Menettely : 2005/2134(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0389/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0389/2005

Keskustelut :

PV 01/02/2006 - 11
CRE 01/02/2006 - 11

Äänestykset :

PV 02/02/2006 - 8.4
CRE 02/02/2006 - 8.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0037

MIETINTÖ     
PDF 169kWORD 136k
1.12.2005
PE 360.236v02-00 A6-0389/2005

neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon – 2004

(2005/2134(INI))

Ulkoasiain valiokunta

Esittelijä: Elmar Brok

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELY

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon – 2004

(2005/2134(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen (7961/2005 PESC 272 FIN 117 PE 70),

–    ottaa huomioon Roomassa 29. lokakuuta 2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen,

–    ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian,

–    ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1), ja erityisesti sen 40 kohdan,

–    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–    ottaa huomioon puheenjohtajavaltion päätelmät 16–17. kesäkuuta 2005 pidetyssä Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksesta ja erityisesti Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia koskevan julkilausuman,

–    ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta(2),

–    ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä (2003)(3),

–    ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta(4),

–    ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Yhdistyneiden kansakuntien uudistuksesta(5),

–    ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Global Call to Action Against Poverty -kampanja: köyhyyden poistaminen(6),

–    ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n Venäjän-suhteista(7),

–    ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman transatlanttisista suhteista(8) ja Washingtonissa 20. kesäkuuta 2005 järjestetyn EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen päätteeksi annetut kahdeksan yhteistä julkilausumaa,

–    ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman rauhasta ja ihmisarvosta Lähi-idässä(9),

–    ottaa huomioon 27. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta(10),

–    ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionista ja Irakista – Kehys suhteiden kehittämiselle(11),

–   ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2004 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(12),

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A5-0389/2005),

A. ottaa huomioon, että neuvosto edelleen toimittaa jälkikäteen vain kuvailevan luettelon edellisenä vuonna toteutetuista YUTP:n toimista, sen sijaan, että se kuulisi Euroopan parlamenttia etukäteen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa ja 6. toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään,

B.  ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti pyytänyt neuvostoa korvaamaan menettelynsä parlamentin todellisella kuulemisella, jotta parlamentin näkemykset todella vaikuttavat seuraavaa vuotta koskeviin valintoihin,

C. katsoo, että perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin harkinta-aika, josta Brysselissä 16–17. kesäkuuta 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, olisi liitettävä läheisesti nykyisten perussopimusten parhaaseen mahdolliseen täytäntöönpanoon, jotta YUTP pystyy vastaamaan nykyajan maailmanlaajuiseen vastuuseen, uhkiin ja haasteisiin,

D. ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti ilmaissut näkemyksensä, jonka mukaan unionin suhteita kolmansiin maihin ja alueisiin olisi ylläpidettävä asianmukaisella tasolla siten, että niissä on otettava huomioon unionin edut ja se, missä määrin kukin kolmansista maista on mukautunut eurooppalaiseen malliin ja arvoihin, ja se, että unioni on lähiaikoina maailman tärkeimpiä geopoliittisia toimijoita, minkä vuoksi se tarvitsee vahvoja ja luotettavia poliittisia ja taloudellisia kumppaneita,

E.  ottaa huomioon, että demokratian ja oikeusvaltion kehittäminen ja lujittaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleisiä tavoitteita,

F.  katsoo YUTP:n ja ETPP:n uskottavuuden edellyttävän, että budjettimäärärahojen on vastattava YUTP:n ja ETPP:n tavoitteita, ja pitää valitettavana sitä, että tällä hetkellä näille kahdelle toimintalohkolle osoitetut määrärahat ovat edelleen riittämättömiä; pitää valitettavana myös sitä, että Euroopan unionin sotilaallisten operaatioiden rahoitus on edelleen liian useissa tapauksissa demokraattisen valvonnan ulottumattomissa,

1.  ottaa huomioon neuvoston huhtikuun puolivälissä 2005 toimittaman tyhjentävän vuosittaisen selvityksen YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuodelle 2004; katsoo saaneensa sen myötä hyvät tiedot vuoden 2004 tapahtumista; toistaa kuitenkin vaatimuksensa, jonka mukaan parlamentin on päästävä osallistumaan toimien valmisteluun perussopimusten mukaisesti, ja jonka mukaan kunkin vuoden alussa parlamentilla on oikeus tulla ennakoivasti kuulluksi tulevista kysymyksistä ja valinnoista;

2.  pyytää näin ollen vuoksi oikeudellisten asioiden valiokuntaa tutkimaan, voidaanko neuvosto haastaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska sen käytäntönä on antaa parlamentille tietoja jälkikäteen ja toimittaa vain kuvaileva luettelo edellisenä vuotena toteutetuista YUTP:n toimista sen sijaan, että se Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti todella kuulisi parlamenttia kunkin vuoden alussa asianomaisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja sen jälkeen antaisi parlamentille selvityksen siitä, onko parlamentin panos otettu huomioon ja miten se mahdollisesti on otettu huomioon;

3.  kehottaa painokkaasti neuvostoa edistämään avoimempaa, läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sitoutumalla saapumaan Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen raportoimaan jokaisesta yleisten asioiden neuvoston ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksesta ja jokaisesta keskeisten kansainvälisten kumppanien kanssa pidetystä korkean tason huippukokouksesta;

Perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin harkinta-ajan vaikutukset YUTP:n tärkeimpiin näkökohtiin ja perusvalintoihin vuodelle 2006

4.  palauttaa mieliin jo toteutetut ennakoivat toimet uuden perustuslaista tehdyn sopimuksen tiettyjen määräysten soveltamiseksi YUTP:aan ja ETPP:aan, kuten Euroopan puolustusviraston perustaminen, "taisteluosaston" käsitteen kehittäminen, EU:n naapuruuspolitiikan merkittävä tehostaminen ja solidaarisuuslausekkeen soveltaminen terrorismin uhan ja terrorihyökkäysten torjumiseksi;

5.  toistaa nykyisten perussopimusten mukaisesti neuvostolle ja korkealle edustajalle/neuvoston pääsihteerille antamansa kehotuksen osallistua aktiivisesti seuraavaa vuotta koskevien YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä Euroopan turvallisuusstrategiaa koskevaan vuosittaiseen vuoropuheluun Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kanssa;

6.  katsoo, että Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16–17. kesäkuuta 2005 päätetty perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin harkinta-aika tarjoaa oivallisen tilaisuuden jatkaa YUTP:n ja ETPP:n mahdollisten puutteiden tunnistamista ja tarkastelua ja miettiä, miten nämä puutteet olisi korjattava asianmukaisesti siten, että ensi vaiheessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle nykyisiä perussopimuksia ja toisessa vaiheessa, kun se aika tulee, sovelletaan uuden perustuslain määräyksiä;

7.  pitää tässä suhteessa valitettavana joidenkin jäsenvaltioiden asennetta, jonka vuoksi ne ovat sisäpoliittisista syistä käyttäneet veto-oikeuttaan tärkeissä ulkopoliittisissa asioissa, vaikka Eurooppa-neuvosto oli hyväksynyt perustuslain; huomauttaa, ettei YUTP:aa voida alistaa pelkäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ulkopolitiikan apuvälineeksi, ja kehottaa sen vuoksi kaikkia jäsenvaltioita toimimaan rakentavasti perustuslain hengessä, jotta EU pystyy toimimaan tehokkaasti maailmannäyttämöllä;

Erityisehdotuksia erilaisista aihekohtaisista kysymyksistä vuodelle 2006

8.  pitää myönteisenä neuvoston käytäntöä ryhmittää YUTP:n ja ETPP:n pääkehityslinjat Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian eri aihekohtaisten kysymysten mukaisesti;

9.  pyytää, että Euroopan unionin turvallisuusstrategia saatetaan ajan tasalle, että jako siviili- ja sotilasasioihin säilytetään, ja että samalla säilytetään ennalta ehkäisevien toimien ja tehokkaan monenvälisyyden ratkaisevan tärkeät tavoitteet YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2005 vahvistetun "suojeluvastuun" mukaisesti; suosittelee, että tässä ajan tasalle saattamisessa olisi kiinnitettävä huomiota unionin kasvavaan riippuvuuteen yhä epävakaammiksi käyviltä mailta ja alueilta saatavasta energiasta ja muista strategisista toimituksista, ja korostaa mahdollisia tulevia skenaarioita sekä vaihtoehtoisten energialähteiden saatavuutta ja kehittämistä; katsoo, että sekä ilmastonmuutosta että köyhyyden leviämistä maailmassa olisi tällä hetkellä pidettävä merkittävinä myös unionin turvallisuuteen kohdistuvina uhkina, mikä edellyttää päättäväisiä toimia, konkreettisia kompromisseja ja tiukkaa aikataulua; vaatii EU:n energiaturvallisuuden arviointistrategian kehittämistä; katsoo kuitenkin, että joukkotuhoaseiden leviämistä olisi pidettävä vaarallisimpana kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvana uhkana;

10. pitää näin ollen sisäistä puolustusta Euroopan unionin turvallisuusstrategian olennaisena osana, koska se koskee ulkorajoja ja välttämätöntä infrastruktuuria;

11. toistaa tässä yhteydessä näkemyksensä, jonka mukaan turvallisuus on kaikenkattava kollektiivinen käsite, jota ei voida räätälöidä yhden maan etujen ja vaatimusten mukaiseksi, ja jota päinvastoin on tavoiteltava monenvälisissä puitteissa;

12. korostaa Naton roolin merkitystä Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa;

13. korostaa, että maailmanlaajuisen hallinnon, kansainvälisten instituutioiden ja kansainvälisen oikeuden aseman vahvistaminen on Euroopan unionin elintärkeiden etujen mukaista; katsoo, että YUTP:n yhtenä keskeisenä tavoitteena olisi oltava, että toisaalta Kiina ja Intia nousevina valtioina ja toisaalta Venäjä kantavat oman vastuunsa maailmanlaajuisen hallinnon tilasta ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisuista; korostaa transatlanttisten kumppaneiden yhteistyön korvaamattomuutta on tässä asiassa;

14. tuomitsee jyrkästi Lontooseen 7. heinäkuuta 2005 tehdyt laajamittaiset terrori-iskut; ilmaisee solidaarisuutensa Ison-Britannian kansalle ja esittää erityisesti surunvalittelunsa näiden raakojen hyökkäysten uhreille ja heidän omaisilleen;

15. toistaa jälleen kerran, että terrorismin torjuntaa on pidettävä unionin painopistealana ja ratkaisevana osana sen ulkoista toimintaa, mutta korostaa samassa yhteydessä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamisen merkitystä; katsoo, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on muuttumassa epämääräisemmäksi; korostaa, että tämä sisäinen ja ulkoinen painopisteala on tehtävä ehdottoman selväksi kaikissa unionin yhteyksissä kolmansiin maihin ja alueisiin, ja että kansainvälistä yhteistyötä terrorismin torjunnassa olisi tehostettava merkittävästi; kehottaa jälleen kerran neuvostoa antamaan parlamentin ulkoasianvaliokunnalle ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle täydelliset tiedot ja kuulemaan niitä terrorijärjestöjä koskevasta EU:n luettelosta;

16. korostaa, että köyhyyden leviäminen maailmassa on ehdottomasti pysäytettävä nopeasti, että leimautumista, syrjintää ja tärkeimpiä sairauksia on torjuttava, ja vahvistaa jälleen, että unionin on ehdottomasti täytettävä vuosituhannen kehitystavoitteiden noudattamiseen liittyvät sitoumuksensa;

17. tunnustaa unionin toimien ratkaisevan merkityksen konfliktien ehkäisemisessä ja rauhan rakentamisessa ja toistaa olevansa sitoutunut torjumaan sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja muista vakavista ihmisoikeusloukkauksista rankaisematta jättämistä muun muassa vahvistamalla kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa;

18. vaatii, että EU:n joukkotuhoasestrategian täytäntöönpanoa on edistettävä johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla, että aseriisunta-aloitteisiin ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, että joukkotuhoaseiden monenvälisiä levittämiskieltosopimuksia on vahvistettava ja että EU:n joukkotuhoasestrategian täytäntöönpanoon on osoitettava tarvittavat määrärahat; pitää valitettavana, että valtiot ja hallitukset eivät ole saaneet YK:n puitteissa aikaiseksi uuden ja kokonaisvaltaisen ydinsulkusopimuksen allekirjoittamista;

19. katsoo, että maahanmuuttokysymysten ja erityisesti laittoman maahanmuuton torjunnan on oltava erityisen keskeisessä asemassa unionin ulkoisissa toimissa ja unionin suhteissa sekä alkuperämaihin että kauttakulkumaihin; pyytää neuvostoa ja komissiota raportoimaan asiasta säännöllisesti parlamentille kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kautta;

20. katsoo, että sisäinen puolustus ansaitsee merkittävämmän aseman eurooppalaisessa strategisessa ajattelussa ja että unionin ulkorajojen suojelun pitäisi olla sen tärkeä osa-alue; katsoo, että ulkorajojen yhteinen valvonta olisi sisällytettävä olennaisena osana Euroopan naapuruuspolitiikkaan; katsoo, että unionin olisi hankittava yhteistä laitteistoa ulkorajojensa suojelua varten;

21. kehottaa ottamaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden energiaturvallisuuteen liittyvät huolet, koska energian toimitusta voidaan käyttää politiikan välineenä;

Parlamentin painopistealat eri maantieteellisillä alueilla vuonna 2006

22.  katsoo, että unionin jatkuva laajentuminen, sellaisena kuin Eurooppa-neuvosto on siitä päättänyt 16–17. joulukuuta 2004, olisi säilytettävä unionin poliittisten tavoitteiden kärjessä vuonna 2006 yhdessä EU:n todellisen naapuruuspolitiikan kanssa, Euroopan maita varten erityisesti suunniteltu Euroopan taloudellinen ja poliittinen alue mukaan luettuna;

23. tukee neuvoston näkemystä, jonka mukaan YUTP:n tulevat painopistealat unionissa, joka pyrkii olemaan maailmanlaajuinen toimija, määrittyvät monella tavoin itsestään, ja jonka mukaan erityisesti Välimeren alueen, transatlanttisen kumppanuuden, Lähi-idän, Balkanin alueen, Itä-Euroopan ja konfliktitilanteiden sekä rauhan edistämisen, kaikkien turvallisuusnäkökohtien, käynnissä olevan terrorismin torjunnan, aseriisunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen on oltava edelleen YUTP:n ytimessä vuonna 2006;

24. pyytää neuvoston puheenjohtajavaltiota tiedottamaan parlamentille EUFOR-valtuuksien tarkistamisesta ja toiminnan suunnittelusta Bosnia ja Hertsegovinassa sekä siitä, miten taisteluosastoaloite edistyy; katsoo, että yhteistyötä Naton ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa olisi tehostettava merkittävästi EU:n äskettäisistä siviili- ja sotilasoperaatioista saadun kokemuksen perusteella; katsoo, että EU:n olisi oltava valmis vastaamaan Kosovon poliisioperaatiosta;

25. kehottaa neuvostoa toimimaan aktiivisesti, jotta Kosovon tuleva asemasta voidaan päättää rakentavasti kansainvälisen oikeuden ja asianomaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti Kosovon tulevan aseman määrittämiseksi siten, että asiassa kunnioitetaan Kosovon alueellista koskemattomuutta ja vähemmistöjen asianmukaisia oikeuksia unionin kokonaisvaltaista Balkanin politiikkaa vaarantamatta ja rauhan, vakauden ja turvallisuuden lujittamista alueella edistäen; kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita muotoilemaan yhteisen strategian, osallistumaan aktiivisesti neuvotteluihin ja toimimaan läheisessä yhteistyössä YK:n kanssa; pitää myönteisenä EU:n Serbia ja Montenegron -suhteiden edistymistä, mikä on johtanut vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen käynnistämiseen;

26. kehottaa neuvostoa pitämään Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysmahdollisuuksia tärkeimpänä ensisijaisena tavoitteena perustuslain ratifiointiin liittyvästä sisäisestä kriisistä huolimatta; pitää Länsi-Balkanin maiden tulevaa liittymistä uutena askelena kohti Euroopan jälleenyhdentymistä;

27. kehottaa neuvostoa ja komissiota tehostamaan ponnistelujaan Länsi-Balkanin maiden vakauttamis- ja assosiaatiosopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseksi, ja toistaa kannattavansa Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysmahdollisuuksia Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti;

28. toistaa, että Afrikan kehittämisen on oltava unionin ulkoisten toimien painipisteala solidaarisuuden perusperiaatteen mukaisesti ja että tätä varten unionin on toimittava johtavassa roolissa Afrikan valtavien ongelmien ratkaisemisessa, missä tärkeimpänä tavoitteena on oltava rauhan, vakauden, hyvinvoinnin ja hyvän hallintotavan (erityisesti korruption torjumisen) ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen Afrikassa; vaatii tässä yhteydessä poliittisen vuoropuhelun vahvistamista; pitää myönteisenä yhteisen Afrikan-strategian luomista koskevaa komission aloitetta, joka menee perinteistä kehitysapupolitiikkaa pitemmälle ja tähtää Afrikan mantereen maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen jälleenrakennukseen; edellyttää Afrikan maiden hallitusten noudattavan sitoumuksiaan, jotka koskevat demokratiaa sekä oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

29. korostaa, että konfliktien ehkäiseminen ja hallinta, rauhan turvaaminen, operationaalinen tuki ja paikallisten valmiuksien kehittäminen "African ownership" -periaatteen mukaisesti ovat todella äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, ja että toisaalta nälkä ja köyhyys, taloudellinen epätasa-arvo ja poliittinen epäoikeudenmukaisuus, konflikteja laajentava väkivalta, väkivaltaiset karkotukset, epidemiat, resurssien puute sekä monet ekologiset uhkatekijät ovat edelleen Afrikan väestön akuuteimpia ongelmia; on syvästi huolestunut siitä, että kansainvälinen yhteisö ei kykene reagoimaan asianmukaisesti massiivisiin sotarikoksiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin eli Darfurin kansanmurhaan;

30. kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan yhdessä parlamentin kanssa EU:n ja Intian, EU:n ja Kiinan (syyskuussa 2005 pidettyjen), EU:n ja Venäjän (lokakuussa 2005 pidetyn), sekä EU:n ja Ukrainan ja EU:n ja Kanadan (marraskuussa 2005 pidettyjen) huippukokousten arvioinnin vuoden 2005 lopussa siitä lähtökohdasta, että strategisen kumppanuuden käsitteen on perustuttava yhteisten arvoihin ja niiden edistämiseen ja että parlamentin on kaikissa tapauksissa päästävä osallistumaan täysivaltaisena osapuolena;

31. korostaa, että EU:n ja Venäjän nykyinen kumppanuus on strategisen kumppanuuden sijasta enemmänkin pragmaattinen kumppanuus, koska se ilmentää yhteisiä taloudellisia etuja ilman että sen avulla olisi saatu aikaan edistystä ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisessa; odottaa tässä suhteessa konkreettisia tuloksia äskettäin käynnistetystä kahdenvälisestä ihmisoikeuskonsultaatiosta; katsoo, että aidon kumppanuuden olisi johdettava ystävällismieliseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun rajasopimuksissa tiettyjen naapureiden kanssa, ja johdettava todelliseen Tšetšenian rauhanprosessiin, johon osallistuvat kaikki yhteiskunnan demokraattiset osat, jotta konfliktissa päästään rauhanomaiseen ratkaisuun; pyytää, että neljää yhteistä aluetta koskeva EU:n ja Venäjän välinen sopimus pannaan viipymättä täytäntöön; tukee EU:n ja Venäjän yhteistyötä kriisinhallinnassa;

32. vaatii aseiden määrän vähentämistä Kaliningradin alueella;

33. katsoo, että Euroopan unionin Valko-Venäjän -politiikka on tuottanut vähän tuloksia ja ehdottaa näin ollen sellaisten uusien toimien kehittämistä, joiden tarkoituksena olisi vahvistaa yhteyksiä Valko-Venäjän kansaan ja antaa sille mahdollisuuden nauttia demokratian eduista;

34. korostaa tarvetta parantaa EU:n ja Kiinan suhteita siten, että edistystä saavutetaan kaupan ja talouden alojen lisäksi myös ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä; toistaa sen vuoksi EU:n aseviennin käytännesääntöjä koskevan vaatimuksensa ja kehottaa neuvostoa pitämään asevientikiellon voimassa siihen saakka, kunnes Kiinassa on edistytty nykyistä enemmän ihmisoikeuksien edistämisessä, aseviennin valvonnassa ja Kiinan ja Taiwanin suhteissa; tukee puheenjohtajavaltio Ison-Britannian ehdotusta, joka koskee EU:n ja Kiinan läheisemmän yhteistyön varmistamista energiaturvallisuutta ja ilmastonmuutoksia koskevissa asioissa; korostaa läheisemmän yhteistyön tarvetta WTO:ssa vakavien kahdenvälisiin kauppaongelmien ratkaisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että Kiina noudattaa WTO:n kansainvälisiä normeja;

35. kehottaa neuvostoa ryhtymään kvartettiryhmän puitteissa uusiin toimiin Israelin ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen elvyttämiseksi ja katsoo, että laajemmalle Lähi-idän alueelle olisi laadittava kokonaisvaltainen strategia, jonka tavoitteena on rauhan, turvallisuuden ja demokratian vahvistaminen;

36. korostaa tarvetta antaa Barcelonan prosessille uutta liikevoimaa asianomaisten maiden tasapainoisen taloudellisen, sosiaalisen ja demokraattisen kehityksen vahvistamiseksi;

37. katsoo, että EU:n asianmukaisten suuntaviivojen mukaan ihmisoikeusvuoropuhelu on hyväksyttävä vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että kumppanimaa on riittävästi sitoutunut oman ihmisoikeustilanteensa parantamiseen; kehottaa näin ollen neuvostoa arvioimaan mainittujen vuoropuhelujen tuloksia säännöllisin väliajoin sen toteamiseksi, missä määrin odotukset on täytetty; toistaa pyyntönsä päästä osallistumaan entistä läheisemmin mainittuun prosessiin;

38. katsoo, että unionin on tehtävä kaikkensa suhteissa Irakin viranomaisiin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja muihin asianomaisiin alueellisiin toimijoihin Irakin perustuslakiprosessin edistämiseksi ja 15. joulukuuta 2005 pidettävien parlamenttivaalien valmistelemiseksi; pitää myönteisenä YUTP:n yhteisiä toimia Euroopan unionin yhdennetyssä oikeusvaltio-operaatiossa Irakissa ja kehottaa rahoittamaan lisätoimia yhteisön talousarviosta; kannattaa komission lähetystön avaamista Bagdadiin lähikuukausien aikana;

39.  katsoo, että kansallisen solidaarisuuden, vakauden ja rauhan sekä demokraattisen ja taloudellisen kehityksen edistämisen, joista viimeksi mainitun on oltava riippumaton oopiumin tuotannosta, on edelleen oltava etusijalla unionin Afganistanin politiikassa tulevina vuosina; tukee Naton johdolla toimivan ISAF:n laajentamista äskettäin valitun parlamentin roolin korostamiseksi, mutta korostaa, että tällä hetkellä on tärkeintä on terrorismin torjunta ja rajojen turvallisuuden varmistaminen, ja vaatii näin ollen, että ISAF asetetaan selkeän YK:n mandaatin alaisuuteen; katsoo, että Yhdysvaltojen johtamaa Enduring Freedom -operaatiota ja ISAF:in jälleenrakennustoimintaa ei pitäisi yhdistää; katsoo, että Euroopan unionin on tuettava erityisesti vahvojen kansallisten instituutioiden kehittämistä, maan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, yksityisarmeijoiden aseista riisumista sekä huumausaineiden viljelyn ja kaupan torjuntaa;

40. toistaa pitkäaikaisen tukensa neuvotteluratkaisulle siten, että Iran muuttuisi ihmisoikeuksia kunnioittavaksi aktiiviseksi alueelliseksi kumppaniksi; toistaa Iranille osoittamansa kehotuksen ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kansainvälisen yhteisön luottamuksen palauttamiseksi niiden ehdotusten mukaisesti, jotka sisältyvät parlamentin 17. marraskuuta 2005 antaman päätöslauselman(13) 46 kohtaan; antaa vahvan tukensa IAEA:n kannalle, jonka mukaan tässä vaiheessa IAEA:n tehokkaat valvontatoimet ja niihin yhdistetty kaikkien asianomaisten osapuolten aktiivinen vuoropuhelu on paras etenemistapa; korostaa, että tässä asiassa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on toimittava läheisessä yhteistyössä ja noudatettava koko alueella yhdenmukaista politiikkaa, joka keskittyy sekä Iranin kansaan että hallitukseen ja myös maan demokratisoinnin lopulliseen tavoitteeseen; toivoo, että EU:n kolmen jäsenvaltion (Iso-Britannia, Ranska, Saksa) ja Iranin väliset neuvottelut voidaan aloittaa uudelleen mahdollisimman pian siten, että niissä otetaan huomioon Venäjän ehdotus, jonka mukaan Iran siirtäisi uraanin rikastamistoimintansa Venäjälle; suosittelee, että Kiinan ja Venäjän kaltaiset muut kansainväliset toimijat ja kehitysmaat pidetään säännöllisesti ajan tasalla, ja että niiden kanssa käydään näitä asioita koskevaa vuoropuhelua;

41. korostaa, että Wienissä toukokuussa 2006 pidettävän EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen neljännen huippukokouksen menestys on ratkaiseva haaste kummallekin osapuolelle, ja että huippukokous tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehostaa osapuolten strategista assosiaatiota, jotta siitä saatavat valtavat mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti; katsoo, että kielteisten rahoitussignaalien antamista on vältettävä huolellisesti huippukokousvuoden aikana;

42. pitää valitettavana, että neuvosto ja komissio ovat useassa tapauksessa jättäneet vaille huomiota parlamentin päätöslauselmat ja mietinnöt unionin etujen kannalta tärkeistä maantieteellisistä alueista; korostaa, että mainitut päätöslauselmat edistävät tärkeällä tavalla keskustelua siitä, miten mainittuja maantieteellisiä alueita koskevaa unionin politiikkaa olisi kehitettävä; kehottaa lisäämään ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen kaikkiin uusiin Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin uusiin sopimuksiin ja katsoo, että Euroopan parlamentin on osallistuttava tiiviimmin viimeksi mainittujen sopimusten neuvotteluvaltuuksien laatimiseen;

YUTP:n rahoitus

43. katsoo perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia odotettaessa, että 6. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten välistä sopimusta olisi tarkistettava mahdollisimman pian sen mukauttamiseksi unionin uuteen poliittiseen, institutionaaliseen ja rahoitustilanteeseen;

44. ehdottaa, että tarkistetun toimielinten välisen sopimuksen rakenteessa olisi otettava huomioon unionille Euroopan turvallissuustrategian mukaisesti kuuluvat toimet ja niitä varten rahoitusnäkymiin sisällytetyt budjettikompromissit;

45. suosittelee, että tarkistetussa toimielinten välisessä sopimuksessa olisi mentävä nykyistä pitemmälle ja määrättävä, että ETPP:n puitteissa toteutettujen sotilaallisten operaatioiden yhteiset kustannukset rahoitetaan yhteisön talousarviosta, mikä merkitsee luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa turvaudutaan jäsenvaltioiden lisäbudjetteihin tai käynnistysrahastoihin;

46. ehdottaa, että tarkistetussa toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään myös, että kaikkien tulevien ETPP-operaatioiden yhteiset kustannukset rahoitetaan yhteisön talousarviosta toisin kuin nykyään noudatettaessa periaatetta ”kustannuksista vastaa asianomainen” tai muita tilapäisiä järjestelyjä, kuten nk. ”Athena-mekanismia”;

*

* *

47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Naton pääsihteerille ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

(1)

EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(2)

EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0132.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0133.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0237.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0289.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0207.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0238.

(9)

EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 610.

(10)

EUVL C 253 E, 13.10.2005, s. 35.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0288.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0150.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0439.


PERUSTELUT

Alustava kysymys: neuvoston käytännön saattaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi

Neuvosto hyväksyi 25. huhtikuuta 2005 vuosittaisen kertomuksensa YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden rahoitusvaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon – 2004. Tämä kertomus toimitettiin parlamentille kaksi päivää myöhemmin. Kuten neuvoston sihteeristön Coreperille toimittaman, 15. huhtikuuta 2005 päivätyn saatekirjeen 1 kohdassa todetaan, 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaan ”neuvoston puheenjohtaja kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia”. Samassa kirjeessä todetaan kuitenkin, että neuvoston asiakirjan soveltamisala on rajoitettu YUTP:n toiminnan kuvaamiseen ja että se täydentää unionin toteutuneesta kehityksestä parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annetun vuosikertomuksen ulkosuhteita koskevaa lukua.

Parlamentti on toistuvasti pyytänyt, että sitä kuullaan asianmukaisesti etukäteen sen sijaan, että sille annetaan tietoja vain toteutetuista toimista jälkikäteen laaditun luettelon muodossa. Tämän vuoksi parlamentti toteaa vuotta 2003 koskevan mietintönsä 1 kohdassa nimenomaan, että se "on toki tyytyväinen tapaan, jolla korkea edustaja / neuvoston pääsihteeri on pitänyt parlamentin täysin selvillä YUTP:n tärkeimpien kysymysten kehityksestä, mutta torjuu painokkaasti neuvoston tähän mennessä noudattaman jälkikäteisen toimintatavan, jossa toimitetaan vain kuvaileva luettelo edellisenä vuotena toteutetuista YUTP:n toimista, ja katsoo, että sellainen käytäntö rikkoo selvästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen määräyksiä Euroopan parlamentin kuulemisesta ennalta". Parlamentti "kehottaa neuvostoa siksi luopumaan nykyisestä käytännöstä ja korvaamaan sen ennakoivalla toimintatavalla, jossa parlamenttia kuullaan kunkin vuoden alussa tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista, joita neuvosto siksi vuodeksi suunnittelee sekä maailmanlaajuisissa että horisontaalisissa kysymyksissä sekä suunnitelluista painopisteistä eri maantieteellisiä alueita varten; pyytää neuvostoa lisäksi ilmoittamaan jatkossa, onko Euroopan parlamentin panos otettu huomioon ja jos on, miten".

Tämän toistuvasti esitetyn pyynnön neuvosto jätti vaille huomiota myös vuotta 2004 koskevassa kertomuksessaan. Esittelijä katsoo, että nyt on syytä valittaa tästä käytännöstä EY:n tuomioistuimeen. Sen mukaisesti esittelijä ehdottaa, että oikeudellisten asioiden valiokuntaa pyydetään tutkimaan, voidaanko neuvosto haastaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen käytännöstään vain informoida parlamenttia ja toimittaa luettelo edellisenä vuotena toteutetuista YUTP-toimista, sen sijaan, että neuvosto kunkin vuoden alussa todella kuulisi parlamenttia kyseisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja sen jälkeen selvittäisi parlamentille SEU:n 21 artiklan ja 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, onko parlamentin näkemykset otettu huomioon ja jos on, miten ne on otettu huomioon.

Perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin harkinta-ajan vaikutukset YUTP:n tärkeimpiin näkökohtiin ja perusvalintoihin vuonna 2006

Sen sijaan, että parlamentti olisi vuoden 2003 selvitystä koskevassa mietinnössään tarkastellut luetteloa toteutetuista toimista, se teki ehdotuksia YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuodelle 2005 perustuslain allekirjoittamisen jälkitilanteessa. Parlamentti korosti, että uusi perustuslaista tehty sopimus sisältää useita YUTP:tä ja ETPP:tä koskevia parannuksia ja pyysi yleisesti, että jotkut näistä toteutettaisiin ennakoivasti jo ennen perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia. Tilanne on sittemmin muuttunut dramaattisesti ratifiointiprosessin epävarmuuden vuoksi. Toisaalta esittelijä pitää myönteisenä sitä, että Brysselin Eurooppa–neuvoston kokouksessa 16–17. kesäkuuta 2005 päätetty perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin harkinta-aika tarjoaa oivallisen tilaisuuden jatkaa YUTP:n ja ETPP:n puutteiden tunnistamista ja tutkimista: Sen vuoksi esittelijä ehdottaa, että ensi vaiheessa näitä puutteita käsiteltäisiin asianmukaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa ja toisessa vaiheessa uuden perustuslain määräysten mukaisesti, kun se aika tulee. Perustuslaista tehdyn sopimuksen harkinta-aika on toisaalta muodostunut erittäin merkittäväksi ajaksi unionin toimielimille ja jäsenvaltioille samoin kuin unionin kansalaisille, jotka haluavat, että heidän huolenaiheitaan ja tärkeinä pitämiään asioita käsitellään asianmukaisesti. Tältä osin esittelijä suosittelee, että parlamentti kannattaa asian laajaa käsittelyä ensin kansallisten parlamenttien kanssa ja toiseksi muiden asianomaisten toimijoiden kanssa. Tätä asiaa koskeva ensimmäinen keskustelu käytiin 4. ja 5. lokakuuta 2005 pidetyssä ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa, johon osallistui kansallisten parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien ja puolustusvaliokuntien edustajia. Tässä yhteydessä jaettiin erityinen lausuntoluonnos keskustelua varten. Luonnos sisältää useita ehdotuksia, jotka koskevat perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessin umpikujatilannetta sekä lukuisia suosituksia siitä, miten nykyisiä perussopimuksia voidaan toistaiseksi hyödyntää mahdollisimman pitkälle. Luonnoksessa käsiteltiin myös uuden ulkoisen toiminnan yksikön tulevaisuutta. On itsestään selvää, että sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien asemaa tänä aikana käsitellään laajalti, mikä saattaa johtaa uusiin hyödyllisiin ehdotuksiin.

YUTP:n aihekohtaisia kysymyksiä vuonna 2006

Esittelijä kannattaa neuvoston käytäntöä ryhmittää YUTP:n ja ETPP:n alojen tärkeimmät kehityslinjat aihekohtaisiin kysymyksiin ja riskinarviointiin, Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymä Euroopan unionin turvallisuusstrategia mukaan luettuna. Esittelijä ehdottaa kuitenkin, että turvallisuusstrategia saatetaan ajan tasalle, ja että siinä kiinnitetään erityistä huomiota unionin kasvavaan riippuvuuteen yhä enemmän epävakailta mailta ja alueilta saatavasta energiasta ja muista strategisista toimituksista. Öljynhintojen viimeaikainen nousu ja Euroopan maiden suuri riippuvuus öljyn ja kaasun ulkoisista markkinoista merkitsevät selvää haavoittuvuutta, joka olisi jatkuvasti pidettävä mielessä ja jota olisi käsiteltävä yhteisesti. Esittelijä katsoo myös, että sekä ilmastonmuutosta että köyhyyden lisääntymistä maailmassa olisi pidettävä merkittävinä uhkina unionin turvallisuudelle, ja että ne edellyttävät päättäväistä toimintaa, selvää sitoutumista ja tiukkaa aikataulua. On selvää, että tarkistetussa turvallisuusstrategiassa olisi säilytettävä jako siviili- ja sotilasnäkökohtiin ja säilytettävä ennalta ehkäiseviä toimia ja tehokkaita monenvälisiä toimia koskevat tärkeimmät näkökohdat. Laajamittainen terrorihyökkäys Lontoossa 7. heinäkuuta 2005 osoittaa, että kansainvälisen terrorismin torjunta on säilytettävä unionin painopistealana ja unionin ulkoisten toimien ratkaisevan tärkeänä osana. Lisäksi aseriisunta- ja aseiden leviämisen estämistä koskevia aloitteita on edistettävä edelleen sen estämiseksi, että joukkotuhoaseita päätyisi terroristiryhmien käsiin. Tässä mietinnössä ei kuitenkaan tarkastella näitä asioita yksityiskohtaisemmin, sillä parlamentti käsittelee niitä erittäin laajasti jo muissa yhteyksissä.

Painopistealat eri maantieteellisillä alueilla vuonna 2006

Riippumatta siitä, mitä mahdollista epävarmuutta Euroopan unionin luonteesta tunnetaan, on selvää, että unioni on enenevässä määrin muuttumassa maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Olisi muistettava, että viimeisimmän eurobarometrin mukaan kaikissa jäsenvaltioissa kannatetaan yleisesti (lähes 69-prosenttisesti) unionin laajempaa roolia ulkosuhteissa, ja että perustuslain uusia tätä alaa koskevia määräyksiä ei ole kyseenalaistettu ratifiointiprosessin aikana. Ongelmana on pikemminkin niiden painopistealojen tunnistaminen, jotka ovat lähempänä unionin kansalaisten toiveita ja huolenaiheita ja heidän odotuksiaan unionin kansainvälisestä roolista. Esittelijä katsoo, että mainittuihin tavoitteisiin sisältyy aidon EU:n naapuruuspolitiikan kehittäminen, Euroopan talousalue mukaan luettuna. Muita ensisijaisia tavoitteita olisivat ihmisten turvallisuus ja edellä mainittu terrorismin torjunta sekä unionin osallistuminen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen, talouden kehittämisen ja kestävän kehityksen edistämiseen globalisoituneessa maailmassa. Lisäksi esittelijä tukee neuvoston näkemystä, jonka mukaan YUTP:n tulevat painopistealat unionissa, joka pyrkii olemaan maailmanlaajuinen toimija, määräytyvät itsestään, ja jonka mukaan erityisesti Lähi-idän, Balkanin alueen, Itä-Euroopan ja konfliktialueiden, transatlanttisten suhteiden sekä terrorismin torjunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen on oltava edelleen YUTP:n huomion keskipisteessä vuonna 2006.

Lisäksi esittelijä tekee erityisiä ehdotuksia vaativimmista YUTP:n näkökohdista vuodelle 2006, mukaan luettuina Kosovon tilanne; Afrikan asema unionin ulkoisissa toimissa; unionin strateginen kumppanuus Venäjän ja Kiinan kanssa, mihin kuuluu suositus olla poistamatta Kiinaa koskevaa asevientikieltoa, kunnes Kiinassa on edistytty enemmän ihmisoikeusasioissa; unionin jatkuva rooli Afganistanissa ja Irakissa; sekä Iranin ydinsuunnitelmien entistä monimutkaisempi luonne ja asian mahdollinen saattaminen YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.

YUTP:n rahoitus vuonna 2006

Ulkoisten toimien rahoitusta ja painopistealoja koskevan rakentavan poliittisen vuoropuhelun puuttuminen neuvoston ja parlamentin väliltä on jo vuosia ollut ilmiselvää. Esimerkiksi neuvoston talousarvioluonnoksessa rahoitusvuodelle 2006 ehdotetaan ensimmäisen käsittelyn jälkeen 0,39 prosentin leikkauksia määrärahasitoumuksiin ATE:een verrattuna; otsakkeeseen 4 (ulkoiset toimet) kuuluvia menoja supistetaan kuitenkin 3,16 prosenttia komission ehdottamista määrärahoista. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että mainitun leikkauksen hyväksyminen on täysin mahdotonta, koska unionin ulkopolitiikasta, liittymistä edeltävä prosessi mukaan luettuna, on saatu loistavia tuloksia, minkä vuoksi sille on annettava edelleen välttämättömät kannustimet ja rahoitustuki sen ensisijaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi yllättävien tuhojen (tsunami mukaan luettuna) tai pitkittyneiden kriisien (Irakin tilanne mukaan luettuna) hoitaminen ei saisi vähentää yhteisön tukea muille strategisesti yhtä tärkeille alueille. Ulkoasiainvaliokunta onkin äskettäin ehdottanut joko rahoitusnäkymien tarkistamista tai joustavuusvälineen varojen lisäämistä uusien operaatioiden rahoittamiseksi nykyisille toimille haittaa aiheuttamatta.

Erityisesti YUTP:n talousarvion osalta on käynyt selväksi, ettei parlamentti saa ajoissa riittävän yksityiskohtaisia tietoja YUTP:n menoista, jotta se voisi valvoa näiden menojen tehokkuutta ja vaikutuksia. YUTP:n talousarviota käytetään nykyään pääasiallisesti neljällä alalla, joita ovat: siviilikriisinhallintatoimet, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen ohjelmat, EU:n erityisedustajat sekä pienaseiden ja kevytaseiden vähentämistä koskevat ohjelmat. EU:n erityisedustajien määrän nopea kasvu erityisesti vuodesta 2004 lähtien on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että neuvoston olisi annettava asiasta selkeät, objektiivisiin ja todennettaviin kriteereihin perustuvat suuntaviivat ennen uusien virkojen perustamista. Tiettyjä YUTP:n ja ETPP:n operaatioita rahoitetaan useista eri lähteistä ja siviilikriisinhallintatoimien siviili- ja sotilasosat liittyvät toisiinsa entistä tiiviimmin.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että 6. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten välistä sopimusta tarkistettaisiin sen mukauttamiseksi unionin uuteen poliittiseen, institutionaaliseen ja rahoitustilanteeseen sekä edellä mainittujen puutteiden korjaamiseksi. Tarkistetulla toimielinten välisellä sopimuksella olisi uusi rakenne, joka soveltuisi paremmin Euroopan turvallisuusstrategiaan, parantaisi YUTP:n menoista annettavien tietojen laatua, erityisesti kultakin momentilta rahoitettavista toimista, niiden toteuttamisasteesta, määrärahojen siirroista budjettikohtien välillä ja niiden syistä. Lopuksi esittelijä suosittelee erityisesti, että tarkistetussa toimielinten välisessä sopimuksessa otetaan uusi askel ja määrätään, että ETPP:n sotilasoperaatioiden yhteiset kustannukset maksetaan yhteisön talousarviosta, mikä merkitsee luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa turvaudutaan jäsenvaltioiden lisäbudjetteihin ja käynnistysrahastoihin.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon – 2004

Viiteasiakirjat

2005/2134(INI)

Työjärjestyksen artikla

112 art. 1 kohta

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET
22.6.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

 

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Elmar Brok
28.6.2005

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

4.10.2005

28.11.2005

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

29.11.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

53

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Panagiotis Beglitis, Monika Beňová, André Brie, Elmar Brok, Simon Coveney, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Camiel Eurlings, Jas Gawronski, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Toomas Hendrik Ilves, Jelko Kacin, Georgios Karatzaferis, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Edward McMillan-Scott, Cecilia Malmström, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Baroness Nicholson of Winterbourne, Cem Özdemir, Justas Vincas Paleckis, João de Deus Pinheiro, Mirosław Mariusz Piotrowski, Poul Nyrup Rasmussen, Michel Rocard, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Emil Saryusz-Wolski, Marek Maciej Siwiec, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Charles Tannock, Paavo Väyrynen, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Luis Yañez-Barnuevo García, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Irena Belohorská, Proinsias De Rossa, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Glyn Ford, Milan Horáček, Marie Anne Isler Béguin, Tunne Kelam, Jaromír Kohlíček, Eija-Riitta Korhola, Yiannakis Matsis, Janusz Onyszkiewicz, Doris Pack, Csaba Sándor Tabajdi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Panayiotis Demetriou, Tadeusz Zwiefka

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6

1.12.2005

A6‑0389/2005

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö