EL) alueiden yhteydet

3.38 Kreikan mannermaan syrjäisten alueiden olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen

3.39 Tynagh – Cashla -linja (IRL)

3.40 Flagford – East Sligo -linja (IRL)

3.41 Espanjan koillis- ja länsiosan yhteydet, erityisesti tuulivoimaloiden liittämiseksi verkkoon

3.42 Yhteydet Baskimaassa, Aragoniassa ja Navarrassa (E)

3.43 Yhteydet Galiciassa (E)

3.44 Keski-Ruotsin yhteydet

3.45 Etelä-Ruotsin yhteydet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.46 Lyypekki/Siems – Görries -linja (D)

3.47 Lyypekki/Siems – Krümmel -linja (D)

3.48 Pohjois-Irlannin sisäiset yhteydet, jotka liittyvät Pohjois-Irlannin ja Irlannin verkkojen välisiin yhteyksiin

3.49 Yhdistyneen kuningaskunnan luoteisosan yhteydet

3.50 Skotlannin ja Englannin yhteydet ja uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö sähköntuotannossa

3.51 Uudet tuulivoimayhteydet Belgian rannikolla

 

3.52 Borsselen ala-asema (NL)

3.53 Reaktiivisen tehon korvauslaitteiston käyttöönotto (NL)

 

 

 

 

3.54 St. Peter – Tauern -linja (A)

3.55 Südburgenland – Kainachtal -linja (A)

3.1 Yhteydet Tanskan itä-länsiakselilla: Tanskan läntisen verkon (UCTE) ja itäisen verkon (NORDEL) liittäminen

3.2 Yhteydet Tanskan pohjois-eteläakselilla

3.3 Uudet yhteydet Pohjois-Ranskassa

3.4 Uudet yhteydet Lounais-Ranskassa

3.5 Trino Vercellese (IT) – Lacchiarella (IT) -linja

3.6 Turbigo (IT) Rho – Bovisio (IT) -linja

3.7 Voghera (IT) – La Casella (IT) -linja

3.8 S. Fiorano (IT) – Nave (IT) – Gorlago (IT) -linja

3.9 Venetsia Nord (IT) – Cordignano (IT) -linja

3.10 Redipuglia (IT) – Udine Ovest (IT) -linja

3.11 Uudet yhteydet Italian itä-länsiakselilla

3.12 Tavarnuzze (IT) – Casallina (IT) -linja

3.13 Tavarnuzze (IT) – Santa Barbara (IT) -linja

3.14 Rizziconi (IT) – Feroleto (IT) – Laino (IT) -linja

3.15 Uudet yhteydet Italian pohjois-eteläakselilla

3.16 Italian verkkoon tehtävät muutokset uusiutuvien energialähteiden liittämisen helpottamiseksi

3.17 Italian uudet tuulivoimayhteydet

3.18 Uudet yhteydet Espanjan pohjoisakselilla

3.19 Uudet yhteydet Espanjan Välimeri-akselilla

3.20 Uudet yhteydet Galicia (ES) – Keski-Espanja (ES) -akselilla

3.21 Uudet yhteydet Keski-Espanja (ES) – Aragonia (ES) -akselilla

3.22 Uudet yhteydet Aragonia (ES) – Itä-Espanja (ES) -akselilla

3.22 a Uudet yhteydet Espanjan etelä-keskusta-akselilla (ES)

3.22 b Uudet yhteydet Espanjan itä- keskusta-akselilla (ES)

3.23 Uudet yhteydet Andalusiassa (ES)

3.24 Pedralva (PT) – Riba d'Ave (PT) -linja ja Pedralvan laitos

3.25 Recarei (PT) – Valdigem (PT) -linja

3.26 Picote (PT) – Pocinho (PT) -linja (parannus)

3.27 Nykyiseen Pego (PT) – Cedillo (ES) / Falagueira (PT) -linjaan ja Falagueiran laitokseen tehtävät muutokset

3.28 Pego (PT) – Batalha (PT) -linja ja Batalhan laitos

3.29 Sines (PT) – Ferreira do Alentejo (PT) I -linja (parannus)

3.30 Portugalin uudet tuulivoimayhteydet

3.31 Pereiros (PT) – Zêzere (PT) Santarém (PT) -linjat ja Zêzeren laitos

3.32 Batalha (PT) – Rio Maior (PT) I ja II linjat (parannus)

3.33 Carrapatelo (PT) – Mourisca (PT) -linja (parannus)

3.34 Valdigem (PT) – Viseu (PT) – Anadia (PT) -linja

3.35 Nykyisen Rio Maior (PT) – Palmela (PT) -linjan poikkeama Ribatejoon (PT) ja Ribatejon laitos

3.36 Tessalonikin (EL), Lamian (EL) ja Patrasin (EL) ala-asemat ja yhdyslinjat

3.37 Evian (EL), Lakonian (EL) ja Traakian (EL) alueiden yhteydet

3.38 Kreikan mannermaan syrjäisten alueiden olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen

3.39 Tynagh (IE) – Cashla (IE) -linja

3.40 Flagford (IE) – East Sligo (IE) -linja

3.41 Espanjan koillis- ja länsiosan yhteydet, erityisesti tuulivoimaloiden liittämiseksi verkkoon

 

3.42 Yhteydet Baskimaassa (ES), Aragoniassa (ES) ja Navarrassa (ES)

3.43 Yhteydet Galiciassa (ES)

3.44 Keski-Ruotsin yhteydet

3.45 Etelä-Ruotsin yhteydet

3.45 a Hampuri (DE) – Schwerinin alue (DE) -linja

3.45 b Hallen/Saalen alue (DE) – Schwerinin alue (DE) -linja

3.45 c Uudet tuulivoimayhteydet Saksan rannikolla ja rannikon ulkopuolella

3.45 d 380 kV:n verkon vahvistaminen Saksassa rannikon ulkopuolella sijaitsevien tuulimyllypuistojen yhteyksiä varten

 

 

3.48 Pohjois-Irlannin sisäiset yhteydet, jotka liittyvät Pohjois-Irlannin ja Irlannin verkkojen välisiin yhteyksiin

3.49 Yhdistyneen kuningaskunnan luoteisosan yhteydet

3.50 Skotlannin ja Englannin yhteydet ja uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö sähköntuotannossa

3.51 Uudet tuulivoimayhteydet Belgian rannikolla, mukaan luettuna 380 kV:n verkon vahvistaminen

3.52 Borsselen ala-asema (NL)

3.53 Reaktiivisen tehon korvauslaitteiston käyttöönotto (NL)

3.53 a Vaiheensiirtimien ja/tai kondensaattoriparistojen asentaminen Belgiassa

3.53 b 380 kV:n verkon vahvistaminen Belgiassa tuontikapasiteetin lisäämiseksi

3.54 St. Peter (AT) – Tauern (AT) -linja

3.55 Südburgenland (AT) – Kainachtal (AT) -linja

3.56 Dunowo (PL) – Zydowo (PL)– Krzewina (PL) – Plewiska (PL)

3.57 Patnow (PL) – Grudziadz (PL)

3.58 Ostrow (PL) – Plewiska (PL)

3.59 Ostrow (PL) – Trebaczew (Rogowiec) (PL)

3.60 Plewiska (PL) – Patnow (PL)

3.61 Tarnow (PL) – Krosno (PL)

3.62 Elk (PL) – Olsztyn Matki (PL)

3.63 Elk (PL) – Narew (PL)

3.64 Mikulowa (PL) –Swiebodzice –Dobrzen (Groszowice) (PL)

3.65 Patnow (PL) – Sachaczew (PL) – Varsova (PL)

3.66 Krsko (SI) – Bericevo (SI)

3.67 Slovenian virransiirtojärjestelmän parantaminen 220 kV:stä 400 kV:hen

3.68 Medzibrod (SK) – Liptovska Mara (SK)

3.69 Lemesany (SK) – Moldava (SK)

3.70 Lemesany (SK) – Velke Kapusany (SK)

3.71 Gabicikovo (SK) – Velky Dur (SK)

3.72 Yhteydet Pohjois-Ruotsissa

3.73 Saarenmaan jännitteen muuttaminen 110 kV:ksi

3.74 Tarton energiahuollon parantaminen

3.75 Eesti 300 kV -ala-aseman uudistus

3.76 Kiisan, Puessin ja Viljandin 110 kV -ala-aseman uudistus

3.77 Nosovice (CZ) – Prosenice (CZ): 400 kV:n linjan uudelleenrakentaminen 400 kV:n kaksoisvirtapiiriseksi linjaksi

3.78 Krasikov (CZ) – Horni Zivotice (CZ): uusi 400 kV -linja

3.79 Uudet tuulivoimayhteydet Maltassa (MT)

4. Sähköverkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

4. Sähköverkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

4.1 Neuenhagen (D) – Vierraden (D) – Kraœnik (PL) -linja

4.2 Brunsbüttel (D) – Etelä-Norja -yhteys

4.3 S. Fiorano (I) – Robbia (CH) -linja

4.4 Uusi yhteenliitäntä Italia – Sveitsi

4.5 Filippi (EL) – Maritsa 3 (Bulgaria) ‑linja

 

4.6 Amintaio (EL) – Bitola (entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia) -linja

4.7 Kardia (EL) – Elbasan (Albania) -linja

4.8 Elbasan (Albania) – Podgorica (Serbia ja Montenegro) -linja

4.9 Mostarin (Bosnia ja Hertsegovina) sähköasema ja yhdyslinjat

4.10 Ernestinovon (Kroatia) ala-asema ja yhdyslinjat

4.11 Uudet yhteydet Kreikan sekä Albanian, Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä

4.12 Filippi (EL) – Hamidabad (EL) -linja

4.13 Koillis/Itä-Englannin ja Norjan eteläosan välinen merenalainen kaapeli

4.14 Eemshaven (NL) – Feda (NO) -yhteys

4.15 Etelä-Espanjan ja Marokon välinen merenalainen kaapeli (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen)

4.16 Itämeren reuna-alueen yhteydet (Baltic Electricity Ring): Saksa – Puola – Venäjä – Viro – Latvia – Liettua – Ruotsi – Suomi – Tanska – Valko-Venäjä

4.17 Etelä-Suomi – Venäjä-yhteydet

4.18 Saksa – Puola – Liettua – Valko-Venäjä – Venäjä-yhteys (itä – länsi-suurtehoyhteys)

4.19 Puola – Liettua yhteys

4.20 Suomen ja Viron välinen merenalainen kaapeli

4.21 Uudet yhteydet Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä

4.22 Uudet yhteydet Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan välillä

4.23 Borgvik (S) – Hoesle (NO) – Oslon alue -linja

4.24 UCTE- ja CENTREL-verkkojen väliset uudet yhteydet

4.25 UCTE- ja/tai CENTREL-verkon ja Balkanin maiden väliset uudet yhteydet

4.26 Laajennetun UCTE-verkon ja Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan väliset yhteydet ja liitoskohta, mukaan luettuna aiemmin Itävallan ja Unkarin, Itävallan ja Tšekin sekä Saksan ja Tšekin välillä toimineiden HVDC-muuntoasemien uudelleensijoitus

4.27 Mustanmeren reuna-alueen yhteydet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä – Ukraina – Romania – Bulgaria – Turkki – Georgia

4.28 Mustanmeren alueen uudet yhteydet, jotta laajennettu UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa

4.29 Välimeren reuna-alueen yhteydet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska – Espanja – Marokko – Algeria – Tunisia – Libya – Egypti – Lähi-idän maat – Turkki – Kreikka – Italia

4.30 Etelä-Espanjan ja Luoteis-Algerian välinen merenalainen kaapeli

4.31 Italian ja Algerian välinen merenalainen kaapeli

 

 

4.32 Barentsinmeren alueen uudet yhteydet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.33 Joustavien vaihtoehtoisten virransiirtojärjestelmien asennus Italian ja Slovenian välille

4.34 Uusi yhteenliitäntä Italia – Slovenia

4.35 Italian ja Kroatian välinen merenalainen kaapeli

4.36 Tanskan ja Norjan välisten verkkoyhteyksien parantaminen

 

 

 

 

4.4 Uusi yhteenliitäntä Italia – Sveitsi

4.5 Filippi (EL) – Maritsa 3 (Bulgaria) ‑linja

4.6 Amintaio (EL) – Bitola (entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia) -linja

4.7 Kardia (EL) – Elbasan (Albania) -linja

4.8 Elbasan (Albania) – Podgorica (Serbia ja Montenegro) -linja

4.9 Mostarin (Bosnia ja Hertsegovina) ala-asema ja yhdyslinjat

4.10 Ernestinovon (Kroatia) ala-asema ja yhdyslinjat

4.11 Uudet yhteydet Kreikan sekä Albanian, Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä

4.12 Filippi (EL) – Hamidabad (TR) -linja

4.13 Koillis/Itä-Englannin ja Norjan eteläosan välinen merenalainen kaapeli

4.14 Eemshaven (NL) – Feda (NO) -yhteys

4.15 Etelä-Espanjan ja Marokon välinen merenalainen kaapeli (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen)

4.16 Itämeren reuna-alueen yhteydet (Baltic Electricity Ring): Saksa – Puola – Venäjä – Viro – Latvia – Liettua – Ruotsi – Suomi – Tanska – Valko-Venäjä

4.17 Etelä-Suomi – Venäjä -yhteydet

 

 

 

 

 

 

4.21 Uudet yhteydet Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä

4.22 Uudet yhteydet Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan välillä

4.23 Borgvik (SE) – Hoesle (NO) – Oslon alue -linja

 

 

4.25 UCTE- ja/tai CENTREL-verkon ja Balkanin maiden väliset uudet yhteydet

4.26 UCTE-verkon ja Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan väliset yhteydet ja liitoskohta, mukaan luettuna aiemmin Itävallan ja Unkarin, Itävallan ja Tšekin sekä Saksan ja Tšekin välillä toimineiden HVDC-muuntoasemien uudelleensijoitus

4.27 Mustanmeren reuna-alueen yhteydet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä – Ukraina – Romania – Bulgaria – Turkki – Georgia

4.28 Mustanmeren alueen uudet yhteydet, jotta UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa

4.29 Välimeren reuna-alueen yhteydet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska – Espanja – Marokko – Algeria – Tunisia – Libya – Egypti – Lähi-idän maat – Turkki – Kreikka – Italia

4.30 Etelä-Espanjan ja Luoteis-Algerian välinen merenalainen kaapeli

4.31 Italian ja Pohjois-Afrikan (Algeria, Tunisia, Libya) välinen merenalainen kaapeli

4.31 a Tunisian ja Italian välinen sähköverkkoyhteys

4.32 Barentsinmeren alueen uudet yhteydet

 

4.32 a Tanskan ja Norjan välisten verkkoyhteyksien parantaminen

4.32 b Obermoorweiler (DE) – Meiningen (AT) – Bonaduz (CH): kapasiteetin lisääminen edelleen

4.32 c Bekescsaba (HU) – Oradea (RO)

4.32 d Pecs (HU) – Sombor (YU)

4.32 e Pecs (HU) – Ernestinovo (HR)

4.32 f Velke Kapusany (SK) – Ukrainan raja

4.32 g Andrall (ES) – Encamp (AND): kapasiteetin lisääminen 220 kV:iin

4.32 h Espanja – Andorra – Ranska: yhteyksien vahvistaminen

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää hankkeiden luetteloa neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä.

Maininta S.Fiorano (IT) – Robbia (CH) -linjasta on poistettu, koska hanke on jo toteutettu.

Tarkistus 29

Liite III, Kaasuverkot, 6–9 kohta

6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla

6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla

6.1 Kaasuverkon rakentaminen Belfastista Pohjois-Irlannin luoteisaluetta kohti ja tarvittaessa Irlannin länsirannikolle

6.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Teneriffan Santa Cruzissa, Kanarian saaret (E)

6.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Gran Canarian las Palmasissa (E)

6.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Madeiralla (P)

6.5 Kaasuverkon kehittäminen Ruotsissa

6.6 Baleaarien saariryhmän (E) ja Manner-Espanjan välinen yhteys

6.7 Korkeapainehaara Traakiaan (EL)

6.8 Korkeapainehaara Korinttiin (EL)

6.9 Korkeapainehaara Luoteis-Kreikkaan (EL)

6.10 Lollandin ja Falsterin saarten (DK) yhteys

6.1 Kaasuverkon rakentaminen Belfastista Pohjois-Irlannin (UK) luoteisaluetta kohti ja tarvittaessa Irlannin länsirannikolle

6.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Teneriffan Santa Cruzissa, Kanarian saaret (ES)

6.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Gran Canarian las Palmasissa (ES)

6.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Madeiralla (PT)

6.5 Kaasuverkon kehittäminen Ruotsissa

6.6 Baleaarien saariryhmän (ES) ja Manner-Espanjan välinen yhteys

6.7 Korkeapainehaara Traakiaan (EL)

6.8 Korkeapainehaara Korinttiin (EL)

6.9 Korkeapainehaara Luoteis-Kreikkaan (EL)

6.10 Lollandin ja Falsterin saarten (DK) yhteys

6.11 Nesteytetyn maakaasun terminaali Kyproksen saarella, Vasilikosin energialaitos

6.12 Yhteys Vasilikosin (CY) nesteytetyn maakaasun terminaalin ja Moni-voimalan (CY) välillä

6.13 Nesteytetyn maakaasun terminaali Kreetan saarella (EL)

6.14 Korkeapainehaara Patrasiin (EL)

6.15 Nesteytetyn maakaasun terminaali Maltassa

7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna

7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna

7.1 Yksi uusi kaasuyhdysjohto Irlannin ja Skotlannin välille

7.2 Pohjoinen – eteläyhteys, mukaan lukien Dublin – Belfast -johto

7.3 Lacq (F) – Calahorra (E) -kaasujohdon kompressointiasema

7.4 Lussagnet (F) – Bilbao (E) -kaasujohto

7.5 Perpignan (F) – Barcelona (E) -kaasujohto

 

7.6 Niiden kaasujohtojen siirtokapasiteetin lisääminen, jotka tuovat kaasua Portugaliin Etelä-Espanjan kautta ja Galiciaan ja Asturiasiin Portugalin kautta

7.7 Puchkirchen (A) – Burghausen (D) -kaasujohto

7.8 Andorf (A) – Simbach (D) -kaasujohto

7.9 Wiener Neustadt (A) – Sopron (HU) -kaasujohto

7.10 Bad Leonfelden (D) – Linz (A) -kaasujohto

 

7.11 Luoteis-Kreikka – Elbasan (AL) ‑kaasujohto.

7.12 Kreikka – Italia-yhdysjohto

7.13 Pääkaasuputken kompressointiasema Kreikassa

7.14 Itävallan ja Tšekin verkkojen liittäminen toisiinsa

7.15 Kaasunsiirtoväylä Kaakkois-Euroopassa Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kautta

7.16 Kaasunsiirtoväylä Itävallan ja Turkin välillä Unkarin, Romanian ja Bulgarian kautta

7.17 Yhdysjohdot Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden ja Saksan välillä, jotka yhdistävät Luoteis-Euroopan tärkeimmät kaasukentät ja markkinat

7.18 Koillis-Saksan (Berliinin alue) ja Luoteis-Puolan (Szczecinin alue) välinen yhteys ja Schmölln – Lubmin-haara (D, Greifswaldin alue)

 

 

 

 

 

 

7.19 Pohjanmeren offshore-laitosten yhteenliittäminen tai Tanskan offshore-laitosten liittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan onshore-laitoksiin

7.20 Siirtokapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välillä

7.21 Itämeren alueen kaasuyhdysputki Tanskan, Saksan ja Ruotsin välillä

7.1 Yksi uusi kaasuyhdysjohto Irlannin ja Skotlannin välille

7.2 Pohjoinen – eteläyhteys, mukaan lukien Dublin – Belfast -johto

7.3 Lacq (FR) – Calahorra (ES) -kaasujohdon kompressointiasema

7.4 Lussagnet (FR) – Bilbao (ES) -kaasujohto

7.5 Perpignan (FR) – Barcelona (ES) -kaasujohto

7.6 Niiden kaasujohtojen siirtokapasiteetin lisääminen, jotka tuovat kaasua Portugaliin Etelä-Espanjan kautta ja Galiciaan ja Asturiasiin Portugalin kautta

7.7 Puchkirchen (AT) – Burghausen (DE) -kaasujohto

7.8 Andorf (AT) – Simbach (DE) -kaasujohto

7.9 Wiener Neustadt (AT) – Sopron (HU) -kaasujohto

7.10 Bad Leonfelden (AT) – Linz (AT) -kaasujohto

7.11 Luoteis-Kreikka – Elbasan (AL) ‑kaasujohto

7.12 Kreikka – Italia -yhdysjohto

7.13 Pääkaasuputken kompressointiasema Kreikassa

7.14 Itävallan ja Tšekin verkkojen liittäminen toisiinsa

7.15 Kaasunsiirtoväylä Kaakkois-Euroopassa Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbia ja Montenegron, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kautta

7.16 Kaasunsiirtoväylä Itävallan ja Turkin välillä Unkarin, Romanian ja Bulgarian kautta

7.17 Yhdysjohdot Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden ja Saksan välillä, jotka yhdistävät Luoteis-Euroopan tärkeimmät kaasukentät ja markkinat

7.18 Koillis-Saksan (Berliinin alue) ja Luoteis-Puolan (Szczecinin alue) välinen yhteys ja Schmölln – Lubmin -haara (DE, Greifswaldin alue)

7.18 a Cieszyn (PL) – Ostrava (CZ) -kaasujohto

7.18 b Görlitz (DE) – Zgorzelec (PL) -linjan jatkaminen ja erillisten maakaasuverkkojen yhteenliittäminen

7.18 c Bernau (DE) – Szczecin (PL) -linjan jatkaminen

7.19 Pohjanmeren offshore-laitosten yhteenliittäminen tai Tanskan offshore-laitosten liittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan onshore-laitoksiin

7.20 Siirtokapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välillä

7.21 Itämeren alueen kaasuyhdysputki Tanskan, Saksan ja Ruotsin välillä

7.22 Winkselen (BE) sekoituslaitos pohjois-eteläakselilla

7.23 Zeebruggen (BE) – Eynatten (BE) -yhteyden kapasiteetin lisääminen

7.24 Kapasiteetin lisääminen pohjois-länsiakselilla: Zelzate (BE) – Zeebrugge (BE)

7.25 Tanskan ja Alankomaat yhteen liittävän sekä Pohjanmeren nykyiset tuotantolaitokset yhdistävän kaasujohdon rakentaminen

8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen

8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen

8.1 Nesteytetyn maakaasun terminaali Le Verdon-sur-merissä (F, uusi terminaali) ja kaasujohto Lussagnet'n (F) varastoon

8.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Fos-sur-merissä (F)

8.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Huelvassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Cartagenassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.5 Nesteytetyn maakaasun terminaali Galiciassa (E), uusi terminaali

8.6 Nesteytetyn maakaasun terminaali Bilbaossa (E), uusi terminaali

8.7 Nesteytetyn maakaasun terminaali Valencian alueella (E), uusi terminaali

8.8 Nesteytetyn maakaasun terminaali Barcelonassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.9 Nesteytetyn maakaasun terminaali Sinesissä (P), uusi terminaali

8.10 Nesteytetyn maakaasun terminaali Revithoussassa (EL), vanhan terminaalin laajennus

8.11 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren pohjoisrannikolla (I)

8.12 Nesteytetyn maakaasun offshore-terminaali Adrianmeren pohjoisosassa (I)

8.13 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren etelärannikolla (I)

8.14 Nesteytetyn maakaasun terminaali Joonianmeren rannikolla (I)

8.15 Nesteytetyn maakaasun terminaali Tyrrhenan rannikolla (I)

8.16 Nesteytetyn maakaasun terminaali Ligurian rannikolla (I)

8.17 Nesteytetyn maakaasun terminaali Zeebrugge/Dudzelessä (B, vanhan terminaalin laajennus)

8.18 Nesteytetyn maakaasun terminaali Isle of Grainilla, Kentissä (UK)

8.19 Nesteytetyn maakaasun toisen terminaalin rakentaminen Kreikassa

 

8.20 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen Irlannissa

8.21 Varasto Etelä-Kavalassa (EL), ehtyneen offshore-kaasukentän muuntaminen

8.22 Varasto Lussagnet'ssa (F, vanhan laitoksen laajennus)

8.23 Varasto Pecoradessa (F, ehtyneen öljykentän muuntaminen)

8.24 Varasto Elsassin alueella (F, kehittäminen suolamuodostumiin)

8.25 Varasto Keski-Ranskan alueella (F, pohjaveden pinnan kehittäminen)

8.26 Espanjan (uudet) varastot pohjoinen – eteläakselilla: Kantabriassa, Aragoniassa, Kastilia Leónissa, Kastilia La Manchassa ja Andalusiassa

8.27 Espanjan (uudet) varastot Välimeri-akselilla: Kataloniassa, Valenciassa ja Murciassa

8.28 Varasto Carriçossa (P, uusi)

8.29 Varasto Loenhoutissa (B, vanhan laitoksen laajennus)

8.30 Varasto Stenlillessä (DK) ja Lille Torupissa (DK, vanhan laitoksen laajennus)

8.31 Varasto Tønderissa (DK, uusi laitos)

8.32 Varasto Puchkirchenissä (A, vanhan laitoksen laajennus), johon kuuluu kaasujohto Penta West -verkkoon Andorfin (A) lähellä

8.33 Varasto Baumgartenissa (A, uusi)

8.34 Varasto Haidachissa (A, uusi), johon kuuluu kaasujohto Euroopan kaasurunkoverkkoon

8.35 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Italiassa

8.1 Nesteytetyn maakaasun terminaali Le Verdon-sur-merissä (FR, uusi terminaali) ja kaasujohto Lussagnet'n (FR) varastoon

8.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Fos-sur-merissä (FR)

8.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Huelvassa (ES), vanhan terminaalin laajennus

8.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Cartagenassa (ES), vanhan terminaalin laajennus

8.5 Nesteytetyn maakaasun terminaali Galiciassa (ES), uusi terminaali

8.6 Nesteytetyn maakaasun terminaali Bilbaossa (ES), uusi terminaali

8.7 Nesteytetyn maakaasun terminaali Valencian alueella (ES), uusi terminaali

8.8 Nesteytetyn maakaasun terminaali Barcelonassa (ES), vanhan terminaalin laajennus

8.9 Nesteytetyn maakaasun terminaali Sinesissä (PT), uusi terminaali

8.10 Nesteytetyn maakaasun terminaali Revithoussassa (EL), vanhan terminaalin laajennus

8.11 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren pohjoisrannikolla (IT)

8.12 Nesteytetyn maakaasun offshore-terminaali Adrianmeren pohjoisosassa (IT)

8.13 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren etelärannikolla (IT)

8.14 Nesteytetyn maakaasun terminaali Joonianmeren rannikolla (IT)

8.15 Nesteytetyn maakaasun terminaali Tyrrhenan rannikolla (IT)

8.16 Nesteytetyn maakaasun terminaali Ligurian rannikolla (IT)

8.17 Nesteytetyn maakaasun terminaali Zeebruggessa (BE, kapasiteetin lisäyksen toinen vaihe)

8.18 Nesteytetyn maakaasun terminaali Isle of Grainilla, Kentissä (UK)

8.19 Nesteytetyn maakaasun toisen terminaalin rakentaminen Manner-Kreikassa

8.20 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen Irlannissa

8.21 Varasto Etelä-Kavalassa (EL), ehtyneen offshore-kaasukentän muuntaminen

8.22 Varasto Lussagnet'ssa (FR, vanhan laitoksen laajennus)

8.23 Varasto Pecoradessa (FR, ehtyneen öljykentän muuntaminen)

8.24 Varasto Elsassin alueella (FR, kehittäminen suolamuodostumiin)

8.25 Varasto Keski-Ranskan alueella (FR, pohjaveden pinnan kehittäminen)

8.26 Espanjan (uudet) varastot pohjois-eteläakselilla: Kantabriassa, Aragoniassa, Kastilia Leónissa, Kastilia La Manchassa ja Andalusiassa

8.27 Espanjan (uudet) varastot Välimeri-akselilla: Kataloniassa, Valenciassa ja Murciassa

8.28 Varasto Carriçossa (PT, uusi laitos)

8.29 Varasto Loenhoutissa (BE, vanhan laitoksen laajennus)

8.30 Varasto Stenlillessä (DK) ja Lille Torupissa (DK, vanhan laitoksen laajennus)

8.31 Varasto Tønderissa (DK, uusi laitos)

8.32 Varasto Puchkirchenissä (AT, vanhan laitoksen laajennus), johon kuuluu kaasujohto Penta West -verkkoon Andorfin (AT) lähellä

8.33 Varasto Baumgartenissa (AT, uusi laitos)

8.34 Varasto Haidachissa (AT, uusi laitos), johon kuuluu kaasujohto Euroopan kaasurunkoverkkoon

8.35 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Italiassa

8.36 Varasto Wierzchowicessa (PL), laitoksen laajentaminen

8.37 Varasto Kossakowossa (PL), maanalaisen varaston perustaminen

8.38 Malta (MT) – Sisilia (IT) -kaasujohto

8.39 Varasto Liettuassa (uusi laitos)

9. Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen

9. Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen

9.1 Yhteyksien luominen ja kehittäminen, pohjoinen kaasuverkko: Norja – Tanska – Saksa – Ruotsi – Suomi – Venäjä – Baltian maat – Puola

9.2 Keski-Pohjolan kaasujohto: Norja, Ruotsi, Suomi

9.3 Pohjois-Euroopan kaasujohto: Venäjä, Itämeri, Saksa

9.4 Kaasujohto Venäjältä Saksaan Latvian, Liettuan ja Puolan kautta, mukaan luettuna maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Latviaan

 

9.5 Suomen ja Viron välinen kaasuputki

9.6 Uusien kaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan ja Ranskaan sekä siihen liittyvä kapasiteetin lisääminen näiden maiden sisäisissä kaasuverkoissa

9.7 Algeria – Marokko – Espanja -johdon (Córdobaan asti) siirtokapasiteetin lisäys

9.8 Córdoba (E) – Ciudad Real (E) -kaasujohto

9.9 Ciudad Real (E) – Madrid (E) -kaasujohto

9.10 Ciudad Realin (E) ja Välimeren rannikon (E) välinen kaasujohto

9.11 Haarat Kastilia La Manchassa (E)

9.12 Laajennus Luoteis-Espanjan suuntaan

9.13 Algerian ja Espanjan välinen merenalainen kaasujohto ja yhdysjohdot Ranskaan

9.14 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Ukrainan, Slovakian ja Tšekin kautta

9.15 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Valko-Venäjän ja Puolan kautta

 

 

9.16 Yagal Sud -kaasujohto (Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin johtavan STEGAL-johdon välillä)

9.17 SUDAL East -kaasujohto (MIDAL-johdon välillä lähellä Itävallassa sijaitsevan PENTA johdon Heppenheim – Burghausenin liitoskohtaa)

 

 

 

 

9.18 Kaasujohto Libyan kaasukentiltä Italiaan

9.19 Kaasujohto Kaspianmeren maiden kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.20 Kreikka – Turkki -kaasujohto

9.21 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Kreikkaan ja muihin Balkanin maihin Ukrainan, Moldavian, Romanian ja Bulgarian kautta

9.22 St. Zagora (BG) – Ihtiman (BG) ‑kaasujohto

 

 

 

 

9.23 Yhdysjohdot Saksan, Tšekin, Itävallan ja Italian kaasuverkkojen välille

9.24 Kaasujohto Venäjän kaasukentiltä Italiaan Ukrainan, Slovakian, Unkarin ja Slovenian kautta

9.25 Alankomaista Saksan kautta Italiaan kulkevan TENP-kaasujohdon siirtokapasiteetin lisääminen

9.26 Taisnieres (F) – Oltingue (CH) ‑kaasujohto

9.27 Kaasujohto Tanskasta Puolaan, mahdollisesti Ruotsin kautta

9.28 Nybro (DK) – Dragor (DK) ‑kaasujohto, mukaan lukien yhdysjohto Stenlillen varastoon (DK)

9.29 Kaasuverkko Barentsinmeren kentiltä Euroopan unioniin Ruotsin ja Suomen kautta

9.30 Corribin kentältä (IRL, offshore) lähtevä kaasujohto

9.31 Kaasujohto Algerian kaasukentiltä Italiaan Sardinian kautta, haara Korsikaan

9.32 Kaasuverkko Lähi- ja Keski-idän kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.33 Kaasujohto Norjasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

9.1 Yhteyksien luominen ja kehittäminen, pohjoinen kaasuverkko: Norja – Tanska – Saksa – Ruotsi – Suomi – Venäjä – Baltian maat – Puola

9.2 Keski-Pohjolan kaasujohto: Norja, Ruotsi, Suomi

9.3 Pohjois-Euroopan kaasujohto: Venäjä, Itämeri, Saksa

9.4 Kaasujohto Venäjältä Saksaan Latvian, Liettuan ja Puolan kautta, mukaan luettuna maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Latviaan, niin kutsuttu Amber-hanke

9.5 Suomen ja Viron välinen kaasuputki

9.6 Uusien kaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan ja Ranskaan sekä siihen liittyvä kapasiteetin lisääminen näiden maiden sisäisissä kaasuverkoissa

9.7 Algeria – Marokko – Espanja -johdon (Córdobaan asti) siirtokapasiteetin lisäys

9.8 Córdoba (ES) – Ciudad Real (ES) -kaasujohto

9.9 Ciudad Real (ES) – Madrid (ES) -kaasujohto

9.10 Ciudad Realin (ES) ja Välimeren rannikon (ES) välinen kaasujohto

9.11 Haarat Kastilia La Manchassa (ES)

9.12 Laajennus Luoteis-Espanjan suuntaan

9.13 Algerian ja Espanjan välinen merenalainen kaasujohto ja yhdysjohdot Ranskaan

9.14 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Ukrainan, Slovakian ja Tšekin kautta

9.15 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Valko-Venäjän ja Puolan kautta

9.15 a Jamal – Eurooppa II ‑maakaasujohto

9.16 Yagal Sud -kaasujohto (Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin johtavan STEGAL-johdon välillä)

9.17 SUDAL East -kaasujohto (MIDAL-johdon välillä lähellä Itävallassa sijaitsevan PENTA-johdon Heppenheim – Burghausenin liitoskohtaa)

 

9.17 a STEGAL-kaasujohdon siirtokapasiteetin lisääminen lisäkaasun siirtämiseksi Tšekin ja Saksan rajalta sekä Puolan ja Saksan rajalta Saksan kautta muihin jäsenvaltioihin

9.18 Kaasujohto Libyan kaasukentiltä Italiaan

9.19 Kaasujohto Kaspianmeren maiden kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.20 Kreikka – Turkki -kaasujohto

9.21 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Kreikkaan ja muihin Balkanin maihin Ukrainan, Moldavian, Romanian ja Bulgarian kautta

9.22 St. Zagora (BG) – Ihtiman (BG) ‑kaasujohto

9.22 a Trans Adriatic -johto – Italian ja Kaakkois-Euroopan energiamarkkinat yhdistävä maakaasujohto Kaspianmeren/Venäjän/Lähi-idän kaasun tuontia varten

 

9.23 Yhdysjohdot Saksan, Tšekin, Itävallan ja Italian kaasuverkkojen välille

9.24 Kaasujohto Venäjän kaasukentiltä Italiaan Ukrainan, Slovakian, Unkarin ja Slovenian kautta

9.25 Alankomaista Saksan kautta Italiaan kulkevan TENP-kaasujohdon siirtokapasiteetin lisääminen

9.26 Taisnieres (FR) – Oltingue (CH) ‑kaasujohto

9.27 Kaasujohto Tanskasta Puolaan, mahdollisesti Ruotsin kautta

9.28 Nybro (DK) – Dragor (DK) ‑kaasujohto, mukaan lukien yhdysjohto Stenlillen varastoon (DK)

9.29 Kaasuverkko Barentsinmeren kentiltä Euroopan unioniin Ruotsin ja Suomen kautta

9.30 Corribin kentältä (IE, offshore) lähtevä kaasujohto

9.31 Kaasujohto Algerian kaasukentiltä Italiaan Sardinian kautta, haara Korsikaan

9.32 Kaasuverkko Lähi- ja Keski-idän kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.33 Kaasujohto Norjasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

9.34 Pecs (HU) – Kroatia -yhteys

9.35 Szeged (HU) – Oradea (RO) -yhteys

9.36 Vecses (HU) – Slovakia -yhteys

9.37 Beregdaroc (HU) – Ukraina -linjan kapasiteetin lisäys

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on päivittää hankkeiden luetteloa neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä tästä päivityksestä.

Tarkistus 30

Liite IV

 

Liite poistetaan.

Perustelu

Tarkistusten 24 ja 25 linjaa noudattaen.

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

1. Tausta ja tavoitteet

Ehdotus päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta kuuluu joulukuussa 2003 hyväksytyn neljän ehdotuksen pakettiin, joista kolme muuta koskivat energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita, toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavia toimenpiteitä sekä kaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevia edellytyksiä.

Euroopan unioni pyrkii luomaan asteittain todelliset Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinat, jotka voisivat potentiaalisesti kattaa yli 35 maata, joissa on yhteensä yli 600 miljoonaa asukasta. Komissio toteaa, että markkinat olisi luotava markkinoiden avaamista, ympäristönsuojelua ja turvallisuutta koskevien yhteisten vaatimusten pohjalta. Neuvosto vahvisti suuntaviivat joulukuussa 2003 antamalla puiteasiakirjan "energiainfrastruktuurista laajentuneessa Euroopassa", joka perustui useiden Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmiin (erityisesti Kööpenhaminan ja Barcelonan Eurooppa-neuvostojen päätelmiin, joista jälkimmäisessä asetettiin tavoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden välisten yhteenkytkentöjen tulisi olla vähintään kymmenen prosentin tasolla).

Naapureistaan Euroopan unioni erottaa energia-alalla kolme pääasiallista yhteistyöaluetta, joilla on jo olemassa strukturoitua energia-alan yhteistyötä: Venäjä (energiavuoropuhelu EU:n ja Venäjän välillä), Euro–Välimeri-alue (Euro–Välimeri-energiafoorumi) sekä Kaakkois-Eurooppa (ns. Ateenan prosessi alueellisten energiamarkkinoiden perustamiseksi). Lisäksi on olemassa kolme ns. täydentävää yhteisen edun aluetta: pohjoinen ulottuvuus, Kaspianmeren alue ja muut tärkeät kumppanit, erityisesti Ukraina (ennen kaikkea koska maa on EU:n kaasutoimitusten kauttakulkualue).

Tämän Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan ehdotuksen tavoitteena on sekä mukauttaa suuntaviivat Euroopan unionin uuteen kokoonpanoon kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen jälkeen että mahdollistaa yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoitus laajentuneessa unionissa sekä kaasu- ja sähköalan sisämarkkinoiden toteutuminen ja taata toimitusvarmuus jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välisten yhteyksien kautta (Kaakkois-Eurooppa, Välimeren maat, Ukraina, Valko-Venäjä jne.). Erityisesti ehdotuksella pyritään nopeuttamaan hankkeiden valmistelua ja toteuttamista sekä yksinkertaistamaan lainsäädäntöä: Euroopan laajuisista energiaverkoista tehdään yksi ainoa päätös aiemman kahden asemasta.

2. Euroopan laajuiset verkot

2.1 Hankkeet

Komissio ehdotti verkkojen päivitystä laajentumisen vuoksi liitteessä III lueteltujen ja liitteessä II olevien kriteerien mukaisesti määriteltyjen yli 160 yhteisen edun mukaisen sähköhankkeen ja 120 kaasuhankkeen osalta. Hankkeet ovat Euroopan laajuisten energia-alan hankkeiden perusta.

Komissio esitti kuitenkin uusia lähtökohtia toiminnan painopisteiden määrittämiseksi: ensisijaisten hankkeiden linjauksissa olevat ensisijaiset hankkeet sekä Euroopan etua koskevat hankkeet. Toisaalta komissio esitti mahdollisuutta nimetä eurooppalainen koordinaattori (10 artikla). Nämä uudet välineet ovat välttämättömiä hankkeiden valmistelun nopeuttamiseksi ja pitkien lupamenettelyjen loppuunsaattamisen helpottamiseksi.

2.2 Euroopan etua koskevat hankkeet

Euroopan etua koskevat hankkeet kattavat itse asiassa joukon jäsenvaltioiden välisten yhteenliittymien kannalta välttämättömiä ensisijaisten hankkeiden linjauksiin sisältyviä hankkeita. Hankkeiden on oltava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia, ja niillä on oltava merkittävä vaikutus sisämarkkinoiden kilpailutoimintaan ja/tai niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä. Euroopan etua koskevan hankkeen on oltava luonteeltaan rajat ylittävä tai sillä on oltava merkittävä vaikutus eri maiden väliseen siirtokapasiteettiin. Kun hankkeet esitetään yhteisön tukiohjelman (Euroopan laajuiset verkot, rakennerahastot, koheesiorahasto jne.) yhteydessä, jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

2.3 Eurooppalainen koordinaattori

Komissio voi nimetä eurooppalaisen koordinaattorin, joka toimii komission nimissä ja sen lukuun yhden ensisijaisen hankkeen yhteydessä tai ensisijaisen hankkeen osuuden yhteydessä taikka usean toisiinsa liittyvän ensisijaisen hankkeen yhteydessä.

Eurooppalainen koordinaattori antaa neuvoja, edistää hankkeiden yhteisiä arviointimenetelmiä, antaa komissiolle vuosittain kertomuksen ja osallistuu vuoropuheluun kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken.

2.4 Ehdotukset

Todellisuudessa Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva lähestymistapa vastaa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevaa lähestymistapaa.

· Esittelijä on Euroopan komission kanssa yhtä mieltä Euroopan etua koskevista hankkeista ja eurooppalaisesta koordinaattorista. Esittelijä siis kannattaa ehdotettua tekstiä edellyttäen kuitenkin, että eurooppalaisen koordinaattorin nimeäminen rajoitetaan monimutkaisiin hankkeisiin, joiden toteuttamisedellytykset ovat erityisen vaikeita, ja se toteutetaan yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa.

Koska energia-alan osuus Euroopan laajuisten verkkojen rahoituksesta on kuitenkin vähäinen ja koska suurin osa investoinneista on peräisin yksityiseltä sektorilta, ei voida asettaa pakottavia mekanismeja, joita jäsenvaltiot ja investointeihin osallistuvat yritykset voisivat pitää eräänlaisena asioihin sekaantumisena. Sen vuoksi ehdotuksesta on poistettu kokonaan maininta monikansallisista selvitysmenettelyistä, joita ei ole nytkään olemassa. Energia-alan haasteet ovat kuitenkin yleisesti tärkeitä ja esittelijän mielestä ehdotus on siinä mielessä myönteinen, että se kannustaa jäsenvaltioita tekemään tarvittaessa keskinäistä yhteistyötä, mutta myös sisällyttämään hankkeiden arviointimenettelyihin Euroopan edun käsitteen, etenkin tärkeänä toimitusvarmuuden ja markkinoiden sujuvuuden mittarina. Esittelijä katsoo, että myös kansallisten viranomaisten arviointi on tehtävä sosioekonomisiin arviointiperusteisiin tukeutuen.

·     Komission alkuperäiseen hankkeeseen sisältyi ensisijaisten hankkeiden monimutkainen rakennelma, jota kuvattiin kolmessa liitteessä:

–     liite III: Yhteistä etua koskevat hankkeet

–     liite I: Ensisijaisten hankkeiden linjaukset

–     liite IV: Euroopan etua koskevat hankkeet

Esittelijä arvioikin neuvostolta valmisteluvaiheessa saamiensa tietojen perusteella, että neuvoston suosittama lähestymistapa on johdonmukaisempi ja mahdollistaisi ehdotuksen yksinkertaistamisen. Ts. Euroopan etua koskevat hankkeet ovat ensisijaisia hankkeita, jotka sisältyvät ensisijaisten hankkeiden linjauksiin, ja ne voidaan sisällyttää liitteeseen I. Näin voitiin yhdistää komission ehdottaman tekstin liitteet I ja IV. Liitteiden uudelleenlaatimisen lisäksi kolmessa liitteessä luetteloituja hankkeita ajantasaistettiin. Komissio ja jäsenvaltiot hyväksyivät tämän neuvoston ehdottaman päivityksen. Esittelijä säilytti Euroopan etua koskevien hankkeiden luokittelun ensisijaisiksi hankkeiksi ottaen huomioon niiden tärkeyden edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Päätösehdotuksessa määritetään siten hankkeiden hierarkia. Liitteessä II määriteltyjen kriteerien mukaisesti liitteessä III luetellut yhteistä etua koskevat hankkeet ovat Euroopan laajuisten hankkeiden perusta. Liitteessä I luetellaan ensisijaisten hankkeiden linjaukset, mukaan luettuina Euroopan etua koskevat hankkeet.

Esittelijä ei kyseenalaista neuvoston ehdottamaa ja komission ja jäsenvaltioiden tukemaa liitteiden ajantasaistusta, sillä Euroopan komission hankkeiden valintaa koskevat perustelut, kun se esitteli ehdotusta ITRE-valiokunnalle, olivat valiokunnan mielestä tyydyttäviä.

Tähän mietintöön liitetyssä kahdessa kartassa kuvataan Euroopan etua koskevia hankkeita sellaisina kuin ne on lueteltu liitteessä I.

· Lisäksi esittelijä katsoo, että olefiinikaasujen sisällyttäminen tekstiin on erittäin perusteltua, ensinnäkin sen vuoksi, että kyseisten verkkojen olemassaolo Euroopan alueella on tärkeää eurooppalaiselle teollisuudelle, mutta myös maantiekuljetusten vähentämisestä saatavan turvallisuus- ja ympäristöhyödyn takia. Olefiinihankkeiden mainitseminen liitteessä II takaa – Euroopan investointipankin lainanantomahdollisuuden lisäksi – symbolisen yhteisön tuotemerkin. On kuitenkin tärkeää korostaa, että tämä maininta ei varmista olefiinihankkeille rahoitusta Euroopan laajuisista verkoista.

· Rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen yhteydessä Euroopan laajuisille energiaverkoille myönnetyn rahoituksen pitäisi yltää vuosittain vähintään 60 miljoonaan euroon, joka olisi tarkoitettu lähinnä toteutettavuustutkimuksiin, nykyisen 20 miljoonan euron sijasta.

· Lisäksi esittelijä katsoo, että nyt olisi hyvä pohtia Euroopan laajuisten energiaverkkojen integroimista "Euroopan liikennekäytäviin" maaliikennealaa (maantiet, rautatiet jne.) koskevien suunnitelmien mukaisesti.

3. Päätelmät

Päätösluonnos on huomattava edistysaskel siinä mielessä, että laajentuneelle yhteisölle annetaan eräänlainen yleinen toimintamalli kaasuputkien ja sähköverkkoyhteyksien rakentamiseen seuraavien vuosien aikana.

Mahdollisuudet neuvotella hankkeista paikallisten toimijoiden kanssa ja toteuttaa koordinointimenettelyjä jäsenvaltioiden kanssa antavat hankkeille enemmän avoimuutta ja ennakoitavuutta. Ne osoittavat hankkeiden merkittävyyden talous- ja ympäristökehityksen kannalta parhaissa olosuhteissa toteutuvan Euroopan kansalaisten energiatoimitusvarmuuden varmistamisessa.

Asiasta on jo järjestetty useita kokouksia, erityisesti varjoesittelijöiden kesken, jotta kunkin kanta voitaisiin ottaa huomioon. Lisäksi neuvoston kanssa on käyty keskusteluja, joilla pyritään edistämään keskinäistä yhteisymmärrystä, mutta myös parantamaan tekstiä. Esittelijä on käytettävissänne seuraavien viikkojen ajan.

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.3.2005)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta
(KOM(2003)0742 – C6‑0064/2004 – 2003/0297(COD))

Valmistelija: Guntars Krasts

LYHYET PERUSTELUT

Kymmenen uuden jäsenvaltion myötä on tarpeen mukauttaa Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) koskevia suuntaviivoja niin, että niissä otetaan huomioon uudet jäsenvaltiot ja annetaan niille mahdollisuus osallistua sähkön ja kaasun sisämarkkinoille. Päätösehdotuksen tarkoitus on lisätä jäsenvaltioiden sähköntoimitusjärjestelmien välisiä yhteyksiä erillisinä verkkoelementteinä (sekä vaihto- että tasavirta). Päätarkoitus on lisätä sähköntuotantovarmuutta yksittäisissä jäsenvaltioissa ja yksittäisillä alueilla sekä tehostaa kilpailuun perustuvia sisämarkkinoita ja vähentää näin sähköntuotantoyritysten yhdistymisen epäsuotuisia vaikutuksia. On rakennettava uutta infrastruktuuria, jotta voidaan varmistaa kaasuntoimitukset laajentuneille markkinoille. Päätöksen tavoitteiden toteuttaminen mahdollistaa energian siirtämisen pitkiä matkoja, jolloin käytetään tehokkaasti hyväksi eri alueiden erilaisia tuotantomalleja, sekä energiakaupan volyymin lisäämisen, mikä voi parantaa kuluttajien asemaa sisämarkkinoilla.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan ehdotukset perustuvat seuraaviin seikkoihin:

a)        Euroopan laajuiset verkot (TEN) ovat pieni, mutta merkittävä tekijä jäsenvaltioiden sähkö- ja kaasujärjestelmissä, joiden toimintaperiaatteet on vahvistettu direktiiveissä 2003/54/EY ja 2003/55/EY.

b)        TEN-päätöksen on noudateltava direktiivin 2003/54/EY henkeä ja sanamuotoa.

c)        Verkkojen haltijat eivät ole markkinaosapuolia, vaan hallinnoivat vain markkinoiden infrastruktuuria ja takaavat toimitusvarmuuden yksittäisten jäsenvaltioiden kilpailuun perustuilla sähkö- ja kaasumarkkinoilla.

d)        Kansallisten sääntelyviranomaisten on järjestelmien saatavuus- ja käyttöehtoja valvomalla luotava markkinatoimijoille yhtäläiset mahdollisuudet ja varmistettava verkot (ja verkkojen väliset yhteydet) omistavien verkkojen haltijoiden tuotot, jotta järjestelmät toimivat asianmukaisesti ja turvallisesti.

e)        Yhteyksien luominen ei ole aina niiden toimittajien etujen mukaista, jotka hallitsevat jotain tiettyjä alueita, mikä tarkoittaa, että markkinaperiaatteet on joskus korvattava pitkän aikavälin suunnittelumenetelmillä, jotta varmistetaan toimitusvarmuus, ympäristönsuojelu ja kestävyys. Tämä ei aina näy kuluttajien välittömänä hyötymisenä alhaisemmista hinnoista, koska on otettava huomioon järjestelmien käytöstä aiheutuvat suuremmat kustannukset, mutta yhteyksien luomiseen tehtyjä investointeja on tarkasteltava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

f)         EU: rahoitustuki erityishankkeille nopeuttaa varmasti sijoituksia ja lisää sähkökaupan volyymiä.

g)        Jos useamman jäsenvaltion verkkojen haltijat sijoittavat yhteyden luomiseen, hankkeen rahoitus ja yhteyden käyttö markkinaperiaatteiden mukaisesti edellyttävät haltijoiden, sääntelyviranomaisten ja valtion päätöksentekijöiden hyvää keskinäistä koordinointia.

Tarkistusten perustelut ovat seuraavat:

1.        Jos on luotava TEN-yhteys toimitusvarmuuden takaamiseksi ja tuotantokapasiteetin riittämättömyyden paikkaamiseksi, ei ole aina mahdollista toimia markkinaperiaatteiden mukaisesti, koska investoinnin saantihetki ei aina vastaa markkinatoimijoiden tavoitteita kilpailuun perustuvilla markkinoilla.

2.        Verkkoelementtien luominen voi olla verkkojen haltijoille julkisen palvelun velvoite, jos ei ole markkinatoimijoiden etujen mukaista luoda uusia yhteyksiä.

3.        Priorisointiprosessista tulee yksittäisten alueiden ja jäsenvaltioiden välinen kilpajuoksu, jos verkkoelementtejä luodaan EU:n rahoitustuella. Se kuuluu ensisijaisesti komission suoritettavaksi, vaikkakin parlamentin valvonnassa talousarviomenettelyn puitteissa.

4.        Alueellinen koordinaattori niputtaa ammattimaisesti yhteen eri osapuolten (verkkojen haltijat, sääntelyviranomaiset, rahoittajat, asiasta kiinnostuneet markkinatoimijat, kuluttajat) edut tietyn yhteyden luomiseen osallistuvissa jäsenvaltioissa.

5.        Verkkoelementit ovat vain osa verkkojen haltijoiden käyttämistä siirtojärjestelmistä.

6.        On väärin hämätä kuluttajia lupauksilla välittömästi halvemmista hinnoista.

7.        Baltian maat ovat eristyksissä EU:n sisämarkkinoista, ja Liettuan velvollisuus sulkea ydinvoimalansa aiheuttaa todellisia uhkia sähköntoimituksille.

8.        Yhteistä etua koskevat hankkeet eivät vaikuta pelkästään yhden jäsenvaltion (tai alueen) toimitusjärjestelmään.

9.        On turvallisempaa kuljettaa öljyä putkistoissa kuin meri- tai maanteitse.

10.      Selvitys ja arviointi on todennäköisesti tehtävä useammassa kuin kahdessa jäsenvaltiossa.

11.      Ei ole mahdollista luvata nopeaa toteutusta; osasyynä on jo edellisessä kohdassa mainittu selvitys. Jotta voidaan keskittää asiantuntemus ja vähentää epävarmuustekijöitä tilanteessa, jossa kukin jäsenvaltio toimii erikseen yhteisen hankkeen parissa, alueellisella koordinaattorilla on vakauttava rooli, ja se edustaa hanketta asiantuntevammin komission asettaman eurooppalaisen koordinaattorin kanssa käytävissä neuvotteluissa.

12.      Johtuu tarkistuksesta 11.

13.      Koordinaattorit päättävät keskenään kaikista asioista, myös rahoitusta ja verkkojen/järjestelmien käyttöä koskevista kuulemisista ja suosituksista.

14.      Johtuu tarkistuksesta 11.

15.      Johtuu tarkistuksesta 11.

16.      Markkinaosapuolia kilpailuun perustuvilla markkinoilla ovat tuottajat, markkinoinnista vastaavat ja kuluttajat. Verkkojen haltijoiden rooli on erilainen, ja vastaavaa terminologiaa on käytetty jo direktiiveissä 2003/54/EY ja 2003/55/EY.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta ottaen huomioon strategiset ja tarvittaessa yleispalveluun liittyvät perusteet.

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta ottaen huomioon strategiset ja tarvittaessa yleispalveluun liittyvät perusteet ja julkisen palvelun velvoitteet.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteet juontuvat myös siitä, että Euroopan laajuisilla energiaverkoilla on entistä tärkeämpi asema, kun pyritään turvaamaan ja monipuolistamaan yhteisön energiansaanti, liittämään unioniin liittyvien maiden energiaverkot yhteisön verkkoihin sekä varmistamaan yhteisön ja sen naapurimaiden energiaverkkojen koordinoitu toiminta. Euroopan unionin naapurimailla onkin olennaisen tärkeä asema unionin energiapolitiikassa. Ne toimittavat suuren osan EU:n tarvitsemasta maakaasusta, ne ovat keskeisiä kumppaneita primaarienergian kauttakuljetuksissa EU:hun ja niistä tulee vähitellen tärkeitä tekijöitä yhteisön kaasun ja sähkön sisämarkkinoilla.

(5) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteet juontuvat myös siitä, että Euroopan laajuisilla energiaverkoilla on entistä tärkeämpi asema, kun pyritään turvaamaan ja monipuolistamaan yhteisön energiansaanti, liittämään uusien jäsenvaltioiden ja unioniin liittyvien maiden energiaverkot yhteisön verkkoihin sekä varmistamaan yhteisön ja sen naapurimaiden energiaverkkojen koordinoitu toiminta asianomaisten jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen. Euroopan unionin naapurimailla onkin olennaisen tärkeä asema unionin energiapolitiikassa. Ne toimittavat suuren osan EU:n tarvitsemasta maakaasusta, ne ovat keskeisiä kumppaneita primaarienergian kauttakuljetuksissa EU:hun ja niistä tulee vähitellen tärkeitä tekijöitä yhteisön kaasun ja sähkön sisämarkkinoilla.

Perustelu

Uusien jäsenvaltioiden energiaverkkojen liittämisellä Euroopan laajuisiin verkkoihin helpotetaan laajentuneen EU:n koheesioprosessia. Myös vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen on tärkeää, jos halutaan edistää EU:n teollisuuden teknologiaa ja monipuolistaa energialähteitä.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kannustamalla verkoista vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja -ohjelmia.

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kannustamalla sähkö- ja kaasujärjestelmien käytöstä ja sääntelystä vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja -ohjelmia.

Tarkistus 4

3 artiklan a alakohta

a) edistää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä ja oikeasuhteista tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien energiasta maksaman hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monipuolistamiseksi,

a) edistää ja kehittää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä ja oikeasuhteista tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien energiasta maksaman hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monipuolistamiseksi,

Perustelu

EU:n olisi panostettava enemmän energiantuotannon suunnitteluun ja kehitykseen. Ei‑fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisellä on suotuisia ympäristövaikutuksia.

Tarkistus 5

3 artiklan c alakohta

c) parantaa energian toimitusvarmuutta etenkin lujittamalla suhteita kolmansiin maihin energia-alalla kaikkien osapuolten yhteisen edun mukaisesti erityisesti energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja yhteisön tekemien yhteistyösopimusten puitteissa,

c) parantaa energian toimitusvarmuutta tasapainottamalla energiantoimituslähteitä, millä vältetään riippuvuus yhdestä lähteestä, etenkin luomalla edellytyksiä suhteille kolmansiin maihin energia-alalla kaikkien osapuolten yhteisen edun mukaisesti erityisesti energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja yhteisön tekemien yhteistyösopimusten puitteissa,

Perustelu

Riippuvuus yhdestä ainoasta toimituslähteestä voi vaikuttaa EU:n ulkopolitiikkaan ja heikentää näin EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

Tarkistus 6

4 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi)

b a) siirtoverkkoyhteyksien varmistaminen Baltian maista Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden toiminta-alueille,

Tarkistus 7

6 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä.

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat yhden tai useamman jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden hyväksyntä.

Tarkistus 8

7 artiklan 3 kohdan b a alakohta (uusi)

b a) niiden on vähennettävä meri- ja maantiekuljetusten ympäristövaikutuksia.

Tarkistus 9

8 artiklan 9 kohta

9. Jos Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritettyyn hankkeeseen sisältyy rajat ylittävä osuus, jota ei teknisistä ja rahoituksellisista syistä voida jakaa, asianomaisten kahden jäsenvaltion on toteutettava monikansallinen selvitys rajat ylittävän osuuden arvioimiseksi ja yleisön kuulemiseksi ennen luvan myöntämistä hankkeeseen.

9. Jos Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritettyyn hankkeeseen sisältyy rajat ylittävä osuus, jota ei teknisistä ja rahoituksellisista syistä voida jakaa, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava monikansallinen selvitys rajat ylittävän osuuden arvioimiseksi ja yleisön kuulemiseksi ennen luvan myöntämistä hankkeeseen.

Tarkistus 10

10 artiklan 6 a kohta (uusi)

 

6 a. Koordinoinnin on oltava suhteessa hankekustannuksiin, jotta vältetään tarpeeton hallinnollinen rasitus.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

Viiteasiakirjat

(KOM(2003)0742 – C6-0064/2004 – 2003/0297(COD))

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Tehostettu yhteistyö

ei

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON
16.9.2004

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Guntars Krasts
13.9.2004

Valiokuntakäsittely

18.1.2005

1.2.2005

15.3.2005

 

 

Tarkistukset hyväksytty (pvä)

15.3.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

29

2

11

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Pier Luigi Bersani, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Paolo Cirino Pomicino, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Sahra Wagenknecht, Graham Watson ja Lars Wohlin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Marie Cavada, Jorgo Chatzimarkakis, Mia De Vits, Harald Ettl, Ján Hudacký, Werner Langen, Thomas Mann ja Andreas Schwab

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.3.2005)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta
(KOM(2003)0742 – C5‑0064/2004 – 2003/0297(COD))

Valmistelija: Claude Turmes

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan laajuiset energiaverkot: Toivomusluettelo vai kestävä energiajärjestelmä?

A.  Yhteinen etu vai toivomusluettelo?

Säädösehdotuksen liitteet I–III eivät ole selektiivisiä. Ne sisältävät kaikki mahdolliset tulevat tarpeet, eikä niissä pyritä vakavissaan rationalisoimaan investointeja strategisen vision avulla.

Tämän "toivomusluettelon" (230 hanketta) syynä on nykyinen valintamenetelmä. Kansallisten energiayhtiöiden painostuksen vuoksi EU:n valtioiden hallitukset ovat edistäneet omia hankkeitaan. Komissio ei myöskään ole laatinut todellisia valintaperusteita vaan tehnyt ainoastaan pieniä mukautuksia jäsenvaltioiden alkuperäisiin ehdotuksiin.

Tämän tilanteen ei voida antaa jatkua, vaan kaikista ehdotetuista hankkeista on saatava lisää yksityiskohtaista tietoa, johon kuuluu tiedot hankkeiden kustannuksista, perustelut, pitkäaikaiset vaikutukset markkinoihin sekä ympäristövaikutukset. Mutta meidän on myös kyseenalaistettava verkon rakentamisen perustana oleva logiikka.

B.   Lisää voimalinjoja = Kilpailukykyisemmät energiamarkkinat?

Komissio on todennut, että kunkin jäsenvaltion olisi kyettävä tuomaan tai viemään kymmenen prosentin osuus asennetusta kokonaiskapasiteetistaan, jotta lisääntynyttä kilpailua voidaan helpottaa ja vapauttamista nopeuttaa. Ei ole kuitenkaan olemassa empiiristä aineistoa, joka osoittaisi, että kymmenen prosentin tavoitteen saavuttaminen parantaisi kilpailua merkittävästi. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan vientikapasiteetti on vain kolme prosenttia mutta sillä on erittäin kilpailukykyiset sähköjärjestelmät, kun taas esimerkiksi Italian vientikapasiteetti on 25 prosenttia, mutta sähkön hinta on korkea toimimattomien markkinoiden vuoksi.

Empiirisestä aineistosta käy ilmi, että kilpailukykyiset hyvin toimivat sähkömarkkinat ovat seurausta selkeästä ja määritellystä markkinoiden sääntelystä (eriyttäminen, markkinoiden väärinkäytön tiukka valvonta, uusien tulokkaiden suosiminen) eivätkä vaatimuksesta saavuttaa mielivaltaisesti asetettu tuontikapasiteetti.

Keinotekoisten (ja EU:n tukemien) yhteyksien rakentaminen ei lisää alan kilpailua vaan auttaa luomaan energia-alalle oligopoleja. Jo nyt kahdeksan suurinta yhtiötä omistaa 75 prosenttia sähköntuotannosta, ja lisäksi ne hallitsevat vastaavia liittymiä ja jopa myyntimarkkinoita.

C.  Lisää voimalinjoja = enemmän varmuutta?

Suuri osa EU:n energiaverkkoja koskevista määrärahoista on varattu uusia Italian ja sen naapurivaltioiden välisiä voimalinjoja varten. Näin jätetään huomiotta Euroopan viimeaikaisen historian suurimman sähkökatkoksen syyt ja siitä opitut asiat.

Italian tapaus on selkeä esimerkki siitä, että erittäin suuri yhteyskapasiteetti ei ole toimitusvarmuuden tae. Ranskan energiahallinnon ylin virkamies D. Maillard on todennut, että voidaan esittää, että Italian sähkökatkon syynä olivat liian monet rajatylittävät yhteydet (Energie Plus, 15. tammikuuta 2004).

Kokemus on osoittanut, että luotettavat energiantoimitukset eivät vaadi sähkön siirtoa pitkien välimatkojen päähän, vaan päinvastoin paikallisen tuotannon luominen lisää merkittävästi toimitusvarmuutta, vähentää ympäristövaikutuksia, auttaa luomaan työpaikkoja ja vähentää huomattavasti uusiin verkkoihin tarvittavia investointeja. Kansainvälinen energiajärjestö on todennut, että tuotannon hajauttaminen ja erityisesti uusiutuvan energian käyttö vähentää alan hiilidioksidipäästöjä, joita muuten syntyisi.

Yksi syy Italian suureen riippuvuuteen tuontisähköstä on se, että EU:n vääristyneillä sähkömarkkinoilla energian tuotantoon investoiminen ei ole ollut Italiassa houkuttelevaa, koska

–         tuontikapasiteetin myöntämistä on valvottu järjestelmällä, joka ei perustu markkinoihin, mikä on EU:n lainsäädännön vastaista (jotkut italialaiset yhtiöt käyttävät verkkoa ilmaiseksi ja tuovat suuria määriä sähköä Ranskasta).

–         EDF vie sähköä alle tuotantokustannusten, mistä tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut 1. helmikuuta 2005,

–         hallitsevat yhtiöt estävät uusien tulokkaiden pääsyn markkinoille.

Euroopan laajuisten energiaverkkojen piilotavoitteisiin kuuluu EDF:n polkumyyntikäytännön jatkaminen. Näin ollen mielestämme on kyseenalaista pitää Ranskan ja sen naapurivaltioiden välisiä yhteyksiä ensisijaisina.

D.  Euroopan laajuisten energiaverkkojen todelliset prioriteetit

Kaikki ehdotetut yhteistä etua koskevat hankkeet on arvioitava, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat tarpeellisia, että paikallinen väestö kannattaa niitä, ne eivät vääristä markkinoita, ne mahdollistavat hajautetun tuotannon kehittämisen eivätkä johda toimitusvarmuuden heikkenemiseen. Eurooppalaista etua koskevat hankkeet, jotka eivät täytä kaikkia näitä kriteereitä, on hylättävä. Lisäksi esittelijä ehdottaa kaikkien liitteiden poistamista, kunnes EU:n toimielimet ovat selvästi laatineet nämä perusteet ja soveltavat niitä, jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen ja varmistaa, että rahoitus myönnetään vain ekologisesti ja taloudellisesti kestäville hankkeille.

D.1 Etusijalle Euroopan laajuiset kaasuverkot

Toimivat ja kilpailukykyiset kaasumarkkinat Euroopassa ovat edellytys

–         toimiville sähkömarkkinoille, koska useimmat uudet tulokkaat EU:n sähkömarkkinoilla ovat erittäin tehokkaita kaasuvoimalaitoksia

–         hajautetummalle järjestelmälle, johon kuuluu myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto, ja siten ympäristöystävällisemmälle ja myös vakaammalle sähköjärjestelmälle.

Pienempien ja joustavampien voimalaitosten sekä Euroopan sähkömarkkinoiden paremman lähentämisen yhdistäminen (jossa viimeksi mainittu vähentää nykyisten markkinoiden heikkouksista johtuvia keinotekoisia lyhyen aikavälin virtoja) helpottaisi Euroopan nykyisen sähköverkon ylikuormitusta.

Hyvin toimivilla kaasumarkkinoilla on tarpeen säännellä kaasuvarastoihin pääsyä. Euroopassa on myös säännöllisesti parannettava tehokkuutta kaasun suhteen pitkän aikavälin välineillä, kuten toimittajien laadullisella sitoumuksella kulutuksen vähentämiseen. Vain tällaisten toimien avulla EU voi täyttää ilmastonmuutosta koskevan sitoumuksensa.

D.2 Etusijalle Euroopan laajuiset sähköverkot

Ainoana prioriteettina on oltava uusiutuvan energian integroiminen verkkoon. Euroopan laajuisten energiaverkkojen yhteydessä on ehdottomasti pikaisesti tuettava suuria tuulivoimalaitoksia Pohjanmerellä ja hankkeita muualla Euroopassa.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta ottaen huomioon strategiset ja tarvittaessa yleispalveluun liittyvät perusteet.

(4) Energiainfrastruktuuria olisi rakennettava ja ylläpidettävä siten, että mahdollistetaan energian sisämarkkinoiden tehokas toiminta väestöryhmien kuulemismenettelyä kunnioittaen sekä ottaen huomioon strategiset ja yleispalveluun liittyvät perusteet.

Perustelu

Infrastruktuurien rakentamisessa, ylläpidossa ja kunnostamisessa on otettava huomioon, mitä vaikutuksia tällä toiminnalla on ympäristön ja maiseman kannalta, jolloin on otettava erityisesti huomioon väestölle tiedottamista ja väestön kuulemista koskevat menettelyt, joista säädetään yhteisön voimassa olevassa lainsäädännössä.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea.

(8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia, ekologisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea.

Perustelu

Suurjännitelinjojen, suurpainekaasuputkien tai varastointilaitosten rakentamisella voi olla paitsi huomattavia poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kannustamalla verkoista vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja -ohjelmia.

(10) Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämiselle olisi luotava suotuisampi ympäristö pääasiassa kehittämällä vaihtoehtoisia ja hajautettuja energiamuotoja sekä kannustamalla verkoista vastaavien elinten välistä teknistä yhteistyötä, helpottamalla verkkohankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen toteuttamista jäsenvaltioissa viivästymisten vähentämiseksi ja käyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla verkkohankkeita varten saatavilla olevia yhteisön rahastoja ja rahoitusvälineitä ja ‑ohjelmia, mukaan lukien hankkeet, jotka koskevat maantieteellisesti hajautetuista ja uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa.

Perustelu

Suosimalla investointeja hajautettujen verkkojen kehittämiseen sekä jo olemassa olevien paikallisten tuotantolähteiden käyttöön voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla eri toimijoiden välistä teknistä yhteistyötä ja vähentää ympäristövaikutuksia samalla kun voidaan leikata liian kalliiden yhteenliitäntähankkeiden kustannuksia.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

(10 a) Koska Euroopan laajuisille energiaverkoille myönnetyt määrärahat ovat suhteellisen vaatimattomat ja ne on pääasiassa tarkoitettu toteutettavuustutkimusten rahoittamiseen, tällaisia – erityisesti alueiden välisiä – siirtoyhteysverkkoja rahoitetaan tarvittaessa yhteisön rakennerahastosta sekä rahoitusohjelmista ja -välineistä.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 9 kappale

(9) Joidenkin ensisijaisten hankkeiden, ensisijaisten hankkeiden osien tai ensisijaisten hankkeiden ryhmien valmistelua ja toteuttamista olisi voitava parantaa perustamalla kyseisten ensisijaisten hankkeiden toteutuksen ajaksi koordinointiryhmä, johon yhteisö osallistuisi. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet nimetä tällaisille hankkeille eurooppalainen koordinaattori, joka edistäisi käyttäjien ja verkonhaltijoiden välistä yhteistyötä ja huolehtisi tarvittavan seurannan toteuttamisesta, jotta yhteisö pysyisi ajan tasalla hankkeen edistymisestä.

Poistetaan.

Perustelu

Rajatylittävää yhteistyötä on tehty aikaisemminkin ilman että komissio on sanonut, että sitä voidaan tehdä.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 11 kappale

(11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.

(11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin ja niitä koskevien tarvittavien julkisten kuulemisten tuloksia.

Perustelu

Paikallisen ja alueellisen väestön on aina hyväksyttävä tällaiset mittavat hankkeet, kuten suurjänniteverkkojen rakentaminen. Ei ole syytä jättää pois julkista kuulemisprosessia.

Tarkistus 7

2 artiklan 2 kohdan johdantokappale

2) kaasuverkoissa (joissa siirretään maakaasua tai olefiinikaasuja):

2) kaasuverkoissa (joissa siirretään maakaasua, biokaasua tai olefiinikaasuja):

Perustelu

Unionin tuki infrastruktuurille olisi perusteetonta, jos verkonhaltijat voisivat syrjiä yhteisöstä lähtöisin olevien resurssien käyttöä ja suosia unioniin tuotavaa kaasua. Näin voisi tapahtua biokaasun siirron yhteydessä.

Tarkistus 8

3 artiklan b alakohta

b) helpottaa yhteisön epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden kehitystä ja vähentää niiden eristyneisyyttä ja edistää siten taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista,

b) helpottaa yhteisön epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden kehitystä ja vähentää niiden eristyneisyyttä tukemalla erityisesti paikallisten resurssien ja verkkojen, muun muassa yhdistetyn energia- ja lämmöntuotannon sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämistä, ja edistää siten taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista asianomaisella alueella ja muiden alueiden kanssa,

Perustelu

Etenkin haja-asutusalueilla on suosittava energiantuotantoa, jossa otetaan paremmin huomioon ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys, ja jonka myötä voidaan myös lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työllisyyttä kyseisillä alueilla.

Tarkistus 9

3 artiklan d alakohta

d) edistää kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä ympäristöriskejä.

d) lujittaa kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon, energiatehokkuuden, energiapalveluiden ja uusiutuvien energialähteiden alalla sekä vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä sosiaalisia ja ympäristöriskejä.

Perustelu

Vaikuttaa siltä, että komissio perustelee uuden infrastruktuurin rakentamisen periaatetta ympäristönsuojelulla ja kestävällä kehityksellä. Tällainen raskas infrastruktuuri aiheuttaa kuitenkin saastumista ja ennen kaikkea vääristää periaatteessa kilpailua paikallisten hajautettujen energianlähteiden ja kaukana sijaitsevien keskitettyjen energianlähteiden välillä viimeksi mainittujen hyväksi. Hajautettujen energianlähteiden (uusiutuvat energiamuodot tai sähkön ja lämmön yhteistuotanto) etuihin kuuluu juuri se, että ei tarvitse rakentaa siirto- tai jakeluinfrastruktuuria ja samalla parannetaan energiajärjestelmien vakautta ja luotettavuutta.

Tarkistus 10

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja erityisesti pullonkauloja (varsinkin eri maiden välisiä pullonkauloja), ylikuormitusta ja puuttuvia yhteyksiä koskevien ongelmien ratkaiseminen sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toiminnasta ja Euroopan unionin laajentumisesta aiheutuvien tarpeiden huomioon ottaminen;

a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja erityisesti pullonkauloja (varsinkin eri maiden välisiä pullonkauloja), ylikuormitusta ja puuttuvia yhteyksiä koskevien ongelmien ratkaiseminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toiminnasta ja Euroopan unionin laajentumisesta aiheutuvien tarpeiden huomioon ottaminen;

Perustelu

Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen on tärkeä osa kestävää eurooppalaista energiapolitiikkaa. Tämä tavoite on näin ollen asetettava etusijalle Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevissa yhteisön toimissa.

Tarkistus 11

4 artiklan 3 kohdan a alakohta

a) maakaasuverkkojen kehittäminen yhteisön maakaasun kulutustarpeiden täyttämiseksi ja sen kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi;

a) kaasuverkkojen kehittäminen yhteisön kaasun kulutustarpeiden täyttämiseksi ja sen kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi;

Perustelu

Maakaasu on korvattu sanalla kaasu, mikä on johdonmukaista 2 artiklan 2 kohdan kanssa.

Tarkistus 12

4 artiklan 3 kohdan c alakohta

c) olefiinikaasuverkkojen kehittäminen ja integrointi teollisuuden olefiinikaasujen kulutustarpeiden täyttämiseksi yhteisössä.

Poistetaan.

Perustelu

Kyseessä on yksityiskohta, jonka käsittelyyn ei tarvita omaa artiklaa.

Tarkistus 13

5 artiklan a alakohta

a) yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittäminen, ensisijaiset hankkeet mukaan luettuina;

a) yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittäminen 6 artiklan mukaisesti laadittujen perusteiden mukaisesti;

Perustelu

Hankkeen ensisijaisuus määräytyy sovellettaessa valintaperusteita, joista yhteisön toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti, keskustelevat ja päättävät. Oikeuden EU:n tukeen antaa näiden perusteiden soveltaminen, ei se, että komissio tai jäsenvaltio on ottanut hankkeen nimen luetteloon.

Tarkistus 14

6 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä.

Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ulkoisiin ympäristövaikutuksiin tai muihin ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä.

Perustelu

Kaikkien ulkoisten ympäristökustannusten mukaan ottamisen on oltava olennainen osa taloudellisen elinkelpoisuuden arviointia.

Tarkistus 15

7 artiklan 3 kohdan b alakohta ja b a alakohta (uusi)

b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä.

b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä ja/tai

 

b a) niiden on lisättävä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, energiatehokkuuspalveluita ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Perustelu

Toisaalta ensisijaisten hankkeiden, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, on oltava myös muiden EU:n energiapolitiikkojen mukaisia (uusiutuvat energianlähteet, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja/tai energiapalvelut).

Tarkistus 16

8 artikla

Euroopan etua koskevat hankkeet

Poistetaan.

1. Edellä 7 artiklassa tarkoitettujen ensisijaisten hankkeiden suunnissa oleva joukko hankkeita, jotka ovat luonteeltaan rajat ylittäviä tai joilla on merkittävä vaikutus eri maiden väliseen siirtokapasiteettiin, määritetään Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

 

Nämä hankkeet esitetään liitteessä IV.

 

2. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta koheesiorahastosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 10 artiklan mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

 

3. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta Euroopan laajuisiin verkkoihin osoitetuista määrärahoista neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95 10 artiklan mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

 

4. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta rakennerahastoista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi.

 

5. Komissio varmistaa, että maat, jotka voivat saada rahoitusta liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä, asettavat etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi, kun ne hakevat hankkeisiin rahoitusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 2 ja 7 artiklan mukaisesti.

 

6. Jos jonkin Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritetyn hankkeen käynnistäminen on viivästynyt tai näyttää viivästyvän merkittävästi, komissio pyytää asianomaisia jäsenvaltioita esittämään viivästyksen syyt kolmen kuukauden kuluessa.

 

Saatuaan vastauksen asianomaisilta jäsenvaltioilta ja tutkittuaan sen komissio voi, ottaen asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen, päättää peruuttaa hankkeelta Euroopan etua koskevan hankkeen aseman.

 

7. Viiden vuoden kuluttua siitä, kun Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritetty hanke tai jokin sen osuus on valmistunut, asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä arviointi kyseisen hankkeen tai hankkeen osuuden sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista, mukaan luettuna sen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja kestävään kehitykseen.

 

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän arvioinnin tulokset.

 

8. Jos hanke on määritetty Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava, tarvittaessa kustakin kyseessä olevan hankkeen osuudesta erikseen, koordinoidut arviointi- ja kuulemismenettelyt ennen luvan myöntämistä hankkeeseen.

 

9. Jos Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritettyyn hankkeeseen sisältyy rajat ylittävä osuus, jota ei teknisistä ja rahoituksellisista syistä voida jakaa, asianomaisten kahden jäsenvaltion on toteutettava monikansallinen selvitys rajat ylittävän osuuden arvioimiseksi ja yleisön kuulemiseksi ennen luvan myöntämistä hankkeeseen.

 

10. Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen koordinoitujen tai monikansallisten selvitysmenettelyjen soveltaminen ei rajoita velvoitteita, joista on säädetty ympäristönsuojelua ja erityisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevassa yhteisön lainsäädännössä.

 

Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten koordinoitujen tai monikansallisten selvitysmenettelyjen aloittamisesta sekä niiden tuloksista.

 

Perustelu

Paikallisten elinten ja kansallisten hallitusten kuulemisen ja niiden toteuttaman hyväksymisprosessin ohittaminen ei ole hyväksyttävää, koska se on vastoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden hyväksymiä sitoumuksia, kuten Århusin yleissopimukseen kuuluvaa pöytäkirjaa. Lisäksi tällaisen hypoteettisen infrastruktuurien luettelon valitsemista ilman alueiden osallistumista päätöksentekoon tai niiden kuulemista on vaikeampi hyväksyä ilman puolueettomia perusteita.

Tarkistus 17

9 artikla

Euroopan etua koskevien hankkeiden toteuttaminen

Poistetaan.

1. Euroopan etua koskevat hankkeet on toteutettava pikaisesti.

 

Jäsenvaltioiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta toimitettava komissiolle näiden hankkeiden toteuttamisaikataulu, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot

 

a) hanketta koskevan lupaprosessin odotetusta etenemisestä,

 

b) esitutkimus- ja suunnitteluvaiheen aikataulusta,

 

c) hankkeen rakentamisesta ja

 

d) hankkeen käyttöönotosta.

 

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus 1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden etenemisestä.

 

Jos hanke etenee hitaammin kuin komissiolle toimitetussa aikataulussa on esitetty, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarkistettu suunnitelma.

 

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Euroopan etua koskeviin hankkeisiin liittyvät lupamenettelyt ovat tehokkaita eivätkä aiheuta tarpeettomia viivästyksiä.

 

Perustelu

Vaikka tekstissä puhutaan kauniisti asianmukaisesta yhteistyöprosessista paikallisten elinten kanssa ja päätöksistä, erityisesti 9 artiklan 3 kohdasta käy ilmi, että tekstin tavoitteena on heikentää demokraattista prosessia. 9 artiklalla voitaisiin perustella se, että jäsenvaltiot määräävät infrastruktuureista vastoin kansalaisten tai paikallisten elinten tahtoa ja näin käytettäisiin "eurooppalaisuutta" tekosyynä demokraattisen prosessin kiertämiselle.

Tarkistus 18

10 artikla

Eurooppalainen koordinaattori

Poistetaan.

1. Komissio voi asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan nimetä eurooppalaisen koordinaattorin.

 

Koordinaattori toimii komission nimissä ja sen lukuun. Koordinaattorin tehtävä koskee yhtä ensisijaista hanketta tai ensisijaisen hankkeen osuutta. Eurooppalaisen koordinaattorin tehtävä voidaan tarvittaessa laajentaa muihin alkuperäiseen hankkeeseen liittyviin ensisijaisiin hankkeisiin.

 

2. Eurooppalaisen koordinaattorin valintaperusteina käytetään kokemusta yhteisön toimielimistä sekä tietämystä suurten hankkeiden tekniseen, rahoitukselliseen, sosioekonomiseen ja ympäristöarviointiin liittyvistä kysymyksistä.

 

3. Eurooppalaisen koordinaattorin nimeämispäätöksessä määritellään, kuinka koordinaattori toteuttaa tehtävänsä.

 

4. Eurooppalainen koordinaattori

 

a) edistää hankkeiden yhteisiä arviointimenetelmiä, neuvoo hanke-ehdotuksen tekijöitä hankkeiden rahoitusjärjestelyissä ja antaa tarvittaessa lausuntonsa verkkojen toimintaan liittyvistä kysymyksistä;

 

b) antaa komissiolle vuosittain kertomuksen sen hankkeen (niiden hankkeiden) toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä, jota (joita) varten hänet on nimetty, sekä uudesta lainsäädännöllisestä tai muusta kehityksestä, joka voi vaikuttaa hankkeen (hankkeiden) ominaispiirteisiin, ja kaikista vaikeuksista ja esteistä, jotka voivat todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä;

 

c) osallistuu vuoropuheluun verkonhaltijoiden, käyttäjien, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa saadakseen kattavamman kuvan siirtopalvelujen kysynnästä, rajoituksista sekä kyseisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tarvittavista toiminnallisista parametreistä.

 

5. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa ja annettava koordinaattorille tiedot, joita tämä tarvitsee 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa.

 

6. Komissio voi pyytää eurooppalaisen koordinaattorin lausuntoa käsitellessään yhteisön rahoitustukea koskevia hakemuksia sellaisista hankkeista tai hankeryhmistä, joita varten koordinaattori on nimetty.

 

Perustelu

Kuten tekstissä ehdotetaan, eurooppalainen koordinaattori perustettaisiin nopeuttamaan infrastruktuurin rakentamista ja perustelemaan demokraattisen prosessin ohittamista. Hänen tehtävänään olisi helpottaa rakentamista ja hän estäisi infrastruktuurin kustannusten ja etujen arviointiprosessin ottamatta huomioon kuulemisten tuloksia. Näin yksi demokraattisen prosessin pääperusteista vääristyisi.

Tarkistus 19

15 artiklan 2 kohta

Kertomuksessa kiinnitetään huomiota liitteessä II olevassa 1, 2 ja 7 kohdassa mainittujen rajat ylittäviä yhteyksiä koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen ja edistymiseen sekä niiden rahoitusta koskeviin yksityiskohtiin erityisesti yhteisön rahoitustuen osalta.

Kertomuksessa kiinnitetään huomiota liitteessä II olevassa 1, 2 ja 7 kohdassa mainittujen rajat ylittäviä yhteyksiä koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen ja edistymiseen, niiden vaikututukseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä niiden rahoitusta koskeviin yksityiskohtiin erityisesti yhteisön rahoitustuen osalta.

Perustelu

Komission kertomuksessa on myös arvioitava suorat ja epäsuorat vaikutukset uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen.

Tarkistus 20

Liite IV

 

Liite poistetaan.

Perustelu

Poisto on seurausta 8–10 artiklaan tehdyistä tarkistuksista.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2003)0742 – C5-0064/2004 – 2003/0297(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Tehostettu yhteistyö

ei

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG, ECON, ENVI, IMCO
16.9.2004

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Claude Turmes
1.9.2004

Valiokuntakäsittely

7.3.2005

 

 

 

 

Tarkistukset hyväksytty (pvä)

15.3.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

49

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Liam Aylward, Johannes Blokland, John Bowis, Frederika Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Norbert Glante, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Peter Liese, Linda McAvan, Marios Matsakis, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Adriana Poli Bortone, Vittorio Prodi, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, Kathy Sinnott, María Sornosa Martínez, Thomas Ulmer, Åsa Westlund

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

María del Pilar Ayuso González, David Casa, Bairbre de Brún, Jutta D. Haug, Roger Helmer, Erna Hennicot-Schoepges, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Urszula Krupa, Kartika Tamara Liotard, Jiří Maštálka, Andres Tarand, Claude Turmes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

  • [1]  EUVL C xx, 12.10.2004, s. xx.

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.3.2005)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta
(KOM(2003)0742 – C6‑0064/2004 – 2003/0297(COD))

Valmistelija: Michael Cramer

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotetussa päätöksessä määritellään Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamiseen liittyvän yhteisön toiminnan luonne ja laajuus. Suuntaviivoissa määritetään Euroopan laajuisiin sähkö- ja kaasuverkoihin liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet, mukaan luettuina ensisijaiset hankkeet. Päätöksessä käsitellään myös verkkojen laajentamista ja yhteyksien rakentamista Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin ja naapurimaihin. Kaasuverkoista puhuttaessa erotetaan toisistaan maakaasu ja olefiinit, jotka pääsääntöisesti tarkoittavat raakaöljystä johdettuja, kemianteollisuudessa käytettäviä etyleeniä ja propyleeniä. Tällä hetkellä primaarituotetta, olefiinejä, kuljetetaan Euroopassa putkistojen kautta (70%) ja laivoilla (20%). Loput kuljetetaan proomuilla tai rautateitse. Juuri tästä syystä, ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan lyhyyden, kirjoitan teille välittääkseni valiokuntani mielipiteen.

Primaarituotetta, olefiineja, kuljetetaan jalostamoista muuntolaitoksiin tavallisimmin putkistojen kautta. Euroopassa kuljetetaan kuitenkin maanteitse muuntolaitoksista muovitehtaisiin joka päivä 55 kt polyolefiineja (johdannaista), mikä vastaa 2 600 autokuljetusta päivässä eli lähes miljoonaa autokuljetusta vuodessa.

Olefiinien kuljetukseen tarkoitetun putkiverkon järkevä laajentaminen lyhentäisi muuntolaitosten ja muovitehtaiden välisiä etäisyyksiä. Putkiston käytön lisäämisellä ja maantiekuljetusten vähentämisellä olisi myönteisiä vaikutuksia. Ympäristön kannalta se merkitsisi alempia hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Lisäksi se parantaisi kustannustehokkuutta ja laitosten käyttöastetta sekä vähentäisi onnettomuusriskiä.

Sitä paitsi putkistoa laajentamalla voitaisiin yhdistää viisi olemassa olevaa verkkoa (Iso‑Britannia, Ranska, ARA, Italia ja Itä-Eurooppa) yhdeksi verkoksi.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 2 kappale

(2) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteiden taustalla on entistä avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY täytäntöönpanon seurauksena. Painopisteet noudattavat Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämisestä. Erityisesti olisi pyrittävä saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskeva tavoite, jolla edistetään kestävän kehityksen politiikkaa. Tavoite olisi kuitenkin saavutettava häiritsemättä kohtuuttomasti markkinoiden normaalia tasapainoa.

(2) Euroopan laajuisten energiaverkkojen painopisteiden taustalla on entistä avoimempien ja entistä enemmän kilpailuun perustuvien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY täytäntöönpanon seurauksena. Painopisteet noudattavat Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämisestä. Erityisesti olisi pyrittävä saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskeva tavoite, jolla edistetään kestävän kehityksen politiikkaa. Tavoite olisi kuitenkin saavutettava häiritsemättä kohtuuttomasti markkinoiden normaalia tasapainoa. Lisäksi olisi otettava tinkimättä huomioon yhteisön liikennepolitiikan tavoitteet ja erityisesti mahdollisuus vähentää maantieliikennettä käyttämällä maakaasu- ja olefiiniputkistoja.

Tarkistus 2

2 artiklan 2 kohdan d a alakohta (uusi)

 

d a) kaikkiin toteutettavissa oleviin sellaisten putkistojen laajennuksiin, joita käytetään olefiinin kuljettamiseen käyttäjille.

Tarkistus 3

4 artiklan 3 kohdan c alakohta

c) olefiinikaasuverkkojen kehittäminen ja integrointi teollisuuden olefiinikaasujen kulutustarpeiden täyttämiseksi yhteisössä.

c) olefiinikaasuverkkojen kehittäminen ja integrointi teollisuuden olefiinikaasujen kulutustarpeiden täyttämiseksi yhteisössä ja olefiinien käyttäjille kuljettamiseen käytettävien putkistojen laajentaminen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2003)0742 – C5‑0064/2004 – 2003/0297(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

16.9.2004

Tehostettu yhteistyö

ei

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Michael Cramer
21.12.2004

Valiokuntakäsittely

2.2.2005

14.3.2005

 

 

 

Tarkistukset hyväksytty (pvä)

15.3.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Armando Dionisi, Saïd El Khadraoui, Emanuel Jardim Fernandes, Luis de Grandes Pascual, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Jörg Leichtfried, Fernand Le Rachinel, Bogusław Liberadzki, Evelin Lichtenberger, Patrick Louis, Erik Meijer, Robert Navarro, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Ingo Schmitt, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Marta Vincenzi, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean Louis Cottigny, Antonio López-Istúriz White, Helmuth Markov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2003)0742 – C5-0064/2004 – 2003/0297(COD)

Oikeusperusta

EY 251 art. 2 kohta ja 152 art.

Työjärjestyksen artikla

51 art.

Annettu EP:lle (pvä)

10.12.2003

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

16.9.2004

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

16.9.2004


0.0.0000


0.0.0000

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

BUDG

14.3.2005

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Anne Laperrouze

28.7.2004

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Yksinkertaistettu menettely
  Päätös tehty (pvä)


0.0.0000

Oikeusperustan kyseenalaistaminen
  JURI-lausunto annettu (pvä)


0.0.0000

/


0.0.0000

Rahoitusmäärän muuttaminen
  BUDG-lausunto annettu (pvä)


0.0.0000

/


0.0.0000

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen
  Päätös tehty istunnossa (pvä)



0.0.0000

Alueiden komitean kuuleminen
  Päätös tehty istunnossa (pvä)


0.0.0000

Valiokuntakäsittely

17.1.2005

2.2.2005

16.3.2005

30.3.2005

 

Hyväksytty (pvä)

26.4.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

39

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ivo Belet, Šarūnas Birutis, Jan Březina, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Pier Antonio Panzeri, Umberto Pirilli, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Christian Ehler, Malcolm Harbour, Erna Hennicot-Schoepges, Edit Herczog, Erika Mann, Lambert van Nistelrooij, John Purvis, Esko Seppänen, Hannes Swoboda

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Philip Bushill-Matthews, Alexander Lambsdorff

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A[6]

3.5.2005

A6-0134/2005

Huomautuksia

...