MIETINTÖ postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY)
5.12.2005 - (2005/2086(INI))
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Markus Ferber
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission kertomuksen postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY) (KOM(2005)0102) sekä kertomukseen liittyvän valmisteluasiakirjan (SEK(2005)0388),
– ottaa huomioon komission ensimmäisen kertomuksen postidirektiivin soveltamisesta (KOM(2002)0632),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6‑0390/2005),
A. ottaa huomioon, että postipalvelujen taloudellinen merkitys on huomattava ja että vuonna 2002 postipalveluista saadut tulot olivat noin 88 miljardia euroa, mikä on noin 0,9 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta; ottaa huomioon, että yli viiden miljoonan työpaikan arvioidaan olevan suoraan postialasta riippuvia tai siihen liittyviä,
B. katsoo, että kilpailukykyisillä ja tehokkailla postipalveluilla, jotka ovat osa jakelu- ja viestintämarkkinoita, on huomattava merkitys Euroopan unionin talous- ja yhteiskuntaelämälle ja että postipalvelut ovat sidoksissa moniin talouden aloihin ja vaikuttavat niihin; katsoo, että postipalveluilla on siksi tärkeä rooli myös Lissabonin strategiassa,
C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin postialan uudistukset ja taloudellinen ja tekninen kehitys ovat johtaneet nykyaikaisiin prosesseihin ja automaation lisääntymiseen ja että tähänastiset uudistusaskeleet ovat saaneet aikaan merkittävää myönteistä kehitystä postialalla, mikä näkyy laadun parantumisena ja tehokkuuden ja asiakaskeskeisyyden lisääntymisenä,
D. pitää postiverkostojen alueellisia ja sosiaalisia näkökohtia korvaamattomina ja katsoo verkostojen mahdollistavan keskeisten lähipalvelujen yleisen saatavuuden,
E. ottaa huomioon, että komission kertomuksessa pyritään arvioimaan, missä määrin direktiivin 2002/39/EY tavoitteet on saavutettu, ja siinä otetaan huomioon erityisesti taloudelliset, yhteiskunnalliset ja tekniset näkökohdat ja tarkastellaan työllisyyteen ja palveluiden laatuun liittyviä näkökohtia,
F. haluaa tällä mietinnöllä kiinnittää huomion kysymyksiin ja näkökohtiin, jotka komission olisi otettava huomioon työn seuraavissa vaiheissa,
1. toteaa, että postidirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on kaiken kaikkiaan edennyt hyvin; pitää myönteisenä, että asetetut yhdenmukaiset kehykset ovat mahdollistaneet sen, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön uusia lähestymistapoja ja erilaisia käytännön toteutuksia, jotka voivat seuraavissa vaiheissa olla mallina toisille jäsenvaltioille; huomauttaa kuitenkin, että uudistusten vaikutuksia postialan laatuun, tehokkuuteen ja asiakassuuntautuneisuuteen on analysoitava tarkemmin ja että postialan kilpailulle avaaminen ei ole aina näkynyt työllisyystason säilymisenä postialalla;
2. toteaa tyytyväisenä, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tähänastisilla markkinakehityksillä on ollut myönteiset vaikutukset; haluaa tässä yhteydessä korostaa, että kilpailun kehitystä ei voida todeta tarkastelemalla yksinomaan markkinoiden avautumisen astetta tai pelkkiä markkinaosuuksia;
3. toteaa kuitenkin, että direktiivin (2002/39/EY) täytäntöönpano ja erityisesti markkinoiden avaaminen on pahasti myöhässä monissa jäsenvaltioissa, mikä saattaa vaarantaa eurooppalaisten postimarkkinoiden tasapainon ja haitata markkinoille pyrkiviä uusia operaattoreita; pyytää komissiota ottamaan kertomuksessaan kantaa siihen, miten asiassa olisi edettävä jatkossa;
4. muistuttaa, että postimarkkinoilla on meneillään ratkaiseva muutosvaihe, joka johtuu lisääntyneestä kilpailusta sekä postialaan läheisesti liittyvien viestintä-, mainos- ja kuljetusalojen kehityksestä mutta myös muuttuneesta viestintäkäyttäytymisestä; katsoo, että sen vuoksi nämä näkökohdat olisi otettava riittävästi huomioon tulevassa postialan politiikassa;
5. kehottaa komissiota jäsenvaltioiden yleispalveluvelvoitteiden osittain selvästi erilaisen kehityksen huomioon ottaen erityisesti tulevaa kartoittavaa tutkimusta laatiessaan keskittymään yleispalvelujen tarjoamisen laatuun ja niiden tulevaan rahoitukseen sekä ehdottamaan tämän tulevan kartoittavan tutkimuksen yhteydessä yleispalvelujen määritelmää, soveltamisalaa ja asianmukaista rahoitusta;
6. pyytää komissiota tarkistamaan, voidaanko postipalvelujen sisämarkkinat saattaa päätökseen vuonna 2009 vai onko ajankohtaa muutettava tutkimuksen päätelmien perusteella;
7. ilmaisee käsityksenään, että postimarkkinoilla meneillään olevan ratkaisevan muutosvaiheen huomioon ottaen yleispalvelujen määritelmää on muuttuneen viestintäkäyttäytymisen vuoksi harkittava uudestaan; korostaa kuitenkin, että yleispalvelut ovat korkealaatuisia ja työvoimavaltaisia palveluja, joilla tähdätään kuluttajien etujen suojaamiseen, ja kehottaa komissiota tutkimaan myös näitä seikkoja tulevassa kartoittavassa tutkimuksessa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä selvittämään, kuinka voidaan varmistaa parhaiten postipalveluiden käyttäjien osallistuminen ja heidän näkemystensä huomioon ottaminen, sekä kuulemaan asianomaisia työmarkkinaosapuolia (kauppakauppa- ja teollisuuskamarit, ammattiyhdistykset jne.), markkinoilla toimivia yrityksiä sekä paikallisia etujärjestöjä;
8. antaa tunnustusta Euroopan standardoimiskomitean (CEN) työlle postialaa standardoitaessa ja kehottaa komissiota ottamaan myös tulevaisuudessa asianmukaisesti huomioon standardoinnin merkityksen niin kuluttajansuojan kuin sisämarkkinoiden loppuun saattamisen yhteydessä;
9. pyytää komissiota kiinnittämään tulevissa tutkimuksissaan huomiota erityisesti siihen, miten postipalvelujen kilpailulle avaamisen tulevat vaiheet vaikuttavat verkoston maantieteelliseen kattavuuteen ja kehittymiseen sekä siihen, miten palvelut ovat köyhimpien ja eristäytyneimpien alueiden asukkaiden saatavilla;
10. panee merkille jäsenvaltioille asetetun velvoitteen valvoa aktiivisemmin hinnoittelua, eriyttää kustannuksia ja tutkia ristikkäisavustuksia; huomauttaa kuitenkin, että kilpailusuuntautuneilla markkinoilla tällaisiin sääntelytoimiin, sikäli kuin ne ovat yleisen kilpailulainsäädännön ulkopuolella, on oltava riittävät perusteet;
11. uskoo, että CEN:n kehittämien palvelustandardien hyväksyminen ja toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää postimarkkinoiden avoimuuden, luotettavuuden ja laadun kannalta, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan tällä alalla edistymisen painopisteekseen;
12. pitää myönteisenä, että komissio haluaa seurata edelleen käyttöoikeuden sääntelyä koskevaa kysymystä; korostaa kuitenkin, että juuri tällä alalla sääntely merkitsisi oleellista puuttumista markkinoiden toimintaan, ja kehottaa siksi selvittämään perusteellisesti, onko tällainen toimenpide perusteltavissa ja minkä laajuisena taloudelliselta ja oikeudelliselta kannalta tarkasteltuna ja katsoo, että tällöin olisi otettava huomioon, että eri postimarkkinoilla on jo käytössä joukko liiketoimintamalleja, joissa kilpailijat ovat tulleet onnistuneesti markkinoille ilman käyttöoikeuden sääntelyyn turvautumista; pyytää komissiota arvioimaan kyseisiä malleja ja mahdollisuutta laatia oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eurooppalaiset puitteet käyttöoikeutta koskevista ehdoista;
13. panee merkille, että jäsenvaltioissa tähän saakka käytetyt yleispalvelujen rahoitusmallit eivät ole olleet erityisen onnistuneita ja että hyväksi osoittautunut yleispalvelujen rahoitusväline on tähän saakka ollut varattu alue; kehottaa sen vuoksi komissiota selvittämään tulevassa kartoittavassa tutkimuksessa perusteellisesti, missä määrin sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta säilytettävien yleispalvelujen kehittäminen ja mahdollinen sääntelykehyksen joustavuuden lisääminen voivat vaikuttaa myönteisesti yleispalvelujen rahoitusongelman ratkaisemiseen; pyytää komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta varatun erityisalan mukauttamiseen yleispalvelujen rahoittamisesta aiheutuvien kustannusten mukaisesti ottaen erityisesti huomioon maantieteestä ja demografiasta aiheutuvat rajoitteet;
14. toteaa tyytyväisenä, että joissakin jäsenvaltioissa esiintyneiden alkuvaikeuksien jälkeen riippumattomien sääntelyviranomaisten perustamisessa on edetty huomattavasti; korostaa, että markkinoiden avautuessa entistä enemmän huomio tulisi keskittää kilpailulainsäädäntöön eikä niinkään sääntelyn lisäämiseen; kehottaa komissiota sen kertomukseen sisältyvän ilmoituksen mukaisesti edistämään vuoropuhelua sääntelyviranomaisten ja jäsenvaltioiden välillä ja niiden kanssa sekä asiaa koskevien vertailuanalyysien suorittamista, niin että viranomaisten tehtävät voidaan rajoittaa sääntelyn täytäntöönpanon valvontaan;
15. kehottaa jäsenvaltioissa nykyisistä toimilupahallintojärjestelmistä saatujen vaihtelevien kokemusten perusteella ja toissijaisuusperiaatteen huomioon ottaen sisällyttämään selvitykseen lupamenettelykysymyksen tarkistuksen viitaten erityisesti operationaalisen toimialan selvittämiseen, hyväksymisprosessiin ja postidirektiivin mahdollistamaa luvanmyöntämistä koskeviin velvoittaviin ehtoihin, ja korostaa, että tähän liittyvät vaatimukset eivät saa luoda uusia todellisia markkinoillepääsyn esteitä eivätkä aiheuttaa hintojen vääristymistä tai nk. kermankuorintaa;
16. korostaa, että työpaikkoihin kohdistuva rationalisointi ei johdu pelkästään postiuudistuksesta ja huomauttaa, että myös uudet liiketoimintamallit, uudet tuotteet ja liiketoimintamenetelmät vaikuttavat perinteisen postialan työpaikkojen määrään;
17. kehottaa komissiota tarkastelemaan tutkimuksessaan, kuinka julkisten postioperaattoreiden eläkevastuita käsitellään, jotta voitaisiin välttää markkinoiden vääristyminen vapautetussa ympäristössä;
18. pitää arvonlisäverovelvollisuuteen liittyviä eroja postimarkkinoilla huolestuttavina ja kehottaa komissiota, korostaen 11. maaliskuuta 2004 esittämäänsä kantaa[1] ehdotukseen neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/288/ETY muuttamisesta postialalla suoritettavien palveluiden arvonlisäveron osalta, esittämään ehdotuksia siitä, kuinka voidaan saavuttaa tarpeellinen oikeudellinen selvyys ja syrjimättömyys operaattoreiden kesken;
19. pyytää komissiota huolehtimaan siitä, että kansallisten postilakien säännösten rikkomisesta langetettavat hallinnolliset rangaistukset eivät ole suhteettoman tiukkoja eivätkä vaaranna postimarkkinoiden toimintaa; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan kartoittavaa tutkimusta laadittaessa myös kaikkien jäsenvaltioiden nykyisiä tai vasta suunnitteilla olevia seuraamussäännöksiä;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.
- [1] EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 814.
PERUSTELUT
I. Tausta
Postipalveluja koskevana Euroopan unionissa voimassa olevana yhteisön oikeudellisena kehyksenä on direktiivi 97/67/EY, niin sanottu postidirektiivi. Lähtökohtana oli toteamus, että postipalvelujen tarjoamisen ehdot vaihtelivat Euroopassa hyvin paljon. Direktiivissä säädetyn toimintaympäristön on tarkoitus markkinoiden asteittaisen ja valvotun kilpailulle avaamisen kautta johtaa postialan sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja siten taata, että kaikille Euroopan unionin kansalaisille tarjotaan kaikkialla kohtuuhintaisia, tehokkaita, luotettavia ja korkealaatuisia postipalveluja.
Postidirektiiviä muutettiin vuonna 2002 direktiivillä 2002/39/EY. Muutoksen keskeinen sisältö oli seuraava:
· 1. tammikuuta 2003 alkaen yleispalveluiden tarjoajille voidaan tarjota kotimaanpostin ja saapuvan ulkomaanpostin kirjelähetysten palveluja enää vain 100 gramman painorajaan saakka (tarkemmin sanoen painorajoja ei sovelleta, jos hinta on vähintään kolme kertaa nopeimman lähetystavan alimman painoluokan kirjelähetyksen normaali hinta).
· Tämä painoraja laskee 1. tammikuuta 2006 lähtien 50 grammaan (tarkemmin sanoen painorajoja ei sovelleta, jos hinta on vähintään kaksi ja puoli kertaa kyseinen hinta).
· Komissio laatii selvityksen, jossa arvioidaan kunkin jäsenvaltion osalta, mitä vaikutuksia postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisella vuonna 2009 on yleispalveluihin.
· Tämän selvityksen tulosten perusteella komissio esittää 31. joulukuuta 2006 mennessä parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tekee ehdotuksen, jossa se joko vahvistaa sisämarkkinoiden toteuttamisen ajankohdaksi vuoden 2009 tai sitoutuu muihin toimiin.
Lisäksi 23 artiklaan tehtiin lisäys komission velvollisuudesta esittää parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomus, johon "sisältyvät asianmukaiset tiedot alan kehityksestä, erityisesti taloudellisista, yhteiskunnallisista sekä työllisyyttä ja teknologiaa koskevista näkökohdista ja palvelun laadusta".
Komissio on 23. maaliskuuta 2005 esittänyt toisen kertomuksen (KOM(2005)0102) postidirektiivin soveltamisesta sekä valmisteluasiakirjan (SEK(2005)0388).
II. Komission kertomus
Komissio painottaa uudestaan postipalvelujen taloudellista merkitystä. Vuonna 2002 ne työllistivät EU:ssa noin 1,85 miljoonaa henkilöä. Lisäksi komissio tähdentää postipalvelujen merkitystä tiedonvälitykselle ja kaupankäynnille sekä erityisesti sellaisten talouselämän alojen kuin sähköisen kaupan, julkaisutoiminnan, postimyynnin ja vakuutus-, pankki- ja mainosalan riippuvuutta postin infrastruktuurista.
1. Direktiivin 2002/39/EY vaikutukset
Komission mukaan postimarkkinoiden uudistus etenee EU:ssa hyvin. Oleellisia parannuksia on todettavissa
· palvelujen laadussa
· liiketoiminnan tehokkuudessa
· sääntelijöiden erottamisessa toimijoista.
Komission mukaan direktiivi on nyt pääosin saatettu osaksi kansallisia lainsäädäntöjä. Varatun alueen pienentämisessä 1. tammikuuta 2003 mennessä ei ole ollut ongelmia. Unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneissä valtioissa on kuitenkin esiintynyt joitakin viivästyksiä direktiivin 2002/39 täytäntöönpanossa.
Hyvästä edistyksestä huolimatta on syytä kiinnittää huomiota useisiin näkökohtiin. Näihin kuuluvat
· kirjanpidon eriyttäminen
· kustannusten kohdentaminen
· yleispalvelun hinnoittelun valvonta.
Komissio korostaa erityisesti, että kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuden suhteen on edistytty ja sääntelyä on saatu selvästi tehokkaammaksi. Kuitenkin edelleen on olemassa vaara, että jäsenvaltioiden välille syntyy sääntelyn epäsymmetriaa, joka voi johtaa markkinoiden epäsymmetriaan.
2. Postialan ajankohtaisen markkinakehityksen piirteitä
Komission mukaan postimarkkinat ovat muuttuneet siten, että perinteisen kaksisuuntaisen viestintämallin sijasta alalla vallitsevat nykyisin hyvin pitkälle yksisuuntaiset jakelumarkkinat ("business to consumer"). Tämä kehitys ei vastaa pessimistisiä arvioita, joiden mukaan postin markkinat kutistuvat jatkuvasti, ja se voi johtaa uusiin kehittyviin liiketoimintamalleihin, kuten kotiostopalveluihin, sähköiseen kauppaan ja hybridipostiin.
On tosin myönnettävä, että osoitteellisen postin markkinasegmentillä kilpailu ei ole vielä laajentunut erikoispalveluihin. Yhä vielä on lukuisia mahdollisia tekijöitä, jotka estävät markkinoille pääsyn. Näistä on mainittava erityisesti arvonlisäverovelvollisuuteen liittyvät erot vakiintuneiden toimijoiden ja markkinoille tulijoiden välillä.
Lopuksi komissio toteaa, että markkinatilanne jäsenvaltioiden välillä vaihtelee hyvin paljon. Joissakin jäsenvaltioissa yleispalvelujen tarjoajilla on suuret tuottomarginaalit, toisissa olosuhteet ovat selvästi vaikeammat. Tämä johtunee erilaisista interventiomekanismeista, erilaisista omistajuussuhteista ja erilaisista palveluille asetetuista hintatasoista.
III. Esittelijän huomautukset ja toimintasuositukset
Komissio esittää kertomuksensa tärkeänä ajankohtana, ja esittelijä pitää myönteisenä, että parlamentti on tämän mietinnön kautta käyttänyt mahdollisuutta ilmaista käsityksensä asioiden tilasta ja mahdollisista tulevista toimista. Tulevien vuosien suunnanmäärittelyt ovat postipalveluiden kannalta ratkaisevia, ja tulossa oleva kartoittava tutkimus ja seuraava komission kertomus on siksi syytä ottaa erityisesti huomioon. Tässä mietinnössä ei kuitenkaan ole syytä mennä näiden kahden vuonna 2006 odotettavissa olevan asiakirjan edelle. On selvää, että sekä selvitys että komission kertomus tulevat aikanaan Euroopan parlamentin perusteelliseen käsittelyyn.
Esittelijän mielestä tällä mietinnöllä on kaksi erityistä tehtävää: ensinnäkin postimarkkinoilla tähän saakka nähtävissä olleiden kehityssuuntien arviointi, ja toiseksi huomion kiinnittäminen kysymyksiin, joita kartoittavassa tutkimuksessa ja seuraavassa kertomuksessa ensisijaisesti on tutkittava.
Ensinnäkin voidaan todeta, että muutetun postidirektiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta saadut kokemukset ovat myönteisiä ja rohkaisevia. EU:n lainsäädäntö on antanut postimarkkinoille tärkeitä virikkeitä. Tavoite yleispalvelujen turvaamisesta avaten samalla asteittain markkinoita on saavutettu.
Direktiivin 2002/39 täytäntöönpano on esittelijän mielestä tähän saakka sujunut yleisesti ottaen hyvin. Tämä koskee ilahduttavasti myös vuonna 2004 unioniin liittyneitä jäsenvaltioita. Vielä esiintyvät puutteet komissio voi poistaa nopeasti yhdessä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa. Komissio itse antaa kertomuksessaan tästä esimerkeiksi toimilupa- ja valitusmenettelyt, hintojen valvonnan ja kirjanpidon eriyttämisen.
Direktiivin muodollisen täytäntöönpanon ohella on arvioitava sen soveltamista, toisin sanoen kysymystä, miten jäsenvaltiot noudattavat direktiivissä asetettua kehystä ja missä määrin uusi säännöstö alkaa vaikuttaa. Yksi keskeinen kohta tässä on yleispalveluvelvoite, josta säädetään useissa kohdissa direktiiviä (luku 2, luku 6). Kuten komission kertomuksen liitteenä olevasta valmisteluasiakirjassa SEK(2005)0388 on lueteltu, direktiivin tavoitteet tosin täytetään kaiken kaikkiaan erittäin hyvin, mutta jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Useat jäsenvaltiot ovat muuttaneet yleispalveluvelvoitteen laajuutta tai aikovat tehdä sen. Sen, että jäsenvaltiot mahdollisesti lähtevät tässä eri suuntiin, ei esittelijän näkemyksen mukaan tarvitse vielä olla vahingollista. Tosin komission tietojen mukaan erot ovat kuitenkin huomattavia, niin että postidirektiivin keskeinen tavoite – taata yhteisön tason yleispalvelu, johon kuuluu tietynlaatuisten palveluiden vähimmäistarjonta kohtuullisin hinnoin – voi vaarantua. Sen vuoksi esittelijä pitää tärkeänä tutkia tulevassa kartoittavassa tutkimuksessa kysymystä, ovatko postidirektiivin yleispalveluvelvoitetta koskevat määritelmät riittävän selviä ja ovatko niiden jäsenvaltioille antamat puitteet asianmukaiset.
Sama koskee postidirektiivin 9 artiklan mukaisia muita kuin varattuja palveluja koskevia valtuutusmenettelyjä: komissio toteaa tässä vallitsevan huolestuttavan paljon hämmennystä ja väärinkäsityksiä, jotka koskevat valtuutusmenettelyiden käyttömahdollisuuksia. Esittelijä neuvo on tähänkin, että postidirektiivin asiaa koskevien määräysten selvyys sisällytetään tehtävän selvityksen aiheisiin.
Komission huomautukset käyttöoikeutta koskevassa kysymyksessä ovat kovin yleisluonteisia. Komission kanssa voi tietenkin olla yhtä mieltä siitä, että asiassa tapahtuvaa kehitystä on seurattava ja siitä on keskusteltava jäsenvaltioiden kanssa. Komission konkreettisten suositusten puuttuessa esittelijä tyytyy tässä vaiheessa huomauttamaan, että käyttöoikeuden mahdolliset sääntelyhankkeet voivat herkästi vaikuttaa markkinoiden käyttäytymiseen tai vahingoittaa sitä. Kaikenlaiset julkiset toimenpiteet vaativat erittäin tarkat perustelut.
On ilahduttavaa, että komissio voi nyt vahvistaa sääntelyviranomaisten riippumattomuuden lisääntyneen. Sitä, onko nyt saavutettu riippumattomuuden taso jo riittävä, on esitettyjen tietojen ja jäsenvaltioiden hyvin erilaisten toimintaedellytysten ja lähestymistapojen vuoksi vielä vaikea arvioida. Esittelijän mielestä tuntuu joka tapauksessa vielä liian aikaiselta antaa tässä yleistä ilmoitusta vaaran päättymisestä. Kehitystä on seurattava edelleen. Markkinoiden avautuessa lisää tarvitaan riippumatonta ja tehokasta sääntelyä. Esittelijä antaa kuitenkin arvoa toteamukselle, että tällä ei saa tarkoittaa sääntelyn estotonta laajentamista. Sääntelyviranomaisten on päinvastoin kasvettava kilpailuviranomaisten rooliin. Komission suunnittelemaa vertailuanalyysia voi pitää erittäin myönteisenä asiana.
Esittelijä on pannut merkille komission hinnoittelua, tarkemmin sanottuna hintasääntelyä koskevat selvitykset. Niiden mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat kyllä ryhtyneet toimiin varmistaakseen postidirektiivin 12 artiklan mukaisten hinnoitteluperiaatteiden toteutumisen, mutta kuva on kuitenkin vielä epätäydellinen. Tulevassa selvityksessä tähän kysymykseen on paneuduttava perusteellisesti, kun otetaan huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa hinnoitteluun ollaan erittäin tyytymättömiä. Hinnoittelun yhteydessä esittelijä painottaa erityisesti tähän saakka ratkaisematonta postipalvelujen liikevaihtoverotuksen ongelmaa. On erittäin huolestuttavaa, että tätä koskeva ehdotus on yhä juuttuneena neuvostoon. Tämä epäsymmetria uhkaa vahingoittaa pysyvästi kilpailua. Asiassa on syytä saada kiireesti aikaan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 tekemän päätöksen eli muutetun komission ehdotuksen (KOM(2004)0468) mukaista edistystä.
Kokonaisuutena esittelijä pitää postidirektiivin tähänastisia tuloksia rohkaisevina. Vaikka useilla edellä käsitellyillä aloilla on tarvetta toimintaan tai ainakin seurantaan ja vaikka luonnollisesti on odotettava vuoden 2006 selvitystä ja kertomusta ja hyödynnettävä ne, esittelijän mielestä tähänastisten tulosten perusteella sitoutuminen postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseen vuoteen 2009 mennessä vaikuttaa asianmukaiselta.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Postidirektiivin soveltaminen (direktiivi 97/67/EY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY) | ||||||||||||
|
Menettelynumero |
|||||||||||||
|
Työjärjestyksen artikla |
45 art. | ||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
ITRAN | ||||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
|
|
|
|
| ||||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
|
|
|
|
| ||||||||
|
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
| ||||||||
|
Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset |
|
|
| ||||||||||
|
Esittelijä(t) |
Markus Ferber |
| |||||||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
| |||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
13.9.2005 |
11.10.2005 |
|
|
| ||||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
22.11.2005 | ||||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
37 8 1 | |||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Armando Dionisi, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Fernand Le Rachinel, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Patrick Louis, Ashley Mote, Michael Henry Nattrass, Seán Ó Neachtain, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Georgios Toussas, Marta Vincenzi, Roberts Zīle | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Zsolt László Becsey, Den Dover, Markus Ferber, Jas Gawronski, Zita Gurmai, Elisabeth Jeggle, Sepp Kusstatscher, Helmuth Markov, Rosa Miguélez Ramos, Francesco Musotto, Willem Schuth | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
| ||||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6 |
5.12.2005 |
A6-0390/2005 | |||||||||||