MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

17.6.2005 - (KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS)) - *

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Duarte Freitas

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

(KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0687)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0201/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0195/2005),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.	(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Joissakin tapauksissa toimijat ja tuottajat joutuvat kohtaamaan kaksinkertaisia haittoja, jos alueen saaret sijaitsevat hyvin kaukana toisistaan. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.
Perustelu
Tuki on sovitettava saarten ja maatalousvaltaisten kuntien erityistilanteeseen sen tasapainoisen soveltamisen varmistamiseksi. Mitä pienempiä saaret ovat ja mitä kauempana toisistaan ne sijaitsevat, sitä korkeampia ovat alueelle tuotavien maataloustuotteiden kustannukset ja sitä alhaisempia ovat alueen maanviljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat. Tämä kaksinkertainen haitta on otettava huomioon.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
	(2 a) Komission olisi sovellettava tehokkaasti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla toimivia pieniä ja keskisuuria elintarviketeollisuuden yrityksiä tukevaa politiikkaa, jotta nämä voisivat jatkaa perinteistä vientiä ja lisätä kolmansien naapurimaiden kanssa käymäänsä kauppaa.
Perustelu
Erityisesti syrjäisimpien alueiden pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat kohtaamaan suuria haasteita, jotka liittyvät niiden saaristoasemaan ja syrjäiseen sijaintiin. Komission on yritettävä helpottaa niiden ottamista mukaan paikalliseen talouselämään ja varmistaa samalla saaristojen tarpeisiin sovelletut, pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut menettelytavat.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi.	(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi, minkä vuoksi on otettava huomioon mahdolliset markkinoiden perinteistä toimintaa koskevat rajoitukset.
Perustelu
Tämä tarkistus on perusteltu siksi, että sen avulla voidaan ottaa huomioon markkinoiden perinteistä toimintaa koskevat muutokset, jotka haittaavat perinteistä kauppavaihtoa ja aiheuttavat tällä tavoin suuria vaikeuksia alueella toimivien teollisuudenalojen elinkelpoisuudelle.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
	(12 a) Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen tarpeellisista poikkeuksista, joiden avulla on mahdollista toteuttaa maaseudun kehitysohjelmat, ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että maaseudun kehittämistä koskevassa maatalouspolitiikassa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 18 kappale
(18) Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin.	(18) Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin. Merentakaisten departementtien paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi on tietyin ehdoin ja vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen hevos-, nauta‑, antilooppi-, lammas- ja vuohieläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Azorien naudanlihantuotannon laadun parantamiseksi on tietyin ehdoin ja vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa myönnettävä tukea lihakarjarotujen siitossonnien hankintaan kyseiselle alueelle.
Perustelu
Laadukkaan naudanlihan tuotanto on täydentävää toimintaa ja joissakin tapauksissa vaihtoehto maidontuotannolle. Kasvatettaessa eläimiä vapaina usein vaikeapääsyisissä paikoissa, joissa ei ole helppoa turvautua keinosiemennykseen, on tärkeätä edistää tarkoitukseen sopivien karjarotujen laadukkaiden siitoseläinten käyttöä. Kolmansista maista peräisin olevien paikallisiin oloihin sopeutuneiden eri lajien eläinten tuonnin pitäisi pystyä täyttämään paikalliset kulutustarpeet ja helpottaa eri eläimiin erikoistuneiden ketjujen asteittaista kehittämistä.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
	(19 a) Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saa vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Tämän vuoksi vuosittaisissa rahoitusrajoissa, joita noudatetaan myönnettäessä tukea erityiselle hankintajärjestelmälle, on otettava huomioon hankintatuet ja määrät, jotka vastaavat tämän järjestelmän nojalla tietyksi ajaksi myönnettyä vapautusta tullimaksuista.
Perustelu
Erityisen hankintajärjestelmän tukeen on kuuluttava, kuten nykyään, vapautus kolmansista maista tulevien tavaroiden tuontitulleista sekä hankintatuki yhteisön markkinoilta peräisin oleville tavaroille.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 20 kappale
(20) Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, direktiivin 72/462/ETY muuttamisesta ja asetusten (ETY) N:o 525/77 ja (ETY) N:o 3763/91 (Poseidom) kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001, asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa.	(20) Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, direktiivin 72/462/ETY muuttamisesta ja asetusten (ETY) N:o 525/77 ja (ETY) N:o 3763/91 (Poseidom) kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001, asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
	(21 a) Edellä mainittu voimassa olevien asetusten kumoaminen ei saa johtaa erityishankintajärjestelmien ja syrjäisimpien alueiden paikallistuotannon tukijärjestelmien mukaisten tukimenettelyjen keskeyttämiseen. Niiden soveltamista on jatkettava kunnes eri hankinta- ja tukiohjelmat on hyväksytty.
Perustelu
Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä kun se on julkaistu virallisessa lehdessä ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen. Asetuksella kumotaan asetukset (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001. Uusien hankinta- ja paikallistuotannon tukijärjestelmien soveltaminen riippuu siitä, milloin komissio hyväksyy ohjelmat, jotka jäsenvaltioiden on määrä esittää, mutta niiden täsmällisestä alkamisajankohdasta ei ole etukäteen tietoa. Siksi on edelleen sovellettava oikeudellisia välineitä, joihin nykyiset toimet perustuvat, kunnes ne voidaan korvata uusilla.
Tarkistus 9 1 artikla
Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä ’syrjäisimmät alueet’, syrjäisestä sijainnista, syrjäisempien alueiden asemasta ja saaristoluonteesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi.	Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä ’syrjäisimmät alueet’, syrjäisestä sijainnista, syrjäisimpien alueiden asemasta, saaristoluonteesta, pienestä pinta-alasta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta sekä lukumäärältään vähäisistä tuotteista johtuvasta taloudellisesta riippuvuudesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Perustelu
On tärkeätä viitata konkreettisesti ehtoihin, jotka määrittelevät syrjäisimpien alueiden aseman perustamissopimuksessa säädetyn mukaisesti, eikä pelkästään pidä korostaa saaristoluonnetta ja syrjäisimpien alueiden asemaa, vaan myös pientä pinta-alaa, vaikeata pinnanmuodostusta ja ilmastoa sekä lukumäärältään vähäisistä tuotteista johtuvaa taloudellista riippuvuutta.
Tarkistus 10 2 artiklan 1 kohta
1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.	1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee 5 artiklassa tarkoitetuissa hankintaohjelmissa mainittuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti erityishankintajärjestelmässä tarkoitettujen tuotteiden luettelo pitäisi poistaa asetuksesta. Sen pitäisi myöhemmin sisältyä niihin hankintaohjelmiin, jotka jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 11 2 artiklan 2 kohta
2. Arvioidussa hankintataseessa ilmoitetaan määrällisesti liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.	Poistetaan.
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti erityishankintajärjestelmässä tarkoitettujen tuotteiden luettelo pitäisi poistaa asetuksesta. Sen pitäisi myöhemmin sisältyä niihin hankintaohjelmiin, jotka jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 12 4 artiklan 2 kohdan johdantokappale
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tai riittävästi työstettyihin tai käsiteltyihin tuotteisiin, jotka
Perustelu
Tarkistus on linjassa johdanto-osan 4 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen kanssa. Perinteiseen kauppaan kuuluvat perinteiset lähetykset muuhun yhteisöön ja siten myös perinteinen vienti kolmansiin maihin, jotka olivat kyseisen asetuksen tullessa voimaan ajankohtaisia, säännöllisiä ja merkittäviä yhteisöjen tuomioistuimen (viides jaosto) 15. toukokuuta 2003 asiassa C‑282/2000 Refinarias de Açúcar Reunidas SA (RAR) vastaan Sociedade de Indústrias Agrícolas Açoreanas SA (Sinaga) antaman tuomion mukaisesti. Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kansallisen tuomioistuimen kuului määritellä Azoreilta Manner-Portugaliin suuntautuvien lähetysten luonne.
Tarkistus 13 4 artiklan 2 kohdan a–c alakohta
a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella;	Poistetaan.
b) viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettuja edellytyksiä;
c) lähetetään Azoreilta Madeiralle tai Madeiralta Azoreille.
Perustelu
Syrjäisimpien alueiden maaseudun kestävä kehitys liittyy myös siihen, että on olemassa teollisuusmaista maataloutta, joka lisää alueellisten tuotteiden ja niihin liittyvän työn arvoa. Vähäinen alueellinen ulottuvuus sekä fyysisesti että markkinoiden kannalta, mikä on tyypillistä syrjäisimmille alueille, on huomattava rajoitus maatalousteollisuuden kehitykselle entistä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla.
Toisaalta koska tuontia rajoitetaan määriä ja vuotuista loppuarvoa koskevien erityisen hankintajärjestelmän ohjelmien avulla, komissio ja jäsenvaltiot valvovat edelleen tätä mekanismia.
Tarkistus 14 5 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) arvioidun hankintataseen luonnos;	a) arvioidun hankintataseen luonnos, jossa määritetään asianomaisten tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet; paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase;
Perustelu
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti erityishankintajärjestelmässä tarkoitettujen tuotteiden luettelo pitäisi poistaa asetuksesta. Sen pitäisi myöhemmin sisältyä niihin hankintaohjelmiin, jotka jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 15 5 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
	a a) erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat tuotteet;
Tarkistus 16 5 artiklan 2 kohta
2. Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Liitteessä I olevien tuotteiden luetteloa voidaan tarkistaa samaa menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan.	2. Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan.
Perustelu
Jotta välinettä voitaisiin yksinkertaistaa komission toiveiden mukaisesti ja jotta jäsenvaltioille voitaisiin antaa mahdollisimman paljon liikkumavaraa, ehdotetaan, että kukin jäsenvaltio laatii luettelon perusteet täyttävistä tuotteista laadittaessa ohjelmaa, jossa on määriteltävä tuotteet, määrät ja tukitasot. Jäsenvaltioita kuultaisiin hankintaohjelmien hyväksymisen perustana olevan komitologiamenettelyn yhteydessä.
Tarkistus 17 9 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Yhteisön ohjelmista tuetaan ympäristön ja maaseudun tilan sekä maankäytön ja maisemarakennuksen parantamista kestävään maankäyttöön myönnettävän tuen avulla.
Perustelu
Maankäytön parantaminen myötävaikuttaa maaseudun kestävään elinkeinoelämään. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen voi monilla syrjäisimmillä alueilla paikallisväestön elinolojen parantamisen lisäksi myös vahvistaa matkailualaa.
Tarkistus 18 12 artiklan a alakohta
a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, ‑kuilut ja ‑mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3763/91, (ETY) N:o 1600/92, (ETY) 1601/92, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen;	a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, ‑kuilut ja ‑mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen;
Perustelu
Komission vaatimaa arviota ei pidä ulottaa vuoteen 1991, koska Poseidom-, Poseima-, ja Poseican-ohjelmia koskeva arvio tehtiin jo vuonna 2000 ennen asetusten (EY) N:o 1452/2001, 1453/2001 ja 1454/2001 hyväksymistä. Lisäksi komissio ei ole suorittanut kyseisten asetusten 2 artiklassa sekä vastaavasti 27, 39 ja 25 artiklassa säädettyä arviointia. Jäsenvaltioiden ei ole noudatettava tätä velvoitetta. Loppujen lopuksi toimenpiteiden vaikutusten arviointi vuodesta 1991 alkaen olisi vastoin yksinkertaistamiseen pyrkivän asetusehdotuksen henkeä ja lisäisi jäsenvaltioiden byrokraattista taakkaa. Tämän vuoksi on asianmukaista, että Posei-toimenpiteiden arviointi koskee kautta, joka vastaa niiden täytäntöönpanoa viimeisten asetusten hyväksymisestä alkaen, eli vuodet 2002, 2003 ja 2004.
Tarkistus 19 12 artiklan d alakohta
d) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;	d) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat, rajoittamatta kunkin ohjelman toimenpiteiden välistä uudelleen ohjelmointia;
Perustelu
Syrjäisimpien alueiden erityistilanne, ennen kaikkea markkinoiden pienuus ja riippuvuus lukumäärältään vähäisistä talouden aloista, edellyttää tämän ohjelman kattamien alojen suurta keskinäistä riippuvuutta. Jotta mahdollistetaan se, että nämä alat saavuttavat kehitystavoitteensa, ja toimitaan välineiden hallinnon yksinkertaistamisen hengessä, toivotun tehokkuuden varmistamiseksi on asianmukaista säätää suurin mahdollinen talousarviota koskeva jousto saman ohjelman toimenpiteiden välille koko kyseessä olevaksi kaudeksi.
Tarkistus 20 13 artiklan 3 kohta
3. Ohjelmia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.	3. Ohjelmia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.
Perustelu
Ottaen huomioon asetusehdotuksessa ohjelmien esittämiselle ja hyväksymiselle annetut määräajat on välttämätöntä joustavoittaa niiden alkamisajankohtaa.
Tarkistus 21 16 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen tarpeellisista poikkeuksista, joiden avulla on mahdollista toteuttaa maaseudun kehitysohjelmat syrjäisimpien alueiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että maaseudun kehittämistä koskevassa maatalouspolitiikassa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.
Tarkistus 22 18 artiklan 1 kohta
1. Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia kasveille tai kasviperäisille tuotteille haitallisten organismien torjumiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.	1. Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia maatalouden viljelykasvien tai kasviperäisten tuotteiden puhtauden suojelemiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.
Perustelu
Tarkoitus on myös laajentaa ohjelmien toiminta-alaa niin, että kasvinsuojelua koskevat muut toimet voidaan ottaa mukaan.
Tarkistus 23 19 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle.	2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle.
Perustelu
On olemassa muitakin viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista, mutta niiden nimiä ei ole mainittu. Tästä syystä on parempi jättää ne mainitsematta.
Tarkistus 24 19 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.	Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.
Perustelu
Viininviljelyn uudelleenjärjestely on vaikea ja pinnanmuodostuksen vuoksi väistämättä kallis operaatio Madeiralla (88 prosenttia alueesta muodostuu yli 16 prosentin rinteistä), jossa maatilojen rakenne on vaikea, sillä tilojen alle 0,4 hehtaarin viljelyalat on jaettu useisiin hyvin pienikokoisiin palstoihin. Ottaen huomioon viljelyn sosioekonomisen merkityksen Madeiralle ja Azoreille on ensisijaisen tärkeätä jatkaa toimenpiteen määräaikaa.
Tarkistus 25 20 artiklan 4 kohdan 2 alakohta
Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen.	Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen, jos paikallisesti tuotetun maidon menekki ei ole taattu.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään sekä varmistamaan paikallisen tuotannon menekki että tarjoamaan paikalliselle maitoteollisuudelle suurempaa joustavuutta ennastetun maidon tuotannon hallinnossa. Vähimmäisrajan asettaminen käytettävän maidon määrälle haittaa maito-alaa ottaen huomioon, että nykyisin voimassa olevat prosenttiosuudet ovat rajoittaneet Madeiran teollisuutta, koska alueellinen maidon tuotanto ei ole ollut riittävä kyseisen prosenttiosuuden saavuttamiseen.
Tarkistus 26 21 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Azorien naudanlihantuotannon laadun parantamiseksi myönnetään tukea lihakarjarotujen siitossonnien hankintaan kyseiselle alueelle tietyin ehdoin ja tietyn enimmäismäärän rajoissa, jotka määritellään 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Naudanlihan tuotanto Azoreilla on tärkeätä toimintaa sekä maidontuotantoa täydentävänä tekijänä että vaihtoehtona. Joillakin saarilla kyseistä tuotantoa harjoitetaan siten, että eläimet elävät jatkuvasti vapaina, minkä vuoksi on vaikeaa turvautua keinosiemennykseen. Tämän vuoksi pidetään tärkeänä mahdollisuutta voida hyödyntää laadukkaita urospuolisia siitoseläimiä, joita alueella ei ole ja jotka on hankittava muilta yhteisön markkinoilta.
Tarkistus 27 21 a artikla (uusi)
	21 a artikla
	Sokeri
	Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jakson aikana kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuun C-sokeriin, jota viedään komission asetuksen (ETY) N:o 2670/81 säännösten mukaisesti ja otetaan kulutukseen Madeiralla ja Kanariansaarilla valkoisena sokerina koodin NC 1701 mukaisesti ja Azoreilla raakasokerina koodin NC 1701 12 10 mukaisesti, sovelletaan tässä asetuksessa annettujen ehtojen mukaisesti tuontitulleista vapauttavaa järjestelmää artiklassa 3 tarkoitetun arvioidun hankintataseen rajoitusten mukaisesti.
Perustelu
On tärkeää sisällyttää neuvoston asetukseen komission asetuksen (EY) N:o 20/2002 18 artiklan säännökset siten kuin ne on esitetty komission asetuksessa (EY) N:o 127/2005, jossa annetaan mahdollisuus tuoda C-sokeria Madeiralle, Kanariansaarille ja Azoreille. Ottaen huomioon, että neuvoston asetukseen uudeksi Posei-ohjelmaksi on jo sisällytetty useita viimeisimmän soveltamisasetuksen pysyvistä asioista on asianmukaista sisällyttää kyseessä oleva artikla edellä mainittuun Posei-ohjelmaa koskevaan asetusehdotukseen, jotta sokerin tuontia edellä mainituille syrjäisimmille alueille koskeva lainsuoja säilyy.
Tarkistus 28 24 artiklan 1 kohta
1. Edellä 16 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita.	1. Edellä 16 ja 18 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita.
Perustelu
Myöskään 18 artikla ei koske markkinainterventioita.
Tarkistus 29 24 artiklan 2 kohta
2. Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä:	2. Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä, joka lasketaan niiden määrien perusteella, jotka on käytetty erityisen hankintajärjestelmän rahoittamiseen, ottamalla perustaksi kunkin alueen parhaan kolmivuotiskauden keskiarvon vuosien 2001 ja 2004 väliseltä jaksolta ja ottaen huomioon samaksi ajaksi myönnetyn tullivapauden sekä menojen ylärajat, joita sovelletaan paikallisen maataloustuotannon tukeen.
merentakaiset departementit: 84,7 miljoonaa euroa
Azorit ja Madeira: 77,3 miljoonaa euroa
Kanariansaaret: 127,3 miljoonaa euroa.
Perustelu
Kun komissio ottaa viitekaudeksi vuodet 2001–2003 hankintajärjestelmää vastaavien taloudellisten kustannuksien määrittelemiseksi, se jättää huomiotta järjestelmään tehdyt muutokset Posei-ohjelmien uudistamisen yhteydessä vuonna 2001. Toisaalta jätetään myös huomiotta tullivapausjärjestelmä, joka on merkittävä etu syrjäisimmille alueille. Käyttämällä keskiarvoa kuvataan paremmin todellisuutta jätettäessä vuodet ja epätyypilliset tilanteet huomiotta.
Tarkistus 30 24 artiklan 3 kohta
3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:	Poistetaan.
– merentakaiset departementit: 20,7 miljoonaa euroa
– Azorit ja Madeira: 17,7 miljoonaa euroa
– Kanariansaaret: 72,7 miljoonaa euroa.
Perustelu
Erityiseen hankintajärjestelmään on aiheellista soveltaa tarkistuksessa 4 esitettyjä laskentamalleja.
Tarkistus 31 24 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 28 artiklan 2 kohdassa säädetään, tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettujen järjestelmien mukaisille maksuille asetettuja määräaikoja voidaan muuttaa; uusi määräaika on asetettava ohjelmissa, jotka esitetään rahoitettaviksi tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista rahavaroista.
Perustelu
Uusien ohjelmien hallinnoinnin joustavoittamisella ei saavutettaisi sille asetettua tehokkuuden tavoitetta, jos tämä poikkeus ei olisi mahdollinen. Koska asetusehdotuksen liitteessä II säädetyt kaikki paikallista tuotantoa edistävään tukiohjelmaan sisältyvät toimenpiteet, asetuksen III osasto, ovat "suoria maksuja", neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 28 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa.
Tarkistus 32 26 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Jäljempänä 18 artiklassa säädetyissä kasvinsuojeluohjelmissa komissiota avustaa päätöksellä 76/894/ETY perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea.
Perustelu
Ottaen huomioon kasviensuojeluohjelmien laajuuden ja yhdenmukaisuuden komitologiamenettelyn kanssa on syytä alistaa 18 artiklassa tarkoitettujen kasvinsuojeluohjelmien hyväksyntä pysyvälle kasvinsuojelukomitealle eikä suorista maksuista vastaavalle komitealle.
Tarkistus 33 28 artiklan 3 kohta
3. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.	3. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.
Perustelu
Ensimmäinen arviointi on tarpeen nopeasti talouskumppanuussopimusten voimaantulon (viimeistään 1. tammikuuta 2008) ja Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen päättymisen jälkeen.
Tarkistus 34 29 artiklan 2 kohta
Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.	Asetuksissa (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 säädetyt erityishankintajärjestelmään liittyvät toimet ja paikallisen tuotannon edistämistä koskevat toimet pysyvät kuitenkin voimassa kunnes komissio on hyväksynyt tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut hankintaohjelmat ja kunnes tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetut paikallista maataloustuotantoa edistävät tukiohjelmat ovat käynnistyneet.
	Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
Perustelu
Uusien hankinta- ja paikallistuotannon tukijärjestelmien soveltaminen riippuu siitä, milloin komissio hyväksyy ohjelmat, jotka jäsenvaltioiden on määrä esittää, mutta täsmällisestä alkamisajankohdasta ei ole etukäteen tietoa. On välttämätöntä näin ollen varmistaa voimassa olevia toimia koskevan oikeudellisen tuen jatkuminen, jottei niiden soveltaminen keskeydy.
Tarkistus 35 32 artiklan 2 kohta
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 13, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä.	Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 8 ja 13 artiklaa, 21 artiklan 3 kohtaa, 24, 24 a, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä.
Perustelu
Näiden uusien artiklojen myötä uusi asetus tehostuu, koska myös ne ovat tärkeitä ohjelman valmistelussa.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

1. Mietinnön tavoite

Tämän mietinnön tavoitteena on käsitellä komission tekemää ehdotusta neuvoston asetukseksi, jolla otetaan käyttöön Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita suosivat maatalousalan erityistoimenpiteet, ja antaa siitä lausunto.

Tämän lisäksi mietinnössä korostetaan myös joitakin syrjäisimpien alueiden erityistilanteisiin liittyviä näkökohtia esitetyissä tarkistusehdotuksissa ilmaistujen näkemysten puitteissa.

2. Puitteet

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa esitellään Euroopan unionin primaarioikeuden mukaisesti syrjäisimmän aseman käsite (syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni pinta-ala, vaikeat pinnanmuodot ja ilmasto sekä tuotteiden vähäisestä lukumäärästä johtuva taloudellinen riippuvuus) ja muodostetaan oikeusperusta, jonka mukaisesti neuvosto voi hyväksyä komission esityksestä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan syrjäisimpiin alueisiin.

Syrjäisimmän aseman ominaispiirteet, jotka Maastrichtin sopimuksen laatijat ovat tunnustaneet ottamalla mukaan Amsterdamin sopimuksen julistuksen nro 26 (jo aiemmin mainittu 299 artiklan 2 kohta), esittämällä syrjäisimpiä alueita koskevan oikeusperustan ja vahvistamalla sen äskettäin sopimuksessa Euroopan perustuslaiksi, muodostavat perustan yhteisön positiivisille toimille näillä alueilla pitäen mielessä syrjäisimpien alueiden kehittämisen helpottamisen sekä niiden yhteenkuuluvuuden EU:n muuhun alueeseen.

Syrjäisimpien alueiden maatalouteen on kohdistettu syrjäisen sijainnin ja saaristoluonteen vuoksi erityisiä vaihtoehtoja sisältäviä, vuosina 1991 ja 1992 käynnistettyjä ohjelmia (asetus ETY 3763/91 (Poseidom), asetus ETY 1600/92 (Poseima) ja asetus ETY 1601/92 (Poseican)). Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2001 näiden ohjelmien tarkistamisen ja muutokset, jotka koskivat monia voimassa olleita toimenpiteitä. Uudistukset toteutuivat asetuksilla EY 1452/2001 Poseidom, EY 1453/2001 Poseima ja EY 1454/2001 Poseican.

Alusta alkaen näissä ohjelmissa toteutuivat useat toimenpideryhmät, joiden joukosta korostuivat toisaalta ihmisten ja eläinten ravinnoksi tarkoitettujen maataloustuotteiden hankintatuki alueille, paikallisen teollisuuden jalostustuki maatalouden tuotantopanoksina ja toisaalta tuki paikalliselle tuotannolle. Näiden toimenpiteiden vaikutus on ollut merkittävä ja positiivinen syrjäisimpien alueiden talouden kehittymiselle.

Erityinen hankintajärjestelmä otettiin käyttöön, jotta varmistettaisiin syrjäisimpien alueiden hankinnat ja pienennettäisiin näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimmän alueen asemasta johtuvia lisäkustannuksia, ja näitä rajoituksia lievennettiin olennaisten tuotteiden hintojen laskun avulla.

Syrjäisimpien alueiden paikallistuotannon tukea koskeva järjestelmä, joka koskee lukuisia tuotteita ja niiden tuotantoa, myyntiä ja jalostusta suosivia toimenpiteitä, on osoittautunut tehokkaaksi, ja sillä on voitu kehittää tiettyjä perinteisiä maataloustuotannon muotoja, jotka muutoin olisi tuomittu häviämään.

Kuitenkin vuosien mittaan saatu kokemus on osoittanut, että näiden kahden järjestelmän – erityisen hankintajärjestelmän ja paikallisen tuotannon tukijärjestelmän – hallinto on saatava entistä joustavammaksi.

3. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne

Espanjan, Ranskan, Portugalin ja syrjäisimpien alueiden (kesäkuussa 2003) esittämän, EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevan muistion mukaan syrjäisimpien alueiden maantieteellinen ja taloudellinen todellisuus on erilainen kuin muilla yhteisön alueilla johtuen niiden eristyneisyydestä, mikä on seurausta niiden syrjäisestä sijainnista ja pienestä koosta, joka muodostaa rajoituksen kestävälle ja tasapainoiselle kehitykselle. Alueen pienuutta, resurssien niukkuutta ja markkinoiden kapeutta ei voida korvata, kuten muualla yhteisön alueella, menekin lisäämisen mahdollistavien lähimarkkinoiden läsnäololla.

Samanaikaisesti vaikuttavat muut vajavuudet, etenkin pinnanmuodostus ja ilmasto-olosuhteet, jotka ovat usein vaikeita, joidenkin alueiden saaristoluonne hyvin kaukana toisistaan sijaisevine saarineen, tuotteiden vähäisestä lukumäärästä johtuva riippuvuus ja olennaisesti muita korkeammat tuotantokustannukset etenkin tuotannon vähäisen laajuuden vuoksi, mittakaavaetujen mahdottomuus ja siitä johtuvat lisäkustannukset tuotannontekijöiden saannin ja tuotteiden menekin suhteen.

Tällaiset rajoitukset, joiden säilyvyys ja sitkeys haittaavat syrjäisimpien alueiden kestävää kehitystä, ovat vastuussa hitaasta lähentymisprosessista ja heikosta kilpailukyvystä. Perustamissopimuksessa tunnustettuina ja lueteltuina ne ovat perusta syrjäisten alueiden erityisasemalle, jonka avulla voidaan kohdella eri tavoin näiden alueiden erityistilannetta tavoitteena kuroa umpeen niiden jälkeenjääneisyyttä täysimääräistä integroitumista ja lähentymistä koskevan näkemyksen mukaisesti suhteessa muuhun Euroopan unioniin.

Kuten voidaan todeta komission yksiköiden työasiakirjassa (SEK(2004)1030, 6.8.2004) "Rapport de la Commission concernant la mise en oeuvre de l'article 299, §2, du Traité CE et une stratégie de développement à l'égard des régions ultrapéripheriques" yksi kaikkien syrjäisimpien alueiden jakamista piirteistä on "perinteisiksi" nimettyjen alojen, kuten maatalouden ja kalastuksen taloudellinen merkitys (sekä työllisyyden että tuotannon kannalta) sekä suhteellisen vähäinen teollisuuden alojen painoarvo, mikä on tilanteena vieläkin kärjistyneempi Ranskan merentakaisilla alueilla ja Azoreilla. Samassa asiakirjassa todetaan, että viimeksi kuluneiden vuosien aikana syrjäisimpien alueiden talous on kehittynyt eritasoisesti positiivisessa mielessä todellisen lähentymisen kannalta Kanariansaarilla ja Madeiralla, maltillisemmin Martiniquella, mutta muut syrjäisimmät alueet säilyttävät henkeä kohti lasketun BKT:n erot, minkä vuoksi ne sijoittuvat vähiten kehittyneiden alueiden joukkoon 15 jäsenen EU:ssa.

4. Komission ehdotuksen kommentointi

Komission nyt tekemällä ehdotuksella muutetaan perusteellisesti tähän asti voimassa ollutta järjestelmää sillä tarkoituksella, että samalla kun säilytetään myönnetyn tuen taso, helpotetaan ohjelmien hallintoa ja päätöksentekoprosessi viedään lähemmäs pääasiallisia eturyhmiä, siis alueita.

Rahoituslähteisiin ei ole kaavailtu muutoksia eikä yhteisön tuen intensiteettiin, mutta joustavuutta kuitenkin lisätään, mikä mahdollistaa tarpeelliseksi osoittautuvat mukautukset ja sovellutukset.

Neuvoston asetusehdotuksen perusteluosassa komissio tunnustaa, että Posei-ohjelmien täytäntöönpanoa koskeva yhteenveto on ollut positiivinen, ja toteaa, että ne ovat olleet tehokkaita edistettäessä maanviljelyä ja toimitettaessa tuotteita syrjäisimmille alueille. Vastaavasti se tunnustaa, että vähemmän positiivista on ollut ohjelmien hallinto, jolle on tyypillistä jäykkyys.

Erittäin myönteisenä on pidettävä komission esittämää tavoitetta hajauttaa mahdollisimman paljon päätöksentekoa ja yksinkertaistaa hallinnollisia määräyksiä sekä muuttaa syrjäisimmille alueille ehdotettua tukea koskevaa ajattelutapaa ja tukemalla ehdotusta edeltävässä perusteluosassa esitetyn toteamuksensa mukaisesti "päätöksentekomenettelyyn osallistumista ja mahdollistamalla nopea reagointi alueiden erityistilanteisiin".

Komission ehdotuksessa säilytetään erityinen hankintajärjestelmä ja ehdotetaan luetteloa ihmisten kulutukselle olennaisista ja muiden tuotteiden valmistukseen tarvittavista tuotteista tai maataloustuotantoon tarvittavista tuotteista kullakin syrjäisellä alueella. Kunkin syrjäisen alueen hankintaohjelma vahvistetaan jäsenvaltion nimeämien viranomaisten toimesta ja toimitetaan komissiolle hyväksyttäväksi.

Mitä tulee kyseiseen mekanismiin, laskentamenetelmässä, jota on asteittain parannettu, on edelleen otettava huomioon tuontitulleja koskeva vapautus tuotteille, jotka ovat peräisin kolmansista maista, ja hankintatuet yhteisön markkinoita peräisin olevien tuotteiden tapauksessa.

Toisaalta syrjäinen sijainti ja saaristoluonne ovat pysyviä, ja aiheutuvat kustannukset ovat jatkuvia, minkä vuoksi tukien laskentamenetelmä, jolla pyritään ylittämään ne, ei voi koskaan olla ottamatta niitä huomioon. Tässä yhteydessä on myös tärkeätä ottaa huomioon joidenkin alueiden määräävä kaksinkertainen saaristoluonne.

Syrjäisimpien alueiden tuotannon ja markkinoiden laajuus eivät itsessään useinkaan takaa paikallisen jalostusteollisuuden kestävyyttä, ja se on kuitenkin olennaista sille, että osa maataloustuotannosta säilyy ja että voidaan mahdollistaa jonkinasteinen alueiden talouksien monipuolistaminen. Tästä syystä tietyissä tapauksissa näillä teollisuudenaloilla on tarve täydentää tavarantoimituksiaan turvautumalla ulkoa tuotuihin raaka-aineisiin ja viemällä tai lähettämällä tuotteitaan elinkelpoisuutensa takaamiseksi.

Koska tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea, ei ole tarpeen rajoittaa mahdollisuutta viedä tai toimittaa muualle jalostettuja tuotteita, jotka ovat hyötyneet erityisestä hankintajärjestelmästä. Vain näin voidaan taata kestävä kehitys syrjäisimpien alueiden maaseudulla, mihin vaikuttaa myös teollisuuden luontoisen maatalouden, jolla lisätään alueellisen tuotannon ja siihen liittyvän työn arvoa. Koska tuontia rajoitetaan erityisen hankintajärjestelmän ohjelmilla määrän ja vuotuisen loppuarvon suhteen, komissio ja jäsenvaltiot jatkavat tämän mekanismin valvontaa.

Aina kun on mahdollista, erityisellä hankintajärjestelmällä on myötävaikutettava myös syrjäisimpien alueiden välisten kaupallisten virtojen vahvistamiseen. Tämän vuoksi hankintatukien on erityisen hankintajärjestelmän puitteissa oltava aina laajennettavissa muiden syrjäisimpien alueiden toimittamiin tuotteisiin.

Mitä tulee paikallisen tuotannon tukemiseen, komissio pyrkii jatkamaan tätä mekanismia. Se kuitenkin katsoo saadut kokemukset huomioon ottaen, että on ensisijaisen tärkeätä vahvistaa yhteistyötä paikallisviranomaisten välillä, sillä ne tuntevat tarkemmin kyseessä olevien alueiden erityisongelmat.

Tähän mekanismiin suunnatuista toimenpiteistä tulee näin kohde yhteisön tukiohjelmille, joita jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on laadittava. Tällä tavoin lähennetään päätöksentekoprosessia pääasiallisiin edunsaajiin ja mahdollistetaan erityisen strategian kehittäminen kullekin syrjäisimmälle alueelle ottaen huomioon niiden erityispiirteet ja kehitystavoitteet.

Posei-toimenpiteiden täytäntöönpanon arviointi, joka on otettava huomioon tällaisia ohjelmia laadittaessa, on siirrettävä vuoden 2001 uudistuksen voimassaolokaudelle.

Asetusehdotuksessa ehdotetaan, että jäsenvaltiot esittävät syrjäisimmän alueen puolesta ohjelman, joka käsittää maatalouden Posei-ohjelman kaksi puolta. Siitä tulee strategisluonteinen asiakirja, joka on ensisijaisen tärkeä syrjäisimpien alueiden kehityksen kannalta. Tässä asiakirjassa on oltava maataloustoiminnan nykytilaa ja sen heikkouksia ja mahdollisuuksia koskeva kuvaus sekä kuvaus ehdotetusta strategiasta, sen tavoitteista, toimenpiteistä, ennakoiduista vaikutuksista sekä sen aikataulu.

Asetuksen entistä suurempi joustavuus, mikä tarkoittaa sitä, että kukin syrjäisin alue voi suunnitella oman maatalouden kehittämisstrategiansa, on epäilemättä lisäarvo. Kukin syrjäisin alue voi vaikuttaa enemmän vuotuiseen ohjelmointiin, mukauttaa tukitoimet paremmin ja sovittaa ne paremmin todelliseen tilanteeseen.

Tämän ajattelutavan muutoksen lisäksi, mikä on hyvin suotuisaa syrjäisimmille alueille, on myös positiivista se, että säilytetään syrjäisimpien alueiden laadukkaiden tuotteiden markkinoinnin tuki, minkä yhteydessä käytetään graafista symbolia.

Vielä on korostettava syrjäisimmille alueille ehdotettua, maaseudun kehittämistoimien rahoittamista koskevaa erityisjärjestelmää, jolla voidaan edistää monipuolistamista, uudelleenjärjestelyä ja suuntausta kohti kestävää maataloutta tiloilla, jotka ovat taloudelliselta kooltaan pieniä kuten useimmiten on asian laita syrjäisimmillä alueilla.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (13.6.2005)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
(KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS))

Valmistelija: Paulo Casaca

LYHYET PERUSTELUT

TAUSTA

Vuonna 2004 antamassaan tiedonannossa "Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus" komissio esitteli suuntaviivat strategialleen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi ja EU:n syrjäisimpien alueiden erityistarpeet huomioon ottavien toimien toteuttamiseksi. Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa muutoksia Posei-järjestelmään.

KOMISSION EHDOTUS

Ehdotuksessa käsitellään ensisijaisesti Posei-järjestelmien hallintoa, koska järjestelmien tarpeellisuudesta ja tehokkuudesta ei ole epäilystä. Ohjelma on tätä nykyä jaettu kahteen ohjelmalohkoon, jotka ovat erityinen hankintajärjestelmä ja syrjäisimpien alueiden paikallistuotannon tukijärjestelmä. Tämä jako on osoittautunut jäykäksi, ja lisäksi paikallistuotannon tukijärjestelmän hajanaisuus hidastaa yhteisön toimintaa ja heikentää mahdollisuuksia reagoida syrjäisimpien alueiden erityistilanteisiin, vaikka tukisummat ovat usein varsin vaatimattomia. Asetusehdotuksessa esitetään päätöksenteon keskittämistä ja hallinnon yksinkertaistamista.

Siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on esitettävä yksi ainoa ohjelma kutakin syrjäisintä aluetta kohti. Ohjelmien on sisällettävä luku, joka käsittelee syrjäisimmillä alueilla ihmisravinnoksi käytettävien välttämättömien maataloustuotteiden erityistä hankintajärjestelmää, sekä luku, joka käsittelee paikallistuotannon tukemista.

Nykyisin Posei-toimenpiteet rahoitetaan talousarvion alamomentista 05 02 11 04 (POSEI) (268 milj. euroa) ja määrärahoja osoitetaan myös budjettikohdista 05 02 03 (Peltokasvien suorat tuet) (1,9 milj. euroa), 05 03 02 (Naudanliha) ja 05 03 03 (Lampaan- ja vuohenliha) (yhteensä 41,8 milj. euroa).

Asetusehdotuksessa ei muuteta rahoituksen lähdettä (EMOTR:n tukiosasto) eikä sen määrää – vuosimenot ovat arviolta 289,3 milj. euroa. Sen sijaan siinä asetetaan erityisen hankintajärjestelmän (II osasto) ja paikallista maataloustuotantoa koskevien tukitoimenpiteiden (III osasto) rahoittamiselle aluekohtaiset vuotuiset enimmäismäärät:

Miljoonaa €	II + III osasto YHTEENSÄ	II osasto Erityinen hankintajärjestelmä	III osasto Paikallisen maataloustuotannon tukitoimenpiteet
Merentakaiset departementit	84,7	20,7	64,0
Madeira+Azorit	77,3	17,7	59,6
Kanariansaaret	127,3	72,7	54,6
YHTEENSÄ	289,3	111,1	178,2

HUOMIOITA

Pyrkimykset järkeistää ja yksinkertaistaa järjestelmän hallintoa ovat kiitettäviä ja niiden ansiosta paikallistuotannon tukemisen määrärahat tullevat käytetyksi optimaalisesti. Erityistä hankintajärjestelmää koskevaa lähestymistapaa sen sijaan ei ole muutettu, mistä tulee aiheutumaan huomattava hallinnollinen taakka. Komissiota olisi pyydettävä esittämään lähitulevaisuudessa ehdotus erityisen hankintajärjestelmän hallinnon yksinkertaistamisesta.

Asetuksen tekstissä olisi valmistelijan mielestä selvyyden vuoksi ehdottomasti täsmennettävä, että erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita koskevia kaupan rajoituksia sovelletaan myös kaikkiin tuotteisiin, jotka ovat tulosta kyseisten tuotteiden ensiasteen jalostuksesta, mutta ei kuitenkaan kaikkiin lopputuotteisiin, joissa kyseinen tuote on ainesosana.

Komission ehdotuksessa ei myöskään oteta huomioon sitä tosiseikkaa, että Posei-järjestelmän eri alueet tulivat eri aikoina osaksi yhteisön tullialuetta. Vaikka onkin hyvä pyrkiä johdonmukaistamaan alueiden kohtelua antamalla yksi, kaikki syrjäisimmät alueet kattava asetus, valmistelija kiinnittää huomiota tarpeeseen kunnioittaa alueiden välille syntyneitä eroja, jotka johtuvat yhtäältä asianomaisten jäsenvaltioiden liittymisestä unioniin eri aikoina ja toisaalta erillisten Posei-asetusten tähän asti sisältämistä eroista.

Menojen enimmäismäärät on vahvistettu 3 artiklassa. Valmistelija kritisoi komission ratkaisua perustaa arvionsa vuosina 2001–2003 käytettyihin todellisiin määriin, sillä vuotta 2001 ei voida mitenkään pitää edustavana: tuolloin siirryttiin "vanhasta" Posei-järjestelmästä uuteen järjestelmään. Uusi järjestelmä pantiin toimeen asetuksella (EY) N:o 1453/2001, joka kuitenkin tuli voimaan vasta vuoden 2002 alussa. Jos viitevuodeksi otetaan 2004 vuoden 2001 sijasta, Ranskan merentakaisille departementeille osoitettavia määriä on korotettava 1 miljoonalla eurolla, Azorien ja Madeiran määriä 3 miljoonalla eurolla ja Kanariansaarten määriä 4 miljoonalla eurolla. Koska parlamentti on sitoutunut varmistamaan todella toimivan strategian toimeenpanon näiden erityisen herkkien alueiden avustamiseksi, valmistelija ehdottaa tarkistusta 24 artiklan lukuihin.

Lopuksi komission esittämä aikataulu ei ole realistinen eikä oikeudenmukainen. Jos EU:n toimielimiltäkin on mennyt vuosia asetuksen laatimiseen, on ilmeisen kohtuutonta vaatia alueellisia viranomaisia laatimaan ja toteuttamaan ohjelmat alle kuudessa kuukaudessa. Se on mahdotonta vaarantamatta suuresti hallinnon tehokkuutta. Valmistelija esittääkin tarkistusta, jonka mukaan asetusta sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2007 eikä 2006.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 24 artiklan 2 ja 3 kohta
2. Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä:	2. Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä:
– merentakaiset departementit:	– merentakaiset departementit:
84,7 miljoonaa euroa	85,7 miljoonaa euroa
– Azorit ja Madeira:	–Azorit ja Madeira:
77,3 miljoonaa euroa	80,3 miljoonaa euroa
– Kanariansaaret:	– Kanariansaaret:
127,3 miljoonaa euroa.	131,3 miljoonaa euroa.
3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:	3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:
– merentakaiset departementit:	– merentakaiset departementit:
20,7 miljoonaa euroa	21,7 miljoonaa euroa
– Azorit ja Madeira:	– Azorit ja Madeira:
17,7 miljoonaa euroa	20,3 miljoonaa euroa
– Kanariansaaret:	– Kanariansaaret:
72,7 miljoonaa euroa	76,7 miljoonaa euroa
Perustelu
Käyttäessään vuosia 2001–2003 arvionsa perustana olevana viitekautena komissio ei ole ottanut huomioon sitä, että vuosi 2001 oli siirtymävuosi eikä sitä ei voida pitää edustavana. Jos yhtälöön lisättäisiin vuosi 2004, enimmäismääriä pitäisi korottaa yhdellä, kolmella ja neljällä miljoonalla eurolla alueesta riippuen.
Tarkistus 5 32 artiklan 2 kohta
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 13, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä.	Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007. Tämän asetuksen 13, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä.
Perustelu
Ehdotettu aikataulu on epärealistinen ja epäoikeudenmukainen. Alueellisia viranomaisia ei voida vaatia laatimaan ja toteuttamaan ohjelmat alle kuudessa kuukaudessa vaarantamatta suuresti hallinnon tehokkuutta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Tehostettu yhteistyö	kyllä
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 1.12.2004
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Paulo Casaca 31.1.2005
Valiokuntakäsittely	20.4.2005	23.5.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	24.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		27 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Herbert Bösch, Paulo Casaca, Gérard Deprez, Valdis Dombrovskis, James Elles, Szabolcs Fazakas, Salvador Garriga Polledo, Neena Gill, Dariusz Maciej Grabowski, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Jutta D. Haug, Ville Itälä, Anne Elisabet Jensen, Sergej Kozlík, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Gérard Onesta, Giovanni Pittella, Wojciech Roszkowski, Helga Trüpel, Kyösti Tapio Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Paul Rübig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  EYVL / EUVL C ..., ..., s. ....

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (20.4.2005)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
(KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS))

Valmistelija: Francisco Assis

LYHYET PERUSTELUT

I.         JOHDANTO

Vastatakseen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa mainittujen alueiden tarpeisiin Euroopan unioni on hyväksynyt Ranskan merentakaisten departementtien (Poseidon, 1989)[1], Kanariansaarten (Poseican, 1991)[2] sekä Azorien ja Madeiran (Poseima, 1991)[3] syrjäisen sijainnin ja saaristoaseman huomioon ottavat erityisohjelmat. Kyseisten ohjelmien tavoitteena on ollut edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa työpaikkoja luovia, tuottavia aloja rakennerahastoista myönnettävien tukien välityksellä sekä sopeuttamalla etenkin yhteistä maatalouspolitiikkaa asianmukaisella tavalla.

Kyseisten päätösten lisäksi neuvosto on antanut kullekin alueelle asetuksen[4], jotta näiden maataloustuotanto voisi kokonaan kuulua YMP:n piiriin yhteisissä markkinajärjestelyissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti; lisäksi tietylle paikallistuotannolle ja ylimääräisten kuljetuskustannusten korvaamiseen on myönnetty erityistukia yleisten tukien täydennyksenä. Kyseisiä alueita varten on laadittu myös erityinen hankintajärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa elintarvikeraaka-aineiden hankintamenettelyjä ja alentaa niiden kustannuksia.

Neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2001 kyseisten tukijärjestelmien uudistuksen[5], jossa kunkin asianosaisen jäsenvaltion syrjäisimpiä alueita varten on säilytetty erillinen järjestely.

II.       KOMISSION EHDOTUS

Komission arvion mukaan toimet ovat osoittaneet tehokkuutensa maaseudun edistämisen ja maataloustuotteiden hankinnan kannalta, mutta niiden hallinnointi on ollut vaikeaa liian tiukkojen sääntöjen vuoksi. Lisäksi paikallistuotannon tukijärjestelmä on jaettu pieniin osa-alueisiin, ja sen hyväksymismenettely on liian raskas, jotta voitaisiin vastata nopeasti yksittäisiin erityistilanteisiin.

III.      HUOMIOT

Vaikka asetusehdotus koskee pääasiassa tuotantoa ja yhteismarkkinoiden sisällä tapahtuvaa kauppaa, jotka kuuluvat muiden valiokuntien toimivaltaan, kansainvälisen kaupan valiokunta joutuu tutkimaan kolmansien maiden kanssa käytävälle kaupalle aiheutuvia seurauksia ja ottamaan huomioon todennäköiset muutokset, kuten AKT-maiden kanssa tehtävät talouskumppanuussopimukset ja Dohan kehitysohjelman. Myös yhteisen markkinajärjestelyn (kuten sokeri) uudistuksia, joihin vaikuttaa WTO:n oikeuskäytäntö, on tarkasteltava valppaasti, jotta nämä eivät saata syrjäisimpien alueiden maanviljelijöitä epäsuotuisaan asemaan, sillä näiden on jo nytkin vaikea selviytyä alueensa kaukaisesta sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisestä asemasta johtuvista ongelmista.

Tarkistuksista on syytä mainita muutama keskeinen aihepiiri:

–         vaikka välineiden yhdistäminen yhdeksi, kaikki syrjäisimmät alueet kattavaksi asetusehdotukseksi olisikin tervetullut yksinkertaistaminen, huomioon on kuitenkin otettava saarten toisistaan poikkeava historia, esimerkiksi ajankohta, jolloin ne ovat liittyneet unionin tullialueeseen (tarkistukset 3 ja 5),

–         pieniä ja keskisuuria elintarvikealan yrityksiä on vahvistettava, jotta saarista ei tule pelkästään maataloustuotteiden tuottajia, vaan että nämä voivat pitää itsellään entistä suuremman osan paikallisen jalostuksen kautta saamastaan lisäarvosta (tarkistus 2);

–         kyseisillä alueilla on oikeus tukeen silloin, kun ne vievät erityisen hankintajärjestelmän osana tuoduista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, mikäli tuotteita on jalostettu riittävästi kyseisillä saarilla. Erityisestä hankintajärjestelmästä raaka-aineille myönnetyn tuen on korvattava saarilla tapahtuvasta valmistuksesta aiheutuvat tavallista korkeammat tuotantokustannukset. Jos yritysten toiminta kuitenkin rajoittuu saaren markkinoihin, niiden laajentumismahdollisuudet ovat rajalliset, koska niiden asema on joustamaton mantereella sijaitseviin yrityksiin nähden, jotka saavat vientitukia (tarkistus 6);

–         syrjäisimpien alueiden maataloudelle aiheutuneita seurauksia on arvioitava nopeasti talouskumppanuussopimuksia ja Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen päättymisen jälkeen (tarkistukset 4 ja 7).

TARKISTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[6]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.	(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Joissain tapauksissa toimijoille ja tuottajille aiheutuu syrjäisyydestä kaksinkertaisia haittoja, jos alueen saaret sijaitsevat hyvin kaukana toisistaan. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.
Perustelu
Tuki on sovitettava saarten ja maatalousvaltaisten kuntien erityistilanteeseen sen tasapainoisen soveltamisen varmistamiseksi. Mitä pienempiä saaret ovat ja mitä kauempana toisistaan ne sijaitsevat, sitä korkeampia ovat alueelle tuotavien maataloustuotteiden kustannukset ja sitä alhaisempia ovat alueen maanviljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat. Tämä kaksinkertainen haitta on otettava huomioon.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
	(2 a) Komission olisi sovellettava tehokkaasti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla toimivia pieniä ja keskisuuria elintarviketeollisuuden yrityksiä tukevaa politiikkaa, jotta nämä voisivat jatkaa perinteistä vientiä ja lisätä kolmansien naapurimaiden kanssa käymäänsä kauppaa.
Perustelu
Erityisesti syrjäisimpien alueiden pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat kohtaamaan suuria haasteita, jotka liittyvät niiden saaristoasemaan ja syrjäiseen sijaintiin. Komission on yritettävä helpottaa niiden ottamista mukaan paikalliseen talouselämään ja varmistaa samalla saaristojen tarpeisiin sovelletut, pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut menettelytavat.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi.	(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää, että kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi tarkoitettujen viitekausien yhteydessä on otettava huomioon ajankohta, jolloin kyseinen alue on liittynyt yhteisön tullialueeseen.
Perustelu
Yksi yhtenäinen viitekausi ei ole tarkoituksenmukainen, koska joillekin alueille on myönnetty poikkeussääntöjä ennen niiden liittymistä tullialueeseen, kun taas toiset ovat liittyneet tullialueeseen samalla, kun ne ovat liittyneet yhteisöön.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) On syytä varmistaa syrjäisimpien alueiden hyväksi tarkoitettujen toimien ja unionin kauppapolitiikan johdonmukaisuus, erityisesti Dohan kehitysohjelmaan ja talouskumppanuussopimuksiin liittyvien käynnissä olevien neuvottelujen osalta.
Perustelu
Syrjäisimmille alueille tarkoitettuja toimia on kehitettävä siten, että otetaan huomioon unionin muut politiikan alat, erityisesti kauppaneuvottelut, joilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia maatalousmarkkinoihin.
Tarkistus 5 4 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella;	a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen;
Perustelu
Komission ehdotuksessa käytetään asetuksessa 1454/2001 esitettyjä "perinteisen lähetyksen" ja "perinteisen viennin" määritelmiä ja unohdetaan, että määritelmissä on otettava huomioon ajankohta, jolloin alue on liittynyt yhteisön tullialueeseen.
Tarkistus 6 4 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea.	Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea, lukuun ottamatta sellaisten tuotteiden perinteistä vientiä, jotka on valmistettu kyseisellä alueella erityisen hankintajärjestelmän osana tuoduista raaka-aineista ja jotka on asianmukaisesti jalostettu kyseisellä alueella.
Perustelu
Tavoitteena on asettaa paikalliset yritykset samanarvoiseen asemaan mantereella sijaitsevien yritysten kanssa. Raaka-aineiden tuonti ja niiden jalostus maksaa saarilla enemmän kuin mantereella, joten tuen avulla pyritään korvaamaan lisäkustannukset. Jos kyseiset yritykset eivät voisi saada tukea, ne joutuisivat epäsuotuisaan asemaan mantereella sijaitseviin yrityksiin nähden, jotka saavat tukea.
Tarkistus 7 28 artiklan 3 kohta
3. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.	3. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.
Perustelu
Ensimmäinen arviointi on tarpeen nopeasti talouskumppanuussopimusten voimaantulon (viimeistään 1. tammikuuta 2008) ja Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen päättymisen jälkeen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0687 – C6-0201/2004 – 2004/0247(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 1.12.2004
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Francisco Assis 18.11.2004
Valiokuntakäsittely	15.3.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	18.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Francisco Assis, Jean-Louis Bourlanges, Daniel Caspary, Giulietto Chiesa, Enrique Barón Crespo, Sajjad Karim, Caroline Lucas, Erika Mann, David Martin, Javier Moreno Sánchez, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Robert Sturdy
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Danutė Budreikaitė, Elisa Ferreira, Antolín Sánchez Presedo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Paulo Casaca, Den Dover, Manolis Mavrommatis

• [1]  Neuvoston päätös 22.12.1989, EYVL L 399, 30.12.1989, s. 39.
• [2]  Neuvoston päätös 26.6.1991, EYVL L 171, 29.6.1991, s. 5.
• [3]  Neuvoston päätös 26.6.1991, EYVL L 171, 29.6.1991, s. 10.
• [4]  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3763/91 Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, EYVL L 356, 24.12.1991, s. 1. Neuvoston asetus (ETY) N:o 1600/92 Azorien ja Madeiran hyväksi EYVL L 173, 27.6.1992, s. 1. Neuvoston asetus (ETY) N:o 1601/92 Kanariansaarten hyväksi, EYVL L 173, 27.6.1992, s. 13.
• [5]  Neuvoston asetus (EY) N:o 1452/2001 Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, EYVL 198, 21.7.2001, s. 11. Neuvoston asetus (EY) N:o 1453/2001 Azorien ja Madeiran hyväksi, EYVL L 198, 21.7.2001, s. 26. Neuvoston asetus (EY) N:o 1454/2001 Kanariansaarten hyväksi, EYVL L 198, 21.7.2001, s. 7.
• [6]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (1.6.2005)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
(KOM(2004)0687 – C6‑0201/2004 – 2004/0247(CNS))

Valmistelija: Emanuel Jardim Fernandes

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan parlamentti on katsonut sopivaksi määritellä päätöslauselmassa, jonka se antoi komission kertomuksesta toimista, joilla pannaan täytäntöön unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta (sellaisena kuin se on hyväksytty Amsterdamin sopimuksessa), yleisen ja johdonmukaisen strategian, jolla säädetään alueiden kestävästä kehityksestä.

Samaisessa päätöslauselmassa sekä Euroopan parlamentin toukokuussa 2001 antamassa mietinnössä tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä pyydettiin erityisten hankintajärjestelmien täytäntöönpanon helpottamista. Tällä uudelleentarkastelulla olisi ennen kaikkea lisättävä joustavuutta mainittuihin järjestelmiin.

Tästä syystä valmistelija pyytää, että komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin huolestumisen ja ehdotukset järjestelmien hallinnon parantamiseksi:

–         Valmistelija tukee direktiiviehdotuksen perustana olevaa komission aikomusta mahdollistaa pitkällä aikavälillä nopea reagointi alueiden erityistilanteisiin.

–         Valmistelija suhtautuu myös myönteisesti ajattelutapaan, jolla kannustetaan osallistumaan päätöksentekomenettelyyn.

Valmistelija haluaisi kuitenkin ehdottaa joitakin muutoksia, jotka voivat osoittautua hyödyllisiksi syrjäisimpien alueiden alueelliselle kehittämiselle.

Erityisen hankintajärjestelmän, avustusohjelmien ja paikallista maataloustuotantoa koskevien tukitoimien tarkoituksena on poistaa taloudelliset erot ja epäsuhdat, jotka aiheutuivat syrjäisimpien alueiden liittämisestä Euroopan unioniin. Sitä vastoin rajoituksilla, jotka on asetettu erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden viennille kolmansiin maihin ja lähettämiselle muualle yhteisöön, tukahdutetaan elintarvike- ja juomateollisuus ja haitataan syrjäisimpien alueiden kehittämistä. On siis taattava maatalouden ja elintarviketeollisuusyritysten elinkelpoisuus syrjäisimmillä alueilla. Tämä voidaan saavuttaa vain poistamalla kaikki kyseisten alueiden maataloustuotteiden vientirajoitukset.

Asetuksen tarkoituksena on tehdä erityinen hankintajärjestelmä joustavammaksi. Tästä syystä valmistelija katsoo, että maataloustuotteet, jotka kuuluvat erilaisiin erityisiin hankintajärjestelmiin, eivät saa olla mukana asetuksen liitteessä. Läheisyysperiaatteen noudattaminen vaatii pikemminkin, että erilaisten maataloustuotteiden luettelo laaditaan kunkin syrjäisimmän alueen erityisissä hankintaohjelmissa.

Syrjäisimpien alueiden maaseudun kehittäminen riippuu suuresti tuesta, joka on tarkoitettu investointeihin, joilla joko pyritään tuotannon monipuolistamiseen, uudelleenjärjestelyihin ja kestävään maatalouteen suuntautumiseen tai jotka suunnataan pääasiassa paikallisia maataloustuotteita jalostaviin ja kaupan pitäviin yrityksiin. On tarpeen sallia poikkeuksia neuvoston asetukseen (EY) N:o 1257/1999, jotta voidaan lisätä tämäntyyppisiin investointeihin tarkoitetun tuen tehokkuutta. Tässä yhteydessä on huomattava, että pienet ja keskisuuret yritykset luovat eniten työpaikkoja niiden liikevaihtoon verrattuna. Yhteiskunnalliselta näkökannalta on siis kannattavaa tukea enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä julkisen tuen ja työpaikkojen luonnin suhde on oleellisinta.

Tiettyjen, syrjäisimpien alueiden alueelliselle kehittämiselle tärkeiden maatalousalojen on selviydyttävä erityisistä ongelmista, joiden ratkaiseminen vaatii soveltuvampia toimia.

Suurin ongelma Azoreilla on sokerintuotannon elinkelpoisuus, mikä on avaintekijä Azorien tasapainoiselle alueelliselle kehittymiselle ja autonomialle. Komission nykyisessä ehdotuksessa luvallinen vientimäärä, joka vastaa perinteistä lähettämistä laskettuna lähettämisen tai viennin keskiarvon perusteella vuosilta 1989, 1990 ja 1991, ei riitä Azorien sokerintuotannon taloudelliselle elinkelpoisuudelle ja se ei myöskään kuvasta tilannetta, kun alue liittyi Euroopan yhteisöön.

Viininviljely on tärkeä osa maataloutta tietyillä syrjäisimmillä alueilla. Tästä syystä viininviljely tukee alueellista kehittämistä. Ottaen huomioon Azorien viininviljelyn ongelmat on myös toivottavaa osoittaa enemmän joustavuutta, kun kyseessä on viljelyn vaiheittainen lopettaminen aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita.

Valmistelija on myös sitä mieltä, että Azorien ja Madeiran on ilmoitettava suoraan, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyvät niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, ja tiedottaa tästä keskushallinnolle. Näin vältetään Azorien ja Madeiran mahdollisen rankaiseminen sen takia, että Portugalin keskushallinto ei ole toimittanut tietoja.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan,	ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 299 artiklan 2 kohdan,
Perustelu
Ainoastaan 299 artiklan 2 kohta on asianmukainen ja riittävä oikeusperusta asetukselle unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.	(1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Joissakin tapauksissa toimijat ja tuottajat joutuvat kohtaamaan kaksinkertaisia haittoja, jos alueen saaret sijaitsevat hyvin kaukana toisistaan. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.
Perustelu
Tuki on sovitettava saarten ja maatalousvaltaisten kuntien erityistilanteeseen sen tasapainoisen jakautumisen varmistamiseksi. Mitä pienempiä saaret ovat ja mitä kauempana ne sijaitsevat, sitä korkeampia ovat alueelle tuotavien maataloustuotteiden kustannukset ja sitä alhaisempia ovat alueen maanviljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat. Tämä kaksinkertainen haitta on otettava huomioon.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi.	(4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Sellaisten tuotteiden lähettäminen muualle yhteisöön tai vienti kolmansiin maihin olisi kuitenkin sallittava, jotka on jalostettu alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin edistämiseksi ja varsinkin erilaisten syrjäisimpien alueiden välisen kaupankäynnin edistämiseksi.
Perustelu
"Jalostetuilla tuotteilla" viitataan tuotteisiin, jotka on valmistettu tullivalvonnassa yhteisön tullikoodeksin määräysten mukaisesti, mihin 28 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksella (EY) N:o 20/2002 viitataan, kun kyse on mahdollisuudesta (jälleen)vientiin kolmansiin maihin tai (jälleen)lähettämiseen muuhun yhteisöön. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon myös sisäisen jalostuksen kautta syntyneet tuotteet, joihin sovelletaan samaa kohtelua Posei-ohjelman (maatalous) täytäntöönpanosäännöistä annetun asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 18 kappale
(18) Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin.	(18) Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin. Merentakaisten departementtien paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi tietyin ehdoin ja vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen hevos-, nauta-, antilooppi-, lammas- ja vuohieläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista.
Perustelu
Laadukkaan naudanlihan tuotanto täydentää maidontuotantoa ja joissakin tapauksissa muodostaa sille vaihtoehdon. Kolmansista maista peräisin olevien paikallisiin oloihin sopeutuneiden eri lajien eläinten tuonnin pitäisi pystyä täyttämään paikalliset kulutustarpeet ja helpottaa eri eläimiin erikoistuneiden ketjujen asteittaista kehittämistä.
Tarkistus 5 2 artiklan 1 kohta
1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.	1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla; kyseiset tuotteet on lueteltu 5 artiklassa tarkoitetuissa hankintaohjelmissa.
Perustelu
Läheisyysperiaatteen noudattamisen nojalla erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden luettelo on poistettava asetuksesta. Tuotteet on pikemminkin lueteltava hankintaohjelmissa, jotka jäsenvaltiot esittävät komissiolle nykyisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 6 2 artiklan 2 kohta
2. Arvioidussa hankintataseessa ilmoitetaan määrällisesti liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.	Poistetaan.
Perustelu
Seurausta tarkistuksesta 3.
Tarkistus 7 4 artiklan 2 kohdan johdantokappale
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tai riittävästi työstettyihin tai käsiteltyihin tuotteisiin, jotka viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön osana alueellista kauppaa tai perinteistä kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti.
Perustelu
Tarkistus on linjassa johdanto-osan 4 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen kanssa. Perinteiseen kauppaan kuuluvat perinteiset lähetykset muuhun yhteisöön ja siten myös perinteinen vienti kolmansiin maihin, jotka olivat kyseisen asetuksen tullessa voimaan ajankohtaisia, säännöllisiä ja merkittäviä yhteisöjen tuomioistuimen (viides jaosto) 15. toukokuuta 2003 asiassa C‑282/2000 Refinarias de Açúcar Reunidas SA (RAR) vastaan Sociedade de Indústrias Agrícolas Açoreanas SA (Sinaga) antaman tuomion mukaisesti. Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kansallisen tuomioistuimen kuului määritellä Azoreilta Manner-Portugaliin suuntautuvien lähetysten luonne.
Tarkistus 8 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan a alakohta
a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella;	Poistetaan.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 2 perustelu.
Tarkistus 9 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan b alakohta
b) viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettuja edellytyksiä;	Poistetaan.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 2 perustelu.
Tarkistus 10 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan c alakohta
c) lähetetään Azoreilta Madeiralle tai Madeiralta Azoreille.	Poistetaan.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 2 perustelu.
Tarkistus 11 5 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) arvioidun hankintataseen luonnos;	a) arvioidun hankintataseen luonnos, jossa ilmoitetaan määrällisesti kyseisten tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.
Perustelu
Seurausta tarkistuksista 3 ja 4.
Tarkistus 12 5 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
	a a) erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat tuotteet;
Perustelu
Seurausta tarkistuksesta 3.
Tarkistus 13 5 artiklan 2 kohta
2. Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Liitteessä I olevien tuotteiden luetteloa voidaan tarkistaa samaa menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan.	2. Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan.
Perustelu
Seurausta tarkistuksesta 3.
Tarkistus 14 9 artiklan 1 kohta
1. Syrjäisimmillä alueilla otetaan käyttöön yhteisön tukiohjelmia, jotka sisältävät EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan II osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä.	1. Syrjäisimmillä alueilla otetaan käyttöön monivuotisia yhteisön tukiohjelmia, jotka sisältävät EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan II osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä.
Perustelu
Jotta paikallista maataloustuotantoa edistävillä erityistoimenpiteillä voidaan varmistaa kyseisen tuotannon kestävän kehityksen jatkuvuus kullakin syrjäisimmällä alueella 10 artiklan vaatimusten mukaisesti, tukitoimien suunnittelun on oltava pitkäjänteistä (monivuotista). Esimerkiksi rakennerahastojen ja Euroopan unionin rahoitusnäkymien suunnittelujakso on vuosille 2007–2013.
Tarkistus 15 9 artiklan 2 kohta
2. Yhteisön tukiohjelmia laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Niiden laatimisesta vastaavat jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset, ja jäsenvaltio toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun se on neuvotellut toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla.	2. Yhteisön monivuotisia tukiohjelmia laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Niiden laatimisesta vastaavat jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset, ja jäsenvaltio toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun se on neuvotellut toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 16 9 artiklan 3 kohta
3. Kunkin syrjäisimmän alueen osalta voidaan esittää vain yksi yhteisön tukiohjelma.	3. Kunkin syrjäisimmän alueen osalta voidaan esittää vain yksi yhteisön monivuotinen tukiohjelma.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 17 10 artikla
Yhteisön tukiohjelmat sisältävät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella.	Yhteisön monivuotiset tukiohjelmat sisältävät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 18 11 artiklan 1 kohta
1. Tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja oltava johdonmukaisia muun yhteisön politiikan ja sen mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa.	1. Monivuotisten tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja oltava johdonmukaisia muun yhteisön politiikan ja sen mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 19 11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. On varmistettava tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan osana yhteisen maatalouspolitiikan muita välineitä ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyviä välineitä.	2. On varmistettava monivuotisten tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan osana yhteisen maatalouspolitiikan muita välineitä ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyviä välineitä.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 20 12 artiklan johdantokappale
Yhteisön tukiohjelman on sisällettävä:	Yhteisön monivuotisen tukiohjelman on sisällettävä:
Perustelu
Ks. tarkistuksen 11 perustelu.
Tarkistus 21 12 artiklan a alakohta
a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3763/91, (ETY) N:o 1600/92, (ETY) 1601/92, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen;	a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen;
Perustelu
Ennen vuotta 2001 toteutettujen toimien tärkeimpien tulosten arviointi on tehty Posei-puiteohjelman maataloutta käsittelevän ohjelmalohkon uudistuksessa vuonna 2001. Arviointi on esitetty 28. kesäkuuta 2001 annetuissa neuvoston asetuksissa tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi ((EY) N:o 1452/2001), Azorien ja Madeiran hyväksi ((EY) N:o 1453/2001) ja Kanariansaarten hyväksi ((EY) N:o 1454/2001). Tästä syystä arvioinnissa on käsiteltävä ajanjaksoa, joka alkaa edellisestä, vuonna 2001 tehdystä arvioinnista, toisin sanoen erityisten hankintajärjestelmien soveltamisajanjaksoa (vuodet 2002, 2003 ja 2004).
Tarkistus 22 12 artiklan d alakohdan 1 a alakohta (uusi)
	saman ohjelman toimien välillä voidaan käyttää varainhoidollista joustavuutta, kun ohjelma on tullut voimaan;
Perustelu
Varainhoidollinen joustavuus saman ohjelman toimien välillä tämän keston aikana on tarpeellinen ja välitön seuraus hallintomekanismien yksinkertaistamisesta nopean reagoinnin toteuttamiseksi, mitä komissio vaatii ehdotuksessa direktiiviksi (ks. Perustelut).
Tarkistus 23 18 artiklan 1 kohta
1. Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia kasveille tai kasviperäisille tuotteille haitallisten organismien torjumiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.	1. Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia maatalouden viljelykasvien tai kasviperäisten tuotteiden puhtauden suojelemiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.
Perustelu
Tarkoitus on myös laajentaa ohjelmien toiminta-alaa niin, että kasvinsuojelua koskevat muut toimet voidaan ottaa mukaan.
Tarkistus 24 19 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle.	2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle.
Perustelu
On olemassa muitakin viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista ja joiden nimi ei ole mainittu suluissa, esimerkiksi Seibel ja Cunningham. Tästä syystä on parempi olla erittelemättä niitä.
Tarkistus 25 19 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.	Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.
Perustelu
Viininviljelyn uudelleenjärjestäminen on vaikea tehtävä etenkin Madeiran viininviljelytilojen rakenteen ja maantieteellisten olosuhteiden takia. Koska Madeiran viininviljely on tärkeää alueen kehittymiselle ja turismille, uudelleenjärjestelyille annettua määräaikaa on pidennettävä.
Tarkistus 26 19 artiklan 2 kohdan 3 alakohta
Portugali ilmoittaa joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyvät niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita.	Portugali ilmoittaa joka vuosi komissiolle, Azoreilta ja Madeiralta saadut tiedot siitä, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyvät niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita.
Perustelu
Jäsenvaltioiden kuuluu laatia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viinintuotantokykyä koskeva aluekohtainen selvitys tuotantokyvystä (II osasto) ilmoitettavia tietoja koskevien säännösten (IV luku) mukaisesti.
Tarkistus 27 20 artiklan 4 kohdan 2 alakohta
Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen.	Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen. Tällainen määrä tulee pakolliseksi siinä tapauksessa, että paikallisen tuotannon menekki ei ole turvattu.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lieventämään Madeiran alueen velvoitetta sisällyttää tuotantoonsa vähimmäismäärä paikallisesti tuotettua maitoa, mutta samalla on kuitenkin varmistettava paikallisen tuotannon menekki.
Tarkistus 28 24 artiklan 3 kohta
3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:	3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät, 1 kohdassa tarkoitetut määrät niille määritellyissä rajoissa.
– merentakaiset departementit: 20,7 miljoonaa euroa
– Azorit ja Madeira: 17,7 miljoonaa euroa
– Kanariansaaret: 72,7 miljoonaa euroa
Perustelu
Seurausta tarkistuksesta 27. Asetuksen 5 artiklan b alakohdan nojalla hankintaohjelmiin on nimittäin sisällytettävä yhteisön hankintaa varten myöntämän tuen osuus ja määrä.
Tarkistus 29 26 artiklan 1 kohta
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 16 artiklan täytäntöönpanoa, jossa komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 50 artiklalla perustettu maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea.	1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 16 artiklan täytäntöönpanoa, jossa komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 50 artiklalla perustettu maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea, sekä tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitettuja kasvinsuojeluohjelmia, joissa komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 76/894/ETY perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea.
Perustelu
Kasvinsuojeluohjelmien tärkeyden takia ja komitologian mukaisesti näiden ohjelmien hyväksyminen olisi alistettava pysyvän kasvinsuojelukomitean arvioitavaksi. Tätä menettelyä itse asiassa noudatetaan kasvinsuojeluun liittyvissä Poseidomin ja Poseiman toimissa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0687 – C6-0201/2004 – 2004/0247(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Tehostettu yhteistyö	-
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 1.12.2004
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Emanuel Jardim Fernandes 14.3.2005
Valiokuntakäsittely	20.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	24.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		35 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Bernadette Bourzai, Giovanni Claudio Fava, Gerardo Galeote Quecedo, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Konstantinos Hatzidakis, Jim Higgins, Alain Hutchinson, Carlos José Iturgaiz Angulo, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Constanze Angela Krehl, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Francesco Musotto, Lambert van Nistelrooij, István Pálfi, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Elisabeth Schroedter, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Inés Ayala Sender, Brigitte Douay, Emanuel Jardim Fernandes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  EYVL / EUVL C ..., ..., s. ....

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0687 – C6-0201/2004 – 2004/0247(CNS)
Oikeusperusta	EY 36 art., 37 art. ja 299 art. 2 kohta
Työjärjestyksen artikla	51 art.
EP:n kuuleminen (pvä)	22.11.2004
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 1.12.2004
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 1.12.2004	INTA 1.12.2004			REGI 1.12.2004
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Duarte Freitas 20.1.2005
Valiokuntakäsittely	14.3.2005	18.4.2005			15.6.2005
Hyväksytty (pvä)	15.6.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		25 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Peter Baco, Katerina Batzeli, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Duarte Freitas, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, María Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Diamanto Manolakou, Willem Schuth, Marc Tarabella, Jeffrey Titford, Kyösti Tapio Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Wiesław Stefan Kuc, Hans-Peter Mayer, Markus Pieper
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Vincenzo Lavarra, Paulo Casaca
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6	17.6.2005			A6‑0195/2005
Huomautuksia	...