Menettely : 2004/0161(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0145/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0145/2005

Keskustelut :

PV 06/06/2005 - 17

Äänestykset :

PV 07/06/2005 - 6.5

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2005)0215

MIETINTÖ     *
PDF 372kWORD 335k
12.5.2005
PE 353.498v02-00 A6-0145/2005

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

(KOM(2004)0490 – C6‑0181/2004 – 2004/0161(CNS))

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Agnes Schierhuber

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 budjettivaliokunnaN LAUSUNTO
 aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

(KOM(2004)0490 – C6‑0181/2004 – 2004/0161(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0490)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0181/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (CESE 251/05),

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0145/2005),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 3 kappale

(3) Kesäkuussa 2003 ja huhtikuussa 2004 toteutetuissa YMP:n uudistuksissa otettiin käyttöön perustavanlaatuisia muutoksia, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yhteisön koko maaseutualueen elinkeinoelämään maatalouden tuotantotapojen, maankäyttömenetelmien, työllisyyden ja maaseutualueiden laajempien sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden kannalta.

(3) Kesäkuussa 2003 ja huhtikuussa 2004 toteutetuissa YMP:n uudistuksissa otettiin käyttöön perustavanlaatuisia muutoksia, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia maatalouden rakenteelliseen kehitykseen, tuotannon alueelliseen jakautumiseen ja tehokkuuteen sekä yhteisön koko maaseutualueen elinkeinoelämään maatalouden tuotantotapojen, maankäyttömenetelmien, työllisyyden ja maaseutualueiden laajempien sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden kannalta.

Perustelu

Tutkimukset ja Euroopan komission tulkinnat osoittivat jo ennen yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, että perinpohjaisella uudistuksella on syvälle ulottuvia ja monenlaisia vaikutuksia. Eurooppalaisen maatalousmallin keskeisenä vaatimuksena on monimuotoisuus, ja siihen liittyvät yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut elinympäristön säilyttämiseksi. Tästä syystä tuotanto on säilytettävä kaikilla Euroopan alueilla, joilla maataloudelta edellytetään tulevaisuudessa taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista roolia.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

(3 a) Euroopan elintarvike- ja maatalousalan vapauttaminen jatkuu lähivuosina, ja alan on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla. EU:n yhteisen politiikan olisi tarjottava innovointeihin perustuvia mahdollisuuksia kohentaa kilpailukykyä.

Perustelu

Maaseudun kehittämisellä olisi tuettava paremmin Lissabonin toimintaohjelmaa.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

(3 b) Elintarvike- ja maatalousalan kilpailukyky lisääntyy maaseudulla, mikä edellyttää eurooppalaisten laatumerkintöjen kehittämistä, joissa otetaan huomioon elintarvikkeiden turvallisuus, tuotantoprosessien dokumentointi (jäljitettävyys), eläinten hyvinvointi sekä ympäristö- ja suojelunäkökohdat.

Perustelu

Maaseudun kehittämisellä olisi tuettava paremmin Lissabonin toimintaohjelmaa.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 5 kappale

(5) Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin saavuttaa maaseudun kehittämisen tavoitetta, mikä johtuu kyseisen politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden välisistä yhteyksistä, maaseutualueiden välisten eroavaisuuksien laajuudesta ja laajentuneessa unionissa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien taloudellisten resurssien niukkuudesta. Tavoite voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, jolloin taataan monivuotinen yhteisön rahoitus ja keskitetään se toimintalinjoihin. Perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(5) Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin saavuttaa maaseudun kehittämisen tavoitetta, mikä johtuu kyseisen politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden välisistä yhteyksistä, maaseutualueiden välisten eroavaisuuksien laajuudesta ja laajentuneessa unionissa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien taloudellisten resurssien niukkuudesta. Tavoite voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, jolloin taataan monivuotinen yhteisön rahoitus ja keskitetään se toimintalinjoihin. Euroopan unionin on turvattava tämän asetuksen taloudellinen toteutettavuus myöntämällä riittävät määrärahat maaseudun kehittämistä koskevien vanhojen ja uusien toimien hoitamiseen. Perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 6 kappale

(6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia.

(6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia maaseudun koheesiopolitiikan ja yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Perustelu

Maaseutuun kohdistetaan edelleen rakennerahastotoimia, jotka perustuvat alueellisia erityispiirteitä koskeviin erityissäännöksiin. Siksi on tärkeää varmistaa ennen kaikkea, että maaseuturahastotoiminta on johdonmukainen koheesiopolitiikan kanssa tai peräti täydentää sitä.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 7 kappale

(7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

(7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja syrjinnän vastustamisen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Syrjimättömyysperiaate on laajempi käsite kuin pelkästään surkupuolten yhdenvertainen kohtelu. Asiassa on syytä ottaa huomioon syrjinnän kaikki ilmenemismuodot EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 11 kappale

(11) Maaseutualueiden kestävän kehityksen varmistamiseksi on tarpeen keskittyä rajalliseen määrään yhteisön tason ydintavoitteita, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, maankäyttöön, ympäristöön sekä kyseisten alueiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämän monipuolistamiseen.

(11) Maaseutualueiden kestävän kehityksen varmistamiseksi on tarpeen keskittyä rajalliseen määrään yhteisön tason ydintavoitteita, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, maankäyttöön, ympäristöön sekä kyseisten alueiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämän monipuolistamiseen, ottaen kuitenkin huomioon EU:ssa vallitsevien olosuhteiden kirjon aina väestökadosta ja taantumasta kärsivistä syrjäisistä maaseutualueista kaupunkialueiden ympäristöön, johon kaupunkialueet kohdistavat kasvavaa painetta.

Perustelu

Otetaan huomioon EU:n maaseudun alueiden toisistaan poikkeavat ongelmat.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 16 kappale

(16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys.

(16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevan toimenpiteen ehdoksi olisi asetettava erillisen liiketoimintasuunnitelman esittäminen, jotta uuden yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen varmistettaisiin. Uusien yritysten perustamisen ja kehittämisen helpottamiseksi liiketoimintasuunnitelmaa on tuettava asianmukaisesti eri toimintalinjoja koskevalla yhdistetyllä toimenpidepaketilla.

Perustelu

Johdanto-osan 16 kappaleessa viitataan nimenomaan “nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamiseen”, jossa on kaksi osa-aluetta

a) toiminnan aloittamisen helpottaminen ja

b) uusien yritysten rakenteellisen mukauttamisen mahdollistaminen ja tukeminen.

Samassa johdanto-osan kappaleessa "liiketoimintasuunnitelman" tehtäväksi annetaan uuden yrityksen toiminnan "kehityksen varmistaminen".

On kuitenkin selvää, että liiketoimintasuunnitelma ei ole itsessään päämäärä vaan väline edellä a ja b kohdissa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekä yrityksen kokonaisvaltaisen kehityksen varmistamiseksi.

On myös varmistettava uuden yrityksen alkuun ja sen toiminnan kehitykseen liittyvän yhdistetyn toimenpidepaketin laatiminen. Tällaiseen pakettiin kuuluu yksi tai useampi asetusehdotuksen IV osaston mukainen toimenpide, jolla mahdollistetaan yhden tai useamman toimintalinjan mukaisten toimien rahoitus.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 23 kappale

(23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä pien- ja mikroyrityksille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin.

(23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi annettava mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä tuottajien yhdistyksille, koska ne kykenevät muita paremmin lisäämään paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin.

Perustelu

Tuen rajoittaminen mikroyrityksille merkitsisi sitä, että ulkopuolelle jäisivät hyvin monet osuuskunnat ja tuottajien yhdistykset, jotka ovat syntyneet kilpailukyvyn parantamiseksi ja suurtuotannon etujen saamiseksi yhä globaalimmilla ja keskittyneemmillä markkinoilla. Eurooppalaisen maatalousmallin kilpailukyvyn säilyttämiseksi on edistettävä keskittymistä eikä pirstoutumista.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 32 kappale

(32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen.

(32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Samalla kun taataan riittävä jatkuvuus epäsuotuisien alueiden rajaamisessa, perusmallia olisi kehitettävä edelleen erityisesti luonnosta aiheutuvan epäsuotuisan aseman periaatteen avulla. Korvausten maksujärjestelmää varten jäsenvaltioita tulisi kannustaa kehittämään objektiivisen eriyttämisen järjestelmiä. Komissiota pyydetään esittämään epäsuotuisten alueiden määrittämisestä kattava tutkimus, jossa käsitellään kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia. Siihen saakka sovelletaan nykyistä määritelmää.

Perustelu

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen kritiikki ei koske vain ajantasaistamattomia sosioekonomisia parametrejä muiden epäsuotuisien alueiden rajaamisessa, vaan myös lisäkorvauksen määrittämistä epäsuotuisuuden asteen perusteella.

Tarkistus 11

Johdanto-osan 33 kappale

(33) Natura 2000 ‑alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi.

(33) Natura 2000 ‑alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille ja metsänomistajille olisi myönnettävä edelleenkin tukea – tosin vain toissijaisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta – alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. Ensisijaisia rahoituslähteitä ovat unionin muiden rahastojen ohella etenkin kansalliset talousarviot.

Perustelu

Natura 2000:n rahoitus asettaa erittäin suuria vaatimuksia rahoitusvälineille; maaseudun kehittämisrahaston ohella tietty osuus on maksettava rakennerahastoista ja sen lisäksi erityisten rahoitusperustojen, kuten LIFEn, avulla. Rahoitus etupäässä maaseudun kehittämisen kautta ei ole mahdollista etenkään määrärahojen tason ja temaattisten painopisteiden vuoksi. Myöskään metsänomistajia ei pidä unohtaa.

Tarkistus 12

Johdanto-osan 34 kappale

(34) Maatalouden ympäristötuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä rooli maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi tämän lisäksi kannustettava viljelijöitä palvelemaan koko yhteiskuntaa ottamalla käyttöön tai soveltamalla edelleen maatalouden tuotantomenetelmiä, joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Saastuttaja maksaa ‑periaatteen mukaisesti näiden tukien olisi katettava vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset.

(34) Maatalouden ympäristötuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä rooli maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi tämän lisäksi kannustettava viljelijöitä palvelemaan koko yhteiskuntaa ottamalla käyttöön tai soveltamalla edelleen maatalouden tuotantomenetelmiä, joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Saastuttaja maksaa ‑periaatteen mukaisesti näiden tukien olisi katettava vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset samalla kun kustannuksiin ja tuottoon kohdistuvien vaikutusten korvaamisen ohella säädetään myös tehokkaista tukielementeistä.

Perustelu

Jo tähän mennessä tietty kannustejärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi tukitavoitteiden todellisen saavuttamisen kannalta. Siksi myös tulevan menettelyn pitää sisältää vastaavia kannustimia. Maatalouden ympäristötoimia koskevan tukimenettelyn tulee kannustaa viljelijöitä jatkossakin ottamaan koko yhteiskunnan edun vuoksi käyttöön tai säilyttämään tuotantomenetelmiä, jotka vastaavat ympäristön, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelun ja parantamisen yhä kasvavaa tarvetta sekä maiseman ja maaseudun elinympäristön säilyttämisen tavoitetta.

Tarkistus 13

Johdanto-osan 45 kappale

(45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

(45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Maaseudun kehittämistoimia ja etenkin toimintalinjan 3 toimia tulisi toteuttaa nykyisten toimien lisäksi, jotta maaseudulla saataisiin näin aikaan erityisiä synergiavaikutuksia.

Perustelu

Maaseudun kehittämisellä yhteisen maatalouspolitiikan rinnalla pyritään tiettyihin tavoitteisiin, jotka eivät korvaa EU:n nykyistä politiikkaa ja kansallista tukea.

Tarkistus 14

Johdanto-osan 50 kappale

(50) Leader-lähestymistavan merkitys huomioon ottaen huomattava osuus maaseuturahaston määrärahoista on varattava kyseiseen toimintalinjaan.

(50) Leader-lähestymistavan merkitys huomioon ottaen riittävä osuus maaseuturahaston määrärahoista on varattava kyseiseen toimintalinjaan.

Perustelu

Leader-aloite alkaa tuottaa hedelmää, mutta prioriteetit on asetettava ottaen huomioon Euroopan unionin käytettävissä olevat niukat määrärahat maaseudun kehittämispolitiikkaa varten.

Tarkistus 15

Johdanto-osan 56 kappale

(56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa.

(56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa, ja huolehdittava siitä, että niitä käytetään tukitoimien täytäntöönpanoon maa- ja metsätaloudessa ja erityisesti vähiten tukea saavien viljelijöiden tukien lisäämiseen, koska ne ovat peräisin ensimmäisestä pilarista.

Perustelu

On välttämätöntä tukea konkreettisesti maa- ja metsätaloutta.

Tarkistus 16

Johdanto-osan 58 kappale

(58) Maaseuturahaston rahoitusosuus maaseudun kehittämisen ohjelmatyöhön olisi vahvistettava suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin ottaen huomioon maankäyttöä ja ympäristöä koskevan toimintalinjan merkitys, lähentymistavoitealueiden tilanne, Leader‑lähestymistavalle annettu painoarvo, perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet ja saaret, jotka kuuluvat tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Aigeianmeren pienten saarten hyväksi 19 päivänä heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2019/93 soveltamisalaan.

(58) Maaseuturahaston rahoitusosuus maaseudun kehittämisen ohjelmatyöhön olisi vahvistettava suhteessa jäsenvaltioiden julkisiin menoihin ottaen huomioon maankäyttöä ja ympäristöä koskevan toimintalinjan merkitys, lähentymistavoitealueiden tilanne, Leader‑lähestymistavalle annettu merkitys, perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet ja saaret, jotka kuuluvat tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Aigeianmeren pienten saarten hyväksi 19 päivänä heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2019/93 soveltamisalaan.

Perustelu

On saatava lisää kokemusta Leader-aloitteesta ennen sen ulottamista koskemaan kaikkia maaseudun kehittämiseen liittyviä toimenpidealueita. Nykyisin keskitytään maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen, jota on kuvattu komission ehdotuksen toimintalinjassa 3. Leader-aloite alkaa tuottaa hedelmää, mutta prioriteetit on asetettava ottaen huomioon Euroopan unionin käytettävissä olevat niukat määrärahat maaseudun kehittämispolitiikkaa varten.

Tarkistus 17

Johdanto-osan 66 kappale

(66) Leader-lähestymistapaa koskeva yhteisön varaus olisi jaettava sen mukaan, miten ohjelmassa onnistuttiin noudattamaan kyseistä lähestymistapaa. Varauksen jakamista koskevat perusteet olisi vahvistettava vastaavasti.

Poistetaan.

Tarkistus 18

3 artikla

Maaseuturahasto edistää osaltaan maaseudun kestävää kehittämistä kaikkialla yhteisössä tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan markkina- ja tulotukivälineitä, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Maaseuturahasto edistää osaltaan maaseudun kestävää kehittämistä kaikkialla yhteisössä tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan markkina- ja tulotukivälineitä, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa niin, että otetaan nimenomaan huomioon EY:n perustamissopimuksen 33 artiklan 1 kohta ja painotetaan erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Maaseuturahasto edistää osaltaan maaseudun kestävää kehittämistä ja maaseutualueiden väestön vähenemisen ehkäisemistä kaikkialla yhteisössä tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan markkina- ja tulotukivälineitä, koheesiopolitiikkaa, sosiaalista osallistumista, syrjinnän vastustamista sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä ja yhteistä kalastuspolitiikkaa.

 

Perustelu

EY:n perustamissopimuksen sekä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden huomioonottamisella pyritään korostamaan merkitystä, joka maaseudun kehittämisellä on täydentävänä välineenä.

Tarkistus 19

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) parantamaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä rakenneuudistukseen myönnettävän tuen avulla;

a) parantamaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä rakenneuudistukseen, innovointiin, koulutukseen ja ammattipätevyyden edistämiseen myönnettävän tuen avulla;

Perustelu

Esittelijän tarkistukseen 10 on lisätty sana 'koulutus'. Lisäksi innovoinnista on tultava keskeinen toisessa pilarissa, nyt kun maatalouspolitiikan ensimmäinen pilari muuttuu entistä markkinahakuisemmaksi.

Tarkistus 20

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

b) parantamaan ympäristön ja maaseudun tilaa maankäyttöön myönnettävän tuen avulla;

b) parantamaan ympäristön ja maaseudun tilaa sekä maankäyttöä kestävään maankäyttöön myönnettävän tuen avulla;

Perustelu

Alueellisesti mukautetun maatalouden kestävyyden parantaminen on mainittava asetuksessa maaseudun kehittämisen keskeisenä tavoitteena.

Tarkistus 21

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

(c) parantamaan maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua ja kannustamaan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen.

(c) parantamaan maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua ja kulttuurista kehitystä ja kannustamaan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen.

Perustelu

Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua ei kyetä kohentamaan pelkästään uutta taloudellista toimintaa tukemalla. Nykyisen taloudellisen toiminnan kehittäminen on yhtä tärkeää.

Tarkistus 22

4 artiklan 1 kohdan c a alakohta (uusi)

c a) parantamaan paikallisten ja alueellisten maataloustuotteiden saantia paikallisen ja alueellisen väestön kannalta.

Perustelu

Vastaa tähänastisia maatalouspoliittisia vaatimuksia.

Tarkistus 23

4 artiklan 1 kohdan c b alakohta (uusi)

c b) tehostamaan kestävää energiahuoltoa ja ilmastonsuojelua koskevia toimia.

Perustelu

Vastaa EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Tarkistus 24

5 artiklan 1 kohta

1. Maaseuturahastosta myönnetään tukea, joka täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön.

1. Maaseuturahastosta myönnetään tukea, joka täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön, rajoittamatta kuitenkaan vastaavien kansallisten kehitysohjelmien täytäntöönpanoa.

Perustelu

Integroidun maaseudun kehittämispolitiikan laadintaan ja täytäntöönpanoon on yhdistettävä vastaava aluepolitiikka yhteisön ja kansallisissa ohjelmissa määritellyllä tavalla.

Tarkistus 25

5 artiklan 2 kohta

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden mukaista.

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden sekä ympäristöpolitiikan mukaista.

Perustelu

Euroopan koheesiopolitiikkaan kuuluu myös alueellinen näkökulma, joka on syytä mainita.

Tarkistus 26

5 artiklan 4 kohta

4. On varmistettava johdonmukaisuus myös Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettujen toimenpiteiden kanssa.

4. On varmistettava johdonmukaisuus myös Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettujen toimenpiteiden kanssa erottaen toisistaan selkeästi nämä ja muista rakennerahastoista rahoitetut tärkeimmät rakenteelliset toimet.

Perustelu

Tästä rahastosta on rahoitettava toimia, joita ei yhteisrahoiteta muista rahastoista, kuten aluerahastosta, jotta varmistetaan tavoitteiden ja yhteisön varojen hallinnan avoimuus.

Tarkistus 27

6 artiklan 1 kohdan b alakohta

b) talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet;

b) talouselämän ja työmarkkinaosapuolten edustajat sekä maatalousjärjestöjen tähän alaan osallistuvat ja sillä toimivat edustajat;

Perustelu

Maatalousjärjestöjen osallistuminen on ehdottoman välttämätöntä maaseudun tehokkaan kehittämisen ja maatalouden kilpailukyvyn kannalta.

Tarkistus 28

6 artiklan 3 kohta

3. Kumppanuus koskee kansallisen strategiasuunnitelman valmistelua ja seurantaa sekä maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia. Jäsenvaltion on huolehdittava, että asiaan kuuluvat kumppanit osallistuvat ohjelmatyön eri vaiheisiin ottaen asianmukaisesti huomioon kullekin vaiheelle asetettu määräaika.

3. Kumppanuus koskee kansallisen strategiasuunnitelman valmistelua ja seurantaa sekä maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia. Jäsenvaltion on huolehdittava, että asiaan kuuluvat kumppanit osallistuvat ohjelmatyön eri vaiheisiin. Ohjelmatyössä on siksi huolehdittava siitä, että käytettävissä on riittävästi aikaa eri osapuolten kuulemiseen ja että todellinen osallistuminen toteutuu.

Perustelu

Etenkin uusissa jäsenvaltioissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat esittäneet lukuisia valituksia liian lyhyistä määräajoista eri osapuolten kuulemista varten. Sopivat aikarajat ovat eri toimijoiden osallistumisen edellytys.

Tarkistus 29

7 artikla

Jäsenvaltiot ovat omien institutionaalisten järjestelyjensä mukaisesti vastuussa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta soveltuvalla aluetasolla. Niiden on kannettava kyseinen vastuunsa tämän asetuksen säännöksiä noudattaen.

Jäsenvaltiot ovat omien institutionaalisten järjestelyjensä ja Euroopan perustuslakisopimuksen toissijaisuutta koskevien säännösten mukaisesti vastuussa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta soveltuvalla aluetasolla. Niiden on kannettava kyseinen vastuunsa tämän asetuksen säännöksiä noudattaen.

Perustelu

Euroopan parlamentin hyväksymässä uudessa Euroopan perustuslaissa korostetaan kansallisten parlamenttien ja alueiden erityistehtävää. Kansallisia toimielimiä koskeviin järjestelyihin sisältyy tapauskohtainen yhteistyö kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Tarkistus 30

8 artiklan 1 kohta

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja perustamissopimuksen 13 artiklassa luetelluista syistä tapahtuvan syrjinnän vastustamista ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Perustelu

Syrjinnän vastustamista koskevien politiikkojen on katettava sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän lisäksi kaikki syrjinnän muodot.

Tarkistus 31

8 artiklan 2 kohta

Tämä kattaa suunnittelu-, täytäntöönpano-, valvonta- ja arviointivaiheet.

Tämä kattaa suunnittelu-, täytäntöönpano-, valvonta- ja arviointivaiheet, joiden aikana on turvattava miesten ja naisten välisen tasa-arvopolitiikan sisällyttäminen määrällistettynä indikaattorina, jolla on vaikutusta ohjelmien tukikelpoisuuteen.

Perustelu

Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on turvattava maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanon kaikissa eri vaiheissa määrällisin indikaattorein.

Tarkistus 32

8 artiklan 2 a kohta (uusi)

Jäsenvaltioiden on vahvistettava toimenpiteitä, joilla helpotetaan naisten mahdollisuutta päästä tilojen yhteisomistajiksi ja saada tämän asetuksen säännösten mukaisia tukia.

Perustelu

On luotava positiivisen syrjinnän keinoja naispuolisten viljelijöiden hyväksi.

Tarkistus 33

8 a artikla (uusi)

 

8 a artikla

Mikro- ja pienyritysten erityinen tuki

 

Jäsenvaltiot ja komissio tukevat erityisesti mikro- ja pienyrityksiä, koska niillä on erityinen merkitys maaseudun työllisyyden ja ympäristön kannalta. Kunkin jäsenvaltion on yritysten erityisen sosiaalis-taloudellisen merkityksen vuoksi määritettävä tukiperusteita, joiden avulla nämä yritykset saavat maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja ensisijaisesti.

Perustelu

Koska mikro- ja pienyrityksillä on erityinen merkitys työllisyyden ja ympäristön kannalta etenkin rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla maaseutualueilla, ne ovat tärkeässä asemassa.

Tarkistus 34

9 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

Neuvosto vahvistaa yhteisön tasolla maaseudun kehittämistä koskevat strategiset suuntaviivat 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi ohjelmakaudeksi yhteisön tasolla asetettujen ensisijaisten poliittisten tavoitteiden perusteella.

Neuvosto vahvistaa yhteisön tasolla maaseudun kehittämistä ja erityisesti 4 artiklan mukaisten tavoitteiden toteuttamista koskevat strategiset suuntaviivat 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi ohjelmakaudeksi yhteisön tasolla asetettujen ensisijaisten poliittisten tavoitteiden perusteella.

Perustelu

Vastaa tähänastisia maatalouspoliittisia vaatimuksia sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Tarkistus 35

9 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Suuntaviivoissa vahvistetaan kyseiseksi ohjelmakaudeksi maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön tason strategiset tavoitteet jokaisen tässä asetuksessa säädetyn toimintalinjan täytäntöönpanemiseksi.

Suuntaviivoissa vahvistetaan kyseiseksi ohjelmakaudeksi maaseudun kehittämistä koskevia yhteisön tason strategisia tavoitteita jokaisen tässä asetuksessa säädetyn toimintalinjan täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden on otettava nämä suuntaviivat huomioon 11 artiklassa tarkoitetuissa kansallisissa strategiasuunnitelmissaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ehdottomasti kuuluvaa toimivaltaa.

Perustelu

Jäsenvaltioiden on voitava itse päättää suuntaviivoistaan yhteisten painopisteiden mukaisesti. Yhteisön strategiset suuntaviivat eivät saa toissijaisuusperiaatteen vastaisesti korvata kansallisia valintoja.

Tarkistus 36

11 artiklan 3 kohdan e alakohta

e) keinot, joilla varmistetaan yhteensovittaminen muiden YMP:n välineiden ja koheesiopolitiikan kanssa;

e) keinot, joilla varmistetaan YMP:n, mukaan lukien pilarit 1 a ja 1 b, yhteensovittaminen koheesiopolitiikan, alueellisen lähentymisen ja alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden kanssa;

Perustelu

YMP:n politiikkojen ja välineiden on edistettävä maatalouden sekä maaseudun kehittämispolitiikan, alue- ja koheesiopolitiikan tukemista ja kilpailukykyä yhdessä yhteisön muiden politiikkojen ja valintojen kanssa.

Tarkistus 37

11 artiklan 3 kohdan g a alakohta (uusi)

 

g a) esitys siitä, miten suunnitelma edistää sosiaalista osallistumista ja syrjinnän vastustamista.

Perustelu

Suunnitelmasta on käytävä ilmi kaikkiin aloihin vaikuttavat yhteisön tavoitteet.

Tarkistus 38

11 a artiklan 2 kohta

2. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä kansallinen strategiasuunnitelmansa komissiolle ennen maaseudun kehittämisohjelmiensa toimittamista.

2. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä kansallinen strategiasuunnitelmansa komissiolle ennen maaseudun kehittämisohjelmiensa toimittamista tai samanaikaisesti niiden kanssa. Jos jäsenvaltiolla on ainoastaan yksi maaseudun kehittämisohjelma, kansallinen strategia voidaan sisällyttää siihen erillisenä lukuna.

Perustelu

Jäsenvaltioille, joilla on ainoastaan yksi maaseudun kehittämisohjelma, ehdotetaan kansallista strategiaa käsittelevän rajatun luvun sisällyttämistä maaseudun kehittämisohjelmaan. Erillinen kansallinen strategia merkitsisi tällaisille jäsenvaltioille tarpeetonta byrokratiaa.

Tarkistus 39

12 artiklan otsikko ja 1 kohta

Jäsenvaltion vuotuinen yhteenvetokertomus

Jäsenvaltion yhteenvetokertomus

1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 1 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomus jäsenvaltion strategian ja tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisestä ja siitä, miten ne ovat edistäneet maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen noudattamista.

1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2010 yhteenvetokertomus jäsenvaltion strategian ja tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisestä ja siitä, miten ne ovat edistäneet maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen noudattamista. Kunkin jäsenvaltion on esitettävä yleiskertomus ohjelmakaudesta 2007–2013 ohjelmakauden päätyttyä.

Perustelu

Vuotuiset kertomukset johtavat vain hallinnon paisumiseen ilman, että näin saadaan informatiivisia ja strategisia ohjausvaikutuksia. Siksi vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, että kertomus laaditaan ohjelmakauden puolivälissä ja sen lopussa.

Tarkistus 40

13 artiklan otsikko ja 1 kohta

Komission vuosikertomus

Komission kertomus

1. Komissio laatii ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja sen jälkeen kunkin vuoden alussa vuosikertomuksen, jossa tehdään yhteenveto kansallisten strategiasuunnitelmien ja yhteisön strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanoon liittyvistä tärkeimmistä saavutuksista, suuntauksista ja haasteista.

1. Komissio laatii jäsenvaltioiden kertomusten esittämisen jälkeen vuonna 2011 yleiskertomuksen, jossa tehdään yhteenveto kansallisten strategiasuunnitelmien ja yhteisön strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanoon liittyvistä tärkeimmistä saavutuksista, suuntauksista ja haasteista. 

Komissio laatii kertomuksen 12 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden vuotuisista yhteenvetokertomuksista tekemiensä analyysien ja arviointien sekä muiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Siinä ilmoitetaan toimenpiteet, joita jäsenvaltiot ja komissio ovat toteuttaneet tai tulevat toteuttamaan varmistaakseen kertomuksen päätelmien asianmukaisen noudattamisen.

Komissio laatii kertomuksen 12 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden yhteenvetokertomuksista tekemiensä analyysien ja arviointien sekä muiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Siinä ilmoitetaan toimenpiteet, joita jäsenvaltiot ja komissio ovat toteuttaneet tai tulevat toteuttamaan varmistaakseen kertomuksen päätelmien asianmukaisen noudattamisen.

Tarkistus 41

13 artiklan 2 kohta

2. Komission vuosikertomus toimitetaan neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2. Komission kertomus toimitetaan neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Tarkistus 42

14 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltio voi toimittaa koko alueensa käsittävän yhtenäisen ohjelman tai kutakin aluettaan koskevat erilliset ohjelmat.

2. Jäsenvaltio voi toimittaa kansallisen ohjelman tai alueellisia ohjelmia tai näiden kahden ohjelmatyypin yhdistelmän.

Perustelu

Jäsenvaltiolle on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti annettava mahdollisuus käyttää ohjelmarakennetta, jonka se katsoo parhaiten sopivan tarpeisiinsa.

Tarkistus 43

16 artikla

Kuhunkin 4 artiklassa tarkoitettuun kolmeen tavoitteeseen suunnatun yhteisön rahoitusosuuden on oltava vähintään 15 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on IV osaston I luvun I ja III jaksoissa tarkoitetuista toimintalinjoista 1 ja 3, ja vähintään 25 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on I luvun II jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 2.

Kuhunkin 4 artiklassa tarkoitettuun kolmeen tavoitteeseen suunnatun yhteisön rahoitusosuuden on oltava vähintään 10 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on IV osaston I luvun I jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 1, ja vähintään 20 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on I luvun II jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 2, sekä vähintään 8 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on I luvun III jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 3.

Tarkistus 44

18 artiklan 1 kohta

1. Maaseudun kehittämisohjelmia on jäsenvaltion tai komission aloitteesta tarkistettava ja tarvittaessa mukautettava loppukauden osalta seurantakomitean annettua hyväksyntänsä. Näiden tarkistusten tarkoituksena on ottaa huomioon arviointien ja komission vuosikertomusten päätelmät ja erityisesti tehostaa tai mukauttaa sitä tapaa, jolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon. Maaseudun kehittämisohjelmia on tarvittaessa tarkistettava 92 artiklassa tarkoitetun Leader-varauksen jakamisen jälkeen.

1. Maaseudun kehittämisohjelmia on jäsenvaltion tai komission aloitteesta tarkistettava ja tarvittaessa mukautettava loppukauden osalta seurantakomitean annettua hyväksyntänsä. Näiden tarkistusten tarkoituksena on ottaa huomioon arviointien ja komission vuosikertomusten päätelmät ja erityisesti tehostaa tai mukauttaa sitä tapaa, jolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon.

Perustelu

Varaus Leader-ohjelmaa varten ei ole välttämätön, koska komissio hallinnoi ohjelmaa. Varauksen hallinnointi komissiossa on aiheuttanut vakavia avoimuuteen liittyviä ongelmia, kun on kyse jakoperusteista muihin rakennerahastoihin. Lisäksi Leaderin 7 prosentin rahoitus on jo huomattava ja jäsenvaltiot voivat itse jakaa menot alueidensa välillä, joilla Leader-ohjelmat saavat enemmän painoarvoa innovatiivisten ja integroitujen toimien muodossa.

Tarkistus 45

19 artiklan a kohdan v a alakohta (uusi)

v a) viljelijöiden ja metsänomistajien teknisten tukipalvelujen tukeminen;

Perustelu

Lomituspalvelujen lisäksi on voitava auttaa maatalouden kaikkien työnantajaryhmien eikä pelkästään lomituspalveluja tarjoavien työnantajien ryhmien toiminnan käynnistämisessä. Lisäksi olisi voitava jatkaa metsänomistajien yhdistysten perustamisen tukemista, jotta voidaan auttaa metsänomistajia parantamaan metsänhoitoa kestävästi ja tehokkaasti ja tukea metsäyhtymien taloudellisesti kannattamatonta toimintaa. Olisi myös helpotettava viljelijöiden ja metsänomistajien teknisiä tukipalveluja ja annettava heille tarvittava tekninen tuki, esimerkkeinä tutkimukset ja selvitykset, kokeet, neuvontatekniikka ja tulosten levittäminen.

Tarkistus 46

19 artiklan b kohdan i alakohta

i) maatilojen nykyaikaistaminen,

i) maatilojen, myös kaikkein pienimpien tilojen, nykyaikaistaminen,

Perustelu

Pientilojen on voitava hyötyä paremmin nykyaikaistamistuesta. Monet niistä kehittävät kestäviä tuotantomuotoja. Lisäksi ne usein tarjoavat työpaikkoja.

Tarkistus 47

19 artiklan b kohdan v a alakohta (uusi)

 

v a) kokeellinen kehittäminen;

Perustelu

Fyysisen toimintakyvyn uudelleen järjestelyyn sekä sen kehittämiseen ja innovaation edistämiseen tarkoitettuihin toimenpiteisiin on kuuluttava kokeellisen kehittämisen tuki, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä ja -tekniikoita sekä organisointi- ja hallintomenetelmiä tai tapoja parantaa tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä, jotka on jo kehitetty tai joita käytetään.

Tarkistus 48

19 artiklan c kohdan i alakohta

i) viljelijöiden auttaminen sopeutumaan yhteisön lainsäädäntöön perustuviin tiukkoihin vaatimuksiin,

i) viljelijöiden auttaminen sopeutumaan yhteisön lainsäädäntöön perustuviin tiukkoihin vaatimuksiin mahdollisimman hyvän elintarviketurvallisuuden takaamiseksi,

Perustelu

Asetusehdotuksessa ei mainita lainkaan elintarviketurvallisuutta, joka kuitenkin edellyttää yhteisön normeja. Siitä olisi siksi muistutettava tässä.

Tarkistus 49

19 artiklan c kohdan ii alakohta

ii) nuorten viljelijöiden toiminnan aloitustuki,

ii) nuorten viljelijöiden ja tuottajaryhmien toiminnan aloitustuki,

Tarkistus 50

19 artiklan c kohdan iii a alakohta (uusi)

 

iii a) tuki aloitteille, kuten paikallisten viljelijöiden markkinoille sekä paikallisesti tuotettujen korkeatasoisten elintarvikkeiden hankintasuunnitelmille

Tarkistus 51

19 artiklan d kohdan i alakohta

(i) rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneiden osittaisten kotitarvetilojen tukemiseen,

(i) rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneiden, maaseutualueilla, kaupunkeja ympäröivillä alueilla ja kaupunkialueilla toimivien osittaisten kotitarvetilojen tukemiseen,

Tarkistus 52

21 artiklan 1 kohdan johdantokappale

1. Edellä 19 artiklan a kohdan ii alakohdassa säädettyä tukea myönnetään henkilöille, jotka:

1. Jäsenvaltioiden ja alueiden on myönnettävä edellä 19 artiklan a kohdan ii alakohdassa säädettyä tukea pakollisena henkilöille, jotka:

Perustelu

Jos toiminnan aloitustuki olisi pakollinen koko EU:ssa vuodesta 2007, voitaisiin varmistaa, että jokainen toimintansa tulevaisuudessa aloittava nuori viljelijä joutuisi liiketoimintasuunnitelman ansiosta miettimään perusteellisesti, kuinka hän voi kohentaa tulonäkymiään ja noudattaa samalla EU:n laadukkaita standardeja. Pakollinen toiminnan aloitustuki siis harjaannuttaisi tulokkaan liikemiesvaistoja ja antaisi samalla yhteiskunnalle takeita siitä, että julkisia varoja käytetään asianmukaisesti.

Tarkistus 53

21 artiklan 1 kohdan c alakohta

c) esittävät maataloustoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman.

c) esittävät yritystoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman. Suunnitelman mukainen toteuttaminen ja edistyminen tarkastetaan aloittamista seuraavina kolmena vuonna.

Tarkistus 54

21 artiklan 2 kohta

2. Tuki myönnetään kertapalkkiona, jonka enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I.

2. Tuki myönnetään kertapalkkiona ja/tai lainan korkotukena, jonka pääomitettu arvo voi olla enintään 55 000 euroa.

Perustelu

Nuorille viljelijöille tarkoitettua toiminnan aloittamista koskevaa tukea lisättiin kesäkuussa 2003 yhteensä 5 000 eurolla, ja heille tarjottiin joustava järjestelmä, joka mahdollisti kertaluontoisen suoran tuen (enintään 30 000 euroa) ja koronmaksun (enintään 25 000 euroa). Komissio ehdottaa nyt tämän tuen muuntamista 40 000 euron arvoiseksi kertaluontoiseksi suoraksi tueksi. Meidän mielestämme nykyistä toiminnan aloittamista koskevaa tukea olisi vahvistettava eikä heikennettävä ja järjestelmän joustavuus olisi säilytettävä. Tämä olisi loogista, kun otetaan huomioon, että maatalousasioiden neuvosto totesi työllisyysstrategiaa käsitellessään heinäkuussa 2003, että nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista koskevaa tukea on vahvistettava, mikä olisi merkittävää viljelyn edellyttämän sukupolvenvaihdoksen kannalta.

Tarkistus 55

21 artiklan 2 a kohta (uusi)

2 a. 1 kohdan c alakohdan mukaisen liiketoimintasuunnitelman tukemiseksi on varmistettava uuden yrityksen toiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvän yhdistetyn toimenpidepaketin laatiminen. Tällaiseen pakettiin kuuluu yksi tai useampi tämän asetuksen IV osaston mukainen toimenpide, jolla mahdollistetaan yhden tai useamman toimintalinjan mukaisten toimien rahoitus.

Tarkistus 56

21 artiklan 2 a kohta (uusi)

2 a. Nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista tukevien toimenpiteiden on sisällyttävä kaikkiin kansallisiin ja alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin.

Perustelu

Nuorille viljelijöille myönnettävää tukea on tehostettava, jotta voidaan turvata sukupolvenvaihdokset, joiden vähentyminen on eurooppalaisen maatalouden suurin ongelma.

Tarkistus 57

21 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Tämän artiklan mukaista tukea saaville nuorille viljelijöille voidaan toiminnan aloittamisen jälkeen myöntää enintään viisi vuotta aikaa yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten tai maatilojen nykyaikaistamiseen myönnettävään tukeen sekä vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötukien ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen liittyvien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi.

Perustelu

Tähänastinen joustavuus, jonka on mahdollistanut toiminnan aloittamista koskevan tuen maksu valinnan mukaan joko palkkiona tai vastaavana korkotukena, on osoittautunut hyväksi. Koska yksittäisissä jäsenvaltioissa on kehitetty erilaisia järjestelmiä nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamisen tukemiseksi, valinnanvapaus olisi säilytettävä jatkossakin. Liitteessä oleva enimmäismäärä koskee kaikentyyppisiä tukia (40 000 euroa määrärahojen ja 40 000 euroa korkotukilainojen kohdalla).

Voimassa olevien sääntöjen mukaan nuori viljelijä voi toiminnan aloittamisen jälkeen saada viisi vuotta aikaa, ennen kuin hänen on täytettävä pakollisiin vaatimuksiin liittyvät velvoitteensa. Tänä aikana hän voi tehdä työtä vaatimusten täyttämiseksi nykyaikaistamiseen myönnettävän tuen avulla sekä saada edelleen toisen pilarin mukaisia tukia. Tavoitteena on säilyttää nuorten viljelijöiden tilanne ennallaan ohjelmakautena 2007–2013.

Tarkistus 58

23 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi)

(b a) mahdollisten tulevien viljelijöiden ja metsänomistajien auttamiseen, jotta he selviävät toimintansa kehittämisen kannalta välttämättömästä liiketoimintasuunnitelman laatimisesta aiheutuvista kustannuksista.

Perustelu

Tulevia viljelijöitä on autettava selviämään liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa tarvittavien neuvottelupalvelujen kustannuksista. Näin varmistetaan toimiva liiketoimintasuunnitelma, joka mahdollistaa kestävän tilanpidon ja vaadittujen standardien täyttämisen.

Tarkistus 59

25 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta, ja

(a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, ja

Tarkistus 60

25 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)

a a) luovat työpaikkoja, ja

Perustelu

Maatalouden on muiden elinkeinoalojen tapaan osallistuttava työllistämiseen ja annettava panoksensa Lissabonin työllisyysstrategian toteuttamiseen.

Tarkistus 61

26 artiklan otsikko

Metsien taloudellisen arvon parantaminen

Metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen arvon parantaminen

Perustelu

Ekologinen kestävyys on tulevaisuudessa tärkeä kilpailukykyyn liittyvä tekijä.

Tarkistus 62

26 artiklan 1 kohta

1. Edellä 19 artiklan b kohdan ii alakohdassa säädettyä investointitukea myönnetään sellaisia metsiä varten, jotka ovat yksityisomistajien tai heidän yhdistystensä taikka kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Tämä rajoitus ei koske subtrooppisia metsiä eikä Azorien, Madeiran ja Ranskan merentakaisten departementtien metsäaloja.

1. Edellä 19 artiklan b kohdan ii alakohdassa säädettyä investointitukea myönnetään sellaisia metsiä varten, jotka ovat yksityisomistajien tai heidän yhdistystensä taikka kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Tämä rajoitus ei koske trooppisia tai subtrooppisia metsiä eikä Azorien, Madeiran ja Ranskan merentakaisten departementtien eikä Euroopan syrjäisimpien alueiden metsäaloja. Sitä myönnetään myös metsänomistajien yhteisöjen perustamiseen tai niiden rakenteelliseen vahvistamiseen jäsenten tukemiseksi metsiensä kestävässä ja entistä tehokkaammassa hoidossa.

Perustelu

"Trooppisten" metsien lisääminen on vain täydennys.

Puuvarojen käyttöönotto on monille EU:n jäsenvaltioille ratkaiseva kysymys puunjalostusteollisuuden toimipaikkojen varmistamisen kannalta. Jos käyttöönotto ei onnistu, metsätalouden ja -teollisuuden kilpailukyky vaarantuu. Tuotantoa voitaisiin siirtää EU:n ulkopuolelle. Käyttöön otettavissa olevat varat sijaitsevat etenkin pienissä metsissä. Metsänomistajien yhdistykset ovat avainasemassa hyödyntämisasteen kasvattamisessa. Sen vuoksi tulevaisuudessakin tarvitaan metsäalan yhteenliittymien kehittämisen kohdennettua tukemista. Siksi tämä kohta on lisättävä asetusehdotukseen.

Tarkistus 63

26 artiklan 2 kohta

2. Investointien on perustuttava metsänhoitosuunnitelmiin.

2. Investointien on perustuttava metsänhoitosuunnitelmiin, jotka koskevat tietynsuuruisia metsäalueita, jotka jäsenvaltioiden on sisällytettävä omiin ohjelmiinsa.

Tarkistus 64

27 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) parantavat yrityksen kokonaistehokkuutta;

(a) parantavat yrityksen kokonaistehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä;

Tarkistus 65

27 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki rajoitetaan koskemaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikro- ja pienyrityksiä. Metsätaloustuotannon tapauksessa tuki rajoitetaan mikroyrityksiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki myönnetään komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikro- ja pienyrityksille sekä keskisuurille yrityksille ja kaikentyyppisille tuottajien yhteenliittymille. Metsätaloustuotannon tapauksessa tuki rajoitetaan mikro- ja pienyrityksiin sekä mikro- ja pienyritysten yhteenliittymiin.

Perustelu

Komissio toimii erittäin ristiriitaisesti asettaessaan rajat investointituelle – jolla pyritään parantamaan primäärituotteiden lisäarvoa – yritysten koon mukaan, kun otetaan huomioon, että yhteisessä maatalouspolitiikassa on monia välineitä, joilla nimenomaan edistetään tuottajien keskittymistä.

Tarkistus 66

28 artikla

Edellä 19 artiklan b kohdan iv alakohdassa säädetty tuki voi kattaa erityisesti toimet, jotka liittyvät maa- ja metsätalousmaalle pääsyyn, energiahuoltoon ja vesitalouteen.

Edellä 19 artiklan b kohdan iv alakohdassa säädetty tuki voi kattaa erityisesti toimet, jotka liittyvät hajanaisten maatilojen yhdistämiseen maisemansuojeluun liittyvät tarpeet huomioon ottaen, maa- ja metsätalousmaalle pääsyyn, energiahuoltoon ja vesitalouteen sekä määrärahat ja laitteet julkisiin keskuksiin, jotka tarjoavat teknistä apua maatalouselintarvikealalle.

Perustelu

Hajanaisten maatilojen yhdistäminen on olennainen tekijä maatalouden tuotantoehtojen rakenteellisessa parantamisessa, ja sitä tulisi tukea kuten tähänkin saakka. Se ei saa kuitenkaan tapahtua maisemansuojelun kustannuksella.

Tarkistus 67

31 artiklan 1 a kohta (uusi)

 

Tuki voi kattaa myös tiedotus- ja menekinedistämistoimet, jotka koskevat:

 

(a) viljelijöiden, jalostajien tai muiden elintarvikeketjun markkinoilla toimivien yhteistyötä, keskinäistä tiedonkulkua tai verkostoitumista;

 

(b) viljelijöiden, jalostajien tai muiden elintarvikeketjun markkinoilla toimivien ammattitaidon ja parhaiden käytänteiden levittämistä.

Perustelu

Maatalouden elintarvikeketjua kyetään vahvistamaan, jos kaikkien ketjussa toimivien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua parannetaan. Näin vauhditetaan maatalousketjun kehittämistä, mikä puolestaan auttaa unionia saavuttamaan Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet.

Tarkistus 68

Osasto IV, I luku, jakso 2, toimintalinja 2, otsikko

MAANKÄYTTÖ

MAASEUDUN JA YMPÄRISTÖN KOHENTAMINEN

Perustelu

Maankäyttöä koskeva ilmaus ei anna oikeaa käsitystä tämän merkittävän toimintalinjan tavoitteesta.

Tarkistus 69

34 artiklan a kohdan iv alakohta

iv) maatalouden ympäristötuet ja tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin,

iv) maatalouden ympäristötuet ja tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin sekä toimet maatalouteen liittyvän geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi tiloilla,

Perustelu

Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen metsä- ja maataloudessa sekä biologinen maankäyttö kuuluvat maaseudun taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tulevaisuuden tehtäviin. Maaseudun kehitystä koskeva tähänastinen asetus tarjosi mahdollisuuden tätä alaa koskeviin tukitoimiin, joiden avulla viljelijät pystyivät säilyttämään ja hyödyntämään paremmin paikallisia lajikkeita ja kotieläinrotuja.

Tarkistus 70

34 artiklan a kohdan iv a alakohta (uusi)

iv a) biologisen maankäytön tukeminen,

Perustelu

Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen metsä- ja maataloudessa sekä biologinen maankäyttö kuuluvat maaseudun taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tulevaisuuden tehtäviin. Maaseudun kehitystä koskeva tähänastinen asetus tarjosi mahdollisuuden tätä alaa koskeviin tukitoimiin, joiden avulla viljelijät pystyivät säilyttämään ja hyödyntämään paremmin paikallisia lajikkeita ja kotieläinrotuja.

Tarkistus 71

34 artiklan b kohdan v alakohta

v) metsätalouden ympäristötuet,

v) metsätalouden ympäristötuet sekä metsätaloudessa hyödynnettävän geneettisen monimuotoisuuden hyödyntämiseksi ja säilyttämiseksi,

Perustelu

Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen metsä- ja maataloudessa kuuluu maaseudun taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tulevaisuuden tehtäviin.

Tarkistus 72

35 artiklan 4 kohta

4. Korvausten on oltava alenevia ohjelmassa määriteltävän tilakohtaisen enimmäispinta-alan yläpuolella.

4. Korvausten on oltava alenevia ohjelmassa määriteltävän tilakohtaisen enimmäispinta-alan yläpuolella asianomaiset tavoitteet huomioon ottaen.

Perustelu

Palkkioiden maksamisessa ja palkkioiden alenemisessa pinta-alan mukaan on otettava huomioon ensisijaiset tavoitteet. Pelkästään budjettiin liittyvät motiivit heikentäisivät toimenpiteen perustaa.

Tarkistus 73

36 artiklan 1 kohta

Edellä 34 artiklan a kohdan iii alakohdassa säädettyä tukea maksetaan vuosittain viljelijöille näiden käytössä olevan maatalousmaan pinta-alan mukaan, ja sen tarkoituksena on korvata viljelijöille aiheutuneet kustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanosta kyseisillä alueilla.

Edellä 34 artiklan a kohdan iii alakohdassa säädettyä tukea maksetaan vuosittain viljelijöille näiden käytössä olevan maatalousmaan pinta-alan mukaan, ja sen tarkoituksena on korvata viljelijöille aiheutuneet kustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat direktiivien 79/409/ETY, 92/43/ETY ja 2000/60/EY täytäntöönpanosta kyseisillä alueilla.

Perustelu

Tukikelpoisen pinta-alan laajentaminen alueilla, joihin sovelletaan rajoituksia vesipuitedirektiivin perusteella, on johdonmukaista ja tarpeellista.

Tarkistus 74

36 artiklan 2 kohta

Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I. Tukisumman suuruus määritetään pitkällä aikavälillä 200 euroksi hehtaaria kohden vuodessa ja tukea voidaan pidentää.

Perustelu

Vähenevä tukisumma ei ole looginen, koska kulut ja tulonmenetykset aiheutuvat pitkällä aikavälillä ja koska myös korvauksen määrittämisessä on näin sovellettava pitkää aikaväliä.

Tarkistus 75

37 artiklan 3 kohdan 1 alakohta

3. Maatalouden ympäristötuet ja eläinten hyvinvointia edistävät tuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklan ja liitteiden III ja IV mukaisesti vahvistetut pakolliset vaatimukset sekä muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut ja ohjelmassa määritellyt asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. Maatalouden ympäristösitoumuksia tekevien viljelijöiden ja muiden maankäyttäjien on lisäksi noudatettava ohjelmassa määriteltäviä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia.

3. Maatalouden ympäristötuet ja eläinten hyvinvointia edistävät tuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklan ja liitteiden III ja IV mukaisesti vahvistetut pakolliset vaatimukset sekä muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut ja ohjelmassa määritellyt asiaa koskevat pakolliset vaatimukset.

Perustelu

Kesäkuussa 2003 päätetty uudistus toi mukanaan YMP:n ensimmäisen pilarin tukien yleisen ehdollisuuden. YMP:n kahden pilarin yhteyden ymmärrettävyyden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi perustana olevaa ehdollisuutta on käytettävä maatalouden ympäristötuen kynnyksenä. Jo tähän mennessä erityinen kannustejärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi tukitavoitteiden todellisen saavuttamisen kannalta. Siksi myös tulevan menettelyn pitää sisältää vastaavia kannustimia. Maatalouden ympäristötoimia koskevan tukimenettelyn tulee kannustaa viljelijöitä jatkossakin ottamaan koko yhteiskunnan edun vuoksi käyttöön tai säilyttämään tuotantomenetelmiä, jotka vastaavat ympäristön, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelun ja parantamisen yhä kasvavaa tarvetta sekä maiseman ja maaseudun elinympäristön säilyttämisen tavoitetta.

Tarkistus 76

37 artiklan 3 kohdan 2 alakohta

Kyseiset sitoumukset on tehtävä viideksi vuodeksi. Tietynlaisia sitoumuksia varten on tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa määriteltävä pidempi kestoaika 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kyseiset sitoumukset on tehtävä periaatteessa viideksi vuodeksi. Tietynlaisia sitoumuksia varten on tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa määriteltävä pidempi kestoaika, joka on enintään seitsemän vuotta. Myös viittä vuotta lyhyempi kestoaika on mahdollinen erityisissä perustelluissa tapauksissa.

Perustelu

Muuttamalla sitoumuksen kestoaikaa voidaan ottaa huomioon erityisiä vaatimuksia (esim. mukauttaminen ohjelmakauteen, satunnaiset hallinta- ja hoitotoimet).

Tarkistus 77

37 artiklan 4 kohdan 1 alakohta

Tukia myönnetään vuosittain, ja niiden on katettava tehdystä sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset; tarvittaessa ne voivat kattaa myös toimen kustannukset.

Tukia myönnetään vuosittain. Ne sisältävät 20 prosentin kannustinpalkkion, jolla katetaan tehdystä sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset.

Perustelu

Tällä tukikaudella 20 prosentin suuruisena myönnettävä kannustinpalkkio on tarpeen, jotta toimi saisi tarvittavan hyväksynnän. Toimen kustannukset ovat liian epämääräisiä.

Tarkistus 78

37 artiklan 4 kohdan 2 alakohta

Tuensaajat valitaan tarvittaessa tarjouspyyntöjen perusteella soveltaen taloudellisen tehokkuuden sekä ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevan tehokkuuden vaatimuksia.

Tuensaajat valitaan tarvittaessa tarjouspyyntöjen perusteella soveltaen taloudellisen tehokkuuden sekä ympäristöä, puhtaanapitoa ja eläinten hyvinvointia koskevan tehokkuuden vaatimuksia.

Perustelu

Kun ajatellaan maatalouden ympäristösopimusten merkitystä maaseutualueiden hallinnassa, olisi soveliasta kannustaa osallistumista tukia lisäämällä. Edunsaajien valinnassa käytettäviin perusteisiin olisi sisällytettävä myös puhtaanapito.

Tarkistus 79

38 artiklan b kohta

b) tilainvestointeihin, jotka lisäävät kyseisen Natura 2000 ‑alueen yleishyödyllistä arvoa.

b) investointeihin, jotka lisäävät kyseisen Natura 2000 ‑alueen ja muiden luonnonsuojelullisesti tärkeiden alueiden yleishyödyllistä arvoa.

Perustelu

Investoinnit luonnonsuojeluun ovat hyvin tärkeitä Natura 2000 -alueilla ja niiden ulkopuolella. Ne ovat välttämättömiä myös muualla kuin maatiloilla. Luonnonsuojelua koskevien investointien tulee olla tuen suhteen samanlaisessa asemassa niiden toteuttamispaikasta riippumatta.

Tarkistus 80

41 artiklan 3 kohta

3. Tukea ei myönnetä joulukuusille eikä lyhytkiertoviljelyyn tarkoitetuille nopeakasvuisille lajeille.

3. Tukea ei myönnetä joulukuusille, tulokaslajeille, vieraille lajeille eikä lyhytkiertoviljelyyn tarkoitetuille nopeakasvuisille lajeille.

Perustelu

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kannalta vähemmän suotuisat nuoret metsät ovat syrjäyttämässä alppiniityt, arojen nurmialueet ja muut luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY liitteessä 1 luetellut luontotyypit. Lisäksi ne vesittävät Natura 2000 -alueiden sijoittamisperustaa. Tämän vuoksi on syytä varmistaa, että tietyt ehdot täyttyvät ennen kuin maatalouskäytössä olevan maan tai muun maan metsittäminen sallitaan. Tällöin on edellytettävä myös asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia.

Tarkistus 81

43 artiklan 1 kohta

Edellä 31 artiklan b kohdan iv alakohdassa säädettyä tukea maksetaan metsäpinta-alan mukaan vuosittain yksityisille metsänomistajille tai näiden yhdistyksille, ja sen tarkoituksena on korvata kustannukset, jotka ovat aiheutuneet metsien ja muun metsämaan käyttöä koskevista, direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanoon kyseisellä alueella liittyvistä rajoituksista.

Edellä 31 artiklan b kohdan iv alakohdassa säädettyä tukea maksetaan metsäpinta-alan mukaan hankkeiden yhteydessä vuosittain yksityisille metsänomistajille tai näiden yhdistyksille kertakorvauksena, ja sen tarkoituksena on korvata kustannukset ja tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet metsien ja muun metsämaan käyttöä koskevista, direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY täytäntöönpanoon kyseisellä alueella liittyvistä rajoituksista.

Perustelu

Asetusehdotuksen mukaan metsäteollisuudelle maksetaan vain vuosittaisia maksuja toiminnalle aiheutuneista haitoista, mutta tulonmenetystä ei korvata. Periaatteessa korvausta olisi kuitenkin maksettava kaikista omaisuusoikeudellisista haitoista, joita Natura 2000 aiheuttaa. Täytyy olla periaatteessa mahdollista, että käyttörajoitukset (esim. kuolleiden puiden ja tikkojen pesäpuiden jättäminen paikoilleen) korvataan asianmukaisesti.

Tämän artiklan mukaista metsänhoidollisten toimien tukea ei pidä maksaa yleisinä (erittelemättöminä yleisinä) hehtaaripalkkioina, vaan hankkeiden yhteydessä maksettavana tukena hehtaarikohtaisina kertakorvauksina.

Tarkistus 82

44 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Tukien on katettava tehdystä sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.

2. Tuet lasketaan soveltaen tavallista arvonmääritysmenettelyä.

Perustelu

Ympäristönsuojelusopimuksissa on olemassa yleisesti käytettäviä arvonmääritysmenettelyjä, joita sovelletaan toimiin ja käyttörajoituksiin. Niihin ei pidä puuttua asetuksella!

Tarkistus 83

46 artiklan b kohta

b) lisäävät kyseisen alueen yleishyödyllistä arvoa.

b) lisäävät kyseisen alueen yleishyödyllistä arvoa tai säilyttävät sen.

Perustelu

Monilla toimilla ei pyritä hyvän tilanteen parantamiseen, vaan sen säilyttämiseen (esim. uudelleenmetsittäminen lehtipuiden avulla, kalkitseminen maaperän suojaamiseksi) Näiden toimien tulee edelleen olla tukikelpoisia b kohdan täydennys mukaan lukien.

Tarkistus 84

47 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä alueet, joille voidaan myöntää 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa sekä b kohdan i, iii, iv ja vi alakohdassa säädettyä tukea ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan säännökset.

1. Jäsenvaltioiden on, hallinnollisten rakenteidensa mukaisesti, nimettävä alueet, joille voidaan myöntää 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa sekä b kohdan i, iii, iv ja vi alakohdassa säädettyä tukea ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan säännökset.

 

Ensimmäistä kertaa metsitettävät alueet: alueita ei nimetä erityislainsäädännön mukaisen lupamenettelyn yhteydessä.

Perustelu

Metsitettävien alueiden osalta ei ole tarpeen nimetä alueita, sillä se aiheuttaisi vain turhaa byrokratiaa. (Baden-Württembergissä maataloutta ja maankäyttöä koskeva laki (LLH) määrää sellaisten alueiden nimeämisestä, jotka ovat laadultaan vähintään samanlaisia.)

Tarkistus 85

47 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan a alakohta

a) alueen korkean sijainnin vuoksi erittäin vaikeista ilmasto-olosuhteista, jotka lyhentävät kasvukautta merkittävästi;

a) alueen korkean tai pohjoisen sijainnin vuoksi erittäin vaikeista ilmasto-olosuhteista, jotka lyhentävät kasvukautta merkittävästi;

Perustelu

Ilmasto-olosuhteet ovat erittäin vaikeat vuoristoalueilla ja 60 leveyspiirin pohjoispuolella, mikä merkitsee huomattavaa luonnonhaittaa siellä harjoitettavalle maataloudelle. Keskimääräinen kasvukausi jää kummassakin kategoriassa alle 180 vuorokauden, lumipeite rajoittaa maankäyttöä ja tuotannosta aiheutuu suuria kustannuksia. Keskimääräinen lämpötila merkitsee myös selvästi luonnonhaittaa.

Tarkistus 86

47 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan b a alakohta (uusi)

b a) pienestä tai hupenevasta väestöstä, joka on huomattavasti maataloudesta riippuvainen ja joka maatalouden häviämistahdin kiihtyessä olisi vaarassa poistua kokonaan alueelta, jonka sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen elinkelpoisuus kärsisi.

Perustelu

Komission ehdottama voimassa olevan perusteen poistaminen saattaa johtaa tiettyjen herkkien alueiden hylkäämiseen. Väestön hupeneminen ja näiden alueiden työttömyys vaarantaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen elinkelpoisuuden – ehtoja, jotka ovat maaseudun kehittämispolitiikan perustavoitteita ja osa Euroopan maatalouden monitoiminnallisuuden mallia.

Tarkistus 87

47 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan b b alakohta (uusi)

b b) niiden liittämisestä vuoristoseutujen ja epäsuotuisassa asemassa oleviin asteittain poistettaviin (phasing-out) alueisiin

Perustelu

On tarkoituksenmukaista poistaa asteittain tuki näiltä alueilta, jotka olivat tukikelpoisia edellisellä kaudella.

Tarkistus 88

47 artiklan 2 kohdan 2 alakohta

Vuoristoalueina pidetään 62 leveyspiirin pohjoispuolisia alueita ja eräitä niihin välittömästi liittyviä alueita.

Vuoristoalueina pidetään 60 leveyspiirin pohjoispuolisia alueita ja eräitä niihin välittömästi liittyviä alueita.

Perustelu

Ilmasto-olosuhteet ovat erittäin vaikeat vuoristoalueilla ja 60 leveyspiirin pohjoispuolella, mikä merkitsee huomattavaa luonnonhaittaa siellä harjoitettavalle maataloudelle. Keskimääräinen kasvukausi jää kummassakin kategoriassa alle 180 vuorokauden, lumipeite rajoittaa maankäyttöä ja tuotannosta aiheutuu suuria kustannuksia. Keskimääräinen lämpötila merkitsee myös selvästi luonnonhaittaa.

Tarkistus 89

47 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan b a alakohta (uusi)

b a) oltava pieni tai hupeneva väestö, joka on huomattavasti maataloudesta riippuvainen ja joka maatalouden häviämistahdin kiihtyessä olisi vaarassa poistua kokonaan alueelta, jonka sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen elinkelpoisuus kärsisi.

Tarkistus 90

47 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan b a alakohta (uusi)

b a) kuuluttava vuoristoseutujen ja epäsuotuisassa asemassa oleviin asteittain poistettaviin (phasing-out) alueisiin.

Tarkistus 91

47 artiklan 3 kohdan 3 alakohta

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityishaitoista kärsivien alueiden kokonaispinta-ala ei saa ylittää 10:tä prosenttia kyseisen jäsenvaltion pinta-alasta.

Poistetaan.

Perustelu

Nimeämisessä on otettava huomioon maataloudellinen vertailuluku. Siinä otetaan huomioon maaperän yleiset ominaisuudet, maaperän laatu, ilmasto-olot sekä maan kastelu, ja se on näin ollen sopiva objektiivinen mitta.

Tarkistus 92

47 artiklan 3 kohdan 4 alakohta

Jäsenvaltioiden on määriteltävä tällaiset alueet ohjelmissa noudattaen erityissäännöksiä, jotka määritellään 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Jäsenvaltioiden on ohjelmissa joko vahvistettava tällaisten alueiden olemassa oleva määrittely tai muutettava sitä noudattaen erityissäännöksiä, jotka määritellään 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Perustelu

Ottaen huomioon ongelmat, joita olemassa olevien epäsuotuisten alueiden muuttaminen välittömästi synnyttäisi, olisi järkevämpää antaa jäsenvaltioille mahdollisuus joko säilyttää alueet nykyisinä tai muuttaa niitä hieman tarpeen mukaan.

Tarkistus 93

47 artiklan 5 kohdan 1 alakohta

5. Edellä 34 artiklan b kohdan i ja iii alakohdassa säädettyjä tukia voidaan myöntää alueille, jotka soveltuvat metsitykseen ympäristösyistä, joita ovat esimerkiksi eroosion torjunta tai ilmastonmuutoksen lieventämiseen tähtäävä metsävarojen lisääminen.

5. Edellä 34 artiklan b kohdan i ja iii alakohdassa säädettyjä tukia voidaan myöntää alueille, jotka soveltuvat metsitykseen ympäristöön ja eroosion torjuntaan liittyvistä syistä. Ilmastonmuutoksen lieventämiseen tähtäävä metsävarojen lisääminen ei ole tukikelpoista.

Perustelu

Maatalouden rakennemuutos johtaa siihen, että maata ei enää viljellä, minkä seurauksena se metsittyy. Jotta kulttuurimaisema voitaisiin "pitää avoimena", ensimmäistä kertaa tapahtuva metsittäminen tulisi olla mahdollista vain eroosion torjuntaan liittyvistä syistä. "Ilmastonmuutoksen lieventämisen" esittäminen perusteluna hylätään nimenomaisesti, koska metsittäminen voitaisiin perustella sen avulla kaikissa tapauksissa. Nykyisten metsien hoitoon liittyvät ongelmat pitäisi ratkaista ensisijaisesti maaseudun kehittämisen tuen avulla uusien metsäalueiden luomisen sijaan.

Tarkistus 94

49 artiklan a kohdan i alakohta

i) taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle,

i) taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mukaan lukien maatilalla harjoitettava toiminta,

Tarkistus 95

49 artiklan a kohdan i a alakohta (uusi)

i a) maataloustoiminnan tulojen monipuolistaminen tukemalla paikallista jalostusta, suoraa markkinointia ja sellaisten tuotteiden määrittämistä, joilla on maantieteellinen alkuperämerkintä ja erityisiä laadullisia ominaispiirteitä,

Perustelu

Maaseudun talouden monipuolistamisessa on käytettävä myös tuotteita, joita jo tuotetaan maaseudulla samalla kun suurin osa lisäarvosta kuitenkin luodaan tällä hetkellä muualla.

Tarkistus 96

49 artiklan a kohdan ii alakohta

ii) mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi,

ii) mikro- ja pienyritysten, mukaan lukien perheyritysten, perustamiseen, uudelleenkäynnistämiseen, ostamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi,

Tarkistus 97

49 artiklan a kohdan iii alakohta

iii) matkailuelinkeinojen edistäminen,

iii) kestävien matkailuelinkeinojen edistäminen,

Perustelu

Tarkistus 98

49 artiklan a kohdan iv alakohta

iv) luonnonperinnön suojelu, edistäminen ja hoito, mikä edistää talouden kestävää kehitystä;

iv) maaseutuperinnön (luonnonperinnön sekä historiallisen ja kulttuurisen perinnön) suojelu, edistäminen ja hoito, mikä edistää talouden kestävää kehitystä;

Perustelu

Monista maaseudun kehittämisstrategioista, joita on toteutettu Leader-menetelmällä, maaseutuperintöön (sen kaikkein laajimmassa merkityksessä) liittyvä strategia on erityisen tehokas. Historiallinen ja kulttuurinen perintö (joka on maaseudun kehittämistä ajavien ryhmine toiminnan kohteena) olisi otettava luonnonperinnön rinnalle.

Tarkistus 99

49 artiklan a kohdan iv a alakohta (uusi)

iv a) naisten toiminnan tukeminen ja edistäminen maaseudulla;

Perustelu

On tärkeää tukea naisten osallistumista maaseudun elinkeinoelämään. Heillä on suuri merkitys maaseutualueiden elvyttämisessä, mutta he kohtaavat usein sukupuoleensa liittyviä esteitä.

Tarkistus 100

49 artiklan b kohdan ii alakohta

ii) kylien kunnostus ja kehittäminen; maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen;

ii) kylien kunnostus ja kehittäminen; maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen, maisemanhoito ja luonnonsuojelu;

Perustelu

Lisäämällä maisemanhoito ja luonnonsuojelu taataan tähänastisten 33 artiklan toimien (asetus (EY) N:o 1257/1999) tukikelpoisuus. Tämä tuki on hyvin tärkeää investointien, maanhankintojen, hoitotoimien sekä hoito- ja kehittämissuunnitelmien toteuttamisen kannalta.

Tarkistus 101

49 artiklan c kohta

c) toimintalinjaan 3 kuuluvien alojen taloudellisille toimijoille suunnattu ammatillisen koulutuksen toimenpide;

Poistetaan.

Perustelu

Maaseuturahastoa ei voida käyttää sellaisten koordinaattorien ja taloudellisten toimijoiden koulutuksen yhteisrahoittamiseen, jotka ovat vastuussa maaseudun kehittämistoimista. Osana kansallista strategista suunnittelua näitä ohjelmia, muiden kuin viljelijöiden koulutus mukaan luettuna, on yhteisrahoitettava Euroopan sosiaalirahastosta. Jos ne on suunnattu paikallishallintoa varten, ne voidaan liittää Leader-aloitteeseen.

Tarkistus 102

50 artikla

Edellä 49 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen saaja voi olla viljelijä tai hänen puolisonsa tai lapsensa.

Edellä 49 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen saaja voi olla viljelijä tai hänen puolisonsa tai lapsensa tai jokin muu henkilö, jonka tulot ovat suoraan riippuvaisia maataloudesta eli joka työskentelee koko vuoden maataloudessa tai sitä jakeluketjussa edeltävällä tai seuraavalla alalla.

Perustelu

Maataloustulojen monipuolistamisen pitää hyödyttää myös maatalouteen liittyvillä aloilla toimivia henkilöitä, koska rakennemuutos ja tulojen pieneneminen koskevat myös heitä.

Tarkistus 103

50 a artikla (uusi)

50 a artikla

 

Markkinointitoimien tuki

 

Edellä 49 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen saaja voi olla viljelijä tai hänen puolisonsa tai lapsensa.

Perustelu

Maaseudun talouden monipuolistamisessa on käytettävä myös tuotteita, joita jo tuotetaan maaseudulla samalla, kun suurin osa lisäarvosta kuitenkin luodaan tällä hetkellä muualla.

Tarkistus 104

51 artiklan otsikko

Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen

Tuki yritysten perustamiseen, ostamiseen ja kehittämiseen

Tarkistus 105

52 artiklan c a kohta (uusi)

 

c a) pienimuotoisen maaseutumatkailun infrastruktuurin luominen ja nykyaikaistaminen.

Perustelu

Suuri osa nykyisistä ponnistuksista matkailutoiminnan monipuolistamiseksi ja edistämiseksi sisältää tämän toimenpiteen, jolla vastataan matkailualan kysyntään.

Tarkistus 106

53 artikla

Edellä 49 artiklan a kohdan iv alakohdassa tarkoitettu tuki koskee toimia, jotka liittyvät ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja matkailun kehittämiseen sekä Natura 2000 ‑alueisiin ja muihin korkean luonnonarvon alueisiin liittyvien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen.

Edellä 49 artiklan a kohdan iv alakohdassa tarkoitettu tuki koskee toimia, jotka liittyvät ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja matkailun kehittämiseen.

Perustelu

Natura 2000 -toimien rahoituksessa olisi keskityttävä toiseen toimintalinjaan. Kolmannen toimintalinjan yhteydessä etusijalle tulisi asettaa etenkin taloudellisten toimien tukeminen (palveluiden monipuolistaminen).

Tarkistus 107

56 artikla

Edellä olevan 49 artiklan c kohdan mukaisen tuen piiriin eivät kuulu ohjaus- tai koulutuskurssit, jotka ovat osa keskiasteen tai sitä ylemmän asteen tavanomaisia koulutusohjelmia tai ‑järjestelmiä.

Poistetaan.

Perustelu

Maaseuturahastoa ei voida käyttää sellaisten koordinaattorien ja taloudellisten toimijoiden koulutuksen yhteisrahoittamiseen, jotka ovat vastuussa maaseudun kehittämistoimista. Osana kansallista strategista suunnittelua näitä ohjelmia on yhteisrahoitettava Euroopan sosiaalirahastosta. Jos ne on tarkoitettu paikallishallinnolle, ne voidaan liittää Leader-aloitteeseen.

Tarkistus 108

60 artiklan a kohta

a) tarkoin määritellyille seutukunnallisille maaseutualueille suunnatut alueelliset ohjelmat;

a) seutukuntien maaseutualueille ja erityisesti epäsuotuisassa asemassa oleville sekä vuoristoseuduille ja asteittain poistettaville (phasing-out) alueille suunnatut alueelliset ohjelmat;

Perustelu

Leader-ohjelman soveltamista aluetasolla on laajennettava, ja siihen on myös sisällytettävä 47 artiklassa määritetyt alueet hyödyntäen myös työllisyysperusteita siten, että maaseutualueita ei jätetä pois tämän kehitysaloitteen suunnitteluvaiheessa.

Tarkistus 109

67 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

Maaseuturahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät ohjelmiin myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan.

Maaseuturahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan ja kansalliseen strategiasuunnitelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät ohjelmiin myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan.

Perustelu

Ehdotettu tarkistus mahdollistaisi myös kansalliseen strategiasuunnitelmaan kuuluvien teknisen avun toimien rahoittamisen. Tämä olisi erityisen tärkeää jäsenvaltioille, joiden ohjelmatyö toteutetaan alueellisesti ja jotka muuten eivät saisi varoja seurantaan, valvontaan, arviointiin ja julkistamiseen, jotka kaikki ovat tarpeen, jotta asetuksen mukaista strategista lähestymistapaa noudatettaisiin asianmukaisesti.

Tarkistus 110

67 artiklan 2 kohdan 2 alakohta

Näihin toimenpiteisiin voidaan osoittaa enintään 4 prosenttia kunkin ohjelman kokonaismäärärahoista.

Näihin toimenpiteisiin voidaan osoittaa enintään 2 prosenttia kunkin ohjelman kokonaismäärärahoista.

Perustelu

Ei ole syytä ajatella, että teknisen tuen kustannukset kasvavat, sillä uuden asetuksen tavoitteena on nimenomaan hallinnollinen yksinkertaistaminen. Komission ehdotus on tässä suhteessa epäjohdonmukainen.

Tarkistus 111

67 artiklan 2 kohdan 3 alakohta

Kussakin ohjelmassa on edellisessä alakohdassa asetettua enimmäismäärää noudattaen varattava tietty määrä 69 artiklassa tarkoitetun kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan.

Kussakin ohjelmassa on edellisessä alakohdassa asetettua enimmäismäärää noudattaen varattava tietty määrä 69 artiklassa tarkoitetun kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan ja kansalliseen strategiasuunnitelmaan kuuluviin teknisen avun toimiin.

Tarkistus 112

68 artiklan 1 kohta

2. Maaseuturahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät ohjelmiin myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan.

Perustetaan viipymättä 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalainen maaseudun kehittämisen verkosto kansallisten verkostojen sekä maaseudun kehittämisen alalla toimivien edustuksellisten taloudellisten ja sosiaalisten järjestöjen ja viranomaisten verkottamiseksi yhteisön tasolla.

Tarkistus 113

69 artiklan 1 kohta

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämisen parissa toimivat edustukselliset taloudelliset ja sosiaaliset järjestöt ja viranomaiset.

Tarkistus 114

70 artiklan 1 kohta

1. Maaseuturahaston sitoumuksiin käytettävissä olevat varat ovat vuoden 2004 hintoina ilmaistuna 88,75 miljardia euroa kaudeksi 2007–2013. Vuosittainen jako esitetään liitteessä II. Näistä varoista on keskitettävä lähentymistavoitealueille vähintään 31,3 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina ilmaistuna.

1. Maaseuturahaston sitoumuksiin käytettävissä olevat varat ovat vuoden 2004 hintoina ilmaistuna 95,75 miljardia euroa kaudeksi 2007–2013. Tämän määrän edellytyksenä on yhteensopivuus vuoden 2007 jälkeisten rahoitusnäkymien kanssa, ja määrää muutetaan tarvittaessa. Vuosittainen jako esitetään liitteessä II. Näistä varoista on keskitettävä lähentymistavoitealueille vähintään 31,3 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina ilmaistuna.

Perustelu

Natura 2000:n rahoitus edellyttää EU:lta noin 3 miljardin euron yhteisrahoitusosuutta vuosittain, josta maaseudun kehittämisen osuus on enintään 1,5 miljardia. Tämä edellyttää määrän korottamista asianmukaisella tavalla, jos oman rahoitusvälineen perustamista Natura 2000:lle ei pidetä asianmukaisena.

Tarkistus 115

70 artiklan 2 kohta

2. Jäljempänä 92 artiklassa säädettyyn varaukseen on otettava 3 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista eli 2,66 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina.

Poistetaan.

Tarkistus 116

70 artiklan 4 a kohta (uusi)

4 a. Natura 2000:n yhteydessä luonnonsuojelutoimien korvaamiseen tarvittavat summat lisätään maaseudun kehittämisen budjettiin.

Perustelu

Natura 2000 voidaan integroida osittain maaseudun kehittämiseen, jos tähän on tarpeeksi määrärahoja. Maaseudun kehittämisen yhteydessä on rahoitettava korvauksia, joilla viljelijöille korvataan vaadittuja luonnonsuojelutoimia. Näiltä osin määrärahoja on lisättävä, jotta vältyttäisiin maaseuturahastoa koskevan asetuksen kehyksen romuttumiselta.

Tarkistus 117

70 artiklan 5 kohdan johdantokappale

5. Komissio jakaa 1 kohdassa esitetyt määrät puolueettomin perustein vuosittain alustavasti jäsenvaltioille 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määrien vähentämisen jälkeen ottaen huomioon:

5. Komissio jakaa 1 kohdassa esitetyt määrät puolueettomin perustein vuosittain alustavasti jäsenvaltioille 3 kohdassa tarkoitettujen määrien vähentämisen jälkeen ottaen huomioon:

Tarkistus 118

70 artiklan 5 kohdan 2 alakohta

Komissio tarkastelee 2 kohdassa tarkoitetun määrän jakamiseksi vuosien 2012 ja 2013 vuotuisia määrärahoja uudelleen vuonna 2011.

Poistetaan.

Tarkistus 119

70 artiklan 6 kohta

6. Edellä 5 kohdassa esitettyjen määrien lisäksi jäsenvaltioiden on otettava ohjelmatyötä varten huomioon tukien mukauttamisesta saadut määrät, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa.

6. Edellä 5 kohdassa esitettyjen määrien lisäksi jäsenvaltioiden on otettava ohjelmatyötä varten huomioon tukien mukauttamisesta saadut määrät, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa. Nämä määrät käytetään toimintalinjojen 1 ja 2 hankkeisiin, joista on poistettava Natura 2000 -ohjelman maksut.

Perustelu

Erityisluonteensa vuoksi Natura 2000 -ohjelman maksut on erotettava muista maksuista.

Tarkistus 120

71 artiklan 1 kohta

1. Maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä tehdyssä päätöksessä vahvistetaan maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuus kullekin toimintalinjalle. Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava selkeästi lähentymistavoitealueille myönnettävät määrärahat.

1. Maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä tehdyssä päätöksessä vahvistetaan maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuus kullekin toimintalinjalle. Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava selkeästi lähentymistavoitealueille, tilastovaikutusalueet ja luonnollisen vaikutuksen alueet mukaan lukien, myönnettävät määrärahat.

Perustelu

Komission laatimat EU:n koheesiopolitiikkaa ja EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevat ehdotukset täydentävät jossain määrin toisiaan. Sama pätee muuhunkin politiikkaan, kuten kilpailupolitiikkaan. Tämä on otettava huomioon maatalousrahastoa koskevassa asetuksessa sisällyttämällä siihen erityinen viittaus tilastovaikutusalueisiin ja luonnollisen vaikutuksen alueisiin.

Tarkistus 121

71 artiklan 4 kohta

4. Rajoittamatta 3 kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien soveltamista maaseuturahaston osuutta voidaan nostaa viisi prosenttiyksikköä syrjäisimpien alueiden ja pienten Egeanmeren saarten ohjelmissa.

4. Rajoittamatta 3 kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien soveltamista maaseuturahaston osuutta on nostettava 85 prosenttiin julkisesta rahoitustuesta syrjäisimpien alueiden ja pienten Egeanmeren saarten ohjelmissa.

Perustelu

On yhdenmukainen rakennerahastoja koskevan ehdotuksen 26 artiklan kanssa.

Tarkistus 122

71 artiklan 6 kohdan 2 alakohta

Toimeen voidaan saada maaseuturahastosta rahoitusta vain yhdestä maaseudun kehittämisohjelmasta kerrallaan. Sitä voidaan rahoittaa ainoastaan yhden maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan nojalla.

Toimeen voidaan saada maaseuturahastosta rahoitusta vain yhdestä maaseudun kehittämisohjelmasta kerrallaan.

Perustelu

Poistettu kohta rajoittaisi tarpeettomasti integroidun lähestymistavan soveltamista maaseudun kehittämiseen.

Tarkistus 123

72 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan c alakohta

c) maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista.

c) maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista, paitsi jos komission hyväksymässä ohjelmassa vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.

Perustelu

Näin sovellettaisiin samoja kelpoisuussääntöjä, joita nykyisin sovelletaan arvonlisäveroon ja maan hankintaan.

Tarkistus 124

76 artiklan johdantokappale ja a kohta

Jäsenvaltion on nimettävä kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta:

Jäsenvaltion on nimettävä hallinnollisen rakenteensa mukaisesti kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta:

a) hallintoviranomainen, joka on jäsenvaltion ohjelman hallinnoimista varten nimeämä julkinen tai yksityinen kansallinen, alueellinen tai paikallinen elin taikka jäsenvaltio itse silloin, kun se suorittaa kyseisen tehtävän;

a) hallintoviranomainen, joka on jäsenvaltion hallinnollisen rakenteensa mukaisesti ohjelman hallinnoimista varten nimeämä julkinen tai yksityinen kansallinen, alueellinen tai paikallinen elin taikka jäsenvaltio itse silloin, kun se suorittaa kyseisen tehtävän;

Perustelu

Ehdotuksessa olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että joissain jäsenvaltioissa maaseudun kehittämistä koskevat valtuudet on siirretty muille tahoille, joten ne eivät ole ainoastaan keskushallinnon vastuulla.

Tarkistus 125

77 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) sen varmistamisesta, että rahoitettavat toimet valitaan maaseudun kehittämisohjelmiin sovellettavien perusteiden mukaisesti ja että ne noudattavat koko täytäntöönpanoajan niitä koskevia yhteisön ja kansallisia sääntöjä sekä yhteisön politiikkoja;

a) sen varmistamisesta, että rahoitettavat toimet valitaan maaseudun kehittämisohjelmiin sovellettavien perusteiden mukaisesti ja että ne noudattavat koko täytäntöönpanoajan niitä koskevia yhteisön ja kansallisia sääntöjä sekä yhteisön politiikkoja. Näitä yhteisön ja kansallisia sääntöjä olisi sovellettava viipymättä, ne eivät saisi olla liian tiukkoja, vaan niiden olisi sallittava joustavuus, joka ei riko tämän yhteisön politiikan yleisiä suuntaviivoja;

Tarkistus 126

92 artikla

1. Edellä 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun varaukseen otettu määrä käytetään Leader-lähestymistavan täytäntöönpanon tukemiseen ohjelmissa.

Poistetaan.

2. Leader-lähestymistavan täytäntöönpanoa arvioidaan seuraavin puolueettomin perustein:

 

a) Leader-lähestymistavalle annettu painoarvo,

 

b) Leader-lähestymistavan alueellinen kattavuus,

 

c) Leader-toimintalinjan täytäntöönpanossa saavutettu vaihe,

 

d) vipuvaikutus yksityiseen pääomaan,

 

e) väliarvioinnin tulokset.

 

Tarkistus 127

95 artiklan 1 kohta

1. Komissiota avustaa maaseudun kehittämiskomitea, jäljempänä ’komitea’.

1. Komissiota avustaa maaseudun kehittämiskomitea ja pysyvä metsäkomitea, jäljempänä ’komitea’.

Perustelu

Metsäsektori sidotaan ohjelman toteuttamiseen, mikä vastaa metsätalouden merkitystä maaseudun kehittämisen kannalta sekä metsiin liittyvien toimien entistä parempaa koordinointia jäsenvaltioiden tasolla ja EU:ssa.

Tarkistus 128

98 artiklan 2 kohta

2. Kumotaan neuvoston direktiivit ja päätökset asetuksen (EY) N:o 950/97 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen epäsuotuisten alueiden luettelojen vahvistamisesta ja muuttamisesta.

Poistetaan.

Perustelu

98 artiklan 2 kohdassa viitattujen direktiivien ja päätösten kumoaminen toisi lähitulevaisuudessa suuria ongelmia. Olisi järkevämpää tehdä perusteellisia selvityksiä ja pitää selvitystulosten valmistumiseen asti luetteloita epäsuotuisista alueista nykytilassaan.

Tarkistus 129

Liite I, 35 artikla, 3 kohta, 2 ja 3 otsikko

Luonnonhaittakorvauksen enimmäismäärä

Vuoristoalueille ja alueille, joilla esiintyy muita haittoja, maksettavan haittakorvauksen enimmäismäärä

250     KMM-hehtaaria kohti

250     KMM-hehtaaria kohti

Enimmäiskorvaus alueilla, joilla esiintyy muita haittoja

 

150     KMM-hehtaaria kohti

 

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

Johdanto

Yli puolet 25 jäsenvaltion EU:n asukkaista asuu maaseutualueella, jonka osuus pinta-alasta on 90 prosenttia. Maa- ja metsätalouden merkitys on ensiarvoisen suuri maankäytön ja EU:n maaseutualueiden luonnonvarojen hallinnan kannalta sekä maaseutuyhteisöjen elinkeinoelämän monipuolistajana.

Maaseutualueet ovat kaupunkeja jäljessä monin sosiaalis-taloudellisin parametrein mitattuna. Maaseudulla esimerkiksi tulotaso on keskimääräistä alhaisempi, ja maaseutu on hyvin riippuvainen primäärisektorista. Työttömyysaste on korkeampi ja mahdollisuudet saada hyvin palkattua työtä ja hyödyntää kehittynyttä infrastruktuuria (sairaaloita, apteekkeja, kouluja, jatkokoulutuslaitoksia jne.) ja esimerkiksi teatterin kaltaista kulttuuritarjontaa ovat paljon heikommat. Maa- ja metsätaloutta koskee myös ongelma, miten sen tuottavuutta voitaisiin parantaa ja sen kilpailukyky voitaisiin säilyttää yhä kovemmassa kilpailussa niin, että samalla otetaan huomioon myös maisemanhoitoon sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvät moninaiset vaatimukset.

Maatalous ja maaseutualueet – tärkeän yhteyden säilyminen tulevaisuudessakin edellyttää eri politiikanalojen synergiaa

Euroopan unioni on perustamisestaan lähtien kehittänyt yhteisiä toimintalinjoja kansantaloudellisesti tärkeillä aloilla unionin laajuisten tavoitteiden toteuttamiseksi etenkin tasapainoisen kehityksen sekä unionin yhteenkuuluvuuden ja yhdenmukaisuuden vahvistamisen osalta. Yhteinen maatalouspolitiikka on intensiivisin politiikanala, johon liittyy koko unionin kattava sääntely- ja rahoitusjärjestelmä. Se edistää merkittävällä tavalla myös yhteenkuuluvuutta.

Euroopan unionin maaseutualueilla, joita leimaa olennaisesti maa- ja metsätalous, on merkittävää viljelymaata koskevaa pätevyyttä. Nämä alueet muodostavat elinympäristön ja talousalueen, joka on verkottunut monin tavoin taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti.

Maatalouden ja maaseutualueiden olemassaololla on keskinäinen riippuvuussuhde, joka on otettava huomioon eri politiikanaloilla kattavan synergian tavoitteen vuoksi. Maaseutualueiden alueellisen kehityksen tilasta riippumatta maa- ja metsätalous ovat alueiden kannalta tärkeitä tekijöitä, joilla on perustavanlaatuinen merkitys. Tuotanto on välttämätön perusedellytys monimuotoiselle toiminnalle EU:n maatalousmallin mukaisesti.

Maaseutualueiden houkuttelevuus on hyvin tärkeää sekä asukkaiden että koko yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan eri politiikanalojen koordinoitua yhteisvaikutusta, jotta voidaan luoda yhteiskunnan kannalta tärkeiden palveluiden tehokkaat tulevat perusrakenteet niin, että keskeisellä sijalla ovat etenkin tekniset ja sosiaaliset infrastruktuurit.

Kun yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettiin vuonna 2003, pantiin alulle pysyviä uudistuksia, joilla on keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia maatalouden rakenteisiin. Tuotannon säilyttäminen epäsuotuisilla alueilla maa- ja metsätalouteen liittyvän yrittämisen tukemiseksi on tässä yhteydessä strategisesti hyvin tärkeää. Erityisillä maaseudun kehittämiseen liittyvillä välineillä (2. pilari) tulee pyrkiä nimenomaan tähän tavoitteeseen, ja niissä tulee ottaa huomioon myös maatalouden maaseutukulttuuriin liittyvien tehtävien korvaaminen.

Keskustelua jatkettiin Salzburgissa 12.–14. marraskuuta 2003 pidetyssä konferenssissa, jossa käsiteltiin maatalouspolitiikan toisen pilarin kehittämistä jatkossa. Tällöin määritettiin useita ohjelman keskeisiä tekijöitä:

–         rahoituksen yhtenäistäminen luomalla maaseudun kehittämisrahasto

–         yksinkertaistaminen yhtenäisten ohjelmasuunnittelusääntöjen ja yhtenäisen valvontajärjestelmän avulla

–         kumppanuusperiaatteen vahvistaminen ja toissijaisuusperiaatteen kattava noudattaminen

–         maaseutualueita koskevan politiikan integroivan luonteen vahvistaminen.

Komission ehdotus: tavoitteet, strategiat, menettelytavat

Uutta perusasetusta (neuvoston asetusta) koskeva ehdotus tukeutuu ajatukseen markkinapolitiikan intensiivisten uudistusten tiiviistä tukemisesta toisen pilarin kehittämisen avulla. Se edellyttää poliittista ymmärtämystä siitä, että maaseudun kehittämistä ei pidä erottaa yhteisestä maatalouspolitiikasta, vaan näillä kahdella on yhteisiä rakenne-elementtejä, jotka on säilytettävä. Siksi on olemassa myös nimenomaisia tavoitteita, jotka koskevat riittävän yhdenmukaisuuden luomista näiden molempien pilareiden välille.

Maa- ja metsätaloutta koskevat taloudelliset puitteet edellyttävät pitkän aikavälin toimia maa- ja metsätalousyritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen kestävää korvaamista suorituspohjaisesti Euroopan maatalousmallin mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon myös maatalouden ja maaseutualueen toiminnallinen yhteys niin, että saadaan synergiavaikutuksia asianmukaisten välineiden avulla.

Komissio esittää Salzburgissa vuonna 2003 pidetyn konferenssin tulosten pohjalta kolme tärkeää tavoitetta, jotka muodostavat maaseutualueiden kehittämistä koskevan tulevan politiikan suuntaviivat.

· parannetaan maataloussektorin kilpailukykyä rakenneuudistustuen avulla

· suojellaan ympäristöä ja maisemaa tukemalla kestävää maankäyttöä

· parannetaan maaseudun asukkaiden elämänlaatua ja kannustetaan taloudellisen toiminnan monipuolistamista maanviljelijöille ja muille maaseudun toimijoille suunnatuilla toimenpiteillä.

Samalla komission valmistelemalla EU:n strategia-asiakirjalla pyritään varmistamaan, että maaseudun kehittämisen suunnittelussa keskitytään EU:n prioriteetteihin ja täydentävyyteen EU:n muiden politiikanalojen kanssa. Tämän strategia-asiakirjan on tarkoitus olla pohjana maaseudun kehittämistä koskeville kansallisille strategioille ja ohjelmille.

Ensimmäinen toimintalinja, maa- ja metsätalouden kilpailukyky, painottuu (rakennemuutoksen yhteydessä) toimiin, jotka liittyvät inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan ja jotka mahdollistavan tiettyjen sellaisten toimien purkamisen, joita voidaan parhaillaan soveltaa uusissa jäsenvaltioissa.

Toinen toimintalinja, ympäristö ja maankäyttö, on välttämätön osa "maatalousympäristöä". "Epäsuotuisien alueiden" osalta on laadittava uusia määritelmiä välimuotoalueiden (määrittely perustuu osittain sosiaalis-taloudellisiin tietoihin, jotka ovat usein vanhentuneita) erottamiseksi. Uuden määrittelyn on perustuttava maaperän tuottavuuteen ja ilmasto-oloihin sekä laajaperäisen maanviljelyn merkitykseen maankäytön kannalta.

Kolmas toimintalinja, elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja taloudellisen toiminnan monipuolistaminen, toteutetaan ensisijaisesti paikallisten kehittämisstrategioiden ja alueellisen tason alapuolella toimivien yksiköiden avulla. Ne kehitetään kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä tai soveltamalla alhaalta ylös etenevää Leader-lähestymistapaa (valitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia edustavien paikallisten toimintaryhmien parhaat paikalliset kehittämissuunnitelmat).

Komission suunnitelmien mukaan jokaiseen ohjelmaan sisältyy jatkossa Leader-toimintalinja.

Suunniteltu rahoitus: rakenne, varat, jakautuminen

Maaseudun kehittämistä koskevaa komission ehdotusta tulee tarkastella yhdessä ehdotuksen KOM(2004)0489 kanssa, jolla pyritään maatalouspolitiikan rahoitusrakenteen uudistamiseen. Maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus on tähän saakka toteutettu EMOTR:n molemmista osista (ohjausosa ja tukiosa), ja siinä on sovellettu erilaisia rahoitusmalleja ja hallinnollisia menettelyjä. Toteuttamisen yksinkertaistamiseksi ja avoimuuden, yhdenmukaisuuden ja rahoituksen hallinnan parantamiseksi komissio ehdottaa nyt, että rahoitus hoidettaisiin yhden ainoan maaseudun kehittämisrahaston kautta.

Komissio antaa 27:n jäsenvaltion EU:n (Romanian ja Bulgarian liityttyä) vuosina 2007–2013 käyttöön 88,75 miljardia euroa EU:n varoja vuoden 2004 hinnoin, mistä 31,3 miljardia osoitetaan "lähentymistavoitteen" alueille. Lisäksi 15 jäsenvaltion EU:n maat saavat vielä 6,69 miljardia euroa vuoden 2004 hinnoin pakollisesta "ensimmäisestä pilarista" tehtävästä mukauttamisesta.

Maatalousmenojen uusi rahoituskehys vuosina 2007–2013 (milj. € vuoden 2004 hinnoin)

MAKSUSITOUMUS-MÄÄRÄRAHAT

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Kehitys

2. Luonnonvarojen kestävä

hallinta ja suojelu

56 015

57 180

57 900

58 115

57 980

57 850

57 825

57 805

3,20 %

GAP (1)

54 279

55 259

55 908

56 054

55 859

55 666

55 853

55 497

2,24 %

Markkinaperusteiset menot ja suorat maksut

43 735

43 500

43 673

43 354

43 034

42 714

42 506

42 293

-3,30 %

Maaseudun kehittäminen

10 544

11 759

12 235

12 700

12 825

12 952

13 077

13 205

25,24 %

1. Ilman hallintomenoja, lähde: KOM(2004)0101.

Määrärahojen kasvu tapahtuu etupäässä uusien jäsenvaltioiden hyväksi.

Maaseudun kehittämisvälinen tämänhetkiset puitteet edellyttävät tulevien painopisteiden tarkkaa analysointia, koska rahoitusnäkymätkään eivät tarjoa riittävää perustaa.

Komission ehdotuksen kommentointi

Esittelijä tukee komission ehdotusta kokonaisuudessaan tärkeänä panoksena EU:n maaseutua koskevan politiikan kehittämisessä. Maatalouspolitiikan toisessa pilarissa pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon maa- ja metsätalouden kestävä kehitys, ja sitä tulisi laajentaa tässä mielessä. On korostettava erityisesti seuraavia ehdotukseen sisältyviä seikkoja:

1.        Rahoituksen ja suunnittelun yhdistäminen

Tähänastisten rahoitusvälineiden yhdistäminen yhdeksi rahastoksi on hyvin myönteistä. On odotettavissa, että se yksinkertaistaa huomattavasti maaseudun kehityspolitiikan toteuttamista. Samalla avoimuus ja yhdenmukaisuus paranevat. Lisäksi on odotettavissa rahoituksen hallinnan ja valvonnan paraneminen. Myönteistä on myös maaseudun kehittämispolitiikan entistä selvempi strateginen suuntaaminen.

2.        Määrärahat

Maaseudun kehittämisen määrärahat riippuvat siitä, miten neuvosto ja parlamentti mahdollisesti pääsevät sopimukseen vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä. Maaseudun kehittämistä koskeva komission ehdotus vastaa rahoitusnäkymiä koskevaa ehdotusta. Kun otetaan huomioon vuoden 2003 maatalousuudistuksen Euroopan maataloudelle asettamat suuret haasteet sekä Maailman kauppajärjestön kohdistama huomattava paine, komission ehdottama summa on varsin kitsas, vaikka huomioon otettaisiinkin prosentuaalinen kasvu. Määrärahojen kasvuhan johtuu etenkin laajentumisesta. Samalla on odotettavissa, että budjettikurimekanismia sovelletaan suorissa maksuissa (11 artikla, asetus 1782/2003) jo vuonna 2007.

Valitettavasti tällä hetkellä kaavaillaan maaseudun kehittämisen määrärahojen vähentämistä niiden lisäämisen asemesta. Vähentäminen haittaisi kuitenkin juuri aloitettua maatalousuudistusta ja viime kädessä myös Lissabonin strategiaa. Tätä parlamentin on vastustettava selvästi.

Mukauttamisesta saatavat varat tulee periaatteessa ohjata vain toimintalinjoille 1 ja 2, koska ne ovat peräisin suorista maksuista perityistä vähennyksistä, jotka perustellaan täydentävillä ehdoilla, ja ne tulisi sen vuoksi osoittaa uudelleen käytettäviin etenkin maanviljelijöille vastaaviin toimiin.

3.        Tukikelpoisten toimien jakautuminen eri toimintalinjoille

Tukikelpoisten toimien jakautuminen toimintalinjoille on periaatteessa myönteistä, mutta se ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että varojen uudelleenjakamista eri toimintalinjojen välillä vaikeutetaan. Ehdotuksen mukaan toimintalinjojen sisällä voidaan tehdä toimia koskevia muutoksia ilman komission hyväksyntää. Tämä on myönteistä, ja se helpottaa ohjelmien toteuttamista. Joustava toteutus edellyttää kuitenkin myös, että jätetään riittävästi vapautta toimintalinjojen välisten siirtojen tekemiseen.

Ehdotus, jonka mukaan kullekin kolmesta toimintalinjasta pitäisi varata vähimmäisbudjetti, on ongelmallinen: esittelijän mielestä esimerkiksi toimintalinjoille 1 ja 3 ehdotetut vähimmäismäärärahat ovat selvästi liian suuret. Maat, jotka ovat tähän saakka esimerkiksi käyttäneet yli 70 % varoista toisen toimintalinjan toimiin, joutuisivat pienentämään summia. Tällaiset vähimmäismäärät eivät vaikuta toteuttamiskelpoisilta, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaatteen mielekäs soveltaminen sekä toimien tietyn jatkuvuuden tarve.

4.        Soveltamisala

Komission ehdotus maaseudun kehittämisen tulevasta tuesta kattaa – kuten nykyinenkin tukikausi – myös maatalouden koko ydinalueen. Tämän on tärkeää, sillä yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin toimet ovat tarpeen, jotta voitaisiin vastata mukauttamistarpeeseen, joka aiheutuu vuoden 2003 yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisesta sekä odotettavissa olevista Maailman kauppajärjestön maatalouspäätöksistä.

Maaseudun kehitysohjelmaa yhteistä maatalouspolitiikkaa tukevana toimena on kehitettävä tulevaisuudessa paitsi ohjelmasuunnittelun osalta myös konkreettisten toimien suhteen niin, että siitä saadaan tehokas politiikan väline. Tämä välttämättömyys ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että maaseutua ei oteta tarvittavassa määrin huomioon muilla politiikanaloilla ja erityisesti aluepolitiikassa. Pikemminkin on saatava aikaan johdonmukainen ohjelmasuunnittelu, jossa otetaan huomioon maaseudun rakenteelliset erityispiirteet ja joka mahdollistaa kestävät taloudelliset ja sosiaaliset näkymät.

Asetusehdotus sisältää myös joukon muita seurantavälineitä sekä itse ohjelmasuunnittelussa entistä enemmän prosessivaiheita. Kiistämättä tarvitaan tehokasta arviointia, koska näin voidaan havaita ja panna alulle tarvittavat korjaukset. Asetusehdotuksessa tuntuu kuitenkin olevan selvästi liikaa tiedottamiseen liittyviä toimeenpanovälineitä, joiden tehokkuus ja informatiivisuus ovat kyseenalaisia.

Tukikelpoiset toimet on määritelty komission asetusehdotuksessa huomattavasti väljemmin kuin nykyisessä oikeudessa. Kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot ja alueet saavat näin enemmän pelivaraa kehitysohjelmien laatimiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää, että komissio myös hyödyntää täysin asetuksen pelivaran, kun kehitysohjelmia tulevaisuudessa hyväksytään ja toteutetaan.

5.        Ongelmia ja parantamismahdollisuuksia

Varojen jakautuminen toimintalinjojen välillä

Komission ehdottamassa toimintalinjojen vähimmäisprosenttien soveltamisessa ei oteta tarpeeksi huomioon saatuja kokemuksia. Tämä rahoittaa jäsenvaltioita liikaa niiden päättäessä prioriteeteistaan.

Natura 2000

Merkittävän ongelman aiheuttaa Natura 2000:n ottaminen mukaan asetukseen ilman lisävarojen myöntämistä. Natura 2000:ssa odotetaan 63 miljoonan hehtaarin osalta 6,1 miljardin euron vuosittaisin toteuttamiskustannuksia (alueiden hallinta), mihin yhteisö osallistuu maaseudun kehittämisrahaston ja rakennerahastojen kautta maksettavalla osarahoituksella. On olemassa suuri vaara, että toimijat määrittävät muita prioriteetteja ja Natura 2000:tta ei rahoiteta toivotulla tavalla, kuten jo nyt voimassa olevan asetuksen alaisuudessa on tapahtunut.

Toimintalinja 1

Tulevat taloudelliset puitteet edellyttävät erityisiä toimintalinjoja, jotka käsittävät toimia kestävän kilpailukyvyn edistämiseksi. Erityisesti on käsiteltävä erilaisia tuotantoa ja markkinointia koskevia standardeja sekä niiden noudattamista. Etenkin maatalousyritysten investointitukiväline (maatilojen modernisointi) ja siihen liittyen nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamiseen liittyvä tuki on muotoiltava niin, että saadaan aikaan kestäviä rakenteellisia vaikutuksia elinkelpoisten tilojen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Jalostusta ja kaupan pitämistä koskeva rajoittuminen mikro- ja pienyrityksiin on ongelmallista. Monet jalostus- ja markkinointialan yrityksistä, jotka ovat rakenteeltaan etupäässä pk-yrityksiä ja jotka tuovat merkittävän osan maaseudun taloudellisesta dynamiikasta ja innovoinnista, eivät näin muodoin olisi enää tukikelpoisia.

Neuvontapalveluiden tuen tulisi kattaa myös maatalouteen liittyvä ympäristöä ja luonnonsuojelua koskeva laajempi neuvonta, eikä se saisi rajoittua neuvontaan ympäristön- ja luonnonsuojelua koskevista velvoittavista yhteisön normeista.

Lisäksi voidaan todeta tukimahdollisuuksien rajoittaminen verrattuna 33 artiklaan (11 luetelmakohta) asetuksessa 1257/1999, mikä vaikuttaa kyseenalaiselta. Esimerkiksi hajanaisten maatilojen yhdistäminen ja kiinteistönmuodostus ovat maaseudun kehittämisen tärkeä väline, joka ulottuu paljon alkuperäistä maatalouden rakenteen parantamistavoitetta pidemmälle.

Toimintalinja 2

Epäsuotuisten alueiden politiikkaa koskevat asetusehdotukset toimivat itse asiassa keskustelun perustana. Etenkin pelkästään luontoon liittyviin tekijöiden huomioon ottaminen epäsuotuisien alueiden rajoja määritettäessä on hyväksyttävää. Samalla, kun suunnitellaan vuoristoalueiden laajentamista, molemmissa muissa alueluokissa on kehitettävä sopivia menettelyjä uuden maaseudun kehittämisestä vastaavan valiokunnan kautta. Tässä yhteydessä herää kysymys, millaisten sääntöjen mukaan alueet konkreettisesti rajataan ja missä määrin tähänastisia alueita voidaan laajentaa.

Toimintalinja 3

Ehdotetut toimintalinjaa 3 koskevat toimet ovat erittäin monipuolisia, ja niillä on erilaisia toiminnallisia yhteyksiä maa- ja metsätalouteen. Maaseutua koskeva tasapainoinen politiikka ja vastaava synergia maa- ja metsätaloudelle edellyttää myös toimintalinjan 3 toimia. Tässä yhteydessä on olennaista, että maaseudun kehittämisohjelmalla ei pyritä korvaamaan olemassa olevaa maaseutupolitiikkaa. Tämä koskee etenkin aluepoliittisia toimia, joilla ei ole mainittavaa yhteyttä maa- ja metsätalouteen. Etusijalle on juuri rajoitettujen rahallisten mahdollisuuksien vuoksi asetettava sellaiset toimet, jotka tukevat maa- ja metsätaloudesta saatavaa vaurautta ja jotka kohottavat taloudellista suorituskykyä kokonaisuudessaan.


budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (22.4.2005)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

(KOM(2004)0490 – C6‑0181/2004 – 2004/0161(CNS))

Valmistelija: Gérard Deprez

LYHYET PERUSTELUT

JOHDANTO

Yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäistä pilaria uudistettiin vuonna 2003. Seuraavan rahoitussuunnittelukauden aikana poliittiset uudistukset kohdistuvat pääasiallisesti maaseudun kehittämiseen. Ensimmäinen tärkeä toimenpide on saattaa maaseudun kehittämispolitiikka yhden ainoan rahoitus- ja ohjelmointikehyksen piiriin, mikä on myös tämän komission ehdotuksen ensisijainen tavoite.

KOMISSION EHDOTUS

Tavoitteet

Komissio esittää Salzburgissa vuonna 2003 pidetyn konferenssin tulosten pohjalta kolme tärkeää tavoitetta, jotka muodostavat maaseutualueiden kehittämistä koskevan tulevan politiikan toimintalinjat:

· parannetaan maataloussektorin kilpailukykyä rakenneuudistustuen avulla

· suojellaan ympäristöä ja maisemaa tukemalla kestävää maankäyttöä

· parannetaan maaseudun asukkaiden elämänlaatua ja kannustetaan taloudellisen toiminnan monipuolistamista maanviljelijöille ja muille maaseudun toimijoille suunnatuilla toimenpiteillä.

Ensimmäinen toimintalinja, maa- ja metsätalouden kilpailukyky, painottuu (rakenneuudistuksen yhteydessä) toimiin, jotka liittyvät inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan ja jotka mahdollistavat tiettyjen sellaisten toimenpiteiden lakkauttamisen, joita voidaan parhaillaan soveltaa uusissa jäsenvaltioissa.

"Maatalousympäristö" kuuluu välttämättömänä osana toiseen toimintalinjaan, ympäristö ja maankäyttö. "Epäsuotuisien alueiden" osalta olisi laadittava uusia määritelmiä välimuotoalueiden (määrittely perustuu osittain sosiaalis-taloudellisiin tietoihin, jotka ovat usein vanhentuneita) erottamiseksi. Uuden määrittelyn on perustuttava maaperän tuottavuuteen ja ilmasto-oloihin sekä laajaperäisen maanviljelyn merkitykseen maankäytön kannalta.

Kolmas toimintalinja, elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja taloudellisen toiminnan monipuolistaminen, olisi toteutettava ensisijaisesti paikallisilla kehittämisstrategioilla, jotka kohdistetaan alueellisen tason alapuolella toimiviin yksiköihin. Niitä olisi kehitettävä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä tai soveltamalla alhaalta ylös etenevää Leader-lähestymistapaa (valitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia edustavien paikallisten toimintaryhmien parhaat paikalliset kehittämissuunnitelmat).

Komission suunnitelmien mukaan jokaiseen ohjelmaan sisältyy jatkossa Leader-toimintalinja.

Rahoitus

Maaseudun kehittämispolitiikkaa on tähän saakka rahoitettu EMOTRin molemmista osista (ohjausosa ja tukiosa), ja siinä on sovellettu erilaisia rahoitusmalleja ja hallinnollisia menettelyjä. Toteuttamisen yksinkertaistamiseksi ja avoimuuden, yhdenmukaisuuden ja taloushallinnon parantamiseksi komissio ehdottaa nyt, että rahoitus hoidettaisiin yhden ainoan maaseudun kehittämisrahaston kautta.

Vuosina 2007–2013 komissio antaa 27 jäsenvaltion unionin (Romania ja Bulgaria mukaan luettuina) käyttöön EU-rahoitusta 88,75 miljardia euroa vuoden 2004 hinnoin laskettuna, mistä 31,3 miljardia osoitetaan "lähentymistavoitteen" piiriin kuuluville alueille. Lisäksi 15 jäsenvaltion unioni saa 6,69 miljardia euroa vuoden 2004 hinnoin laskettuna pakollisesta "ensimmäisestä pilarista" tehtävästä tukien mukauttamisesta.

Maatalousmenojen uusi rahoituskehys vuosina 2007–2013 (milj. € vuoden 2004 hinnoin)

MAKSUSITOUMUS-MÄÄRÄRAHAT

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Kehitys

Luonnonvarojen kestävä

hallinta ja suojelu

56 015

57 180

57 900

58 115

57 980

57 850

57 825

57 805

3,20 %

CAP (1)

54 279

55 259

55 908

56 054

55 859

55 666

55 853

55 497

2,24 %

Markkinaperusteiset menot ja suorat maksut

43 735

43 500

43 673

43 354

43 034

42 714

42 506

42 293

-3,30 %

Maaseudun kehittäminen

10 544

11 759

12 235

12 700

12 825

12 952

13 077

13 205

25,24 %

1. Ilman hallintomenoja, lähde: KOM(2004)0101.

Määrärahojen kasvu tapahtuu etupäässä uusien jäsenvaltioiden hyväksi.

HUOMAUTUKSIA

Maaseudun kehittämismäärärahoja on lisättävä tuntuvasti yhteisen maatalouspolitiikan rakenneuudistusten yhteydessä, jotta voidaan puuttua maaseutualueiden työllisyys- ja kilpailukykyongelmiin. Komission esittämät sitoumuksiin käytettävissä olevat määrärahat (70 artikla) vaikuttavat erittäin niukoilta, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka paljon rahaa tarvitaan Natura 2000 -verkoston kunnolliseen toteuttamiseen. Vaikka komission ehdotus Natura 2000:n yhdistämisestä maaseuturahastoon ja rakennerahastoihin onkin suositeltava, tarvitaan selvästikin oikeudellisesti sitova mekanismi, joka takaa Natura 2000:n riittävän rahoituksen. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan olisi ilmoitettava viitemäärä sille Natura 2000:n osalle, joka olisi rahoitettava maatalousrahastosta (FEADER), ja kyseinen määrä olisi erotettava tätä tarkoitusta varten. Joka tapauksessa ilmoitetut määrät ovat ohjeellisia siihen asti kun rahoitusnäkymiä koskeva päätös syntyy.

Yleisesti ottaen menokattojen asettaminen kullekin ensisijaiselle toimintalinjalle ei vaikuta järkevältä, varsinkaan kun toistaiseksi ei ole käytettävissä komission maaseudun kehittämisen strategisia suuntaviivoja eikä myöskään jäsenvaltioiden kansallisia strategioita.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

70 artiklan 1 kohta

1. Maaseuturahaston sitoumuksiin käytettävissä olevat varat ovat vuoden 2004 hintoina ilmaistuna 88,75 miljardia euroa kaudeksi 2007–2013. Vuosittainen jako esitetään liitteessä II. Näistä varoista on keskitettävä lähentymistavoitealueille vähintään 31,3 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina ilmaistuna.

1. Maaseuturahaston sitoumuksiin käytettävissä olevat varat ovat vuoden 2004 hintoina ilmaistuna XXX miljardia euroa kaudeksi 2007–2013. Vuosittainen jako esitetään liitteessä II. Näistä varoista on keskitettävä lähentymistavoitealueille vähintään 31,3 miljardia euroa vuoden 2004 hintoina ilmaistuna.

Perustelu

Kohdassa 1 ilmoitettua kokonaismäärää on pidettävä vain ohjeellisena siihen asti, kun vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymät hyväksytään.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

Viiteasiakirjat

KOM(2004)0490 – C6‑0181/2004 – 2004/0161(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

AGRI

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.11.2004

Tehostettu yhteistyö

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Gérard Deprez
20.9.2004

Valiokuntakäsittely

21.4.2005

 

 

 

 

Tarkistukset hyväksytty (pvä)

21.4.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Reimer Böge, Simon Busuttil, Paulo Casaca, Gérard Deprez, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Catherine Guy-Quint, Ville Itälä, Anne Elisabet Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Anders Samuelsen, László Surján, Kyösti Tapio Virrankoski, Ralf Walter

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Peter Šťastný

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 


aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (22.4.2005)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

(KOM(2004)0490 – C6‑0181/2004 – 2004/0161(CNS))

Valmistelija: Marian Harkin

LYHYET PERUSTELUT

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa ja yksinkertaistaa sen täytäntöönpanoa korvaamalla aikaisemmat maaseudun kehittämistä koskevat monet ohjelmat yhdellä rahoitus- ja ohjelmointivälineellä, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla (EMKM).

Valmistelija pitää ilahduttavana ehdotusta maaseudun kehityksen vahvistamisesta ja uskoo, että maaseudun kehittämiselle on annettava enemmän tunnustusta sen osuudesta tasapainoiseen aluekehitykseen ja alueelliseen ja kansalliseen kasvuun Lissabonin prosessin ja Göteborgin päätelmien mukaisesti.

On erittäin myönteistä, että maaseudun kehittämispolitiikkaa yksinkertaistetaan tuomalla se yhden rahoitus- ja ohjelmointiverkoston alaisuuteen. On kuitenkin varmistettava, että yksinkertaistaminen koskee kaikkia tasoja.

Maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpano edellyttää asianmukaista rahoitusta. Kaikenlaiset leikkaukset maaseudun kehittämiseen ehdotetusta rahoituksesta vaikuttavat negatiivisesti maaseudun taloudelliseen kasvukykyyn estäen siten maaseutua osallistumasta tehokkaasti Lissabonin ohjelmaan.

On muistettava, että EU:n viljelijät kilpailevat maailmanmarkkinoilla, joissa eräät kilpailijamme eivät pidä eläinten hyvinvointia, turvallisuusnormeja ja ympäristöä elintarvikkeiden tuotannossa yhtä tärkeinä kuin EU:ssa pidetään. Maaseudun kehittämiseen onkin myönnettävä riittävät määrärahat, jotta voidaan varmistaa, että elintarvikkeiden tuotannossa noudatetaan kestäviä periaatteita.

Kehotus sidosryhmien aidosta kuulemisesta ja osallistumisesta maaseudun kehittämisstrategioiden ja -politiikkojen valmisteluun on tervetullut.

Valmistelija suosittelee, että maaseudun kehittämisstrategioiden laatimisessa noudatetaan joustavuutta kansallisella ja EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa, että paikallisilla ja alueellisilla ohjelmilla edistetään asianmukaisesti maaseudun kehittymistä käyttäen räätälöityjä aloitteita, jotka ovat syntyneet sidosryhmien aidosta kuulemisesta.

On erittäin rohkaistunut siitä, että maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu nimetään ehdotuksessa yhdeksi maaseudun kehittämispolitiikan kolmesta toimintalinjasta. Tämä toimintalinja saattaa osoittautua kehityksen moottoriksi monilla maaseutualueilla, ja oikein toteutettuna sillä saattaa olla kerrannaisvaikutusta työpaikkojen syntymiseen, toimintojen monipuolistumiseen, tuotteiden lisäarvoon ja kehitysmalliin, joka etenee pohjalta ylöspäin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisen pääoman luomiseen varsinkin nuorison keskuudessa, koska sillä on suuri merkitys maaseudun kehityksen kestävyydelle pitkällä aikavälillä.

Maaseudun keittämispolitiikan on aluepolitiikan ja koheesiopolitiikan yhteydessä autettava luomaan maatilojen ulkopuolisia pysyviä työpaikkoja, jotka sijaitsevat päivittäisen kohtuullisen matkan päässä työntekijöiden kodeista.

On hyvä, että kuhunkin ohjelmaan sisältyy Leader-toimintalinja, josta rahoitetaan paikallisten toimintaryhmien toteuttamien kolmeen toimintalinjaan perustuvien paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Leader-ohjelmalle myönnetty kolmen prosentin suoritusmääräraha olisi kuitenkin sisällytettävää Leader-ohjelman vähimmäismäärärahoihin.

Vähimmäismäärärahat kullekin kolmelle toimintalinjalle kuvastavat toimintalinjojen välistä tasapainoa, mutta antavat riittävästi joustovaraa paikallisella/alueellisella/kansallisella tasolla ohjelmien suunnittelemiseen paikallisiin/alueellisiin/kansallisiin tarpeisiin.

Valitettavasti ei kiinnitetä riittävästi huomiota niihin hyvin moniin, jotka joka vuosi jättävät maanviljelyksen, eikä osa-aikaviljelijöihin. Olisi luotava kunnollisia koulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, jotta nämä ihmiset voisivat saada muuta työtä omasta ympäristöstään.

On huolestuttavaa, että luonnonhaitta-alueiden nimeämistä koskevat perusteet määritellään uudestaan ottamatta huomioon monia muita tekijöitä, kuten syrjäistä sijaintia ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä, jotka osaltaan heikentävät epäedullisesta asemaa.

Olisi hyvä harkita siirtymäajan käyttöönottamista asteittaisen muutoksen mahdollistamiseksi niille viljelijöille, jotka eivät enää ole tukikelpoisia.

Metsittämisavustusten, maatalouden metsäpalkkioiden vähentämisen tai palkkioiden ajallisen keston lyhentämisen käsittelyssä olisi oltava varovaisia, sillä niiden takia metsäistutukset saattavat vähentyä, kun metsätaloutta ei enää pidetä maatilojen kannattavana toimintana. Vaikutuksia on myös muita: lisääntyvä metsäteollisuuden työttömyys, joka on erityisen vakavaa maaseudulla, hiilen sitomismahdollisuuksien menettämien, jne.

On myönteistä, että korvaukset viljelijöille ja metsänomistajille/hoitajille maksetaan Natura‑verkoston toteuttamisesta aiheutuvien tulonmenetysten ja kustannusten perusteella. Natura 2000 -ohjelmaa varten tarvitaan kuitenkin erillinen rahoitusväline. On vaara, että Natura 2000:en tavoitteita ei saavuteta riittämättömien määrärahojen vuoksi.

Valmistelija ehdottaa lisäksi, että muiden yhteisön politiikkojen olisi oltava "maaseudun kestäviä". Se tarkoittaa sitä, että varmistetaan, että kyseiset politiikat eivät ole ristiriidassa maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ja että tarvittaessa ne myös aktiivisesti edistävät maaseudun kehitystavoitteita.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti(1)  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 6 kappale

(6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia.

(6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen, etenkin maaseudun alueiden sosiaalis-taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan, kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Perustelu

Rakennerahastot tukevat maaseudun alueiden toimintaa, kun niillä pyritään hoitamaan alueellisia erityispiirteitä. Siten on erittäin tärkeää varmistaa, että niiden toiminta on yhdenmukaista maaseuturahaston kanssa ja että ne soveltavat strategista suunnittelua yhteisesti.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 7 kappale

(7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

(7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Syrjimättömyysperiaate on laajempi käsite kuin pelkästään sukupuolten yhdenvertainen kohtelu. Asiassa on syytä ottaa huomioon syrjinnän kaikki ilmenemismuodot EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) kulttuurinen kehitys, luonnollinen ja ihmisten muovaama luonto, elämän laatu‑ ja kulttuuriulottuvuus sekä kestävän matkailun kehittäminen edistää maaseutualueiden taloudellista ja sosiaalista vetovoimaa, sillä niillä vaikutetaan edullisesti kestävän työllisyyden luomiseen.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 10 kappale

(10) Maaseudun kehittämisen ohjelmatyön olisi oltava yhteisön ja kansallisten tavoitteiden mukaista ja täydennettävä muita yhteisön politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa.

(10) Maaseudun kehittämisen ohjelmatyön olisi oltava yhteisön ja kansallisten tavoitteiden mukaista ja täydennettävä muita yhteisön politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja sosiaalista yhdentymistä, syrjinnän vastustamista ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä koskevia politiikkoja sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa. Maaseuturahaston käytöllä olisi siten pyrittävä säilyttämään lähentymistavoitteen ja maaseudun alueiden kilpailukykyä sisällyttämällä EAKR:n ja ESR:n toimet maaseutua koskeviin strategisiin suunnitelmiin. Johdonmukaisuus olisi varmistettava sekä ohjelmasuunnittelussa että täytäntöönpanossa.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 30 kappale

(30) Maankäyttöä koskeviin erityismenetelmiin myönnettävän tuen olisi edistettävä kestävää kehitystä rohkaisemalla viljelijöitä ja erityisesti metsänomistajia soveltamaan maankäyttömenetelmiä, joissa otetaan huomioon tarve luonnonympäristön ja maiseman säilyttämiseen sekä luonnonvarojen suojeluun ja parantamiseen. Tuen avulla olisi edistettävä kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman ja kestävän kehityksen strategiaa koskevien Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien täytäntöönpanoa. Keskeisiä käsittelyä edellyttäviä kysymyksiä ovat luonnon monimuotoisuus, Natura 2000 ‑alueiden hoito, vesistöjen ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen lieventäminen, mukaan luettuna kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ammoniakkipäästöjen vähentäminen ja torjunta-aineiden kestävä käyttö.

(30) Maankäyttöä koskeviin erityismenetelmiin myönnettävän tuen olisi edistettävä kestävää kehitystä rohkaisemalla viljelijöitä ja erityisesti metsänomistajia soveltamaan maankäyttömenetelmiä, joissa otetaan huomioon tarve luonnonympäristön ja maiseman säilyttämiseen sekä luonnonvarojen suojeluun ja parantamiseen. Tuen avulla olisi edistettävä kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman ja kestävän kehityksen strategiaa koskevien Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien täytäntöönpanoa. Keskeisiä käsittelyä edellyttäviä kysymyksiä ovat luonnon monimuotoisuus, Natura 2000 ‑alueiden hoito, vesistöjen ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen lieventäminen, mukaan luettuna kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ammoniakkipäästöjen vähentäminen ja torjunta-aineiden kestävä käyttö. Natura 2000 -hallintotoimia, joille ei voida myöntää varoja rakennerahastoista tai maaseudun kehittämistä koskevista rahastoista, olisi rahoitettava LIFE + ‑ehdotukseen kuuluvasta biologista monimuotoisuutta tukevasta EU:n rahastosta.

Perustelu

Euroopan parlamentti katsoi 10. maaliskuuta 2005 antamassaan Natura 2000 -ohjelman rahoittamista koskevassa päätöslauselmassa, että maaseudun kehittämistä koskevien rahastojen ja rakennerahastojen tuki on riittämätöntä Natura 2000 -ohjelman tarpeelliselle yhteisrahoituksella, joten parlamentti vaati, että LIFE + -ehdotuksessa olisi perustettava erityinen rahasto tätä tarkoitusta varten.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)

 

(43 a) Kansallisen, alueellisen ja paikallistason sidosryhmien olisi osallistuttava kaikkeen epäsuotuisten alueiden aseman uudelleentarkasteluun, ja siinä olisi otettava huomioon sosiaalis-taloudelliset indikaattorit.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 45 kappale

(45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

(45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato. Muut kuin maatalousyritykset, kuten käsitalous- ja matkailualan yritykset, paikalliset ravintolat ja maatalousalan uusyritykset ovat maaseudun talouden tärkeitä tukipylväitä. Näiden yritysten tukeminen ehkäisee maaseutualueiden väestön vähenemistä sekä vahvistaa niiden toimintaa. Se on myös Lissabonin tavoitteiden ja EU:n kasvua ja työpaikkojen luomista koskevan painopistealueen mukaista. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

Perustelu

Maaseudun kehittämistä koskevan Salzburgin konferenssin päätelmissä (2003) ilmoitetaan selkeästi ja asiallisesti, että maaseutualueiden kehittäminen ei voi enää perustua ainoastaan maatalouteen, joten monipuolistaminen alalla ja alan ulkopuolella on välttämätöntä maaseutuyhteisön elinvoimaisuuden ja kestävyyden edistämiseksi. Näitä päätelmiä korostetaan Lissabonin tavoitteessa ja EU:n kasvun ja työllisyyden luomista koskevassa prioriteetissa. Tarkistuksella korostetaan, että muut kuin maanviljelyalan yritykset ovat tärkeitä maaseutualueiden taloudessa. Tarkistus on näiden prioriteettien mukainen.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 55 kappale

(55) Yhtenäistetyn ja innovatiivisen lähestymistavan edistämiseksi kolme prosenttia jäsenvaltioille myönnetyistä määrärahoista olisi otettava Leader‑lähestymistapaa koskevaan yhteisön varaukseen.

Poistetaan.

Perustelu

Noin huomattavan osan pidättäminen Leader-toimintalinjan määrärahoista saattaa vaikeuttaa strategista ohjelmasuunnittelua ja kannustaa antamaan Leader-ohjelmissa etusijan lyhyen aikavälin nopeille ratkaisuille strategisempien ja kestävämpien keskipitkän ja pitkän aikavälin aloitteiden kustannuksella.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 56 kappale

(56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa.

(56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o …/… 12 artiklan 2 kohdassa sekä varmistettava, että niitä käytetään vahvistamaan maaseudun kehittämistä koskevaa politiikkaa kokonaisuudessaan.

Perustelu

Tuen mukauttamisesta saatavat määrät on kohdistettava toiseen pilariin sen varmistamiseksi, että maanviljelijöille myönnettävän rahoituksen ja maaseudun kehittämistä koskeville muille toimijoille myönnettävän tuen välille saadaan jälleen aikaan tasapaino. Mukauttamisella aikaansaadut edut, joihin liittyvät tietyt hallintokustannukset, saatetaan kyseenalaiseksi, jos tarkoituksena on ainoastaan jakaa niiden maanviljelijöiden tuottoa, joiden tukea on rajoitettu mukauttamisen perusteella.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 60 kappale

(60) Jotta varmistetaan, että maaseuturahaston toiminta on tehokasta ja oikeudenmukaista ja että sillä saavutetaan kestäviä vaikutuksia, olisi annettava säännökset, joilla taataan yritysinvestointien kestävyys ja vältetään maaseuturahaston käyttäminen epäterveen kilpailun aikaansaamiseksi.

(60) Jotta varmistetaan, että maaseuturahaston toiminta on tehokasta ja oikeudenmukaista ja että sillä saavutetaan kestäviä vaikutuksia, olisi annettava säännökset, joilla taataan yritysinvestointien kestävyys ja vältetään maaseuturahaston käyttäminen epäterveen kilpailun aikaansaamiseksi ja joissa noudatetaan Santa Maria de Feiran Eurooppa‑neuvostossa vuonna 2000 hyväksyttyä pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa.

Perustelu

Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan hyväksyminen on korostanut pienten yritysten merkitystä kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle Euroopan unionissa. Näillä yrityksillä on keskeinen tehtävä maaseutualueiden elvyttämisessä ja yhdenmukaisuuden aikaansaamisessa.

Tarkistus 11

Johdanto-osan 66 kappale

(66) Leader-lähestymistapaa koskeva yhteisön varaus olisi jaettava sen mukaan, miten ohjelmassa onnistuttiin noudattamaan kyseistä lähestymistapaa. Varauksen jakamista koskevat perusteet olisi vahvistettava vastaavasti.

Poistetaan.

Perustelu

Sama kuin tarkistuksessa 1.

Tarkistus 12

3 artikla

Maaseuturahasto edistää osaltaan maaseudun kestävää kehittämistä kaikkialla yhteisössä tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan markkina- ja tulotukivälineitä, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Maaseuturahasto edistää osaltaan maaseudun kestävää kehittämistä ja maaseutualueiden väestön vähenemisen ehkäisemistä kaikkialla yhteisössä tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan markkina- ja tulotukivälineitä, koheesiopolitiikkaa, sosiaalista osallistumista, syrjinnän vastustamista sekä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä ja yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Tarkistus 13

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

c) parantamaan maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua ja kannustamaan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen.

c) parantamaan maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua ja kulttuurista kehitystä ja kannustamaan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen.

Perustelu

Maaseutualueiden elämänlaatua ei paranneta ainoastaan uudella taloudellisella toiminnalla. On tärkeää kannustaa myös olemassa olevia taloudellisia toimia.

Tarkistus 14

5 artiklan 2 kohta

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden mukaista.

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaista.

Tarkistus 15

5 artiklan 2 kohta

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden mukaista.

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että maaseuturahaston ja jäsenvaltioiden tuki on yhteisön toimien, politiikkojen ja tavoitteiden mukaista. Maaseuturahaston tuen on oltava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteiden ja erityisesti Euroopan kalatalousrahaston tavoitteiden mukaista.

Perustelu

Euroopan koheesiopolitiikkaan kuuluu myös alueellinen näkökulma, mikä on syytä mainita.

Tarkistus 16

7 artikla

Jäsenvaltiot ovat omien institutionaalisten järjestelyjensä mukaisesti vastuussa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta soveltuvalla aluetasolla. Niiden on kannettava kyseinen vastuunsa tämän asetuksen säännöksiä noudattaen.

Jäsenvaltiot ovat omien institutionaalisten järjestelyjensä ja Euroopan perustuslakisopimuksen toissijaisuutta koskevien säännösten mukaisesti vastuussa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta soveltuvalla aluetasolla. Niiden on kannettava kyseinen vastuunsa tämän asetuksen säännöksiä noudattaen.

Perustelu

Euroopan parlamentin hyväksymässä uudessa Euroopan perustuslaissa korostetaan kansallisten parlamenttien ja alueiden erityistehtävää. Kansallisia toimielimiä koskeviin järjestelyihin sisältyy tapauskohtainen yhteistyö kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Tarkistus 17

8 artiklan otsikko

Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

Syrjinnän vastustaminen

Perustelu

Yhdenmukainen valmistelijan tekemän tarkistuksen 6 kanssa.

Tarkistus 18

8 artiklan 1 kohta

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja syrjinnän, joka tapahtuu perustamissopimuksen 13 artiklassa luetelluista syistä, vastustamista ohjelman täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Perustelu

Syrjinnän vastustamista koskevien politiikkojen on katettava sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän lisäksi kaikki syrjinnän muodot.

Tarkistus 19

11 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltion on toimitettava kansallinen strategiasuunnitelma, jossa ilmoitetaan maaseuturahaston ja kyseisen jäsenvaltion toiminnan tavoitteet ottaen huomioon maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, niiden erityistavoitteet sekä maaseuturahastosta ja muista rahoituslähteistä saatava rahoitus.

1. Jäsenvaltion on toimitettava kansallinen strategiasuunnitelma, jossa ilmoitetaan maaseuturahaston, kyseisen jäsenvaltion ja alueiden toiminnan tavoitteet ottaen huomioon alueellisten viranomaisten saamat tulokset, kokemukset ja arviot sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten panos, maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, niiden erityistavoitteet sekä maaseuturahastosta ja muista rahoituslähteistä saatava rahoitus.

Perustelu

Ehdotuksessa olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että joissain jäsenvaltioissa maaseudun kehittämistä koskevat valtuudet on siirretty muille tahoille, joten ne eivät ole ainoastaan keskushallinnon vastuulla.

Tarkistus 20

11 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltion on toimitettava kansallinen strategiasuunnitelma, jossa ilmoitetaan maaseuturahaston ja kyseisen jäsenvaltion toiminnan tavoitteet ottaen huomioon maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, niiden erityistavoitteet sekä maaseuturahastosta ja muista rahoituslähteistä saatava rahoitus.

1. Jäsenvaltion on toimitettava kansallinen strategiasuunnitelma, jossa ilmoitetaan maaseuturahaston ja kyseisen jäsenvaltion toiminnan tavoitteet ottaen huomioon alueellisten viranomaisten saamat tulokset, kokemukset ja arviot sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten panos, maaseudun kehittämistä koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, niiden erityistavoitteet sekä maaseuturahastosta ja muista rahoituslähteistä saatava rahoitus.

Perustelu

Kansallisista strategiasuunnitelmista olisi käytävä ilmi maaseudun yhteiskunnan monitasoisesta hallinnosta saadut kokemukset. Toissijaisuus tarkoittaa, että alueellisten ja paikallisviranomaisten kokemukset olisi otettava huomioon. "Uudelleenkansallistamista" koskevat pyrkimykset olisi tyrehdytettävä. Alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on tarpeellinen.

Tarkistus 21

11 artiklan 3 kohdan e alakohta

e) keinot, joilla varmistetaan yhteensovittaminen muiden YMP:n välineiden ja koheesiopolitiikan kanssa;

e) keinot, joilla varmistetaan yhteensovittaminen muiden YMP:n välineiden, Euroopan kalastusrahaston, ympäristöalan rahoitusvälineen LIFE +:n ja koheesiopolitiikan kanssa;

Tarkistus 22

11 artiklan 3 kohdan g a alakohta (uusi)

 

g a) esitys siitä, miten suunnitelma edistää sosiaalista osallistumista ja syrjinnän vastustamista.

Perustelu

Suunnitelmasta on käytävä ilmi kaikkiin aloihin vaikuttavat yhteisötavoitteet.

Tarkistus 23

11 a artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Jäsenvaltiot suorittavat nämä tehtävät komission kanssa sovitussa määräajassa, jotta toimintaohjelman perustamisessa vältetään tarpeettomat viivästykset.

Perustelu

Jotkut jäsenvaltiot ja ministeriöt ovat viivästyttäneet tarpeettomasti rahoitusohjelmien täytäntöönpanoon tarvittavien eri mekanismien perustamista. Tämä on vaikeuttanut huomattavasti hallintoviranomaisen mahdollisuuksia noudattaa kustannustavoitteita. Jäsenvaltioiden ja ministeriöiden on noudatettava sovittua ohjelman perustamista koskevaa aikataulua, jotta ongelma vältetään tulevaisuudessa.

Tarkistus 24

14 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltio voi toimittaa koko alueensa käsittävän yhtenäisen ohjelman tai kutakin aluettaan koskevat erilliset ohjelmat.

2. Jäsenvaltio voi toimittaa koko alueensa käsittävän yhtenäisen ohjelman tai kutakin aluettaan koskevat erilliset ohjelmat, ja se voi myös esittää tietyille toimille kansallista suunnitelmaa sekä alueellista suunnitelmaa muille toimille, joita on mukautettava eri alueiden aluekohtaisten tai maantieteellisten erityispiirteiden perusteella.

Perustelu

On hyväksyttävä sääntö, jolla maaseudun kehittämistä koskevista toimista saataisiin mahdollisimman paljon etua. Toissijaisuusperiaatteen mukaan toimet toteutetaan kaikkein asianmukaisimmalla tasolla, ja siinä otetaan huomioon, miten valtuudet ja velvollisuudet järjestetään ja jaetaan kussakin jäsenvaltiossa.

Tarkistus 25

15 artiklan g kohta

g) selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan välineistä sekä Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuja toimenpiteitä;

g) selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan, Life + -aloitteen välineistä sekä Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuja toimenpiteitä;

Tarkistus 26

16 artikla

Kuhunkin 4 artiklassa tarkoitettuun kolmeen tavoitteeseen suunnatun yhteisön rahoitusosuuden on oltava vähintään 15 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on IV osaston I luvun I ja III jaksoissa tarkoitetuista toimintalinjoista 1 ja 3, ja vähintään 25 prosenttia ohjelmaan myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on I luvun II jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 2.

Kuhunkin 4 artiklassa tarkoitettuun kolmeen tavoitteeseen suunnatun yhteisön rahoitusosuuden on oltava vähintään 15 prosenttia ohjelmiin myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on IV osaston I luvun I ja III jaksoissa tarkoitetuista toimintalinjoista 1 ja 3, ja vähintään 25 prosenttia ohjelmiin myönnetystä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta, kun kyse on I luvun II jaksossa tarkoitetusta toimintalinjasta 2. Kolmen jakson välisellä tasapainolla varmistetaan, että komission monialaista ja monimuotoista lähestymistapaa noudatetaan ja että maaseudun kehittämistä koskevalla politiikalla voidaan vastata maaseutualueiden erilaisiin tarpeisiin.

Perustelu

Kahden ensimmäisen muutoksen tarkoituksena on korjata tähän tärkeään artiklaan tehdyt kirjoitusvirheet, joiden vuoksi sen ymmärrettävyys kärsi.

Tarkennuksessa korostetaan sitä, että ehdotukselle on tärkeää, että minimirahoitus kohdennetaan eri jaksoille, jotta alakohtainen ja alueellinen ulottuvuus tasapainotetaan ja jotta varmistetaan, että maaseudun kehittymistä koskeva politiikka ei perustuisi yksinomaan maatalouteen.

Tarkistus 27

17 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltion on laadittava maaseudun kehittämisohjelmat 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön perusteella.

1. Jäsenvaltion on laadittava maaseudun kehittämisohjelmat 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön perusteella. Jokainen jäsenvaltio laatii ja julkistaa suunnitelman kuulemista varten, ja toimittaa ennen strategisten suunnitelmien antamista selvityksen kuulemismenettelyn luonteesta ja sen tuloksista.

Perustelu

Avoimuus on ennakkoehto kuulemisessa. Kuulemisen tulokset olisi julkistettava ajoissa, jotta mahdollisiin epäsäännöllisyyksiin voitaisiin puuttua ajoissa.

Tarkistus 28

17 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltion on laadittava maaseudun kehittämisohjelmat 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön perusteella.

1. Jäsenvaltion on laadittava maaseudun kehittämisohjelmat hallinnollisen rakenteensa mukaisesti ja 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön perusteella.

Perustelu

Ehdotuksessa olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että joissain jäsenvaltioissa maaseudun kehittämistä koskevat valtuudet on siirretty muille tahoille, joten ne eivät ole ainoastaan keskushallinnon vastuulla.

Tarkistus 29

19 artiklan b kohdan v a alakohta (uusi)

 

v a) rahoitusjärjestelyiden käyttö,

Perustelu

Fyysisen toimintakyvyn uudelleen järjestelyyn sekä sen kehittämiseen ja innovaation edistämiseen tarkoitettujen toimenpiteiden on sisällettävä seuraavat rahoitusjärjestelyt: riskipääomarahastot ja muut sijoitusrahastot, maatalousomaisuuden kiinteistörahastot, vakuusrahastot ja keskinäiset takuurahastot.

Tarkistus 30

19 artiklan b kohdan v b alakohta (uusi)

 

v b) kokeellinen kehittäminen;

Perustelu

Fyysisen toimintakyvyn uudelleen järjestelyyn sekä sen kehittämiseen ja innovaation edistämiseen tarkoitettujen toimenpiteisiin on kuuluttava kokeellisen kehittämisen tuki, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä ja -tekniikoita sekä organisointi- ja hallintomenetelmiä tai tapoja parantaa tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä, jotka on jo kehitetty tai joita käytetään.

Tarkistus 31

19 artiklan c kohdan ii alakohta

ii) nuorten viljelijöiden toiminnan aloitustuki,

ii) nuorten viljelijöiden ja tuottajaryhmien toiminnan aloitustuki,

Tarkistus 32

19 artiklan c kohdan iii alakohta

iii) tuottajaryhmille myönnettävä tuki elintarvikkeiden laatujärjestelmien mukaisia tuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten;

iii) osuuskunnille/tuottajaryhmille myönnettävä tuki elintarvikkeiden laatujärjestelmien mukaisia tuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten;

Perustelu

Osuuskunnat ovat vaikuttaneet aluekehitykseen jo kauan. Niiden roolia on tuettava.

Tarkistus 33

19 artiklan c kohdan iii a alakohta (uusi)

 

iii a) tuki aloitteille, kuten paikallisten viljelijöiden markkinoille sekä paikallisesti tuotettujen korkeatasoisten elintarvikkeiden hankintasuunnitelmille

Tarkistus 34

21 artiklan 1 kohdan c alakohta)

c) esittävät maataloustoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman.

c) esittävät maataloustoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman, johon sisältyy innovatiivisia aloitteita.

Tarkistus 35

22 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan b a alakohta (uusi)

 

b a) oltava luonnollinen tai oikeushenkilö, joka ottaa haltuunsa luovutetut maat käyttääkseen niitä muuhun kuin maanviljelystarkoitukseen (muun kuin maanviljelyn jatkaja) kuten metsätalouteen tai luonnonsuojelualueiden perustamiseen yhteensopivasti ympäristön ja luonnon suojelun ja laadun parantamisen kanssa;

Perustelu

Muille kuin maanviljelyksen jatkajille on annettava mahdollisuus siirtyä muuhun toimintaan.

Tarkistus 36

22 artiklan 3 kohdan 1 alakohta

3. Varhaiseläketuen kokonaiskesto on luopujan ja maataloustyöntekijän osalta enintään kymmenen vuotta. Se ei saa jatkua sen jälkeen, kun luopuja on täyttänyt 70 vuotta tai kun maataloustyöntekijä on saavuttanut yleisen eläkeiän.

3. Varhaiseläketuen kokonaiskesto on luopujan ja maataloustyöntekijän osalta enintään viisitoista vuotta. Se ei saa jatkua sen jälkeen, kun luopuja on täyttänyt 75 vuotta tai kun maataloustyöntekijä on saavuttanut yleisen eläkeiän.

Perustelu

On säilytettävä tällä hetkellä voimassa olevat ehdot, mitä tulee luopujan ikään (75 vuotta) ja tuen kestoon (15 vuotta).

Tarkistus 37

25 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta, ja

a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta innovatiivisten tuotantomenetelmien avulla tai muulla tavoin, ja

Tarkistus 38

27 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Jos investoinnit tehdään yhteisön vaatimusten täyttämiseksi, tukea voidaan myöntää vain 2 kohdassa tarkoitettujen mikroyritysten tekemiin investointeihin, jotka tehdään hiljattain käyttöön otettujen yhteisön vaatimusten täyttämiseksi. Tällöin voidaan kyseisen vaatimuksen täyttämiseksi myöntää enintään 36 kuukauden pituinen lisäaika, joka alkaa päivästä, jolloin vaatimuksesta tulee yritykselle pakollinen.

Jos investoinnit tehdään yhteisön vaatimusten täyttämiseksi, tukea voidaan myöntää vain mikroyritysten ja komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettujen pienten yritysten tekemiin investointeihin, jotka tehdään hiljattain käyttöön otettujen yhteisön vaatimusten täyttämiseksi. Tällöin voidaan kyseisen vaatimuksen täyttämiseksi myöntää enintään 36 kuukauden pituinen lisäaika, joka alkaa päivästä, jolloin vaatimuksesta tulee yritykselle pakollinen.

Tarkistus 39

27 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki rajoitetaan koskemaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikro- ja pienyrityksiä. Metsätaloustuotannon tapauksessa tuki rajoitetaan mikroyrityksiin.

Poistetaan.

Perustelu

Kaikille yrityksille myönnettävät tuet on säilytettävä riippumatta niiden koosta ja investointien lajista.

Tarkistus 40

29 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

Näiden vaatimusten on oltava kansallisessa lainsäädännössä hiljattain käyttöönotettuja ja sisällettävä maatalouskäytäntöä koskevia uusia velvoitteita tai rajoituksia, jotka vaikuttavat huomattavasti maatilan tavanomaisiin toimintakustannuksiin ja koskevat merkittävää viljelijäjoukkoa.

Näiden vaatimusten on oltava kansallisessa lainsäädännössä hiljattain käyttöönotettuja ja sisällettävä maatalouskäytäntöä koskevia uusia velvoitteita tai rajoituksia, jotka vaikuttavat huomattavasti maatilan tavanomaisiin toimintakustannuksiin.

Perustelu

Viljelijöille, joita lainsäädäntö koskee, olisi myönnettävä edelleen tukea säännöksen perusteella riippumatta siitä, koskeeko yhteisön lainsäädäntö "merkittävää viljelijäjoukkoa".

Tarkistus 41

34 artiklan a kohdan v a alakohta (uusi)

 

v a) tuki tietyillä alueilla esiintyvien harvinaisten karjarotujen suojelulle;

Perustelu

Tämä on luontaisesti mukaan kuuluva arvokas toimenpide sekä ympäristön että lajien säilyttämisen kannalta.

Tarkistus 42

37 artiklan 4 kohdan 1 a alakohta (uusi)

 

Tukia voidaan nostaa 20 prosentilla epäedullisessa asemassa olevilla alueilla osallistumisen kannustamiseksi.

Perustelu

Kun otetaan huomioon maatalouden ympäristötukia koskevien sopimusten merkityksen maaseudun taloudenhoidolle, sopimuksiin osallistumista on kannustettava jatkossakin.

Tarkistus 43

39 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Tässä alajaksossa ehdotettujen, jäsenvaltioiden tai alueviranomaisten määrittelemien, laajojen metsitystoimenpiteiden vaikutukset on arvioitava, jotta varmistetaan johdonmukaisuus yhteisön ympäristöpolitiikan kanssa.

Tarkistus 44

45 artiklan 2 a kohta ja 2 b kohta (uusi)

 

2 a. Maanviljelijöille myönnetään tukea, jonka tarkoituksena on

 

– ylläpitää ja parantaa metsien ekologista vakautta alueilla, joilla kyseisten metsien ekologinen ja suojaava tehtävä on yleisen edun mukainen ja joilla kyseisiä metsiä koskevien ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden kustannukset ovat korkeampia kuin tilan tuotto,

 

– varmistaa palonkatkaisulinjojen ylläpito maataloustoimenpitein.

 

2 b. Edellä 2 a kohdassa tarkoitettujen tukien on katettava toimenpiteiden todelliset kustannukset ja niitä myönnetään edellyttäen, että kyseisten metsien ekologinen ja suojaava tehtävä varmistetaan pysyvästi ja että sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan sopimusteitse ja samalla eritellään niiden rahoituksellinen laajuus.

Perustelu

Metsäpaloja ehkäisevät toimenpiteet ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta säilytetään yhteisön metsävarat, jotka ovat jatkuvasti vähenemässä. Maanviljelijät pystyvät toimimaan avainasemassa torjuttaessa kyseistä ilmiötä, minkä vuoksi asetuksen 1257/99 tukia ei pelkästään pitäisi jättää poistamatta, vaan niitä olisi selvennettävä, jotta niillä voidaan kattaa ehkäisemistoimenpiteistä aiheutuvat todelliset kustannukset.

Tarkistus 45

45 artiklan 2 c kohta (uusi)

 

2 c. Komission on esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta strategiset suuntaviivat tämän asetuksen mukaisten metsäpaloja ehkäisevien toimenpiteiden kehittämiseksi yhdenmukaisesti ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (...) nojalla toteutettujen ehkäisemistoimien kanssa. Jäsenvaltioiden on tästä syystä laadittava tai hyväksyttävä kansalliset ja/tai alueelliset ohjelmansa metsäpalojen torjuntaa koskevien toimenpiteiden optimoimiseksi.

Perustelu

On tarpeen laatia yhteiset metsäpalojen ehkäisemistä koskevat tavoitteet kyseisen ilmiön torjumisen optimoimiseksi ottaen huomioon, että metsäpaloilla on useissa tapauksissa rajat ylittäviä vaikutuksia. On tarpeen laatia kansallisen ja/tai alueellisen tason ohjelmia ja saattaa nykyiset ajan tasalle, sillä joissakin tapauksissa ne ovat vanhentuneita, ja koordinoitava selvästi metsäpalojen ehkäisemistoimenpiteistä annettuja erilaisia yhteisön asetuksia.

Tarkistus 46

47 artiklan 1 kohta

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä alueet, joille voidaan myöntää 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa sekä b kohdan i, iii, iv ja vi alakohdassa säädettyä tukea ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan säännökset.

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä hallinnollisen rakenteensa mukaisesti alueet, joille voidaan myöntää 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa sekä b kohdan i, iii, iv ja vi alakohdassa säädettyä tukea ottaen huomioon tämän artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan säännökset.

Perustelu

Ehdotuksessa olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että joissain jäsenvaltioissa maaseudun kehittämistä koskevat valtuudet on siirretty muille tahoille, joten ne eivät ole ainoastaan keskushallinnon vastuulla.

Tarkistus 47

47 artiklan 3 kohdan b alakohta

b) oltava erityisiä haittoja, ja viljelyä olisi jatkettava näillä alueilla ympäristön säilyttämiseksi tai parantamiseksi, maaseudun ylläpitämiseksi ja alueen matkailumahdollisuuksien varjelemiseksi tai rannikoiden suojelemiseksi.

b) oltava erityisiä haittoja (eritoten inhimillisiä haittoja, kuten harvaan asutut alueet) ja viljelyä olisi jatkettava näillä alueilla ympäristön säilyttämiseksi tai parantamiseksi, maaseudun ylläpitämiseksi ja alueen matkailumahdollisuuksien varjelemiseksi tai rannikoiden suojelemiseksi.

Tarkistus 48

49 artiklan a kohdan i alakohta

i) taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle,

i) taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle mukaan lukien maatilalla harjoitettava toiminta,

Tarkistus 49

49 artiklan a kohdan ii alakohta

ii) mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi,

ii) mikroyritysten ja pienten yritysten, mukaan lukien perheyritysten, perustamiseen, uudelleenkäynnistämiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi,

Tarkistus 50

49 artiklan a kohdan iii alakohta

iii) matkailuelinkeinojen edistäminen,

iii) kestävien matkailuelinkeinojen edistäminen,

Perustelu

Mikroyritystä koskeva määritelmä on liian kapea-alainen, ja sillä rajoitetaan liikaa tuen soveltamisalaa. Pienten yritysten mukaan ottaminen mahdollistaa sen, että tukea myönnetään yrityksille, joissa työskentelee enintään 49 työntekijää. Tällaista yritystä pidetään maaseutualueilla keskikokoisena työnantajana, ja näin voidaan edistää merkittävästi paikallisen ja alueellisen talouden elvyttämistä.

Komissio toimii yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa kestävää matkailua koskevan Agenda 21:n laatimiseksi. Yhdenmukaisuuden vuoksi pitäisi olla selvää, että EU:n rahoitusta käytetään ainoastaan kestävien matkailuelinkeinojen edistämiseksi.

Tarkistus 51

49 artiklan a kohdan iv a alakohta (uusi)

 

iv a) tuki naisten lisääntyvälle osallistumiselle maaseudun talouteen;

Perustelu

Naisilla on keskeinen tehtävä maaseudun talouden monipuolistamisessa, mutta usein he kohtaavat erityisiä ongelmia, kuten heikot mahdollisuudet saada pääomaa. Tällä tarkistuksella tuetaan toimenpiteitä esteiden poistamiseksi.

Tarkistus 52

49 artiklan a kohdan iv b alakohta (uusi)

 

iv b) tuki informaatioyhteiskunnan kehittymiselle;

Perustelu

Informaatioyhteiskunta on keskeisessä asemassa maaseudun talouden monipuolistamisessa, mutta monilla maaseutualueilla ei ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi laajakaistayhteyksiä tai satelliittiviestintää. Tällä säännöksellä voidaan auttaa kuromaan umpeen digitaalitekniikan kuilua ja tehdä maaseudusta houkuttelevampi uusille yrityksille sekä auttaa olemassa olevia yrityksiä pääsemään uusille markkinoille, jolloin yritysten kannattavuus voi parantua.

Tarkistus 53

49 artiklan b kohdan i alakohta

i) maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut,

i) maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, mukaan lukien maaseudun liikenne ja infrastruktuuri kuten tiet, elintärkeä meri-infrastruktuuri, vesi-, jäte- ja energiahuolto, joita on edistettävä,

Perustelu

Maaseudun liikenne on haja-asutusalueilla keskeisen tärkeä palvelu, jota on tuettava kaikissa maaseudun kehittämisohjelmissa. Tasapainoista aluekehitystä ja maaseudun kehitystä ei ole olemassa ilman kilpailukykyistä infrastruktuuria.

Tarkistus 54

49 artiklan d kohta

d) pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan kannustamiseen tähtäävä toimenpide, jonka tavoitteena on paikallisen kehitysstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.

d) pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan sekä hallinnollisten toimien kannustamiseen tähtäävä toimenpide, jolla edistetään tämän artiklan a ja b alakohdissa tarkoitettuja toimintoja paikallisen kehitysstrategian valmistelemiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

Perustelu

Maaseutualueiden taloudelle ominaisten toimintojen edistämisellä, joilla tehostetaan maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua, lisätään tietoisuutta parhaista käytännöistä, edistetään matkailusta saatavaa tuottoa ja palkitaan osallistujia.

Tarkistus 55

51 artiklan otsikko

Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen

Tuki yritysten perustamiseen, uudelleenkäynnistämiseen ja kehittämiseen

Tarkistus 56

52 artiklan c a kohta (uusi)

 

c a) erityinen matkailualan ammatillinen koulutus sellaisilla alueilla kuin asiakaspalvelu ja tuotekehitys.

Perustelu

Maaseutu tarjoaa luonnonperintöä ja muita mielenkiintoisia kohteita. Paikallisen matkailuteollisuuden kykyä käyttää näitä kohteita kestävällä tavalla ja kykyä tarjota matkailijoille korkealaatuisia elämyksiä haittaa kuitenkin usein palvelujen huono esillepano ja/tai riittämätön tuotekehitys. Vaikka 56 artiklassa mainitaan "ammatillinen koulutus", on tärkeää viitata koulutukseen erityisesti matkailutoimenpiteiden yhteydessä.

Tarkistus 57

54 artikla

Edellä 49 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitettu tuki koskee yhden kylän tai kyläryhmän pieninfrastruktuuriin liittyvien peruspalvelujen perustamista.

Edellä 49 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitettu tuki koskee yhden kylän tai kyläryhmän pieninfrastruktuuriin liittyvien peruspalvelujen perustamista. Alueiden, paikallisen väestön sekä sosiaalis-taloudellisen alan toimijoiden tarpeista riippuen kyse voi olla pienten lasten tai vanhusten hoitopalveluista, sosiaalisesta tai vuokra-asuntotarjonnasta, kulttuurikeskuksista tai liikennepalvelujen ja infrastruktuurin parannuksista.

Perustelu

Peruspalvelujen tarjoaminen väestölle ja sosiaalis-taloudellisen alan toimijoille sekä saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä maaseutualueiden vetovoiman lisäämisessä.

Tarkistus 58

58 artikla

Edellä 49 artiklassa luetellut toimenpiteet on toteutettava mieluiten paikallisten kehittämisstrategioiden välityksellä.

Edellä 49 artiklassa luetellut toimenpiteet on toteutettava mieluiten paikallisten kehittämisstrategioiden välityksellä, ja paikallisten viranomaisten on osallistuttava aktiivisesti niiden jokaiseen vaiheeseen.

Perustelu

Valmistelija esittää tähän kohtaan tekemässään tarkistuksessa, että "paikallisten viranomaisten osallistuessa aktiivisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon lähestymistapa monien maaseutualueiden kehitykseen on kattavampi ja johdonmukaisempi". Tämä pitää paikkansa, mutta on otettava huomioon, että paikallisilla viranomaisilla on erittäin paljon tietoja alueensa ongelmista, erityispiirteistä ja eduista, joten on tärkeää, että niiden ajatukset ja tiedot otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Tarkistus 59

60 artiklan a kohta

a) tarkoin määritellyille seutukunnallisille maaseutualueille suunnatut alueelliset ohjelmat;

a) tarkoin määritellyille ja asianmukaisille seutukunnallisille maaseutualueille suunnatut alueelliset ohjelmat;

Perustelu

Maaseudun kehittämisen alueellista lähestymistapaa on kannustettavaa, ja sen perusteella on voitava perustaa todellisia alueellisia kehityshankkeita. Alueiden asianmukaisuus on voitava osoittaa, on otettava huomioon yleinen etu ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

Tarkistus 60

61 artiklan 1 kohdan b alakohta

b) niiden on oltava Leader II ‑aloitteessa, Leader+ ‑aloitteessa tai Leader‑ lähestymistavan mukaisesti jo hyväksyttyjä ryhmiä tai uusia ryhmiä, joiden on edustettava kyseisen alueen eri sosiaalis-taloudellisiin piireihin kuuluvia toimijoita. Talouselämän edustajien ja työmarkkinaosapuolten, joihin kuuluu maatalousjärjestöjä, maaseuduilla asuvia naisia ja nuoria sekä maaseutuyhdistyksiä, osuuden on päätöksentekotasolla oltava vähintään 50 prosenttia paikallisten yhteistyökumppanien osuudesta;

b) niiden on oltava Leader II ‑aloitteessa, Leader+ ‑aloitteessa tai Leader- lähestymistavan mukaisesti jo hyväksyttyjä ryhmiä tai siinä tapauksessa, että kyseisiä ryhmiä ei ole olemassa, uusia ryhmiä, joiden on edustettava kyseisen alueen eri sosiaalis-taloudellisiin piireihin kuuluvia toimijoita. Tällaisessa tapauksessa uuden ryhmän on käytettävä hyväkseen Leader II -aloitetta tai Leader + -aloitetta täytäntöönpanneiden muiden paikallisten ryhmien kokemuksia. Talouselämän edustajien ja työmarkkinaosapuolten, joihin kuuluu maatalousjärjestöjä, maaseuduilla asuvia naisia ja nuoria sekä maaseutuyhdistyksiä, osuuden on päätöksentekotasolla oltava vähintään 50 prosenttia paikallisten yhteistyökumppanien osuudesta;

Perustelu

Paikallisten ryhmien kokemusta on käytettävä hyväksi uusien ohjelmien menestymiseksi.

Tarkistus 61

67 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Maaseuturahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät ohjelmiin myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan.

2. Maaseuturahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät ohjelmiin myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan, sekä tukea ohjelmissa kumppaneina olevien, varsinkin kansalaisyhteiskunnan ja valtioista riippumattomien järjestöjen, osallistumista.

Perustelu

On varmistettava kansalaisyhteiskunnan ja valtioista riippumattomien järjestöjen osallistuminen varojen käyttämiseen.

Tarkistus 62

68 artiklan 1 kohta

Perustetaan 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalainen maaseudun kehittämisen verkosto kansallisten verkostojen sekä maaseudun kehittämisen alalla toimivien järjestöjen ja viranomaisten verkottamiseksi yhteisön tasolla.

Perustetaan viipymättä 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalainen maaseudun kehittämisen verkosto kansallisten verkostojen sekä maaseudun kehittämisen alalla toimivien järjestöjen ja viranomaisten verkottamiseksi yhteisön tasolla.

Perustelu

Edellisen ohjelmasuunnittelukauden viivästykset eivät saa toistua monien Leader-verkostojen, Leader+:n ja Leader II:n käynnistämisessä.

Tarkistus 63

69 artiklan otsikko

Kansalliset maaseutuverkostot

Kansallinen maaseudun ja maaseutualueiden järjestöjen verkosto

Perustelu

"Maaseutua" koskevaa käsitettä ei pidä tulkita suppeasti "maanviljelysmaaksi". On oltava selvä, että asiassa viitataan laajemmin maaseutualueisiin. Maaseudun kehittämistä koskevia järjestöjä ja hallintoelimiä voi olla hyvin paljon, joten voi syntyä tiedotusongelmia. Olisi tehokkaampaa, jos osapuolet nimeäisivät tietyt järjestöt ja hallintoelimet edustamaan niitä. Näin edistettäisiin tiedonkulkua.

Tarkistus 64

69 artiklan 1 kohta

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.

Perustelu

Viivytykset eivät saa toistua monien kansallisten verkostojen perustamisessa.

Tarkistus 65

72 artiklan 3 kohdan a alakohta

a) alv,

a) vähennyskelpoinen alv,

Perustelu

On säilytettävä ei-vähennyskelpoisen alv:n tukikelpoisuus.

Tarkistus 66

72 artiklan 3 kohdan c alakohta

c) maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista.

c) maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista lukuun ottamatta ympäristönsuojelutoimia koskevia tapauksia ja mikäli korkeampi prosenttiosuus on vahvistettu komission hyväksymissä ohjelmissa.

Perustelu

On säilytettävä nykyiset maan hankintaa koskevat tukikelpoisuusehdot.

Tarkistus 67

76 artiklan johdantokappale ja a kohta

Jäsenvaltion on nimettävä kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta:

Jäsenvaltion on nimettävä hallinnollisen rakenteensa mukaisesti kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta:

a) hallintoviranomainen, joka on jäsenvaltion ohjelman hallinnoimista varten nimeämä julkinen tai yksityinen kansallinen, alueellinen tai paikallinen elin taikka jäsenvaltio itse silloin, kun se suorittaa kyseisen tehtävän;

a) hallintoviranomainen, joka on jäsenvaltion hallinnollisen rakenteensa mukaisesti ohjelman hallinnoimista varten nimeämä julkinen tai yksityinen kansallinen, alueellinen tai paikallinen elin taikka jäsenvaltio itse silloin, kun se suorittaa kyseisen tehtävän;

Perustelu

Ehdotuksessa olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että joissain jäsenvaltioissa maaseudun kehittämistä koskevat valtuudet on siirretty muille tahoille, joten ne eivät ole ainoastaan keskushallinnon vastuulla.

Tarkistus 68

77 artiklan 1 kohdan a alakohta

a) sen varmistamisesta, että rahoitettavat toimet valitaan maaseudun kehittämisohjelmiin sovellettavien perusteiden mukaisesti ja että ne noudattavat koko täytäntöönpanoajan niitä koskevia yhteisön ja kansallisia sääntöjä sekä yhteisön politiikkoja;

a) sen varmistamisesta, että rahoitettavat toimet valitaan maaseudun kehittämisohjelmiin sovellettavien perusteiden mukaisesti ja että ne noudattavat koko täytäntöönpanoajan niitä koskevia yhteisön ja kansallisia sääntöjä sekä yhteisön politiikkoja; näitä yhteisön ja kansallisia sääntöjä olisi sovellettava viipymättä, ne eivät saisi olla liian tiukkoja, vaan niiden olisi sallittava joustavuus, joka ei riko tämän yhteisön politiikan yleisiä suuntaviivoja;

Tarkistus 69

80 artiklan 2 kohdan a alakohta

a) Se ilmoittaa mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolille, sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäville elimille ja asiaan liittyville kansalaisjärjestöille ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta.

a) Se ilmoittaa paikallisille viranomaisille, mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolille, sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäville elimille ja asiaan liittyville kansalaisjärjestöille ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta.

Tarkistus 70

81 artiklan 1 kohdan 3 a alakohta (uusi)

 

Olisi ponnisteltava lujasti yksinkertaisen ja selkeän kielen käyttämiseksi kaikissa asiakirjoissa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki seurannassa mukana olevat voivat osallistua tehokkaasti.

Perustelu

Tällä tavalla varmistetaan seurantakomiteoiden jäsenten tehokkaampi osallistuminen ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.

Tarkistus 71

86 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan johdantokappale

Vuotuinen täytäntöönpanokertomus

Kaksivuotinen täytäntöönpanokertomus

1. Hallintoviranomaisen on toimitettava ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus komissiolle ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Hallintoviranomaisen on lähetettävä ohjelman täytäntöönpanoa koskeva viimeinen täytäntöönpanokertomus komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

1. Hallintoviranomaisen on toimitettava ohjelman täytäntöönpanoa koskeva kaksivuotinen täytäntöönpanokertomus komissiolle ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja sen jälkeen joka toinen vuosi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Hallintoviranomaisen on lähetettävä ohjelman täytäntöönpanoa koskeva viimeinen täytäntöönpanokertomus komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

2. Kunkin vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

2. Kunkin kaksivuotisen täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

Tarkistus 72

87 artiklan otsikko ja 1 kohta

Ohjelmien vuosittainen tarkastelu

Kahden vuoden välein tapahtuva ohjelmien tarkastelu

1. Komissio ja hallintoviranomainen tarkastelevat joka vuosi vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen esittämisen yhteydessä edeltävänä vuonna saavutettuja tärkeimpiä tuloksia niiden menettelyjen mukaisesti, jotka kyseessä oleva jäsenvaltio ja hallintoviranomainen yhteisymmärryksessä määrittelevät.

1. Komissio ja hallintoviranomainen tarkastelevat joka toinen vuosi kaksivuotisen täytäntöönpanokertomuksen esittämisen yhteydessä edeltävänä vuonna saavutettuja tärkeimpiä tuloksia niiden menettelyjen mukaisesti, jotka kyseessä oleva jäsenvaltio ja hallintoviranomainen yhteisymmärryksessä määrittelevät.

Tarkistus 73

92 artikla

Leader-toimintalinjaa koskeva yhteisön varaus

Poistetaan.

1. Edellä 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun varaukseen otettu määrä käytetään Leader-lähestymistavan täytäntöönpanon tukemiseen ohjelmissa.

 

2. Leader-lähestymistavan täytäntöönpanoa arvioidaan seuraavin puolueettomin perustein:

 

a) Leader-lähestymistavalle annettu painoarvo,

 

b) Leader-lähestymistavan alueellinen kattavuus,

 

c) Leader-toimintalinjan täytäntöönpanossa saavutettu vaihe,

 

d) vipuvaikutus yksityiseen pääomaan,

 

e) väliarvioinnin tulokset.

 

Perustelu

Valmistelija ei kannata Leader-vararahaston perustamista.

Tarkistus 74

Liite 1, 26 kohta 3

Tuki-intensiteetti metsien taloudellisen arvon parantamiseksi

Tuki-intensiteetti metsien taloudellisen arvon parantamiseksi

50 %Tukikelpoisten investointien määrästä 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla

90 % Tukikelpoisten investointien määrästä 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla

40 % – Tukikelpoisten investointien määrästä muilla alueilla

80 % – Tukikelpoisten investointien määrästä muilla alueilla

75 % – Tukikelpoisten investointien määrästä syrjäisimmillä alueilla

100 % – Tukikelpoisten investointien määrästä syrjäisimmillä alueilla (34 artiklan a kohdan i a alakohdan mukaisesti nimetyillä alueilla)

Perustelu

Tällä hetkellä voimassa olevat tukitasot on säilytettävä.

Tarkistus 75

Liite 1, 35 kohta 3

Luonnonhaittakorvauksen vähimmäismäärä – 25 € – KMM-hehtaaria kohti

Luonnonhaittakorvauksen vähimmäismäärä – 25 € – KMM-hehtaaria kohti

Luonnonhaittakorvauksen enimmäismäärä – 250 € – KMM-hehtaaria kohti

Luonnonhaittakorvauksen enimmäismäärä – 250 € – KMM-hehtaaria kohti

Enimmäiskorvaus alueilla, joilla esiintyy muita haittoja – 150 € – KMM-hehtaaria kohti

 

Perustelu

Tuen enimmäismäärää ei pitäisi erilaistaa käsiteltävien alueiden välillä.

Tarkistus 76

Liite 1, 40 kohta 4, 41 kohta 4 ja 42 kohta 3

Tuki-intensiteetti perustamiskustannuksista

Tuki-intensiteetti perustamiskustannuksista

50 % – Tukikelpoisista investoinneista 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla

90 % – Tukikelpoisista investoinneista 34 artiklan a kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla

40 % – Tukikelpoisista investoinneista muilla alueilla

80 % – Tukikelpoisista investoinneista muilla alueilla

75 % – Tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla

100 % – Tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla (34 artiklan a kohdan i a alakohdan mukaisesti nimetyillä alueilla)

Perustelu

Tällä hetkellä voimassa olevat tukitasot on säilytettävä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

Viiteasiakirjat

KOM(2004)0490 – C6-0181/2004 – 2004/0161(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

AGRI

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI
17.11.2004

Tehostettu yhteistyö

ei

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Marian Harkin
6.10.2004

Valiokuntakäsittely

15.3.2005

 

 

 

 

Tarkistukset hyväksytty (pvä)

21.4.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

40

0

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Adam Jerzy Bielan, Jana Bobošíková, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote Quecedo, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Zita Gurmai, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Konstantinos Hatzidakis, Jim Higgins, Alain Hutchinson, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, István Pálfi, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Bernard Poignant, Elisabeth Schroedter, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alfredo Antoniozzi, Ole Christensen, Emanuel Jardim Fernandes, Bastiaan Belder, Mirosław Mariusz Piotrowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen

Viiteasiakirjat

KOM(2004)0490 – C6-0181/2004 – 2004/0161(CNS)

Oikeusperusta

EY 37 art., 2 kohta

Työjärjestyksen artikla

51 art.

EP:n kuuleminen (pvä)

10.11.2004

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI
17.11.2004

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG
17.11.2004

REGI
17.11.2004

CONT
17.11.2004

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

CONT
23.3.2005

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

--

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Agnes Schierhuber
2.9.2004

 

Alkuperäinen esittelijä

-

 

Yksinkertaistettu menettely
  Päätös tehty (pvä)

-

Oikeusperustan kyseenalaistaminen
  JURI-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Rahoitusmäärän muuttaminen
  BUDG-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen
  Päätös tehty istunnossa (pvä)

14.12.2004

Alueiden komitean kuuleminen
  Päätös tehty istunnossa (pvä)

--

Valiokuntakäsittely

22.11.2004

15.3.2005

18.4.2005

26.4.2005

 

Hyväksytty (pvä)

26.4.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

33

--

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Filip Adwent, Peter Baco, Katerina Batzeli, Thijs Berman, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Duarte Freitas, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, María Esther Herranz García, Albert Jan Maat, Mairead McGuinness, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Csaba Sándor Tabajdi, Witold Tomczak, Kyösti Tapio Virrankoski, Janusz Wojciechowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Milan Horáček, Wiesław Stefan Kuc, Véronique Mathieu, Hans-Peter Mayer, Bogdan Pęk, Markus Pieper, Zdzisław Zbigniew Podkański

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Antonio Masip Hidalgo

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6

12.5.2005

A6‑0145/2005

Huomautuksia

--

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö