MIETINTÖ yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta

17.5.2005 - (2004/2198(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Herbert Bösch

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta

(2004/2198(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon päätöslauselmansa aikaisemmista komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston vuosikertomuksista,

–   ottaa huomioon komission vuosikertomuksen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (KOM(2004)0573) sekä liitteet (SEC(2004)1058, SEC(2004)1059),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen, petostentorjunta, toimintasuunnitelma 2004–2005" (KOM(2004)0544),

–   ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomuksen kesäkuuhun 2004 päättyvältä toimintavuodelta[1],

–   ottaa huomioon OLAFin valvontakomitean[2] kertomuksen toimintakaudelta kesäkuu 2003–heinäkuu 2004,

–   ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2003[3]

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 276 artiklan 3 kohdan ja 280 artiklan 5 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0151/2005),

Ilmoitettujen säännönvastaisuuksien ja petosten laajuus

1.     toteaa, että jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2003 omien varojen, maatalousmenojen ja rakennepoliittisten toimien alalla tapahtuneiden säännönvastaisuuksien ja petosten arvoksi yhteensä 922 miljoonan euroa, joka voidaan jäsenvaltioiden Brysseliin toimittamien tietojen mukaan jakaa seuraavasti:

         – omat varat: 269,9 miljoonaa euroa (vuosi 2002: 341,9 miljoonaa euroa),

         – EMOTR-takuu: 169,7 miljoonaa euroa (vuosi 2002: 198,1 miljoonaa euroa),

         – rakennepoliittiset toimet: 482,2 miljoonaa euroa (vuosi 2002: 614,1 miljoonaa euroa);

2.     toteaa, että taloudellisten vahinkojen kokonaismääräksi vuonna 2002 on ilmoitettu yhteensä 1,15 miljardia euroa ja siten määrä on korkeampi kuin vuonna 2003; muistuttaa, että tällaisia heilahteluja vahinkojen kokonaismäärässä eri vuosina ei voida yliarvioida, ja niihin voidaan vaikuttaa monilla tekijöillä;

3.     korostaa, että taloudellisten vahinkojen määrä EMOTR:n alalla on pitkällä aikavälillä selkeästi laskeva, kun taas rakennerahastojen alalla esiintyy voimakasta nousua, niinpä esimerkiksi vuonna 2000 EMOTR:n alalla ilmoitettu summa oli vielä 474,6 miljoonaa euroa, kun taas rakennerahastoissa vuonna 2000 vain 114,3 miljoonaa euroa; tällä välin kummankin alan suhteellinen merkitys petostilastoissa on kääntynyt lähes päinvastaiseksi;

4.     kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet parantaakseen rakennerahastojen valvonta- ja hallintojärjestelmiä ja varmistaakseen, että petosten riski vähenee merkittävästi ja että asetuksen (EY) N:o 1681/94 säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti, erityisesti mitä tulee oikea-aikaista, selkeää ja täydellistä tiedoksiantoa koskevaan menettelyyn;

5.     toteaa, että OLAF on rekisteröinyt kertomuskaudella 637 uutta tapausta ja kaikkien tapausten, joiden tutkimukset olivat käynnissä 30. kesäkuuta 2004, talousvaikutukset arvioidaan 1,37 miljardiksi euroksi;

6.     toteaa lisäksi, että kertomuskauden (heinäkuu 2003–kesäkuu 2004) lopussa OLAFin tutkittavana olleiden kaikkien tapausten yhteissumma oli 1,76 miljardia euroa[4];

7.     toteaa, että OLAFin toimintakauden lopulla käynnissä oli 55 tutkimusta uusissa jäsen- ja ehdokasvaltioissa, ja tutkimukset koskivat ennen kaikkea ulkoista apua, tupakkaa ja maataloutta; korostaa tässä yhteydessä petostentorjunnan koordinointiviraston (AFCOS) hyödyllisyyttä;

8.      pahoittelee, että komission ja OLAFin esittämien kertomusten vertailukelpoisuus on tähän asti ollut puutteellista ja pitää nyt suunniteltua raportointijaksojen yhdenmukaistamista tervetulleena;

Liikaa tai virheellisesti maksettujen määrärahojen takaisinperintä

9.      muistuttaa, että omien varojen, maatalousmenojen ja rakennepoliittisten toimenpiteiden alalla on perittävä vuodelta 2003 ja aikaisemmilta vuosilta takaisin yhteensä 3 miljardia euroa[5];

10.    toivoo, että petostyyppejä ja havaitsemismenetelmiä koskevia määritelmiä yksinkertaistetaan; kehottaa komissiota ja OLAFia sopimaan maatalousalan työnjaosta siten, että jatkossa OLAF vastaa tutkinnasta ja maatalouden pääosasto takaisinperinnästä;

11.    muistuttaa samoin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta 3/2004 yhteisen maatalouspolitiikan säännönvastaisten maksujen takaisinperinnästä[6]: vuoden 1971 ja syyskuun 2004 välillä alalla on sen mukaan ilmoitettuja säännönvastaisuuksia 3,1 miljardin euron arvosta, 626 miljoonaa euroa (20,2 %) on peritty takaisin tuen vastaanottajilta, 156 miljoonaa euroa (5 %) oli perittävä EMOTR:lta ja 144 miljoonaa euroa (4,6 %) jäsenvaltioilta, ja perittäväksi jäi vielä 2,2 miljardia euroa (70 %);

12.    korostaa jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta menetettyjen budjettivarojen nopeasta ja tehokkaasta takaisinperinnästä; pahoittelee, että jäsenvaltiot ovat tähän mennessä riittämättömässä määrin noudattaneet niillä asiassa olevaa vastuuta ja erityisesti täyttäneet niillä komissioon nähden olevan raportointivelvollisuuden vain osittain;

13.    pitää myönteisenä perintätyöryhmän toimintaa maatalousalan saatavien käsittelemiseksi: ryhmän oli maaliskuuhun 2005 mennessä määrä käsitellä 4000 tapausta; on tässä yhteydessä kiitollinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 3/2004 yhteisen maatalouspolitiikan säännönvastaisten maksujen takaisinperinnästä;

14.    kiittää edistystä, jonka perintätyöryhmä on tällä välin saavuttanut: on todettu, että 2,18 miljardista eurosta 812 miljoonaa euroa on jäädytetty oikeustoimien takia, ja jäsenvaltiot pitivät 247 miljoonan euron tappioita peruuttamattomina (esimerkiksi konkurssin takia), mistä seuraa, että tällä hetkellä olisi perittävä takaisin 1,12 miljardia euroa;

15.    pitää myönteisenä, että yksittäistapausten konkreettisen tutkinnan avulla takaisinperittävä summa saatiin supistettua 1,12 miljardista eurosta 765 miljoonaan euroon (esimerkiksi päällekkäiset maininnat poistamalla);

16.    toteaa, että työryhmän analyysin mukaan mainitusta 765 miljoonasta eurosta EMOTR:n osuus on 115 miljoonaa euroa ja jäsenvaltioiden osuus 650 miljoonaa euroa, asiasta on jo ilmoitettu jäsenvaltioille kirjeitse;

17.    arvostelee, että usein valtioilla, joiden ilmoitetut säännönvastaisuudet osoittavat suurimpia vahinkoja (2003: Espanja 112 367 457 euroa, Italia 16 896 556 euroa ja Ranska 12 221 826 euroa), myös takaisinperintäerät ovat vähäisimmät (2003: Espanja 4,9 %, Italia 13,9 % ja Ranska 15,6 %), vientituissa Espanja vastaa lähes 50 prosentista vahingoista (2003: 8 694 350 euroa yhteensä 17 514 557 eurosta) mutta on perinyt takaisin vain 9,3 prosenttia;

18.    toivoo, että erityisryhmä, joka perustettiin vuonna 2003 tutkimaan vuotta 1999 edeltävät tapaukset, auttaa selvittämään osan saamattomista maksuista;

19.    muistuttaa jälleen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä[7]: tuomioistuin vaati jo tuomiossaan 11. lokakuuta 1990 (oikeustapaus C-34/89, Italian tasavalta/komissio)[8] jäsenvaltioita noudattamaan huolellisuusvelvollisuutta;

20.    katsoo, että säännönvastaisten maksujen perimättä jättäminen neljän vuoden kuluessa (hallintotoimenpiteillä) tai kahdeksan vuoden kuluessa (oikeusteitse) rikkoo törkeästi huolellisuusvelvoitetta, sillä kyseisen valtion olisi oltava velvollinen maksamaan velka itse, ja tällä tavalla jäsenvaltioita voitaisiin rohkaista ottamaan vastuu varhaisessa vaiheessa ja korjaamaan virheitä ennakoiden – tällainen menettely helpottaisi myös parlamentille tilivelvollisen komission työskentelyä; pitää siksi myönteisenä komission tämänsuuntaisia ehdotuksia[9];

21.    pitää myönteisenä myös komission aietta parantaa "mustan listan" järjestelmää; kehottaa komissiota tutkimaan kaikki mahdollisuudet, jotta tästä välineestä voidaan muokata tehokas petosten torjunnan vastainen väline ja tarvittaessa ulottaa sen soveltaminen maatalousalan ulkopuolelle; toteaa, että Saksa, Ranska, Itävalta, Alankomaat, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta hyödyntävät jo tätä mahdollisuutta;

22.    toistaa pyyntönsä komissiolle, että se laatisi kertomuksen mustan listan heikkouksista (neuvoston asetus (EY) N:o 1469/95, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1995, eräiden EMOTR:n tukiosastosta rahoitettujen toimien edunsaajien osalta toteutettavista toimenpiteistä[10]);

23.    toivoo, että tämän kertomuksen pohjalta syntyisi keskustelua siitä, tulisiko mustan listan järjestelmää muuttaa huomattavasti vai olisiko se korvattava tehokkaammalla välineellä;

24.    on huolestunut siitä, että osa jäsenvaltioista, erityisesti Saksa, Ranska ja Espanja, eivät noudata velvollisuuttaan säädettyihin määräaikoihin mennessä; toteaa, että 90 prosenttia tapauksista välitetään komissiolle vasta kahden vuoden sisällä, mikä vaikeuttaa väärin perustein maksettujen maksujen takaisinperintää;

25.    viittaa siihen, että OLAFin uusimmasta kertomuksesta käy ilmi tutkijoiden arvioivan kaikkien OLAFin viiden viime vuoden aikana tutkimien tapausten yhteenlasketuksi summaksi 5,34 miljardia euroa; toteaa, että siitä on tähän mennessä voitu periä takaisin noin 100 miljoonaa euroa, mikä vastaa vain 1,87 prosenttia arvioidusta summasta; vaatii OLAFilta analyysia syistä alhaiseen takaisinperintäosuuteen viraston käsittelemissä tapauksissa;

Petokset väärennetyllä voilla

26.    muistuttaa, että vuonna 1999 paljastuneen niin sanotun Italburro-tapauksen (väärennetty voi) yhteisölle aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat yli 100 miljoonaa euroa; on huolestunut siitä, että tähän mennessä vain alle 10 prosenttia arviolta 100 miljoonan euron vahingosta on peritty takaisin jäsenvaltioilta (Belgia, Saksa, Ranska); katsoo, että kyseessä voi olla vakava huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti jäsenvaltioiden toimesta;

27.    arvostelee sitä, että vieläkään ei ole saatu selvyyttä väärennetyn voin mahdollisesti aiheuttamista terveysriskeistä; palauttaa mieleen, että väärennös paljastui oikeastaan vahingossa mafia-murhia koskevien tutkimusten yhteydessä, mutta ilmeisestikään mitään rutiinitarkastuksia ei ollut tämänkaltaisten manipulaatioiden estämiseksi; odottaa komissiolta ehdotuksia siitä, miten elintarvikkeiden väärennöksillä aiheutetut terveysriskit voidaan torjua tehokkaasti;

28.    kehottaa komissiota esittämään 31. lokakuuta 2005 mennessä kertomuksen, jossa annetaan rikosoikeudellisia menettelyjä ja takaisinperintämenettelyjä sekä mahdollisesti syntyneitä terveysriskejä koskeva selvitys ja esitetään lisäksi ehdotuksia elintarvikeväärennösten aiheuttamien terveysriskien vähentämiseksi; muistuttaa, että jäsenvaltiot kieltäytyivät paljastamasta tietoja komissiolle tapauksen paljastuessa vuonna 2000;

29.    panee hämmästyneenä merkille, että Saksan liittotasavallan viranomaiset ovat esittäneet kyseisille yrityksille ainoastaan 141 737 euron suuruisen takaisinmaksuvaatimuksen, jota yritykset kuitenkin vastustavat, ja että Belgian ja Ranskan syyttäjäviranomaiset eivät ole viiden vuoden kuluttua edes käynnistäneet rikosoikeudellista menettelyä;

Tupakan salakuljetuksen torjunta

30.    toteaa, että jäsenvaltioiden arvioiden mukaan vuonna 2003 ansaittiin tupakan salakuljetuksen takia omia varoja noin 200 miljoonaa euroa vähemmän ja että kokonaisvahingot ovat vielä paljon suuremmat;

31.    pitää tässä yhteydessä myönteisenä erityisesti tupakan salakuljetuksen torjuntaa koskevaa sopimusta komission (yhdessä Belgian, Suomen, Ranskan, Saksan, Kreikan, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin ja Espanjan kanssa) ja Philip Morris Internationalin (PMI) välillä; on erittäin ilahtunut siitä, miten komissio on tehnyt yhteistyötä OLAFin kanssa, ja kiittää OLAFin erityisryhmää sen ratkaisevasta operationaalisesta tuesta savukkeiden salakuljetuksen torjunnassa; toteaa, että sopimuksessa määrätään toimenpiteistä tupakan salakuljetuksen torjumiseksi pitkällä aikavälillä sekä yhteisön ja yrityksen kiistojen sopimisesta; toteaa lisäksi, että PMI maksaa yhteisölle ja jäsenvaltioille 12 vuoden aikana noin 1,25 miljardia Yhdysvaltain dollaria; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota luomaan näillä rahoilla toimia savukkeiden salakuljetuksen estämiseksi ja torjumiseksi sekä toimia väärennösten estämiseksi; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia näiden tulojen käytöstä ja esittämään tarvittaessa alustavan lisätalousarvioesityksen ja ehdotuksia oikeusperustaksi;

32.    kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään sopimukseen; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen myös muiden savukevalmistajien kanssa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä omista sopimuksista valmistajien kanssa, koska komissiolla on paremmat neuvotteluasemat;

33.    varoittaa siitä, että nouseva tupakkavero johtaa toisaalta kuluttajien käyttäytymisen muutokseen (esimerkiksi halpatuotteiden suuntaan) ja toisaalta korkea tupakan verokanta antaa lisäkannustimen rikolliseen toimintaan (esimerkiksi salakuljetukseen tai savukkeiden väärentämiseen);

34.    toteaa, että laiton pienkauppa (ennen kaikkea väärennetyillä savukkeilla) kasvaa, ja sen torjuminen on vaikeaa;

35.    muistuttaa, että tupakan salakuljettajien käyttämiä reittejä voivat käyttää myös huumeiden ja muiden tavaroiden salakuljettajat;

36.    varoittaa, että tupakan hintaero vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä tekee salakuljetuksesta houkuttelevaa, vaikka yksityisille matkailijoille onkin asetettu siirtymäajaksi määrällisiä rajoituksia tupakkatuotteiden tuonnille uusista vanhoihin jäsenvaltioihin, mutta henkilöitä ja ajoneuvoja saa tarkastaa vain pistokokein;

37.    pitää siksi välttämättömänä sekä jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäisen avunannon ja tiedonvaihdon että maailmanlaajuisen tiedonvaihdon kehittämistä; katsoo lisäksi, että on täytettävä henkilöstövajaus tullirikkomusten tutkintayksiköissä ja vahvistettava tullitoimipaikkoja liikkuvilla yksiköillä, jotka jäsenvaltiot voivat rahoittaa PMI-sopimuksesta saatavilla varoilla;

38.    panee pahoitellen merkille, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät välitä OLAFille tietojaan väärennetyistä savukkeista ja salakuljetuksen keskusten (esim. Kaakkois-Aasia) kautta tapahtuvasta salakuljetustoiminnasta; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan perustamissopimuksen 280 artiklan pohjalta, miten tällaiset tiedot voitaisiin asettaa helposti OLAFin saataville hallinnollisen yhteistyön kautta; pyytää tilintarkastustuomioistuimelta pikaista kannanottoa OLAFin ja jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön parantamista koskevaan ehdotukseen; pyytää tässä yhteydessä myös tutkimaan, olisiko eduksi, jos salakuljetuksen keskusten valvontaa varten perustettaisiin oma OLAF-toimipiste;

39.    muistuttaa, että tähänastiset kokemukset yhteisistä tullioperaatioista ovat tehneet selviksi jäsenvaltioiden toimipaikkojen tiiviimmän yhteistyön edut; suosittelee kyseisen yhteistyön vakiinnuttamista pysyvien työryhmien muodossa ja Europolin ottamista tiiviimmin mukaan tämäntyyppisen järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan;

40.    kehottaa komissiota lisäksi tutkimaan, voitaisiinko ulkorajoilla tapahtuvaa operatiivista yhteistyötä hallinnoivan Euroopan unionin viraston tehtäviin sisällyttää myös tullitarkastukset;

Yhteistyö Sveitsin kanssa

41.    pitää myönteisenä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välistä sopimusta petosten torjumiseksi; antaa tunnustusta kaikille, OLAF mukaan luettuna, jotka osallistuivat sopimuksen tekemiseen; toteaa, että sopimuksen määräykset kattavat monia seikkoja, jotka sisältyvät yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen toiseen pöytäkirjaan, erityisesti avunantoa, tarkastusta, takavarikointia ja perintää koskevat määräykset; ilmaisee tyytymättömyytensä siihen, että kolme vanhaa jäsenvaltiota – Itävalta, Italia ja Luxemburg – ei ole vieläkään ratifioinut pöytäkirjaa;

42.    vaatii Latviaa, Maltaa, Puolaa, Tšekin tasavaltaa, Sloveniaa, Unkaria ja Kyprosta ratifioimaan pikaisesti kyseisen pöytäkirjan, kuten Viro (3. helmikuuta 2005), Liettua (28. toukokuuta 2004) ja Slovakia (30. syyskuuta 2004) ovat tehneet;

43.    pyrkii tässä yhteydessä saamaan nopeasti hyväksytyksi komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta yhteisön taloudellisten etujen suojaamisessa petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta[11];

Eurooppalaisen julkisen sektorin tehtävien siirtäminen yksityisille yrityksille

44.      muistuttaa, että eri tapaukset, joissa yksityiset komission toimeksisaajat osittain vastaavien viranomaisten tieten ja näiden suostumuksella käyttivät rahoja väärin ja manipuloivat hankintamenettelyä (tapaus ECHO, tapaus MED), antoivat aihetta lisätä jo vuoden 1998 lopussa seuraavan määräyksen varainhoitoasetukseen: "Komissio ja muut toimielimet eivät saa missään muodossa eikä millään perusteella siirtää ulkopuolisille yksiköille tai elimille sellaisia talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, jotka tarkoittavat Euroopan yhteisöille kuuluvien julkisten tehtävien hoitoa ja erityisesti siltä osin, kuin on kyse niiden toimivallasta sopimusten tekemiseen";[12]

45.      pitää sopimattomana, että komissio hyväksyi marraskuussa 1999 rakennusurakka-, hankinta- ja palvelusopimuksia koskevat säännöt, jotka sallivat EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa käyttää niin sanottuja hankintatoimistoja, jotka järjestivät sitten tarjouspyyntöjä, allekirjoittivat sopimuksia ja suorittivat maksuja lopullisille edunsaajille;

46.      odottaa, että komissio esittää 1. kesäkuuta 2005 mennessä luettelon kaikista sopimuksista, jotka on tehty tällaisten hankintatoimistojen kanssa vuoden 2000 jälkeen, ja sisällyttää kyseiseen luetteloon myös tiedot sopimusten kestosta, niiden tekomenettelyistä sekä kulloistenkin maksujen suuruudesta;

OLAFin toiminnan prioriteetit ja näkymät

47.    muistuttaa, että myös OLAFia koskee toissijaisuusperiaate eli vaatimus keskittyä aloille, joilla jäsenvaltioiden viranomaisilla ei ole toimivaltaa tai joilla ne eivät toimi riittävän tehokkaasti;

48.    korostaa tätä taustaa vasten jälleen, OLAFin toimintaa huomioon ottamatta ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, että muilla operationaalisilla aloilla ja komission suoraan hallinnoimien menojen yhteydessä toimielinten ja laitosten sisällä suoritettavat tutkimukset on asetettava etusijalle;

49.    muistuttaa, että Euroopan perustuslakisopimuksen III-274 artiklassa määrätään, että unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi voidaan Eurojustin pohjalta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto;

50.    korostaa, että tämä näkökulma on otettava huomioon OLAFin kehittämisestä käytävässä keskustelussa; odottaa komissiolta ja neuvostolta 31. joulukuuta 2005 mennessä konkreettisia ehdotuksia OLAFin tulevasta roolista suhteessa Euroopan syyttäjävirastoon ja Eurojustiin;

OLAFin tutkimukset ja perusvapauksien suojeleminen

51.    viittaa OLAF-asetuksen (EY) N:o 1073/1999[13] johdanto-osan 10 kappaleen, jonka mukaan viraston tutkimuksissa on otettava täysimääräisesti huomioon ihmisoikeudet ja perusvapaudet;

52.    panee huolestuneena merkille valvontakomitean arvion, jonka mukaan OLAFin itse laatimat tutkimuksia koskevat menettelysäännöt (OLAF Manual) eivät ehkä riitä takaamaan tutkimusten kohteena olevien henkilöiden oikeuksia ja että tutkimustulokset voivat olla vaarassa tulla hylätyiksi tuomioistuimessa; kehottaa siksi komissiota OLAFin tulevan uudistamisen yhteydessä esittämään vastaavia lainsäädäntöehdotuksia, joilla poistetaan nämä puutteet ja taataan sekä oikeusvarmuus että oikeussuoja;

OLAF ja Euroopan oikeusasiamies

53.    korostaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen merkitystä yhteisön oikeuden täytäntöönpanossa ja tulkitsemisessa sekä EY:n perustamissopimuksen 255 artiklassa tarkoitetun tuomiovallan nojalla sekä Euroopan oikeusasiamiehen toiminnan merkitystä yhteisön toimielinten tai elinten toimintaan liittyvien hallinnollisten epäkohtien tunnistamisessa ja korjaamisessa;

54.    panee merkille OLAFin johtajan 8. maaliskuuta 2005 antaman lausunnon, jonka mukaan OLAF ei tapauksessa 2485/2004/GG katso voivansa noudattaa oikeusasiamiehen suositusluonnosta tai myöntää antaneensa vääriä ja harhaanjohtavia tietoja lausunnossa, jonka se esitti oikeusasiamiehelle tämän kantelua 1840/2002/GG koskevan tutkimuksen yhteydessä;

55.    odottaa, että komissio oikeusasiamiehen lopullisen päätöksen saatuaan ryhtyy tarvittaviin toimiin vastuullisten henkilöiden saattamiseksi vastuuseen ja OLAFin uskottavuuden palauttamiseksi;

OLAFin uuden pääjohtajan nimittämismenettely

56.    pitää myönteisenä komission päätöstä täyttää OLAFin pääjohtajan virka julkisella hakuilmoituksella Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta valinta olisi asianmukainen ja uskottava ja jotta pääjohtajalle voidaan taata asianmukaiset toimivaltuudet ja riittävä uskottavuus;

57.    ottaa huomioon komission (1691. kokouksessa) 22. helmikuuta 2005 tekemän päätöksen uskoa juoksevien asioiden hoito nykyiselle pääjohtajalle uuden pääjohtajan nimittämiseen saakka;

58.    katsoo, että olisi ollut parempi, jos komissio olisi nimittänyt yhteisymmärryksessä parlamentin ja neuvoston kanssa väliaikaisen johtajan, jonka toimintavapaus ei olisi ollut rajoitettu; katsoo, että OLAF-asetukseen on lisättävä väliaikaisen johtajan nimitystä koskevia säännöksiä;

59.    muistuttaa, että se vaati jo komission kertomuksesta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toiminnan arvioinnista 4. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselmansa 55 kohdassa[14] laittamaan OLAFin pääjohtajan viran ajoissa julkiseen hakuun ja että nykyinen viive johtuu yksinomaan komissiosta, joka viivytteli aivan liian kauan ennen tarvittavien menettelyvaiheiden vireille panemista;

60.    pitää erittäin tärkeänä, ettei uusia tarpeettomia viivytyksiä enää tule ja että päätös uudesta pääjohtajasta tehdään mahdollisimman pian;

61.    korostaa, että komissio voi OLAF-asetuksen (EY) N:o 1073/1999 12 artiklan mukaisesti laatia luettelon vaaditut kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista vasta OLAFin valvontakomitean myönteisen lausunnon saatuaan, että valvontakomitealla on siis oltava mahdollisuus tarkastaa ja arvioida kaikki saapuneet hakemukset, ennen kuin komissio tältä pohjalta laatii luettelon soveltuvista hakijoista;

62.    korostaa, että komissio nimittää OLAFin pääjohtajan yhteisymmärryksessä parlamentin ja neuvoston kanssa, eli asiasta on päästävä sopimukseen; muistuttaa, että nämä säännöt laadittiin, koska OLAFin pääjohtajan laajat valtuudet (tutkimusten aloittaminen ja päättäminen, tietojen välittäminen kansallisille oikeusviranomaisille) eivät rajoitu vain komission jäseniin ja virkamiehiin, vaan ulottuvat myös parlamenttiin, neuvostoon sekä yhteisön muihin toimielimiin ja elimiin;

65.    odottaa, että kyseiset toimielimet noudattavat OLAFin uudesta pääjohtajasta päättäessään sellaista puolueettomuutta, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta, että vältytään edellisen nimityksen yhteydessä esiintyneiltä ilmiöiltä[15];

Tilintarkastustuomioistuimen kertomus ja lausunnot

64.    odottaa, että kauan sitten luvattu tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus on käytettävissä ajoissa, niin että sen tuloksia voidaan käyttää apuna pääjohtajan virkaa hakeneiden kuulemisessa;

65.    pyytää tilintarkastustuomioistuinta käsiteltävänä olevista lainsäädäntöehdotuksista EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan nojalla antamissaan lausunnoissa ottamaan huomioon erityisesti,

         a)      miten OLAFin riippumatonta tutkintatehtävää voidaan vahvistaa ja

         b)     voidaanko asiaankuuluvat OLAFin tutkintavaltuudet tiivistää yhteen ainoaan lainsäädäntötekstiin;

Edellisten vuosien huomautusten ja vaatimusten seuranta

66.    vaatii OLAFia jatkamaan marraskuussa 2004 alkanutta vuoropuhelua siitä, mitä tietoja parlamentilla on oikeus saada, jotta löydetään keino parlamentin valvontavaltuuksien täyttämiseksi niin, että varmistetaan OLAFin tutkimusten luottamuksellisuus;

67.    toteaa, että Eurostat-työryhmä käsitteli OLAFin kertomuskaudella 14 tapausta: neljä ulkoista ja kymmenen sisäistä tutkimusta, joista yhdeksän käsittely oli vielä kesken kesäkuussa 2004 – viisi tutkimustulosta on annettu edelleen Luxemburgin tai Ranskan lainvalvontaviranomaisille; odottaa komissiolta ja OLAFilta seurantaraporttia viimeistään 1. lokakuuta 2005;

68.    toteaa, että oikeuden päätöksen mukaan komission Wienin edustustossa on ollut työsopimuksia, joilla on kierretty voimassa olevia työ- ja sosiaalioikeudellisia säännöksiä; kysyy, mihin tuloksiin OLAFin tutkimukset ovat johtaneet ja millaisiin toimiin komissio on ryhtynyt; kysyy lisäksi, mitä kustannuksia komissiolle on jo kertynyt siitä, että kyseiset työoikeudelliset oikeudenkäynnit on hävitty ja sosiaalimaksuja maksettu jälkikäteen; kysyy lisäksi, mitä lisäkustannuksia vielä voi syntyä;

69.    ilmaisee tyytyväisyytensä eräissä jäsenvaltioissa tapahtuneeseen kehitykseen, kuten uusien säännösten antamiseen säännönvastaisuuksiin liittyvistä seuraamuksista;

70.    panee merkille, että todennäköinen rahoituksen väärinkäyttö Leonardo da Vinci
-ohjelmassa on tutkittu[16] ja asiakirjat on toimitettu Romanian lainvalvontaviranomaisille;

71.    panee merkille, että elävien nautojen viennissä Libanoniin[17] on aikaisemmin käytetty väärin vientitukia ja että Saksa, Ranska ja Itävalta ovat tehneet päätökset takaisinperinnästä;

72.    pahoittelee, että komissio ei ole vieläkään laatinut selvitystä, josta käy ilmi, mitä kansainvälisiä konsulttiyrityksiä komissio on työllistänyt suorien ja epäsuorien menojen alalla[18]; odottaa saavansa yleiskatsauksen 1. heinäkuuta 2005 mennessä;

73.    muistuttaa komissiota, että sitä on kehotettu antamaan parlamentille tiedonanto, jossa komissio tarkastelee, miten OLAF-tutkimuksissa käytettäville eri oikeudellisille välineille voitaisiin luoda yhteiset oikeudelliset puitteet[19];

74.    panee huolestuneena merkille tiedotusvälineissä esitetyt tiedot, joiden mukaan OLAF on todennut, että komission sisäinen huono hallinto Berlaymont-rakennuksen kunnostuksen yhteydessä on aiheuttanut jopa 180 miljoonan euron taloudelliset vahingot; kehottaa OLAFia selvittämään asiaintilan; odottaa komissiolta 1. syyskuuta 2005 mennessä tietoa siitä, mihin toimiin komissio on OLAFin kertomuksen perusteella ryhtynyt;

75.    on pettynyt siihen, että komissio ei ole reagoinut varainhoitovuoden 2002 (komissio) vastuuvapauspäätöslauselman 123 kohtaan, jossa todetaan komission sallivan sen, että virheellisesti tai tarkoituksellisesti väärin ilmoitettuja tavaroita ei oteta huomioon passituksessa, jolloin takuuta ei voida hyödyntää eikä asiakirjoja tarvitse lähettää takaisin saapumismaahan EU:ssa, mikä vaikeuttaa petosten torjuntaa; kehottaa komissiota jälleen kerran lopettamaan kyseisen käytännön välittömästi ja ehdottamaan tullikoodeksin muuttamista vastaavasti;

o

o o

76.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, OLAFin valvontakomitealle ja OLAFille.

• [1]  http://europa.eu.int/comm/anti_fraud/reports/olaf/2003-2004/en2.pdf.
• [2]  Asiakirja toimitettiin valiokunnan sihteeristölle sähköisesti ja on luettavissa ranskan kielellä OLAFin WWW-sivustossa.
• [3]  EUVL C 293, 30.11.2004.
• [4]  OLAFin ja sitä edeltävien organisaatioiden tutkimien tapausten taloudelliset tappiot arvioidaan 5,34 miljardiksi euroksi (katso SEC(2004)1370, liite II).
• [5]  OLAFin Case Management System osoittaa, että vuosina 1999–2004 perittiin takaisin 100 miljoonaa euroa. Se vastaa 1,87 prosenttia saman ajanjakson tappioista, jotka arvioidaan 5,34 miljardiksi euroksi.
• [6]  EUVL C 269, 4.11.2004.
• [7]  Katso yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petoksentorjunnasta – vuosikertomus 2002 30. maaliskuuta 2004 annetun päätöslauselman 22 kohta (EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 435).
• [8]  Kok. 1990, I-3603.
• [9]  KOM(2004)0489.
• [10]  EYVL L 145, 29.6.1995, s. 1.
• [11]  KOM(2004)0509.
• [12]  EYVL L 320, 28.11.1998, s. 1; katso myös EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, 54 artiklan 1 kohta sekä 57 artiklan 1 kohta.
• [13]  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
• [14]  EUVL C 89 E, 14.4.2004, s. 153.
• [15]  korostaa, että on vältettävä samaa tilannetta kuin vuonna 1999, jolloin menettelyn oikeudenmukaisuutta epäiltiin, ja yksi hakija veti hakemuksensa takaisin sen jälkeen, kun komission pääsihteeri oli etukäteen ilmaissut myönteisen mielipiteensä eräistä hakijoista;
• [16]  Katso edellä mainitun, 30. maaliskuuta 2004 annetun päätöslauselman 13 ja 14 kohta.
• [17]  Katso edellä mainitun, 30. maaliskuuta 2004 annetun päätöslauselman 23 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
• [18]  Katso edellä mainitun, 30. maaliskuuta 2004 annetun päätöslauselman 52 kohta.
• [19]  Katso edellä mainitun, 30. maaliskuuta 2004 annetun päätöslauselman 41 kohta.

ANNEX 1 - Traditional own resources (1999 – 2003)

Number of cases of fraud and irregularity reported by the Member States[1] to the Commission

Member States	1999	1999	2000	2000	2001	2001	2002	2002	2003	2003
	Cases	Amounts €	Cases	Amounts €	Cases	Amounts €	Cases	Amounts €	Cases	Amounts €
Austria	116	11 213 033	93	6 559 101	101	17 322 898	119	19 597 993	90	8 841 758
Belgium	294	9 956 308	306	7 438 093	296	7 421 364	484	28 372 440	470	20 847 020
Denmark	103	9 106 823	106	9 288 803	67	5 066 932	94	5 761 628	68	8 157 103
Finland	36	5 104 165	36	1 598 820	20	3 140 752	18	782 783	24	1 160 029
France	268	23 425 262	253	29 312 376	217	16 971 636	202	25 215 366	183	16 635 556
Germany	497	41 460 664	491	59 585 284	365	25 766 935	377	106 648 659	300	53 711 413
Greece	13	319 602	1	210 051	10	7 088 417	27	7 675 639	32	1 361 194
Ireland	40	7 833 465	38	1 882 401	34	1 376 401	44	4 136 553	32	2 340 846
Italy	295	14 700 766	228	39 717 946	207	98 688 810	309	40 177 849	226	76 292 783
Luxembourg	5	417 184	2	35 620			1	23 666	1	1 013 477
Netherlands	220	13 051 534	325	20 852 948	478	33 151 348	285	81 841 236	411	46 472 778
Portugal	14	526 374	19	1 306 757	11	1 489 355	15	2 004 205	22	2 197 568
Spain	119	8 157 274	116	8 534 724	134	29 705 373	121	11 447 554	213	26 448 366
Sweden	65	4 793 667	18	1 081 083	21	2 589 884	36	2 675 681	45	1 212 991
United Kingdom	538	107 537 273	507	337 165 303	238	10 830 541	203	5 545 308	336	3 269 886
Total	2 623	257 603 394	2 539	524 569 310	2 199	260 610 646	2 335	341 906 560	2 453	269 962 768

• [1]  Member States must notify cases of fraud and irregularity where the amounts exceed €10 000, in accordance with a Community obligation laid down in Article 6(5) of Regulation (EC, Euratom) No 1150/2000 of 22 May 2000.

ANNEX 2 - Traditional own resources

Cases of fraud and irregularity reported by Member States for 2003

(Amounts in euros)

Member States	Number of cases notified for 2003	Amounts established	Amounts as a % of EUR‑15 total	Average amount per case	Amounts recovered in cases notified for 2003	Amounts to be recovered[1]
(1)	(2)	(3)	(4)	(5) = (3) / (2)	(6)	(7)
Austria	90	8.841.758	3,28 %	98.2412	710.826	8.130.932
Belgium	470	20.847.020	7,72 %	44.355	1.590.590	19.256.430
Denmark	68	8.157.103	3,02 %	119.957	7.816.181	340.922
Finland	24	1.160.029	0,43 %	48.335	463.308	696.721
France	183	16.635.556	6,16 %	90.905	7.445.972	9.189.584
Germany	300	53.711.413	19,90 %	179.038	6.629.695	47.081.718
Greece	32	1.361.194	0,50 %	42.537	784.783	576.411
Ireland	32	2.340.846	0,87 %	73.151	1.343.922	996.924
Italy	226	76.292.783	28,26 %	337.579	2.599.864	73.692.919
Luxembourg	1	1.013.477	0,38 %	1.013.477	0	1.013.477
Netherlands	411	46.472.778	17,21 %	113.072	28.625.688	17.847.090
Portugal	22	2.197.568	0,81 %	99.889	589.811	1.607.757
Spain	213	26.448.366	9,80 %	124.171	12.689.179	13.759.187
Sweden	45	1.212.991	0,45 %	26.955	1.021.447	191.544
United Kingdom	336	3.269.886	1,21 %	9.732	545.055	2.724.831
EUR–15 TOTAL	2 453	269.962.768	100 %	110.054	72.856.461	197.106.307

• [1]             Of the overall established amount of € 269.962.768 (see column (3), only the amount of € 72.856.461 has so far been recovered. However, as recovery actions are ongoing, it would be wrong to conclude that the amount of € 197.106.307 still outstanding represents a loss to the Community budget.

ANNEX 3 - EAGGF GUARANTEE YEARS (1998 - 2003)

IRREGULARITIES COMMUNICATED BY THE MEMBER STATES

                                                                                                                                             (amounts in € 1.000)

YEAR	CASES	AMOUNT	% OF BUDGET	EAGGF-BUDGET
2003	3,237	169,724	0.39	43,606,858
2002	3,285	198,079	0.46	42,781,898
2001	2,415	140,685	0.34	41,866,940
2000	2,967	474,562	1.17	40,437,400
1999	2,697	232,154	0.59	39,540,800
1998	2,412	284,841	0.73	39,132,500

ANNEX 4 - EAGGF GUARANTEE (2003)

ANNEX 5 - Extract from the OLAF Anti-Fraud Information System (AFIS)

2003
country	1) Total EAGGF expenditure	2) cases	3) amount affected by irregularities	4) amount affected before payment	5) amount affected after payment	6) amount recovered	7) % 6) of 5)	8) balance to recover
BE	1.033.488.065	38	1.843.474	124.327	1.719.147	603.698	35,1	1.115.449
DK	1.224.872.041	82	1.607.015	149.988	1.457.027	598.194	41,1	858.833
DE	5.502.678.812	664	6.883.065	2.023.419	4.859.646	2.261.897	46,5	2.597.748
EL	2.751.401.744	35	4.749.973	0	4.749.973	329.582	6,9	4.420.391
ES	6.523.716.844	777	112.367.457	28.953	112.338.504	5.558.876	4,9	106.779.628
FR	10.324.409.839	729	12.221.826	942.317	11.279.509	1.755.723	15,6	9.523.786
IE	1.981.241.312	103	791.432	216.517	574.915	338.666	58,9	236.249
IT	5.383.306.327	124	16.896.556	91.645	16.804.911	2.337.767	13,9	14.467.144
LU	44.207.886	3	77.858	0	77.858	4.684	6,0	73.174
NL	1.343.773.695	106	2.098.136	241.493	1.856.642	1.199.741	64,6	656.901
AT	1.117.937.695	57	664.251	239.483	424.768	43.705	10,3	381.063
PT	866.829.229	136	3.203.582	8.954	3.194.628	542.901	17,0	2.651.727
FI	874.629.650	10	398.591	0	398.591	354.474	88,9	44.117
SE	898.692.735	103	1.056.715	843.904	212.811	168.048	79,0	44.763
UK	3.735.672.390	271	4.744.662	231.262	4.513.399	3.653.683	81,0	859.716
Total	43.606.858.264	3238	169.604.593	5.142.263	164.462.329	19.751.640	12,0	144.710.688

ANNEX 6 - EXPORT REFUNDS

2003
country	2) cases	3) amount affected by irregularities	4) amount affected before payment	5) amount affected after payment	6) amount recovered	7) % 6) of 5)	8) balance to recover
BE	10	1.177.846	19.371	1.158.475	65.641	5,7	1.092.834
DK	7	797.936	0	797.936	53.304	6,7	744.631
DE	301	1.926.035	726.705	1.199.330	824.764	68,8	374.566
EL	1	32.790	0	32.790	32.790	100,0	0
ES	46	8.694.350	0	8.694.350	808.817	9,3	7.885.533
FR	40	1.711.617	57.934	1.653.683	173.642	10,5	1.480.041
IE	7	103.084	23.000	80.084	46.704	58,3	33.380
IT	6	659.181	13.258	645.923	0	0,0	645.923
LU	0	0	0	0	0	-	0
NL	38	1.299.148	0	1.299.148	787.347	60,6	511.801
AT	54	645.512	239.483	406.029	43.705	10,8	362.324
PT	5	60.864	8.954	51.910	28.910	55,7	23.000
FI	0	0	0	0	0	-	0
SE	3	25.014	6.160	18.855	8.817	46,8	10.038
UK	11	381.180	0	381.180	351.274	92,2	29.906
Total	529	17.514.557	1.094.865	16.419.693	3.225.715	19,6	13.193.977

ANNEX 7 - EAGGF GUARANTEE

SITUATION OF RECOVERY IN CASES COMMUNICATED UNDER REGULATION (EEC) No 595/91

(amounts in € 1.000)

Member States	To be recovered cases communicated before 2003	To be recovered cases communicated in 2003	The subject of legal proceedings before 2003[1]	Amounts "irrecoverable" before 2003
B	71.350	1.115	21.431	722
DK	3.183	977	0	207
D	160.929	3.911	30.374	10.906
EL	72.377	1.587	33.326	5.744
E	183.855	109.169	70.824	58.009
F	64.133	9.633	39.724	2.688
IRL	3.312	326	888	609
I	1.439.883	14.497	532.743	145.337
L	25	73	0	0
NL	19.468	764	3.830	2.398
A	3.935	381	0	569
P	28.371	2.877	26.197	730
FIN	140	44	16	0
S	361	671	11	184
UK	35.019	2.199	12.366	6.240
TOTAL	2.086.341[2]	148.224[3]	771.730	234.343[4]

• [1]             Awaiting the outcome of judicial proceedings in national courts.
• [2]             As recovery actions are ongoing, it would be wrong to conclude that the amount of € 2.086.341 still outstanding represents a loss to the Community budget.
• [3]             The difference between the total amount indicated in Annex 4 and the total to be recovered in 2003 represents the part of money already recovered in 2003. As recovery actions may be ongoing, it would be wrong to conclude that the amount of € 148.224 still outstanding represents a loss to the Community budget.
• [4]             The sum of € 234.343 concerns cases awaiting formal decision in Clearance of Accounts procedure and is a part of the outstanding € 2.086.341 indicated in the column “To be recovered cases communicated before 2003”.

ANNEX 8 - STRUCTURAL ACTIONS (1997-2003)

TREND OF THE IRREGULARITIES* COMMUNICATED BY THE MEMBER STATES UNDER REGULATIONS (EC) Nos 1681/94 AND 1831/94 AND THEIR IMPACT ON THE BUDGET

Year	Number of cases	Amounts (x1000)	Part of budget	Total budget (x1000)
2003	2,487	482,215	1,57%	30,763,696
2002	4,656	614,094	2,01%	30,556,348
2001	1,194	201,549	0,68%	29,829,680
2000	1,217	114,227	0,45%	25,556,000
1999	698	120,633	0,39%	30,654,450
1998	407	42,838	0,15%	28,365,990
1997	309	57,070	0,22%	26,304,900

*         The concept of “irregularity includes “fraud”. The classification of fraud, meaning criminal behaviour, can only be made following a criminal procedure.

ANNEX 9 - STRUCTURAL ACTIONS (2003)

IRREGULARITIES COMMUNICATED BY MEMBER STATES UNDER REGULATIONS (EC) Nos 1681/94 AND 1831/94

Member States	Number of cases	Amounts involved (in 1.000 €)
B	8	1.742
DK	18	1.343
D	766	89.208
EL*	172	163.703
E	443	42.935
F	178	16.606
IRL	74	7.275
I	173	56.639
L	39	3.248
NL	52	9.527
A	38	3.232
P**	104	37.335
FIN	33	1.512
S	73	1.269
UK	316	46.640
Total	2487	482.215

*         Includes 36 cases concerning the Cohesion Fund.

**       Includes 12 cases concerning the Cohesion Fund.

ANNEX 10 - STRUCTURAL ACTIONS

RECOVERY SITUATION FOR CASES COMMUNICATED UNDER REGULATIONS (EC) Nos 1681/94 AND 1831/94

(amounts in 1.000€)

Member State	Total to be recovered before 2003	Total to be recovered 2003
BELGIQUE	1.477	1.637
DANMARK	4.558	1.339
DEUTSCHLAND	333.620	65.552
ESPAÑA	43.291	14.209
FRANCE	15.056	9.062
ELLAS	7.087	9.877
IRELAND	7.363	1.352
ITALIA	132.338	38.539
LUXEMBOURG	0	9
NEDERLAND	5.194	1.888
ÖSTERREICH	416	2.162
PORTUGAL	15.447	29.370
SUOMI FINLAND	525	424
SVERIGE	311	238
UNITED KINGDOM	55.308	28.255
TOTAL	621.993[1]	203.915[2]

• [1]             As recovery actions are ongoing, it would be wrong to conclude that the amount of € 621.993 still outstanding represents a loss to the Community budget.
• [2]             The difference between the total amount indicated in Annex 7 and the total to be recovered in 2003 represents the part of money already recovered in 2003. As recovery actions are ongoing, it would be wrong to conclude that the amount of € 203.915 still outstanding represents a loss to the Community budget.

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.3.2005)

talousarvion valvontavaliokunnalle

yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta
(2004/2198(INI))

Valmistelija: Vladimír Železný

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa komissiota, että tämänhetkisten talousarvion rajoitusten uhatessa yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta yhdessä ovat ehdottoman välttämättömiä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden rahoitusosuutta käytetään avoimesti, vastuullisesti ja tehokkaasti;

2.  pahoittelee, että komission asetuksen (EY) N:o 1681/94[1] tulkintaa koskevia ongelmia ei ole vielä täysin ratkaistu, ja on pettynyt siihen, että puolet jäsenvaltioista ei ilmoittanut OLAFille havaituista säännönvastaisuuksista asetetussa määräajassa eikä antanut tarvittavia tietoja taloudellisten resurssien käytöstä rakennetoimien rahoituksen yhteydessä tai antoi ne riittämättöminä, minkä vuoksi Euroopan komission kyseistä tietokantaa ei voida päivittää;

3.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet parantaakseen rakennerahastojen valvonta- ja hallintojärjestelmiä ja varmistaakseen, että petosten riski vähenee merkittävästi ja että asetuksen (EY) N:o 1681/94 säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti, erityisesti mitä tulee oikea-aikaista, selkeää ja täydellistä tiedoksiantoa koskevaan menettelyyn;

4.  kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään saada kaikki jäsenvaltiot, etenkin kymmenen uutta jäsenvaltiota sekä ehdokasmaat tietoisiksi yhteisön etujen turvaamisen ja petostentorjunnan kannalta keskeisistä tavoitteista sekä sitoutumaan niiden täytäntöönpanoon, joihin kuuluu erityisesti toimielinten välisen yhteistyön tehostaminen korruption ja petosten ehkäisemiseksi rakenne- ja koheesiopolitiikan piirissä siten, että parannetaan avoimuutta ja jäsenvaltioiden voimassa olevia valvontajärjestelmiä koskevien, paikan päällä tehtävien tarkastusten laatua sekä tehdään säännöllisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen laatimien eri hankkeisiin liittyvien varainhoitokertomusten ennakkoarviointeja ja jälkikäteistarkistuksia;

5.  kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että petoksiin, jotka kohdistuvat yhteisön ja jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin etenkin rakenne- ja koheesiopolitiikkaan liittyvien yhteisrahoitettujen hankkeiden yhteydessä, sovelletaan ankaria oikeudellisia seuraamuksia;

6.  kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään tiiviisti komission ja ETSC:n[2] kanssa eurokolikoiden tekniseksi suojaamiseksi väärennykseltä sekä perustamaan Perikles‑ohjelman[3] yhteyteen alueellisia koulutus- ja tukikeskuksia, jotta taataan alueellisten viranomaisten (poliisiviranomaiset ja vastuulliset alueelliset tai kansalliset viranomaiset) osallistuminen rahan väärentämisen torjuntaan.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta
Menettelynumero	2004/2198(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	CONT
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 18.11.2004
Tehostettu yhteistyö	–
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Vladimír Železný 31.1.2005
Valiokuntakäsittely	31.1.2005
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	15.3.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		yksimielisesti 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Adam Jerzy Bielan, Jana Bobošíková, Graham Booth, Bernadette Bourzai, Bairbre de Brún, Giovanni Claudio Fava, Gerardo Galeote Quecedo, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Zita Gurmai, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Konstantinos Hatzidakis, Jim Higgins, Carlos José Iturgaiz Angulo, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Sérgio Marques, Francesco Musotto, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Elisabeth Schroedter, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Margie Sudre, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Březina, Ole Christensen, Mojca Drčar Murko, Louis Grech, Eluned Morgan, Mirosław Mariusz Piotrowski, Richard Seeber, László Surján
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Komission asetus (EY) N:o 1681/94, annettu 11 päivänä heinäkuuta 1994, rakennepolitiikan rahoituksen epäsäännönmukaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta (EUVL L 178, 12.7.1994, s. 13).
• [2]  Lyhenne viittaa Euroopan teknis-tieteelliseen keskukseen.
• [3]  Neuvoston päätös 2001/923/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) (EYVL L 339, 21.12.2001, s. 50).

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.3.2005)

talousarvion valvontavaliokunnalle

yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta
(2004/2198(INI))

Valmistelija: Katerina Batzeli

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  edellyttää, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta koskevassa uudessa asetuksessa yksinkertaistetaan maatalouspolitiikan soveltamista, vähennetään byrokratiaa, lisätään avoimuutta ja tehostetaan yhteisön varojen hallinnointia;

2.  arvioi, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen, jonka myötä tuotantotuesta on siirrytty tilatukijärjestelmään, pitäisi vähentää petosten ja väärinkäytösten riskiä; toteaa kuitenkin, että järjestelmän monimutkaisuus ja sen erilainen soveltaminen jäsenvaltioissa edellyttävät tehokkaan ja avoimen valvontajärjestelmän luomista; katsoo, että järjestelmä ei saa johtaa siihen, että rajojen yli toimivien maanviljelijöiden palkkiot laskevat tai että he saavat säännöissä määrättyä enemmän tukea jäsenvaltioiden välisten täytäntöönpanoerojen vuoksi;

3.  katsoo, että valvontajärjestelmien tehokkuuden ja avoimuuden rinnalla on huolehdittava myös tarkastusten ja valvontajärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta; pyytää komissiota laatimaan selvityksen yhteisessä maatalouspolitiikassa toteutettavien tarkastusten ja valvontajärjestelmien kustannuksista ja hyödyistä ja toimittamaan sen Euroopan parlamentille;

4.  on huolestunut siitä, että säännönvastaisten maksujen takaisinperintäaste on yhä edelleen alhainen ja että todella takaisin perittyjen maksujen prosenttiosuuksissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota toteuttamaan aiheellisia toimenpiteitä, jotka johtavat huomattaviin parannuksiin näissä asioissa;

5.  toivoo, että erityisryhmä, joka perustettiin vuonna 2003 tutkimaan vuotta 1999 edeltävät tapaukset, auttaa selvittämään osan saamattomista maksuista;

6.  ilmaisee tyytyväisyytensä eräissä jäsenvaltioissa tapahtuneeseen kehitykseen, kuten uusien säännösten antamiseen säännönvastaisuuksiin liittyvistä seuraamuksista;

7.  kehottaa jäsenvaltioita pitämään yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien saamisten takaisinperimistä yhtä tärkeänä kuin kansallisten tukien takaisinperintää; katsoo, että säännönvastaisten maksujen summa voitaisiin periä muista maksuista, joita yhteisö suorittaa edunsaajalle;

8.  katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi vastata osittain säännönvastaisista maksuista aiheutuneista kustannuksista, jotka ovat kohtuullisen ajan jälkeen yhä saamatta eikä niiden tileistä poistamista ole ehdotettu ja on näytetty toteen, että jäsenvaltio on vastuussa perimättä jättämisestä;

9.  kehottaa komissioita käyttämään objektiivisia kriteereitä sen määrittämiseksi, vastaavatko jäsenvaltiot aiheettomasti suoritetuista ja takaisinperimättömistä maksuista aiheutuneista menetyksistä vai katetaanko ne yhteisön talousarviosta;

10. toivoo, että petostyyppejä ja havaitsemismenetelmiä koskevia määritelmiä yksinkertaistetaan; pyytää komissiota tässä yhteydessä määrittelemään selvästi ja yksiselitteisesti maatalouspääosaston ja OLAFin toimivallanjaon;

11. huomauttaa, että epävarmuus tarttuvien eläintautien torjuntaan liittyvistä karjankasvattajien korvauksista voi vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sillä korvausten suuruus voi yhden taudinpurkauksen aikana vaihdella teurastuspaikan mukaan; kehottaa komissiota poistamaan nämä puutteet ottamalla käyttöön korvausjärjestelmän, jossa unioni, kansalliset viranomaiset ja maatalousala huolehtivat torjuntakustannuksista kaikissa jäsenvaltioissa vertailukelpoisella tavalla;

12. toistaa pyyntönsä komissiolle, että se laatisi kertomuksen mustan listan heikkouksista (neuvoston asetus (EY) N:o 1469/95, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1995, eräiden EMOTR:n tukiosastosta rahoitettujen toimien edunsaajien osalta toteutettavista toimenpiteistä[1]);

13. toivoo, että tämän kertomuksen pohjalta syntyisi keskustelua siitä, tulisiko mustan listan järjestelmää muuttaa huomattavasti vai olisiko se korvattava tehokkaammalla välineellä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta
Menettelynumero	(2004/2198(INI))
Asiasta vastaava valiokunta	CONT
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto                Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI   18.11.2004
Tehostettu yhteistyö	-
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Katerina Batzeli 20.1.2005
Valiokuntakäsittely	14.3.2005	16.3.2005
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	16.3.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		35 - -
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Filip Adwent, Marie-Hélène Aubert, Sergio Berlato, Thijs Berman, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Joseph Daul , Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Michl Ebner, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, María Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Albert Jan Maat, Diamanto Manolakou, Mairead McGuinness, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Czesław Adam Siekierski, Csaba Sándor Tabajdi, Marc Tarabella, Kyösti Tapio Virrankoski ja Janusz Wojciechowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Béla Glattfelder, Gábor Harangozó, Astrid Lulling, Markus Pieper, Karin Resetarits ja Struan Stevenson
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	-

• [1]  EYVL L 145, 29.6.1995, s. 1.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta
Menettelynumero	2004/2198(INI)
Työjärjestyksen artikla	45 art.
Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 18.11.2004
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 18.11.2004		AGRI 18.11.2004			LIBE 18.11.2004	JURI 18.11.2004		PECH 18.11.2004
	IMCO 18.11.2004		ECON 18.11.2004
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	LIBE 21.2.2005		JURI 24.11.2004			PECH 24.11.2004	IMCO 30.11.2004		ECON 25.10.2004
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Herbert Bösch 22.9.2004
Valiokuntakäsittely	15.3.2005
Hyväksytty (pvä)	9.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:			24 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Paul van Buitenen, Simon Busuttil, Mogens N.J. Camre, Paulo Casaca, Lorenzo Cesa, Petr Duchoň, Szabolcs Fazakas, Markus Ferber, Ingeborg Gräßle, Ona Juknevičienė, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Nils Lundgren, Hans-Peter Martin, Jan Mulder, José Javier Pomés Ruiz, Bart Staes, Alexander Stubb ja Kyösti Tapio Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Bill Newton Dunn, Carl Schlyter ja Janusz Wojciechowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Stavros Arnaoutakis, Armando Dionisi, Anna Ibrisagic ja Antonio Tajani
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6	17.5.2005					A6-0151/2005