MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten ("Marco Polo II")

15.12.2005 - (KOM(2004)0478 – C6‑0088/2004 – 2004/0157(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Reinhard Rack

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisesta Marco Polo
-ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten ("Marco Polo II")

(KOM(2004)0478 – C6‑0088/2004 – 2004/0157(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0478),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0088/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6‑0408/2005),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Syyskuussa 2001 julkaistussa yhteistä liikennepolitiikkaa koskevassa komission valkoisessa kirjassa korostetaan, että intermodaaliliikenteen kehittäminen on käytännöllinen ja tehokas keino saavuttaa tasapainoinen liikennejärjestelmä, ja esitetään että merten moottoriteiden eli korkealaatuisten yhdennettyjen intermodaalisten meriliikennevaihtoehtojen kehittäminen on tärkeä osa tätä strategiaa. Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto julisti, että uuden tasapainon saavuttaminen eri liikennemuotojen välillä on kestävän kehityksen strategian keskeinen tavoite. Lisäksi Eurooppa-neuvosto korosti 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 pidetyssä kokouksessaan, että on tarpeen vähentää liikenteen pullonkaulojen ruuhkautumista monilla alueilla. Tässä yhteydessä mainittiin erityisesti Alpit, Pyreneet ja Itämeri, mikä on osoitus siitä, että merten moottoriteiden meriliikennereitit ovat olennainen ja tärkeä osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Markkinalähtöinen intermodaaliliikenteen rahoitusohjelma on keskeinen väline intermodaaliliikenteen jatkokehittämisessä. Sillä olisi erityisesti tuettava merten moottoriteiden perustamista.	(1) Syyskuussa 2001 julkaistussa yhteistä liikennepolitiikkaa koskevassa komission valkoisessa kirjassa korostetaan, että intermodaaliliikenteen kehittäminen on käytännöllinen ja tehokas keino saavuttaa tasapainoinen liikennejärjestelmä, ja esitetään että sekä merten moottoriteiden eli korkealaatuisten yhdennettyjen intermodaalisten meriliikennevaihtoehtojen kehittäminen että raide- ja sisävesiliikenteen tehokas käyttö ovat tämän strategian avainelementtejä. Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto julisti, että uuden tasapainon saavuttaminen eri liikennemuotojen välillä on kestävän kehityksen strategian keskeinen tavoite. Lisäksi Eurooppa-neuvosto korosti 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 pidetyssä kokouksessaan, että on tarpeen vähentää liikenteen pullonkaulojen ruuhkautumista monilla alueilla. Tässä yhteydessä mainittiin erityisesti Alpit, Pyreneet ja Itämeri, mikä on osoitus siitä, että merten moottoriteiden meriliikennereitit ovat olennainen ja tärkeä osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Markkinalähtöinen intermodaaliliikenteen rahoitusohjelma on keskeinen väline intermodaaliliikenteen jatkokehittämisessä. Sillä olisi erityisesti tuettava merten moottoriteiden perustamista ja raide- ja sisävesiliikennettä varmistaen muun muassa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumisen.
Perustelu
Komission valkoisessa kirjassa korostetaan myös raide- ja sisävesiliikenteen merkitystä. Siten lienee asianmukaista ottaa myös Marco Polo -ohjelmassa huomioon kaikki vaihtoehtoiset liikennöintimuodot maantieliikenteen ohella.
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ehto on sisällytettävä osaksi rahoitusehdotuksien arviointia.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Jos päättäväisiin toimiin ei ryhdytä, Euroopan maanteiden tavaraliikenteen odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan noin 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Tästä olisi ajanjaksolla 2007–2013 seurauksena maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen arviolta 20,5 miljardin tonnikilometrin suuruinen vuotuinen kasvu Euroopan unionin 25 jäsenvaltiossa sekä tällaisen kasvun negatiiviset vaikutukset kuten onnettomuudet, ruuhkat, toimitusketjujen ja logististen prosessien luotettavuuden heikkeneminen sekä ympäristövahingot.	(2) Jos päättäväisiin toimiin ei ryhdytä, Euroopan maanteiden tavaraliikenteen odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan noin 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Tästä olisi ajanjaksolla 2007–2013 seurauksena maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen arviolta 20,5 miljardin tonnikilometrin suuruinen vuotuinen kasvu Euroopan unionin 25 jäsenvaltiossa sekä tällaisen kasvun negatiiviset vaikutukset kuten ylimääräiset tieinfrastruktuurikustannukset, onnettomuudet, ruuhkat, paikallinen ja laajemman alueen saastuminen, toimitusketjujen ja logististen prosessien luotettavuuden heikkeneminen sekä ympäristövahingot.
Perustelu
Onnettomuudet ja ruuhkat ovat vain kaksi tieliikenteen kasvun negatiivisista vaikutuksista. Ylimääräisten tieinfrastruktuurikustannusten ja paikallisen ja laajemman alueen saastumisen välttäminen ovat kaksi tärkeää seikkaa, jotka olisi sisällytettävä tämän asetuksen toimiin.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Näin suureen maanteiden tavaraliikenteen kasvuun vastaamiseksi on lisättävä lyhyen matkan merenkulun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen käyttöä ja kannustettava liikenne- ja logistiikka-alaa uusiin tehokkaisiin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on teiden ruuhkaantumisen vähentäminen.	(3) Näin suureen maanteiden tavaraliikenteen kasvuun vastaamiseksi on lisättävä lyhyen matkan merenkulun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteen käyttöä ja kannustettava liikenne- ja logistiikka-alaa uusiin tehokkaisiin aloitteisiin ja esimerkiksi uusien vaunumateriaalien kehittämiseen, jotta teiden ruuhkaantumista voidaan vähentää.
Perustelu
Vaunumateriaalien tekniset uudistukset (innovoinnit) mahdollistavat useampien tavaroiden kuljetuksen rautateitse. Optimoiduilla rautatievaunuilla (paremmat siirtokuormausmahdollisuudet, korkeampi kattoprofiili, suurempi hyötylasti, enemmän kuormatilaa ja siten enemmän tilavuutta) voidaan kuljettaa enemmän tavaraa. Tätä olisi tuettava Marco Polo II -ohjelmalla, jotta sen tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Yhteisön rahoitustuen myöntämisestä tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamiseksi (Marco Polo -ohjelma) 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1382/2003 perustettua ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava uusilla toimilla, joiden päämääränä on kansainvälisen tieliikenteen todellinen vähentäminen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa lujitettua ohjelmaa, jäljempänä 'Marco Polo II -ohjelma' tai 'ohjelma', jonka tarkoituksena on lisätä intermodaaliliikennettä, vähentää tieliikenteen ruuhkia ja parantaa tavaraliikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa yhteisössä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla olisi tuettava tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla ja muilla asiaan liittyvillä markkinoilla toteutettavia toimia. Tarkoituksena on auttaa siirtämään vähintään maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennakoitu kokonaiskasvu mutta mielellään enemmänkin lyhyen matkan merenkulkuun, rautatie- ja sisävesiliikenteeseen tai liikennemuotojen yhdistelmään, jossa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) N:o 1382/2003 mukainen nykyinen Marco Polo -ohjelma olisi siis korvattava.	(4) Yhteisön rahoitustuen myöntämisestä tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamiseksi (Marco Polo -ohjelma) 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1382/2003 perustettua ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava uusilla toimilla, joiden päämääränä on kansainvälisen tieliikenteen todellinen vähentäminen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa lujitettua ohjelmaa, jäljempänä 'Marco Polo II -ohjelma' tai 'ohjelma', jonka tarkoituksena on lisätä intermodaaliliikennettä, vähentää tieliikenteen ruuhkia ja parantaa tavaraliikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa yhteisössä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla olisi tuettava tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla ja muilla asiaan liittyvillä markkinoilla toteutettavia toimia keskittyen erityisesti pk-yrityksiin. Tarkoituksena on auttaa siirtämään vähintään maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennakoitu kokonaiskasvu, mutta mielellään enemmänkin, lyhyen matkan merenkulkuun, rautatie- ja sisävesiliikenteeseen tai liikennemuotojen yhdistelmään, jossa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) N:o 1382/2003 mukainen nykyinen Marco Polo -ohjelma olisi siis korvattava.
Perustelu
Pienten ja keskisuurten yritysten osuus on noin puolet kaikista yhteisön yrityksistä ja ne työllistävät huomattavan osan yhteisön työvoimasta.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Hakijoiden olisi voitava ehdottaa uusia tai tilanteen mukaan jo olemassa olevia hankkeita, jotka parhaiten vastaavat markkinoiden nykyisiä tarpeita. Hyväksyttäviä hankkeita ei pidä rajoittaa antamalla tukikelpoisille toimille liian ahdasta määritelmää.	(7) Hakijoiden olisi voitava ehdottaa uusia tai tilanteen mukaan jo olemassa olevia hankkeita, jotka parhaiten vastaavat markkinoiden nykyisiä tarpeita. Hyväksyttäviä hankkeita, etenkään pk-yritysten esittämiä hankkeita, ei pidä rajoittaa antamalla tukikelpoisille toimille liian ahdasta määritelmää.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Jotta liikennemuotosiirtymään liittyville toimille myönnetty käynnistysvaiheen tuki olisi avointa, puolueetonta ja selvästi rajattua, sen olisi perustuttava siihen, että yhteiskunnalle aiheutuu kustannussäästöjä lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen ja sisävesiliikenteen käytöstä pelkän maantieliikenteen käytön sijaan. Tästä syystä asetuksessa säädetään rahoitustuen ohjeelliseksi määräksi 1 euro jokaisesta maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymästä.	(9) Jotta liikennemuotosiirtymään liittyville toimille myönnetty käynnistysvaiheen tuki olisi avointa, puolueetonta ja selvästi rajattua, sen olisi perustuttava siihen, että yhteiskunnalle aiheutuu kustannussäästöjä lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen ja sisävesiliikenteen käytöstä pelkän maantieliikenteen käytön sijaan. Tästä syystä asetuksessa säädetään rahoitustuen ohjeelliseksi määräksi 1 euro jokaisesta maanteiden tavaraliikenteen 500 tavaratonnikilometrin siirtymästä.
Perustelu
Kuutiometrikilometrit olisi paljon tilaa vievän tavaran suuren määrän vuoksi tulkittava tavaratonnikilometreiksi. Tämä tarkoittaa, että arviointi tehdään tonnikilometreinä tai kuutiometrikilometreinä aina sen mukaan, kumpi yksikkö aikaansaa suurimman siirtymisen.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Julkisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi tietoja ohjelman kaikkien toimien tuloksista olisi levitettävä riittävästi.	(10) Julkisuuden ja avoimuuden sekä parhaita käytäntöjä koskevan tiedonvaihdon varmistamiseksi tietoja ohjelman kaikkien toimien tuloksista olisi levitettävä riittävästi.
Perustelu
Eri toimijoiden välisellä parhaita käytäntöjä koskevalla tiedonvaihdolla tehostetaan näiden välistä synergiaa.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
	(14 a) Keskenään yhdenvertaisista hankkeista olisi asetettava etusijalle se, joka toteutetaan herkemmällä alueella tai kaupunkiryhmässä.
Perustelu
Herkällä alueella tai kaupunkiryhmässä toteutettavien hankkeiden etusijalle asettaminen vastaa EU:n liikennepolitiikan painotusta.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
	(14 b) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös maantieteellisen soveltamisalan sisällä oleviin herkkiin aloihin. Tämä olisi otettava huomioon rahoituksen jakautumisessa.
Perustelu
Euroopan liikenneverkon monet alat saavat jo tukea tai eivät tarvitse tukea. Asettamalla painopiste Euroopan tavarankuljetustoiminnan ongelmallisiin liikenteen solmukohtiin voidaan saavuttaa tieliikenteen kuormituksen väheneminen.
Tarkistus 10 2 artiklan a alakohta
a) ’toimella’ tarkoitetaan yritysten toteuttamaa hanketta, jolla edistetään maanteiden tavaraliikennejärjestelmän ruuhkien vähentämistä ja/tai liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista jäsenvaltioiden tai osallistujavaltioiden alueilla;	a) ’toimella’ tarkoitetaan yritysten toteuttamaa hanketta, jolla edistetään maanteiden tavaraliikennejärjestelmän ruuhkien vähentämistä ja/tai liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista jäsenvaltioiden tai osallistujavaltioiden alueilla; sisävesiliikenteen hanke voi sisältää useita toisiinsa sovitettuja hankkeita;
Perustelu
Yksittäiset sisävesiliikenteen hankkeet ovat usein niin pieniä, että ne eivät täytä tukivaatimusten alarajaa. Useampien toisiinsa sovitettujen hankkeiden niputtaminen johtaa vastaavaan liikennemuotosiirtymään.
Tarkistus 11 2 artiklan d alakohta
d) ’katalyyttisillä toimilla’ tarkoitetaan innovatiivisia toimia, joilla pyritään poistamaan yhteisön tasolla merkittäviä tavaraliikennemarkkinoiden rakenteellisia esteitä, jotka haittaavat markkinoiden tehokasta toimintaa, lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen tai sisävesiliikenteen kilpailukykyä ja/tai näitä liikennemuotoja käyttävien kuljetusketjujen tehokkuutta, mukaan luettuna tarvittavan infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen; tässä määritelmässä "markkinoiden rakenteellisilla esteillä" tarkoitetaan muita kuin sääntelyyn liittyviä, tosiasiallisia ja ei pelkästään väliaikaisia esteitä, jotka haittaavat tavarankuljetusketjun asianmukaista toimintaa;	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 12 2 artiklan g a alakohta (uusi)
	g a) 'innovatiivisella toimella' kaikkia toimia, joihin liittyy tietyillä markkinoilla aiemmin esiintymättömiä osatekijöitä;
Tarkistus 13 2 artiklan i alakohta
i) ’merten moottoritiet -toimella’ tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla siirretään välittömästi tavarakuljetuksia tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun tai vesiliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tieosuudet ovat mahdollisimman lyhyitä; tähän sisältyy myös sellaisen täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen, joka on tarpeen sellaisen suurten määrien ja suuren liikennetiheyden intermodaalisen vesiliikennepalvelun toteuttamiseksi oikeaan aikaan, johon sisältyvät myös integroitujen ovelta ovelle -palvelujen vaatimat tavarakuljetusten muut kuin tieliikenteeseen perustuvat sisämaan yhteydet;	i) ’merten moottoritiet -toimella’ tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla siirretään välittömästi tavarakuljetuksia tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun tai vesiliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tieosuudet ovat mahdollisimman lyhyitä; tähän sisältyy myös sellaisen täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen, joka on tarpeen sellaisen suurten määrien ja suuren liikennetiheyden intermodaalisen vesiliikennepalvelun toteuttamiseksi oikeaan aikaan, joihin sisältyvät tarvittaessa myös kaikkein ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten sisävesiliikenteen ja integroitujen ovelta ovelle ‑palvelujen ja tavarakuljetusten sisämaan raideliikenneyhteyksien käyttö; syrjäisimpien alueiden resurssit olisi integroitava mahdollisuuksien mukaan;
Tarkistus 14 2 artiklan j alakohta
j) ’liikenteen välttämistoimella’ tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla liikenne integroidaan tuotantologistiikkaan, jotta voidaan hyvissä ajoin välttää tavaraliikenteen suuren prosenttiosuuden kuljettaminen maanteitse, mutta säilyttää kuitenkin tuotannon määrä ja työvoima EU:n alueella; tähän sisältyy myös täydentävän infrastruktuurin ja laitteiston muuttaminen tai perustaminen;	j) ’liikenteen välttämistoimella’ tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla liikenne integroidaan tuotantologistiikkaan, jotta voidaan välttää tavaraliikenteen suuren prosenttiosuuden kuljettaminen maanteitse haittaamatta tuotannon määrää ja työvoimaa jäsenvaltioissa;
Perustelu
Komission ehdotus saattaa edistää tuotannon siirtymistä ja työpaikkojen katoamista unionin alueelta. Tätä ei voida hyväksyä, joten alakohtaa on muutettava.
Tarkistus 15 2 artiklan l alakohta
l) ’tonnikilometrillä’ tarkoitetaan yhden tavaratonnin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän kuljettamista yhden kilometrin matkan;	l) ’tavaratonnikilometrillä’ tarkoitetaan yhden tavaratonnin tai vaihtoehtoisesti tavarakuutiometrin kuljettamista yhden kilometrin matkan;
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Perustelu
Paljon tilaa vievien tavaroiden suuren määrän takia arviointikriteeriksi olisi otettava tavaratonnikilometri. Tämä tarkoittaa, että arviointi tehdään tonnikilometreinä tai kuutiometrikilometreinä aina sen mukaan, kumpi yksikkö aikaansaa suuremman siirtymisen. Irtotavaralle ja suhteellisen kevyelle tavaralle paras mittayksikkö on yleensä tilavuus eikä paino.
Yli kaksi kolmasosaa rekoilla kuljetettavasta tavarasta on ns. kevyttä tavaraa, joka täyttää helposti autojen kuljetustilan, mutta ei ole massaltaan erityisen raskasta. Tästä johtuen kyseinen tavara vastaa suurinta osaa maanteiden ajokilometreistä. Kun yksi rekka voi kuljettaa 10 tonnia raskasta tavaraa, tarvitaan 50 rekkaa kuljettamaan 10 tonnia kevyttä tavaraa. Tämä kuvaava esimerkki osoittaa, kuinka tärkeää on siirtää mahdollisimman paljon kevyestä tavarasta maanteiltä muihin liikennemuotoihin, koska näin voitaisiin vähentää huomattavasti teillä liikkuvien ajoneuvojen määrää.
Tarkistus 16 2 artiklan m alakohta
m) 'yrityksellä' tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta;	m) 'yrityksellä' tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta, myös alueellisia tai alakohtaisia kehitystoimistoja, markkinointitoimistoja tai muita tahoja, jotka edistävät intermodaaliliikennettä ja osallistuvat taloudelliseen toimintaan;
Tarkistus 17 3 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
	a a) toteutetaan yhden jäsenvaltion alueella, mutta vaikuttavat vähintään 50 prosenttiin rajat ylittävästä liikenteestä, joka on lähtöisin Marco Polo II -ohjelmaan osallistuvista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;
Tarkistus 18 4 artiklan 1 kohta
1. Hankkeen ehdottajan on oltava kahden tai useamman yrityksen yhteenliittymä, johon osallistuvien yritysten on oltava sijoittautuneita vähintään kahteen eri jäsenvaltioon tai vähintään yhteen jäsenvaltioon ja yhteen lähellä sijaitsevaan kolmanteen maahan.	1. Hankkeen ehdottajan on oltava kahden tai useamman yrityksen yhteenliittymä, johon osallistuvien yritysten on oltava sijoittautuneita vähintään kahteen eri jäsenvaltioon tai vähintään yhteen jäsenvaltioon ja yhteen lähellä sijaitsevaan kolmanteen maahan, tai niiden on oltava jäsenvaltion alueellisen viranomaisen tai välittävän organisaation ehdottamia.
Perustelu
Pk-yritysten on huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa ehdottaa hankkeita alueellisen viranomaisen tai välittävän organisaation kautta. Laatiessaan tällaisia hakemuksia yritykset voivat paremmin hyödyntää MP II -ohjelmaa.
Tarkistus 19 4 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Komission olisi toimia valitessaan otettava asianmukaisesti huomioon syrjäisimpien seutujen edut sekä toimista koituvat pysyvät vaikutukset.
Tarkistus 20 5 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) erityistä huomiota on syytä kiinnittää katalyyttisiin toimiin, joiden tavoitteena on parantaa rautatiealan yhteisvaikutusta tehostamalla infrastruktuurin käyttöä;	a) erityistä huomiota on syytä kiinnittää katalyyttisiin toimiin, joiden tavoitteena on parantaa rautatiealan, sisävesiliikenteen, merenkulun ja merten moottoriteiden yhteisvaikutusta tehostamalla infrastruktuurin käyttöä;
Tarkistus 21 5 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) liikennemuotosiirtymätoimet, joihin voi tarvittaessa sisältyä olemassa olevan palvelun kehittämisellä saavutettava liikennemuotojen välinen lisäsiirtymä;	c) liikennemuotosiirtymätoimet, joihin voi tarvittaessa sisältyä olemassa olevan palvelun kehittämisellä saavutettava liikennemuotojen välinen lisäsiirtymä; yhteisö tarkastelee mahdollisuutta tukea täydentäviä infrastruktuurihankkeita;
Tarkistus 22 9 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Rahoitustuki perustuu komission ja tuensaajan neuvottelemiin sopimuksiin. Sopimusehtojen on oltava mahdollisimman pitkälti sellaisia, että taloudellinen ja hallinnollinen rasitus pysyy sovellettavien säännösten, erityisesti varainhoitoasetuksen säännösten puitteissa mahdollisimman pienenä, jotta voidaan toimia hallintoteknisesti mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti.
Perustelu
Ks. esittelijän huomautukset tarkistuksessa 16.
Tarkistus 23 14 artiklan 2 kohta
2. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen Marco Polo -ohjelman tuloksista ajanjaksolla 2003–2006.	2. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen Marco Polo -ohjelman tuloksista ajanjaksolla 2003–2006. Jos tämän kertomuksen tuloksista käy ilmi, että ohjelmaa on mukautettava, komissio laatii vastaavat ehdotukset.
Perustelu
Toistaiseksi Marco Polo I -ohjelmaa ei ole arvioitu jälkikäteen. Kun komissio on esitellyt arvionsa vuosiksi 2003–2006, ohjelmaa pitäisi voida mukauttaa arvioinnin tulosten mukaan, jotta ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.
Tarkistus 24 Liite I, A sarake, 1 kohta, b alakohta
b) katalyyttinen toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai palvelujen kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla;	b) katalyyttinen toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai palvelujen, kuluttajaystävällinen vakuutus ja dokumentaatio mukaan luettuina, kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla;
Perustelu
Ks. esittelijän huomautukset tarkistuksessa 16.
Tarkistus 25 Liite I, A sarake, 4 kohta
Katalyyttiselle toimelle annettavan tuen toimikohtainen vähimmäismäärä on 3 000 000 euroa.	Katalyyttiselle toimelle annettavan tuen toimikohtainen vähimmäismäärä on 1 000 000 euroa.
Perustelu
Ehdotetaan kyseisen tuen vähimmäismäärien pienentämistä, jotta pk-yritysten on mahdollista saada niitä pienempiä hankkeita varten, jotka silti saattavat olla yhteisön edun mukaisia.
Tarkistus 26 Liite I, B sarake, 1 kohta, b alakohta
b) merten moottoritiet -toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai palvelujen kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla; erityistä huomiota kiinnitetään palvelun korkeaan laatuun, yksinkertaistettuihin menettelyihin ja tarkastuksiin, turvallisuusvaatimusten täyttämiseen, satamiin pääsyyn, tehokkaisiin sisämaayhteyksiin sekä joustaviin ja tehokkaisiin satamapalveluihin;	b) merten moottoritiet -toimi on logistiikan, teknologian, menetelmien, välineiden, tuotteiden, infrastruktuurin tai palvelujen kannalta innovatiivinen Euroopan tasolla; erityistä huomiota kiinnitetään palvelun korkeaan laatuun, yksinkertaistettuihin menettelyihin ja tarkastuksiin, kuluttajaystävällinen vakuutus ja dokumentaatio mukaan luettuina, turvallisuusvaatimusten täyttämiseen, satamiin pääsyyn, tehokkaisiin sisämaayhteyksiin sekä joustaviin ja tehokkaisiin satamapalveluihin;
Perustelu
Ks. esittelijän huomautukset tarkistuksessa 16.
Tarkistus 27 Liite I, B sarake, 2 kohta, b alakohta
b) Valmistelevia toimia ja liikenneinfrastruktuuria lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 1 euro kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan.	b) Valmistelevia toimia ja liikenneinfrastruktuuria lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 1 euro kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden.
Perustelu
Viimeinen virke on poistettava, jotta varmistetaan, että komission MP II -ohjelmaan valitsemat hankkeet saavat rahoitustukea liitteen I ehtojen mukaisesti. Poistettu virke heikentää edellä mainittuja ehtoja. Yritykset ovat jo läpäisseet erittäin tiukan valintaprosessin; näin ollen ei ole perusteltua sisällyttää tekstiin ehtoja, jotka voivat johtaa sellaisen osoitetun rahoitustuen vähentämiseen, jota yritykset voivat kohtuullisesti odottaa liitteessä I määriteltyjen ehtojen perusteella.
Tarkistus 28 Liite I, B sarake, 4 kohta
Merten moottoritiet -toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 2 miljoonan tonnikilometrin liikennemuotosiirtymää tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 4 000 000:aa euroa.	Merten moottoritiet -toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 2 miljoonan tonnikilometrin liikennemuotosiirtymää tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 2 000 000:aa euroa.
Perustelu
On syytä hyödyntää pk-yritysten innovointivoima. Vähimmäismäärän puolittamisella niille annetaan osallistumismahdollisuus.
Tarkistus 29 Liite I, B sarake, 5 kohta
Merten moottoritiet -toimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.	Merten moottoritiet -toimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä sekä parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Perustelu
Parhaita käytäntöjä koskevalla tiedonvaihdolla lisätään eri toimijoiden välistä synergiaa, mikä puolestaan parantaa ohjelmien tehokkuutta.
Tarkistus 30 Liite I, C sarake, 2 kohta, b alakohta
b) Liikenneinfrastruktuuria lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 1 euro kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan.	b) Liikenneinfrastruktuuria lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki, jonka komissio määrittelee tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen siirrettyjen tonnikilometrien perusteella, on aluksi 1 euro kutakin maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometrin siirtymää kohden.
Perustelu
Viimeinen virke on poistettava, jotta varmistetaan, että komission MP II -ohjelmaan valitsemat hankkeet saavat rahoitustukea liitteen I ehtojen mukaisesti. Poistettu virke heikentää edellä mainittuja ehtoja. Yritykset ovat jo läpäisseet erittäin tiukan valintaprosessin; näin ollen ei ole perusteltua sisällyttää tekstiin ehtoja, jotka voivat johtaa sellaisen osoitetun rahoitustuen vähentämiseen, jota yritykset voivat kohtuullisesti odottaa liitteessä I määriteltyjen ehtojen perusteella.
Tarkistus 31 Liite I, C sarake, 4 kohta
Liikennemuoto-siirtymä-toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 500 miljoonan tonnikilometrin liikennemuotosiirtymää tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 1 000 000:aa euroa.	Liikennemuoto-siirtymä-toimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 500 miljoonan tonnikilometrin liikennemuotosiirtymää tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 500 000:aa euroa.
Perustelu
On syytä hyödyntää pk-yritysten innovointivoima. Vähimmäismäärän puolittamisella niille annetaan osallistumismahdollisuus.
Tarkistus 32 Liite I, D sarake, 1 kohta, c alakohta
c) liikenteen välttämistoimen tavoitteena on edistää kansainvälisen tavaraliikenteen tehokkuutta Euroopan markkinoilla haittaamatta kuitenkaan talouskasvua; tämä voidaan toteuttaa keskittymällä tuotanto- ja/tai jakeluprosessien muuttamiseen siten, että saadaan lyhennettyä välimatkoja, parannettua kuormitusasteita, vähennettyä tyhjänä ajoa, jätevirtoja, määriä ja/tai painoa tai saavutetaan muita vaikutuksia, joilla voidaan vähentää merkittävästi maanteiden tavaraliikennettä mutta silti vähintään säilyttää tuotannon ja työvoiman määrä EU:n alueella;	c) liikenteen välttämistoimen tavoitteena on edistää kansainvälisen tavaraliikenteen tehokkuutta Euroopan markkinoilla haittaamatta kuitenkaan talouskasvua; tämä voidaan toteuttaa keskittymällä tuotanto- ja/tai jakeluprosessien muuttamiseen siten, että saadaan lyhennettyä välimatkoja, parannettua kuormitusasteita, vähennettyä tyhjänä ajoa, jätevirtoja, määriä ja/tai painoa tai saavutetaan muita vaikutuksia, joilla voidaan vähentää merkittävästi maanteiden tavaraliikennettä haittaamatta tuotannon määrää ja työvoimaa jäsenvaltioissa;
Perustelu
Komission ehdotus saattaa edistää tuotannon siirtymistä ja työpaikkojen katoamista unionin alueelta. Tätä ei voida hyväksyä, joten alakohtaa on muutettava.
Tarkistus 33 Liite I, D sarake, 2 kohta, b alakohta
b) Valmistelevia toimia, liikenneinfrastruktuuria ja laitteita lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki on aluksi 1 euroa jokaista vältettyä maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometriä tai 25 ajoneuvokilometriä kohden. Tätä ohjeellista määrää voidaan mukauttaa muun muassa hankkeen laadun tai tosiasiallisesti saadun ympäristöhyödyn mukaan.	b) Valmistelevia toimia, liikenneinfrastruktuuria ja laitteita lukuun ottamatta yhteisön rahoitustuki on aluksi 1 euroa jokaista vältettyä maanteiden tavaraliikenteen 500 tonnikilometriä tai 25 ajoneuvokilometriä kohden.
Perustelu
Viimeinen virke on poistettava, jotta varmistetaan, että komission MP II -ohjelmaan valitsemat hankkeet saavat rahoitustukea liitteen I ehtojen mukaisesti. Poistettu virke heikentää edellä mainittuja ehtoja. Yritykset ovat jo läpäisseet erittäin tiukan valintaprosessin; näin ollen ei ole perusteltua sisällyttää tekstiin ehtoja, jotka voivat johtaa sellaisen osoitetun rahoitustuen vähentämiseen, jota yritykset voivat kohtuullisesti odottaa liitteessä I määriteltyjen ehtojen perusteella.
Tarkistus 34 Liite I, D sarake, 4 kohta
Liikenteen välttämistoimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 500 miljoonan tonnikilometriä tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 1 000 000:aa euroa.	Liikenteen välttämistoimelle annettavan tuen toimikohtainen ohjeellinen vähimmäismäärä vastaa 500 miljoonan tonnikilometriä tai, suhteutettuna ohjeelliseen euromääräiseen tukeen, 500 000:aa euroa.
Perustelu
On syytä hyödyntää pk-yritysten innovointivoima. Vähimmäismäärän puolittamisella niille annetaan osallistumismahdollisuus.
Tarkistus 35 Liite I, D sarake, 5 kohta
Liikenteen välttämistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.	Liikenteen välttämistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä sekä parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Perustelu
Parhaita käytäntöjä koskevalla tiedonvaihdolla lisätään eri toimijoiden välistä synergiaa, mikä puolestaan parantaa ohjelmien tehokkuutta.
Tarkistus 36 Liite I, E sarake, 1 kohta, a alakohta
a) Yhteinen oppimistoimi johtaa kaupallisten palvelujen parantumiseen markkinoilla; erityisesti sillä edistetään ja/tai helpotetaan tieliikenteen välttämistä tai siirtymää tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen parantamalla yhteistyötä ja taitotiedon jakamista; toimen kesto on enintään 24 kuukautta;	a) Yhteinen oppimistoimi johtaa kaupallisten palvelujen parantumiseen markkinoilla, kuluttajaystävällinen vakuutus ja dokumentaatio mukaan luettuina; erityisesti sillä edistetään ja/tai helpotetaan tieliikenteen välttämistä tai siirtymää tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautatie- ja sisävesiliikenteeseen parantamalla yhteistyötä ja taitotiedon jakamista; toimen kesto on enintään 24 kuukautta;
Perustelu
Ks. esittelijän huomautukset tarkistuksessa 16.
Tarkistus 37 Liite I, E sarake, 5 kohta
Yhteisten oppimistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.	Yhteisten oppimistoimien tuloksia ja menetelmiä on levitettävä sekä parhaita käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa on edistettävä levityssuunnitelman mukaisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Perustelu
Parhaita käytäntöjä koskevalla tiedonvaihdolla lisätään eri toimijoiden välistä synergiaa, mikä puolestaan parantaa ohjelmien tehokkuutta.

PERUSTELUT

Taustaa

Euroopan parlamentin suurella enemmistöllä hyväksymän Marco Polo I ‑ohjelman (2003–2006) jälkeen komissio on nyt esittänyt Marco Polo II ‑ohjelman.

Ohjelma perustuu pääasiassa Marco Polo I:stä (2003–2006) saatuihin kokemuksiin, mutta siinä on otettu huomioon myös vuoden 1997 PACT-ohjelma. Koska tieliikennettä uhkaa totaalinen ruuhkautuminen, ohjelman tavoitteena oli ja on edistää vaihtoehtoisia ja ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja ja integroida ne paremmin tavaraliikenteeseen. Tästä hyötyisivät kaikki liikennemuodot, ja näin voitaisiin toivottavasti edistää talouselämän ja ympäristön kannalta kestävän tasapainon syntymistä ainakin luonnollisille tai ihmisen luomille herkille alueille.

Jo Marco Polo I:n tavoite oli asetettu hyvin korkealle: tarkoituksena oli siirtää maanteiden tavaraliikenteen keskimääräistä vuotuista kasvua vastaava liikenteen määrä lyhyen matkan merenkulkuun sekä rautateille ja sisävesille.

Jotta tavoite ja siitä seuraavat haasteet voidaan saavuttaa myös laajentuneessa unionissa, jossa tavaraliikenne ennusteiden mukaan kasvaa edelleen, Marco Polo II ‑ohjelmassa on esitettävä uusia ehdotuksia.

On huomattava, että tekstiä laadittaessa ehdotettu rahoituksen määrä on riippuvainen rahoitusnäkymien hyväksymisestä. Jos rahoituksen määrää vähennetään, ehdotukseen sisältyviä summia on tietenkin mukautettava vastaavasti.

Marco Polo II – lyhyt katsaus. Mikä muuttuu?

Rahoituskehys (olettaen, että rahoitusnäkymissä 2007–2013 ehdotettu 740 miljoonan euron summa hyväksytään): 106 miljoonaa euroa vuodessa (Marco Polo I:ssä 25 miljoonaa euroa vuodessa).

Maantieteellinen alue: EU:n 25 jäsenvaltiota, ehdokasvaltiot, EFTA- ja ETA-maat sekä itäiset naapurimaat Venäjä, Valko-Venäjä, Moldova, Ukraina, Balkanin maat ja Välimeren alue (Marco Polo I: 15 jäsenvaltiota, myös tuolloiset ehdokasvaltiot, EFTA- ja ETA-maat). Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden myötä unionin ulkorajat muuttuvat ja kyseeseen tulee uusia maita.

Toimet: Marco Polo I:n tavoitteena oli siirtää maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen kasvu vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin. Marco Polo II menee vielä askeleen pitemmälle, ja sen tavoitteena on jopa vähentää maanteiden kansainvälistä tavaraliikennettä. Siksi siinä ehdotetaan kahta uudenlaista tointa:

–         merten moottoritiet: Ajatus merten moottoriteistä esitettiin viimeksi julkaistussa liikennealan valkoisessa kirjassa, ja Marco Polo I:ssä se oli huomioitu vain liikenteen välttämistoimen ja katalyyttisen toimen yhteydessä. Marco Polo II:ssa merten moottoritiet ovat erillisenä toimiluokkana.

–         liikenteen välttäminen: Tässä on kyse liikenteen, logistiikan ja toimitusketjujen rationalisoinnin edistämisestä. Jo itse liikenneala on esittänyt tämän suuntaisia toimia. EU:n osana on ensisijaisesti edistää parhaiden käytäntöjen soveltamista ja kokemusten vaihtoa.

On syytä mainita, että infrastruktuurien rahoitusta ei pidä sekoittaa TEN-verkkojen rahoitukseen. Marco Polo II:ssa keskitytään vain pieniin lisäinfrastruktuureihin, siinä on vain lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita ja sitä ohjaa kysyntä. Erityistä painoarvoa on rautatie- ja sisävesialan toimilla.

TEN-rahoituksen ehdot ovat aivan päinvastaiset: kyse on pitkän aikavälin eurooppalaisista infrastruktuurihankkeista, joilla edistetään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja joissa pääosassa ovat jäsenvaltiot ja viranomaiset.

Marco Polo II:ssa on kyse taloudellisia tavoitteita ajavista yrityksistä. Niiden saavuttamien tulosten ansiosta syntyy liikenteen kestävää siirtymistä liikennemuodosta toiseen.

Esittelijän huomautuksia

1.        Tieliikenteen nykytilanteessa, jolle ovat ominaisia tuntikausia ruuhkissa seisovat, ympäristöä pilaavat kuorma-autot ja joka johtuu osittain myös siitä, että tieinfrastruktuurit eivät ole kasvavien liikennemäärien mukaisia, esittelijä antaa täyden tukensa Marco Polo II ‑ohjelman kunnianhimoiselle tavoitteelle. On olemassa vaihtoehtoisia liikennemuotoja, mutta niitä ei erinäisistä syistä hyödynnetä riittävästi.

           Tavaraliikenne on organisoitava paremmin, ja kuljetuksia on siirrettävä pysyvästi sellaisiin liikennemuotoihin, jotka kuormittavat ihmisiä ja ympäristöä vähiten. Erityisen tärkeää tämä on herkillä alueilla, kuten taajama- ja vuoristoalueilla.

2.        Esittelijä on ehdottanut tarkistuksia, joiden tavoitteena on madaltaa eri toimien osallistumiskynnystä. Näin useammat pk-yritykset voisivat osallistua kyseisiin toimiin. Komission ehdottamat vähimmäismäärät ovat esittelijän mielestä melko suuria, ja asiasta järjestetyn kuulemistilaisuuden tulokset osoittivat, että ne ovat pk-yrityksille lähes ylivoimainen este.

           Koska pk-yrityksillä on joustavuutensa ansiosta suuri innovointipotentiaali, joka jää usein huomaamatta, vähimmäismäärien alentaminen mahdollistaisi tämän potentiaalin hyödyntämisen ja siitä saatavien tulosten sisällyttämisen yhteisiin oppimistoimiin.

           Määriä ei pidä tietenkään asettaa liian alhaisiksi, koska on säilytettävä kriittinen massa, jotta säästetään komission paperityötä (vuotuiset määräthän on yli nelinkertaistettu) eikä unohdeta pääasiallista tarkoitusta eli vuotuisia liikennemäärien siirtymisiä.

3.        Erityisesti on syytä korostaa komission laskemaa vipuvaikutusta määrärahoihin, jotka käytetään Marco Polo II ‑ohjelman puitteissa: on laskettu, että vuosittain voidaan välttää tai siirtää 20–21 miljardia tonnikilometriä tieliikenteestä muihin kuljetusmuotoihin. Nämä 20–21 miljardia tonnikilometriä muodostavat tavaraliikenteen arvioidun vuotuisen kasvun, mikä tarkoittaa rahoitusnäkymien koko ajalle (2007–2013) 144 miljardia tonnikilometriä, jotka aiheuttavat arvioiden mukaan 5 miljardin euron ulkoiset lisäkustannukset. Jos Marco Polo II:n määrärahojen avulla voidaan säästää nämä 5 miljardia euroa sekä 13 miljoonaa euroa hallinto- ja henkilöstömenoja (740 + 13 = 753 miljoonaa euroa), päädytään vipuvaikutukseen, joka on 6 säästynyttä euroa ulkoisissa kustannuksissa kutakin käytettyä euroa kohti. Tämä on merkittävä summa, vaikka se koskeekin vain ulkoisia kustannuksia.

           On tärkeää, että vaikutus on tai siitä tulee pysyväisluonteinen eikä se katoa yhteisön tuen loputtua. Lisäksi on huomattava, että hankkeissa ei oteta huomioon jo alunperinkin rautateille tarkoitettua rahtia, koska muuten tuloksista ei saada oikeaa kuvaa.

4.        Myös sisävesiliikenteen roolia on syytä korostaa. Sisävesiliikenne tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia siirtää kuljetuksia maanteiltä vesiteille ja on ehdottomasti ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. Alalle on tunnusomaista hajanaisuus ja perinteisyys. Yhteistyö tekisi sille hyvää ja loisi mahdollisuuksia alan hyödyntämiseksi täysipainoisesti.

           Marco Polo ‑hankkeiden hakumenettelyissä näistä seikoista on haittaa, ja siksi sekä itse alan että komission olisi pyrittävä eliminoimaan haittatekijät, jotta sisävesiala saadaan osallistumaan hankkeisiin.

5.        Esittelijän mielestä aivan erityisesti on syytä korostaa merten moottoriteitä. Niitä varten luotu uusi luokka osoittaa, että on yhä väistämättömämpi tarve kehittää yleiseurooppalainen malli, jossa hyödynnetään kaikkien toimijoiden potentiaalia. Tästä hyötyisivät sekä talouselämä ja kuluttajat että ympäristö.

           Merten moottoriteiden järkevällä käytöllä voidaan ohjata normaalisti maitse liikkuvia liikennevirtoja strategisesti uusille reiteille.

           Komission asiakirjan taulukosta 16 saa tarkemman kuvan kyseisen toimen potentiaalista. Esittelijää ihmetyttää, miksi menestymisprosentti on arvioitu niin alhaiseksi (55 %).

6.        Esittelijä on esittänyt joukon tarkistuksia, joiden tavoitteena on tehdä Marco Polo II ‑ohjelmasta sellainen, että intermodaaliliikenteessä tarvittavat muodollisuudet pidetään mahdollisimman pieninä. Komissiolla on pyrkimyksiä yksinkertaistaa tulevaisuudessa vielä myös tulli-, vakuutus- ja muita muodollisuuksia. Toivottavaa on, että tulokset siirtyvät sitten Marco Polo II ‑ohjelmaan ja että se voi näin toimia esittelyhankkeena.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (14.7.2005)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisesta Marco Polo-ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten ("Marco Polo II")
(KOM(2004)0478 – C6‑0088/2004 – 2004/0157(COD))

Valmistelija: Janusz Lewandowski

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen tarkoituksena on perustaa rahoitusväline, josta käytetään nimitystä Marco Polo II -ohjelma. Sillä pyritään vähentämään ruuhkia, parantamaan liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa ja tehostamaan intermodaaliliikennettä ja siten edistämään tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän toteutumista. Ohjelman kesto on 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013.

Euroopan liikennejärjestelmällä on edessään merkittäviä haasteita seuraavien kymmenen vuoden aikana. Maanteiden tavaraliikenteen Euroopan unionissa ennustetaan lisääntyvän yli 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä, ja unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sen määrän arvellaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Tästä kasvusta on seurauksena ruuhkia, ympäristön tilan heikkenemistä ja onnettomuuksia. Lisäksi se saattaa heikentää Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, koska teollisuuden toimitusketjujen hallinta edellyttää kustannustehokkaita ja luotettavia liikennejärjestelmiä. Tässä tilanteessa on turvauduttava entistä enemmän intermodaaliliikenteeseen.

Marco Polo -ohjelmalla tuetaan kaupallista toimintaa tavarankuljetusmarkkinoilla. Se eroaa näin ollen tutkimus- ja kehitysohjelmista sekä Euroopan laajuisia verkkoja koskevasta ohjelmasta annettavasta tuesta. Marco Polo -ohjelmalla edistetään liikennemuotosiirtymään liittyviä hankkeita tavarankuljetusmarkkinoiden kaikilla osa-alueilla, eikä ainoastaan yhdistettyjen kuljetusten alalla. Ohjelmasta voidaan myös rahoittaa toimia, joissa on mukana kolmansia maita. Toissijaisuusperiaate huomioon ottaen siinä keskitytään kuitenkin kansainvälisiin eikä kansallisiin hankkeisiin. Marco Polo -ohjelman keskeisenä tavoitteena on auttaa siirtämään kansainvälisen maanteiden tavaraliikenteen odotettua kasvua vastaava määrä tavarakuljetuksia muihin liikennemuotoihin.

Vastaukseksi edellä esitettyihin haasteisiin esitetään seuraavien rahoitusnäkymien kaudeksi (2007–2013) uudistettua ja mukautettua Marco Polo II-ohjelmaa. Käynnissä olevan ohjelman mekanismit huomioon ottaen komissio ehdottaa kahta uudenlaista tointa: merten moottoritiet ja liikenteen välttämistä koskevat toimet. Näillä toimilla pyritään maanteiden kansainvälisten tavarakuljetusten vähentämiseen, jota toivovat sekä kansalaiset että teollisuuden liikenteenkäyttäjät. Marco Polo II myös laajentaa ohjelman soveltamisalan kaikkiin Euroopan unionin naapurimaihin. Lisäksi siinä korostetaan rautateiden tavaraliikenteen merkitystä ja täsmennetään eräiden infrastruktuuritoimenpiteiden soveltamisalaa.

Komissio ehdottaa kokonaisbudjetiksi 740 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013 eli noin 106 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotus summan jakaantumiselle eri vuosille on esitetty seuraavassa taulukossa:

                                                                                                                             miljoonaa euroa

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	yhteensä
sitoumukset	30	50	100	130	130	150	150	0	0	0	0	740
suoritukset	9	27	52	82	104	117	137	100	40	36	36	740

Henkilöstömenot ovat yhteensä 13 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1 1 a kohta (uusi)

1 a.     korostaa, että lainsäädäntöehdotuksessa osoitetut vuoden 2006 jälkeiset määrärahat riippuvat seuraavasta monivuotista rahoituskehystä koskevasta päätöksestä;

Tarkistus 2 1 b kohta (uusi)

1 b.     kehottaa komissiota tekemään tarvittaessa ehdotuksen ohjelman rahoitusohjetta koskevan määrän mukauttamisesta heti, kun monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty;

Perustelu

Rahoituskehyksen viitemäärää ei voida määritellä, ennen kuin rahoitusnäkymiä koskeva päätös on tehty. Kun päätös on tehty, komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen määritelläkseen viitemäärän kyseisten rahoituspuitteiden asianmukaisen ylärajan mukaisesti.

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 3 11 artikla
Rahoituspuitteet Marco Polo II -ohjelman toteuttamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ovat 740 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.	Ohjeelliset rahoituspuitteet Marco Polo II ‑ohjelman toteuttamiseksi 7 vuoden kaudeksi 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen ovat 740 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.
Perustelu
Rahoituskehyksen viitemäärä on ohjeellinen, kunnes rahoitusnäkymiä koskeva päätös on tehty. Kun päätös on tehty, komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen määritelläkseen viitemäärän kyseisten rahoituspuitteiden asianmukaisen ylärajan mukaisesti (katso tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaan tehty tarkistus).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisesta Marco Polo-ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten ("Marco Polo II")
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0478 – C6-0088/2004 – 2004/0157(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	TRAN
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 22.2.2005
Tehostettu yhteistyö
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Janusz Lewandowski 26.10.2004
Valiokuntakäsittely	14.7.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	14.7.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		20
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gérard Deprez, Bárbara Dührkop Dührkop, Hynek Fajmon, Salvador Garriga Polledo, Neena Gill, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Jutta D. Haug, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Jan Mulder, Nina Škottová, Helga Trüpel, Kyösti Tapio Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Lidia Joanna Geringer de Oedenberg
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisesta Marco Polo -ohjelmasta yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi tavarankuljetusjärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista varten ("Marco Polo II")
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0478 – C6-0088/2004 – 2004/0157(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	15.7.2004
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 22.2.2005
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 22.2.2005			CONT 22.2.2005			ENVI 22.2.2005
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	CONT 23.3.2005			ENVI 1.9.2004
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Reinhard Rack 7.9.2004
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)				/
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)	BUDG 14.7.2005			/
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)	9.3.2005
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)	-
Valiokuntakäsittely	23.11.2004	15.3.2005			15.6.2005			13.9.2005
Hyväksytty (pvä)	22.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		40 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Etelka Barsi-Pataky, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Armando Dionisi, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Fernand Le Rachinel, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Patrick Louis, Erik Meijer, Ashley Mote, Michael Henry Nattrass, Seán Ó Neachtain, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Georgios Toussas, Marta Vincenzi, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Markus Ferber, Zita Gurmai, Elisabeth Jeggle, Sepp Kusstatscher, Willem Schuth
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	5.12.2005
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...