VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä

2.6.2005 - (KOM(2004)0492 - 2004/0163(AVC))

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Konstantinos Hatzidakis

Tarkistukset

• 001-004 (PDF - 76 KB)
• 001-004 (DOC - 121 KB)
• 005-006 (PDF - 72 KB)
• 005-006 (DOC - 114 KB)
• 007-007 (PDF - 70 KB)
• 007-007 (DOC - 112 KB)
• 008-008 (PDF - 73 KB)
• 008-008 (DOC - 112 KB)
• 009-011 (PDF - 74 KB)
• 009-011 (DOC - 48 KB)
• 012-022 (PDF - 93 KB)
• 012-022 (DOC - 69 KB)
• 023-023 (PDF - 70 KB)
• 023-023 (DOC - 111 KB)
• 024-027 (PDF - 76 KB)
• 024-027 (DOC - 52 KB)
• 028-034 (PDF - 87 KB)
• 028-034 (DOC - 59 KB)
• 035-039 (PDF - 81 KB)
• 035-039 (DOC - 52 KB)
• 040-040 (PDF - 71 KB)
• 040-040 (DOC - 43 KB)
• 041-041 (PDF - 72 KB)
• 041-041 (DOC - 43 KB)
• 042-046 (PDF - 81 KB)
• 042-046 (DOC - 53 KB)
• 047-047 (PDF - 66 KB)
• 047-047 (DOC - 44 KB)
• 048-049 (PDF - 74 KB)
• 048-049 (DOC - 46 KB)
• 050-050 (PDF - 69 KB)
• 050-050 (DOC - 44 KB)
• 051-055 (PDF - 86 KB)
• 051-055 (DOC - 56 KB)
• 056-056 (PDF - 70 KB)
• 056-056 (DOC - 44 KB)
• 057-057 (PDF - 69 KB)
• 057-057 (DOC - 111 KB)
• 058-058 (PDF - 67 KB)
• 058-058 (DOC - 43 KB)
• 059-059 (PDF - 74 KB)
• 059-059 (DOC - 44 KB)
• 060-062 (PDF - 74 KB)
• 060-062 (DOC - 48 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä

(KOM(2004)0492 - 2004/0163(AVC))

Euroopan parlamentti, joka

–     ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC)),

–     ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 161 artiklan,

–    ottaa huomioon kolmannesta taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kertomuksesta 22 päivänä huhtikuuta 2004 annetun päätöslauselmansa [1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 75 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan väliaikamietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kalatalousvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0177/2005),

1.  katsoo, että asetusehdotus on pääosiltaan yhdenmukainen 22 päivänä huhtikuuta 2004 annetun päätöslauselman kanssa, eikä näin ollen puolla enää suoraan komission ehdotuksia, vaan viittaa erityisesti asiakirjan käsittelyyn neuvostossa ja kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon jäljempänä esitettävät erityiset suositukset;

2.  kehottaa mainitsemaan uudella kaudella taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden yhteydessä aina alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitteen ja kiinnittämään erityistä huomiota tämän käsitteen kehittämiseen;

3.  hylkää kaikki merkittävät muutokset komission ehdotuksen yleisrakenteeseen ja erityisesti pyrkimykset kansallistaa uudelleen unionin aluepolitiikkaa kokonaisuudessaan tai osittain (osasto 1);

4.  hylkää pyrkimykset vähätellä vahvan alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen merkitystä, ja kannattaa sitä, että siinä keskitytään saatavuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä tietoyhteiskuntaan; kehottaa koordinoimaan tiiviisti näitä painopistealueita yhdessä muiden yhteisön ohjelmien ja politiikkojen kanssa, ennen kaikkea Lissabonin strategian kanssa;

5.  kehottaa laajentamaan luonnollisesta vaikutuksesta kärsivien alueiden mahdollisuutta osallistua myös lähentymistavoitteen toimiin lisäämättä kuitenkaan näille alueille tarkoitettuja yhteisön varoja (6 artiklan 2 kohta);

6.  korostaa, että on tärkeää luoda uuteen eurooppalaiseen alueelliseen yhteistyötavoitteeseen kolmijakoinen rakenne, joka koostuu valtioiden välisestä, rajat ylittävästä ja alueiden välisestä yhteistyöstä; kehottaa näin ollen sisällyttämään alueiden välisen yhteistyön tämän tavoitteen itsenäiseksi osaksi nykyisen Interreg IIIc -ohjelman tavoin;

7.  katsoo, että eurooppalaisen alueellisen yhteistyötavoitteen kokonaisbudjetti on säilytettävä ennallaan, ja panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että komission ehdotuksessa painotetaan rajat ylittävää yhteistyötä;

8.  vastustaa kiistanalaisen 150 kilometrin rajan pakollista käyttöönottoa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia varten tukikelpoisten merialueiden määrittämiseksi; kehottaa lisäksi ryhtymään erityisiin toimiin sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin rajoilla sijaitsevat syrjäiset alueet voivat osallistua näihin ohjelmiin;

9.  hylkää kaikki kumppanuusperiaatteen heikentämispyrkimykset, joita alkuperäisessä ehdotuksessa kaavailtiin, ennen kaikkea ohjelmien strategisen suunnittelun ja seurannan suhteen; kehottaa erityisesti säilyttämään luettelon asianmukaisista elimistä (10 artiklan 1 kohdan c alakohta);

10. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan yhteyksiä alueellisten, paikallisten ja kaupunkialueiden kumppaneiden välillä, jotta sekä ohjelmien valmistelussa että niiden täytäntöönpanossa käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi niiden erityistietoja; pyytää tässä yhteydessä, että valtuudet hajautetaan mahdollisimman laajasti liiallisen hallinnollisen taakan välttämiseksi (10 artikla);

11. kehottaa laajentamaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon periaatteen soveltamisalaa, jotta voitaisiin estää sukupuoleen, rotuun tai etniseen syntyperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintä, ja erityisesti varmistamaan, että vammaisten osallistumismahdollisuudet ovat edellytys rahastosta saatavalle rahoitustuelle ja että niitä edistetään rahastotoimien täytäntöönpanon eri vaiheissa (14 artikla);

12. vaatii, että rahastojen arvioinneissa mainitaan myös edistysaskeleet, jotka on saavutettu naisten ja miesten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä kaikkinaisen syrjinnän torjunnassa;

13. kehottaa torjumaan määrätietoisesti kaikki pyrkimykset mukauttaa ehdotettua rahoituskehystä, mukaan lukien kokonaismäärärahat ja eri tavoitteiden ja niiden osien mukaan jaetut määrärahat, mutta katsoo tästä riippumatta, että komission esittämät määrärahojen määrät eri tavoitteisiin edustavat eri intressejä oikeudenmukaisesti (15–22 artikla);

14. katsoo, että koska monet EU:n alueet tarvitsevat kipeästi rakennerahastojen varoja uudella ohjelmointikaudella, kaikki koheesiopolitiikkaan osoitetut määrärahat olisi käytettävä tähän tarkoitukseen; kehottaa sen vuoksi tarjoamaan mahdollisuuden käyttää uudelleen n+2 -säännöstä johtuvat alaotsakkeen 1b hyödyntämättömät varat alueisiin, jotka voivat käyttää ne tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalta;

15. kehottaa perustamaan erityisiä korvausmekanismeja alueille tai jäsenvaltioille, jotka ovat vaarassa kärsiä tuntuvia taloudellisia menetyksiä määrärahojen osoittamista koskevan komission ehdotuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien poikkeavuuksien vuoksi;

16. katsoo, että seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen komissio vahvistaa tarvittaessa asetusehdotuksessa olevat määrät tai antaa mukautetut määrät Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäviksi varmistaen siten, että enimmäismääriä noudatetaan;

17. muistuttaa, että rahastoissa on noudatettava varainhoitoasetuksen määräyksiä, ja korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava avoimuutta ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

18. kehottaa säilyttämään yhteisön koheesiopolitiikan selkeät ja kattavat strategiset suuntaviivat, jotka on annettava perustamissopimuksen 161 artiklan mukaista menettelyä noudattaen; kehottaa lisäksi laatimaan väliraportin samaa menettelyä noudattaen, jollei Euroopan perustuslakia koskeva sopimus ole tullut voimaan, ja siinä tapauksessa on sovellettava III-223 artiklaa, jotta voidaan toteuttaa lainsäädäntöä koskevaa yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa (23–24 artikla);

19. kehottaa sisällyttämään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevat päätökset (päätökset N:o 884/2004/EY ja N:o 1692/96/EY) asetuksen 23 artiklan 3 kohtaan;

20. pyytää, että yleisasetukseen sisällytetään tiiviimpi yhteys Euroopan kestävän kehityksen strategiaan (23 artikla); pyytää tässä yhteydessä jäsenvaltioita osoittamaan kansallisissa strategisissa viitekehyksissään, miten ne aikovat rahoittaa ympäristötarpeet erityisesti tukemalla Natura 2000 -verkkoa, täytäntöönpanemalla vesipuitedirektiivin ja pyrkimällä Kioton tavoitteisiin, joko yhteisön määrärahoilla tai omilla määrärahoillaan (25 artikla);

21. toistaa vaatimuksen, jonka mukaan vakavista ja pysyvistä luontoon tai ilmastoon liittyvistä haitoista tai väestötieteellisistä haitoista kärsiviä alueita, kuten saari-, vuori- ja rajaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita, ennen kaikkea erittäin harvaan asuttuja unionin pohjoisia alueita, olisi kohdeltava tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti (johdanto-osan 12 kappale); kehottaa myös lisäämään viittauksen näihin alueisiin alueellisiin ja temaattisiin ensisijaisiin toimiin, joita on täsmennettävä kansallisen strategisen viitekehyksen strategisessa jaksossa (25 artikla);

22. kehottaa uusia jäsenvaltioita Maltaa ja Kyprosta vastaanottamaan riittävästi taloudellista tukea saariaseman, syrjäisyyden ja tasaveroisen kohtelun periaatteiden pohjalta, jotta ne kykenevät kohtaamaan Euroopan unionin äärialueilla sijaitsevien saarien erityisiä ongelmia;

23. tukee voimakkaasti komission ehdottamia syrjäisimmille alueille kohdistettuja 1,1 miljardin euron erityistoimia samoin kuin mahdollisuutta rahoittaa toimenpideapua, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta laaditun asetusluonnoksen 11 artiklassa säädetään; kehottaa panemaan käytännössä täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa esitetyn vaatimuksen syrjäisimpien alueiden erityiskohtelusta rakennerahastojen hyödyntämisen suhteen, mukaan lukien alueet, joiden BKT on jo noussut yli 75 prosenttiin yhteisön keskiarvosta;

24. kehottaa säilyttämään kansallisen strategisen viitekehyksen, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä 10 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa ja josta on säädettävä kumppanuuden yhteydessä sovitulla komission päätöksellä (26 artikla);

25. kehottaa lisäämään mahdollisuuden tarkistaa kansallista strategista viitekehystä (26 artikla);

26. kehottaa selkeyttämään strategista seurantaa siten, että jäsenvaltiot ja komissio laativat raportit joka toinen vuosi (27 ja 28 artikla); sekä kehottaa tässä yhteydessä järjestämään kahden vuoden välein strategisen foorumin, johon osallistuvat Euroopan parlamentti, komissio, alueiden komitea ja jäsenvaltiot (29 artikla);

27. kehottaa lisäämään ESR:sta ja EAKR:sta rahoitettavien toisen rahaston toiminta-alaan kuuluvien toimenpiteiden osuuden viidestä kymmeneen prosenttiin yhdestä rahastosta rahoitettavasta toimenpideohjelmasta (33 artikla); ehdottaa kuitenkin, että tietyissä olosuhteissa komissio voisi myöntää luvan sille, että sama hallinnoiva viranomainen hallinnoi useampaa interventiota, mutta tällöin olisi sovellettava kymmenen prosentin enimmäismäärää;

28. kehottaa säilyttämään kaupunkeihin liittyvän ulottuvuuden ja erityisesti kaupunkien kestävän kehittämisen korostamiseksi rakennerahastoista rahoitettavia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen toimenpideohjelmia koskevan vaatimuksen tietojen toimittamisesta kaupunkeihin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien luettelo valituista kaupunkialueista ja menettelyt vastuun siirtämiseksi kaupunkiviranomaisille; sekä kehottaa liittämään nämä menettelyt alueellisen ja paikallisen kumppanuuden yhteyteen; katsoo, että rahoituksen on vastattava vähintään tasoa, johon kaupunkialueilla on oikeus nykyisen lainsäädännön perusteella (36 artikla);

29. ottaa huomioon pienten ja mikro-yritysten, erityisesti käsiteollisuusyritysten, merkityksen lähentymisessä ja alueellisessa kehityksessä sekä niiden tehtävän työllisyyden lisäämisessä, sillä on varmistettava, että kolmessa rahastossa otetaan huomioon pienten ja mikro-yritysten painopistealueet ja että niissä edistetään vuonna 2000 järjestetyn Santa Maria de Feiran Eurooppa-neuvoston hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan päämäärien ja toimintalinjojen täytäntöönpanoa;

30. katsoo, että strategista ympäristöarviointia varten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä kansallisen strategisen viitekehyksen ja toimintaohjelmien järjestelyt ja varmistettava tärkeiden infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutusten oikea-aikainen arviointi; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että mittavat infrastruktuurihankkeet eivät ole ristiriidassa ympäristönsuojelun ja ympäristön parantamisen kanssa (38–40 artikla);

31. kehottaa seuraamaan yhdenmukaista lähestymistapaa ja noudattamaan rakennerahastojen menettelyjä muuttaessaan nykyiset naapuruusohjelmat ohjelmiksi, jotka sisältyvät unionin ulkorajoja koskeviin uusiin yhteistyövälineisiin (ENPI ja IPA);

32. kehottaa säilyttämään ehdotuksen yhteisön laatu- ja suoritusvarauksesta menetelmänä, jolla palkitaan edistyksestä, koheesiorahasto mukaan luettuna; kehottaa kuitenkin soveltamaan oikeudenmukaisia, objektiivisia, avoimia ja yhteisesti hyväksyttyjä perusteita, joilla voidaan varmistaa kyseisen tavoitteen saavuttaminen (48 artikla);

33. kehottaa vaatimaan ja tunnustamaan selvästi vammaisten henkilöiden osallistumista strategisiin suuntaviivoihin liittyviin toimiin ja kyseisten suuntaviivojen edellyttämään arviointiprosessiin koskevan periaatteen ja käytännön;

34. kehottaa, että jäsenvaltiot voivat halutessaan säilyttää kansallisen varauksen ennakoimattomia menoja varten, ja suosittaa samalla noudattamaan varauksen käytössä suurempaa joustavuutta (49 artikla);

35. torjuu pyrkimykset muuttaa ehdotettuja yhteisrahoitusosuuksia (51 artikla) mutta kehottaa samalla kaksinkertaistamaan enimmäistason ja -määrän kymmeneen prosenttiin niille alueille, jotka kärsivät useammasta ehdotuksessa tarkoitetusta maantieteellisestä tai luonnonhaitasta (52 artikla);

36. tukee voimakkaasti kaikkia kannustimia, joita tarjotaan yksityisen pääoman käyttöönottamiseksi ja julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien edistämiseksi uudella ohjelmointikaudella (50 artiklan d kohta ja 54 artikla); katsoo, että yhteisön yhteisrahoituksen tason laskenta osuutena yksinomaan ilmoitetuista julkisista menoista on tämän asetuksen tärkeä selkeyttävä ehdotus, jolla varmistetaan paremmin täydentävyyden periaatteen soveltaminen; kehottaa samalla säilyttämään joustavuuden, joka saavutetaan laskemalla yhteisrahoituksen taso kullekin painopisteelle kunkin toimen asemesta (51 ja 76 artikla); korostaa kuitenkin, että yhteisrahoituksen tason laskenta ei saa vaarantaa kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tuottamattomien järjestöjen osallistumista rakennerahastojen toimintaan;

37. katsoo, että komission ehdotus taloudellisten korjausten määräämisestä yrityksille, jotka siirtävät toimintansa, on erittäin tärkeä toimenpide, jotta kyseisten alueiden taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion vahvistaminen ei vaarannu; ehdottaa muodostamaan seurantajärjestelmiä toiminnan siirtämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten määrällistämiseksi, jotta voidaan määrittää vastaavat asianmukaiset seuraamukset; kehottaa samalla ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yritykset, joille on myönnetty yhteisön rahoitusta, eivät siirrä toimintaansa pitkän ja ennalta määritetyn ajanjakson kuluessa;

38. kehottaa laatimaan säännöksen, jolla estetään sellaisten toimien yhteisrahoittaminen, jotka johtavat huomattaviin työpaikkojen menetyksiin tai nykyisissä toimipaikoissa sijaitsevien tuotantolaitosten sulkemiseen;

39. kehottaa lisäämään viittauksen tarpeeseen käyttää korkeatasoista hankkeiden hallinto- ja valvontajärjestelmää, joka on olennainen seikka varmistettaessa hankkeiden pysyminen aikataulun ja budjetin rajoissa (57 artikla);

40. kehottaa, että suhteellisuusperiaatetta sovelletaan tehokkaasti ohjelmatyöhön (31–37 artikla), arviointeihin (45 artikla), hallinnointiin, seurantaan ja valvontaan (57–73 artikla) ohjelmien koon mukaisesti; katsoo lisäksi, että näillä aloilla olisi sovellettava kaikkiin ohjelmiin yksinkertaistamista koskevaa periaatetta;

41. panee merkille, että komissio ja jäsenvaltiot jakavat vastuun rakennerahastoista; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vuosittain ilmoituksen, jossa ne vakuuttavat, että Euroopan unionin veronmaksajien rahoja on käytetty laillisesti ja avoimesti; pyytää, että jäsenvaltioiden valtiovarainministerit allekirjoittavat kyseiset ilmoitukset;

42. kehottaa säilyttämään suhteellisissa valvontajärjestelmissä ehdotetut rajoitukset (yhteisrahoitusosuus kustannuksista enintään 33 % ja 250 miljoonaa euroa), joiden puitteissa komissio ei sovella järjestelmällistä valvontaa; ja kehottaa kuitenkin ottamaan huomioon eri rahastojen erityispiirteet (73 artikla);

43. torjuu kaikki muutokset ehdotettuihin ennakkomaksumääriin (81 artikla);

44. torjuu kaikki rakennerahastojen N+2 -sääntöön kohdistuvat sellaiset heikentämispyrkimykset, jotka eivät liity jo ehdotettuun joustavuuteen suurhankkeiden kohdalla, koska tämän säännön edut ovat käyneet ilmi kuluvan ohjelmakauden aikana sen tehokkuudessa parantaa varojen tehokasta käyttöä (93 artikla); kehottaa kuitenkin sallimaan entistä suuremman joustavuuden koheesiorahaston ollessa kyseessä;

45. kehottaa noudattamaan suurempaa joustavuutta ja laajentamaan jäsenvaltioille ehdotettua kahden kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa ne voivat osoittaa rahoitusoikaisun vääräksi; kehottaa soveltamaan tähän määräaikaan vaihtelevuutta, joka perustuu havaitun ongelman vakavuuteen (100 artikla);

46. torjuu kaikki pyrkimykset hyväksyä yhteisön rahoitusosuutta laskettaessa tukikelpoisiksi menoja, jotka eivät liity investointeihin, kuten asumiskustannukset; katsoo kuitenkin, että kustannukset, jotka liittyvät yhteiskunnan tukemien asuntojen kunnostamiseen energian säästämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi, olisi sisällytettävä tukikelpoisiin menoihin;

47. torjuu kaikki pyrkimykset pienentää lähentymisalueille tarkoitettua valtiontuen enimmäismäärää, mukaan lukien tilastovaikutuksen alaiset alueet; kehottaa näin ollen kohtelemaan tasaveroisesti kaikkia alueita, joita lähentymistavoite koskee, tukisääntöjen suhteen ja soveltamaan niihin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaa; kehottaa lisäksi noudattamaan asteittaista tuen enimmäismäärien siirtymäaikaa luonnonhaitoista kärsivien alueiden osalta; korostaa, että on edelleen otettava huomioon alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonhaittoihin ja maantieteellisiin haittoihin sovellettaessa valtiontukea lähentymistavoitteen ulkopuolisiin alueisiin;

48. kehottaa puhemiestä vaatimaan lisäneuvotteluja neuvoston kanssa työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

49. kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

• [1]  EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1000.

PERUSTELUT

Johdanto

Tämä luonnos väliaikaisesta mietinnöstä on jatkoa Euroopan parlamentin mietinnölle ja päätöslauselmalle komission kolmannesta sosiaalista ja taloudellista koheesiota koskevasta kertomuksesta[1] ja esittelijän joulukuussa 2004 laatimalle työasiakirjalle.[2]

Tämän asiakirjan tarkoituksena ei ole toistaa kahdessa aiemmassa asiakirjassa esitettyjä perusteluja, vaan pikemminkin edistää mahdollisimman tiiviisti parlamentin tärkeimmiksi katsomia toimia Euroopan rakennerahaston uudistamisessa. Tämän vuoksi päätöslauselma on tarkoituksella rajattu konkreettisiin “suosituksiin” seikoista, jotka olisi liitettävä yleisasetukseen. Tähän asiakirjaan ei ole liitetty johdanto-osan kappaleita eikä laajoja periaatteellisia kannanottoja, vaan ainoastaan kehotuksia toimiksi.

Nämä kehotukset koskevat sekä suoraan komission ehdotuksia että esittelijän saamia tietoja siitä, missä vaiheessa käsittely on ministerineuvostossa. Komission ehdotuksen ja Euroopan parlamentin jo aiemmin hyväksymien kannanottojen välillä on erittäin suuri yhteneväisyys. Useita muutos- ja lisäyskehotuksia on kuitenkin annettu. Parlamentti voi suositella neuvoston suhteen vastaavaa toimintatapaa, silloin kun keskustelu näyttää olevan oikeansuuntainen. Silloin kun näin ei ole, parlamentti voi lähinnä pyrkiä estämään kielteisen kehityksen ilmoittamalla vastustavansa sitä ja voi viime kädessä myös evätä hyväksymisensä, jos se katsoo, ettei voi poliittisesti hyväksyä neuvoston kantaa.

Mikä siis on peruslinja?

Poliittinen tärkeysjärjestys

Euroopan parlamentti on moneen kertaan korostanut tarvetta laatia luotettava vähimmäistalousarvio tulevan koheesiopolitiikan toteuttamista varten. Tämän vuoksi se torjuu kaikki pyrkimykset katsoa, että Euroopan aluepolitiikka on muuttuja, jota voidaan yksinkertaisesti tarkistaa hyväksyttäessä rahoitusnäkymiä vuosille 2007–2013. Asetusluonnoksessa esitetty rahoitusvakaus: 0,41 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta (0,46 %, kun mukaan otetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan kalatalousrahasto) on katsottava tyydyttäväksi, kun otetaan huomioon, että lähentymistavoitteeseen tukikelpoisen väestön määrä on kasvanut merkittävästi ennennäkemättömän laajentumisprosessin myötä. Tämä prosentti on näin ollen katsottava vähimmäismääräksi, joka tarvitaan ehdotettujen suunnitelmien toteuttamiseksi.

Lisäksi, jotta laajentuminen olisi todellinen poliittinen ja taloudellinen menestys, on ratkaisevaa taata kohtuullinen tasapaino uusien jäsenvaltioiden lähentymistavoitteeseen tukikelpoisten alueiden tarpeiden sekä vanhojen jäsenvaltioiden köyhimpien alueiden, tilastovaikutuksen alaisten alueiden ja phasing in -alueiden välillä. On tehty useita ehdotuksia kokonaismäärärahojen lisäämiseksi tai supistamiseksi kokonaisuudessaan.

Esittelijällä on kaksi koheesiopolitiikan rahoitusta koskevaa erityistä ehdotusta. Ensimmäinen koskee mahdollisuutta kierrättää varoja, jotka on menetetty N+2 -säännön tiukan soveltamisen vuoksi. Esittelijä ehdottaa, että nämä määrärahat sisällytetään uudelleen vauraampien jäsenvaltioiden talousarvioihin, kuten tällä hetkellä tehdään, mutta ne säilytetään koheesiobudjetissa osoitettaviksi alueille, jotka kykenevät niitä hyödyntämään. Toinen ehdotus koskee tarvetta ryhtyä korvaaviin järjestelyihin niiden alueiden ja jäsenvaltioiden osalta, joille koituu raskaita taloudellisia tappioita yhteisön varojen osoittamisesta Euroopan komission suositusten mukaisesti.

Mitä tulee lähentymistavoitteeseen, esittelijä katsoo, että noin kuusi miljardia euroa, jolla saadaan tukikelpoisiksi tilastovaikutuksen alaiset alueet, voidaan katsoa olevan melko kohtuullinen keino saada aikaan kestävä ja sopusointuinen tasapaino. Näiden alueiden täysi tukikelpoisuus tarkoittaa käytännössä kuitenkin lisäystä asetusehdotuksessa ehdotettuun 0,41 prosenttiin yhteisön BKTL:sta. Tästä syystä esittelijä esittää vastaavan ehdotuksen keskusteltuaan asiasta ensin kollegojensa kanssa.

Niiden luonnonhaitoista kärsivien alueiden osalta, jotka ovat oikeutettuja siirtymäkauden rahoitukseen "alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden" tavoitteesta, esittelijä katsoo, että niiden tulee olla tukikelpoisia lähentymistoimenpiteiden osalta, koska niiden avulla näillä alueilla yhä kesken oleva lähentymisprosessi voidaan saattaa tehokkaammin päätökseen. Nämä alueet voivat esimerkiksi suuntautua matkailuun kehitystä tehostaakseen, mutta toteutetut toimet liittyvät ainoastaan lähentymiseen eikä alueelliseen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Esittelijä ei kuitenkaan missään tapauksessa halua vihjata, että yhteisön rahoitusta näille alueille olisi lisättävä.

Yhteisön muiden alueiden osalta parlamentti on määrätietoisesti tukenut tasapainoista Euroopan-laajuista hajautettua kestävän kehityksen mallia, jolla edistetään Lissabonin ja Göteborgin strategioita. Tämän vuoksi parlamentti torjuu kaikki pyrkimykset kansallistaa uudelleen koheesiopolitiikka ja erityisesti alueellisen kilpailukyvyn ja työllistämisen tavoitteet, mitä tietyt jäsenvaltiot edelleenkin esittävät. Tältä osin esittelijä katsoo, että komission ehdotuksia phasing-in – alueiksi sekä luonnonhaitoista ja maantieteellisistä haitoista kärsiviksi alueiksi on noudatettava tiukasti. Viimeksi mainitusta tapauksesta esittelijä katsoo, että suunniteltu viiden prosentin yhteisrahoitusosuus olisi kaksinkertaistettava silloin, kun alue kärsii useamman haitan kumulatiivisista vaikutuksista.

Yhteistyötä koskevan tavoitteen 3 osalta olisi oltava paljon joustavampi erityisesti merirajojen suhteen ja olisi otettava huomioon tarve luoda toimivat yhteydet syrjäisille alueille.

Parlamentti on aina korostanut, että tulevan aluepolitiikan hallinnassa on löydettävä tasapaino toisaalta kiireellisen yksinkertaistamistarpeen ja toisaalta varojen tehokkaamman hyödyntämisen välillä, ottaen aina huomioon rakennerahastojen erityisluonne (kumppanuus, ohjelmille myönnetty EU:n yhteisrahoitus jne.) Koheesiopolitiikasta ei saisi tehdä 25:ä tai 27:ä “avointa shekkiä”, vaan sen olisi oltava osa yhdenmukaista lähestymistapaa, jolla saavutetaan Euroopan tärkeimmät strategiset tavoitteet: solidaarisuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Nämä tavoitteet saavutetaan ainoastaan yhteisön strategian tasolla, kansallisella tasolla ja alueellisella tasolla toteutettavalla tiiviillä yhteistyöllä. Näin ollen yhteisön strategisten suuntaviivojen, kansallisten strategisten viitekehysten ja kumppanuusperiaatteen sekä syrjimättömyysperiaatteen säilyttäminen on katsottava tärkeäksi. Lisäksi strategiseen lähestymistapaan on liitettävä toimet, joilla eurooppalaiset tavoitteet voidaan alueellisessa suunnittelussa siirtää tasapuolisella tavalla paikalla toteutettavaksi toiminnaksi. Näin ollen saaristoalueet, harvaan asutut alueet ja vuoristoalueet olisi otettava mukaan jo kansallisissa strategisissa viitekehyksissä määriteltyihin temaattisiin ja alueellisiin toimiin.

Tässä yhteydessä parlamentti on jo määrätietoisesti korostanut tarvetta osallistua ehdotettuun vuosittaiseen strategiseen keskusteluun. Tuntuisi kuitenkin asianmukaisemmalta varmistaa tämän keskustelun liittäminen parlamentin, komission, jäsenvaltioiden ja alueiden strategiseen foorumiin, joka voitaisiin näin ollen järjestää joka toinen vuosi. Tällaisessa foorumissa voitaisiin käsitellä seuraavia seikkoja:

–         aluepolitiikan tehokas panos Lissabonin strategiaan ja tarvittavat arviointikeinot tämän parantamiseksi;

–         toissijaisuus-, suhteellisuus- ja kumppanuusperiaatteiden tehokas toteuttaminen;

Tässä yhteydessä on korostettava kaikkien tämän politiikan toteuttamiseen tiiviisti osallistuvien alueellisten ja paikallisten toimijoiden merkitystä. Näin ollen on korostettava kaupunkeihin liittyvää ulottuvuutta siten, että määritellään asianmukaisesti kaupunkien asema ja omaksutaan johdonmukainen lähestymistapa kaupunkeihin liittyvin seikkoihin. Tähän näytetään päästävän parhaiten alueellisen kumppanuuden avulla. Tässä yhteydessä parlamentti on tosin tukenut ja tukee edelleen yhden rahaston käyttöä suunnittelussa, mutta toisaalta tuntuisi sopivalta sallia ristiinrahoitus (10 %:iin asti) EAKR:n ja ESR:n välillä.

Esittelijä katsoo, että molemmilla varauksilla on tehtävänsä ja molemmat olisi säilytettävä. Molempia olisi tosin muutettava. Tämä pätee erityisesti yhteisön varaukseen, jolla pitäisi kannustaa jäsenvaltioita parantamaan suorituskykyään ja saavuttamaan todellinen kasvu. Nykyinen järjestelmä, jossa palkitaan vain jäsenvaltion parhaat ohjelmat, ei voi antaa kunnollista motivaatiota olennaiseen edistymiseen absorptioluvuissa, kasvussa tai suorituskyvyssä. Tämän vuoksi näiden varojen jaossa käytettävien perusteiden olisi oltava oikeudenmukaisia ja objektiivisia, jotta voitaisiin torjua kaikki epäilyt siitä, että rahat menevät EU:n rikkaimmille jäsenvaltioille. Kansallisessa ennakoimattomia menoja koskevissa varauksissa on ilmiselvästi tarpeen säästää varoja paikallisia tai alakohtaisia kriisejä varten. Samalla näiden varausten käytössä on kuitenkin noudatettava joustavuutta.

Komission ehdotus määrittää rahastojen rahoitusosuuksien yhteisrahoitusosuuden suuruudeksi 80 prosenttia lähentymistavoitteen osalta koheesiomaissa on yhdenmukainen Euroopan parlamentin usein esittämien kehotusten kanssa. Esittelijä tuntee tiettyjä neljänneksiä koskevat ehdotukset, joiden mukaan olisi sovellettava enintään 85 prosenttia. Tämä kuitenkin muuttaisi ehdotuksen kokonaistasapainoa ja siitä syntyisi vaara, että rahastot katsottaisiin pelkästään rahojen siirtämisvälineiksi tai kehitysavun välineeksi.

Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen kuuluvien alueiden, jotka kärsivät luonnonhaitoista tai maantieteellisistä haitoista, asiaa on ajettava voimakkaasti. Näiden olisi ehdotuksen mukaan saatava yhteisrahoituksessa viiden prosentin lisärahoitus. Tällöin olisi loogista, että silloin kun näitä alueita koettelee useampi haitta, lisärahoitus olisi nostettava 10 prosenttiin. Tästä ei juuri koituisi lisäkuluja eikä se olisi ristiriidassa sen määräyksen kanssa, jonka mukaan maantieteellisestä tai luonnonhaitasta kärsivien alueille lisättävästä rahoituksesta ei saa seurata sitä, että kokonaistuki ylittää 60 prosenttia julkisista menoista tälle toimelle. Esittelijän ehdotus on yhdenmukainen perustuslakiluonnoksen uusien määräysten kanssa.

Päätöslauselmassa ei mainita syrjäisimpiä alueita, sillä esittelijä katsoo, että ne on otettu asianmukaisesti huomioon komission ehdotuksissa.

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan yhteisön yhteisrahoitus on laskettava ainoastaan suhteessa julkisiin kokonaismenoihin eikä yksityisiä sitoumuksia saa ottaa huomioon.

Esittelijä kuitenkin kannattaa komission ehdotuksen hyväksymistä useista syistä. Ensinnäkin se yksinkertaistaa yhteisön yhteisrahoitusten laskemista, koska julkiset varat muodostavat pysyvän lähtökohdan, kun taas yksityinen rahoitus säilyy takuiden puuttuessa vaikeasti arvioitavana. Toiseksi ehdotuksella varmistetaan, että sovelletaan täydentävyyden periaatetta ja edellytetään, että viranomaiset ilmoittavat alusta alkaen varat, jotka varataan tiettyä hanketta varten. Näin vältetään vaara siitä, että julkiset varat ohjataan muualle.

Lisäksi komission ehdotuksella varmistetaan huomattava joustavuus ja lasketaan yhteisön yhteisrahoitus painopistealueittain toimenpiteiden asemesta nykyisellä ohjelmointikaudella. Siten jätetään avoimeksi mahdollisuus rahoittaa toimenpide kokonaan yksityisin varoin. Esittelijän mielestä näin edistetään myös yksityisen ja julkisen sektorin välisiä kumppanuusjärjestelyjä ja lisätään avoimuutta. Asetusehdotuksessa myös tarjotaan lukuisia kannustimia yksityisen pääoman käyttöönottoa varten.

Esittelijä torjuu alv-maksujen tai majoituskustannusten huomioonottamisen yhteisön yhteisrahoitusosuutta laskettaessa. Yhteisön varoja olisi käytettävä investointeihin eikä julkisten varojen hyvittämiseen.

Parhaillaan käsitellään useita eri ehdotuksia, mutta esittelijä tukee periaatteessa N+2 ‑säännön soveltamista. Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut tämän säännön noudattamista. Sen soveltaminen on osoittautunut hyödylliseksi yhteisön budjetille, sillä se on lisännyt selkeyttä ja avoimuutta budjetin toteuttamisessa ja samalla hyödyttänyt myös alueita ja jäsenvaltioita. Tämä sääntö on nimittäin kannustanut sellaisenaan varojen ja ohjelmien tehokkaaseen toteuttamiseen aluepolitiikan yhteydessä.

Komission ehdotuksessa ei mainita aluepolitiikan ja kilpailupolitiikan välistä yhteyttä niin kuin aiemmissa ohjelmakautta 2000–2006 koskevissa asetuksissa on tehty. Erityisesti ei tuoda esiin yhteyttä alueellisia valtiontukia varten annettaviin suuntaviivoihin. Tämä on yhdensuuntaista parlamentin aiemmin ilmoittaman näkemyksen kanssa, jonka mukaan rakennerahastoja koskeva yleisasetus ei ole asianmukainen kehys, jossa voitaisiin käsitellä kilpailu- ja aluepolitiikan välistä johdonmukaisuutta.[3] Se merkitsee kuitenkin sitä, ettei rakenteellisten ongelmien käsittelyssä tarvittavaa tärkeää osuutta ole määritelty.

Tämän vuoksi on ratkaisevaa, että ryhdytään yhtenäisesti miettimään mahdollisimman nopeasti kyseisiä komission yleisohjeita, jotta voitaisiin taata erityisesti alueellisen eriytymisen periaatteen säilyttäminen alueellisille valtiontuille sallituissa enimmäismäärissä 27 jäsenvaltion unionissa. Kaikki pyrkimykset supistaa näitä enimmäismääriä lähentymisalueilla on torjuttava. Tämän tavoitteen lisäksi on tarpeen ottaa huomioon alueellisen koheesion periaate ja suhtautua myönteisemmin luonnonhaitoista tai maantieteellisistä haitoista kärsiviin alueisiin.

• [1]  Mietintö kolmannesta taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kertomuksesta (KOM(2004) 107 – C5‑0092/2004 – 2004/2005(INI))aluepolitiikan valiokunta, liikenne ja matkailuvaliokunta, esittelijä: Konstantinos Hatzidakis. Hyväksytty asiakirja, P5_TA-PROV(2004)0368.
• [2]  Työasiakirja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja asetuksen 1260/1999 muuttamisesta (KOM (2004) 492lopullinen), aluekehitysvaliokunta, esittelijä: Konstantinos Hatzidakis 16.12.2004.
• [3]  Väliaikamietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(98)0131 - C4-0285/98 - 98/0090(AVC), A4‑0391/98, 4.11.1998.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (24.5.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Nathalie Griesbeck

LYHYET PERUSTELUT

Budjettivaliokunta aikoo antaa lausunnon asiakirjasta KOM(2004)0492. Asiasta vastaava aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta, esittelijänään Konstantinos Hatzidakis, antaa parlamentille komission ehdotuksesta väliaikaisen mietinnön, johon sisältyy päätöslauselmaesitys (mietintö hyväksytään 24. toukokuuta 2005).

Ehdotus neuvoston asetukseksi edellyttää Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa. Parlamentin työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdassa sanotaan, että "Kun lainsäädäntöehdotus edellyttää parlamentin puoltavaa lausuntoa, asiasta vastaava valiokunta voi menettelyn saattamiseksi myönteiseen tulokseen esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön komission ehdotuksesta ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa tehdään suosituksia ehdotuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. Jos parlamentti hyväksyy vähintään yhden suosituksen, puhemies pyytää keskustelujen jatkamista neuvoston kanssa. Asiasta vastaava valiokunta antaa lopullisen suosituksensa parlamentin puoltavasta lausunnosta neuvoston kanssa käydyssä keskustelussa saavutetun lopputuloksen perusteella."

Ehdotus KOM(200)0492 on laadittu osana koheesiopolitiikan lainsäädäntöpakettia, joka koostuu seuraavista osista:

–         yleiset säännökset (KOM(2004)0492)

–         asetus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) (KOM(2004)0493)

–         koheesiorahasto (KOM(2004)0494)

–         Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) (KOM(2004)0495)

–         ja täysin uusi ehdotus, jolla luodaan kehys rajaseutuviranomaiselle, jonka tehtävänä on hoitaa yhteistyöohjelmia (eurooppalainen rajaseutuyhteistyöyhtymä ERY) (KOM(2004)0496) – ei budjettivaliokunnan lausuntoa.

Solidaarisuus, taloudellinen ja sosiaalinen edistys ja vahvistettu yhteenkuuluvuus ovat osa yhteisön tavoitetta vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä, kuten Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksessa määrätään.

Tämä asetusluonnos on komission ehdotus seuraavan sukupolven koheesiopoliittisista ohjelmista. Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1) 55 artiklan mukaisesti neuvosto tarkastelee mainittua asetusta uudelleen viimeistään 31. joulukuuta 2006 tämän ehdotuksen perusteella. Komissio korostaa, että asetukset on hyväksyttävä vuoden 2005 aikana, jotta vuosi 2006 voidaan käyttää kauden 2007–2013 ohjelmatyöhön.

Rakennerahastoja koskevassa nykyisessä rahoitusohjelmassa, joka kattaa ajanjakson 2000‑2006, pannaan täytäntöön neljä välinettä: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto. Rahoitusnäkymien 2007–2013 osalta komissio ehdottaa kalatalouden ja maaseudun kehittämisen irrottamista rakennerahastopaketista.

Esityksessä määritetään koheesiopolitiikan toimintaympäristö, johon kuuluvat yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen laatiminen, kansallinen strateginen viitekehys ja vuotuinen tarkastelu yhteisön tasolla. Asetuksessa säädetään myös kumppanuutta, ohjelmatyötä, arviointia, hallinnointia, myös varainhoitoa, seurantaa ja valvontaa koskevista periaatteista ja säännöistä jäsenvaltioiden ja komission jaetun vastuun perusteella.

EU:n koheesiopolitiikan uusista rakenteista vuoden 2006 jälkeen komissio ehdottaa, että koheesiopolitiikan perusteella tuetuissa toimissa keskityttäisiin tiettyihin Lissabonin ja Göteborgin asialistojen mukaisiin yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin, joilla voidaan olettaa olevan taloudellista vipuvaikutusta ja merkittävää lisäarvoa. Strategia ja voimavarat ryhmitetään kolmen tavoitteen ympärille:

–         Lähentyminen: Tämä tavoite koskee alueita, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Koheesiopolitiikan päätavoite on tällöin kasvulle suotuisten olosuhteiden ja todelliseen lähentymiseen johtavien tekijöiden edistäminen. Strategiat mahdollistavat kilpailukyvyn edistämisen pitkällä aikavälillä ja myötävaikuttavat työllisyyteen. Nykyisten tietojen mukaan noin 78 prosenttia varoista, eli 264 miljardia euroa keskitetään tähän tavoitteeseen. Rahoitus saadaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta.

–         Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys: Vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden ulkopuolella komissio ehdottaa kaksinaista lähestymistapaa: ensinnäkin aluekehitysohjelmilla autetaan alueita ennakoimaan ja edistämään talouden muutoksia lisäämällä niiden kilpailukykyä ja houkuttavuutta. Toiseksi toimilla pyritään edistämään työpaikkojen luomista sekä ammatillisen koulutuksen mukauttamista tehokkaammin taloudelliseen muutokseen. Tähän tavoitteeseen ehdotetaan noin 17 prosenttia, eli 57,9 miljardia euroa. ESR:sta rahoitettavien toimenpideohjelmien osalta komissio ehdottaa työllisyyssuositusten täytäntöönpanon korostamista ja sosiaalisen osallisuuden lujittamista Euroopan työllisyysstrategian tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisesti. Rahoitus saadaan EAKR:sta ja ESR:sta.

–         Euroopan alueiden välinen yhteistyö: Kolmannessa tavoitteessa keskeistä on unionin alueiden sopusointuisen ja tasapainoisen yhdentämisen jatkaminen tukemalla alueiden välistä yhteistyötä rajat ylittävällä, valtioiden välisellä ja alueiden välisellä tasolla. Tähän tavoitteeseen käytetään noin 4 prosenttia varoista, eli 13,2 miljardia euroa. Toimia rahoitetaan EAKR:sta.

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Komission ehdotuksen mukaan rahastojen maksusitoumuksiin käytettävissä olevat varat kaudella 2007–2013 ovat 336 194 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina ja vuosijakauma on seuraava:

Taulukko 1:   Vuosijakauma

(miljoonaa euroa – vuoden 2004 hintoina)

2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2007–2013
46 333	47 168	47 879	48 024	48 163	48 923	49 704	336 194

Lähde: KOM(2004)0492 liite, s. 87.

Taulukko 2:   Jakauma tavoitteittain

Tavoite	Määräraha (miljardia euroa)	Osuus kokonaisresursseista
"Lähentyminen"	264,0	78,54 %
"Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys"	57,9	17,22 %
"Euroopan alueiden välinen yhteistyö"	13,2	3,94 %

Lähde KOM(2004)0492, 16–18 artikla.

Ehdotus koskee tulevaa laajentunutta 27 jäsenvaltion Euroopan unionia. Budjetti on 0,41 prosenttia 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Esittelijän suositukset

Budjettivaliokunta kehottaa asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat suositukset.

Euroopan parlamentti, joka

1.        täsmentää, että asetusehdotuksessa olevat määrärahat koskevat yksinomaan varainhoitovuodesta 2007 alkavaa kautta, ja ne ovat pelkästään suuntaa-antavia siihen saakka, kunnes vuoden 2007 jälkeisistä rahoitusnäkymistä päästään yksimielisyyteen;

2.        katsoo, että seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen komissio vahvistaa tarvittaessa asetusehdotuksessa olevat määrät tai antaa mukautetut määrät Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäviksi varmistaen siten, että enimmäismääriä noudatetaan;

3.        korostaa Euroopan parlamentin roolia budjettivallan käyttäjänä;

4.        muistuttaa, että rahastoissa on noudatettava varainhoitoasetuksen määräyksiä, ja korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava avoimuutta ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

5.        katsoo, että saatavana pitäisi olla teknistä tukea budjettivallan käyttäjän antamien sääntöjen ja ehtojen mukaisesti;

6.        toteaa, että suoritus- ja laatuvarauksen sääntöjä on tarkasteltava Euroopan parlamenttia kuullen (ks. 20 artikla);

7.        korostaa n+2 -säännön soveltamisen positiivisia tuloksia ja pitää ilahduttavana, että käsiteltävänä olevassa esityksessä sääntö on edelleen perusperiaate, sekä ehdottaa, että komissio kiirehtisi n+2 -säännön taloudellista vaikutusta koskevaa tutkimusta;

8.        muistuttaa komitologiaan liittyen, että Euroopan parlamentin kantana on, että edistetään komission johdolla toimivien komiteoiden neuvoa-antavaa luonnetta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Menettelynumero	KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC)
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Nathalie Griesbeck 20.9.2004
Valiokuntakäsittely	11.4.2005	23.5.2005
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	23.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		19 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gérard Deprez, Valdis Dombrovskis, Markus Ferber, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Ville Itälä, Anne Elisabet Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Gérard Onesta, Antonis Samaras, Esko Seppänen, László Surján, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Constanze Angela Krehl, Robert Navarro
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO (22.4.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Jan Mulder

LYHYET PERUSTELUT

Käsillä oleva ehdotus on – yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamista koskevan ehdotuksen ohella – talousarvion valvontavaliokunnan varainhoidon valvontaa koskevan toimivallan kannalta tarkasteltuna yksi keskeisimpiä vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevista lainsäädäntöehdotuksista.

Koska ollaan uusien rahoitusnäkymien alussa, valmistelijan mielestä olisi olennaisen tärkeää suhtautua varainhoidon valvontaa koskeviin horisontaalisiin kysymyksiin uudella tavalla. On selvää, että näitä kahta alaa ei voi rinnastaa keskenään, sillä ne eroavat toisistaan merkittävästi, esimerkiksi siinä, että maatalousmenojen määrärahat ovat jaksottamattomia ja rakennetoimien määrärahat jaksotettuja. Tästä huolimatta valmistelija on sitä mieltä, että joitakin jaetun hallinnoinnin toiminnan näkökohtia voidaan soveltaa horisontaalisesti sekä maataloudessa että rakennetoimissa. Tämä pätee erityisesti jäsenvaltioilta vaadittaviin ennakkoilmoituksiin (disclosure statement). Ennakkoilmoitusten käyttöönotolla pyritään ratkaisemaan jaetusta hallinnoinnista ja jaetuista toimivaltuuksista johtuvat erityiset ongelmat. Valiokunta pohtii ennakkoilmoituksen käsitettä parhaillaan keskusteluissaan vuoden 2003 vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle.

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kuvaus varainhoito- ja valvontajärjestelmistään jo ennalta. Valmistelija on kuitenkin edelleen huolissaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista, että jäsenvaltioiden seuranta- ja valvontajärjestelmät ovat edelleen heikot[1]. Ehdotetut toimet eivät ehkä ole riittäviä. Tämän vuoksi valmistelija esittää täydentävän poliittisen sitoumuksen eli vuosittaisen ennakkoilmoituksen käyttöönottoa.

Valmistelija pitää myönteisenä ehdotettua komission yhteistyötä kansallisten tilintarkastuslaitosten kanssa. Valmistelija uskoo, että yhteistyön ja koordinoinnin lisääminen yhtäältä komission ja kansallisten tilintarkastuksesta vastaavien toimielinten välillä ja toisaalta kansallisten tilintarkastuslaitosten välillä tukisi yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjen kehittämistä[2].

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[3]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 12 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Kunkin jäsenvaltion on, saadakseen yhteisöltä rahoitusta vuonna N, annettava vuosittain ennakkoilmoitus, josta käy ilmi, että sillä on olemassa toimiva yhteisön lainsäädännön edellyttämä varainhoidon valvontajärjestelmä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa vahvistettuja velvollisuuksia. Ilmoituksen allekirjoittaa jäsenvaltion korkein poliittinen ja hallinnollinen viranomainen (valtiovarainministeri).
Tarkistus 2 45 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Arvioinneissa on myös tarkasteltava vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat.	Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Niissä on arvioitava kustannuksia ja hyötyjä paikallisella, kansallisella ja yhteisön tasolla. Arvioinneissa on myös tarkasteltava kyseisten ohjelmien vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat.
Tarkistus 3 46 artiklan 3 kohdan 3 alakohta
Ennakkoarvioinnin tavoitteena on optimoida toimenpideohjelmia koskevien talousarviomäärärahojen jako ja parantaa ohjelmatyön laatua. Ennakkoarvioinnissa on määriteltävä keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeet, asetetut tavoitteet, odotetut tulokset, määrälliset tavoitteet, tarvittaessa aluetta varten ehdotetun strategian johdonmukaisuus, yhteisön lisäarvo, se missä määrin yhteisön ensisijaiset tavoitteet on otettu huomioon, aikaisemmista ohjelmista saadut kokemukset sekä täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja varainhoitoa koskevien menettelyjen laatu samoin kuin arvioitava niitä.	Ennakkoarvioinnin tavoitteena on optimoida toimenpideohjelmia koskevien talousarviomäärärahojen jako ja parantaa ohjelmatyön laatua. Ennakkoarvioinnissa on määriteltävä keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeet, asetetut tavoitteet, odotetut tulokset, määrälliset tavoitteet, aluetta varten ehdotetun strategian johdonmukaisuus, selvitys kustannuksista ja hyödyistä paikallisella ja yhteisön tasolla, yhteisön lisäarvo, se missä määrin yhteisön ensisijaiset tavoitteet on otettu huomioon, aikaisemmista ohjelmista saadut kokemukset sekä täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja varainhoitoa koskevien menettelyjen laatu samoin kuin arvioitava niitä.
Tarkistus 4 75 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta päivitetyt arviot maksatuspyynnöistä kuluvan varainhoitovuoden ja sitä seuraavan varainhoitovuoden osalta.	3. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta päivitetyt arviot maksatuspyynnöistä kuluvan varainhoitovuoden ja sitä seuraavan varainhoitovuoden osalta. Näiden olisi perustuttava realistiseen arvioon jäsenvaltioiden rahoitustarpeesta kyseisellä ajanjaksolla.
Tarkistus 5 92 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi, ensimmäisen kerran vuonna 2007, selvityksen maksusitoumuksen automaattista vapauttamista koskevien sääntöjen tehokkuudesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Tehostettu yhteistyö	ei
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jan Mulder 22.9.2004
Valiokuntakäsittely	16.3.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	19.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		19 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Mogens N.J. Camre, Paulo Casaca, Petr Duchoň, Szabolcs Fazakas, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Ona Juknevičienė, Nils Lundgren, Hans-Peter Martin, Edith Mastenbroek, Véronique Mathieu, Jan Mulder, István Pálfi, Margarita Starkevičiūtė, Kyösti Tapio Virrankoski ja Terence Wynn
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jens-Peter Bonde, Daniel Caspary ja Ashley Mote
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2003, 5.67–5.69 kohta.
• [2]  Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 2/2004.
• [3]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (22.4.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Jacek Protasiewicz

LYHYET PERUSTELUT

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa, menettelyn saattamiseksi myönteiseen tulokseen, esittämään parlamentille väliaikaisen mietinnön komission ehdotuksesta ja sisällyttämään siihen tähän lausuntoon sisältyvät suositukset ehdotuksen muuttamisesta.

Unionin uudet haasteet

Komissio esitti 10. helmikuuta 2004 tiedonantonsa uusista rahoitusnäkymistä vuoden 2007 jälkeiseksi ajanjaksoksi. Kolmas koheesiokertomus hyväksyttiin 18. helmikuuta 2004. Komissio julkaisi 14. heinäkuuta 2004 ehdotukset asetuksiksi rakennerahastojen ja koheesiorahaston hallinnosta vuosina 2007–2013.

Näillä asetusehdotuksilla voidaan laajentuneessa Euroopan unionissa, jonka tavoitteena on tulla maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee kestävään talouskasvuun, jossa luodaan enemmän ja parempia työpaikkoja ja jossa sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy, vaikuttaa niiden ohjelmien ja strategioiden tehokkuuteen, joita jäsenvaltiot toteuttavat saavuttaakseen tämän tavoitteen.

Laajentuneen unionin on kohdattava kolme suurta haastetta:

1)         merkittävä eroavuuksien lisääntyminen laajentuneessa unionissa; unionin rikkaimpien ja köyhimpien maiden väliset erot ovat kaksinkertaistuneet, koska keskimääräinen tulo henkeä kohti EU:ssa on laskenut 12,5 prosenttia;

2)        taloudellisen ja sosiaalisen rakennemuutoksen nopeutuminen, mikä johtuu sekä globalisaatiosta että tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan kehityksestä;

3)        unionin väestön nopea ikääntyminen; työvoiman vähenemisestä tulee olemaan merkittäviä seurauksia työllisyydelle ja kasvumahdollisuuksille.

Unionin on vastattava yllä mainittuihin haasteisiin. Lissabonin strategia, jolla pyritään kestävään kehitykseen, täystyöllisyyteen, tuottavuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseen, muodostaa poliittisen kehyksen niille toimille, joilla näihin haasteisiin vastataan.

Rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annettua puiteasetusta koskevia huomautuksia

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (jäljempänä: valiokunta) keskusteli ehdotuksesta rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevaksi puiteasetukseksi ja keskittyi erityisesti Euroopan sosiaalirahastoon ja muihin sen toimialaan kuuluviin asioihin.

Valiokunta pitää myönteisenä asetusehdotuksessa esitettyä tehostettua strategista koheesiopolitiikan lähestymistapaa ja tunnustaa komission ilmaiseman halun yksinkertaistaa rahastoon sovellettavia menettelyjä. Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että uudet menettelyt voisivat lisätä byrokratiaa ja että ESR:n täytäntöönpanoa koskevassa asetusehdotuksessa saattaisi ilmetä päällekkäisyyksiä.

Valiokunta katsoo, että menettelyjä olisi yksinkertaistettava. Ehdotus puiteasetukseksi ei saisi olla liian ohjaileva eikä tarpeettoman yksityiskohtainen. Puiteasetuksen ja täytäntöönpanosäännösten olisi oltava tasapainossa keskenään. Puiteasetuksessa olisi erityisesti otettava täysimääräisesti huomioon ESR:n toiminnan luonne ja laajuus. Valiokunta painottaa, että voisi olla asianmukaista soveltaa eri sääntöjä ESR:n toimintaan ja EAKR:n toimintaan.

Valiokunta katsoo, että ESR:n olisi taattava tuki niille jäsenvaltioiden politiikoille, joiden tavoitteena on täystyöllisyyden saavuttaminen, tuottavuuden lisääminen ja työn laadun parantaminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen sekä alueellisten työllisyyserojen vähentäminen ja siten Euroopan sosiaalisen mallin toteuttaminen.

Valiokunta palauttaa mieliin ESR:n roolin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä, koska siitä tuetaan epäsuotuisassa asemassa olevien henkilöiden integroitumista työmarkkinoille. Valiokunta uskoo, että ESR:stä rahoitetut sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen tarkoitetut toimet parantavat työllistymismahdollisuuksia.

Puiteasetusehdotuksen 104 artiklassa tarkoitetun koordinointikomitean osalta valiokunta pyytää komissiota varmistamaan asianmukaisen koordinoinnin ESR:n komitean kanssa.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään päätöslauselmaesitykseensä seuraavat ehdotukset:

1.        ottaa huomioon, että tämä ehdotus on laadittu osana koheesiolainsäädäntöpakettia; ottaa huomioon, että paketti koostuu Euroopan sosiaalirahastoa koskevasta asetuksesta, koheesiorahastoa koskevasta asetuksesta ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevasta asetuksesta; ottaa huomioon, että siinä määritellään ne tavoitteet, joita rakennerahastoista on määrä tukea, kriteerit tukikelpoisten jäsenvaltioiden ja alueiden määrittelemiseksi, käytettävissä olevat varat sekä niiden myöntämiskriteerit;

2.        katsoo, että edellä mainitun perusteella ja ESR:ää koskevan puiteasetuksen välittömän merkityksen vuoksi komission valitsema menettely (hyväksyntämenettely) rajoittaa epäasianmukaisesti parlamentin roolia;

3.        toteaa erityisesti, että kaikissa EU:n toimintalinjoissa on sitouduttava myötävaikuttamaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseen ja että tämä tavoite kuuluu myös kansainväliseen kauppapolitiikkaan eikä se saa olla poikkeus; vaatii laatimaan kauppapolitiikkaa siten, että alueita koskevat mullistukset vältetään ennakolta, ja toteaa erityisesti, että yritysten tai tuotannon osien siirtäminen on suuri vaara aluekehitykselle (KOM(2004)0492 johdanto-osan 48 kappale);

4.        vaatii, että sekä maaseutu- että kaupunkialueilla on otettava huomioon kulttuurisen kehityksen edistämisen, ympäristön ja kulttuurimaiseman parantamisen ja elinolojen laadullisen ja kulttuurisen ulottuvuuden parantamisen sekä matkailun kehittämisen myönteiset vaikutukset erityisesti työllisyydelle ja että näiden tekijöiden merkitykseen kiinnitetään edelleen huomiota parannettaessa alueiden houkuttavuutta (3 artiklan 3 kohta);

5.        ei hyväksy kumppanuusperiaatteen minkäänlaista heikentämistä ja vaatii asiasta vastaavien elinten luetteloa, johon olisi sisällytettävä myös sellaiset tunnustetut kansalaisjärjestöt, jotka vastaavat perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesta syrjinnän vastaisesta toiminnasta; vaatii lisäksi, että kumppaneille tiedotetaan kattavasti, että niiden lausunto on kunkin arviointiasiakirjan osana ja että niille tarjotaan ajoissa teknisen avun puitteissa koulutustoimia, joiden avulla ne kykenevät hoitamaan tehtävänsä (10 artikla, 43 ja 44 artikla);

6.        kehottaa komissiota sisällyttämään 14 artiklaan kokonaan parlamentin 3. heinäkuuta 2003 antaman päätöslauselman tasa-arvonäkökohtien huomioimisesta julkisten talousarvioiden laatimisessa ”gender budgeting"[1], erityisesti sen 8, 14 ja 20 kohdan;

7.        korostaa, että Euroopan rakennerahastoja, koheesiorahastoa ja myös maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja on käytettävä johdonmukaisesti kansallisten strategisten viitekehysten tavoitteiden saavuttamiseksi ja sen vuoksi maaseudun kehittämisen tavoitteiden on oltava osa tätä viitekehystä; vaatii, että kansallisiin viitekehyksiin sisällytetään sellaisten itsenäistä aluekehitystä käsittelevien foorumeiden tulokset, joihin kuuluu osana paikallisia työllisyyssopimuksia tai jotka toteuttavat sellaisia, ja että näitä foorumeita tuetaan ennen viitekehysten laatimista teknisen tuen puitteissa ((21, 43 ja 44 artikla);

8.        vaatii, että kaikkien rahastojen käyttö työllisyyden hyväksi osoitetaan kansallisissa uudistusohjelmissa tai alueellisissa osaohjelmissa, joista päätettiin Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa;

9.        pitää vuotuista valvontaa liian byrokraattisena ja Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätösten valossa vanhentuneena ja vaatii sen vuoksi raportointia kahden tai kolmen vuoden välein;

10.      vaatii, että tukea saavat yritykset eivät saa siirtää toimintaansa kokonaan tai osittain toiselle alueelle tuesta riippuen, kuitenkaan vähintään 15 vuoden ajan, joutumatta maksamaan tukea takaisin (55 artikla);

11.      vaatii, että osoitus Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa vaadittavasta kansallisesta osarahoituksesta voidaan antaa ohjelmatasolla myös kertamaksuna, joka on korkeintaan 25 prosenttia osarahoituksesta, jos se lasketaan todennettavan tunnustetun menettelyn (esim. pistokokeiden) perusteella (66 ja 67 artikla);

12.      vaatii, että kaikki yritykset mukauttaa ehdotettua rahoituskehystä, mukaan lukien kokonaismäärärahat ja niiden jako eri tavoitteisiin ja osatekijöihin, hylätään päättäväisesti, ja katsoo tästä riippumatta, että komission esittämät määrärahojen määrät eri tavoitteisiin edustavat eri intressejä oikeudenmukaisesti;

13.      katsoo, että parlamenttia ei pitäisi pakottaa tekemään päätöstä näin tärkeästä lainsäädäntöehdotuksesta yhdessä äänestyksessä ilman mahdollisuutta esittää tarkistuksia; pyytää, että valiokunta pyytää siksi asiasta vastaavaa valiokuntaa päättämään soveltamaan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohtaa ja, menettelyn saattamiseksi myönteiseen tulokseen, liittää oheen suosituksensa ehdotuksen muuttamisesta (johdanto-osan 2, 3, 12, 13, 15, 26, 27, 41 kappaleet ja 1, 2, 3, 5, 10, 14, 17, 23, 25, 27, 29, 30, 33, 36, 43, 44, 45 ja 51 artikla).

LIITE

MUUTOSSUOSITUKSET

Komission teksti[2]	Parlamentin tarkistukset
Suositus 1 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Koheesiopolitiikalla olisi lisättävä kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sisällyttämällä siihen kestävää kehitystä koskevat yhteisön ensisijaiset tavoitteet, sellaisina kuin ne määritellään Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa.	(2) Koheesiopolitiikalla olisi lisättävä kasvua, kilpailukykyä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta sisällyttämällä siihen kestävää kehitystä ja syrjäytymisen torjuntaa koskevat yhteisön ensisijaiset tavoitteet, sellaisina kuin ne määritellään Lissabonin, Nizzan ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa.
Perustelu
Sosiaalinen osallisuus on tunnustettu yhteisön yleiseksi tavoitteeksi ja se olisi otettava myös koheesiopolitiikassa asianmukaisesti huomioon. Määriteltäessä ehdotuksen puitteet muodostavat periaatteet on olennaista mainita kaikki kolmen pilarin järjestelmän osatekijät (kilpailukyky, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kestävä kehitys).
Suositus 2 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot ovat laajentuneessa unionissa kasvaneet niin alueellisella kuin kansallisella tasolla. Tästä syystä kilpailukykyä ja työllisyyttä olisi parannettava kaikkialla yhteisössä.	(3) Taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot ovat laajentuneessa unionissa kasvaneet niin alueellisella kuin kansallisella tasolla. Tästä syystä kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta olisi parannettava kaikkialla yhteisössä.
Perustelu
Sosiaalinen osallisuus on tunnustettu yhteisön yleiseksi tavoitteeksi ja se olisi otettava myös koheesiopolitiikassa asianmukaisesti huomioon.
Suositus 3 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Erittäin harvaan asutut unionin pohjoiset alueet tarvitsevat riittävää rahoitusta tämän haitan vaikutusten lieventämiseksi.	(12) Erittäin harvaan asutut unionin pohjoiset alueet sekä autonomiset kaupungit Ceuta ja Melilla, jotka ovat tiheään asuttuja ja joiden työttömyysaste on korkea, tarvitsevat riittävää rahoitusta tämän haitan vaikutusten lieventämiseksi.
Suositus 4 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Koska kaupunkiulottuvuus ja kaupunkien, etenkin keskikokoisten, merkitys aluekehityksessä on huomattava, niihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kehittämällä niiden asemaa kaupunkien elvyttämisohjelmissa.	(13) Koska kaupunkiulottuvuus ja pienten, keskikokoisten ja suurten kaupunkien, merkitys aluekehityksessä on huomattava, niihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kehittämällä niiden asemaa kaupunkien kestävässä kehityksessä, johon kuuluu kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen.
Perustelu
Kaupunkialueiden vaikutus kasvuun, innovointiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen on otettava huomioon. Sen vuoksi on kehitettävä kaupunkien kestävän kehityksen toimia, joihin kuuluu kaupunkien elvyttäminen.
Suositus 5 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Toimia luonnonhaitoista kärsivillä alueilla eli joillakin saarilla, vuoristoalueilla ja erityisen harvaan asutuilla alueilla olisi vahvistettava niiden erityisten kehitysongelmien ratkaisemiseksi samoin kuin joillakin yhteisön rajaseutualueilla laajentumisen jälkeen.	(15) Toimia luonnonhaitoista kärsivillä alueilla eli joillakin saarilla, vuoristoalueilla ja erityisen harvaan asutuilla alueilla sekä autonomisissa kaupungeissa Ceutassa ja Melillassa olisi vahvistettava niiden erityisten kehitysongelmien ratkaisemiseksi samoin kuin joillakin yhteisön rajaseutualueilla laajentumisen jälkeen.
Suositus 6 Johdanto-osan 26 kappale
(26) Todellisten taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi rakennerahastojen rahoitusosuus ei voi tämän asetuksen perusteella korvata jäsenvaltioiden julkisia menoja. Kumppanuuden osana tehtävässä täydentävyysperiaatteen noudattamisen tarkastuksessa keskitytään lähentymistavoitteeseen kuuluviin alueisiin niille myönnettävän rahoituksen merkittävyyden vuoksi, ja tarkastus voi johtaa rahoitusoikaisuihin, jos täydentävyyttä ei ole noudatettu.	(26) Todellisten taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi rakennerahastojen rahoitusosuus ei voi tämän asetuksen perusteella korvata jäsenvaltioiden julkisia menoja.
Perustelu
Täydentävyysperiaatteen noudattamisen tarkastusta olisi sovellettava kaikkiin asetuksen kolmeen tavoitteeseen kuuluviin alueisiin eikä vain lähentymistavoitteeseen kuuluviin alueisiin.
Suositus 7 Johdanto-osan 27 kappale
(27) Pyrkimyksissä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon yhteisön tavoitteena on epätasa-arvon poistaminen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti.	(27) Pyrkimyksissä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon yhteisön tavoitteena on epätasa-arvon poistaminen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti, sekä vammaisten ja terveiden henkilöiden välisen tasa-arvon edistäminen.
Suositus 8 Johdanto-osan 41 kappale
(41) Jäsenvaltioiden, alueiden ja hallintoviranomaisten olisi EAKR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella osarahoitettavissa ohjelmissa järjestettävä vastuunsiirto kaupunkiviranomaisille kaupunkien elvyttämistä koskevien toimintalinjojen osalta.	(41) Jäsenvaltioiden, alueiden ja hallintoviranomaisten olisi EAKR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella osarahoitettavissa ohjelmissa järjestettävä vastuunsiirto kaupunkiviranomaisille kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevien toimintalinjojen osalta.
Perustelu
Kaupunkialueiden vaikutus kasvuun, innovointiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen on otettava huomioon. Sen vuoksi on kehitettävä kaupunkien kestävän kehityksen toimia, joihin kuuluu kaupunkien elvyttäminen.
Suositus 9 1 artiklan 3 kohta
Asetuksessa määritetään koheesiopolitiikan toimintaympäristö, johon kuuluvat yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen laatiminen, kansallinen strateginen viitekehys ja vuotuinen tarkastelu yhteisön tasolla.	Asetuksessa määritetään koheesiopolitiikan toimintaympäristö, johon kuuluvat yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen laatiminen, kansallinen strateginen viitekehys ja joka kolmas vuosi toteutettava tarkastelu yhteisön tasolla.
Perustelu
Vuotuisesta tarkastelusta koituisi suunnattomia hallinnollisia kustannuksia sekä jäsenvaltioille että komissiolle.
Suositus 10 2 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a) 'helposti käytettävä': takaa vapaan ja tasavertaisen käyttöoikeuden kaikille ihmisille, vammaiset mukaan lukien. Tätä määritelmää sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalan kaikkiin osiin.
Perustelu
Rakennerahastot ovat merkittävä väline luotaessa tavaroiden ja palveluiden suhteen vammaisten kannalta helposti käytettävä ympäristö ja edistettäessä sitä myös tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen ja rakennetun ympäristön alalla. On hyvin tärkeätä, että rakennerahastot eivät johda siihen, että luodaan lisää pääsyä rajoittavia esteitä vammaisille henkilöille. On tärkeätä esittää vammaisten henkilöiden tarpeiden kannalta yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "helposti käytettävä", jotta käsitteen ymmärretään täysin tarkoittavan myös vammaisten henkilöiden kohtaamien esteiden poistamista yhteiskunnasta.
Suositus 11 3 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) vähiten kehittyneiden alueiden ulkopuolella toteutettavassa alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa tarkoituksena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja houkuttavuutta sekä työllisyyttä ennakoimalla taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia, myös kaupan avautumiseen liittyviä, innovaation ja osaamisyhteiskunnan edistämisen, yrittäjyyden, ympäristön suojelun ja parantamisen, yhteyksien helpottamisen, työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamisen sekä syrjäytymistä torjuvien työmarkkinoiden avulla.	b) vähiten kehittyneiden alueiden ulkopuolella toteutettavassa alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa tarkoituksena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja houkuttavuutta sekä työllisyyttä ennakoimalla taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia, myös kaupan avautumiseen liittyviä, innovaation ja osaamisyhteiskunnan edistämisen, yrittäjyyden, pienten ja mikroyritysten, perinnetoiminta mukaan luettuna, perustamisen, ostamisen, kehittämisen ja modernisoinnin kannustamisen, ympäristön suojelun ja parantamisen, yhteyksien helpottamisen, työntekijöiden ja yritysten sekä niiden järjestöjen sopeutumiskyvyn parantamisen sekä syrjäytymistä torjuvien työmarkkinoiden avulla.
Perustelu
On tärkeää ottaa huomioon pienten ja mikroyritysten ja käsityöyritysten keskeinen rooli työllistäjinä. Kohderyhmien segmentteihin perustuvan lähestymistavan lisäksi on tarpeen luoda horisontaalinen toimenpide, jonka tavoitteena on pienten ja mikroyritysten johtajien ja työntekijöiden sekä niiden välittäjäjärjestöjen vastuuhenkilöiden ja kouluttajien elinikäinen koulutus.
Suositus 12 3 artiklan 3 kohta
3. Rahastotoimissa otetaan näiden kolmen tavoitteen osana huomioon taloudelliset ja sosiaaliset erityispiirteet sekä alueelliset erityispiirteet kunkin rahaston luonteen mukaan. Toimilla tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kaupunkien elvyttämistä erityisesti osana aluekehitystä sekä maaseutualueiden ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elvyttämistä talouden monipuolistamisen avulla. Toimilla tuetaan myös alueita, joilla on maantieteellisiä tai luonnonhaittoja, jotka vaikeuttavat niiden kehitysongelmia erityisesti syrjäisimmillä alueilla (Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret) sekä erittäin harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla, tietyillä saarilla ja saarijäsenvaltioissa sekä vuoristoalueilla.	3. Rahastotoimissa otetaan näiden kolmen tavoitteen osana huomioon taloudelliset ja sosiaaliset erityispiirteet sekä alueelliset erityispiirteet kunkin rahaston luonteen mukaan. Toimilla tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kaupunkien kestävää kehitystä erityisesti osana aluekehitystä sekä maaseutualueiden ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elvyttämistä talouden monipuolistamisen avulla. Toimilla tuetaan myös alueita, joilla on maantieteellisiä tai luonnonhaittoja, jotka vaikeuttavat niiden kehitysongelmia erityisesti syrjäisimmillä alueilla (Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret) sekä erittäin harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla, tietyillä saarilla ja saarijäsenvaltioissa sekä vuoristoalueilla sekä Ceutan ja Melillan autonomisissa kaupungeissa, jotka ovat tiheään asuttuja.
Suositus 13 5 artiklan 4 kohta
4. Syrjäisimmät alueet (Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret) saavat EAKR:sta erityisrahoitusta, jolla helpotetaan niiden integroitumista sisämarkkinoille ja korvataan niiden erityishaittoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 6 artiklan soveltamista.	4. Syrjäisimmät alueet (Guadeloupe, Ranskan Guyana, Martinique, Réunion, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret) sekä Ceutan ja Melillan autonomiset kaupungit saavat EAKR:sta erityisrahoitusta, jolla helpotetaan niiden integroitumista sisämarkkinoille ja korvataan niiden erityishaittoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 6 artiklan soveltamista.
Suositus 14 10 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä talous- ja yhteiskuntaelämän taikka muun alan edustavimmat kumppanit, jäljempänä ’kumppanit’. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki keskeiset elimet osallistuvat kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti laajaan ja vaikuttavaan kokonaisuuteen, ottaen huomioon tarpeen edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset.	Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä talous- ja yhteiskuntaelämän taikka muun alan edustavimmat kumppanit, jäljempänä ’kumppanit’. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki keskeiset elimet osallistuvat kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti laajaan ja vaikuttavaan kokonaisuuteen, ottaen huomioon tarpeen edistää sosiaalista osallisuutta, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä vammaisten ja terveiden henkilöiden välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset.
Suositus 15 14 artiklan otsikko
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo	Miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä vammaisia henkilöitä koskeva syrjimättömyys ja helppokäyttöisyys
Suositus 16 14 artikla
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja tasa-arvonäkökohtia edistetään rahastotoimien täytäntöönpanon eri vaiheissa.	Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja tasa-arvonäkökohtia edistetään rahastotoimien täytäntöönpanon eri vaiheissa. Lisäksi ne varmistavat, että koheesiopolitiikassa noudatetaan syrjimättömyyden ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita.
Perustelu
Perustamissopimuksen 13 artiklassa muistutetaan, että on mahdollista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.
Suositus 17 14 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään tai uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen ja se, että erityisesti vammaisia henkilöitä koskeva helppokäyttöisyys on rahastojen hyödyntämistä koskeva edellytys ja että sitä valvotaan rahastojen täytäntöönpanon lukuisissa eri vaiheissa.
Perustelu
Rakennerahastot ovat olennainen väline, jolla voidaan lieventää ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä kaikin perustein sekä luoda yhtäläiset toimintaedellytykset vammaisten ja muiden ihmisten välille torjumalla syrjintää kaikilla elämänaloilla ja erityisesti edistämällä sitä, että luodaan vammaisille henkilöille helppokäyttöinen fyysinen ympäristö mitä tulee tieto- ja viestintätekniikoihin, liikenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. On hyvin tärkeätä, että rakennerahastot eivät johda siihen, että luodaan lisää pääsyä rajoittavia esteitä vammaisille henkilöille, mikä tekisi pysyväksi 40 miljoonan vammaisen ihmisen ja muiden liikuntarajoitteisten henkilöiden sosiaalisen syrjäytymisen Euroopan unionissa ja vaikuttaisi yleensä kielteisesti yhteiskuntaan.
Suositus 18 17 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) 16,56 prosenttia 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun siirtymäkauden erityistukeen käyttäen jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon perusteina tukikelpoista väestöä, alueellista vaurautta, kansallista vaurautta ja työttömyyttä.	b) 16,56 prosenttia 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun siirtymäkauden erityistukeen käyttäen jäsenvaltiokohtaisen alustavan jaon perusteina tukikelpoista väestöä, alueellista vaurautta, kansallista vaurautta, työttömyyttä ja koulutuksen tasoa.
Suositus 19 23 artiklan 2 kohta
Suuntaviivoissa konkretisoidaan sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen edistämiseen tähtäävät yhteisön ensisijaiset tavoitteet rahastojen kunkin tavoitteen osalta.	Suuntaviivoissa konkretisoidaan sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehittämisen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtäävät yhteisön ensisijaiset tavoitteet rahastojen kunkin tavoitteen osalta.
Perustelu
Strategisten suuntaviivojen olisi katettava myös miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä sosiaalinen osallisuus.
Suositus 20 25 artiklan 3 kohdan a alakohta
a) temaattiset ja alueelliset toimintalinjat, myös kaupunkien elvyttäminen sekä maaseudun ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen;	a) temaattiset ja alueelliset toimintalinjat, myös kaupunkien kestävä kehitys sekä maaseudun ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen;
Perustelu
Kaupunkialueiden vaikutus kasvuun, innovointiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen on otettava huomioon. Sen vuoksi on kehitettävä kaupunkien kestävän kehityksen toimia, joihin kuuluu kaupunkien elvyttäminen.
Suositus 21 25 artiklan 3 kohdan c alakohta
c) alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta luettelo alueista, jotka on valittu 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin alueellisen kilpailukyvyn toimiin.	c) alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen osalta luettelo alueista ja muista vyöhykkeistä, jotka on valittu 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin alueellisen kilpailukyvyn toimiin.
Perustelu
Kuten käsiteltävänä olevan asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa todetaan, jäsenvaltio voi esittää toimenpideohjelmia alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen mukaisesti eri alueellisilla tasoilla, kaupunkialueet mukaan luettuina.
Suositus 22 27 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja myöhemmin kunkin vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä esitettävä komissiolle kertomus, jossa käsitellään jäsenvaltion strategian täytäntöönpanon edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kiinnittäen erityistä huomiota ilmoitettuihin indikaattoreihin sekä näiden vaikutusta yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa samoin kuin käytössä olevia arviointeja.	1. Kunkin jäsenvaltion on ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja myöhemmin joka kolmas vuosi 1 päivään lokakuuta mennessä esitettävä komissiolle kertomus, jossa käsitellään jäsenvaltion strategian täytäntöönpanon edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kiinnittäen erityistä huomiota ilmoitettuihin indikaattoreihin sekä näiden vaikutusta yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa samoin kuin käytössä olevia arviointeja.
Perustelu
Ks. suositus 9.
Suositus 23 27 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Kertomuksessa on viitattava työllisyyttä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan.	Kertomuksessa on viitattava työllisyyttä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.
Perustelu
On tärkeää luoda yhteys sosiaalista osallisuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.
Suositus 24 29 artiklan otsikko
Vuotuinen tarkastelu	Tarkastelu
Perustelu
Ks. suositus 9.
Suositus 25 30 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
	a a) Komissio laatii kertomuksen 27 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten ja muiden käytössä olevien tietojen tarkastelun ja arvioinnin perusteella.
Perustelu
Ks. suositus 9.
Suositus 26 33 artiklan 2 kohta
2. EAKR:sta ja ESR:sta voidaan rahoittaa täydentävästi enintään viiteen prosenttiin asti toimenpideohjelman kunkin toimintalinjan osalta toimenpiteitä, jotka kuuluvat toisen rahaston toiminta-alaan edellyttäen, että ne ovat tarpeen toimen tyydyttävän täytäntöönpanon kannalta ja liittyvät suoraan siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahastoista annetuissa erityisasetuksissa säädettyjä poikkeuksia.	2. EAKR:sta ja ESR:sta voidaan rahoittaa täydentävästi enintään kymmeneen prosenttiin asti toimenpideohjelman kunkin toimintalinjan osalta toimenpiteitä, jotka kuuluvat toisen rahaston toiminta-alaan edellyttäen, että ne ovat tarpeen toimen tyydyttävän täytäntöönpanon kannalta ja liittyvät suoraan siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahastoista annetuissa erityisasetuksissa säädettyjä poikkeuksia.
Perustelu
Kokemus tuntuu osoittavan, että joitakin ehdotuksia varten 5 prosentin osuutta voidaan pitää liian vähäisenä.
Suositus 27 36 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan b a alakohta (uusi)
	b a) Equal-ohjelman tähänastisten periaatteiden huomioon ottaminen.
Perustelu
On huolehdittava siitä, että tähänastinen Equal-ohjelma todella sisällytetään uusiin ohjelmiin.
Suositus 28 36 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan b alakohta
b) vipuvaikutus tärkeimpiin toimintalinjoihin ja Euroopan työllisyysstrategian tavoitteisiin samoin kuin yhteisön tavoitteisiin sosiaalisen osallisuuden alalla.	b) vipuvaikutus tärkeimpiin toimintalinjoihin ja Euroopan työllisyysstrategian tavoitteisiin samoin kuin yhteisön tavoitteisiin sosiaalisen osallisuuden alalla, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimisessa sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja naisten ja miesten sekä sosiaalisesti heikoimpien kansanosien välisen tasa-arvon edistämisessä.
Suositus 29 36 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan b a alakohta (uusi)
	b a) Equal-ohjelman tähänastisten periaatteiden huomioon ottaminen.
Perustelu
On huolehdittava siitä, että tähänastinen Equal-ohjelma todella sisällytetään uusiin ohjelmiin.
Suositus 30 36 artiklan 4 kohdan b alakohta
b) tiedot kaupunkeihin liittyvistä kysymyksistä, myös luettelo valituista kaupungeista ja menettelyt vastuun siirtämiseksi kaupunkiviranomaisille mahdollisesti yleiskattavan tuen avulla;	b) kaupunkien kestävää kehitystä koskevat toimet, myös luettelo valituista kaupungeista ja menettelyt vastuun siirtämiseksi kaupunkiviranomaisille mahdollisesti yleiskattavan tuen avulla;
Perustelu
36 artiklan 4 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti on parempi puhua toimista kuin tiedoista. Lisäksi tiedon käsite on liian epämääräinen ja sitä on selvennettävä.
Suositus 31 36 artiklan 4 kohdan d a alakohta (uusi)
	d a) Equal-ohjelman tähänastisten periaatteiden huomioon ottaminen.
Perustelu
On huolehdittava siitä, että tähänastinen Equal-ohjelma todella sisällytetään uusiin ohjelmiin.
Suositus 32 43 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Talous- ja sosiaalialan ja yritysten järjestöt ovat oikeutettuja teknisen avun toimiin.
Perustelu
Kokemus on osoittanut, että jotkut jäsenvaltiot käyttävät vastahakoisesti välittäviä elimiä, jotka eivät ole suoraan julkishallinnon alaisia. Ne on siis syytä mainita erikseen.
Suositus 33 44 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Rahastoista voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin toimenpideohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan sekä rahastojen täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien parantamiseen. Tuen enimmäismäärä on:	1. Rahastoista voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta rahoittaa kuhunkin toimenpideohjelmaan kuuluvia toimia, jotka liittyvät valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan sekä rahastojen täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien ja myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksien parantamiseen. Tuen enimmäismäärä on:
Perustelu
Tällä varmistetaan työmarkkinaosapuolten osallistuminen ja tehostetaan niiden valmiuksia, jotta ne voivat osallistua täysimääräisesti paikallisella ja alueellisella tasolla ohjelmien toteutukseen.
Suositus 34 44 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Talous- ja sosiaalialan ja yritysten järjestöt ovat oikeutettuja teknisen avun toimiin.
Perustelu
Kokemus on osoittanut, että jotkut jäsenvaltiot käyttävät vastahakoisesti välittäviä elimiä, jotka eivät ole suoraan julkishallinnon alaisia. Ne on siis syytä mainita erikseen.
Suositus 35 45 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Arvioinneissa on myös tarkasteltava vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat.	Arviointien tavoitteena on parantaa rahastotuen laatua, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta sekä toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Arvioinneissa on myös tarkasteltava vaikutusta yhteisön strategisiin tavoitteisiin sekä perustamissopimuksen 158 artiklaan ja kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden erityisiin rakenteellisiin ongelmiin nähden ottaen huomioon kestävään kehitykseen sekä ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön liittyvät näkökohdat ja helppokäyttöisyys vammaisten henkilöiden kannalta.
Perustelu
Syrjinnän torjuminen ja sosiaalinen osallisuus, vammaisten henkilöitä koskeva helppokäyttöisyys mukaan lukien, ovat tärkeitä Euroopan yhteisön tavoitteita ja sitoumuksia ja ne on yksiselitteisesti tunnustettava strategisia suuntaviivoja koskevissa tavoitteissa. Muotoilu on yhdenmukainen 10 artiklan kanssa.
Suositus 36 51 artiklan 4 kohta
4. Rahastojen enimmäisrahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella syrjäisimmillä alueilla ja lähentymistavoitteen perusteella Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla toteutettavien toimenpideohjelmien julkisista menoista.	4. Rahastojen enimmäisrahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella syrjäisimmillä alueilla, lähentymistavoitteen perusteella Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla ja lähentymistavoitteen perusteella alueilla, joilla bruttokansantuote henkeä kohti, mitattuna ostovoimapariteetteina ja laskettuna yhteisön viimeisten kolmen vuoden tietojen perusteella, on alle 60 prosenttia yhteisön keskimääräisestä bruttokansantuotteesta, toteutettavien toimenpideohjelmien julkisista menoista.
Perustelu
Erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on monia alueita, joilla bruttokansantuote henkeä kohti on pienempi kuin syrjäisimmillä alueilla tai syrjäisillä Kreikan saarilla. Ensiksi mainittujen saaman rahoituksen enimmäisosuuden toimenpideohjelmien julkisista menoista olisi siksi myös voitava olla 85 prosenttia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Tehostettu yhteistyö
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jacek Protasiewicz 3.1.2005
Valiokuntakäsittely	16.3.2005	19.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	20.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		29 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Roselyne Bachelot-Narquin, Emine Bozkurt, Milan Cabrnoch, Ole Christensen, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Stephen Hughes, Sepp Kusstatscher, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Thomas Mann, Ana Mato Adrover, Maria Matsouka, Mary Lou McDonald, Ria Oomen-Ruijten, Csaba Őry, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Jacek Protasiewicz, José Albino Silva Peneda, Anne Van Lancker ja Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Udo Bullmann, Elisabeth Schroedter, Marc Tarabella ja Patrizia Toia
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  EUVL C 74 E, 24.3.2004, s. 746.
• [2]  EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (2.5.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Jerzy Buzek

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.        pitää myönteisinä lukuisia viittauksia yhteisön kestävää kehitystä koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin, erityisesti Göteborgin Eurooppa-neuvoston määrittämään ympäristöulottuvuuteen sekä koheesiopolitiikan, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) ja Euroopan kalatalousrahaston eri tyyppisen rahoituksen yhteensovittamiseen;

2.        katsoo, että asetuksen mukaisissa jäsenvaltioiden kertomuksissa olisi arvioitava rahastojen vaikutusta EU:n kestävän kehityksen strategiaan, jotta mainitun strategian tavoitteiden saavuttamisen edistymistä voidaan arvioida;

3.        yhtyy komission kantaan, jonka mukaan rakennerahastojen, koheesiorahaston, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston tukemien toimien on perustuttava yhdennettyyn toimenpidesuunnitelmaan;

4.        katsoo, että haasteita, jotka liittyvät epätasaisuuteen yhteisön ympäristötavoitteiden saavuttamisessa esimerkiksi vesi- ja jätepolitiikassa, ilmanlaatua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevassa politiikassa sekä ilmastopolitiikassa, on pidettävä yhtä tärkeinä kuin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen epätasa-arvoon liittyviä haasteita kehityksessä jälkeen jääneissä maissa ja kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla; [3 artikla]

5.        kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että rakennerahastot ja koheesiorahasto osarahoittavat biodiversiteettitasoltaan korkealaatuisia suojelun, hallinnan ja kestävän kehityksen alueita, jotta Natura 2000 -verkostolle voidaan antaa lisätukea suhteessa perusrahoitusvälineeseen Life+ -ohjelman puitteissa, jonka määräyksiä olisi muotoiltava asianmukaisesti uudelleen; [3 artikla]

6.        katsoo, että ympäristöalan kansalaisjärjestöt on tunnustettava kumppaneiksi tasavertaisesti yhteiskunta- ja talouselämän järjestöjen kanssa, koska kestävään kehitykseen kuuluu yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ympäristön pilari; [10 artiklan 1 kohdan b alakohta]

7.        katsoo, että teknisen avun puitteissa rahastojen olisi lisättävä myös rakennerahastokumppanuuksiin osallistuvien kansalaisjärjestöjen kapasiteettia; [10 artikla]

8.        korostaa, että ohjelmatyössä tarvitaan joustavampia säännöksiä erityisesti sen osalta, mikä koskee resurssien mahdollista uudelleen jakamista hankkeiden ja ensisijaisten tavoitteiden välillä täytäntöönpanon tehokkuuden perusteella; [19 artikla]

9.        kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita esittämään, kuinka ne aikovat rahoittaa ympäristön tarpeet, erityisesti Natura 2000-verkoston tukemisen, edellytyksenä kansallisten strategisten viitekehysten ja toimenpideohjelmien hyväksymiselle rakennerahastotuen myöntämiseksi; [31 artikla]

10.      ehdottaa, että komission ehdottaman "yksi rahasto yhteen ohjelmaan" ‑lähestymistavan sijasta eri rahastojen välisen ristiin rahoittamisen osuus olisi nostettava vähintään 20 prosenttiin; [33 artikla]

11.      korostaa, että kaikille merkittäville hankkeille olisi asetettava yhdenmukainen 50 miljoonan euron kynnys; [38 artikla]

12.      pitää myönteisenä sen vahvistamista, että strategisten suuntaviivojen, kansallisen strategisen viitekehyksen ja toimenpideohjelmien arvioinnissa on otettava huomioon strategista ympäristöarviointia ja ympäristövaikutusten arviointia koskevat säännökset;

13.      katsoo, että strategista ympäristöarviointia varten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä kansallisen strategisen viitekehyksen ja toimintaohjelmien järjestelyt ja varmistettava tärkeiden infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutusten oikea-aikainen arviointi; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että mittavat infrastruktuurihankkeet eivät ole ristiriidassa ympäristönsuojelun ja ympäristön parantamisen kanssa; [38–40 artikla]

14.      ehdottaa erityisen korotetun rahoitusosuuden käyttöönottoa sellaisia alueita varten, joilla on sekä maantieteellisiä että luonnonhaittoja; [52 artikla]

15.      katsoo, että "saastuttaja maksaa" -periaatteen soveltamisen osalta tuloja tuottavien hankkeiden osarahoituskelpoisuuden määrittämistä koskevissa säännöissä olisi palkittava (kannustettava) hankkeen päähakijoita suhteessa mainitun periaatteen soveltamisen laajuuteen; [54 artikla]

16.      katsoo, että arvonlisävero, jota ei voida maksaa takaisin, olisi säilytettävä tukikelpoisena kaikkien rahastojen osarahoituksen suhteen, ei vain ESR:n tapauksessa;

17.      pitää tärkeänä, että hallintoviranomaiset tiedottavat jäsenvaltioiden valvonnassa säännöllisesti ja asianmukaisesti toimista, joihin saadaan yhteisön rahoitusta, ja määrärahoista, jotka ovat käytettävissä tukikelpoisuutta koskevien perusteiden mukaisesti; [68 artikla]

18.      korostaa, että ennakkorahoituksen taso on ratkaisevan tärkeä erityisesti ympäristön alalla, ja suosittelee yleistä 10 prosentin kattoa kaikkien rahastojen osalta; [81 artiklan 1 kohta]

19.      korostaa, että käyttämättä jääneiden määrärahojen automaattisen vapauttamisen osalta olisi tunnustettava tietyt N+2 -säännön käyttöönottoon liittyvät kielteiset vaikutukset, joita olisi lievennettävä, ja että sen vuoksi koheesiorahastoa koskevat nykyiset säännöt olisi pidettävä ennallaan ja N+2 -säännön alaiset varat olisi käytettävä uuteen tarkoitukseen koheesiopolitiikan puitteissa; [81 artiklan 2 kohta]

20.      katsoo, että Euroopan sosiaalirahaston olisi edistettävä ympäristönsuojelututkinnon suorittaneen ammattihenkilöstön jatkokoulutusta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0492 - 2004/0163(AVC)
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Tehostettu yhteistyö
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jerzy Buzek 20.9.2004
Valiokuntakäsittely	20.4.2004
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	21.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		34 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Georgs Andrejevs, Dorette Corbey, Avril Doyle, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Norbert Glante, Satu Hassi, Mary Honeyball, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Peter Liese, Jules Maaten, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Richard Seeber, Kathy Sinnott, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Margrete Auken, María del Pilar Ayuso González, Danutė Budreikaitė, Jerzy Buzek, Erna Hennicot-Schoepges, Caroline Lucas, Renate Sommer, Andres Tarand
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Ursula Stenzel

kalatalousvaliokunnaN LAUSUNTO  (16.3.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Dirk Sterckx

LYHYET PERUSTELUT

Lainsäädäntötausta

Komission ehdotus Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) sekä koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöistä muodostaa yleisen perustan rakennerahastojen uudistamiselle. Koheesiopolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat asetus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)[1], asetus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)[2], asetus koheesiorahastosta[3] ja asetus eurooppalaisesta rajaseutuyhteistyöyhtymästä (ERY)[4].

Komissio esitti helmikuussa 2004 kaksi ehdotusta kunnianhimoisesta koheesiopolitiikasta laajentuneelle unionille, jossa on 27 tai useampia jäsenvaltiota. Ensinnäkin 27 jäsenvaltion muodostamaa laajentunutta unionia varten tarkoitettuihin rahoitusnäkymiin vuosiksi 2007–2013 [KOM(2004)0101] ehdotettiin varattavaksi 336,1 miljardin euron määräraha (joka vastaa 373,9 miljardia euroa ennen siirtoja ehdotettuun yhtenäiseen maaseudun ja kalatalouden välineeseen), jolla tuetaan uudistetun koheesiopolitiikan kolmea painopistettä. Lisäksi kolmannessa koheesiopolitiikkaa koskevassa kertomuksessa [KOM(2004)0107] tehdään ehdotus koheesiopolitiikan uuden sukupolven ohjelmille vuosiksi 2007–2013 tarkoitetuista painopisteistä ja jakelujärjestelmistä.

Ehdotuksessa EAKR:a, ESR:a ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöistä tehdään ero toisaalta EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston ja toisaalta kalataloudelle, maataloudelle ja ympäristönsuojeluun tarkoitettujen, luonnonvarojen säilyttämiseen ja hallintaan myönnettävien määrärahojen välillä. Komissio onkin ehdottanut, että vuosista 2007–2013 lähtien kalatalouden tuki keskitetään uuteen Euroopan kalatalousrahastoon, joka muodostetaan nykyisen kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) tilalle. Kalatalouden rahoittaminen Euroopan kalatalousrahastosta olisi siten erotettu omaksi budjettikohdakseen. Komissio on suunnitellut yhteisen kalastuspolitiikan kuluiksi 7,6 miljardia euroa, joista 4,963 miljardia osoitetaan Euroopan kalatalousrahaston käyttöön.

Uuden koheesiopolitiikan haasteet

Koheesiopolitiikkaa koskevien asetusten uudistamistarve johtuu osittain laajentumisen aiheuttamista suunnattomista haasteista. Laajentuminen vaikuttaa huomattavasti lähentymistavoitteeseen kuuluvien toimenpiteiden kohdentamiseen. Lähentymistavoitteen raja-arvona on edelleen 75 prosenttia EU:n keskimääräisestä bruttokansantuotteesta (BKT) henkeä kohti. Kolmannen koheesiokertomuksen mukaan 92 prosenttia uusien jäsenvaltioiden asukkaista elää alueilla, joiden BKT henkeä kohti on alle 75 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta. Tämä vaikuttaa 18 alueeseen, joilla henkeä kohti laskettu BKT ennen laajentumista oli alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, mutta jotka eivät enää laajentumisen jälkeen kuulu tähän ryhmään. Komissio on ehdottanut siirtymäkauden mekanismia, jolla tällaisiin tilastojen takia kärsimään joutuviin alueisiin sovelletaan lähentymistavoitetta vuoden 2013 loppuun asti.

Laajentuminen on innostava mahdollisuus koko unionille. Kun otetaan huomioon, että unionin keskimääräinen BKT laskee 12,5 prosenttia suorana seurauksena kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisestä, on selvää, että uuden koheesiopolitiikan haasteena on 25 jäsenvaltion unionin sisäisten sosiaalisten ja taloudellisten erojen tasoittaminen nopeasti ja tehokkaasti.

Kohti strategista toimintatapaa

Jotta voitaisiin vastata tulevan koheesiopolitiikan haasteisiin, komissio ehdottaa uutta strategiseen lähestymistapaan perustuvaa rakennetta. Sen yhteydessä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon Lissabonin ja Göteborgin ohjelmat, ja samalla tehostetaan koheesiopolitiikkaa määrittelemällä sen painopisteet, varmistamalla koordinointi taloudellisten ja sosiaalisten hallintajärjestelmien kanssa ja antamalla säännöllisesti avoimia kertomuksia saavutetusta edistyksestä. Komissio ehdottaakin, että neuvoston olisi komission ehdotuksen pohjalta Euroopan parlamenttia kuultuaan annettava strateginen yleisasiakirja, jossa määritellään selvät painopisteet jäsenvaltioille ja alueille. Komissio julkaisisi vuosittain kertomuksen, jossa tehdään yhteenveto jäsenvaltioiden edistymistä käsittelevistä kertomuksista.

Ohjelmien painopisteiden aiheet saataisiin koheesiopolitiikan uusista tavoitteista, jotka ovat lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä alueellinen yhteistyö. Kaikkien näiden tavoitteiden talousarvio olisi 336,1 miljardia euroa (0,41 EU:n BKTL:stä).

Lähentymistä koskevaan tavoitteeseen kuuluisi EAKR:sta, ESR:sta ja koheesiorahastosta tuettavia alueellisia ja kansallisia ohjelmia, mukaan lukien syrjäisimmille alueille tarkoitetut erityisohjelmat. Tavoitteen määrärahat olisivat 264 miljardia euroa (78,5 prosenttia). Alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite koostuisi EAKR:sta tuettavista alueellisista ohjelmista ja ESR:n kansallisista ohjelmista, ja määrärahat olisivat 57,9 miljardia euroa (17,2 prosenttia). Alueellista yhteistyötä koskeva tavoite kattaisi EAKR:sta tuettavat rajatylittävät ja monikansalliset ohjelmat ja verkostot. Tavoitteen määrärahat olisivat 13,2 miljardia euroa (3,94 prosenttia).

Eräs uudistuksen kaikkein kunnianhimoisimmista tavoitteista on hallinnointijärjestelmän yksinkertaistaminen ja vastuun suurempi hajauttaminen jäsenvaltiossa ja alueilla toimiville kumppaneille ja paikallisviranomaisille. Ohjelmien toteuttamista yksinkertaistettaisiin muuttamalla eri toimijoiden tehtäviä: neuvosto hyväksyisi strategiset suuntaviivat, joiden perusteella jäsenvaltiot laatisivat kansalliset strategia-asiakirjat neuvoteltavaksi komission kanssa. Sitten komissio hyväksyisi kansalliset ja alueelliset ohjelmat kutakin jäsenvaltiota varten, mutta määrittelisi ohjelmat vain painopisteiden tasolla. Ohjelmien toteuttamisen yksinkertaistamista parannettaisiin siten, että tulevissa EAKR:n ja ESR:n toimissa kutakin ohjelmaa tuettaisiin vain yhdestä rahastosta sen sijaan, että tukea myönnettäisiin monesta eri rahastosta. Rahoitettavat ohjelmat liittyisivät suoraan kunkin rahaston päätoiminta-alueeseen.

Kelpoisuus ja kalatalousala

Komissio ehdottaa, että koheesiopolitiikkaan tarkoitetut määrärahat jaettaisiin jäsenvaltioille soveltaen objektiivisiin kriteereihin perustuvaa menetelmää, jota käytettiin Berliinin Eurooppa-neuvostossa (1999) "yhdentymisprioriteetin" kohdalla (BKT henkeä kohti vähemmän kuin 75 prosenttia yhteisön BKT:sta), mutta ottaen tilapäisesti huomioon laajentumisen tilastollisen vaikutuksen. Lisäksi komissio ehdottaa, että alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevaan tavoitteeseen varatut määrärahat olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken yhteisön taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten kriteerien mukaan. Kolmanteen tavoitteeseen varatut määrärahat olisi jaettava tukikelpoisilla alueilla asuvan väestömäärän mukaan, ja samalla olisi otettava huomioon asianosaisten jäsenvaltioiden kokonaisväestön määrä.

Koska suuri osa kalatalouden taloudellisista resursseista on siirretty Euroopan kalatalousrahastoon, rakennerahastojen tehtävänä on täydentää kyseistä kalatalousrahastoa. Ehdotuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan rahastoista tuetaan kalataloudesta riippuvien alueiden taloudellista monipuolistumista muilla kuin perinteisillä aloilla. Kalatalousalan yhteiskunnallis-taloudellisten ongelmien erityispiirteet, jotka usein johtuvat yhteisen kalastuspolitiikan mekanismeista ja kalakantojen ehtymisestä, olisi kuitenkin otettava huomioon tarkasteltaessa koheesiopolitiikan soveltamisperusteita. Kalatalousalalla saattaa esiintyä tilapäisiä kriisejä jopa eräissä suhteellisen vauraissa maissa. Komission ehdotuksen mukaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös alueellisiin erityispiirteisiin, jotka ovat tyypillisiä unionin syrjäisimmille alueille, unionin pohjoisosien harvaan asutuille alueille sekä tietyille saarille, vuoristoalueille ja unionin raja-alueille.

Euroopan parlamenttia kehotetaan antamaan hyväksyntänsä komission ehdotukselle, mikä tarkoittaa sitä, että parlamentti ei voi ehdottaa muutoksia. Rakennerahastojen roolin korostamiseksi Euroopan kalatalousrahaston tukemisessa lausunnon valmistelija ehdottaa kuitenkin, että alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden käsite otettaisiin käyttöön, jotta rakenneuudistusta tuettaisiin siten nimenomaan alueilla, jotka ovat joutuneet kärsimään perinteisen elinkeinotoiminnan heikentymisestä. Näin pyritään kuvastamaan sitä tosiasiaa, että yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa toteutetut suojelutoimenpiteet voivat vaikuttaa kalastusyhdyskuntiin yhtä voimakkaasti niin yhdentymistavoitteeseen kuuluvien alueiden sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Valmistelija katsookin, että rakennerahastoilla voidaan merkittävästi tukea Euroopan kalatalousrahaston vaikutuksia.

Johtopäätökset

Yleisesti ottaen valmistelija pitää ilahduttavana koheesiopolitiikan strategista uudistusta, joka näyttää tuovan järjestystä ja avoimuutta rakennerahastojen rakenteeseen ja käyttöön. Valmistelija yhtyy myös komission kantaan, jonka mukaan vastuuta on edelleen hajautettava paikan päällä oleville jäsenvaltioiden ja alueiden kumppaneille sekä paikallisviranomaisille. Toisaalta valmistelija ei ole vakuuttunut siitä, että hallinnon yksinkertaistaminen vähentäisi myös hallinnollisia ongelmia, joita erityisesti köyhimmät alueet kohtaavat yrittäessään käyttää rakennerahastoja vaatimattomilla hallinnollisilla voimavaroillaan.

Euroopan kalatalousrahaston ja rakennerahastojen erottamisesta toisistaan ja kalatalouden rakennerahoituksen siirtämisestä suurimmaksi osaksi Euroopan kalatalousrahastoon voidaan sanoa, että ne näyttävät muodostavan hyvän lähtökohdan voimavarojen tehokkaammalle käytölle ja rahoituksen avoimuuden lisäämiselle. Kalatalousalan rakenneuudistukseen tarvittavia toimia sekä työ- ja elinolojen kohentamista alueilla, joilla kalastus on yhä tärkeässä asemassa, rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta. Lisäksi rakennerahastoista tuettaisiin maaseudun talouden monipuolistumista ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden monipuolistumista muilla kuin perinteisillä aloilla. Näin selvennetään kalatalouteen vaikuttavien eri rahastojen tehtäviä ja toisiaan täydentävää luonnetta. Tämä ei kuitenkaan saisi alentaa sitä rahoituksen kokonaismäärää, joka kalataloudella nykyisin on oikeus saada rakennerahastoista, mukaan lukien kalatalouden ohjauksen rahoitusväline.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Menettelynumero	(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH
Tehostettu yhteistyö
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Dirk Sterckx 4.10.2004
Valiokuntakäsittely	25.11.2004	2.2.2005
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	15.3.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		19 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Elspeth Attwooll, Marie-Hélène Aubert, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, David Casa, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Carmen Fraga Estévez, Ioannis Gklavakis, Alfred Gomolka, Heinz Kindermann, Henrik Dam Kristensen, Albert Jan Maat, Rosa Miguélez Ramos, Bernard Poignant, Dirk Sterckx, Struan Stevenson, Catherine Stihler ja Daniel Varela Suanzes-Carpegna
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María Isabel Salinas García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  KOM(2004)0495.
• [2]  KOM(2004)0492.
• [3]  KOM(2004)0494.
• [4]  KOM(2004)0496.

liikenne- ja matkailuvaliokunnaN LAUSUNTO (26.4.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Michael Cramer

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat suositukset, joissa se:

1.  kehottaa sisällyttämään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevat päätökset (päätökset N:o 884/2004/EY ja N:o 1692/96/EY) asetuksen 23 artiklan 3 kohtaan;

2.  kehottaa mainitsemaan Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden rajat ylittäviä osia koskevat kahdenväliset sopimukset asetuksen 25 artiklan 4 kohdassa;

3.  kehottaa sisällyttämään asetuksen 39 artiklaan jäljennöksen Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden rajat ylittäviä osia koskevista kahdenvälisistä sopimuksista;

4.  kehottaa liikennehankkeiden osalta lisäämään asetuksen 50 artiklan b kohdan perään maininnan rahastojen osallistumisesta ponnistuksiin komission valkoisessa kirjassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi siirtymällä aluksi vaiheittain kohti raideliikennettä ja vesiliikennettä ja saattamalla valmiiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon siten, että yleiseksi painopisteeksi asetetaan rajat ylittävät hankkeet, jotka osaltaan vaikuttavat vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisten sekä uusien jäsenvaltioiden keskinäisten yhteyksien parantamiseen;

5.  kehottaa sisällyttämään asetuksen 51 artiklan 4 kohtaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin ensisijaisiin hankkeisiin liittyvät toimenpideohjelmat;

6.  painottaa, että Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden rajatylittävien osien kohdalla ei periaatteessa voida suorittaa ennakkomaksuja, ellei asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ole kahdenvälistä sopimusta siitä, että kumpikin toteuttaa hankkeen muut osat täysimittaisesti omalla alueellaan (81 artiklan 2 kohta);

7.  pyytää sisällyttämään asetuksen 50 artiklaan uuden c a kohdan: "osallistuminen liikkuvuuden ja logistiikan alalla toteutettaviin suuriin eurooppalaisiin hankkeisiin, kuten Galileo-hanke";

8.  toivoo, että edellä esitettyihin suosituksiin ei suhtauduta EAKR-asetuksen (KOM(2004)0495) 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan vaihtoehtoina vaan lisäyksenä, joka on välttämätön täyttämään kestävän alueellisen kehityksen strategioissa olevat aukot;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tämän asetuksen perusteella mille tahansa jäsenvaltiolle lähentymistavoitteen saavuttamista varten myönnettävät vuotuiset kokonaismäärärahat eivät ole enempää kuin mutta toivottavasti saavuttavat neljä prosenttia toimielinten välisen sopimuksen tekohetkellä arvioidusta kyseisen jäsenvaltion BKT:sta; kehottaa jättämään asetuksen (EY) N:o 2236/95 mukaisesti yleisen edun mukaisille Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyville hankkeille osoitetun yhteisön tuen huomiotta 22 artiklan mukaista neljän prosentin tasoa laskettaessa;

10. vaatii, että suurten hankkeiden ja muiden ennen 1. tammikuuta 2007 käynnistettyjen hankkeiden menojen olisi oltava tukikelpoisia siitä päivästä lukien, kun hanke on esitetty komissiolle 55 artiklan mukaisesti;

PERUSTELUT

Johdanto

Asetusehdotus, jonka hyväksymisessä noudatetaan hyväksyntämenettelyä (AVC), sisältää Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja koheesiorahastoa koskevia yleisiä säännöksiä. Sillä kumotaan asetus (EY) N:o 1260/99. Lisäksi kustakin rahastosta säädetään tästä yleisasetuksesta erillisellä erityisellä asetuksella. Ehdotuksessa yleisasetukseksi määritellään rahastojen tavoitteet, jäsenvaltioita ja alueita koskevat tukikelpoisuusperusteet, käytettävissä olevat määrärahat sekä niiden myöntämisperusteet. Lisäksi siinä määritellään säännöt vastuun jakautumisesta jäsenvaltioiden ja komission välillä hallinnoinnin, ohjelmatyön, seurannan, valvonnan ja arvioinnin osalta.

Asetusehdotuksessa esitetään määrärahojen ja toiminnan keskittämistä kolmeen tavoitteeseen: heikommin kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden (niiden, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta) ”lähentämiseen” kohti muiden alueiden tasoa, alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen ennakoimalla ja edistämällä talouden muutoksia ja auttamalla ihmisiä sopeutumaan niihin, sekä eurooppalaiseen alueelliseen yhteistyöhön, jonka yhteydessä tuetaan rajat ylittävää, ylikansallista ja alueiden välistä yhteistyötä. Ensimmäistä tavoitetta tuetaan EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta, toista tavoitetta EAKR:stä ja ESR:stä ja kolmatta tavoitetta EAKR:stä. Rahastojen määrä rajataan kolmeen nykyisten kuuden sijasta. Määrärahat jakautuvat vuosina 2007–2013 eri tavoitteiden kesken niin, että 264 miljardia euroa (78,5 prosenttia) osoitetaan lähentymistavoitteelle, 58,9 miljardia euroa (17,2 prosenttia) alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteelle ja 13,2 miljardia euroa (4 prosenttia) alueellisen yhteistyön tavoitteelle. Asetusehdotukseen ei sisälly yksityiskohtaista arviota Euroopan laajuisten liikenneverkkojen menoista tulevalla koheesio- ja rakennerahastokaudella.

Koheesio ja liikenneinfrastruktuuri

On syytä muistuttaa, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) otsakkeesta myönnettävät talousarviomäärärahat eivät riitä varmistamaan jo tunnistettujen ja sovittujen TEN-T-hankkeiden edistymistä sen paremmin nykyisellä kuin tulevallakaan ohjelmakaudella. Hankkeiden loppuun saattamiseksi tarvitaan huomattavaa rahoitustukea EAKR:stä ja koheesiorahastosta. Tehokas Euroopan laajuinen liikenneverkko on edellytyksenä Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiselle, sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, alueelliselle lähentymiselle ja yhteisön ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tällaista rahoitustukea suunnitellaan myönnettäväksi lähentymistavoitteen puitteissa, ja tämä otetaan huomioon asetusehdotuksen yksityiskohtaisissa säännöksissä.

Tähänastisiin kokemuksiin perustuvia huomautuksia

Vaikka Euroopan unioni onkin osoittanut runsaasti määrärahoja Euroopan laajuisille liikenneverkoille rahoituskaudella 2000–2006 (yksin rakennerahastoista 29,2 miljardia euroa), näiden hankkeiden valmiiksi saattaminen on edistynyt hitaasti ja jopa epätyydyttävästi. Tämän vuoksi Euroopan laajuisiin verkkoihin sovellettavia yleisiä sääntöjä koskevassa toisessa asetusehdotuksessa (KOM(2004)0475 lopullinen) esitetään, että kasvatettaisiin rahoituksen kokonaismääriä ja yhteisön rahoitusosuutta yksittäisissä hankkeissa. Samassa yhteydessä on kuitenkin varmistettava, että rakennerahastojen ja koheesiorahaston hallinnointia ja valvontaa koskevat yleiset säännöt suojaavat yhteisön varoja ja takaavat, että määrärahoja ei makseta, elleivät jäsenvaltiot todellisesti ja tehokkaasti huolehdi omasta rahoitusosuudestaan. Edellä esitetyt ehdotukset on tehty juuri tästä näkökulmasta.

Ehdotuksilla pyritään varmistamaan, että Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyville hankkeille osoitettavia merkittäviä määrärahoja ei makseta, ennen kuin jäsenvaltiot ovat lujasti sitoutuneet yhteisrahoitukseen, ja että rajat ylittävissä hankkeissa tehdään asianomaisten jäsenvaltioiden välillä lujat kahdenväliset sopimukset hankkeiden osien loppuun saattamisesta kummallakin puolella rajaa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC)
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN
Tehostettu yhteistyö
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Michael Cramer 1.9.2004
Valiokuntakäsittely	19.1.2005	14.3.2005		18.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	19.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		35 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Philip Bradbourn, Paolo Costa, Michael Cramer, Sylwester Chruszcz, Christine De Veyrac, Armando Dionisi, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Luis de Grandes Pascual, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Evelin Lichtenberger, Erik Meijer, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Ingo Schmitt, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Fausto Correia, Den Dover, Willem Schuth
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Herbert Reul

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.5.2005)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
(KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC))

Valmistelija: Marie Panayotopoulos-Cassiotou

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2004 sekä ehdotuksensa unionin rahoitusnäkymiksi laajentuneessa unionissa vuosina 2007–2013 että taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevan kolmannen kertomuksensa.

Taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevassa kolmannessa kertomuksessa todetaan, että laajentuminen on unionin kilpailukyvylle ja sisäiselle yhteenkuuluvuudelle ennennäkemätön haaste, jonka myötä erot taloudellisen kehityksen jakautumisessa ovat kasvaneet, maantieteellinen epätasapaino on lisääntynyt itään päin mentäessä ja työllisyystilanne on heikentynyt.

Koko unionilla on vastassaan haasteita, jotka liittyvät muun muassa talouden rakennemuutoksen kiihtymiseen, osaamistalouden kehittämiseen, väestön ikääntymiseen ja maahanmuuton lisääntymiseen.

Taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevan kolmannen kertomuksen mukaan näihin haasteisiin olisi vastattava unionin koheesiopolitiikalla, jossa yhdistyvät Lissabonin ja Göteborgin strategian tavoitteet kestävästä kehityksestä, täystyöllisyydestä, tuotantokyvyn lisäämisestä sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ympäristönsuojelun vahvistamisesta.

Ehdotus neuvoston uudeksi asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä on yksi viidestä asetusehdotuksesta, joilla on tarkoitus uudistaa koheesiopolitiikkaa vuosina 2007–2013.

Yleisasetuksessa määritellään Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) ja koheesiorahastoon sovellettavia yhteisiä sääntöjä, normeja ja periaatteita.

Suunnitellulla uudistuksella on tarkoitus selkiyttää rakennerahastojen hallinnointia, ja siihen sisältyykin uusia aloitteita, kuten ohjelmien keskittäminen kolmelle akselille (lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä alueellinen yhteistyö), sekä muita merkittäviä muutoksia, kuten koheesio-ohjelmien rahoittaminen mahdollisuuksien mukaan vain yhdestä rahastosta.

Miesten ja naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevat EY:n perustamissopimuksen velvoitteet, joiden mukaan sukupuolten yhdenvertaisen kohtelun on toteuduttava kaikissa unionin toimissa ja ohjelmissa ja naisten aseman edistämiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä, sisällytettiin jo rakennerahastoista vuosiksi 2000–2006 annettuihin asetuksiin.

Rakennerahastoja koskevassa aiemmassa yleisasetuksessa (EY) N:o 1260/1999 yhdenvertaisista mahdollisuuksista olikin tehty yksi rahastojen toiminnan keskeisistä tavoitteista.

Jos voidaankin iloita siitä, että naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevat keskeiset määräykset on otettu osaksi rakennerahastoista vuosiksi 2007–2013 annettavia uusia asetuksia ja rahastoja koskevaa yleisasetusta, asetuksissa ei sitä vastoin ole mainittu unionin ensisijaisina tavoitteina periaatetta kaikkinaisen syrjinnän – erityisesti vammaisiin kohdistuvan syrjinnän – kitkemisestä ja sosiaalisen osallisuuden edistämisestä.

Rakennerahastoista Euroopan sosiaalirahastolla säilyy keskeinen rooli yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisessa. On kuitenkin tarpeen ulottaa tämä tavoite myös muihin rahastoihin, sillä epätasa-arvo säilyy sitkeästi muun muassa ympäristön, liikenteen, maaseudun kehittämisen ja kalastuksen aloilla.

Huolestuttavia ovat myös vaatimukset, joiden mukaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien alalla toimivat valtioista riippumattomat järjestöt ja elimet olisi poistettava 10 artiklaan sisältyvästä kumppanien luettelosta. Päinvastoin ei edes riitä, että nämä järjestöt ja elimet säilytetään mainitussa luettelossa; siihen on lisäksi otettava sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän kitkemistä edistävät järjestöt.

Kummastusta herättää myös se, että komission asetusehdotuksessa ei edellytetä naisten ja miesten tasapuolista edustusta seurantakomiteassa, vaikka tämä tärkeä sääntö sisältyy yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 35 artiklaan.

Rahastojen toiminnassa olisi lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota niihin taloudellisiin tai sosiaalisiin erityisvaikeuksiin, joita naiset kohtaavat kaupunkitaajamissa.

Rahastojen tukitoimien avoimuus on keskeinen periaate, jonka noudattamista on tiiviisti valvottava. Kyseessä on merkittävä keino valvoa rahastoista osoitettavien varojen määränpäätä ja varmistaa, että varoja käytetään naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän kitkemistä koskevien periaatteiden mukaisesti.

Rahastojen arvioinnissa on ensiarvoisen tärkeää mainita naisten ja miesten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä syrjinnän kitkemisessä saavutetut edistysaskeleet, jotta voidaan osoittaa, millä saralla on vielä parannettavaa.

On myös syytä pitää mielessä, kuinka tärkeää ohjelmatyön tehostamisen ja rahastoista tuettujen toimien arviointimahdollisuuksien parantamisen kannalta on laatia tilastoja ja sukupuolen mukaan eriytettyjä mittareita.

SUOSITUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään päätöslauselmaesitykseensä seuraavat ehdotukset, joissa valiokunta

–    ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 31. maaliskuuta 2004 hyväksymän lausunnon taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevasta kolmannesta kertomuksesta,

–    ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 13. maaliskuuta 2003[1] hyväksymänsä päätöslauselman naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien tavoitteista rakennerahastojen käytössä,

1.   vastustaa asetusehdotuksessa esitettyä kumppanuusperiaatteen heikentämistä ja vaatii säilyttämään luettelon asianmukaisista toimijoista, mukaan luettuina naisten ja miesten yhdenvertaisten mahdollisuuksien alalla toimivat elimet;

2.   vaatii, että asetusehdotukseen sisältyvään kumppanien luetteloon lisätään myös sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän kitkemistä edistävät toimijat;

3.   korostaa, kuinka tärkeää on ottaa sukupuolinäkökulma järjestelmällisesti huomioon kaikissa ohjelmatyön ja rahastojen täytäntöönpanon vaiheissa sekä erityistä rahoitusta luotaessa;

4.   vaatii, että kaikkiin rahastoihin ja unionin strategisiin suuntaviivoihin sisällytetään periaate kaikkinaisen, muun muassa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kitkemisestä sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisestä erityisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osalta;

5.   vaatii, että sukupuolten tasa-arvon ja syrjinnän kitkemisen tavoitteen täyttymistä edistetään ponnekkaammin niin infrastruktuureihin, tutkimukseen, liikenteeseen ja ympäristöön, alueiden, paikallisyhteisöjen, maaseudun ja kaupunkien kehittämiseen sekä maatalouteen ja kalastukseen liittyvissä rahastotoimissa ja että rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä Euroopan kalatalousrahaston toimet nivellytetään hyvin yhteen;

6.   vaatii, että naiset ja muita heikommassa asemassa olevat henkilöt pääsevät aiempaa enemmän hyötymään koulutuspolitiikkoihin varatuista määrärahoista eritoten alueiden taloudellisiin muutoksiin, kaupunkialueiden ongelmiin tai maaseudun kehitykseen liittyvien politiikkojen alalla;

7.   vaatii, että rahastoista rahoitettavilla toimilla tuetaan sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, joilla voidaan puuttua niihin taloudellisiin tai sosiaalisiin erityisongelmiin, joita naiset kohtaavat kaupunkitaajamissa;

8.   vaatii, että kansallisten strategisten viitekehysten strategiaosaan kuuluviin aihepiiri- ja aluekohtaisiin ensisijaisiin tavoitteisiin sisällytetään viittaus saarialueisiin, harvaan asuttuihin alueisiin ja vuoristoalueisiin sekä alueisiin, jotka kärsivät väestöllisistä haittatekijöistä;

9.   vaatii, että asetusehdotuksessa on edellytettävä naisten ja miesten tasapuolista edustusta seurantakomiteoiden kokoonpanossa rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999[2] 35 artiklan mukaisesti;

10. vaatii, että rahastojen arvioinneissa mainitaan myös edistysaskeleet, jotka on saavutettu naisten ja miesten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä kaikkinaisen syrjinnän kitkemisessä;

11. korostaa, kuinka tärkeää on laatia tilastoja sekä sukupuolen mukaan eriytettyjä laadullisia ja määrällisiä mittareita ohjelmatyön tehostamiseksi, mahdollistaa toimien asianmukainen arviointi sekä suosia tiedon levittämistä menestyksekkäistä toimista, joita on toteutettu sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen sekä kaikkinaisen syrjinnän kitkemisen alalla, sekä niistä saaduista kokemuksista;

12. vaatii, että taataan rahastojen tukitoimien avoimuus, jotta voidaan paremmin seurata varojen ohjaamista erityisesti naisten ja miesten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sekä syrjinnän kitkemiseen, ja ehdottaa tämän vaatimuksen noudattamista valvottavan tiukasti ja sen laiminlyönteihin puututtavan tarvittavin toimenpitein;

13. kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa tekemään päätöksen Euroopan parlamentin työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdan soveltamisesta ja sisällyttämään päätöslauselmaesitykseensä nämä suositukset.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0492 – 2004/0163(AVC)
Asiasta vastaava valiokunta	REGI
Tehostettu yhteistyö	FEMM
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	Ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Marie Panayotopoulos-Cassiotou 17.3.2005
Valiokuntakäsittely	20.4.2005	26.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	26.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		yksimielisesti
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Emine Bozkurt, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Lissy Gröner, Anneli Jäätteenmäki, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Christa Prets, Marie-Line Reynaud, Teresa Riera Madurell, Raül Romeva i Rueda, Amalia Sartori, Eva-Britt Svensson, Britta Thomsen, Anne Van Lancker, Corien Wortmann-Kool, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zuzana Roithová, Marta Vincenzi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Małgorzata Handzlik, Erna Hennicot-Schoepges

• [1]  EUVL C 61E, 10.3.2004, s. 370.
• [2]  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0492 - 2004/0163(AVC)
Oikeusperusta	EY 161 art. ens. kohta
Työjärjestyksen artikla	75 art. 3 kohta
EP:n puoltavaa lausuntoa pyydetty (pvä)
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI ks. 75 art. 3 kohta
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto	BUDG	CONT			EMPL			EMPL
	PECH	TRAN			FEMM
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ECON 27.8.2004		ITRE 26.10.2004
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Konstantinos Hatzidakis 6.10.2004
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely   Päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)
Valiokuntakäsittely	6.10.2004		25.11.2004				19.1.2005		14.3.2005		21.4.2005
Hyväksytty (pvä)	24.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:			44 3 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Adam Jerzy Bielan, Jana Bobošíková, Bernadette Bourzai, Bairbre de Brún, Giovanni Claudio Fava, Gerardo Galeote Quecedo, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Konstantinos Hatzidakis, Jim Higgins, Alain Hutchinson, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Francesco Musotto, Jan Olbrycht, István Pálfi, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Elisabeth Schroedter, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Inés Ayala Sender, Simon Busuttil, Sylwester Chruszcz, Emanuel Jardim Fernandes, Ana Mato Adrover, Mirosław Mariusz Piotrowski, Manfred Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6	7.6.2005					A6‑0177/2005
Huomautuksia