MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla

15.12.2005 - (KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD)) - ***I

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Evelyne Gebhardt
Valmistelija(t) (*): Anne Van Lancker, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

Menettely : 2004/0001(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0409/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0409/2005

Keskustelut :

PV 14/02/2006 - 12
PV 14/02/2006 - 14
CRE 14/02/2006 - 12
CRE 14/02/2006 - 14

Äänestykset :

PV 16/02/2006 - 6.1
CRE 16/02/2006 - 6.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0061

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan LAUSUNTO
oikeudellisten asioiden valiokunnan LAUSUNTO
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan LAUSUNTO
VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi palveluista sisämarkkinoilla

(KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0002)[1],

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 47 artiklan 2 kohdan, 55 artiklan, 71 artiklan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0069/2004),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A6‑0409/2005),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation ja tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.	(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation ja tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Kyseisiä esteitä poistettaessa on olennaisen tärkeää varmistaa, että palvelutoiminnan kehittäminen tukee EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistetun päämäärän toteuttamista eli taloudellisen toiminnan sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehityksen edistämistä koko yhteisössä, työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkeaa tasoa, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, kestävää kasvua, joka ei edistä rahan arvon alenemista, hyvän kilpailukyvyn edistämistä ja talouden suorituskyvyn korkeaa lähentymisastetta, ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista, elintason ja elämän laadun nousua sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden välillä.
Perustelu
On tärkeää, että kaupan vapauttamiseen ei pyritä vain sen itsensä vuoksi tai että sitä pidetään etuna, jota on tavoiteltava unionin muiden elintärkeiden päämäärien kustannuksella.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 a kappale(uusi)
	(1 a) Kilpailukykyiset palvelumarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät unionin talouskasvun edistämiselle ja työpaikkojen syntymiselle. Sisämarkkinoilla on vielä suuri joukko esteitä, joiden takia monet palveluyritykset, varsinkaan pk-yritykset, eivät pysty laajentumaan yli kansallisten rajojen ja hyödyntämään sisämarkkinoita täysitehoisesti. Tämä heikentää unionin palveluntarjoajien kansainvälistä kilpailukykyä. Vapaat markkinat, joilla jäsenvaltiot velvoitetaan poistamaan jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan rajoitukset, yhdessä suuremman avoimuuden ja laajempien tietovaatimusten kanssa merkitsisivät kuluttajille suurempaa valikoimaa ja palveluita alhaisemmilla hinnoilla.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.	(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn sekä työntekijöiden liikkuvuuteen, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. On huomattava, että palvelusektori on merkittävä naisten työllistäjä ja että naiset näin ollen hyötyvät suuresti palvelujen sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen myötä tarjoutuvista uusista mahdollisuuksista. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite parantaa työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja saavuttaa kestävä taloudellinen kasvu niin, että Euroopan unionista tehdään maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiseen ja työllisyyden kasvuun perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen ja samanaikainen eurooppalaisen kehittyneen sosiaalisen mallin turvaaminen on siis perusedellytyksenä niiden vaikeuksien voittamiselle, joita Lissabonin-strategian täytäntöönpanossa on kohdattu, sekä Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta. On siksi tärkeää saavuttaa palveluiden yhtenäismarkkinat, joilla markkinoiden avaaminen, julkiset palvelut ja sosiaaliset sekä kuluttajien oikeudet ovat keskenään tasapainossa.
Perustelu
Komissio ei maininnut kaikkia Lissabonin tavoitteita.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
	(3 a) Etenkin kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen jälkeen yrittäjät, jotka haluaisivat tarjota palveluita jossakin toisessa jäsenvaltiossa, joutuvat kohtaamaan selviä esteitä.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Tämän vuoksi olisi poistettava jäsenvaltioiden palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja jäsenvaltioiden välistä palvelujen vapaata liikkuvuutta haittaavat esteet ja turvattava sekä palveluntarjoajien että palvelujen vastaanottajien edellyttämä oikeusvarmuus, jotta he voivat käyttää tehokkaasti näitä perustamissopimuksen mukaisia perusvapauksia. Koska palvelujen sisämarkkinaesteet vaikuttavat sekä toimijoihin, jotka haluavat sijoittautua toisiin jäsenvaltioihin että toimijoihin, jotka tarjoavat palvelua toiseen jäsenvaltioon sijoittautumatta sinne, palveluntarjoajan olisi voitava kehittää palvelutoimiaan sisämarkkinoilla joko sijoittautumalla jäsenvaltioon tai hyödyntämällä palvelujen vapaata liikkuvuutta. Palveluntarjoajilla olisi oltava mahdollisuus valita jompikumpi kahdesta vapaudesta kuhunkin jäsenvaltioon soveltamansa kehitysstrategian mukaisesti.	(4) Tämän vuoksi olisi poistettava jäsenvaltioiden palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja jäsenvaltioiden välistä palvelujen vapaata liikkuvuutta haittaavat esteet ja turvattava sekä palvelujen vastaanottajien että palveluntarjoajien edellyttämä oikeusvarmuus, jotta he voivat käyttää tehokkaasti näitä perustamissopimuksen mukaisia perusvapauksia. Koska palvelujen sisämarkkinaesteet vaikuttavat sekä toimijoihin, jotka haluavat sijoittautua toisiin jäsenvaltioihin että toimijoihin, jotka tarjoavat palvelua toiseen jäsenvaltioon sijoittautumatta sinne, palveluntarjoajan olisi voitava kehittää palvelutoimiaan sisämarkkinoilla joko sijoittautumalla jäsenvaltioon tai hyödyntämällä palvelujen vapaata liikkuvuutta. Palveluntarjoajilla olisi oltava mahdollisuus valita jompikumpi kahdesta vapaudesta kuhunkin jäsenvaltioon soveltamansa kehitysstrategian mukaisesti.
Perustelu
Painopiste tulisi siirtää palvelujen vastaanottajiin, jotka palveluntarjoajista poiketen eivät tunne alan toimintatapoja.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä, alkuperämaaperiaatetta ja kannustamista laatimaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajansuojan osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.	(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä, alkuperämaan säännöksiä ja kannustamista laatimaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajien suojelun, ympäristösuojelun, yleisen turvallisuuden, kansanterveyden ja työoikeuden noudattamisen osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.
(Komission tekstistä tulee poistaa kaikki viittaukset alkuperämaaperiaatteeseen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen mukaisesti.)
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Tässä direktiivissä ei puututa jäsenvaltioiden yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteuttamiin toimiin, joilla pyritään suojelemaan tai edistämään kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, toimien rahoitus mukaan luettuna.
Perustelu
Direktiivin soveltamisala on määriteltävä selkeämmin.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
	(6 b) Yhtä tärkeää on, että tässä direktiivissä kunnioitetaan täysimääräisesti EY:n perustamissopimuksen 137 artiklaan perustuvia yhteisön aloitteita, jotta saavutetaan perustamissopimuksen 136 artiklassa tarkoitetut työllisyyden edistämistä ja elin- ja työolojen parantamista koskevat tavoitteet.
Perustelu
Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa haitallisesti yhteisön tavoitteisiin ja toimintaan sosiaalipolitiikan alalla.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
	(6 c) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa on erityiset oikeusperustat työlainsäädännölle ja sosiaaliturvaa koskevalle lainsäädännölle, ja sen varmistamiseksi, että tämä direktiivi ei vaikuta näihin aloihin, työlainsäädäntö ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Perustelu
Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa haitallisesti yhteisön tavoitteisiin ja toimintaan sosiaalipolitiikan alalla.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)
	(6 d) Tämä direktiivi ei koske julkisen rahoituksen saamiselle asetettuja vaatimuksia, joita sovelletaan tiettyihin palveluntarjoajiin. Näihin vaatimuksiin kuuluvat erityisesti ehdot, jotka palveluntarjoajien on täytettävä julkista rahoitusta saadakseen, mukaan lukien erityiset sopimusehdot ja erityisesti laatuvaatimukset, joita on noudatettava julkisen rahoituksen saamiseksi esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluille.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 6 e kappale (uusi)
	(6 e) Tässä direktiivissä ja erityisesti lupajärjestelmiä ja luvan alueellista soveltamisalaa koskevissa säännöksissä, ei puututa jäsenvaltioiden sisäiseen toimivaltuuksien jakoon alueellisella tai paikallisella tasolla, alueellinen ja paikallinen itsehallinto sekä virallisten kielten käyttö mukaan luettuina.
Perustelu
1 artiklaa selittävä tarkistus.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 7 kappale
(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä.	(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen sekä työmarkkinaosapuolten aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä, kunhan ne eivät estä taloudellisten toimijoiden välistä kilpailua.
Perustelu
Ammattialajärjestöillä ja ammatillisilla järjestöillä on merkittävä asema palvelutoiminnan kehyksenä yksittäisillä aloilla toimivan tehokkaan itsesääntelyn luomisessa. On kuitenkin varmistettava, että itsesääntelyä hyödynnetään ammattialan yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja että sitä ei käytetä tietyille markkinoille pääsyä haittaavien esteiden ylläpitämiseksi tai asettamiseksi.
Työmarkkinaosapuolille tulisi antaa niille kuuluva asema prosessissa samalla varmistaen, että niitä informoidaan asianmukaisesti ja että ne pystyvät osallistumaan sääntöjen laatimiseen.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
	(8 a) Tätä direktiiviä ei sovelleta yleishyödyllisiin palveluihin, jotka jäsenvaltiot määrittelevät ja joita ne tarjoavat yleisen edun suojaamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Perustamissopimuksen 50 artiklan määritelmä ei kata niihin liittyvää toimintaa, eivätkä ne siis kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan vain, mikäli kyseiset toimintamuodot ovat kilpailulle avoimia eivätkä velvoita jäsenvaltioita vapauttamaan yleishyödyllisiä palveluja eivätkä myöskään yksityistämään julkisia laitoksia tai lakkauttamaan monopoleja joillakin toiminta-aloilla, kuten arpajaistoiminnassa tai tietyillä jakelualoilla. Direktiivi kattaa yleishyödyllisistä palveluista ainoastaan yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut eli palvelut, joihin liittyy taloudellista toimintaa ja jotka ovat kilpailulle avoimia. Direktiivi ei myöskään koske yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen rahoitusta eikä tukia, joita jäsenvaltiot myöntävät erityisesti sosiaalialalla perustamissopimuksen VI osaston 1 luvun mukaisesti.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
	(8 b) Soveltamisalan ulkopuolelle jätetään näissä direktiiveissä nimenomaisesti käsiteltyjen aiheiden lisäksi myös aiheet, joiden kohdalla direktiivit nimenomaisesti jättävät jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa tiettyjä kansallisen tason toimia.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että direktiivin säännöksiä ei sovelleta, jos kyseisiin direktiiveihin sisältyy jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 9 kappale
(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Kyseiset palvelut määritellään kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23 päivänä syyskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/65/EY¹⁰. Tässä direktiivissä rahoituspalveluiksi määritellään pankki-, luotto-, vakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut.	(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä kaikki pankki-, luotto-, vakuutus-, jälleenvakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut, sijoitusneuvonta sekä yleisesti luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2000/12/EY liitteessä I mainitut palvelut.
¹⁰EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi))
	(10 a) Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätettävä myös audiovisuaaliset palvelut niiden lähetystavasta riippumatta ja erityisesti televisiolähetyspalvelut sellaisina kuin ne on määritelty 3 päivänä lokakuuta 1989 televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 89/552/ETY¹ , yleisradiopalvelut, elokuvapalvelut ja teollis- ja tekijänoikeuksia valvovien yhteisövalvontajärjestöjen palvelut. Näillä palveluilla on erittäin tärkeä tehtävä Euroopan kulttuuri-identiteettien ja julkisen mielipiteen muodostamisessa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät erityistoimenpiteitä, joiden yhteydessä on voitava ottaa huomioon alueelliset ja kansalliset erityisolosuhteet. Lisäksi yhteisön on otettava toiminnassaan huomioon kulttuurinäkökohdat perustamissopimuksen määräysten mukaisesti erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi. Toissijaisuusperiaatteen sekä yhteisön oikeuden ja erityisesti kilpailusääntöjen mukaisesti audiovisuaalisten palvelujen tuessa on siten otettava huomioon kulttuurisesti ja sosiaalisesti tärkeät seikat, jotka tekevät tämän direktiivin määräysten soveltamisesta epätarkoituksenmukaista.
	_________________ ¹ EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
Perustelu
2 artiklaan tehtävän tarkistuksen mukaisesti pyrkimyksenä on varmistaa, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätetään audiovisuaaliset palvelut (sekä tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivien yritysten palvelut).
Tarkistus 17 Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
	(10 b) On syytä jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle rahapelitoiminta, mukaan lukien arpajaiset ja vedonlyönti, tällaisen toiminnan erityisluonteen vuoksi, sillä se vaatii valtioita toteuttamaan yleistä järjestystä koskevia ja kuluttajia suojelevia toimenpiteitä. Yhteisön oikeus ei aseta kyseenalaiseksi tällaisen toiminnan erityisluonnetta, sillä se ainoastaan velvoittaa kansalliset oikeuslaitokset tarkastelemaan perusteellisesti yleisen edun mukaisia syitä, jotka voivat oikeuttaa palveluiden tarjoamisen vapauteen tai sijoittautumisvapauteen kohdistuvat poikkeukset. Koska rahapelien verotuksessa lisäksi on huomattavia eroja ja koska nämä erot johtuvat ainakin osittain jäsenvaltioiden yleiseen järjestykseen liittyvien tarpeiden eroista, olisi aivan mahdotonta toteuttaa pelialan toimijoiden välinen rajat ylittävä syrjimätön kilpailu ilman että käsiteltäisiin samanaikaisesti tai etukäteen jäsenvaltioiden verotuksen yhdenmukaisuutta, johon tämä direktiivi ei puutu ja joka ei kuulu sen soveltamisalaan.
Perustelu
2 artiklaan tehtävään tarkistukseen liittyvä tarkistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että rahapelitoiminta jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Rahapelitoiminta liittyy olennaisesti yleiseen järjestykseen ja kuluttajansuojakysymyksiin, minkä vuoksi se pitää jättää yhteisön toimielinten toimivallan ulkopuolelle alana, jota jäsenvaltiot voivat säännellä parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän vuoksi huomio tulisi kiinnittää siihen, että kyseessä on erityistapaus.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)
	(10 c) Tämä direktiivi ei koske sellaisten ammattien harjoittajien toimia, jotka liittyvät pysyvästi tai väliaikaisesti suoraan ja nimenomaisesti julkisen viranomaisen toimintaan ja erityisesti julkisten viranhaltijoiden suorittamaan varmennukseen ja oikeaksi todistamiseen.
Perustelu
Direktiiviä ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin, jotka liittyvät julkisen vallan pysyvään tai satunnaiseen käyttöön.
EY:n perustamissopimuksen 39 ja 45 artiklan nojalla tehtävää poikkeusta koskeva selvennys.
Tarkistus 19 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta poikkeuksena kuitenkin säännökset, jotka koskevat kiellettyjä vaatimuksia ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Verotuksen alalla yhdenmukaistaminen on toteutettu etenkin jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäjärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/388/ETY¹, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/434/ETY², eri jäsenvaltioissa sijaitseviin tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY³ ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/49/EY⁴. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole luoda uusia sääntöjä tai uusia erityisjärjestelmiä verotuksen alalle. Sen tavoitteena on yksinomaan poistaa sijoittautumisvapaudelle ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja, luonteeltaan syrjiviä rajoituksia, joista jotkin ovat veronluonteisia, perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Arvonlisäverotus on yhteisön tason yhdenmukaistamisen kohteena, ja sen perusteella rajatylittävää toimintaa harjoittaville palveluntarjoajille voidaan asettaa muita kuin sijoittautumismaassa asetettuja velvollisuuksia. On kuitenkin toivottavaa, että palveluntarjoajien käyttöön perustetaan keskitetyn asiointipisteen järjestelmä, jotta kaikki palveluntarjoajien velvollisuudet voitaisiin täyttää oman jäsenvaltion veroviranomaisten yhden sähköisen portaalin kautta.	(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
¹ EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/92/EY (EUVL L 260, 11.10.2003, s. 8).
² EYVL L 225, 20.8.1990, s. 1.
³ EYVL L 225, 20.8.1990, s. 6.
⁴ EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49.
Perustelu
Verotus olisi suljettava täydellisesti pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
Tarkistus 20 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelut ovat jo alaa koskevan yhteisön erityissäädöskokonaisuuden aiheena, ne olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä. Toisaalta tätä direktiiviä sovelletaan palveluihin, joita ei säännellä kuljetusalaan sovellettavilla erityissäännöksillä, kuten arvokuljetuksiin ja vainajien kuljetuksiin.	(12) Kuljetuspalvelut, mukaan lukien kaupunkiliikenne, satamapalvelut sekä taksi- ja ambulanssikuljetukset, suljetaan pois tämän direktiivin soveltamisalasta. Arvokuljetukset ja vainajien kuljetukset kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, koska näillä aloilla on todettu ongelmia sisämarkkinoiden toiminnassa.
Tarkistus 21 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.	(13) Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan, jos palvelutoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen yksittäisistä näkökohdista erityisaloilla tai ‑ammateissa ei ole annettu yhteisön oikeuden erityissäännöksiä.
Tarkistus 22 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Palvelun käsite kattaa laajan kirjon jatkuvasti muuttuvia toimia, joiden joukossa ovat: yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut, mainonta- tai rekrytointipalvelut, mukaan luettuna tilapäistyövoiman välitys tai kaupallisten edustajien palvelut. Palvelun käsite kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset tai veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, mukaan luettuna arkkitehtipalvelut, tai kuljetus, jakelu, näyttelyjen järjestäminen tai autonvuokraus, matkatoimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi palvelun käsite kattaa kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, audiovisuaaliset palvelut, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot, terveydenhoitoon ja terveyteen tai kotiin liittyvät palvelut, kuten iäkkäiden henkilöiden avustaminen. Toimet voivat käsittää palveluja, joissa edellytetään tarjoajan ja vastaanottajan läheisyyttä tai joissa vastaanottajan tai tarjoajan on siirryttävä toiselle paikkakunnalle tai joissa palveluja tarjotaan etäsuorituksena, esimerkiksi Internetin kautta.	Poistetaan.
Perustelu
Luettelo on tarpeeton.
Tarkistus 23 Johdanto-osan 15 kappale
(15) Perustamissopimuksen 49 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti palvelun käsite kattaa kaiken taloudellisen toiminnan, josta tavallisesti maksetaan korvaus edellyttämättä, että palvelun maksaa sen saaja ja riippumatta korvauksen muodostavan taloudellisen vastikkeen rahoittamisesta. Palveluksi katsotaan siten kaikki suoritukset, joiden muodossa niiden tarjoaja osallistuu elinkeinoelämään riippumatta oikeudellisesta asemastaan, tarkoituksistaan ja toimialastaan.	(15) Perustamissopimuksen 49 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti palvelun käsite kattaa kaiken taloudellisen toiminnan, josta tavallisesti maksetaan korvaus. Vastaanottajien maksama maksu järjestelmän toimintakustannusten osittaiseksi kattamiseksi ei ole korvaus, koska palvelu on käytännössä edelleen rahoitettu julkisilla varoilla.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen palvelun määritelmän kanssa.
Tarkistus 24 Johdanto-osan 16 kappale
(16) Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio suorittaa vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä täyttämiseksi. Mainitut toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 50 artiklassa säädetyn määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.	(16) Palvelun käsite kattaa kaiken taloudellisen toiminnan, josta tavallisesti maksetaan korvaus. Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio tai alueellinen tai paikallinen viranomainen suorittaa vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä yhteydessä, kuten kansallisessa koulutusjärjestelmässä julkisissa tai yksityisissä oppilaitoksissa annetun opetuksen yhteydessä tai sosiaaliturvajärjestelmien hallinnon yhteydessä, kun näiden tarkoituksena ei ole taloudellinen toiminta. Mainitut toimet eivät kuulu 'palvelun' määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.
Perustelu
On tarpeen selventää palveludirektiivin soveltamisalaa näiden alojen osalta. Tämä voi tapahtua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja Humbelin tapaukseen perustuen.
Tarkistus 25 Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
	(18 a) Palveluntarjoajan sijoittautumispaikka olisi vahvistettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, jolloin sijoittautuminen edellyttää tosiasiallista taloudellisen toiminnan harjoittamista vakituisesta sijoittautumispaikasta käsin määrittelemättömän ajanjakson ajan. Tämä edellytys täyttyy myös, jos yritys perustetaan määräajaksi tai jos yritys vuokraa rakennuksen tai laitoksen, josta käsin se harjoittaa toimintaansa. Tämän määritelmän mukaan, joka edellyttää toiminnan tosiasiallista harjoittamista palveluntarjoajan sijoittautumispaikkakunnalla, pelkkää postiosoitetta ei katsota sijoittautumiseksi. Tapauksissa, joissa palveluntarjoaja toimii useilla sijoittautumispaikkakunnilla, on tärkeää vahvistaa, miltä sijoittautumispaikkakunnalta käsin kyseinen palvelu tosiasiallisesti tarjotaan. Tapauksissa, joissa on vaikea vahvistaa, miltä monista sijoittautumispaikkakunnista palvelu tarjotaan, sijoittautumispaikkakunnaksi katsotaan paikka, jossa palveluntarjoaja pääasiallisesti tuottaa näitä palveluja.
Perustelu
Jotta vältytään siltä, että pelkkä postilokeroyritys olisi katsottava sijoittautumiseksi, on selvennettävä, että palvelun tuottaminen katsotaan jäsenvaltioon sijoittautumiseksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että palvelu myös tosiasiallisesti suoritetaan tässä jäsenvaltiossa.
Tarkistus 26 Johdanto-osan 21 kappale
(21) Yhteensovitetun alan käsitteellä tarkoitetaan kaikkia vaatimuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen, ja varsinkin vaatimuksia, jotka sisältyvät kunkin jäsenvaltion lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin siitä riippumatta, koskevatko ne yhteisön tasolla yhdenmukaistettua alaa, ovatko ne luonteeltaan yleisiä vai erityisiä tai mihin oikeudenalaan ne kansallisen oikeuden mukaan kuuluvat.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 4 artiklan 9 kohtaa ja 16 artiklaa koskevien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 27 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
	(21 a) Hallinnollisia menettelyjä koskevien sääntöjen tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa hallinnollisia menettelyjä, vaan poistaa niistä seuraavat kohtuuttoman hankalat lupajärjestelmät, menettelyt ja muodollisuudet, jotka ovat sijoittautumisvapauden ja uusien palveluyritysten perustamisen esteenä.
Perustelu
Tulisi korostaa, että tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa hallinnollisia menettelyjä.
Tarkistus 28 Johdanto-osan 22 kappale
(22) Yksi varsinkin pk-yritysten kohtaamia perusvaikeuksia palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa on viranomaismenettelyjen mutkikkuus, pituus ja oikeusvarmuuden puuttuminen. Tästä syystä yhteisön tai kansallisen tason nykyaikaistamiseen ja hyviin viranomaiskäytänteisiin tähtäävien aloitteiden avulla olisi laadittava hallinnollisen yksinkertaistamisen periaatteet, luotava koordinoidusti yhteisön tasolla keskitettyihin asiointipisteisiin perustuva järjestelmä, rajoitettava ennakkolupavelvoite tapauksiin, joissa se on välttämätöntä, ja otettava käyttöön periaate, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen katsotaan hiljaisesti myöntäneen luvan tietyn määräajan kuluttua. Tällä nykyaikaistamistoimella, jolla turvataan avoimuusedellytykset sekä toimijoita koskevien tietojen saattaminen ajan tasalle, pyritään poistamaan viiveitä, kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat esimerkiksi tarpeettomista, liian mutkikkaista tai kalliista toimenpiteistä, päällekkäisyyksistä, asiakirjojen esitystapaa koskevasta kaavamaisuudesta, toimivaltaisten elinten harkintavallan käytöstä, epämääräisistä tai liian pitkistä määräajoista, myönnetyn luvan voimassaoloajan rajoittamisesta tai suhteettomista kuluista ja seuraamuksista. Tällaisilla käytänteillä on kielteisiä vaikutuksia, joilla on erityisen suuri merkitys palveluntarjoajille, jotka haluavat kehittää toimintaansa muissa jäsenvaltioissa ja tarvitsevat koordinoitua yksinkertaistamista 25 jäsenvaltion laajentuneilla sisämarkkinoilla.	(22) Yksi varsinkin pk-yritysten kohtaamia perusvaikeuksia palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa on viranomaismenettelyjen mutkikkuus, pituus ja oikeusvarmuuden puuttuminen. Tästä syystä yhteisön tai kansallisen tason nykyaikaistamiseen ja hyviin viranomaiskäytänteisiin tähtäävien aloitteiden avulla olisi laadittava hallinnollisen yksinkertaistamisen periaatteet, luotava koordinoidusti yhteisön tasolla keskitettyihin asiointipisteisiin perustuva järjestelmä, rajoitettava ennakkolupavelvoite tapauksiin, joissa se on välttämätöntä. Tällä nykyaikaistamistoimella, jolla turvataan avoimuusedellytykset sekä toimijoita koskevien tietojen saattaminen ajan tasalle, pyritään poistamaan viiveitä, kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat esimerkiksi tarpeettomista, liian mutkikkaista tai kalliista toimenpiteistä, päällekkäisyyksistä, asiakirjojen esitystapaa koskevasta kaavamaisuudesta, toimivaltaisten elinten harkintavallan käytöstä, epämääräisistä tai liian pitkistä määräajoista, myönnetyn luvan voimassaoloajan rajoittamisesta tai suhteettomista kuluista ja seuraamuksista. Tällaisilla käytänteillä on kielteisiä vaikutuksia, joilla on erityisen suuri merkitys palveluntarjoajille, jotka haluavat kehittää toimintaansa muissa jäsenvaltioissa ja tarvitsevat koordinoitua yksinkertaistamista 25 jäsenvaltion laajentuneilla sisämarkkinoilla.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 13 artiklan 4 kohtaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 29 Johdanto-osan 22 a kappale(uusi)
	(22 a) Jäsenvaltioiden olisi otettava tarvittaessa käyttöön yhdenmukaistetut yhteisön lomakkeet, jotka vastaavat sertifikaatteja, todistuksia tai muita sijoittautumista koskevia asiakirjoja.
Tarkistus 30 Johdanto-osan 24 kappale
(24) Hallinnollisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi ei pitäisi yleisesti asettaa esimerkiksi oikeaksi todistettuja käännöksiä koskevia muotovaatimuksia, paitsi silloin kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten työntekijöiden suojelun vuoksi. Olisi myös varmistettava, että lupa antaa yleensä oikeuden palvelutoiminnan aloittamisen tai sen harjoittamiseen koko jäsenvaltion alueella, ellei kutakin toimipaikkaa koskeva erillinen lupa, esimerkiksi suurien liiketilojen sijoittamiselle vaadittava lupa, ole perusteltu yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten kaupunkiympäristön suojelemiseksi.	(24) Hallinnollisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi ei pitäisi yleisesti asettaa esimerkiksi alkuperäisten asiakirjojen, oikeaksi todistettujen valokopioiden tai oikeaksi todistettujen käännösten esittämistä koskevia muotovaatimuksia, paitsi silloin kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten työntekijöiden suojelun, kansanterveyden, ympäristönsuojelun, kuluttajien suojelun tai koulutuksen vuoksi. Olisi myös varmistettava, että lupa antaa yleensä oikeuden palvelutoiminnan aloittamisen tai sen harjoittamiseen koko jäsenvaltion alueella, ellei kutakin toimipaikkaa koskeva erillinen lupa, esimerkiksi suurien liiketilojen sijoittamiselle vaadittava lupa tai valtion alueen erityiseen osaan rajautuva lupa, ole perusteltu yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä.
Tarkistus 31 Johdanto-osan 25 a kappale(uusi)
	(25 a) Jäsenvaltiot voivat täyttää velvollisuutensa varmistaa, että kaikki olennaiset tiedot ovat helposti palvelujen tarjoajien ja vastaanottajien saatavilla, julkaisemalla tiedot verkkosivuilla. Toimivaltaisten viranomaisten velvollisuus avustaa palvelujen tarjoajia ja vastaanottajia ei missään tapauksessa käsitä oikeusneuvontaa yksittäisissä tapauksissa. Olisi kuitenkin annettava yleistä tietoa siitä, miten vaatimukset yleensä tulkitaan ja miten niitä sovelletaan.
Tarkistus 32 Johdanto-osan 26 kappale
(26) Sähköisen toimenpide- ja asiointijärjestelmän käyttöönotto kohtuullisen lyhyellä aikavälillä on ehdoton edellytys palvelutoiminnan hallinnolliselle yksinkertaistamiselle, josta hyötyvät palveluntarjoajat, vastaanottajat ja toimivaltaiset viranomaiset. Tällaisen tulosvelvoitteen toteuttaminen saattaa edellyttää palveluihin sovellettavien kansallisten säädösten ja muiden sääntöjen mukauttamista. Jotta kyseiset menettelyt ja muodollisuudet voitaisiin hoitaa etäältä, jäsenvaltioiden on ensi sijassa varmistettava, että ne voidaan suorittaa valtioiden rajat ylittäen. Tämä tulosvelvoite ei tarkoita menettelyjä tai muodollisuuksia, joiden yhteyttä paikkaan on luonnostaan mahdotonta erottaa.	(26) Sähköisen toimenpide- ja asiointijärjestelmän käyttöönotto kohtuullisen lyhyellä aikavälillä on muun muassa ehdoton edellytys palvelutoiminnan hallinnolliselle yksinkertaistamiselle, josta hyötyvät palveluntarjoajat, vastaanottajat ja toimivaltaiset viranomaiset. Tällaisen tulosvelvoitteen toteuttaminen saattaa edellyttää palveluihin sovellettavien kansallisten säädösten ja muiden sääntöjen mukauttamista. Jotta kyseiset menettelyt ja muodollisuudet voitaisiin hoitaa etäältä, jäsenvaltioiden on ensi sijassa varmistettava, että ne voidaan suorittaa valtioiden rajat ylittäen. Tämä tulosvelvoite ei tarkoita menettelyjä tai muodollisuuksia, joiden yhteyttä paikkaan on luonnostaan mahdotonta erottaa. Tämä ei myöskään vaikuta kielten käyttöä koskevaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöön.
Perustelu
Hallinnon alan yhteistyössä kielten käytössä tulisi noudattaa jäsenvaltioiden alaa koskevaa lainsäädäntöä.
Tarkistus 33 Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
	(26 a) Palveluntarjoajien ja vastaanottajien pitää saada helposti käyttöönsä tietynlaisia tietoja. Kyseessä ovat ennen kaikkea menettelyihin ja muodollisuuksiin liittyvät tiedot, toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot, julkisten rekisterien ja tietokantojen pääsyedellytyksiin sekä käytettävissä oleviin muutoksenhakutapoihin liittyvät tiedot sekä palveluntarjoajille tai vastaanottajille käytännön apua tarjoavien yhdistysten ja järjestöjen yhteystiedot. Näiden tietojen pitää olla helposti käytettävissä, eli ne on annettava yleisön käyttöön vaivattomasti ja esteettömästi. Tiedot on välitettävä selvästi ja yksiselitteisesti.
Perustelu
Direktiivin tarkoituksena on poistaa byrokratiaa ja varmistaa tiedon nopea ja vaivaton saanti. Tämän tarkistuksen tavoitteena on selventää, minkä tyyppistä tietoa yleisön pitää saada vaivattomasti käyttöönsä.
Tarkistus 34 Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
	(27 a) Luvan saatuaan palveluntarjoajan on tavallisesti voitava aloittaa palvelutoiminta tai harjoittaa sitä koko valtion alueella, ellei luvan alueellinen rajaaminen ole perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin. Esimerkiksi ympäristönsuojelu on perusteltu syy vaatia kullekin valtion alueella olevalle sijoituspaikalle erillinen lupa. Tämä säännös ei vaikuta lupien myöntämistä koskevaan alueelliseen tai paikalliseen toimivaltaan jäsenvaltioissa.
Perustelu
Tarkistus selventää tekstiä..
Tarkistus 35 Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)
	(27 b) Niitä tämän direktiivin määräyksiä, jotka koskevat lupajärjestelmiä, sovelletaan tapauksiin, joissa palvelun saanti tai sen antaminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen päätöstä. Tämä määräys ei koske toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä erityispalvelujen antamiseen tarkoitettujen julkisten tai yksityisten laitosten perustamisesta eikä myöskään tietyn palvelun tarjoamista koskevia toimivaltaisten viranomaisten tekemiä sopimuksia, joista säädetään sopimusten tekoa koskevilla säädöksillä.
Perustelu
Tämä direktiivi ei vaikuta julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin.
Tarkistus 36 Johdanto-osan 27 c kappale (uusi)
	(27 c) Tässä direktiivissä ei puututa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen peruuttaa luvat jälkikäteen erityisesti tapauksissa, joissa lupien myöntämisen ehdot eivät enää täyty.
Tarkistus 37 Johdanto-osan 27 d kappale(uusi)
	(27 d) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansanterveyteen, kuluttajansuojaan, eläinten terveyteen ja kaupunkiympäristöön liittyvät tavoitteet edustavat yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, jotka voivat oikeuttaa lupajärjestelmien ja muiden sosiaalipalveluja koskevien rajoitusten soveltamisen. Millään tällaisella lupajärjestelmällä tai rajoituksella ei kuitenkaan saa harjoittaa syrjintää hakijan alkuperämaan perusteella, eikä niitä saa laatia sellaisiksi, että ne estävät jäsenvaltioiden vaatimusten mukaiset rajat ylittävät palvelut. Lisäksi kaikissa tapauksissa on noudatettava tarpeellisuutta ja suhteellisuutta koskevia periaatteita.
Tarkistus 38 Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.	(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tämä säännös ei estä jäsenvaltioita rajoittamasta lupien lukumäärää muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä. Nämä luvat kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.
Perustelu
12 artiklan 2 kohtaa selittävä tarkistus.
Tarkistus 39 Johdanto-osan 29 kappale
(29) Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja, kuten kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, työntekijöiden tai kaupunkiympäristön suojelu.	(24 a) Käsitteen yleisen edun mukaisista pakottavista syistä, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, on kehittänyt vähitellen yhteisöjen tuomioistuin perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään, ja se saattaa kehittyä edelleen. Käsite kattaa ainakin seuraavat alat: yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja perustamissopimuksen 46 ja 55 artiklassa tarkoitettu kansanterveys, yhteiskuntajärjestyksen säilyttäminen, sosiaalipolitiikan tavoitteet, palvelujen vastaanottajien suojelu, potilaiden turvallisuus mukaan lukien, kuluttajansuoja, työntekijöiden suojelu, työntekijöiden sosiaalinen suojelu mukaan lukien, sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon säilyttäminen, tasapuolisten ja kaikkien saatavilla olevien terveydenhuolto- ja sairaalapalvelujen ylläpitäminen, petosten torjunta, verotusjärjestelmän yhtenäisyys, syrjivän kilpailun ehkäiseminen, kansallisen varainhoidon hyvän maineen säilyttäminen, ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu, kaupunki- ja aluesuunnittelu mukaan lukien, luotonantajien suojelu, oikeuslaitoksen moitteettoman toiminnan takaaminen, tieliikenneturvallisuus, henkisen omaisuuden suojelu, kulttuuripolitiikan tavoitteet, mukaan lukien yhteiskunnan eri osien (erityisesti sosiaalisen, kulttuurisen, uskonnollisen ja filosofisen) ilmaisunvapauden takaaminen audiovisuaalialalla, lehdistön monimuotoisuuden säilyttäminen ja toimet kansallisen kielen edistämiseksi, kansallisen historiallisen ja taiteellisen perinnön säilyttäminen sekä eläinlääkintäpolitiikka.
(Jos tarkistus hyväksytään, siitä tulee johdanto-osan 24 a kappale (uusi).)
Perustelu
Tarkistus on perusteltu siksi, että yleiseen etuun liittyvät pakottavat syyt on pohjimmiltaan avoin käsite, jota ei tulisi tulkita rajoittavasti. Johdanto-osassa oleva luettelo ei kata kaikkia perusteluun liittyviä tekijöitä.
Tarkistus 40 Johdanto-osan 31 kappale
(31) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapaus tarkoittaa ensi kädessä yhtäläisen kohtelun periaatetta, jolla kielletään kaikenlainen jäsenvaltion kansalaisuuteen perustuva syrjintä, mutta myös kaikenlainen välillinen syrjintä, joka perustuu muihin kriteereihin, jotka voivat johtaa samaan tulokseen. Tämän vuoksi palvelutoiminnan aloittamiselle tai harjoittamiselle jäsenvaltiossa pääasiallisena tai toissijaisena toimintana ei saisi asettaa toimi-, asuin- tai kotipaikkaa tai pääasiallista suorituspaikkaa koskevia kriteerejä. Jäsenvaltio ei saisi myöskään asettaa esteitä sellaisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan perustettujen yhteisöjen, joiden alueella niillä on pääasiallinen toimipaikka, oikeuskelpoisuudelle ja oikeudelliselle toimintakyvylle. Jäsenvaltio ei myöskään saisi millään tavoin suosia palveluntarjoajia, joilla on erityiset siteet kansalliseen tai paikalliseen sosioekonomiseen toimintaympäristöön, eikä rajoittaa palveluntarjoajan toimipaikan perusteella tämän kykyä hankkia, käyttää tai luovuttaa oikeuksia ja varallisuutta tai ottaa erimuotoista luottoa ja hankkia tiloja, jotka ovat tarpeen toiminnan aloittamisessa tai tosiasiallisessa harjoittamisessa.	(31) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapaus tarkoittaa ensi kädessä yhtäläisen kohtelun periaatetta, jolla kielletään kaikenlainen jäsenvaltion kansalaisuuteen perustuva syrjintä, mutta myös kaikenlainen välillinen syrjintä, joka perustuu muihin kriteereihin, jotka voivat johtaa samaan tulokseen. Tämän vuoksi palvelutoiminnan aloittamiselle tai harjoittamiselle jäsenvaltiossa pääasiallisena tai toissijaisena toimintana ei saisi asettaa toimi-, asuin- tai kotipaikkaa tai pääasiallista suorituspaikkaa koskevia kriteerejä. Tietyissä tapauksissa voi kuitenkin olla yleisen edun mukaisista pakottavista syistä perusteltua vaatia palveluntarjoajan läsnäoloa palveluja suoritettaessa. Jäsenvaltio ei saisi myöskään asettaa esteitä sellaisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan perustettujen yhteisöjen, joiden alueella niillä on pääasiallinen toimipaikka, oikeuskelpoisuudelle ja oikeudelliselle toimintakyvylle. Jäsenvaltio ei myöskään saisi millään tavoin suosia palveluntarjoajia, joilla on erityiset siteet kansalliseen tai paikalliseen sosioekonomiseen toimintaympäristöön, eikä rajoittaa palveluntarjoajan toimipaikan perusteella tämän kykyä hankkia, käyttää tai luovuttaa oikeuksia ja varallisuutta tai ottaa erimuotoista luottoa ja hankkia tiloja, jotka ovat tarpeen toiminnan aloittamisessa tai tosiasiallisessa harjoittamisessa.
Perustelu
14 artiklan 1 kohdan b alakohta ei yleensä salli asuinpaikkaa koskevia vaatimuksia. Tämä voidaan hyväksyä, mikäli kyseessä ovat lupien myöntämiseen liittyvät välittömät muodollisuudet. Sellaisissa tapauksissa, joissa palveluntarjoaja vastaa henkilökohtaisesti palvelusuorituksesta, on vaatimus palveluntarjoajan läsnäolosta toimipaikassa perusteltu yleisen edun mukaisista pakottavista syistä johtuen. 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalan ei tulisi käsittää läsnäoloa koskevia vaatimuksia, jotka eivät välttämättä edellytä, että palveluntarjoajan asuinpaikka on sijoittautumisjäsenvaltiossa.
Tarkistus 41 Johdanto-osan 32 kappale
(32) Kiellolla asettaa taloudellisia testejä luvan myöntämisen ennakkoehdoksi tarkoitetaan taloudellisia testejä itsessään eikä muita vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin syin, kuten kaupunkiympäristön suojelu. Tämä kielto ei koske kilpailuoikeuden soveltamisesta vastaavien viranomaisten toimivallan käyttämistä.	(32) Kiellolla asettaa taloudellisia testejä luvan myöntämisen ennakkoehdoksi tarkoitetaan taloudellisia testejä itsessään eikä muita vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin syin, kuten kaupunkiympäristön suojelu sekä sosiaalipolitiikkaan ja kansanterveyteen liittyvät tavoitteet. Tämä kielto ei koske kilpailuoikeuden soveltamisesta vastaavien viranomaisten toimivallan käyttämistä. Kielto, joka koskee kilpailevien toimijoiden suoraa tai välillistä osallistumista lupien myöntämiseen, ei koske esimerkiksi kauppakamarien kaltaisten organisaatioiden kuulemista muista asioista kuin yksittäisistä lupahakemuksista.
Perustelu
Tarkistus selventää tekstiä.
Tarkistus 42 Johdanto-osan 33 a kappale(uusi)
	(33 a) Tässä direktiivissä tarkoitettu keskinäinen arviointi ei vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen antaa kansallisia säädöksiä yleisen edun suojelun korkeasta tasosta erityisesti, jos tarkoituksena on terveys- ja sosiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttaminen. Keskinäisessä arvioinnissa on lisäksi otettava täysimääräisesti huomioon yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen ja niille osoitettujen erityistehtävien erityispiirteet. Ne voivat oikeuttaa tiettyihin sijoittautumisvapautta koskeviin rajoituksiin erityisesti, jos niillä tavoitellaan kansanterveyden suojelua ja sosiaalipolitiikan tavoitteita. Esimerkiksi kun on kyse vaatimuksista tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta tiettyjen sosiaalialan palvelujen tarjoamiseksi, yhteisöjen tuomioistuin on jo tunnustanut, että voi olla perusteltua edellyttää palveluntarjoajan olevan voittoa tavoittelematon. Lisäksi olisi sallittava rajoitukset, joilla pyritään takaamaan lääkkeiden jakelu erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Perustelu
Tietyt (esimerkiksi asukasluvun mukaiset) rajoitukset tulisi sallia edelleen harvaan asutuilla alueilla, jotta voitaisiin taata kansanterveyden suojelun korkea taso sekä sosiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttaminen.
Tarkistus 43 Johdanto-osan 34 kappale
(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.	(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille.
Tarkistus 44 Johdanto-osan 35 kappale
(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita poistamaan nykyisiä monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta tai yksityistämään tiettyjä aloja.	(6 a) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita vapauttamaan yleishyödyllisiä palveluja tai yksityistämään kyseisiä palveluja tarjoavia julkisia laitoksia eikä myöskään poistamaan nykyisiä monopoleja muiden toiminta-alojen, etenkään arpajaistoiminnan tai tiettyjen jakelupalvelujen osalta.
(Jos tarkistus hyväksytään, siitä tulee johdanto-osan 6 a kappale (uusi).)
Perustelu
Direktiiviä ei pidä soveltaa jäsenvaltioiden kansanterveyden suojaamiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi perustamiin hyvin toimiviin ja syrjimättömiin monopoleihin.
Sen ei pidä vaikuttaa palveluja jo tarjoavien monopolien olemassaoloon.
Tarkistus 45 Johdanto-osan 37 kappale
(37) Jotta varmistetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden tehokas täytäntöönpano sekä taataan palvelujen vastaanottajille ja tarjoajille mahdollisuus saada ja tuottaa palveluja kaikkialla yhteisössä ilman rajoja, olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan palveluntarjoajaa ei saa periaatteessa koskea muu laki kuin sen maan laki, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Tämä periaate on välttämätön sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat ja erityisesti pk-yritykset voivat täyden oikeusvarmuuden vallitessa hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Helpottamalla tällä tavoin palvelujen vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, yhdistettynä yhdenmukaistamistoimiin ja keskinäiseen avunantoon, periaatteen myötä vastaanottajilla on mahdollisuus hyödyntää muiden jäsenvaltioiden laadukkaiden palvelujen aiempaa suurempaa valikoimaa. Periaatteeseen olisi liitettävä palvelujen vastaanottajan neuvonta, joka antaa mahdollisuuden etenkin tiedonsaantiin muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, sekä palvelujen avoimuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen.	(37) Jotta varmistetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden tehokas täytäntöönpano sekä taataan palvelujen vastaanottajille ja tarjoajille mahdollisuus saada ja tuottaa palveluja kaikkialla yhteisössä ilman rajoja, olisi selvitettävä, missä määrin palvelujentarjoajiin on sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, johon he ovat sijoittautuneet, ja missä määrin voidaan soveltaa sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa palvelu tarjotaan. On välttämätöntä korostaa, että tämä ei estä jäsenvaltiota, jossa palvelu tarjotaan, saattamasta voimaan erityisvaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella taikka kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi, jotta erityisriskejä voidaan ehkäistä paikassa, jossa palvelu tarjotaan.
Tarkistus 46 Johdanto-osan 38 kappale
(38) Lisäksi on tärkeää taata, että palvelutoimintojen valvontaa harjoitetaan palvelujen lähteellä, eli että kyseistä valvontaa harjoittavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat parhaassa asemassa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastaanottajan suoja toteutuu omassa maassa ja sen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä yhteisön laajuinen alkuperämaan vastuu palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta riippumatta palvelujen määräpaikasta olisi asettava selkeästi, jotta vakiinnutetaan jäsenvaltioiden vastavuoroinen luottamus palvelutoimintojen sääntelyn alalla. Toimivaltaisten tuomioistuinten nimeäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, vaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/200118 soveltamisalaan tai muiden yhteisön säädösten, kuten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY19 soveltamisalaan.	Poistetaan.
Tarkistus 47 Johdanto-osan 39 kappale
(39) Lain soveltamista ja alkuperämaassa toteutettavaa valvontaa koskevan periaatteen lisäksi olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan jäsenvaltio ei voi rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevia palveluja.	Poistetaan.
Tarkistus 48 Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
	(40 a) Alkuperämaan säännöksiä ei sovelleta sellaisiin palvelun tuottamisjäsenvaltioiden säännöksiin, joilla toiminnan harjoittaminen varataan tietylle ammattikunnalle, esimerkkinä vaatimus, jonka mukaan oikeudellinen neuvonta varataan asianajajille.
Tarkistus 49 Johdanto-osan 41 kappale
(41) Siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy muuhun jäsenvaltioon kuin alkuperäjäsenvaltioon, olisi säädettävä näiden kahden valtion välisestä keskinäisestä avunannosta, jossa kyseinen muu kuin alkuperäjäsenvaltiona oleva jäsenvaltio voi suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä tai suorittaa omasta aloitteestaan kyseisiä tarkastuksia, jos on kyse yksinomaan tosiseikkojen toteamisesta. Lisäksi silloin, kun on kyse työntekijöiden lähettämisestä tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon, määränpäänä oleva jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palveluntarjoajaa vastaan sen varmistamiseksi, että palvelujen tarjoamisen yhteydessä noudatetaan direktiivin 96/71/EY nojalla sovellettavia työehtoja ja -oloja.	(41) Siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy muuhun jäsenvaltioon kuin alkuperäjäsenvaltioon, olisi säädettävä näiden kahden valtion välisestä keskinäisestä avunannosta, jossa kyseinen muu kuin alkuperäjäsenvaltiona oleva jäsenvaltio voi suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä tai suorittaa omasta aloitteestaan kyseisiä tarkastuksia, jos on kyse yksinomaan tosiseikkojen toteamisesta. Lisäksi silloin, kun on kyse työntekijöiden lähettämisestä tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon, vastaanottava jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palveluntarjoajaa vastaan sen varmistamiseksi, että palvelujen tarjoamisen yhteydessä noudatetaan direktiivin 96/71/EY nojalla sovellettavia työehtoja ja -oloja.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 24 ja 25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 50 Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
	(41 a) Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa työehtoihin, joita direktiivin 96/71/EY mukaisesti sovelletaan työtekijöihin, jotka on lähetetty tuottamaan palvelu toisen jäsenvaltion alueella. Tällaisissa tapauksissa direktiivissä 96/71/EY säädetään, että palveluntarjoajien on noudatettava työehtoja ja -oloja direktiivissä mainituilla aloilla, joita sovelletaan jäsenvaltioissa, joissa palvelu tuotetaan. Näitä ovat enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat, palkallisten vuosilomien vähimmäiskesto, vähimmäispalkat ja ylityökorvaukset, erityisesti tilapäistä työvoimaa välittävien yritysten käyttöön asettamia työntekijöitä koskevat ehdot, työturvallisuus, työterveys ja työhygienia, raskaana olevien naisten ja äskettäin synnyttäneiden naisten sekä lasten ja nuorten työehtoihin ja -oloihin sovellettavat suojatoimenpiteet, miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sekä muut syrjintäkieltoa koskevat säännökset. Tämän käytännön ei pitäisi koskea vain lakisääteisiä työehtoja vaan myös työehtosopimuksissa tai välitystuomarin päätöksillä vahvistettuja työehtoja, jotka on julistettu sitoviksi tai jotka ovat yleisesti sovellettavia direktiivissä 96/71/EY tarkoitetulla tavalla. Tämän käytännön ei pitäisi koskea vain lakisääteisiä työehtoja, vaan myös työehtosopimuksissa tai välitystuomarin päätöksillä vahvistettuja työehtoja, jotka on julistettu sitoviksi tai jotka ovat yleisesti sovellettavia direktiivissä 96/71/EY tarkoitetulla tavalla. Tämä direktiivi ei saisi myöskään estää jäsenvaltioita soveltamasta työehtoja muihin kuin direktiivissä 96/71/EY lueteltuihin tapauksiin yleistä järjestystä koskevien sääntöjen perusteella.
Perustelu
Tällä uudella johdanto-osan kappaleella selvennetään, mihin asioihin direktiiviä 96/71/EY sovelletaan sekä minkä asioiden osalta direktiivissä 96/71 annetaan nimenomaisesti jäsenvaltioille mahdollisuus vahvistaa suojelevampia toimia kansallisella tasolla.
Tarkistus 51 Johdanto-osan 41 b kappale (uusi)
	(41 b) Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa työehtoihin ja -oloihin tapauksissa, joissa rajat ylittävän palvelun tuottamista varten palkattu työntekijä on palkattu siinä jäsenvaltiossa, jossa palvelu tuotetaan. Direktiivin tulee lisäksi antaa jäsenvaltioille, joissa palvelu suoritetaan, oikeus määrittää työsuhteen olemassaolon kriteerit sekä ero itsenäisten ammatinharjoittajien ja palkattujen työntekijöiden välillä ns. näennäiset itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan EY:n perustamissopimuksen 39 artiklassa tarkoitetun työsuhteen olennainen tunnusmerkki on se, että henkilö tekee tiettynä aikana toiselle henkilölle tämän johdon alaisena työsuorituksen ja saa siitä vastikkeeksi palkkaa, kun taas EY:n perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklassa tarkoitettuna itsenäisenä ammattina on pidettävä sellaista ammattia, jota henkilö harjoittaa ilman alaisuussuhdetta.
Perustelu
Tällä uudella johdanto-osan kappaleella selvennetään, mihin asioihin direktiiviä 96/71/EY sovelletaan sekä minkä asioiden osalta direktiivissä 96/71 annetaan nimenomaisesti jäsenvaltioille mahdollisuus vahvistaa suojelevampia toimia kansallisella tasolla.
Tarkistus 52 Johdanto-osan 41 c kappale (uusi)
	(41 c) Koska tilapäisiin työntekijöihin sovellettavista työehdoista ja työoloista säädetään direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 9 kohdassa, niihin ei sovelleta tämän direktiivin mukaisia alkuperämaata koskevia säännöksiä. Lisäksi työntekijöiden vuokraamista koskevat ehdot, tilapäistä työvoimaa välittävien yritysten harjoittamaa työntekijöiden toimittamista koskevat ehdot mukaan lukien, muodostavat poikkeuksen, mikä merkitsee sitä, että kohdejäsenvaltion määräämiä rajoituksia tai kieltoja, esimerkiksi vuokratyöntekijöiden käyttöä tai tilapäisen työsuhteen enimmäiskestoa koskevia rajoituksia ja niin edelleen, voidaan soveltaa.
Perustelu
Tällä johdanto-osan kappaleella selkeytetään työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevia säännöksiä. Palveludirektiivin on annettava mahdollisuus ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin tilapäistyövoiman käyttöön liittyvien väärinkäytösten välttämiseksi. Tilapäistyövoiman välittämistä harjoittavaan alaan voi olla suositeltavaa soveltaa tietyssä määrin markkinasääntelyä alan väärinkäytösten ehkäisemiksi.
Tarkistus 53 Johdanto-osan 45 kappale
(45) Yhteisön tasolla on jo annettu joukko direktiivejä, jotka koskevat kuluttajien tekemiä sopimuksia. Näissä direktiiveissä noudatetaan kuitenkin vähimmäisvaatimuksiin rajoittuvaa yhdenmukaistamista. Jotta vähennettäisiin mahdollisuuksien mukaan koko unionin kuluttajansuojaa koskevissa säännöissä olevia eroja, jotka aiheuttavat kuluttajia ja yrityksiä haittaavaa sisämarkkinoiden pirstoutumista, komissio ilmoitti tiedonannossaan kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi 2002–2006, että komission keskeisiin painopisteisiin kuuluu täyden yhdenmukaistamisen ehdottaminen. Lisäksi komissio korosti toimintasuunnitelmassaan ”Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistäminen”, että EU:n laajuisen kuluttajia koskevan sopimusoikeuden lähentäminen on välttämätöntä, mikä tarkoittaa nykyisen kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevan oikeuden uudelleen tarkastelua jäljellä olevien epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi, aukkojen täyttämiseksi ja lainsäädännön yksinkertaistamiseksi.	(45) Palveluntarjoajan ja asiakkaan sekä työnantajan ja työntekijän väliset sopimussuhteet eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Sopimussuhteisiin ja sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavan lain määrittämistä säännellään kansainvälisen yksityisoikeuden alalla annetuilla yhteisön välineillä. Lisäksi sopimusjärjestely on etusijalla, mikäli se sisältää laatustandardeja koskevia määräyksiä.
Perustelu
Seuraus kansainvälisen yksityisoikeiden jättämisestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 54 Johdanto-osan 46 kappale
(46) On suotavaa soveltaa alkuperämaaperiaatetta kuluttajien tekemien sellaisten sopimusten aloilla, joissa on tarkoituksena toimittaa palveluja vain siltä osin kuin yhteisön direktiiveissä säädetään täydellisestä yhdenmukaistamisesta, sillä näissä tapauksissa kuluttajansuojan tasot ovat yhtäläiset. Alkuperämaaperiaatteeseen tehtävä poikkeus, joka koskee palveluntarjoajan sopimuksenulkoista vastuuta, kun on kyse toiminnan harjoittamisen yhteydessä henkilölle sattuneesta tapaturmasta jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy, kohdistuu henkilölle tapaturman yhteydessä aiheutuneisiin fyysisiin ja aineellisiin vahinkoihin.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 16 ja 17 artiklaa koskevien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 55 Johdanto-osan 50 kappale
(50) Jotta alue ilman sisärajoja todella toteutuisi, yhteisön kansalaisia ei saa estää hyödyntämästä palvelua, joka on teknisesti saatavilla markkinoilla, eikä kyseisille kansalaisille saa vahvistaa erilaisia ehtoja ja tariffeja kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Tällaisen vastaanottajiin kohdistuvan syrjinnän jatkuminen vahvistaa yhteisön kansalaisen käsitystä, jonka mukaan palvelujen todelliset sisämarkkinat eivät ole toteutuneet, ja vaikuttaa yleisemmällä tasolla Euroopan kansojen yhdentymiskehitykseen. Sisämarkkinoiden syrjimättömyysperiaate edellyttää, että vastaanottajalla ja etenkin kuluttajalla olevaa mahdollisuutta käyttää yleisölle tarjottua palvelua ei kielletä tai vaikeuteta vastaanottajan kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella yleisön tietoon saatetuissa yleisissä ehdoissa. Tämä ei estä mahdollisuutta asettaa yleisissä ehdoissa palvelun tuottamiseen liittyviä vaihtelevia tariffeja ja ehtoja, jotka perustellaan suoraan objektiivisin tekijöin, joita voivat olla esimerkiksi välimatkasta johtuvat tosiasialliset lisäkustannukset, palvelun tuottamisen tekniset ominaispiirteet, erilaiset markkinaolosuhteet tai alkuperäjäsenvaltion määräyksistä poikkeaviin määräyksiin liittyvät lisäriskit.	(50) Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus yhdenmukaistaa keinotekoisesti hintoja Euroopan unionissa, erityisesti jos markkinaolosuhteet vaihtelevat maittain. Jotta alue ilman sisärajoja kuitenkin todella toteutuisi, syrjimättömyysperiaate edellyttää, että yhteisön kansalaisia ei saa estää hyödyntämästä palvelua, joka on teknisesti saatavilla markkinoilla, eikä kyseisille kansalaisille saa vahvistaa erilaisia ehtoja ja tariffeja yksinomaan kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Tällaisen vastaanottajiin kohdistuvan syrjinnän jatkuminen vahvistaa yhteisön kansalaisen käsitystä, jonka mukaan palvelujen todelliset sisämarkkinat eivät ole toteutuneet, ja vaikuttaa yleisemmällä tasolla Euroopan kansojen yhdentymiskehitykseen. Sisämarkkinoiden syrjimättömyysperiaate edellyttää, että vastaanottajalla ja etenkin kuluttajalla olevaa mahdollisuutta käyttää yleisölle tarjottua palvelua ei kielletä tai vaikeuteta vastaanottajan kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella yleisön tietoon saatetuissa yleisissä ehdoissa. Tämä ei estä mahdollisuutta asettaa yleisissä ehdoissa palvelun tuottamiseen liittyviä vaihtelevia tariffeja ja ehtoja, jotka perustellaan objektiivisin tekijöin, jotka voivat vaihdella maittain ja joita voivat olla esimerkiksi välimatkasta johtuvat tosiasialliset lisäkustannukset, palvelun tuottamisen tekniset ominaispiirteet, erilaiset markkinaolosuhteet, kuten kysynnän kasvu tai väheneminen, joka johtuu kausivaihteluista, jäsenvaltioiden erilaisista lomakausista ja eri kilpailijoiden hinnoittelusta, tai alkuperäjäsenvaltion määräyksistä poikkeaviin määräyksiin liittyvät lisäriskit.
Perustelu
Johdanto-osan 50 kappale käsittää ristiriitaisuuksia, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Nämä seuraukset saattavat olla esteenä direktiivin tavoitteen toteutumiselle (muun muassa kilpailun lisääminen palvelutarjonnan alalla unionin kansalaisten hyväksi). Vaikka direktiivin pyrkimyksenä onkin aivan oikeutetusti ehkäistä kaikenlaista syrjintää, myös hintoihin liittyvää, sen tavoitteena ei kuitenkaan ole kieltää hintojen välillä esiintyviä eroja siellä, missä tämä on olennainen osa markkinoiden normaalia toimintaa, eikä yhdenmukaistaa hintoja keinotekoisesti.
Tarkistus 56 Johdanto-osan 51 kappale
(51) Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja horjuttamatta jäsenvaltioiden antaman sosiaaliturvan taloudellista tasapainoa, olisi terveydenhoidosta maksettavien korvausten osalta lisättävä oikeusvarmuutta potilaiden kannalta, sillä palvelujen vastaanottajina potilaat hyötyvät palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaaliturvasta vastaavien tahojen kannalta.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 57 Johdanto-osan 52 kappale
(52) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71 ja etenkin sen säännöksiä sosiaaliturvajärjestelmään liittymisestä sovelletaan palkattuihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, jotka toimittavat palvelun tai osallistuvat sen suorittamiseen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 58 Johdanto-osan 53 kappale
(53) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artikla, joka koskee oikeutta saada korvaus toisessa jäsenvaltiossa annetuista terveydenhoitopalveluista, edistää osaltaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetulla tavalla potilaiden vapaata liikkuvuutta ja rajatylittävien sairaanhoitopalvelujen suorittamista. Tällä säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että luvan saaneilla sosiaalivakuutetuilla on mahdollisuus saada hoitoa muissa jäsenvaltioissa yhtä edullisilla korvausehdoilla kuin sosiaalivakuutetut, jotka kuuluvat näiden jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Artiklassa annetaan sosiaalivakuutetuille myös oikeuksia, joita näillä ei muutoin olisi, joten artikla on esimerkki tavasta harjoittaa palvelujen vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan säännöksellä ei ole tarkoitus säännellä eikä sillä näin ollen mitenkään estetä korvaamasta toimivaltaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevien tariffien mukaisesti kuluja, jotka ovat aiheutuneet toisessa jäsenvaltiossa annetusta sairaanhoidosta, vaikka ennakkolupaa ei olisikaan.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 59 Johdanto-osan 54 kappale
(54) Kun otetaan huomioon palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitys, ennakkolupaa koskeva edellytys jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmästä suoritettavan taloudellisen korvauksen saamiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetusta muusta terveydenhoidosta kuin sairaalahoidosta on poistettava, ja jäsenvaltioiden on tältä osin mukautettava säännöksiään. Kun kyseinen hoito korvataan jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, sairausvakuutusjärjestelmän takaamissa rajoissa, tällainen poistaminen ei vakavasti horjuta sairausvakuutusjärjestelmien taloudellista tasapainoa. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ehdot, joita jäsenvaltiot asettavat alueellaan muun kuin sairaalahoidon korvaamiselle, ovat sovellettavissa tapaukseen, joissa hoito annetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, siltä osin kuin ne ovat yhteensopivia yhteisön säännöstön kanssa. Samoin lupajärjestelmien, jotka koskevat muussa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista, on yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisesti noudatettava tässä direktiivissä lupien myöntämisehdoista ja -menettelyistä annettuja säännöksiä.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 60 Johdanto-osan 55 kappale
(55) Yhteisöjen tuomioistuimen palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuskäytännön mukaisesti ennakkolupaan perustuva järjestelmä, jossa korvaus suoritetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, annetusta sairaalahoidosta, vaikuttaa perustellulta, kun otetaan huomioon tarve varmistaa sairaalalaitosten määrän, niiden maantieteellisen jakautumisen sekä näiden laitosten sisäisten järjestelyjen ja varustelun suunnittelu tai niiden sairaanhoitopalvelujen luonne, joita sairaalat pystyvät tarjoamaan. Tällä suunnittelulla pyritään takaamaan, että kyseisen jäsenvaltion alueella on saatavilla riittävästi ja pysyvästi monipuolisia laadukkaita sairaalahoitopalveluja, ja pyritään hallitsemaan kustannuksia ja välttämään niin pitkälle kuin mahdollista taloudellisten, teknisten ja henkilöstöresurssien tuhlaaminen. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti sairaalahoidon käsite on määriteltävä objektiivisesti, ja ennakkolupajärjestelmän on oltava yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden oikeasuhteinen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–-57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 61 Johdanto-osan 56 kappale
(56) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklassa säädetään olosuhteista, joissa kansallinen toimivaltainen viranomainen ei voi evätä kyseisen artiklan nojalla haettua lupaa. Jäsenvaltiot eivät voi evätä lupaa, jos sairaalahoito kuuluu kyseisen jäsenvaltion alueella sen sosiaaliturvan piiriin ja jos samanlaista tai tehokkuudeltaan samantasoista hoitoa ei voi saada ajoissa kyseisen jäsenvaltion alueella sosiaaliturvajärjestelmän mukaisin edellytyksin. Hyväksyttävää aikaa koskevaa edellytystä on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti arvioitava kaikkien niiden olosuhteiden perusteella, jotka ovat luonteenomaisia kullekin konkreettiselle tapaukselle ottaen asianmukaisesti huomioon sekä potilaan lääketieteellisen tilanteen luvan hakemisen ajankohtana että sen aikaisemmat vaiheet ja sairauden todennäköisen etenemisen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 62 Johdanto-osan 57 kappale
(57) Toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset eivät saisi olla pienempiä kuin niiden omilla alueilla annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset. Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti luvan puuttuessa hoidon korvaaminen valtion, jossa henkilö on vakuutettu, korvaustaulukon perusteella ei vaikuttaisi merkittävästi sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukseen. Jos lupa on myönnetty, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan puitteissa esitettyjen kulujen korvaaminen suoritetaan hoidon antaneen jäsenvaltion korvaustaulukoiden mukaan. Jos kulujen kattamisen taso on kuitenkin alhaisempi kuin se, johon potilaalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut saman hoidon jäsenvaltiossa, jossa hän on vakuutettu, korvaavan jäsenvaltion on täydennettävä korvausta siihen määrään asti, jota se olisi soveltanut kyseiseen tapaukseen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 63 Johdanto-osan 58 kappale
(58) Kun on kyse työntekijöiden tilapäisestä lähettämisestä osana palvelujen tarjoamista muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperäjäsenvaltiossa, olisi pyrittävä selkiyttämään alkuperäjäsenvaltion ja tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion asemaa ja tehtävien jakoa sekä tällä tavoin helpottamaan palvelujen vapaata liikkuvuutta. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole käsitellä varsinaisia työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Tehtävien jakamisella sekä alkuperäjäsenvaltion ja tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion yhteistyömuotojen määrittelyllä helpotetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumista erityisesti siten, että tiettyjä suhteettomia hallintomenettelyjä poistetaan ja samalla parannetaan työolojen ja ‑ehtojen noudattamisen valvontaa direktiivin 96/71/EY mukaisesti.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poisto on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 64 Johdanto-osan 59 kappale
(59) Jotta vältetään syrjivät tai suhteettomat hallinnolliset muodollisuudet, jotka ovat erityisen haitallisia pk-yrityksille, olisi tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota kiellettävä asettamasta tilapäisen siirron edellytykseksi vaatimuksia, kuten velvoitetta hakea viranomaislupaa. Samoin olisi kiellettävä velvoite, jonka mukaan asiasta on tehtävä ilmoituslähettämisen kohdejäsenvaltion viranomaisille. Tällainen velvoite voidaan kuitenkin säilyttää 31 päivään joulukuuta 2008 asti siltä osin kuin on kyse direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitetusta rakennusalan toiminnasta. Tältä osin direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä kansallisten asiantuntijoiden ryhmä työskentelee jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi ja tarkastusten helpottamiseksi. Kuitenkin siltä osin kuin on kyse muista työoloista ja -ehdoista kuin direktiivissä 96/71/EY tarkoitetuista, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion ei pitäisi voida direktiivissä säädetyn palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen nojalla kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen palveluntarjoajaan.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 65 Johdanto-osan 60 kappale
(60) Palvelujen vapaa liikkuvuus käsittää palveluntarjoajan oikeuden siirtää tilapäisesti henkilöstöään, vaikka olisi kyse muiden kuin EU-maiden kansalaisista, jotka ovat kolmannen maan kansalaisen asemassa laillisesti sijoittautuneet alkuperäjäsenvaltioon ja ovat siellä vakinaisessa työsuhteessa. On tarpeen asettaa alkuperäjäsenvaltiolle velvollisuus varmistaa, että työntekijänä tilapäisesti lähetetty kolmannen maan kansalainen täyttää alkuperäjäsenvaltion lainsäädännön mukaiset asuinpaikkaa ja vakinaista työsuhdetta koskevat vaatimukset myös sosiaaliturvan alalla. On syytä säätää, ettei kohdejäsenvaltio puolestaan voi suorittaa työntekijään tai palveluntarjoajaan kohdistuvia ennakkotarkastuksia, erikseen määriteltyjä tapauksia lukuun ottamatta, etenkään maahantuloa tai oleskelua koskevien lupien tai työluvan osalta eikä määrätä tiettyjä velvoitteita, kuten toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta koskevaa velvoitetta tai velvoitetta aiemmasta työpaikasta palveluntarjoajan alkuperäjäsenvaltiossa.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 66 Johdanto-osan 61 kappale
(61) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi, 14 päivänä toukokuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 859/2003 tultua voimaan kolmansien maiden kansalaiset kuuluvat yhteistyöjärjestelmän piiriin, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla, ja kyseisessä asetuksessa annetaan sovellettavat säännöt maasta, jonka sosiaaliturvajärjestelmään työntekijä kuuluu.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 67 Johdanto-osan 63 a kappale (uusi)
	(63 a) Vakuutus tai vakuus on sovitettava riskin luonteeseen ja laajuuteen, mikä merkitsee sitä, että palveluntarjoajat tarvitsevat rajat ylittävää vakuutussuojaa vain, jos he todella tarjoavat palveluita muissa jäsenvaltioissa. Palveluntarjoajien ja vakuutusyhtiöiden pitää säilyttää tarvittava joustavuus voidakseen neuvotella juuri riskin luonteeseen ja laajuuteen sovitettuja vakuutussopimuksia. Lisäksi jäsenvaltioiden ei pidä velvoittaa vakuutusyhtiöitä myöntämään pakollisia vakuutuksia.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen direktiivin 27 artiklassa säädettyjen uusien järjestelyjen kanssa.
Tarkistus 68 Johdanto-osan 66 a kappale (uusi)
	(66 a) Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edellytyksenä on toimiva sähköinen tietojärjestelmä, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat helposti tunnistaa vastaavat keskustelukumppaninsa muissa jäsenvaltioissa ja kommunikoida tehokkaasti.
Perustelu
Komission ehdotus perustuu olettamukseen, että ainoastaan kotijäsenvaltion tulisi olla vastuussa palveluntarjoajan valvomisesta. Tällaisessa olettamuksessa ei huomioida hallinnollisen valvonnan tarvetta. Tämän vuoksi on tarpeen luoda hallinnollisen yhteistyön järjestelmä 34–37 artiklan a kohdan (uusi) mukaisesti määrittäen kotijäsenvaltion ja kohdejäsenvaltion tehtävät sekä tehokkaan hallinnollisen yhteistyön mekanismit. Jäsenvaltioita tulisi tämän osalta valvoa säännöllisesti, ja komissiolla tulisi olla velvollisuus nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa sellaisia jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät noudata näitä määräyksiä.
Tarkistus 69 Johdanto-osan 66 b kappale (uusi)
	(66 b) Hallinnollinen yhteistyö on olennaisen tärkeää palvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Jäsenvaltioiden yhteistyön puute johtaa palveluntarjoajiin sovellettavien sääntöjen nopeaan lisääntymiseen tai rajatylittävän toiminnan tarkastusten päällekkäisyyteen, ja epärehelliset kauppiaat voivat myös käyttää sitä hyväkseen välttääkseen valvontaa tai kiertääkseen palveluihin sovellettavia kansallisia sääntöjä. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää säätää jäsenvaltioille selvät, oikeudellisesti sitovat velvoitteet tehokasta yhteistyötä varten.
Perustelu
Komission ehdotus perustuu olettamukseen, että ainoastaan kotijäsenvaltion tulisi olla vastuussa palveluntarjoajan valvomisesta. Tällaisessa olettamuksessa ei huomioida hallinnollisen valvonnan tarvetta. Tämän vuoksi on tarpeen luoda hallinnollisen yhteistyön järjestelmä 34–37 artiklan a kohdan (uusi) mukaisesti määrittäen kotijäsenvaltion ja kohdejäsenvaltion tehtävät sekä tehokkaan hallinnollisen yhteistyön mekanismit. Jäsenvaltioita tulisi tämän osalta valvoa säännöllisesti ja komissiolla tulisi olla velvollisuus nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa sellaisia jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät noudata näitä määräyksiä.
Tarkistus 70 Johdanto-osan 67 kappale
(67) On aiheellista säätää, että jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sidosryhmiä laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joiden tavoitteena on erityisesti palvelujen laadun parantaminen ja joissa otetaan huomioon kunkin ammatin erityispiirteet. Käytännesääntöjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia ja täytettävä erityisesti kilpailulainsäädännön vaatimukset.	(67) On aiheellista säätää, että jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sidosryhmiä laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joiden tavoitteena on erityisesti palvelujen laadun parantaminen ja joissa otetaan huomioon kunkin ammatin erityispiirteet. Käytännesääntöjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia ja täytettävä erityisesti kilpailulainsäädännön vaatimukset. Ne eivät saa olla ristiriidassa jäsenvaltioiden oikeudellisesti sitovien ammattialasääntöjen kanssa.
Perustelu
On todettava selvästi, että joissakin jäsenvaltioissa osaa ammattialasäännöistä säännellään lailla ja että käytännesäännöt eivät voi korvata näitä säännöksiä tai peräti mennä niiden edelle.
Tarkistus 71 Johdanto-osan 67 a kappale (uusi)
	(67 a) Jäsenvaltioiden olisi kannustettava yhteisön tason käytännesääntöjen laatimista ammattialajärjestöille, ammatillisille järjestöille ja elimille. Näihin käytännesääntöihin olisi sisällytettävä kunkin ammatin erityispiirteiden mukaisesti säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän säännöt sekä säänneltyjen ammattien ammattietiikkaa koskevat säännöt, joiden tavoitteena on taata erityisesti riippumattomuus, puolueettomuus ja ammatillinen salassapitovelvollisuus. Lisäksi käytännesääntöihin olisi sisällytettävä kiinteistönvälittäjien toimintaa ohjaavat ehdot. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen ammattialajärjestöjä ja ammatillisia järjestöjä tai vastaavia elimiä panemaan yhteisön tasolla hyväksytyt käytännesäännöt täytäntöön kansallisella tasolla.
(Ks. 39 artiklan tarkistus)
Tarkistus 72 1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta niin, että samalla taataan palvelujen korkea laatu.
	2. Tätä direktiiviä ei sovelleta yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen vapauttamiseen eikä tällaisia palveluja tarjoavien julkisoikeudellisten laitosten yksityistämiseen. Tämä direktiivi ei myöskään rajoita kilpailua ja tukia koskevia yhteisön säännöksiä.
	3. Tämä direktiivi ei vaikuta toimiin, joita yhteisössä tai jäsenvaltioissa toteutetaan kulttuurisen tai kielellisen monimuotoisuuden tai tiedotusvälineiden moniarvoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi.
	4. Tämä direktiivi ei rajoita työoikeuden ja erityisesti työmarkkinaosapuolten suhteita koskevien säännösten soveltamista, oikeus ammattiyhdistystoimintaan ja työehtosopimukset mukaan lukien. Tämä direktiivi ei vaikuta kulloisenkin kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseen.
Tarkistus 73 2 artiklan 2 kohdan -a alakohta (uusi)
	-a) yleishyödylliset palvelut sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määritelleet;
Tarkistus 74 2 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) rahoituspalvelut, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa;	a) palvelut, jotka koskevat pankki-, luotonanto- ja vakuutustoimintaa, ammattieläkkeitä tai yksilöllisiä eläkkeitä, sijoituksia tai maksuja, ja yleisemmin luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY liitteessä I luetellut palvelut¹;
	^{______________________} ¹ EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/69/EY (EUVL L 125, 28.4.2004, s. 44).
Tarkistus 75 2 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY29, 2002/20/EY30, 2002/21/EY31, 2002/22/EY32 ja 2002/58/EY33 säänneltyjen seikkojen osalta;	b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY29, 2002/20/EY30, 2002/21/EY31, 2002/22/EY32 ja 2002/58/EY33 mainittujen ja säänneltyjen seikkojen osalta;
Tarkistus 76 2 artiklan 2 kohdan c alakohta
c) kuljetuspalvelut siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvissa muissa yhteisön säädöksissä.	c) kuljetuspalvelut siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvissa muissa yhteisön säädöksissä rahakuljetuksia ja vainajien kuljetuksia lukuun ottamatta.
Tarkistus 77 2 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) oikeudelliset palvelut siltä osin kuin niitä säännellään muissa yhteisön säädöksissä, mukaan lukien 22 päivänä maaliskuuta 1977 annettu neuvoston direktiivi 77/249/ETY asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta¹ sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 16. helmikuuta 1998 annettu direktiivi 98/5/EY asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu².
	_______________ ¹ EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
	² EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
Perustelu
Sen varmistamiseksi, että EU:ssa toimivien lakimiesten säännöstöä sovelletaan ja että se ei vaikuta ristiriitaisesti tämän direktiivin säännöksiin.
Tarkistus 78 2 artikla 2 kohdan c b alakohta (uusi)
	c b) terveydenhuoltopalvelut riippumatta siitä, tuotetaanko ne terveydenhuoltolaitoksissa, miten ne on organisoitu tai rahoitettu kansallisesti ja ovatko ne julkisia vai yksityisiä;
Tarkistus 79 2 artikla n2 kohdan c c alakohta (uusi)
	c c) audiovisuaaliset palvelut niiden tuotanto-, lähetys- ja levitystavasta riippumatta, mukaan lukien ääniradiolähetykset ja elokuvanäytännöt;
Tarkistus 80 2 artikla 2 kohdan c d alakohta (uusi)
	c d) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajaiset, kasinot ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;
Tarkistus 81 2 artikla 2 kohdan c e alakohta (uusi)
	c e) ammatit ja toiminnot, jotka liittyvät pysyvästi tai satunnaisesti julkisen vallan käyttöön jäsenvaltiossa, ja erityisesti notaarit;
Tarkistus 82 2 artikla 3 kohta
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14 ja 16 artiklaa siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä.	3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin.
Tarkistus 83 3 artikla
Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännöksiä noudattaen niitä perustamissopimuksen määräyksiä, joilla säännellään sijoittautumisoikeutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	1. Jos tämän direktiivin säännökset ovat ristiriidassa palvelutoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen yksittäisiä näkökohtia erityisaloilla tai -ammateissa säätelevien muiden yhteisön sääntöjen kanssa, jälkimmäisillä on etusija ja niitä sovelletaan kyseisiin erityisaloihin ja ‑ammatteihin. Näitä sääntöjä ovat erityisesti:
	a) palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY¹;
	b) sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1408/71²;
	c) televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY³;
	d) ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi …/…/EY.
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	2. Tänä direktiivi ei rajoita kansainvälisen yksityisoikeuden ja erityisesti sopimusvelvoitteita ja sopimuksenulkoisia velvoitteita koskevan kansainvälisen yksityisoikeuden soveltamista (Rooma I ja Rooma II).
	_______________ ¹ EYVL L 18, 21.1.19097, s. 1.
	² EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 61/2004 (EUVL L 100, 6.4.2004, s. 1).
	³ EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
Tarkistus 84 4 artiklan 1 kohta
1. ’palvelulla’ itsenäisenä ammatinharjoittajana suorittamaa perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, josta saadaan taloudellinen vastike;	1. ’palvelulla’ itsenäisen ammatinharjoittajan suorittamaa perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, josta saadaan yleensä korvaus, joka on kyseisen suoritteen taloudellinen vastike ja jonka palvelun tarjoaja ja vastaanottaja yleensä määrittävät keskenään;
Tarkistus 85 4 artikla n 1 a kohta (uusi)
	1 a. 'julkisen palvelun velvoitteilla' erityisiä vaatimuksia, joita julkiset viranomaiset asettavat palveluntarjoajalle varmistaakseen, että tietyt julkisen edun mukaiset tavoitteet täyttyvät;
Tarkistus 86 4 artiklan 1 b kohta (uusi)
	1 b. ‘yleistä taloudellista etua koskevilla palveluilla’ palveluja, jotka jäsenvaltio sellaisiksi hyväksyy ja joiden tarjoajalta kyseinen jäsenvaltio on edellyttänyt erityisiä julkisen palvelun velvoitteita tiettyjen julkisen edun tavoitteiden täyttämiseksi;
Tarkistus 87 4 artiklan 2 kohta
2. ’palveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tai tuottaa palvelun;	2. ’palveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sijoittautunutta oikeushenkilöä, joka tarjoaa tai tuottaa palvelun;
Tarkistus 88 4 artiklan 3 kohta
3. ’vastaanottajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai haluaa käyttää palvelua elinkeinotoiminnassaan tai muusta syystä;	3. ’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai jäsenvaltioon sijoittautunutta oikeushenkilöä, joka käyttää tai haluaa käyttää palvelua elinkeinotoiminnassaan tai muusta syystä;
Tarkistus 89 4 artiklan 5 kohta
5. ’toimipaikalla’ paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan palveluntarjoajan kiinteästä toimipaikasta käsin ja toistaiseksi;	5. ’toimipaikalla’ paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa harjoitetaan määrittelemättömän ajanjakson ajan ja palveluntarjoajan kiinteän toimipisteen kautta ja jolla on asianmukainen infrastruktuuri, josta tosiasiallinen palveluntarjonta tapahtuu;
Tarkistus 90 4 artiklan 7 kohta
7. ’vaatimuksella’ velvoitetta, kieltoa, ehtoa tai rajoitusta, joka sisältyy jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin tai johtuu oikeus- tai viranomaiskäytännöstä, ammattialasäännöistä tai ammatillisten järjestöjen tai organisaatioiden yhteisistä säännöistä, jotka ne ovat vahvistaneet itsemääräämisoikeutensa puitteissa;	7. ’vaatimuksella’ velvoitetta, kieltoa, ehtoa tai rajoitusta, joka sisältyy jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin tai johtuu oikeus- tai viranomaiskäytännöstä, ammattialasäännöistä tai ammatillisten järjestöjen tai organisaatioiden yhteisistä säännöistä, jotka ne ovat vahvistaneet itsemääräämisoikeutensa puitteissa; työehtosopimuksissa vahvistettuja normeja ei katsota tässä direktiivissä tarkoitetuiksi vaatimuksiksi;
Tarkistus 91 4 artiklan 7 a kohta (uusi)
	7 a. 'yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä' muun muassa seuraavia syitä: yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden ja kansanterveyden suojeleminen, kuluttajansuoja, palveluiden käyttäjien, työntekijöiden ja ympäristön, kaupunkiympäristö mukaan lukien, suojeleminen, eläinten terveys, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen, kansallisen historiallisen ja taideperinnön vaaliminen tai sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteiden turvaaminen.
Tarkistus 92 4 artiklan 8 kohta
8. ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion elintä tai laitosta, jolla on oikeus valvoa tai säännellä palvelutoimintaa, kuten hallintoviranomaiset, ammattiala- ja ammatilliset järjestöt sekä organisaatiot, jotka itsemääräämisoikeutensa puitteissa säätelevät yhteisesti palvelutoiminnan aloittamista tai harjoittamista;	8. ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion elintä tai laitosta, jolla on oikeus valvoa tai säännellä palvelutoimintaa, kuten hallintoviranomaiset, julkiset laitokset, ammattiala- ja ammatilliset järjestöt sekä organisaatiot, jotka itsemääräämisoikeutensa puitteissa säätelevät yhteisesti palvelutoiminnan aloittamista tai harjoittamista;
Tarkistus 93 4 artiklan 9 kohta
9. ’yhteensovitetulla alalla’ vaatimuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen;	Poistetaan.
Tarkistus 94 4 artiklan 10 kohta
10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan antaa ainoastaan sairaanhoitolaitoksessa ja joka periaatteessa edellyttää hoitoa saavan henkilön majoittumista laitokseen; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;	Poistetaan.
Tarkistus 95 4 artiklan 11 kohta
11. ’kohdejäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka alueelle palveluntarjoaja lähettää työntekijän suorittamaan palvelun;	11. ’kohdejäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa palvelun tarjoaa ja toteuttaa rajat ylittävällä tavalla ilman sijoittautumisvaatimusta palveluntarjoaja, jolla on toimipaikka jossakin muussa jäsenvaltiossa;
Tarkistus 96 4 artiklan 11 a kohta (uusi)
	11 a. 'työntekijällä' fyysistä henkilöä, jota kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja/tai siinä jäsenvaltiossa, jossa palveluja tuotetaan, vakiintuneen käytännön mukaisesti on pidettävä työntekijänä;
Perustelu
Työntekijän määritelmän lisääminen on perusteltua siitä syystä, että sen jäsenvaltion, jossa työ suoritetaan, olisi määritettävä, ketä pidetään työntekijänä.
Tarkistus 97 4 artiklan 12 kohta
12. ’vakinaisella työsuhteella’ työntekijän ansiotoimintaa, jota harjoitetaan palveluntarjoajan alkuperäjäsenvaltion kansallisten määräysten mukaan;	Poistetaan.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan direktiivin 4 artiklan 10, 11 ja 12 kohdan poistaminen tapahtuu yhdenmukaisesti 23, 24 ja 25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 98 4 artiklan 13 kohta
13. ’säännellyllä ammatilla’ ammattitoimintaa tai niiden kokonaisuutta, joiden aloittamiselta, harjoittamiselta tai joltakin harjoittamismuodolta edellytetään suoraan tai epäsuorasti tiettyä laissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä säädettyä ammattipätevyyttä;	13. ’säännellyllä ammatilla’ ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../... 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ammattitoimintaa tai niiden kokonaisuutta;
Tarkistus 99 II luvun otsikko ja I jakson otsikko
II luku	II luku
Palveluntarjoajien sijoittautumisvapaus
1 JAKSO
Hallinnollinen yksinkertaistaminen	Hallinnollinen yksinkertaistaminen
Perustelu
Hallinnollisen yksinkertaistamisen on ulotuttava palveluntarjoajien sijoittautumisvapauden lisäksi myös palveluiden tarjoamisen vapauteen. Komission ehdotuksen rakennetta on muutettu, jotta 5–8 artiklaa voitaisiin soveltaa molempiin perusvapauksiin.
Tarkistus 100 5 artikla
1. Jäsenvaltioiden on yksinkertaistettava menettelyjä ja muodollisuuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen.	1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja tarpeen vaatiessa yksinkertaistettava menettelyjä ja muodollisuuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen, jos kyseessä on este markkinoille pääsylle.
	1 a. Tämän kohdan säännökset koskevat ainoastaan rajatylittävää toimintaa.
	1 b. Jäsenvaltiot yhteistyössä komission kanssa ottavat tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan käyttöön yhtenäistetyt eurooppalaiset lomakkeet. Kyseiset lomakkeet vastaavat sijoittautumista koskevia todistuksia ja muita asiakirjoja, joilla osoitetaan, että vaatimukset on täytetty kohdejäsenvaltiossa.
2. Kun jäsenvaltiot pyytävät palveluntarjoajaa tai vastaanottajaa toimittamaan vaatimuksen noudattamista osoittavan sertifikaatin, todistuksen tai muun asiakirjan, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki toisen jäsenvaltion asiakirjat, joilla on vastaava merkitys tai joista seuraa, että kyseinen vaatimus on täytetty. Ne pidättäytyvät vaatimasta toisen jäsenvaltion asiakirjoja alkuperäisinä, oikeaksi todistettuna kopiona tai virallisena käännöksenä, ellei muissa yhteisön säädöksissä toisin säädetä tai ellei yleisen edun mukainen pakottava syy ole objektiivinen peruste tekemään poikkeusta.	2. Kun jäsenvaltiot pyytävät palveluntarjoajaa tai vastaanottajaa toimittamaan vaatimuksen noudattamista osoittavan sertifikaatin, todistuksen tai muun asiakirjan, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki toisen jäsenvaltion asiakirjat, joilla on vastaava merkitys tai joista seuraa, että kyseinen vaatimus on täytetty. Ne pidättäytyvät vaatimasta toisen jäsenvaltion asiakirjoja alkuperäisinä, oikeaksi todistettuna kopiona tai virallisena käännöksenä, ellei muissa yhteisön säädöksissä toisin säädetä tai ellei yleisen edun mukainen pakottava syy ole objektiivinen peruste tekemään poikkeusta. mukaan lukien yleinen järjestys ja turvallisuus. Nämä säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vaatia oikeiksi todistettuja asiakirjoja omalla virallisella kielellään.
3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY34 46 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY35 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.	3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta asiakirjoihin, jotka mainitaan ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 50 artiklassa, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta¹annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston 31 päivänä maaliskuuta 2004 antaman direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 3 kohdassa, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston 16 päivänä helmikuuta 1998 antaman direktiivin 98/5/EY² 3 artiklan 2 kohdassa, neuvoston direktiivin 68/151/ETY muuttamisesta yhtiömuodoltaan tietynlaisia yhtiöitä koskevien julkistamisvaatimusten osalta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston 15 päivänä heinäkuuta 2003 antamassa direktiivissä 2003/58/EY ³tai toisen valtion lakien alaisen tietynlaisen yhtiön jäsenvaltiossa perustamiin haarakonttoreihin liittyvistä ilmoitusvaatimuksista annetussa neuvoston 21 päivänä joulukuuta 1989 antamassa yhdennessätoista direktiivissä 89/666/ETY⁴.
	^{____________________} ¹EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
	²EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
	³EYVL L 221, 4.9.2003, s. 13.
	⁴EYVL L 395, 30.12.1986, s. 36.
Tarkistus 101 6 artiklan johdantokappale
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 palveluntarjoaja pystyy hoitamaan yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’ seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään ...* palveluntarjoaja pystyy hoitamaan tämän luvun ja II a luvun säännösten mukaisesti yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’ seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:
	*Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 102 6 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Jos jäsenvaltiossa edellytetään muodollista kirjoittautumista, asianosaisen jäsenvaltion on varmistettava, että viimeistään ...* palveluntarjoaja pystyy hoitamaan muodollisen kirjoittautumisen keskitettyyn asiointipisteeseen sähköistä välinettä käyttäen, edellyttäen että kirjoittautuminen ei millään tavoin viivästytä tai vaikeuta kyseisten palvelujen tarjoamista eikä aiheuta lisäkustannuksia palveluntarjoajalle.
	*Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 103 6 artiklan 1 b kohta (uusi)
	1 b. Komissio sovittaa keskitettyjen asiointipisteiden toiminnan yhteen perustamalla Euroopan tason keskitetyn asiointipisteen.
Tarkistus 104 6 artiklan 1 c kohta (uusi)
	1 c. Keskitetyn asiointipisteen perustaminen ei vaikuta viranomaisten tehtävien ja toimivallan jakoon kansallisissa järjestelmissä.
Tarkistus 105 7 artiklan 1 kohdan d alakohta
d) muutoksenhakukeinot toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien tai vastaanottajien välisissä, palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä, tai palveluntarjoajien välisissä riita-asioissa;	d) yleisesti käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien tai vastaanottajien välisissä, palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä, tai palveluntarjoajien välisissä riita-asioissa;
Tarkistus 106 7 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat pyytäessään toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja, kuten tietoja siitä, miten 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat pyytäessään toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja, kuten tietoja siitä, miten 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan. Tällaisiin neuvoihin on tarvittaessa sisällyttävä selkeä ohjeistus. Tiedot on annettava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.
Tarkistus 107 7 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja neuvonta annetaan selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja neuvonta annetaan selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla muun muassa etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.
Tarkistus 108 7 artiklan 5 kohta
5. Jäsenvaltioiden on pantava 1–4 kohta täytäntöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.	5. Jäsenvaltioiden on pantava 1–4 kohta täytäntöön viimeistään ...*.
	*Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 109 7 artiklan 6 kohta
6. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen keskitettyjä asiointipisteitä antamaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja muilla yhteisön kielillä.	6. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen keskitettyjä asiointipisteitä antamaan tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja muilla yhteisön kielillä siinä määrin kuin tämä on niiden eri kieliä koskevan lainsäädännön mukaista.
Tarkistus 110 7 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a. Toimivaltaisten viranomaisten velvoite auttaa palveluiden tarjoajia ja vastaanottajia ei edellytä, että viranomaiset antavat oikeudellista apua yksittäisissä tapauksissa, vaan se koskee pelkästään yleisiä tietoja siitä, miten vaatimuksia tavallisesti tulkitaan tai sovelletaan.
Tarkistus 111 8 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta etäältä tai sähköisesti keskitetyssä asiointipisteessä ja toimivaltaisten viranomaisten luona.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään ...* palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta muun muassa etäältä tai sähköisesti keskitetyssä asiointipisteessä ja toimivaltaisten viranomaisten luona.
2. Edellä 1 kohdassa ei tarkoiteta palvelun tuottamispaikalla tehtäviä tai palveluntarjoajan käyttämiä laitteita tai palveluntarjoajan fyysisten valmiuksien tarkastamista.	2. Edellä 1 kohdassa ei tarkoiteta palvelun tuottamispaikalla tehtäviä tai palveluntarjoajan käyttämiä laitteita tai palveluntarjoajan fyysisten valmiuksien tarkastamista. Edellä 1 kohtaa ei myöskään sovelleta alkuperäisasiakirjojen esittämistä koskeviin vaatimuksiin 5 artiklan mukaisesti. Edellä 1 kohtaa ei myöskään sovelleta menettelyihin, jotka yleisen edun mukaisin pakottavin syin edellyttävät hakijan fyysistä läsnäoloa.
3. Komissio antaa 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 1 kohtaa koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt tietojärjestelmien keskinäisen toimivuuden ja sähköisten menettelyjen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden välillä.	3. Komissio takaa tietojärjestelmien keskinäisen toimivuuden ja sähköisten menettelyjen käytön edistämisen jäsenvaltioiden välillä. Tällöin sovelletaan 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.
	* Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 112 II a luku (uusi)
	II a luku
	Palveluntarjoajien sijoittautumisvapaus
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen II lukua koskevan tarkistuksen kanssa. Direktiivin 5–8 artiklaa on sovellettava molempiin perusvapauksiin. Näin palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta koskeva luku kattaa vain lupajärjestelmät (9–13 artikla), josta tulee 1 jakso, ja kielletyt tai arvioitavat vaatimukset (14–15 artikla), josta tulee 2 jakso.
Tarkistus 113 2 jakso
2 jakso	1 jakso
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen II lukua koskevan tarkistuksen kanssa. Direktiivin 5–8 artiklaa on sovellettava molempiin perusvapauksiin. Näin palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta koskeva luku kattaa vain lupajärjestelmät (9–13 artikla), josta tulee 1 jakso, ja kielletyt tai arvioitavat vaatimukset (14–15 artikla), josta tulee 2 jakso.
Tarkistus 114 9 artiklan johdantokappale
1. Jäsenvaltiot voivat asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi lupajärjestelmän vain siinä tapauksessa, että seuraavat ehdot täyttyvät:	1. Jäsenvaltiot voivat asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi lupajärjestelmän, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Tarkistus 115 9 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) lupajärjestelmän tarve on objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein;	b) lupajärjestelmän tarve on perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein;
Tarkistus 116 9 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 41 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa lupajärjestelmänsä ja perustelevat niiden yhteensopivuuden 1 kohdan kanssa.	Poistetaan.
Tarkistus 117 9 artiklan 3 kohta
3. Tätä jaksoa ei sovelleta lupajärjestelmiin, joiden pakollisuudesta tai sallittavuudesta säädetään muissa yhteisön säädöksissä.	3. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta lupajärjestelmiin, joiden pakollisuudesta tai sallittavuudesta säädetään muissa yhteisön säädöksissä.
	Tätä kohtaa ei sovelleta lupajärjestelmien osa-alueisiin, joita säännellään muilla yhteisön välineillä.
Tarkistus 118 10 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;	b) perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;
Tarkistus 119 10 artiklan 2 kohdan f a alakohta (uusi)
	f a) avoimia ja saatavilla.
Tarkistus 120 10 artiklan 3 kohta
3. Uuden toimipaikan luvan myöntämisehdot eivät saa olla päällekkäisiä vastaavien tai päämäärältään olennaisilta osiltaan niihin verrattavissa olevien vaatimusten ja tarkastusten kanssa, joita palveluntarjoajaan jo sovelletaan toisessa tai samassa jäsenvaltiossa. Jäljempänä 35 artiklassa tarkoitetut asiointipisteet ja palveluntarjoaja avustavat toimivaltaista viranomaista toimittamalla tarvittavaa tietoa kyseisistä vaatimuksista.	3. Uuden toimipaikan luvan myöntämisehdot eivät saa olla päällekkäisiä vastaavien tai päämäärältään olennaisilta osiltaan niihin verrattavissa olevien vaatimusten ja tarkastusten kanssa, joita palveluntarjoajaan jo sovelletaan toisessa tai samassa jäsenvaltiossa. Jäljempänä 35 artiklassa tarkoitetut asiointipisteet ja palveluntarjoaja avustavat toimivaltaista viranomaista toimittamalla tarvittavaa tietoa kyseisistä vaatimuksista. Ehtojen vastaavuutta ja vertailtavuutta arvioitaessa on niiden tavoitteiden ja tarkoituksen lisäksi otettava huomioon myös niiden täytäntöönpanon vaikutus ja tehokkuus.
Tarkistus 121 10 artiklan 4 kohta
4. Luvan saatuaan palveluntarjoajan on voitava aloittaa tai harjoittaa palvelutoimintaa koko valtion alueella sekä perustaa toimipisteitä, tytärliikkeitä, sivuliikkeitä tai toimistoja, ellei kutakin sijoituspaikkaa koskeva erillinen lupa ole objektiivisesti perusteltu yleisen edun mukaisin pakottavin syin.	4. Luvan saatuaan palveluntarjoajan on voitava aloittaa tai harjoittaa palvelutoimintaa koko valtion alueella sekä perustaa toimipisteitä, tytärliikkeitä, sivuliikkeitä tai toimistoja, ellei kutakin sijoituspaikkaa koskeva erillinen lupa tai lupa, joka koskee vain jäsenvaltion tiettyä aluetta, ole perusteltu yleisen edun mukaisin pakottavin syin.
Tarkistus 122 10 artiklan 6 kohta
6. Toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti tekemät kielteiset päätökset tai muut vastaukset sekä luvan peruuttaminen on perusteltava erityisesti suhteessa tämän artiklan säännöksiin ja niihin on voitava hakea muutosta oikeusteitse.	6. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa lupa myönnetään, toimivaltaisten viranomaisten kaikki muut vastaukset, kielteinen päätös tai luvan peruuttaminen mukaan lukien, on perusteltava erityisesti suhteessa tämän artiklan säännöksiin ja niihin on voitava hakea muutosta oikeusteitse.
Tarkistus 123 10 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a. Tällä artiklalla ei kyseenalaisteta tällaisia lupia myöntävien jäsenvaltion paikallisten tai alueellisten viranomaisten välistä toimivallanjakoa.
Tarkistus 124 11 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) lupa uusitaan automaattisesti;	a) lupa uusitaan automaattisesti tai sen uusimisen ainoana edellytyksenä on vain vaatimusten jatkuva täyttäminen;
Tarkistus 125 11 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) saatavissa olevien lupien määrä on rajattu;	b) saatavissa olevien lupien määrä on rajattu yleisen edun mukaisin pakottavin syin;
Tarkistus 126 11 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) määräaikaisuus on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin.	c) määräaikaisuus on perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin.
Tarkistus 127 11 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on asetettava palveluntarjoajalle velvoite ilmoittaa 6 artiklassa tarkoitetulle keskitetylle asiointipisteelle kaikki tilannettaan koskevat muutokset, jotka ovat omiaan vaikuttamaan toimivaltaisen viranomaisen valvonnan tehokkuuteen, kuten sellaisten sivuliikkeiden perustaminen, joilla on lupajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, tai joiden seurauksena luvan myöntämisehdot eivät enää täyty tai jotka vaikuttavat vastaanottajan saatavilla olevien tietojen paikkansapitävyyteen.	3. Jäsenvaltioiden on asetettava palveluntarjoajalle velvoite ilmoittaa 6 artiklassa tarkoitetulle keskitetylle asiointipisteelle seuraavista muutoksista:
Tarkistus 128 11 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen peruuttaa lupa, etenkin tapauksissa, joissa luvan myöntämisehdot eivät enää täyty.
Tarkistus 129 12 artiklan 1 kohta
1. Kun yhteen toimintaan saatavilla olevien lupien määrä on rajattu luonnonvarojen vähäisyyden tai käytettävän tekniikan ominaisuuksien vuoksi, jäsenvaltioiden on sovellettava mahdollisten ehdokkaiden valintamenettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuuden ja avoimuuden noudattaminen, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen riittävän laajalti tiedoksi.	1. Kun yhteen toimintaan saatavilla olevien lupien määrä on rajattu luonnonvarojen vähäisyyden tai käytettävän tekniikan ominaisuuksien vuoksi, jäsenvaltioiden on sovellettava mahdollisten ehdokkaiden valintamenettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuuden ja avoimuuden noudattaminen, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen ja sen saattaminen päätökseen riittävän laajalti tiedoksi.
Tarkistus 130 12 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Jäsenvaltiot voivat valintamenettelyjään soveltaessaan ottaa huomioon kansanterveyttä, työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien terveyttä ja turvallisuutta, ympäristön suojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia sekä minkä tahansa sellaisen julkisen politiikan tavoitteen edistämisen, joka ei ole vastoin EY:n perustamissopimusta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 9 ja 10 artiklan soveltamiseen.
Perustelu
Silloin, kun palvelun tarjoamisella voi olla vaikutuksia kansanterveyteen, työterveyteen ja ‑turvallisuuteen, ympäristölle, jäsenvaltion kulttuuriperintöön tai mihin tahansa muuhun elintärkeään näkökohtaan, joka ei ole pelkästään kaupallinen, on järkevää, että jäsenvaltiot soveltavat muita kuin kaupallisia kriteereitä osana valintamenettelyään, edellyttäen kaikissa tapauksissa, että kriteerit ovat syrjimättömiä ja EY:n perustamissopimuksen mukaisia.
Tarkistus 131 13 artiklan 1 kohta
1. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on saatettava ennalta yleiseen tietoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.	1. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on saatettava ennalta yleiseen tietoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan asianosaisille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.
Tarkistus 132 13 artiklan 2 kohta
2. Lupamenettelyt ja -muodollisuudet eivät saa vaikeuttaa toiminnan aloittamista eivätkä tehdä palvelutoiminnasta mutkikkaampaa tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Ne on voitava käynnistää vaivatta ja niistä asianosaisille mahdollisesti aiheutuvien kulujen on oltava oikeasuhteisia lupamenettelyn kustannuksiin nähden.	2. Lupamenettelyt ja -muodollisuudet eivät saa vaikeuttaa toiminnan aloittamista eivätkä tehdä palvelutoiminnasta mutkikkaampaa tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Ne on voitava käynnistää vaivatta ja niistä asianosaisille mahdollisesti aiheutuvien kulujen on oltava oikeasuhteisia lupamenettelyn kustannuksiin nähden, eivätkä ne saa ylittää luvasta aiheutuvia kustannuksia.
Tarkistus 133 13 artiklan 3 kohta
3. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään mahdollisimman lyhyessä ajassa ja että joka tapauksessa ennalta yleiseen tietoon saatetussa kohtuullisessa vastausajassa.	3. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään mahdollisimman lyhyessä ajassa ja että joka tapauksessa ennalta yleiseen tietoon saatetussa kohtuullisessa vastausajassa. Vastausajan laskeminen alkaa vasta, kun kaikki asiakirjat on toimitettu.
Tarkistus 134 13 artiklan 4 kohta
4. Ellei vastausta ole saatu 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluttua, lupa on katsottava myönnetyksi. Määrättyjen toimien osalta voidaan kuitenkin säätää erityisjärjestelmästä, kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin.	4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat saavat vastauksen 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa.
Tarkistus 135 13 artiklan 5 kohta
5. Kaikista lupahakemuksista lähetetään vastaanottotodistus viipymättä. Vastaanottotodistuksesta on käytävä ilmi	5. Hakijan pyynnöstä lupahakemuksesta lähetetään vastaanottotodistus viipymättä. Vastaanottotodistuksesta on käytävä ilmi edellä 3 kohdassa tarkoitettu vastausaika.
a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu vastausaika;
b) muutoksenhakukeinot;
c) maininta siitä, että jos vastausta ei ole annettu säädetyssä määräajassa, lupa on katsottava myönnetyksi.
Tarkistus 136 13 artiklan 6 kohta
6. Jos hakemuksessa on puutteita tai jos se hylätään sen vuoksi, että menettelyjä tai muodollisuuksia ei ole noudatettu, asianosaisille on ilmoitettava viipymättä, että näiden on toimitettava lisäasiakirjoja.	6. Jos hakemuksessa on puutteita, asianosaisille on ilmoitettava viipymättä, että näiden on toimitettava lisäasiakirjoja ja että tämä saattaa vaikuttaa 3 kohdassa tarkoitettuun kohtuulliseen vastausaikaan.
Tarkistus 137 13 artiklan 16 a kohta (uusi)
	6 a. Jos hakemus hylätään sen vuoksi, että menettelyjä tai muodollisuuksia ei ole noudatettu, asianosaisille on ilmoitettava hylkäämisestä viipymättä.
Tarkistus 138 3 jakson otsikko
3 jakso	2 jakso
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen II lukua koskevan tarkistuksen kanssa. Direktiivin 5–8 artiklaa on sovellettava molempiin perusvapauksiin. Näin palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta koskeva luku kattaa vain lupajärjestelmät (9–13 artikla), josta tulee 1 jakso, ja kielletyt tai arvioitavat vaatimukset (14–15 artikla), josta tulee 2 jakso.
Tarkistus 139 14 artiklan 2 alakohta
2. kielto pitää toimipaikkaa useassa jäsenvaltiossa tai kirjoittautua usean jäsenvaltion rekisterin tai ammattialajärjestön jäseneksi;	2. kielto pitää toimipaikkaa useassa jäsenvaltiossa tai kielto kirjoittautua usean jäsenvaltion rekisterin tai ammattialajärjestön jäseneksi;
(kielellinen tarkistus)
Perustelu
Tarkistus koskee ainoastaan saksankielistä versiota. Sen tarkoituksena on selventää tekstiä ja yhdenmukaistaa sitä muiden kieliversioiden kanssa.
Tekstin muoto on kieliopillisesti monimerkityksinen. Sanalla "kielto" viitataan – kuten vertaus muihin kieliversioihin osoittaa – kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon. Kielellisesti sillä voidaan viitata myös pelkästään ensimmäiseen vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa vaatimusta, joka koskee kirjoittautumista ammattialajärjestöihin useassa jäsenvaltiossa, ei voitaisi hyväksyä. Tähän ei tiettävästi pyritä, ja se olisi myös ristiriidassa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan ehdotetun direktiivin 6 artiklan kanssa, sillä siinä säädetään (tilapäisestä) jäsenyydestä. Siksi uudelleenmuotoilu on tarpeen tekstin selventämiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi.
Tarkistus 140 14 artiklan 5 kohta
5. sellaisen taloudellisen testin tapauskohtainen käyttö, jossa luvan myöntämisen ehdoksi asetetaan taloudellisen tai markkinakysynnän osoittaminen, jossa arvioidaan toiminnan mahdolliset tai toteutuneet taloudelliset vaikutukset tai jossa arvioidaan toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman talousohjelman tavoitteiden kannalta;	5. sellaisen taloudellisen testin tapauskohtainen käyttö, jossa luvan myöntämisen ehdoksi asetetaan taloudellisen tai markkinakysynnän osoittaminen, jossa arvioidaan toiminnan mahdolliset tai toteutuneet taloudelliset vaikutukset tai jossa arvioidaan toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman talousohjelman tavoitteiden kannalta; tämä kielto ei koske suunnitteluvaatimuksia, joilla ei ole taloudellisia tarkoitusperiä vaan jotka johtuvat pakottavista yleistä etua koskevista syistä;
Tarkistus 141 14 artiklan 6 kohta
6. kilpailevien toimijoiden, myös neuvoa-antavissa elimissä, suora tai epäsuora vaikutusvalta lupien myöntämisessä tai muiden toimivaltaisten viranomaisten tekemissä päätöksissä, lukuun ottamatta ammattiala- ja ammatillisia järjestöjä tai laitoksia, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen asemassa;	6. kilpailevien toimijoiden, myös neuvoa-antavissa elimissä, suora tai epäsuora vaikutusvalta lupien myöntämisessä tai muiden toimivaltaisten viranomaisten tekemissä päätöksissä, lukuun ottamatta ammattiala- ja ammatillisia järjestöjä tai laitoksia, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen asemassa; tämä kielto ei koske sellaisten järjestöjen kuin kauppakamareiden tai työmarkkinaosapuolten kuulemista muista asioista kuin lupaa koskevista yksittäisistä hakemuksista;
Perustelut
Kauppakamareiden tai työmarkkinaosapuolten kuuleminen on monessa tapauksessa tarpeellinen menettely, jotta palveluiden tarjoaminen voidaan järjestää tehokkaasti.
Tarkistus 142 14 artiklan 7 kohta
7. velvoite asettaa vakuus tai osa siitä tai ottaa vakuutus kyseisen valtion alueelle sijoittautuneelta palveluntarjoajalta tai laitokselta;	7. velvoite asettaa vakuus tai osa siitä tai ottaa vakuutus kyseisen valtion alueelle sijoittautuneelta palveluntarjoajalta tai laitokselta. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vaatia rahoitustakuita sellaisenaan eikä (riippuen aina siitä, että noudatetaan kilpailun estämistä, rajoittamista ja häirintää sisämarkkinoilla koskevia periaatteita sekä kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa) sillä estetä 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltion vaatimusta, että vakuutus otetaan laitosten kautta laitoksista, joille se on myöntänyt erityis- tai yksinoikeudet, eikä se vaikuta vaatimuksiin, jotka koskevat osallistumista yhteiseen korvausrahastoon esimerkiksi ammatillisten elinten tai järjestöjen jäsenten osalta;
Perustelut
Jotta sallitaan tietyt olemassa olevat korvaus- tai takuurahastot ja ammatilliset vastuuvakuutusjärjestelmät, joita hoitavat ammatilliset elimet tai järjestöt tai jotka ovat valtion myöntämien erityisoikeuksien alaisia ja jotka noudattavat 27 artiklan mukaisia vaatimuksia toiminnan jatkamiseksi.
Tarkistus 143 14 artiklan 8 kohta
8. velvoite kirjoittautua tietyksi ajaksi kyseisen valtion alueella pidettäviin rekistereihin tai harjoittaa toimintaa tietyn ajan kyseisen valtion alueella.	8. velvoite kirjoittautua ennakkoon kyseisen valtion alueella pidettäviin rekistereihin tai harjoittaa toimintaa aikaisemmin kyseisen valtion alueella.
Perustelut
Jäsenvaltion oikeus vaatia rekisteröitymistä olisi pidettävä voimassa.
Tarkistus 144 15 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) palveluntarjoajalle asetetut vaatimukset tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta, kuten että tämän on oltava oikeushenkilö, henkilöyhtiö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pelkästään luonnollisten henkilöiden omistama yhtiö;	b) palveluntarjoajalle asetetut vaatimukset tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta;
Tarkistus 145 15 artiklan 2 kohdan c alakohta
c) osakepääoman omistamista koskevat vaatimukset, kuten tietylle toiminnalle asetettu vaatimus vähimmäispääomasta tai osakkeenomistajien, tai liikkeenjohdon erityistä ammatillista pätevyyttä koskeva vaatimus;	c) osakepääoman omistamista koskevat vaatimukset;
Tarkistus 146 15 artiklan 2 kohdan d alakohta
d) muut kuin ammatillista pätevyyttä koskevat tai muissa yhteisön säädöksissä asetetut vaatimukset, jolla määrätyn palvelutoiminnan aloittaminen varataan tietyille palveluntarjoajille toiminnan erityisluonteen vuoksi;	d) muut kuin ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin ../../EY II osastoon kuuluvia asioita koskevat tai muissa yhteisön säädöksissä asetetut vaatimukset, jolla määrätyn palvelutoiminnan aloittaminen varataan tietyille palveluntarjoajille toiminnan erityisluonteen vuoksi;
Tarkistus 147 15 artiklan 2 kohdan h alakohta
h) tappiolla myyntiä ja alennusmyyntien järjestämistä koskevat kiellot ja velvoitteet;	Poistetaan.
Tarkistus 148 15 artiklan 2 kohdan i alakohta
i) palvelunvälittäjälle asetetut vaatimukset pitää saatavilla tiettyjä muiden palveluntarjoajien toimittamia erityispalveluja;	Poistetaan.
Tarkistus 149 15 artiklan 3 kohdan b alakohta
b) välttämättömyys: vaatimukset ovat objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;	b) välttämättömyys: vaatimukset ovat perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;
Tarkistus 150 15 artiklan 5 kohta
5. Tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen jäsenvaltiot eivät saa asettaa 2 kohdassa tarkoitetun tyyppisiä uusia vaatimuksia, elleivät ne ole 3 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisia ja johdu uusista olosuhteista.	5. Edellä 1–4 kohtaa ei sovelleta yleisen taloudellisen edun mukaisten palveluiden ja sosiaalivakuutusjärjestelmien alalla pakolliset sairausvakuutusjärjestelmät mukaan lukien.
Tarkistus 151 15 artiklan 6 kohta
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle laissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevista uusista säännöksistä luonnosvaiheessa, jos niissä säädetään 5 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, sekä niihin liittyvistä perusteluista. Komissio saattaa mainitut säännökset muiden jäsenvaltioiden tietoon. Ilmoituksen tekeminen ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä kyseisiä säännöksiä.	Poistetaan.
Komissio tutkii kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, ovatko säännökset yhteensopivia yhteisön säännöstön kanssa, ja tekee tarvittaessa päätöksen, jossa kyseistä jäsenvaltiota kehotetaan jättämään ne hyväksymättä tai poistamaan ne.
Tarkistus 152 III luku, I jakso, otsikko
Alkuperämaaperiaate ja poikkeukset	Palvelujen tarjoamisen vapaus ja poikkeukset
(ks. luvun V tarkistus)
Tarkistus 153 16 artiklan otsikko
Alkuperämaaperiaate	Palvelujen tarjoamisen vapaus
(Sana "alkuperämaaperiaate" poistetaan kauttaaltaan komission tekstistä.)
Tarkistus 154 16 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajia koskevat yksinomaan yhteensovitettuun alaan liittyvät alkuperämaan kansalliset säännökset.	1. Jäsenvaltioiden on kunnioitettava palveluntarjoajien oikeutta tarjota palvelujaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa heillä on toimipaikka. Palveluntarjoajiin voidaan soveltaa ainoastaan sen jäsenvaltion määräyksiä, jossa heidän toimipaikkansa on, määräysten koskiessa palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista ja erityisesti vaatimuksia palveluntarjoajan sijoittautumisesta ja toiminnasta, palveluntarjoajan käyttäytymisestä, palvelun laadusta ja sisällöstä, standardeista ja sertifikaateista.
Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, ja erityisesti säännöksiä, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta.
Tarkistus 155 16 artikla 2 kohta
2. Alkuperämaa on vastuussa palveluntarjoajan ja tämän tuottamien palvelujen valvonnasta myös silloin, kun palveluntarjoaja tuottaa palveluja toisessa jäsenvaltiossa.	2. Tämä ei estä jäsenvaltiota, johon palveluntarjoaja siirtyy, saattamasta voimaan palvelutoiminnan harjoittamista koskevia erityisvaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella taikka kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi, jotta erityisriskejä voidaan ehkäistä paikalla, jossa palvelut tarjotaan.
Tarkistus 156 16 artiklan 3 kohdan johdantokappale
3. Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvistä syistä rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, eivätkä jäsenvaltiot voi asettaa etenkään seuraavia vaatimuksia:	3. Jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, eivätkä jäsenvaltiot voi asettaa etenkään seuraavia vaatimuksia:
Tarkistus 157 16 artiklan 3 kohdan b alakohta
b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön;	b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön, lukuun ottamatta tapauksia, joista on säädetty tässä direktiivissä tai yhteisön muussa lainsäädännössä;
Tarkistus 158 16 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Kohdejäsenvaltiolla on oltava oikeus ryhtyä [1 jakson] mukaisiin valvontatoimiin, jotka koskevat palvelujen tarjoamista 17 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Tarkistus 159 17 artiklan otsikko, johdanto-osa ja 1–4 kohta
Yleiset poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta	Yleiset poikkeukset
Edellä 16 artiklaa ei sovelleta:	Edellä 16 artiklaa ei sovelleta:
	1) toisessa jäsenvaltiossa tarjottaviin yleisen taloudellisen edun mukaisiin palveluihin:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY36 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin postipalveluihin;	a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY kattamiin postipalveluihin;
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY37 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön jakelupalveluihin;	b) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön siirto-, toimitus- ja jakelupalveluihin;
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY38 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun jakelupalveluihin;	c) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun siirto-, toimitus-, varastointi- ja jakelupalveluihin;
4) veden jakelupalveluihin;	d) veden toimitus- ja jakelupalveluihin sekä jätevesipalveluihin;
	e) jätteiden käsittelyä koskeviin palveluihin.
Tarkistus 160 17 artiklan 7 kohta
7) neuvoston direktiivin 77/249/ETY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan tekstiä niin, että se vastaa poikkeuksia 2 artiklan soveltamisalasta.
Tarkistus 161 17 artiklan 7 a kohta (uusi)
	7 a) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen;
Perustelut
Siirtymäajan poikkeus oikeudellisen perintätoiminnan aloittamisen osalta siirrettäisiin 18 artiklasta pysyväksi poikkeukseksi huolimatta siitä, että 40 artiklassa säädetyn mukaisesti pyydetään lisäämään yhdenmukaisuutta.
Tarkistus 162 17 artiklan 8 kohta
8) [ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun] direktiivin ../../EY [..] artiklan säännöksiin;	8) [ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun] direktiivin ../../EY [..] II osastossa säädettyihin ammattipätevyyden tunnustamista koskeviin asioihin, mukaan lukien vaatimukset jäsenvaltioissa, joissa palvelu tuotetaan ja jotka rajoittavat tietyn ammatin harjoittamista;
Perustelut
Jäsenvaltioiden on edelleen noudatettava sääntöjä, joilla varataan tietyt toiminnat tietyille ammateille, esimerkiksi oikeudellista neuvontaa koskeva juristien monopoli, eläinkokeet ja eläinlääkärit.
Tarkistus 163 17 artiklan 10 kohta
10) [Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin …/…/EY säännöksiin [, joilla muutetaan asetus (ETY) N:o 1612/68 sekä kumotaan] niiden jäsenvaltioiden, joihin edunsaajat siirtyvät, toimivaltaisten viranomaisten edunsaajille asettamista hallinnollisista muodollisuuksista [annetut direktiivit 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY];	10) hallinnollisiin muodollisuuksiin, jotka koskevat henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja heidän asuinpaikkaansa, ja [Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY¹ säännöksiin kohdejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten edunsaajille asettamista hallinnollisista muodollisuuksista;
	_______________ ¹ EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
Tarkistus 164 17 artiklan 11 kohta
11) kolmansien maiden kansalaisten tilapäisen lähettämisen tapauksessa jäsenvaltion, johon työntekijä lähetetään, vaatimaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävään viisumiin 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin;	11) kolmansien maiden kansalaisiin, jotka muuttavat toiseen jäsenvaltioon 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun palvelun tuottamiseksi;
Tarkistus 165 17 artiklan 12 kohta
12) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/93 3 ja 4 artiklan mukaiseen lupajärjestelmään;	12) jätteiden siirtojen osalta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/93, annettu 1 päivänä helmikuuta 1993, 3 ja 4 artiklan mukaiseen lupajärjestelmään, kun on kyse Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön tai Euroopan yhteisöstä tapahtuvan jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta¹;
	_______________ ¹ EYVL L 30, 6.2.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2557/2001 (EYVL L 349, 31.12.2001, s.1).
Tarkistus 166 17 artiklan 14 kohta
14) asiakirjoihin, jotka edellyttävät lain nojalla notaarin toimia;	Poistetaan.
Perustelut
Useat notaarien tuottamat palvelut tuotetaan sitovan oikeusperustan pohjalta ja siksi niitä ei voi pitää kilpailluilla markkinoilla tuotettuina.
Tarkistus 167 17 artiklan 16 kohta
16) palveluihin, joihin sovelletaan siinä jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy tuottamaan palveluaan, yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen liittyvin perustein asetettua täydellisen kiellon järjestelmää;	16) palveluihin, jotka siinä jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy tuottamaan palveluaan, ovat kiellettyjä, mikäli se on yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen liittyvistä syistä perusteltua;
Tarkistus 168 17 artiklan 17 kohta
17) jäsenvaltion, johon palveluntarjoaja siirtyy, erityisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät suoraan sen paikan erityispiirteisiin, jossa palvelu suoritetaan, ja joiden noudattaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi;	17) jäsenvaltion, johon palveluntarjoaja siirtyy, erityisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät suoraan sen paikan erityispiirteisiin, jossa palvelu suoritetaan, erityisriskeihin, joita palvelu aiheuttaa siinä paikassa, jossa palvelu suoritetaan, tai työterveyteen ja ‑turvallisuuteen, ja joiden noudattaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi;
Perustelu
Käsiteltävänä olevaan 17 artiklan 17 kohtaan esitetty tarkistus on perusteltavissa sillä, että poikkeus ei saisi vaikuttaa kansallisiin vaatimuksiin, jotka suoraan liittyvät riskeihin siinä paikassa, jossa palvelu suoritetaan, eikä työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien eikä muiden kansalaisten työterveyteen ja -turvallisuuteen. Työntekijöiden työturvallisuutta, työterveyttä ja työhygieniaa käsittelevät aiheet sisältyvät direktiiviin 96/71/EY. Nämä eivät kuitenkaan koske itsenäisiä ammatinharjoittajia eikä muita kansalaisia.
Tarkistus 169 17 artiklan 18 kohta
18) sairaalahoidon korvauksia koskevaan lupajärjestelmään;	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan tekstiä terveydenhoidon jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle koskevan tarkistuksen ja 23 artiklan poistamisen mukaisesti.
Tarkistus 170 17 artiklan 20 kohta
20) sopimuspuolten vapauteen valita sopimukseensa sovellettava lainsäädäntö;	20) kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiin, erityisesti niihin, jotka koskevat sopimusvelvoitteita ja muita kuin sopimusvelvoitteita, sopimusten muoto mukaan lukien;
Perustelut
Palveluntuottajan ja asiakkaan välisten sopimussuhteiden ei pitäisi olla tämän direktiivin aiheena. Palveludirektiivillä pyritään avaamaan markkinat, siviilioikeudella pyritään kahden osapuolen välisen kiistan tehokkaaseen selvittämiseen. Tässä direktiivissä säädetyllä alkuperämaaperiaatteen soveltamisella luotaisiin oikeudellista epävarmuutta kuluttajille ja yrityksille. Kansainvälinen yksityisoikeus muodostaa selvän järjestelmän, jolla määritellään sopimuksissa noudatettava lainsäädäntö. Ratkaisuna on se, että noudatetaan kuluttajan kansallista lainsäädäntöä kuluttajaa koskevissa sopimuksissa ja B2B-sopimusten tapauksessa jätetään lainvalinta sopimuspuolille. Viimeksi mainitussa tapauksessa oikeusvarmuutta voitaisiin myös saada aikaan soveltamalla aluksi toissijaisuuslauseketta, jossa määrätään, että selvän valintamahdollisuuden puuttuessa noudatetaan alkuperämaan lainsäädäntöä.
Sopimuksenulkoisen vastuun olisi myös oltava kansainvälisen yksityisoikeuden yleisten määräysten alainen. Kuitenkin alkuperämaan lakia olisi jossain määrin noudatettava mainonnassa ja vilpillisessä kilpailussa. Sisämarkkinapalvelut voidaan toteuttaa vain, jos palveluntarjoajia ei vaadita noudattamaan palveluita ja yritystietoja koskevaa 25 sääntösarjaa, joka perustuu samanlaisiin päätöksiin, mutta jotka poikkeavat laajasti yksityiskohtien suhteen. (Koska ei ollut mahdollista laajentaa äskettäin hyväksyttyä vilpillisiä kilpailukäytäntöjä koskevaa direktiiviä (B2B) kaupalliselle alalle, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kiirehditään myynninedistämistä sisämarkkinoilla koskevan direktiivin hyväksymistä tarkoituksena yhdenmukaistaa asiaankuuluvat lailliset määräykset.)
Tarkistus 171 17 artiklan 21 kohta
21) kuluttajan tekemiin palvelujen tuottamista koskeviin sopimuksiin siltä osin kuin niitä koskevia säännöksiä ei ole kokonaan yhdenmukaistettu yhteisön tasolla;	Poistetaan.
Perustelut
Palveluntuottajan ja asiakkaan välisten sopimussuhteiden ei pitäisi olla tämän direktiivin aiheena. Palveludirektiivillä pyritään avaamaan markkinat, siviilioikeudella pyritään kahden osapuolen välisen kiistan tehokkaaseen selvittämiseen. Tässä direktiivissä säädetyllä alkuperämaaperiaatteen soveltamisella luotaisiin oikeudellista epävarmuutta kuluttajille ja yrityksille. Kansainvälinen yksityisoikeus muodostaa selvän järjestelmän, jolla määritellään sopimuksissa noudatettava lainsäädäntö. Ratkaisuna on se, että noudatetaan kuluttajan kansallista lainsäädäntöä kuluttajaa koskevissa sopimuksissa ja B2B-sopimusten tapauksessa jätetään lainvalinta sopimuspuolille. Viimeksi mainitussa tapauksessa oikeusvarmuutta voitaisiin myös saada aikaan soveltamalla aluksi toissijaisuuslauseketta, jossa määrätään, että selvän valintamahdollisuuden puuttuessa noudatetaan alkuperämaan lainsäädäntöä.
Tarkistus 172 17 artiklan 22 kohta
22) sellaisten sopimusten muodolliseen pätevyyteen, joilla luodaan tai siirretään oikeuksia kiinteään omaisuuteen, siinä tapauksessa, että sopimuksiin sovelletaan muodollisia pakottavia vaatimuksia kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa;	Poistetaan.
Perustelut
Palveluntuottajan ja asiakkaan välisten sopimussuhteiden ei pitäisi olla tämän direktiivin aiheena. Palveludirektiivillä pyritään avaamaan markkinat, siviilioikeudella pyritään kahden osapuolen välisen kiistan tehokkaaseen selvittämiseen. Tässä direktiivissä säädetyllä alkuperämaaperiaatteen soveltamisella luotaisiin oikeudellista epävarmuutta kuluttajille ja yrityksille. Kansainvälinen yksityisoikeus muodostaa selvän järjestelmän, jolla määritellään sopimuksissa noudatettava lainsäädäntö. Ratkaisuna on se, että noudatetaan kuluttajan kansallista lainsäädäntöä kuluttajaa koskevissa sopimuksissa ja B2B-sopimusten tapauksessa jätetään lainvalinta sopimuspuolille. Viimeksi mainitussa tapauksessa oikeusvarmuutta voitaisiin myös saada aikaan soveltamalla aluksi toissijaisuuslauseketta, jossa määrätään, että selvän valintamahdollisuuden puuttuessa noudatetaan alkuperämaan lainsäädäntöä.
Tarkistus 173 17 artiklan 23 kohta
23) palveluntarjoajan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen, kun on kyse jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy, palveluntarjoajan toiminnan yhteydessä henkilölle sattuneesta tapaturmasta.	Poistetaan.
Perustelut
Sopimuksenulkoisen vastuun olisi myös oltava kansainvälisen yksityisoikeuden yleisten määräysten alainen. Kuitenkin alkuperämaan lakia olisi jossain määrin noudatettava mainonnassa ja vilpillisessä kilpailussa. Sisämarkkinapalvelut voidaan toteuttaa vain, jos palveluntarjoajia ei vaadita noudattamaan palveluita ja yritystietoja koskevaa 25 sääntösarjaa, joka perustuu samanlaisiin päätöksiin, mutta jotka poikkeavat laajasti yksityiskohtien suhteen. (Koska ei ollut mahdollista laajentaa äskettäin hyväksynyt vilpillisiä kilpailukäytäntöjä koskevaa direktiiviä (B2B) kaupalliselle alalle, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kiirehditään myynninedistämistä sisämarkkinoilla koskevan direktiivin hyväksymistä tarkoituksena yhdenmukaistaa asiaankuuluvat lailliset määräykset.)
Tarkistus 174 18 artikla
18 artikla	Poistetaan.
Siirtymäajan poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta
1. Edellä 16 artiklaa ei sovelleta siirtymäaikana:
a) varojen siirron toteutusta koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin;
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;
c) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen.
2. Tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei sovelleta, kun 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhdenmukaistamissäädökset tulevat sovellettaviksi, eikä sitä sovelleta joka tapauksessa 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen.
3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeusta ei enää sovelleta, kun on alettu soveltaa 40 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yhdenmukaistamissäädöstä.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 175 19 artikla, otsikko
Poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta yksittäistapauksissa	Poikkeukset yksittäistapauksissa
Tarkistus 176 19 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide voidaan toteuttaa ainoastaan 37 artiklassa säädettyä keskinäistä avunantomenettelyä noudattaen ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide voidaan toteuttaa ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) kansallisia säännöksiä, joiden nojalla toimenpide toteutetaan, ei ole yhteisön laajuisesti yhdenmukaistettu 1 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta;	a) kansallisia säännöksiä, joiden nojalla toimenpide toteutetaan, ei ole yhteisön laajuisesti yhdenmukaistettu 1 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta;
b) toimenpide on vastaanottajan kannalta suojaavampi kuin toimenpide, jonka alkuperäjäsenvaltio toteuttaisi omien kansallisten säännöstensä nojalla;	b) toimenpide on vastaanottajan kannalta suojaavampi kuin toimenpide, jonka alkuperäjäsenvaltio toteuttaisi omien kansallisten säännöstensä nojalla;
c) alkuperäjäsenvaltio ei ole toteuttanut toimenpiteitä tai se on toteuttanut 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin nähden riittämättömiä toimenpiteitä;	c) alkuperäjäsenvaltio ei ole toteuttanut toimenpiteitä tai se on toteuttanut 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin nähden riittämättömiä toimenpiteitä;
d) toimenpide on oikeasuhteinen.	d) toimenpide on oikeasuhteinen.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 37 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 177 21 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajalle ei aseteta syrjiviä vaatimuksia, jotka perustuvat tämän kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajalle ei aseteta syrjiviä vaatimuksia, jotka perustuvat yksinomaan tämän kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun käytön yleiset edellytykset, jotka palveluntarjoaja saattaa yleiseen tietoon, eivät sisällä vastaanottajan kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia syrjiviä ehtoja, sanotun kuitenkaan estämättä mahdollisuutta vahvistaa objektiivisin perustein suoraan perusteltavissa olevia erilaisia käytön edellytyksiä.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun käytön yleiset edellytykset, jotka palveluntarjoaja saattaa yleiseen tietoon, eivät sisällä yksinomaan vastaanottajan kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia syrjiviä ehtoja, sanotun kuitenkaan estämättä mahdollisuutta vahvistaa objektiivisin perustein suoraan perusteltavissa olevia erilaisia käytön edellytyksiä.
Justification
21 artikla käsittää ristiriitaisuuksia, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Nämä seuraukset saattavat olla esteenä direktiivin tavoitteen toteutumiselle (muun muassa kilpailun lisääminen palvelutarjonnan alalla unionin kansalaisten hyväksi). Vaikka direktiivin pyrkimyksenä onkin aivan oikeutetusti ehkäistä kaikenlaista syrjintää ja myös hintoihin liittyvää syrjintää, sen tavoitteena ei kuitenkaan ole kieltää hintojen välillä esiintyviä eroja siellä, missä tämä on olennainen osa markkinoiden normaalia toimintaa, eikä yhdenmukaistaa keinotekoisesti.
Tarkistus 178 22 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajat voivat saada asuinjäsenvaltiossaan seuraavat tiedot:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajat voivat saada keskitettyjen asiointipisteiden kautta:
a) tiedot muissa jäsenvaltioissa sovellettavista vaatimuksista, jotka koskevat palvelutoimintojen käyttömahdollisuuksia ja harjoittamista, ja erityisesti kuluttajansuojaa koskevat tiedot;	a) tiedot muissa jäsenvaltioissa sovellettavista vaatimuksista, jotka koskevat palvelutoimintojen käyttömahdollisuuksia ja harjoittamista, ja erityisesti kuluttajansuojaa koskevat tiedot;
b) tiedot käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä riitatapauksissa;	b) yleiset tiedot käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä riitatapauksissa;
c) niiden järjestöjen ja organisaatioiden sekä Euroguichet-neuvontapisteiden ja tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskusten yhteystiedot, joilta palveluntarjoajat ja vastaanottajat voivat saada käytännön tukea.	c) niiden järjestöjen ja organisaatioiden yhteystiedot, joilta palveluntarjoajat ja vastaanottajat voivat saada käytännön tukea;
	Tarvittaessa toimivaltaisilta viranomaisilta saataviin neuvoihin sisältyy yksinkertainen kutakin vaihetta koskeva opas.
	Tiedot ja neuvonta on annettava selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla siten, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.
Tarkistus 179 22 a artikla (uusi)
	22 a artikla
	Palveluntarjoajille annettava neuvonta
	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään ... ^* palveluntarjoajan on mahdollista täydentää kaikkia tämän direktiivin mukaisesti tarvittavia menettelyjä ja muodollisuuksia, jotta palveluntarjoaja voi harjoittaa palvelutoimintaansa jossakin toisessa jäsenvaltiossa, yhden keskitetyn asiointipisteen kautta.
	2. 6–8 artiklaa on sovellettava vastaavasti.
	^*Kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Tarkistus 180

23 artikla

23 artikla	Poistetaan.
Terveydenhoidon korvaaminen
1. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa toisessa jäsenvaltiossa annettavasta muusta kuin sairaalahoidosta suoritettavien korvausten edellytykseksi luvan myöntämistä, jos tämä hoito kuuluu jäsenvaltion omalla alueella sen sosiaaliturvan piiriin.
Edellytysten ja muodollisuuksien, joiden mukaisesti jäsenvaltiot myöntävät alueellaan luvan muuhun kuin sairaalahoitoon, ja erityisesti vaatimus yleislääkärikäynnistä ennen erikoislääkärikäyntiä ja tietyntyyppisen hammashoidon korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, on oltava sellaisen potilaan kiistettävissä, jolle on annettu toisessa jäsenvaltiossa muuta kuin sairaalahoitoa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä korvausten suorittamiseksi edellytettävää lupaa toisessa jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon ei evätä, kun hoito kuuluu jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, lakisääteisiin hoitopalveluihin ja kun sitä ei voida antaa potilaalle lääketieteellisesti hyväksyttävän ajan kuluessa ottaen huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen eteneminen.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset eivät ole pienempiä kuin niiden omalla alueella annetusta vastaavasta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toisessa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista koskevat lupajärjestelmät ovat 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisia.

Perustelu

Mitä tulee terveydenhoitokulujen korvaamiseen, sellaisten säännösten, joilla Euroopan yhteisön tuomioistuimen luoma potilaiden liikkuvuutta käsittelevä oikeuskäytäntö pyritään saattamaan osaksi lainsäädäntöä, ei pitäisi sisältyä käsiteltävänä olevaan direktiiviin, sillä teksti ei käsittele terveyspalveluja. Koska tietyt jäsenvaltiot eivät noudata potilaiden liikkuvuutta koskevaa oikeuskäytäntöä, mihin komissiokin viittasi, asiaan olisi puututtava asetuksen (ETY) 1480/71 puitteissa ja/tai erillisessä ja keskeisemmin asiaa käsittelevässä sekundaarilainsäädännössä, joka perustuu potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhuollon kehitystä Euroopan unionissa koskevan korkean tason pohdinnasta syntyneisiin tuloksiin. Kaikissa säädöksissä olisi mainittava selvästi, milloin ennalta saatu lupa vaaditaan, sekä niissä olisi esitettävä selkeä sairaalahoidon ja muun kuin sairaalahoidon määritelmä.

Tarkistus 181 3 jakso, otsikko
3 jakso	Poistetaan.
Työntekijöiden tilapäinen lähettäminen
Tarkistus 182 24 artikla
24 artikla	Poistetaan.
Työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevat erityissäännökset
1. Kun palveluntarjoaja lähettää työntekijän tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon palvelun tarjoamiseksi, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio suorittaa alueellaan tarvittavia tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia niiden työolojen ja -ehtojen noudattamisen varmistamiseksi, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toteuttaa yhteisön lainsäädännön mukaisesti toimenpiteitä sellaista palveluntarjoajaa vastaan, joka ei noudata kyseisiä vaatimuksia.
Tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi kuitenkaan asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kysymysten osalta:
a) velvoitetta hakea lupa toimivaltaisilta viranomaisiltaan tai antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai tulla merkityksi tällaisen viranomaisen rekisteriin, tai muuta vastaavaa velvoitetta;
b) velvoitetta antaa ilmoitus, lukuun ottamatta direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitettua toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2008;
c) velvoitetta käyttää edustajaa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) velvoitetta pitää yllä ja säilyttää työntekijöitä koskevia asiakirjoja kyseisen jäsenvaltion alueella tai sen alueella sovellettavin edellytyksin.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alkuperäjäsenvaltion ja lähettämisen kohdejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan kahden vuoden kuluessa siirron päättymisestä seuraavat tiedot:
a) tilapäisesti lähetetyn työntekijän henkilötiedot;
b) työntekijälle annettujen tehtävien luonne;
c) vastaanottajan yhteystiedot;
d) tilapäisen lähettämisen kohteena oleva paikka;
e) tilapäisen lähettämisen alkamis- ja päättymispäivät;
f) tilapäisesti lähetetyn työntekijän työehtoja ja -oloja koskevat tiedot.
Alkuperäjäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa avustettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota niiden työehtojen ja -olojen noudattamisen varmistamisessa, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toimitettava omasta aloitteestaan tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot, jos sen tiedossa on täsmällisiä seikkoja, jotka viittaavat palveluntarjoajan mahdollisiin väärinkäytöksiin työehtojen ja -olojen osalta.
Perustelu
Oikeusvarmuudesta ja yhdenmukaisuudesta johtuvista syistä kaikki selvennykset, jotka koskevat työntekijöiden tilapäistä lähettämistä, olisi käsiteltävä voimassa olevassa direktiivissä 96/71/EY (työntekijöiden tilapäinen lähettäminen). Käsiteltävänä olevalla 24 ja 25 artiklalla on kielteinen vaikutus. Edellä mainitussa 24 artiklassa kielletään niitä jäsenvaltioita, joissa palvelu suoritetaan, soveltamasta palveluntarjoajiin vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä näiden jäsenvaltioiden tarkastuspalvelujen kannalta. Käsiteltävänä olevalla direktiivillä heikennetään näin merkittävästi kyseisissä jäsenvaltioissa toteutettujen työsuojelutarkastusten tehokkuutta. Työlainsäädännön säännökset voidaan panna tehokkaasti täytäntöön vain siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Komission ehdottama hallinnollinen yhteistyöjärjestelmä ei sen tämänhetkisessä muodossa tarjoa tarvittavaa taetta työlainsäädännön täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 183 25 artikla
25 artikla	Poistetaan.
Kolmansien maiden kansalaisten tilapäinen siirto
1. Jollei 2 kohdassa tarkoitetusta poikkeusjärjestelystä muuta johdu, kun palveluntarjoaja siirtää tilapäisesti kolmannen maan kansalaisen työntekijänä toisen jäsenvaltion alueelle palvelun tarjoamiseksi siellä, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle velvoitetta esittää maahantulotodistus, maasta poistumisen osoittava todistus, oleskelua koskeva todistus tai työntekoon oikeuttava työlupa, tai muita vastaavia edellytyksiä.
2. Edellä 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa tilapäisen siirron tapauksessa vaatimus niiden kolmansien maiden kansalaisille lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävästä viisumista, joihin ei sovelleta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrättyä vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja lähettää työntekijän tilapäisesti ainoastaan, jos tämä asuu kyseisen valtion alueella kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tällä on vakinainen työsuhde tämän valtion alueella.
Alkuperäjäsenvaltio ei saa pitää tilapäistä siirtoa palvelun tarjoamiseksi toisessa jäsenvaltiossa tilapäisesti lähetetyn työntekijän oleskelun tai työskentelyn keskeytymisenä, eikä alkuperäjäsenvaltio saa evätä tilapäisesti lähetetyn työntekijän paluuta alueelleen kansallisen lainsäädännön nojalla.
Alkuperäjäsenvaltion on toimitettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle pyynnöstä ja viipymättä tiedot ja takeet ensimmäisen alakohdan säännösten noudattamisesta ja pantava täytäntöön aiheelliset seuraamukset, jos kyseisiä säännöksiä ei ole noudatettu.
Perustelu
Oikeusvarmuudesta ja yhdenmukaisuudesta johtuvista syistä kaikki selvennykset, jotka koskevat työntekijöiden tilapäistä lähettämistä, olisi käsiteltävä voimassa olevassa direktiivissä 96/71/EY (työntekijöiden tilapäinen lähettäminen). Käsiteltävänä olevalla 24 ja 25 artiklalla on kielteinen vaikutus. Edellä mainitussa 24 artiklassa kielletään niitä jäsenvaltioita, joissa palvelu suoritetaan, soveltamasta palveluntarjoajiin vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä näiden jäsenvaltioiden tarkastuspalvelujen kannalta. Käsiteltävänä olevalla direktiivillä heikennetään näin merkittävästi kyseisissä jäsenvaltioissa toteutettujen työsuojelutarkastusten tehokkuutta. Työlainsäädännön säännökset voidaan panna tehokkaasti täytäntöön vain siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Komission ehdottama hallinnollinen yhteistyöjärjestelmä ei sen tämänhetkisessä muodossa tarjoa tarvittavaa taetta työlainsäädännön täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 184 26 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan saataville seuraavat tiedot:	1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan, Euroopan tason keskitetyn asiointipisteen ja vastaanottajajäsenvaltioiden keskitettyjen asiointipisteiden saataville seuraavat tiedot:
Tarkistus 185 26 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) palveluntarjoajan nimi, toimipaikan osoite ja yhteystiedot, joiden avulla on mahdollista saada nopeasti suora yhteys palveluntarjoajaan tarvittaessa sähköisesti;	a) palveluntarjoajan nimi ja oikeushenkilön kyseessä ollessa oikeudellinen muoto, toimipaikan osoite ja yhteystiedot, joiden avulla on mahdollista saada nopeasti suora yhteys palveluntarjoajaan tarvittaessa sähköisesti;
Tarkistus 186 26 artiklan 1 kohdan g a alakohta (uusi)
	g a) siinä tapauksessa, että on pakollista ottaa ammatillinen vastuuvakuutus tai sitä vastaava takaus, 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, erityisesti vakuutuslaitosta tai takauksen antavaa tahoa, ammatillista ja maantieteellistä kattavuutta koskevat tiedot ja todistus siitä, että vakuutusmaksut on suoritettu ajoissa.
Tarkistus 187 27 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisten palvelujen tarjoajilla, joihin sisältyy erityinen terveys- tai turvallisuusriski tai erityinen taloudellinen riski vastaanottajan kannalta, on riskin luonteeseen tai laajuuteen nähden asianmukainen ammatillinen vastuuvakuutus tai muu vastaava tai päämäärältään keskeisiltä osin vertailukelpoinen takuu tai korvausjärjestely.	1. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että sellaisten palvelujen tarjoajilla, joihin sisältyy välitön ja erityinen terveys- tai turvallisuusriski vastaanottajan tai ulkopuolisen henkilön kannalta, tai vastaanottajan taloudelliseen turvallisuuteen tai ympäristöön liittyvä riski, on oltava riskin luonteeseen tai laajuuteen nähden asianmukainen ammatillinen vastuuvakuutus tai muu vastaava tai päämäärältään keskeisiltä osin vertailukelpoinen takuu. Ammatillisen vastuuvakuutuksen tai takuun on katettava myös toisissa jäsenvaltioissa tarjottujen tällaisten palvelujen sisältämät riskit.
Tarkistus 188 27 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Jäsenvaltiot voivat vaatia palveluntarjoajaa, joka siirtyy ensimmäistä kertaa jäsenvaltiosta toiseen suorittaakseen siellä palveluja, antamaan vastaanottajajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta etukäteen kirjallisen ilmoituksen, johon sisältyvät tiedot vakuutuksesta tai muusta henkilökohtaisen tai kollektiivisen suojan keinosta, joka on otettu ammatillisesta vastuusta johtuvien riskien varalta. Ilmoitus on uusittava vuosittain, jos palveluntarjoaja aikoo tarjota palveluitaan kyseisenä vuonna kyseisessä jäsenvaltiossa tilapäisesti tai satunnaisesti. Palveluntarjoaja voi antaa ilmoituksen valitsemallaan välineellä.
Perustelu
Jotta yhteisön oikeus olisi yhtenäistä, direktiiviin on syytä lisätä säännös, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto yhteisessä kannassaan ovat jo ehdottaneet ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin yhteydessä (2002/0061(COD)).
Tarkistus 189 27 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajalle pyynnöstä tiedot 1 kohdassa tarkoitetusta vakuutuksesta tai takuusta ja erityisesti vakuutuksen tai takuun antajan yhteistiedot ja maantieteellistä kattavuutta koskevat tiedot.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajalle tiedot 1 kohdassa tarkoitetusta vakuutuksesta tai takuusta ja erityisesti vakuutuksen tai takuun antajan yhteistiedot ja maantieteellistä kattavuutta koskevat tiedot.
Tarkistus 190 27 artiklan 3 kohta
3. Tilanteessa, jossa palveluntarjoaja sijoittautuu jäsenvaltion alueelle, kyseinen jäsenvaltio ei voi vaatia palveluntarjoajalta ammatillista vakuutusta tai vakuutta, jos palveluntarjoaja jo kuuluu vastaavan tai päämäärältään keskeisiltä osin vertailukelpoisen takuun piiriin toisessa jäsenvaltiossa, jossa tällä on jo toimipaikka.	3. Tilanteessa, jossa palveluntarjoaja sijoittautuu jäsenvaltion alueelle tai tarjoaa palveluja, kyseinen jäsenvaltio ei voi vaatia palveluntarjoajalta ammatillista vakuutusta tai vakuutta, jos palveluntarjoaja jo kuuluu vastaavan tai päämäärältään keskeisiltä osin vertailukelpoisen takuun piiriin toisessa jäsenvaltiossa, jossa tällä on jo toimipaikka.
	Jos jäsenvaltio edellyttää vakuutusta ammatillisen vastuun aiheuttamien riskien varalta, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa pääasiallista toimipaikkaansa pitävältä palveluntarjoajalta riittäväksi todisteeksi, että jokin palveluntarjoajan pääasiallisen toimipaikkajäsenvaltion pankki tai vakuutuslaitos antaa todistuksen tällaisesta vakuutuksesta.
Tarkistus 191 28 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kaikissa palveluntarjoajan asiakirjoissa, joissa tarjottavat palvelut esitetään yksityiskohtaisesti.	Poistetaan.
Tarkistus 192 28 artiklan 3 kohta
3. Edellä 1 ja 2 kohta ei vaikuta yhteisön muiden säädösten mukaisten kaupan jälkeisiä takuita koskevien järjestelmien soveltamiseen.	Poistetaan.
Tarkistus 193 30 artiklan 4 kohta
4. Jäljempänä olevan 41 artiklan nojalla annettavissa kertomuksissa jäsenvaltioiden on ilmoitettava palveluntarjoajat, joita 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset koskevat, kyseisten vaatimusten sisältö sekä syyt, joiden vuoksi vaatimuksia pidetään perusteltuina.	Poistetaan.
Perustelu
Tällainen arviointikertomus olisi jäsenvaltioille vain valtava hallinnollinen rasite, ilman että siitä olisi vastaavaa hyötyä. On epärealistista olettaa, että kaikki 25 jäsenvaltiota arvioivat kaikki 25 kertomusta. Lisäksi 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen perusteluvaatimus pitää suuren osan kansallisesta lainsäädännästä komission holhouksessa. Tämä ei ole hyväksyttävää toissijaisuusperiaatteen ja toimivaltajaon näkökulmasta.
Tarkistus 194 31 artiklan 5 kohta
5. Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat sellaisten vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä, joiden tavoitteena on edistää eri jäsenvaltioiden palveluntarjoajien toimittamien palvelujen yhteensopivuutta sekä parantaa vastaanottajalle tiedottamista ja palvelujen laatua.	5. Jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sellaisten vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä, joiden tavoitteena on edistää eri jäsenvaltioiden palveluntarjoajien toimittamien palvelujen yhteensopivuutta sekä parantaa vastaanottajalle tiedottamista ja palvelujen laatua.
Perustelu
Näitä toimia olisi sovellettava jo nyt kansallisella tasolla, ja ammattijärjestöjen olisi kannustettava jäseniään arvioimaan niiden palveluita. Monet järjestöt ovat jo ryhtyneet eri jäsenvaltioissa toimeen, mutta ensimmäiset konkreettiset tulokset saadaan vasta parin vuoden kuluttua.
Tarkistus 195 32 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia yleisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat antavat postiosoitteen, faksinumeron tai sähköpostiosoitteen, johon kaikki vastaanottajat, myös toisessa jäsenvaltiossa asuvat, voivat suoraan osoittaa valituksensa tai josta he voivat pyytää tuotettua palvelua koskevia tietoja.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia yleisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat antavat postiosoitteen, faksinumeron tai sähköpostiosoitteen sekä puhelinnumeron, johon kaikki vastaanottajat, myös toisessa jäsenvaltiossa asuvat, voivat suoraan osoittaa valituksensa tai josta he voivat pyytää tuotettua palvelua koskevia tietoja. Palveluntarjoajat antavat oikeudellisen osoitteensa, mikäli tämä ei ole niiden tavanomainen kirjeenvaihdossa käytettävä osoite.
Tarkistus 196 32 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia yleisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat vastaavat 1 kohdassa tarkoitettuihin valituksiin mahdollisimman nopeasti ja pyrkivät ripeästi löytämään niihin asianmukaisia ratkaisuja.	2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia yleisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat vastaavat 1 kohdassa tarkoitettuihin valituksiin mahdollisimman nopeasti ja pyrkivät ripeästi löytämään niihin tyydyttäviä ratkaisuja.
Tarkistus 197 33 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltion on annettava toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä tuomioita, seuraamuksia ja hallinnollisia tai rangaistustoimenpiteitä koskevat tiedot sekä tiedot, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten antamia konkurssirikospäätöksiä palveluntarjoajaa vastaan, kun nämä päätökset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne asettavat kyseenalaiseksi palveluntarjoajan kyvyn harjoittaa toimintaa tai tämän ammatillisen luotettavuuden.	1. Jäsenvaltion on annettava toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä tuomioita, seuraamuksia ja hallinnollisia tai rangaistustoimenpiteitä koskevat tiedot sekä tiedot, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten antamia konkurssirikospäätöksiä palveluntarjoajaa vastaan, kun nämä päätökset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne liittyvät suoraan palveluntarjoajan kykyihin tai ammatilliseen luotettavuuteen.
	Tämän kohdan mukainen pyyntö on perusteltava huolellisesti etenkin tiedonsaantipyynnön syiden osalta.
Tarkistus 198 33 artiklan 3 kohta
3. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanossa on noudatettava asianomaisissa jäsenvaltioissa tuomituille tai henkilöille, joille on määrätty seuraamuksia, taattuja oikeuksia etenkin henkilötietojen suojan osalta.	3. Edellä 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä ja asianomaisissa jäsenvaltioissa tuomituille tai henkilöille, joille on määrätty seuraamuksia, myös ammatillisten järjestöjen toimesta, taattuja oikeuksia. Kaikki julkisiksi katsottavat kyseiset tiedot on saatettava kuluttajien saataville helpolla tavalla.
Tarkistus 199 V luku, otsikot
V luku	III luku, -1 Jakso
Valvonta	Viranomaisyhteistyö
(Ks. III luvun I jaksoon tehtyä tarkistusta (ennen 16 artiklaa).
Jos tarkistus hyväksytään, 34–38 artikla muutetussa muodossaan sijoitetaan III luvun uuteen jaksoon; VI ja VII luku on siksi numeroitava uudelleen.
Tarkistus 200 34 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajan toimia koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajaa koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat toimivaltaisille viranomaisille kaikki toimintansa valvonnassa tarvittavat tiedot.	2. Edellä 1 kohdassa ei velvoiteta jäsenvaltiota, jonka alueella palveluntarjoajalla on pääasiallinen toimipaikka, suorittamaan tosiasiallisia tarkastuksia tai valvontaa sen jäsenvaltion alueella, jossa palvelu tarjotaan.
	2 a. Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella palvelu tarjotaan, voivat suorittaa paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, edellyttäen, että nämä tarkistukset, tarkastukset ja tutkimukset ovat objektiivisesti perusteltuja ja syrjimättömiä.
(Katso V lukuun esitettyä tarkistusta. Jos tämä tarkistus hyväksytään, V luvun 34–38 artikla muutetussa muodossaan siirretään -1 jaksoon ennen 16 artiklaa.)
Tarkistus 201 35 artikla
1. Jäsenvaltioiden on 16 artiklaa noudattaen annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.	1. Jäsenvaltioiden on annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava mahdollisimman pian ja sähköisesti muiden jäsenvaltioiden tai komission pyytämät tiedot.	2. Kohdejäsenvaltio on vastuussa palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta alueellaan. Kohdejäsenvaltio suorittaa valvontaa 3 kohdan säännösten mukaisesti.
3. Jos niiden tietoon on tullut palveluntarjoajan laittomia toimia tai nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa jäsenvaltiossa, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä alkuperäjäsenvaltiolle.	3. Kohdejäsenvaltio:
Jos niiden tietoon on tullut sellaisen palveluntarjoajan, joka saattaa tarjota palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa, laittomia toimia tai palveluntarjoajaa koskevia nimenomaisia seikkoja, jotka voisivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle.	– toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että palveluntarjoaja noudattaa palvelutoiminnan harjoittamiseen sen alueella sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä tapauksissa, joihin sovelletaan 16 artiklan 2 kohtaa ja 3 kohdan a alakohtaa;
	– suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat tarpeen tarjottavan palvelun valvomiseksi;
	– suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia jäsenvaltion, jonka alueella palveluntarjoajan pääasiallinen toimipaikka sijaitsee, niitä pyytäessä.
4. Alkuperäjäsenvaltion on toimitettava toisen jäsenvaltion pyytämät tiedot palveluntarjoajasta, jolla on toimipaikka alkuperäjäsenvaltion alueella, ja erityisesti annettava vahvistus palveluntarjoajan toimipaikasta alueellaan sekä siitä, että kyseinen palveluntarjoaja harjoittaa toimintaansa laillisesti.	4. Jäsenvaltioiden on toimitettava viipymättä sähköisesti muiden jäsenvaltioiden tai komission pyytämät tiedot.
Alkuperäjäsenvaltion on suoritettava toisen jäsenvaltion pyytämiä tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia sekä annettava tälle tiedot niiden tuloksista ja mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä.
5. Siinä tapauksessa, että tietopyyntöön vastaaminen aiheuttaa hankaluuksia, jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle ratkaisun löytämiseksi.	5. Jos jäsenvaltioiden tietoon on tullut palveluntarjoajan laittomia toimia tai nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa jäsenvaltiossa, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä jäsenvaltiolle, jonka alueella palveluntarjoajan pääasiallinen toimipaikka sijaitsee.
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterit, joihin palveluntarjoajat on merkitty ja jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten nähtävissä asianomaisen jäsenvaltion alueella, ovat myös muiden jäsenvaltioiden vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nähtävissä samoin edellytyksin.	6. Jos kohdejäsenvaltio 3 kohdan mukaiset tarkistukset, tarkastukset ja tutkimukset suoritettuaan toteaa, että palveluntarjoaja ei ole noudattanut velvoitteitaan, se voi velvoittaa palveluntarjoajan suorittamaan takuumaksun tai määrätä palveluntarjoajaa koskevista tilapäisistä toimenpiteistä.
(Katso V lukuun esitettyä tarkistusta. Jos tarkistus 199 hyväksytään, V luvun 34–38 artikla muutetussa muodossaan siirretään -1 jaksoon ennen 16 artiklaa.)

Tarkistus 202

36 artikla

1. Edellä 16 artiklan kattamilla aloilla siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy toiseen jäsenvaltioon suorittaakseen siellä palveluja ilman, että tällä on kyseisessä jäsenvaltiossa toimipaikkaa, tämän toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat palveluntarjoajan valvontaan 2 kohdan mukaisesti.	1. Jäsenvaltio, jonka alueella palveluntarjoajalla on pääasiallinen toimipaikka, on vastuussa palveluntarjoajan valvonnasta alueellaan erityisesti toteuttamalla valvontatoimenpiteitä palveluntarjoajan toimipaikalla 2 kohdan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä alkuperäjäsenvaltion valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niille on annettu jäsenvaltiossaan.	2. Jäsenvaltio, jonka alueella palveluntarjoajalla on pääasiallinen toimipaikka:
Toimivaltaiset viranomaiset voivat oma-aloitteisesti suorittaa paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, joiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) ne käsittävät ainoastaan itse asiaa koskevia toteamuksia, eivätkä ne johda muihin toimenpiteisiin palveluntarjoajaa vastaan, lukuun ottamatta 19 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia yksittäistapauksissa;	– suorittaa toisen jäsenvaltion pyynnöstä tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia ja ilmoittaa sille tuloksista ja tarvittaessa toteutetuista toimenpiteistä;
b) ne eivät ole syrjiviä eikä niitä ole perusteltu sillä, että kyseessä on palveluntarjoaja, jolla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa;	– toimittaa toisen jäsenvaltion pyynnöstä alueelleen sijoittautuneita palveluntarjoajia koskevat tiedot ja vahvistaa erityisesti, että palveluntarjoaja on sijoittautunut sen alueelle ja harjoittaa toimintaansa laillisella tavalla.
c) niiden suorittamiseen on pakottavan yleisen edun mukainen ja tavoitteeseensa nähden oikeasuhteinen objektiivinen peruste.
	2 a. Jäsenvaltio, jonka alueella palveluntarjoajalla on pääasiallinen toimipaikka, ei voi kieltäytyä valvonta- tai täytäntöönpanotoimien toteuttamisesta alueellaan sillä perusteella, että palvelu on tarjottu tai aiheuttanut vahinkoa toisessa jäsenvaltiossa.

(Katso V lukuun tehtävää tarkistusta. Jos tarkistus 199 hyväksytään, V luvun 34–38 artikla muutetussa muodossaan siirretään -1 jaksoon ennen 16 artiklaa.)

Tarkistus 203

37 artikla

Vastavuoroinen avunanto yksittäistapauksissa, joissa tehdään poikkeus alkuperämaaperiaatteesta	Hälytysmekanismi
1. Kun jäsenvaltio aikoo toteuttaa 19 artiklassa tarkoitetun toimenpiteen, sovelletaan tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyä menettelyä, joka ei rajoita oikeudenkäyntimenettelyjä.	1. Jäsenvaltion, jonka tietoon on tullut nimenomaisia vakavia seikkoja tai olosuhteita, jotka voisivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle sen omalla tai toisen jäsenvaltion alueella, on ilmoitettava tästä mahdollisimman pian alkuperäjäsenvaltiolle, muille asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio pyytää alkuperäjäsenvaltiota toteuttamaan asianomaista palveluntarjoajaa koskevia toimenpiteitä antamalla kaikki olennaiset tiedot palvelusta sekä asiaan liittyvistä olosuhteista.	2. Komissio edistää jäsenvaltioiden viranomaisten eurooppalaisen verkoston toimintaa ja osallistuu siihen 1 kohdan säännösten täytäntöönpanemiseksi.
Alkuperäjäsenvaltion on tarkistettava viipymättä, harjoittaako palveluntarjoaja toimintaansa laillisesti, sekä pyynnön aiheena olevat seikat. Sen on viipymättä annettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedoksi toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet tai mahdolliset perusteet, joiden vuoksi toimenpiteitä ei ole toteutettu.
3. Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon jälkeen pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle aikomuksestaan toteuttaa toimenpiteitä ja annettava erityisesti seuraavat tiedot:	3. Komissio laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen suuntaviivat, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitetun verkoston hallinnointia.
a) perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää alkuperäjäsenvaltion toteuttamia tai suunnittelemia toimenpiteitä riittämättöminä;
b) perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää suunnittelemiaan toimenpiteitä 19 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisina.
4. Toimenpiteet voidaan toteuttaa vasta 15 arkipäivän kuluttua 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.
5. Komission on viipymättä tutkittava ilmoitettujen toimenpiteiden yhteisön oikeuden mukaisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion mahdollisuutta toteuttaa kyseisiä toimenpiteitä 4 kohdassa vahvistetun määräajan jälkeen.
Jos komissio toteaa päätelmissään, että toimenpide ei ole yhteisön oikeuden mukainen, se tekee päätöksen, jossa se pyytää asianomaista jäsenvaltiota pidättymään suunnitelluista toimenpiteistä tai lopettamaan viipymättä kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen.
6. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltio, joka aikoo toteuttaa toimenpiteen, voi poiketa 3 ja 4 kohdan soveltamisesta. Tällöin toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle, ja samalla on annettava perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää tapausta kiireellisenä.

(Katso V lukuun esitettyä tarkistusta. Jos tarkistus 199 hyväksytään, V luvun 34–38 artikla muutetussa muodossaan siirretään -1 jaksoon ennen 16 artiklaa.)

Tarkistus 204 38 artikla
Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän luvun täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on 35 ja 37 artiklassa säädettyjen määräaikojen täsmentäminen sekä yhteyspisteiden välisen sähköisen tiedonvaihdon yksityiskohtaisten sääntöjen ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien säännösten vahvistaminen.	Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen 35 artiklan täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet sekä jäsenvaltioiden välisen sähköisen tiedonvaihdon käytännön järjestelyt ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat säännökset.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 37 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.

Tarkistus 205

39 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen yhteisön oikeuden mukaisten yhteisön tason käytännesääntöjen laatimista erityisesti seuraavilla aloilla:	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen etenkin ammattialajärjestöjä ja ‑organisaatioita ja ammatillisia järjestöjä laatimaan yhteisön oikeuden mukaiset yhteisön tason käytännesäännöt, joilla helpotetaan palvelujen tarjoamista toisessa jäsenvaltiossa tai palveluntarjoajan sijoittautumista toiseen jäsenvaltioon.
a) säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän sisältö ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka mukautetaan kunkin ammatin erityispiirteisiin;
b) säänneltyjen ammattien ammattietiikkaa koskevat säännöt, joiden tavoitteena on taata kunkin ammatin erityispiirteet huomioon ottaen erityisesti riippumattomuus, puolueettomuus ja ammatillinen salassapitovelvollisuus;
c) kiinteistönvälittäjien toiminnan harjoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut käytännesäännöt ovat saatavilla sähköisesti ja että ne toimitetaan komissiolle.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut käytännesäännöt ovat saatavilla sähköisesti.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ilmoittavat vastaanottajan pyynnöstä tai kaikissa asiakirjoissa, joissa tarjottavat palvelut esitetään yksityiskohtaisesti, mahdolliset kyseistä palveluntarjoajaa koskevat käytännesäännöt sekä osoitteen, jossa nämä säännöt ovat sähköisesti nähtävissä, ja kielet, joilla säännöt ovat saatavilla.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ilmoittavat vastaanottajan pyynnöstä tai kaikissa asiakirjoissa, joissa tarjottavat palvelut esitetään yksityiskohtaisesti, mahdolliset kyseistä palveluntarjoajaa koskevat käytännesäännöt sekä osoitteen, jossa nämä säännöt ovat sähköisesti nähtävissä, ja kielet, joilla säännöt ovat saatavilla.
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen ammattialajärjestöjä ja ammatillisia järjestöjä tai vastaavia elimiä panemaan kansallisella tasolla täytäntöön yhteisön tasolla hyväksytyt käytännesäännöt.

(39 artiklan a, b ja c alakohdasta ja 4 kohdasta on tehty johdanto-osan 66 c kappale (uusi).)

Tarkistus 206 40 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina, komission kertomuksen ja sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta;	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan teksti vastaamaan rahapelitoiminnan jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 207 40 artiklan 1 kohdan c a alakohta(uusi)
	(c a) turvallisuuspalvelut;
Perustelu
Turvallisuuspalvelujen yhdenmukaistaminen on tarpeen tällaisten palvelujen rajat ylittävän tarjonnan lisäämiseksi.
Tarkistus 208 40 artiklan 2 kohta
2. Komissio tarkastelee tarvetta esittää palvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi täydentäviä aloitteita tai säädösehdotuksia erityisesti seuraavista kysymyksistä:	Poistetaan.
a) kysymykset, jotka ovat kuuluneet yksittäistapauksiin sovellettavien poikkeusten piiriin ja jotka ovat osoittaneet yhteisön tason yhdenmukaistamisen olevan tarpeen;
b) edellä 39 artiklassa tarkoitetut kysymykset, joiden osalta ei ole voitu laatia käytännesääntöjä ennen päivää, jona direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai jotka eivät ole riittäviä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi;
c) jäljempänä 41 artiklassa säädetyn keskinäisen arvioinnin johdosta esille tulleet kysymykset;
d) kuluttajansuoja ja rajatylittävät sopimukset.
Perustelu
39 artiklaa koskevan tarkistuksen perustelut huomioiden ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen yhteisön tason käytännesääntöjä tulisi soveltaa ainoastaan sellaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät rajat ylittävään palvelujen tarjontaan. Sellaisten yhteisön tason käytännesääntöjen luomiselle, joita sovellettaisiin ainoastaan maakohtaisissa tilanteissa ja jotka voisivat synnyttää ristiriitoja olemassa olevien paikallisten käytännesääntöjen kanssa, ei ole olemassa oikeusperustaa. Tämän vuoksi tulisi suhtautua samalla tavalla toimiin, joihin komissio on ryhtynyt 40 artiklan sille suoman lainsäädäntövallan mukaisesti.
Tarkistus 209 41 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) lupajärjestelmää koskeva 9 artiklan 2 kohta;	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan tekstiä 9 artiklan 2 kohdan poistamisen mukaisesti.
Tarkistus 210 41 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) monialatoimintaa koskeva 30 artiklan 4 kohta.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan tekstiä 30 artiklan 4 kohdan poistamisen mukaisesti.
Tarkistus 211 41 artiklan 4 kohta
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 yhteenvetokertomuksen ja tarvittaessa siihen liittyviä täydentäviä ehdotuksia.	4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään ...* yhteenvetokertomuksen ja tarvittaessa siihen liittyviä täydentäviä ehdotuksia.
	* Vuosi 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.
Justification
Tarkistuksella muutetaan tekstiä, jotta se olisi johdonmukainen 45 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa, joka koskee direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettavaa kolmen vuoden määräaikaa.
Tarkistus 212 43 artikla
Kertomus	Uudelleenarviointia koskeva lauseke
Edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteenvetokertomuksen antamisen jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta sekä tarvittaessa sen mukauttamista koskevia ehdotuksia.	Edellä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteenvetokertomuksen antamisen jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi kattavan kertomuksen tämän direktiivin ja erityisesti sen 2 ja 16 artiklan soveltamisesta sekä tarvittaessa sen mukauttamista koskevia ehdotuksia.
Tarkistus 213 45 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ...*. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
	* Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan teksti vastaamaan tarkistusta, joka koskee kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen määräaikaa koko tekstissä.

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO (26.5.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Christopher Heaton-Harris

LYHYET PERUSTELUT

On mahdollista, että ehdotetun uuden palveludirektiivin säännökset vahingoittavat jäsenvaltioiden kykyä hallinnoida omia kansallisia verojärjestelmiään ja torjua verojen kiertämistä ja petoksia. Tällä voisi olla kielteinen vaikutus omiin varoihin ja yhteisön taloudellisiin etuihin.

Epäilykset siitä, että jäsenvaltioiden kyky hallinnoida omia verojärjestelmiään saattaa heikentyä, ovat saanet valiokunnan pyytämään oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausuntoa ehdotetun direktiivin oikeusperustasta verotuksen alalla. Ehdotuksen 2 artiklan 3 kohdassa todetaan, että direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä. Näin ollen direktiivin oikeusperusta sallisi määräenemmistöpäätökset näillä verotusta koskevilla aloilla. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Kaikki verotukseen liittyvät toimenpiteet, palveluiden tarjoajien verotus mukaan lukien, on hyväksyttävä yksimielisesti perustamissopimuksen 93 ja 94 artiklan mukaisesti.

Vaikka verotuksen yksimielisyysvaatimus vahvistettaisiin (uudelleen), direktiivillä voisi siitä huolimatta nykyisessä muodossaan olla kielteisiä vaikutuksia yhteisön taloudellisiin intresseihin. Voi esimerkiksi olla vaikeaa varmistaa epäsuorien verojärjestelyjen noudattaminen, mikäli yritysten ei enää tarvitse asettautua eikä ilmoittautua niiden jäsenvaltioiden veroviranomaisille, joissa ne tarjoavat palveluja. Tämä lisäisi veronkierto- ja petosmahdollisuuksia, mikä puolestaan voi johtaa omien varojen menetyksiin. Asettautumista koskevien säännösten heikkeneminen saattaa johtaa myös ryhmittymiä koskevien alv-määräysten, jotka sallivat arvonlisäverottoman kaupankäynnin ryhmittymään kuuluvien yritysten välillä, manipuloinnin lisääntymiseen, mikä taas puolestaan lisää veronkiertomahdollisuuksia ja omien varojen mahdollisia menetyksiä.

Jäsenvaltioiden on jo nyt varmistettava, että niiden verojärjestelyt ovat yhteensopivia yhteisön oikeuden kanssa. Näin ollen tämän direktiivin soveltamisalaa ei ole tarpeen laajentaa kattamaan verotusta. Valmistelija katsookin, että verotus olisi jätettävä kokonaan tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta poikkeuksena kuitenkin säännökset, jotka koskevat kiellettyjä vaatimuksia ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Verotuksen alalla yhdenmukaistaminen on toteutettu etenkin jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäjärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/388/ETY¹, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/434/ETY², eri jäsenvaltioissa sijaitseviin tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY³ ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/49/EY⁴. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole luoda uusia sääntöjä tai uusia erityisjärjestelmiä verotuksen alalle. Sen tavoitteena on yksinomaan poistaa sijoittautumisvapaudelle ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja, luonteeltaan syrjiviä rajoituksia, joista jotkin ovat veronluonteisia, perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Arvonlisäverotus on yhteisön tason yhdenmukaistamisen kohteena, ja sen perusteella rajatylittävää toimintaa harjoittaville palveluntarjoajille voidaan asettaa muita kuin sijoittautumismaassa asetettuja velvollisuuksia. On kuitenkin toivottavaa, että palveluntarjoajien käyttöön perustetaan keskitetyn asiointipisteen järjestelmä, jotta kaikki palveluntarjoajien velvollisuudet voitaisiin täyttää oman jäsenvaltion veroviranomaisten yhden sähköisen portaalin kautta.	(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
¹ EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/92/EY (EUVL L 260, 11.10.2003, s. 8).
² EYVL L 225, 20.8.1990, s. 1.
³ EYVL L 225, 20.8.1990, s. 6.
Perustelu
Verotus olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
Tarkistus 2 2 artiklan 3 kohta
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14 ja 16 artiklaa siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä.	3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin.
Perustelu
Verotus olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
Tarkistus 3 20 artiklan b ja c alakohdat
b) rajoitukset, jotka koskevat mahdollisuutta verovähennyksiin tai taloudellisen tuen myöntämiseen ja jotka perustuvat siihen, että palveluntarjoajan toimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, tai palvelujen suorituspaikkaan;	b) rajoitukset, jotka koskevat mahdollisuutta taloudellisen tuen myöntämiseen ja jotka perustuvat siihen, että palveluntarjoajan toimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, tai palvelujen suorituspaikkaan;
c) syrjivien tai suhteettomien verojen periminen vastaanottajalta toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan palvelun vastaanottamiseksi tarvittavista välineistä.
Perustelu
Verotus olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5-0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 27.1.2005
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Christopher Heaton-Harris 18.1.2005
Valiokuntakäsittely	15.3.2005	20.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	23.5.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		10 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Herbert Bösch, Petr Duchoň, Szabolcs Fazakas, Ona Juknevičienė, Nils Lundgren, Jan Mulder, José Javier Pomés Ruiz, Margarita Starkevičiūtė, Jeffrey Titford
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Christopher Heaton-Harris, Ashley Mote

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (15.9.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Pervenche Berès

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
	(1 a) Kilpailukykyiset palvelumarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät EU:n talouskasvulle ja työllisyydelle. Sisämarkkinoilla on vielä suuri joukko esteitä, joiden takia monet palveluyritykset, varsinkaan pk-yritykset, eivät pysty laajentumaan yli kansallisten rajojen ja hyödyntämään sisämarkkinoita täysitehoisesti. Tämä heikentää kansainvälistä kilpailukykyä, eikä ainoastaan EU:n palveluntarjoajien kohdalla, vaan myös teollisuudessa, joka on yhä suuremmassa määrin riippuvainen korkealaatuisista palveluista.
Perustelu
Palvelualan sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeä kasvua edistävä tekijä.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Komission kertomuksessa palvelujen sisämarkkinatilanteesta kartoitettiin lukuisia haittatekijöitä, jotka estävät tai jarruttavat jäsenvaltioiden välisten palvelujen kehittymistä, erityisesti palvelualaa hallitsevien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritysten’, tarjoamien palvelujen osalta. Kertomuksessa päädytään toteamaan, että kymmenen vuotta sen jälkeen, kun sisämarkkinoiden olisi pitänyt toteutua, Euroopan unionin yhdentynyttä taloutta koskevan näkemyksen ja Euroopan kansalaisten ja palveluntarjoajien kokeman todellisuuden välillä on suuri ero. Kartoitetut esteet vaikuttavat moniin eri palvelutoimiin sekä palveluntarjoajan toiminnan kaikkiin vaiheisiin, ja niillä on useita yhtymäkohtia, jotka johtuvat usein hallinnon rasitteista, rajatylittäviä toimia koskevasta oikeudellisesta epävarmuudesta ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen puutteesta.	(2) Komission kertomuksessa palvelujen sisämarkkinatilanteesta kartoitettiin lukuisia haittatekijöitä, jotka estävät tai jarruttavat jäsenvaltioiden välisten palvelujen kehittymistä, erityisesti palvelualaa hallitsevien ja eniten työllisyysmahdollisuuksia tarjoavien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritysten’, tarjoamien palvelujen osalta. Kertomuksessa päädytään toteamaan, että kymmenen vuotta sen jälkeen, kun sisämarkkinoiden olisi pitänyt toteutua, Euroopan unionin yhdentynyttä taloutta koskevan näkemyksen ja Euroopan kansalaisten ja palveluntarjoajien kokeman todellisuuden välillä on suuri ero. Kartoitetut esteet vaikuttavat moniin eri palvelutoimiin sekä palveluntarjoajan toiminnan kaikkiin vaiheisiin, ja niillä on useita yhtymäkohtia, jotka johtuvat usein hallinnon rasitteista, rajatylittäviä toimia koskevasta oikeudellisesta epävarmuudesta ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen puutteesta.
Perustelu
Sisämarkkinoiden toteutumisesta hyötyvät erityisesti pk-yritykset, jotka voivat pienempien kustannusten ansiosta luoda uusia toimintoja ja laajentaa entisiä.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta..	(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten innovointikykyyn, kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja tehostaa tuottavuutta sekä kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa alhaisemmin hinnoin. Kilpailun puuttuminen ja epäyhtenäisyys estää palvelumarkkinoita kehittymästä uusilla palveluilla ja uusilla työpaikoilla. Samanaikaisesti kysyntää rajoitetaan ja siten myös palvelualan laajuutta ja kehitystä. Lisääntyvä rajat ylittävä kilpailu johtaa tehtyjen tutkimusten mukaan palvelualan huomattavaan kasvuun ja näin myös kasvuun unionissa. On selvää, ettei se johda vain useampiin uusiin työpaikkoihin vaan myös parempiin verokatteisiin jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Ilman kilpailun lisääntymistä palvelualalla on vaikeaa nähdä, miten EU:sta kehittyy maailman kilpailukykyisin osaamistalous. Esteiden poistaminen on globalisaation vuoksi ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta. Tämä on erittäin selvää tutkimusten perusteella, joissa arvioidaan olevan mahdollista luoda 600 000 uutta työpaikkaa, jos palveludirektiivi hyväksytään nykyisessä muodossaan.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Palvelumarkkinoiden vapauttaminen voi olla tehokas tekijä uusien yritysten synnyttämisessä edistämällä sellaisten yritysten tuloa markkinoille, jotka ovat osoittaneet olevansa innovatiivisia ja tehokkaita vastatessaan kuluttajien vaatimuksiin, mikä on tärkeää korvattaessa mukauttamisongelmissa oleva toimintatyyppi talouden globalisaation piirissä.
Perustelu
Palvelualan kilpailun lisääntyminen edistää kasvua, kun syntyy uusia työpaikkoja, jotka hyötyvät alentuneista kustannuksista.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 7 kappale
(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä.	(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä, mutta se ei saa estää useampien toimijoiden lisääntynyttä kilpailua.
Perustelu
Olisi tunnustettava ammattialajärjestöt ja vastaavat, mutta on syytä hillitä niille ominaista taipumusta osallistua markkinoihin.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) Sijoittautumisvapautta koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan vain, mikäli kyseiset toimintamuodot ovat kilpailulle avoimia eivätkä velvoita jäsenvaltioita vapauttamaan yleishyödyllisiä palveluja eivätkä myöskään yksityistämään julkisoikeudellisia laitoksia tai lakkauttamaan joillakin toiminta-aloilla, kuten arpajaistoiminnassa tai tietyillä jakelualoilla, olevia monopoleja. Direktiivi ei myöskään koske yleisien taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen rahoitusta eikä sitä sovelleta EY:n perustamissopimuksen VI osaston 1 lukuun sisältyvien kilpailusääntöjen mukaisiin jäsenvaltioiden tukijärjestelmiin.
Perustelu
Direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä yhteisön lainsäädännön puitteissa yleishyödyllisiä palveluja ja niiden tarjoamisen järjestämistä. Sillä ei ole myöskään vaikutuksia tällaisten palvelujen rahoittamiseen eikä jäsenvaltioiden valtiontukisääntöihin.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Tämä direktiivi on yhdenmukainen palveluja koskevien yhteisön muiden aloitteiden kanssa, erityisesti yhteisön palveluyritysten kilpailukykyä ja palvelujen turvallisuutta koskevien aloitteiden¹ sekä potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhoidon kehitystä yhteisössä koskevien aloitteiden kanssa. Se on myös sisämarkkina-asioissa tehtyjen vireillä olevien aloitteiden; näitä ovat esimerkiksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla² ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet, kuten ehdotus direktiiviksi sopimattomista kaupallisista menettelyistä³ ja ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”)⁴.	Poistetaan.
__________________________ ¹ KOM(2003)313, EUVL C 299, 10.12.2003, s.1.
² KOM(2002)0585.
³ KOM(2003)0356.
⁴ KOM(2003)0443.
Perustelu
Tarkistus johtuu johdanto-osan uudesta 13 a kappaleesta.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
	(8 a) Soveltamisalaa koskevia poikkeuksia sovelletaan näissä direktiiveissä erityisesti käsiteltävien kysymyksien lisäksi myös kysymyksiin, joissa direktiiveissä annetaan selvästi jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä kansallisella tasolla.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että direktiivin säännöksiä ei sovelleta, jos kyseisiin direktiiveihin sisältyy jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä tai eläkerahastoja.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 9 kappale
(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Kyseiset palvelut määritellään kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23 päivänä syyskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/65/EY. Tässä direktiivissä rahoituspalveluiksi määritellään pankki-, luotto-, vakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut.	(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Tämä ulkopuolelle sulkeminen koskee kaikkia pankki-, luotto-, vakuutus-, työeläke- ja yksilöllisiä eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalveluita, mukaan lukien jälleenvakuutus, valuutanvaihto, selvitys- ja maksujärjestelmät, arvopapereiden säilytys ja sijoitusneuvonta sekä palvelut, jotka on lueteltu direktiivissä 2000/12/EY olevassa liitteessä I.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että yhteisön muiden välineiden soveltamisalaan kuuluvat palvelut on suljettu pois tämän direktiivin soveltamisalasta.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta poikkeuksena kuitenkin säännökset, jotka koskevat kiellettyjä vaatimuksia ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Verotuksen alalla yhdenmukaistaminen on toteutettu etenkin jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäjärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/388/ETY, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/434/ETY, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/49/EY. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole luoda uusia sääntöjä tai uusia erityisjärjestelmiä verotuksen alalle. Sen tavoitteena on yksinomaan poistaa sijoittautumisvapaudelle ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja, luonteeltaan syrjiviä rajoituksia, joista jotkin ovat veronluonteisia, perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Arvonlisäverotus on yhteisön tason yhdenmukaistamisen kohteena, ja sen perusteella rajatylittävää toimintaa harjoittaville palveluntarjoajille voidaan asettaa muita kuin sijoittautumismaassa asetettuja velvollisuuksia. On kuitenkin toivottavaa, että palveluntarjoajien käyttöön perustetaan keskitetyn asiointipisteen järjestelmä, jotta kaikki palveluntarjoajien velvollisuudet voitaisiin täyttää oman jäsenvaltion veroviranomaisten yhden sähköisen portaalin kautta.	(11) Tätä direktiiviä sovelletaan vain verosyrjintään, joka ei ole sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden mukaista. Kaikki muut verotuksen alat suljetaan tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta poikkeuksena kuitenkin säännökset, jotka koskevat kiellettyjä vaatimuksia ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Verotuksen alalla yhdenmukaistaminen on toteutettu etenkin jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäjärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/388/ETY, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/434/ETY, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/49/EY. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole luoda uusia sääntöjä tai uusia erityisjärjestelmiä verotuksen alalle. Sen tavoitteena on yksinomaan poistaa sijoittautumisvapaudelle ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja, luonteeltaan syrjiviä rajoituksia, joista jotkin ovat veronluonteisia, perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Arvonlisäverotus on yhteisön tason yhdenmukaistamisen kohteena, ja sen perusteella rajatylittävää toimintaa harjoittaville palveluntarjoajille voidaan asettaa muita kuin sijoittautumismaassa asetettuja velvollisuuksia. On kuitenkin toivottavaa, että palveluntarjoajien käyttöön perustetaan keskitetyn asiointipisteen järjestelmä, jotta kaikki palveluntarjoajien velvollisuudet voitaisiin täyttää oman jäsenvaltion veroviranomaisten yhden sähköisen portaalin kautta.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että direktiivi ei tarkoita veroasioiden yhdenmukaistamista tai yhteisön suurempia valtuuksia verotusasioissa. Sillä vain poistetaan syrjintä, joka haittaa sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelut ovat jo alaa koskevan yhteisön erityissäädöskokonaisuuden aiheena, ne olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä. Toisaalta tätä direktiiviä sovelletaan palveluihin, joita ei säännellä kuljetusalaan sovellettavilla erityissäännöksillä, kuten arvokuljetuksiin ja vainajien kuljetuksiin.	(12) Kuljetuspalvelut suljetaan pois tämän direktiivin soveltamisalasta siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä. Kaupunkiliikenne, satamapalvelut sekä taksi- ja ambulanssikuljetukset suljetaan kuitenkin pois tämän direktiivin soveltamisalasta, mutta arvokuljetukset ja vainajien kuljetukset kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, koska näillä aloilla on todettu ongelmia sisämarkkinoiden toiminnassa.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
	(13 a) Tämä direktiivi on johdonmukainen yhteisön muiden tämänhetkisten sisämarkkina-aloitteiden kanssa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet.
Perustelu
Tekninen mukautus.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 27 a kappale
	(27 a) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansanterveyteen, kuluttajansuojaan, eläinten terveyteen ja kaupunkiympäristöön liittyvät tavoitteet edustavat yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, jotka voivat oikeuttaa lupajärjestelmät ja muut terveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin sovellettavissa olevat rajoitukset, mutta millään tällaisella lupajärjestelmällä tai rajoituksella ei voida harjoittaa syrjintää hakijan alkuperämaan perusteella ja niiden on täytettävä tarveharkintaa ja suhteellisuutta koskevat kriteerit.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, millä perusteella vastaanottajavaltio voi asettaa rajoituksia.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)
	(27 b) Luvan pitäisi tavallisesti mahdollistaa, että tarjoajalla on oikeus palvelutoimintaan tai sen harjoittamiseen kaikkialla kansallisella alueella paitsi, jos alueen rajoitusta oikeuttaa yleiseen etuun liittyvä pakottava syy. Esimerkiksi kaupunkiympäristön suojelu oikeuttaa vaatimukseen saada yksittäinen lupa jokaiselle kansalliselle alueelle perustettavalle taholle. Tämä säännös ei vaikuta alueellisiin tai paikallisiin toimivaltoihin myöntää lupa jäsenvaltioissa.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
	(28 a) Tässä direktiivissä säädetään, että jos vastausta ei saada tietyn ajan kuluessa, lupa katsotaan myönnetyksi. Yleiseen etuun liittyvien pakottavien syiden tapauksessa, esimerkiksi kyseen ollessa terveydenhuoltopalveluista tai toiminnasta, joka aiheuttaa erityisiä riskejä kolmansille osapuolille, kuten yksityiset turvallisuuspalvelut, voidaan vaatia täsmällistä lupaa.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään tapauksia, joissa luvan saanti ei ole automaattista.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 35 kappale
(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita poistamaan nykyisiä monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta tai yksityistämään tiettyjä aloja.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus johtuu johdanto-osan uudesta 7 a kappaleesta.
Tarkistus 17 1 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Tässä direktiivissä ei käsitellä yleisten taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen vapauttamista eikä palveluja tuottavien julkisoikeudellisten yksiköiden yksityistämistä. Tämä direktiivi ei myöskään rajoita kilpailua ja tukia koskevia yhteisön säännöksiä.
Perustelu
Direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä yhteisön lainsäädännön puitteissa yleishyödyllisiä palveluja ja niiden tarjoamisen järjestämistä. Sillä ei ole myöskään vaikutuksia tällaisten palvelujen rahoittamiseen eikä jäsenvaltioiden valtiontukisääntöihin.
Tarkistus 18 2 artiklan 2 kohdan johdanto-osa
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin toimiin:	2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin toimiin, mikäli näistä toimista on säädetty erityisesti yhteisön muussa lainsäädännössä:
Perustelu
Direktiivin 2 artiklan mukainen soveltamisala olisi määriteltävä selkeämmin, ja soveltamisalaan voidaan lisätä joukko poikkeuksia. Alat, joista on säädetty erityistoimin ja joista on annettu muita yhteisön säännöksiä, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että palvelut, joista on annettu säännöksiä esimerkiksi televiestintäpaketissa, "televisio ilman rajoja" -direktiivissä, rahoituspalveludirektiivissä, rahoituspalvelujen etämyynti ja eläkerahastot mukaan luettuina, sekä kuljetusdirektiiveissä, eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Direktiivin säännöksiä ei sovelleta, jos kyseisiin direktiiveihin sisältyy jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä tai eläkerahastoja.
Tarkistus 19 2 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) rahoituspalvelut, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa;	a) kaikki pankki-, luotto-, vakuutus-, uudelleenvakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus-, maksu- ja sijoitusneuvontapalvelut sekä yleensä palvelut, jotka on lueteltu luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2000/12/EY liitteessä 1;
Perustelu
Direktiivin soveltamisalaa koskevan 2 artiklan sanamuoto ei ole hyvä. Siinä käytetään rahoituspalvelujen määritelmää, joka sisältyy kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23. syyskuuta 2002 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/65/EY. Määritelmä ei kata kaikkia pankki- ja rahoitustoimia, kuten factoringia ja leasingia. Myös tällaisten toimien sisällyttämiseksi soveltamisalaan olisi viitattava luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettuun direktiiviin 2000/12/EY.
Tarkistus 20 2 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY, 2002/22/EY ja 2002/58/EY säänneltyjen seikkojen osalta;	b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY, 2002/22/EY ja 2002/58/EY säänneltyjen tai niissä viitattujen seikkojen osalta;
Perustelu
Direktiivin 2 artiklan mukainen soveltamisala olisi määriteltävä selkeämmin, ja soveltamisalaan voidaan lisätä joukko poikkeuksia. Alat, joista on säädetty erityistoimin ja joista on annettu muita yhteisön säännöksiä, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että palvelut, joista on annettu säännöksiä esimerkiksi televiestintäpaketissa, "televisio ilman rajoja" -direktiivissä, rahoituspalveludirektiivissä, rahoituspalvelujen etämyynti ja eläkerahastot mukaan luettuina, sekä kuljetusdirektiiveissä, eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Direktiivin säännöksiä ei sovelleta, jos kyseisiin direktiiveihin sisältyy jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä tai eläkerahastoja.
Tarkistus 21 2 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) direktiivin 89/552/ETY mukainen televisiotoiminta ja direktiivin 98/84/EY mukaiset radio-ohjelmat sekä suoraan näihin toimiin liittyvät audiovisuaaliset palvelut;.
Perustelu
Direktiivin 2 artiklan mukainen soveltamisala olisi määriteltävä selkeämmin, ja soveltamisalaan voidaan lisätä joukko poikkeuksia. Alat, joista on säädetty erityistoimin ja joista on annettu muita yhteisön säännöksiä, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että palvelut, joista on annettu säännöksiä esimerkiksi televiestintäpaketissa, "televisio ilman rajoja" -direktiivissä, rahoituspalveludirektiivissä, rahoituspalvelujen etämyynti ja eläkerahastot mukaan luettuina, sekä kuljetusdirektiiveissä, eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Direktiivin säännöksiä ei sovelleta, jos kyseisiin direktiiveihin sisältyy jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämistä tai eläkerahastoja.
Tarkistus 22 2 artiklan 2 kohdan c b alakohta (uusi)
	c b) Tämä direktiivi ei rajoita EY:n perustamissopimuksen 39 artiklan 4 kohdan eikä 45 artiklan soveltamista varsinkaan notaareihin.
Perustelu
Notaarin toiminta, joka liittyy julkisena viranomaisena toimimiseen, on suljettu nimenomaisesti tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. 19:ssä yhteisön 25 jäsenvaltiosta notaarit suorittavat oikeusalan palveluita osallistumalla EY:n perustamissopimuksen 45 artiklassa tarkoitetussa mielessä julkisen vallan käyttöön. Kuten käy ilmi yhteisöjen tuomioistuimen 17. kesäkuuta 1999 asiassa C-260/97 (Unibank) antamasta tuomiossa, jokin väline voidaan katsoa autenttiseksi vain, jos autenttisuuden on vahvistanut julkinen viranomainen. Roomalaisen oikeuden mukaisesti toimivat notaarit täyttävät tämän vaatimuksen, koska valtio on asettanut heidät julkiseen virkaan. Lisäksi on oltava johdonmukainen ammattipätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin kanssa. Mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden saavuttamiseksi direktiivissä on oltava erityismaininta notaarintoimen virallisesta asemasta, ja kyseinen toiminta on suljettava pois direktiivin soveltamisalasta.
Tarkistus 23 2 artiklan 3 kohta
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14 ja 16 artiklaa siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä.	3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14, 16 ja 20 artiklassa säädettyä syrjintäkieltoa.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että direktiivi ei tarkoita veroasioiden yhdenmukaistamista tai yhteisön suurempia valtuuksia verotusasioissa. Sillä vain poistetaan syrjintä, joka haittaa sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.
Tarkistus 24 3 artiklan 2 kohta
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	Erityisiä palvelualan toimia koskevat yhteisön säännökset ovat voimassa rajoituksetta. Niitä vain täydennetään tällä direktiivillä, mutta ei korvata.
Perustelu
Tarkistuksella tehdään selväksi, että palveludirektiivillä ei kyseenalaisteta "televisio ilman rajoja" -direktiiviä eikä ammattipätevyysdirektiiviä.
Tarkistus 25 3 artiklan 2 a kohta (uusi)
	Yhteisön säädökset, joilla säädetään erityisalojen tai -ammattien sijoittautumisvapaudesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta sisämarkkinoilla, ovat ensisijaisia tähän direktiiviin nähden.
Perustelu
On erittäin tärkeää antaa etusija alakohtaisten direktiivien erityissäännöksille. Palveludirektiivillä ei saa heikentää yhteisön nykyistä lainsäädäntöä, jotta ei synny oikeudellista epävarmuutta.
Tarkistus 26 17 artiklan 1 alakohta
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin postipalveluihin;	1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY tarkoitettuihin postipalveluihin;
Tarkistus 27 17 artiklan 2 alakohta
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön jakelupalveluihin;	2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön siirto-, jakelu- ja toimituspalveluihin;
Tarkistus 28 17 artiklan 3 alakohta
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun jakelupalveluihin;	3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun siirto-, jakelu-, toimitus- ja varastointipalveluihin;
Tarkistus 29 17 artiklan 4 alakohta
4) veden jakelupalveluihin;	4) veden jakelu- ja vesihuoltopalveluihin sekä jätevesihuoltoon;
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, mitkä alat on suljettu pois alkuperämaaperiaatteen soveltamisen piiristä.
Tarkistus 30 23 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa toisessa jäsenvaltiossa annettavasta muusta kuin sairaalahoidosta suoritettavien korvausten edellytykseksi luvan myöntämistä, jos tämä hoito kuuluu jäsenvaltion omalla alueella sen sosiaaliturvan piiriin.	1. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa toisessa jäsenvaltiossa saadusta terveydenhoidosta, joka ei edellytä sairaalahoitoa, suoritettavien korvausten edellytykseksi luvan myöntämistä, jos tämä hoito kuuluu jäsenvaltion omalla alueella sen sosiaaliturvan piiriin.
Edellytysten ja muodollisuuksien, joiden mukaisesti jäsenvaltiot myöntävät alueellaan luvan muuhun kuin sairaalahoitoon, ja erityisesti vaatimus yleislääkärikäynnistä ennen erikoislääkärikäyntiä ja tietyntyyppisen hammashoidon korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, on oltava sellaisen potilaan kiistettävissä, jolle on annettu toisessa jäsenvaltiossa muuta kuin sairaalahoitoa.	Edellytysten ja muodollisuuksien, joiden mukaisesti jäsenvaltiot myöntävät alueellaan luvan hoitoon, on oltava sellaisen potilaan kiistettävissä, jolle on annettu kyseistä hoitoa toisessa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 31 23 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä korvausten suorittamiseksi edellytettävää lupaa toisessa jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon ei evätä, kun hoito kuuluu jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, lakisääteisiin hoitopalveluihin ja kun sitä ei voida antaa potilaalle lääketieteellisesti hyväksyttävän ajan kuluessa ottaen huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen eteneminen.	Poistetaan.
Tarkistus 32 23 artiklan 4 kohta
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toisessa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista koskevat lupajärjestelmät ovat 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisia.	4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toisessa jäsenvaltiossa annetun muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun hoidon korvaamista koskevat lupajärjestelmät ovat 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5 0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 16.9.2004
Tehostettu yhteistyö	Ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Sahra Wagenknecht Pervenche Berès 13.9.2004 13.9.2005
Valiokuntakäsittely	4.10.2004	30.11.2004		29.3.2005	9.5.2005	23.5.2005 14.6.2005 12.7.2005
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	13.9.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		29 17 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Pier Luigi Bersani, Sharon Margaret Bowles, Ieke van den Burg, David Casa, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sophia in 't Veld, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Sahra Wagenknecht, Graham Watson, John Whittaker, Lars Wohlin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Harald Ettl, Werner Langen, Thomas Mann, Diamanto Manolakou, Corien Wortmann-Kool, Jürgen Zimmerling
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Alfonso Andria, Inés Ayala Sender, Bernadette Bourzai, Fiona Hall, Pierre Jonckheer, Karin Jöns, Heinz Kindermann

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (19.7.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija (*): Anne Van Lancker

(*) Valiokuntien välinen tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Komission tammikuussa 2004 esittämässä ehdotuksessa direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla määritellään yleinen oikeudellinen kehys rajat ylittävän palvelujen tarjonnan esteiden poistamiseksi Euroopan unionissa. Valmistelija on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden välisen palvelujen tarjonnan esteiden poistaminen on tärkeää Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi, toisin sanoen Euroopan unionin kehittämiseksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee kestävään talouskasvuun, luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla valmistelija kuitenkin yhtyy monien asiantuntijoiden ja parlamentin jäsenten näkemykseen siitä, että useita ongelmia on vielä ratkaistava ennen kuin tämä direktiivi voi tulla voimaan.

Tämä lausunto perustuu julkisen kuulemisen[1] tuloksiin, vaikutustutkimukseen[2] sekä eri järjestöjen ja asiantuntijaryhmien panokseen. Valmistelija hahmotteli työasiakirjassa[3] tarkistusten suuntaviivat ja toi esiin seuraavat kiistanalaiset kysymykset: ehdotuksen oikeusperusta ja soveltamisala, sijoittautumista koskevien vaatimusten täytäntöönpano, alkuperämaaperiaatteen käyttöönotto sekä suhteet yhteisön muihin välineisiin.

Kuten komission jäsen Mc Creevy totesi Euroopan parlamentissa, komissio ei aio peruuttaa tätä ehdotusta, mutta vahvistaa olevansa valmis tarkistamaan ehdotukseen sisältyviä arkaluontoisia kohtia parlamentin ensimmäisen käsittelyn pohjalta. Valmistelija katsoo, että mietintöön on ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä sisällytettävä ainakin seuraavat kysymykset.

1. Ehdotuksen soveltamisala

Ehdotuksen lähestymistapa on horisontaalinen: se kattaa monenlaisia palveluja puhtaasti kaupallisista palveluista terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin asti. Kuten monet asiantuntijat ovat huomauttaneet, ehdotuksessa ei oteta huomioon, että siihen sisältyvillä palveluilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja että ne herättävät hyvin monenlaisia yhteiskunnallisia pohdintoja. Siksi on olennaisen tärkeää jättää sellaiset ammatit ja sellaisen toiminnan harjoittaminen, joihin liittyy pysyvästi tai tilapäisesti julkisen vallan käyttöä jäsenvaltiossa, tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palvelut sekä turvallisuuspalveluja antavien toimistojen palvelut ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta ei rajoitettaisi toissijaisuusperiaatteeseen perustuvaa jäsenvaltioiden vapautta määritellä, mitä palveluja ne pitävät EY:n perustamissopimuksen 16 artiklan ja 86 artiklan 2 kohdan mukaisina yleistä taloudellista etua koskevina palveluina, eikä toimittaisi ennen yleishyödyllisiä palveluja koskevaa puitedirektiiviä, ehdotusta ei pitäisi soveltaa palveluihin, joiden osalta jäsenvaltiot ja/tai yhteisö yleisen edun perusteella voivat velvoittaa yleispalvelun tai julkisen palvelun tuottamiseen.

Erityiset verkkopalvelut, kuljetuspalvelut ja audiovisuaaliset palvelut olisi oikeusvarmuuden ja ehdotuksen ja sisämarkkinoita koskevien alakohtaisen direktiivien keskinäisen johdonmukaisen takaamiseksi jätettävä ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotuksen sisältöä ja soveltamisalaa koskevien väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää todeta, että tässä direktiivissä ei pitäisi käsitellä työlainsäädäntöä eikä sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä eikä sillä pitäisi puuttua jäsenvaltioiden sisäiseen alueelliseen ja paikalliseen vallanjakoon.

2. Sijoittautuminen

Sijoittautumista koskevien vaatimusten osalta ehdotuksessa rajoitetaan jäsenvaltioiden kansallisia sääntelyoikeuksia, joilla ne panevat täytäntöön sosiaalialaa koskevat velvoitteensa kansallisina/alueellisina lupajärjestelminä. Selitysten ja tarkistusten sisällyttäminen tähän lausuntoluonnokseen on perusteltua toissijaisuus-, suhteellisuus- ja oikeusvarmuussyistä sekä jotta oltaisiin johdonmukaisia EY:n perustamissopimuksen määräysten ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.

3. Alkuperämaaperiaate

Niin kauan kuin EU:n tasolla ei ole saavutettu yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa tai ainakin ryhdytty soveltamaan keskenään vertailukelpoisten sääntöjen pohjalta vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä, alkuperämaaperiaate ei voi olla palvelujen tilapäiseen rajat ylittävään tarjontaan sovellettava pääperiaate. Yhteensovitettu ala, johon alkuperämaaperiaatteen soveltamisala on sidoksissa, kattaa kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen sovellettavat vaatimukset. Tällä direktiivillä yhteensovitettavat alat koskevat kuitenkin vain palveluntarjoajia koskevia tietoja, ammatillisten vakuutusten tarjontaa, kaupan jälkeisistä takuista tiedottamista vastaanottajalle ja riitojen ratkaisemista. Alkuperämaaperiaatteen soveltamisala olisi siksi rajattava koskemaan tällä direktiivillä ja muilla yhteisön välineillä yhteensovitettuja aloja.

Sen jäsenvaltion viranomaisilla, jossa palvelu tuotetaan, on parhaat mahdollisuudet varmistaa valvonnan tehokkuus ja jatkuvuus sekä suojella palvelujen vastaanottajia. Vaikka tätä valvontaa täydennettäisiin jäsenvaltioiden välisellä tehokkaalla hallinnollisen yhteistyön järjestelmällä, ei voida hyväksyä, että periaate, jonka mukaan alkuperämaa vastaa palvelun valvonnasta, korvaa käytännön, jossa palveluja valvoo se jäsenvaltio, jossa ne tuotetaan.

4. Johdonmukaisuus muiden yhteisön välineiden kanssa

Ehdotus ja muut yhteisön aloitteet eivät ole keskenään johdonmukaisia. Monet asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa tämän ehdotuksen vaikutuksista työntekijöiden lähettämistä koskevaan direktiiviin sisältyviin työlainsäädännön säännöksiin sekä Rooman yleissopimukseen ja Rooma II:een sisältyviin lainvalintasääntöihin. Oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden takaamiseksi on tärkeää selkeästi todeta, että tässä direktiivissä kunnioitetaan sekä yhteisön muita välineitä että kaikkien sellaisten yhteisön välineiden hyväksymistä, joilla näitä välineitä tarkistetaan tai joilla ne korvataan. Kaikkia työntekijöiden lähettämistä koskevia selityksiä olisi samoista syistä käsiteltävä direktiivin 96/71/EY antamassa oikeudellisessa kehyksessä.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[4]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen, sen 55 ja 71 artiklan sekä 80 artiklan 2 kohdan,	ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen ja 55 artiklan,
Perustelu
Poisto on johdonmukainen 2 artiklaa (direktiivin soveltamisala) koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation ja tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.	(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation edistämiseksi. Palvelujen sisämarkkinoiden toteutuksen olisi EY:n perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti samalla edistettävä taloudellisen toiminnan sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehitystä sekä työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa.
Perustelu
On tärkeää painottaa, että poistettaessa esteitä rajat ylittävältä palvelujen tarjonnalta Euroopan unionissa olisi tunnustettava myös muut unionin perustehtävät ja pyrittävä edistämään niitä.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.	(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.
Perustelu
Lissabonin Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Esteitä ei voida poistaa ainoastaan soveltamalla suoraan perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa ottaen huomioon, että jäsenvaltioihin kohdistuvien perustamissopimuksen rikkomisesta johtuvien menettelyjen tapauskohtainen käsittely olisi erittäin hankalaa kansallisille ja yhteisön toimielimille varsinkin laajentumisten jälkeen ja toisaalta useiden esteiden poistaminen edellyttää kansallisten säännösten ennakollista yhteensovittamista viranomaisyhteistyö mukaan luettuna. Kuten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat todenneet, palvelujen todelliset sisämarkkinat on mahdollista toteuttaa yhteisön säädöksen avulla.	(5) Esteitä ei voida poistaa ainoastaan soveltamalla suoraan perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa ottaen huomioon, että jäsenvaltioihin kohdistuvien perustamissopimuksen rikkomisesta johtuvien menettelyjen tapauskohtainen käsittely olisi erittäin hankalaa kansallisille ja yhteisön toimielimille varsinkin laajentumisten jälkeen ja toisaalta useiden esteiden poistaminen edellyttää kansallisten säännösten ennakollista yhteensovittamista viranomaisyhteistyö mukaan luettuna. Kuten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat todenneet, palvelujen todelliset sisämarkkinat on mahdollista toteuttaa yhteisön säädöksen avulla. Jotta voidaan varmistaa palvelujen vapaan liikkuvuuden tehokas täytäntöönpano Euroopan sosiaalista mallia kunnioittaen, on syytä kodifioida johdetun oikeuden säädökseen luettelo esteistä, jotka on jo todettu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä perustamissopimuksen vastaisiksi, sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen liittyvä yhteisöjen tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö.
Perustelu
Alkuperämaaperiaate rikkoo perustamissopimuksen 50 artiklan yhtäläisen kohtelun periaatetta sekä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jossa tulkitaan palveluntarjoamisen vapauteen liittyviä perustamissopimuksen määräyksiä.
Yksityisoikeuskomitean suosituksen mukaan lainvalintaa koskevat säännöt olisi jätettävä tämän direktiivin ulkopuolelle oikeusvarmuuteen liittyvien syiden vuoksi ja jotta voidaan varmistaa lainvalintaa koskevien yhteisön lainsäädäntöehdotusten yhdenmukaisuus. Lisäksi lainvalintaa koskevilla yhteisön säännöksillä on erillinen oikeusperusta (perustamissopimuksen 61 artiklan c kohta ja 65 artikla). Edelleen mainittuihin yhteisön erityisvälineisiin (Rooma I ja II) sisältyvillä säännöillä varmistetaan paremmin asianomaisten etujen välinen tasapaino.
Yhdenmukaistaminen etukäteen on ehdoton edellytys.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Yhtä tärkeää on, että tässä direktiivissä kunnioitetaan täysimääräisesti EY:n perustamissopimuksen 137 artiklaan perustuvia yhteisön aloitteita, jotta saavutetaan perustamissopimuksen 136 artiklassa tarkoitetut työllisyyden edistämistä ja elin- ja työolojen parantamista koskevat tavoitteet.
Perustelu
Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa haitallisesti yhteisön tavoitteisiin ja toimintaan sosiaalipolitiikan alalla.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
	(6 b) Tässä direktiivissä ei pitäisi puuttua jäsenvaltion sisäiseen vallanjakoon alueellisella tai paikallisella tasolla.
Perustelu
Direktiivissä olisi kunnioitettava alueellista tai paikallista vallanjakoa kussakin jäsenvaltiossa.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) Tämän direktiivin säännösten olisi säilytettävä yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden, etenkin sosiaalista ja alueellista koheesiota edistävien palveluiden asema ja niissä olisi tunnustettava palvelualan työntekijöiden oikeudet.
	Direktiivin ei pitäisi koskea perustamissopimuksen 16 artiklassa ja 86 artiklan 2 kohdassa mainittuja yleistä taloudellista etua koskevia palveluita eikä jäsenvaltioiden vapautta määrittää, mitä ne pitävät yleisten taloudellisten etujen mukaisena palveluna eikä myöskään siihen, miten näiden palvelujen tarjoaminen järjestetään, taataan ja rahoitetaan sekä mitkä erityiset velvoitteet niitä koskevat. Tämän direktiivin ei pitäisi koskea yleisiä palveluja koskevan komission valkoisen kirjan jatkotoimia eikä mahdollisesti tulevaisuudessa hyväksyttävää puitedirektiiviä yleistä taloudellista etua koskevista palveluista.
	Tämä direktiivi ei saisi koskea yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen rahoittamista eikä sitä pitäisi soveltaa jäsenvaltioiden myöntämään tukijärjestelmään etenkään terveydenhuolto- tai sosiaalialalla. Se ei saisi koskea niitä vaatimuksia, joilla säännellään tiettyjen palveluntarjoajien mahdollisuutta saada julkisia varoja. Mainitut vaatimukset kattavat nimittäin ehdot, joiden perusteella palveluntarjoajat ovat oikeutettuja saamaan julkisia varoja, erityiset sopimusehdot mukaan lukien, etenkin laatuvaatimukset, joiden on katsottava olevan julkisten varojen saamisen ehto esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden kohdalla.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Tämä direktiivi on yhdenmukainen palveluja koskevien yhteisön muiden aloitteiden kanssa, erityisesti yhteisön palveluyritysten kilpailukykyä ja palvelujen turvallisuutta koskevien aloitteiden sekä potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhoidon kehitystä yhteisössä koskevien aloitteiden kanssa. Se on myös sisämarkkina-asioissa tehtyjen vireillä olevien aloitteiden; näitä ovat esimerkiksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet, kuten ehdotus direktiiviksi sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”).	(8) Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa palveluja koskeviin yhteisön muihin aloitteisiin, erityisesti yhteisön palveluyritysten kilpailukykyä ja palvelujen turvallisuutta koskeviin aloitteisiin. Se ei saisi myöskään vaikuttaa haitallisesti sisämarkkina-asioissa tehtyihin vireillä oleviin aloitteisiin; näitä ovat esimerkiksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet, kuten ehdotus direktiiviksi sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”).
Perustelu
Tarkistus on perusteltu, koska tällä direktiivillä, jolla voi olla vaikutusta muihin yhteisön aloitteisiin, ei saa puuttua näihin aloitteisiin.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 9 kappale
(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Kyseiset palvelut määritellään kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23 päivänä syyskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/65/EY. Tässä direktiivissä rahoituspalveluiksi määritellään pankki-, luotto-, vakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut.	(9) On aiheellista sulkea rahoituspalvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sillä kyseiset palvelut ovat parhaillaan erityisen toimintasuunnitelman aiheena, jonka tarkoituksena on, kuten tässä direktiivissä, toteuttaa todelliset palvelujen sisämarkkinat. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä kaikki pankki-, luotto-, vakuutus-, ammatilliset tai yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut, jälleenvakuutus, valuutanvaihto, selvitys- ja tilitysjärjestelmät, arvopapereiden hoito ja sijoitusneuvonta mukaan lukien.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta poikkeuksena kuitenkin säännökset, jotka koskevat kiellettyjä vaatimuksia ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Verotuksen alalla yhdenmukaistaminen on toteutettu etenkin jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäjärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/388/ETY, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/434/ETY eri jäsenvaltioissa sijaitseviin tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/49/EY Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole luoda uusia sääntöjä tai uusia erityisjärjestelmiä verotuksen alalle. Sen tavoitteena on yksinomaan poistaa sijoittautumisvapaudelle ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle asetettuja, luonteeltaan syrjiviä rajoituksia, joista jotkin ovat veronluonteisia, perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Arvonlisäverotus on yhteisön tason yhdenmukaistamisen kohteena, ja sen perusteella rajatylittävää toimintaa harjoittaville palveluntarjoajille voidaan asettaa muita kuin sijoittautumismaassa asetettuja velvollisuuksia. On kuitenkin toivottavaa, että palveluntarjoajien käyttöön perustetaan keskitetyn asiointipisteen järjestelmä, jotta kaikki palveluntarjoajien velvollisuudet voitaisiin täyttää oman jäsenvaltion veroviranomaisten yhden sähköisen portaalin kautta.	(11) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa säädetään erityisistä oikeusperusteista verotuksen alalla ja että asiasta on jo annettu yhteisön säädöksiä, verotusala olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta. Tähän direktiiviin sisältyvää syrjintäkieltoa olisi kuitenkin sovellettava verosyrjintään, joka ei ole sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden mukaista. Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan syrjintää aiheutuu eri sääntöjen soveltamisesta keskenään verrannollisiin tilanteisiin tai saman säännön soveltamisesta erilaisiin tilanteisiin.
Perustelu
Ks. 2 artiklan 3 kohtaa koskeva tarkistus.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
	(11 a) Ottaen huomioon, että perustamissopimuksessa on erityiset oikeusperustat työlainsäädännölle ja sosiaaliturvaa koskevalle lainsäädännölle ja sen varmistamiseksi, että tämä direktiivi ei vaikuta näihin aloihin, työlainsäädäntö ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Perustelu
Ks. 2 artiklan uusi 4 kohta.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelut ovat jo alaa koskevan yhteisön erityissäädöskokonaisuuden aiheena, ne olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä. Toisaalta tätä direktiiviä sovelletaan palveluihin, joita ei säännellä kuljetusalaan sovellettavilla erityissäännöksillä, kuten arvokuljetuksiin ja vainajien kuljetuksiin.	(12) Kuljetuspalvelut, kaupunkiliikenne, taksit ja ambulanssit mukaan lukien, olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta riippumatta siitä säännelläänkö niitä perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.	(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön säännöstöön. Se ei vaikuta muiden sellaisten yhteisön oikeudellisten välineiden hyväksymiseen, joilla tarkistetaan erityispalveluja koskevaa yhteisön säännöstöä tai korvataan sitä.
Perustelu
Tässä direktiivissä on kunnioitettava erityispalveluja koskevia määräyksiä sekä niitä yhteisön välineitä, joilla tarkistetaan tai korvataan näitä erityismääräyksiä.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
	(13 a) Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltioiden osittain tai kokonaan takaamiin tai rahoittamiin palveluihin. Tämä koskee erityisesti koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä audiovisuaalisia palveluja ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, työntekijöiden toiseen maahan lähettäminen, ammatillinen koulutus, työllistymismahdollisuudet ja sosiaalinen asuntotuotanto mukaan lukien.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
	(13 b) Postipalvelut olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska niistä säädetään jo yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY¹.
	__________ ¹EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
	(13 c) Ottaen huomion vuonna 2003 hyväksytyn sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY¹ kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY on välttämätöntä jättää soveltamisalan ulkopuolelle tämän direktiivin 2 artiklassa määritellyt sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja toimituspalvelut.
	__________ ¹EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 17 Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)
	(13 d) Kaasun siirtoon, jakeluun, toimitukseen ja varastointiin liittyvät palvelut olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska niistä säädetään maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY¹ kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/55/EY.
	__________ ¹EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 13 e kappale (uusi)
	(13 e) Tilapäistyövoimaa välittäviä toimistoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistamisen puutteellisuuden vuoksi yhteisön tasolla ja ottaen huomioon tilapäistyötä koskevan direktiivin mahdollisen hyväksymisen tulevaisuudessa tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen palvelut olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 19 Johdanto-osan 13 f kappale (uusi)
	(13 f) Turvallisuuspalveluja tuottavia toimistoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistamisen puutteellisuuden vuoksi yhteisön tasolla ja ottaen huomioon näiden toimistojen panoksen yleisen turvallisuuden takaamisessa näiden toimistojen tarjoamat palvelut olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Perustelu
Ks. 2 artiklaa koskevat tarkistukset.
Tarkistus 20 Johdanto-osan 13 g kappale (uusi)
	(13 g) Lainvalintasäännöt olisi oikeusvarmuussyistä ja yhdenmukaisuuden takaamiseksi yhteisön erityissäädösten kanssa jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ottaen huomioon yhteisön erityissäädösten mahdollisen tulevan hyväksymisen tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa lainvalintasääntöihin, ei etenkään sopimusvelvoitteisiin sovellettavista säädöksistä vuonna 1980 tehtyyn Rooman yleissopimukseen ja sopimuksen ulkopuolisiin velvoitteisiin sovellettavista säädöksistä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o... sisältyviin lainvalintasääntöihin. Näihin välineisiin sisältyvät säännökset edustavat eri etunäkökohtien, kuten kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun ja työntekijöiden suojelun, välistä asianmukaista tasapainoa.
Perustelu
Kuten oikeudellisten asioiden valiokunta suositteli, lainvalintasäännöt olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle yhdenmukaisuuden takaamiseksi tulevien lainvalintasääntöjä koskevien yhteisön säädösten kanssa sekä oikeusvarmuuden takaamiseksi. Lainvalintasääntöjä koskevilla yhteisön säännöksillä on lisäksi erillinen oikeusperusta (perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohta ja 65 artikla). Käsiteltävinä oleviin yhteisön erityisiin välineisiin (Rooma I ja II) sisältyvät säännökset ovat tarkoituksenmukaisempia eri etunäkökohtien välisen tasapainon takaamiseen.
Tarkistus 21 Johdanto-osan 13 h kappale (uusi)
	(13 h) Tämän direktiivin pitäisi olla johdonmukainen direktiivin 89/552/ETY (Televisio ilman rajoja) säännösten kanssa eikä sen pitäisi vaikuttaa siihen mukaan lukien määritelmään siitä, milloin tietyn lähettäjän on katsottu asettautuneen jäsenvaltioon. Tämän direktiivin ei pitäisi estää televisio ilman rajoja -direktiivin mahdollista tarkistamista tulevaisuudessa.
	Tämän direktiivin ei pitäisi myöskään vaikuttaa audiovisuaalisen alan palveluiden erityislaatuisuuteen kansainvälisissä neuvotteluissa.
Tarkistus 22 Johdanto-osan 17 kappale
(17) Tämä direktiivi ei koske tavaroiden vapaata liikkuvuutta säätelevän perustamissopimuksen 28–30 artiklan soveltamista. Alkuperämaaperiaatteen mukaan kiellettyjä rajoituksia ovat vaatimukset, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen, ei siis tavaroihin sinänsä.	(17) Tämä direktiivi ei koske tavaroiden vapaata liikkuvuutta, tavaroiden jakelu mukaan lukien, säätelevän perustamissopimuksen 28–30 artiklan soveltamista.
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 23 Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
	(18 a) Palveluntarjoajan sijoittautumispaikka olisi vahvistettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, jolloin sijoittautuminen edellyttää tosiasiallista taloudellisen toiminnan harjoittamista vakituisesta sijoittautumispaikasta käsin määrittelemättömän ajanjakson ajan. Tämä edellytys täyttyy myös, jos yritys perustetaan määräajaksi tai jos yritys vuokraa sen rakennuksen tai laitoksen, josta käsin se harjoittaa toimintaansa. Tämän määritelmän mukaan, jolla edellytetään toiminnan tosiasiallista harjoittamista palveluntarjoajan sijoittautumispaikkakunnalla, pelkkä postiosoite ei täytä sijoittautumismääritelmän edellytyksiä. Tapauksissa, joissa palveluntarjoaja toimii useilla sijoittautumispaikkakunnilla, on tärkeää vahvistaa, miltä sijoittautumispaikkakunnalta käsin kyseinen palvelu tosiasiallisesti suoritetaan. Tapauksissa, joissa on vaikea vahvistaa, miltä sijoittautumispaikkakunnalta palvelu suoritetaan, sijoittautumispaikkakunnaksi katsotaan se paikka, missä palveluntarjoaja pääasiallisesti tuottaa näitä palveluja.
Perustelu
Jotta vältytään siltä, että postilokeroyritys olisi katsottava sijoittautumiseksi, on selvennettävä, että palvelun tuottaminen katsotaan jäsenvaltioon sijoittautumiseksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että palvelu myös tosiasiallisesti suoritetaan tässä jäsenvaltiossa.
Tarkistus 24 Johdanto-osan 19 kappale
(19) Kun toimija siirtyy toiseen jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä palvelutoimintaa, on aiheellista erottaa toisistaan sijoittautumisvapaudesta johtuvat tilanteet ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kattamat tilanteet kyseisen toiminnan tilapäisyyden perusteella. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kulloisenkin toiminnan tilapäisyyttä on arvioitava paitsi palveluntarjonnan keston myös sen toistuvuuden, ajoittaisuuden tai jatkuvuuden perusteella. Palveluntarjonnan tilapäisyys ei saisi missään tapauksessa sulkea pois mahdollisuutta, että palveluntarjoajalla olisi vastaanottajavaltiossa tietty infrastruktuuri (kuten toimisto-, asiakas- tai muu vastaanottotila) edellyttäen, että kyseinen infrastruktuuri on välttämätön palveluntarjonnan toteuttamiseksi.	(19) Kun toimija siirtyy toiseen jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä palvelutoimintaa, on aiheellista erottaa toisistaan sijoittautumisvapaudesta johtuvat tilanteet ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kattamat tilanteet kyseisen toiminnan tilapäisyyden perusteella. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan avainkysymys on, onko taloudellinen toimija sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa hän tuottaa kyseisen palvelun. Jos taloudellinen toimija on sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa hän tuottaa palvelun, häneen sovelletaan sijoittautumisvapautta. Jos taloudellinen toimija sitä vastoin ei ole sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa hän tuottaa palvelun, hän on rajat ylittävä palveluntarjoaja, johon sovelletaan palvelujen tarjoamisen vapautta. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kulloisenkin toiminnan tilapäisyyttä on arvioitava paitsi palveluntarjonnan keston myös sen toistuvuuden, ajoittaisuuden tai jatkuvuuden perusteella. Palveluntarjonnan tilapäisyys ei saisi missään tapauksessa sulkea pois mahdollisuutta, että palveluntarjoajalla olisi vastaanottajavaltiossa tietty infrastruktuuri (kuten toimisto-, asiakas- tai muu vastaanottotila) edellyttäen, että kyseinen infrastruktuuri on välttämätön palveluntarjonnan toteuttamiseksi.
Perustelu
Tätä johdanto-osan kappaletta koskeva tarkistus on perusteltu, koska on tarpeen selventää yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden välistä eroa.
Tarkistus 25 Johdanto-osan 21 kappale
(21) Yhteensovitetun alan käsitteellä tarkoitetaan kaikkia vaatimuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen, ja varsinkin vaatimuksia, jotka sisältyvät kunkin jäsenvaltion lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin siitä riippumatta, koskevatko ne yhteisön tasolla yhdenmukaistettua alaa, ovatko ne luonteeltaan yleisiä vai erityisiä tai mihin oikeudenalaan ne kansallisen oikeuden mukaan kuuluvat.	Poistetaan.
Perustelu
Tämän johdanto-osan kappaleen poisto on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen ja 4 artiklan 9 kohdan poiston kanssa.
Tarkistus 26 Johdanto-osan 22 kappale
(22) Yksi varsinkin pk-yritysten kohtaamia perusvaikeuksia palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa on viranomaismenettelyjen mutkikkuus, pituus ja oikeusvarmuuden puuttuminen. Tästä syystä yhteisön tai kansallisen tason nykyaikaistamiseen ja hyviin viranomaiskäytänteisiin tähtäävien aloitteiden avulla olisi laadittava hallinnollisen yksinkertaistamisen periaatteet, luotava koordinoidusti yhteisön tasolla keskitettyihin asiointipisteisiin perustuva järjestelmä, rajoitettava ennakkolupavelvoite tapauksiin, joissa se on välttämätöntä, ja otettava käyttöön periaate, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen katsotaan hiljaisesti myöntäneen luvan tietyn määräajan kuluttua. Tällä nykyaikaistamistoimella, jolla turvataan avoimuusedellytykset sekä toimijoita koskevien tietojen saattaminen ajan tasalle, pyritään poistamaan viiveitä, kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat esimerkiksi tarpeettomista, liian mutkikkaista tai kalliista toimenpiteistä, päällekkäisyyksistä, asiakirjojen esitystapaa koskevasta kaavamaisuudesta, toimivaltaisten elinten harkintavallan käytöstä, epämääräisistä tai liian pitkistä määräajoista, myönnetyn luvan voimassaoloajan rajoittamisesta tai suhteettomista kuluista ja seuraamuksista. Tällaisilla käytänteillä on kielteisiä vaikutuksia, joilla on erityisen suuri merkitys palveluntarjoajille, jotka haluavat kehittää toimintaansa muissa jäsenvaltioissa ja tarvitsevat koordinoitua yksinkertaistamista 25 jäsenvaltion laajentuneilla sisämarkkinoilla.	(22) Yksi varsinkin pk-yritysten kohtaamia perusvaikeuksia palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa on viranomaismenettelyjen mutkikkuus, pituus ja oikeusvarmuuden puuttuminen. Tästä syystä yhteisön tai kansallisen tason nykyaikaistamiseen ja hyviin viranomaiskäytänteisiin tähtäävien aloitteiden avulla olisi laadittava hallinnollisen yksinkertaistamisen periaatteet, luotava koordinoidusti yhteisön tasolla keskitettyihin asiointipisteisiin perustuva järjestelmä ja rajoitettava ennakkolupavelvoite tapauksiin, joissa se on välttämätöntä. Tällä nykyaikaistamistoimella, jolla turvataan avoimuusedellytykset sekä toimijoita koskevien tietojen saattaminen ajan tasalle, pyritään poistamaan viiveitä, kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat esimerkiksi tarpeettomista, liian mutkikkaista tai kalliista toimenpiteistä, päällekkäisyyksistä, asiakirjojen esitystapaa koskevasta kaavamaisuudesta, toimivaltaisten elinten harkintavallan käytöstä, epämääräisistä tai liian pitkistä määräajoista, myönnetyn luvan voimassaoloajan rajoittamisesta tai suhteettomista kuluista ja seuraamuksista. Tällaisilla käytänteillä on kielteisiä vaikutuksia, joilla on erityisen suuri merkitys palveluntarjoajille, jotka haluavat kehittää toimintaansa muissa jäsenvaltioissa ja tarvitsevat koordinoitua yksinkertaistamista 25 jäsenvaltion laajentuneilla sisämarkkinoilla.
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 13 artiklan 4 kohtaan tehdyn tarkistuksen kanssa, jolla poistetaan periaate, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen katsotaan hiljaisesti myöntäneen luvan.
Tarkistus 27 Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
	(22 a) Jäsenvaltioiden ja komission pitäisi edistää sertifikaattien, todistusten ja muiden sijoittautumista koskevien asiakirjojen kanssa tasavertaisten yhdenmukaistettujen eurooppalaisten lomakkeiden laatimista, niin että niitä on tämän direktiivin voimaan tullessa saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa.
Perustelu
Yhdenmukaiset lomakkeet ovat halpa ja tehokas keino vähentää byrokratiaa. Nimenomaan pk-yritykset hyötyvät vakiolomakkeista erityisen paljon muun muassa käännöskustannusten poisjäämisen ansiosta. Tällaisia lomakkeita olisi oltava käytettävissä viimeistään tämän direktiivin voimaan tullessa.
Tarkistus 28 Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
	(27 a) Niitä tämän direktiivin määräyksiä, jotka koskevat lupajärjestelmiä, sovelletaan tapauksiin, joissa palvelun saanti tai sen antaminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen päätöstä. Tämä määräys ei koske toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä erityispalvelujen antamiseen tarkoitettujen julkisten tai yksityisten laitosten perustamisesta eikä myöskään toimivaltaisten viranomaisten tekemiä sopimuksia, joista säädetään sopimusten tekoa koskevilla säädöksillä.
Perustelu
Tämä direktiivi ei vaikuta julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin.
Tarkistus 29 Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.	(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkinä mainittakoon luvan myöntäminen vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.
Perustelu
Luvan myöntämisestä radiotaajuuksille on jo säädetty sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevassa yhteisön sääntelyjärjestelmässä. Televiestintäpaketti on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Radiotaajuuslupien kohdalla olisi tehtävä samoin.
Tarkistus 30 Johdanto-osan 31 kappale
(31) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapaus tarkoittaa ensi kädessä yhtäläisen kohtelun periaatetta, jolla kielletään kaikenlainen jäsenvaltion kansalaisuuteen perustuva syrjintä, mutta myös kaikenlainen välillinen syrjintä, joka perustuu muihin kriteereihin, jotka voivat johtaa samaan tulokseen. Tämän vuoksi palvelutoiminnan aloittamiselle tai harjoittamiselle jäsenvaltiossa pääasiallisena tai toissijaisena toimintana ei saisi asettaa toimi-, asuin- tai kotipaikkaa tai pääasiallista suorituspaikkaa koskevia kriteerejä. Jäsenvaltio ei saisi myöskään asettaa esteitä sellaisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan perustettujen yhteisöjen, joiden alueella niillä on pääasiallinen toimipaikka, oikeuskelpoisuudelle ja oikeudelliselle toimintakyvylle. Jäsenvaltio ei myöskään saisi millään tavoin suosia palveluntarjoajia, joilla on erityiset siteet kansalliseen tai paikalliseen sosioekonomiseen toimintaympäristöön, eikä rajoittaa palveluntarjoajan toimipaikan perusteella tämän kykyä hankkia, käyttää tai luovuttaa oikeuksia ja varallisuutta tai ottaa erimuotoista luottoa ja hankkia tiloja, jotka ovat tarpeen toiminnan aloittamisessa tai tosiasiallisessa harjoittamisessa.	(31) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapaus tarkoittaa ensi kädessä yhtäläisen kohtelun periaatetta, jolla kielletään kaikenlainen jäsenvaltion kansalaisuuteen perustuva syrjintä, mutta myös kaikenlainen välillinen syrjintä, joka perustuu muihin kriteereihin, jotka voivat johtaa samaan tulokseen. Tämän vuoksi palvelutoiminnan aloittamiselle tai harjoittamiselle jäsenvaltiossa pääasiallisena tai toissijaisena toimintana ei saisi asettaa toimi-, asuin- tai kotipaikkaa tai pääasiallista suorituspaikkaa koskevia kriteerejä. Tämä ei kuitenkaan rajoita säännöllisen ensiapupalvelun suorittamista koskevaa velvollisuutta, sikäli kuin tämä on sopusoinnussa yhteisön muun lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltio ei saisi myöskään asettaa esteitä sellaisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan perustettujen yhteisöjen, joiden alueella niillä on pääasiallinen toimipaikka, oikeuskelpoisuudelle ja oikeudelliselle toimintakyvylle. Jäsenvaltio ei myöskään saisi millään tavoin suosia palveluntarjoajia, joilla on erityiset siteet kansalliseen tai paikalliseen sosioekonomiseen toimintaympäristöön, eikä rajoittaa palveluntarjoajan toimipaikan perusteella tämän kykyä hankkia, käyttää tai luovuttaa oikeuksia ja varallisuutta tai ottaa erimuotoista luottoa ja hankkia tiloja, jotka ovat tarpeen toiminnan aloittamisessa tai tosiasiallisessa harjoittamisessa.
Perustelu
Alueellisesti kattavien ja korkeatasoisten sairaanhoitopalvelujen takaaminen väestölle kuuluu aikamme sosiaalisimpiin haasteisiin. Erityisesti terveydenhoidon alalla tällaisten – ajallisesti ja alueellisesti kattavien – palvelujen tarjoaminen voidaan taata ainoastaan, jos palveluntarjoaja voidaan velvoittaa ensiapupalvelun suorittamiseen. Koska tämä saattaa merkitä sitä, että palveluntarjoaja velvoitetaan olemaan paikalla tiettynä aikana, olisi tehtävä selväksi, että kyseessä ei ole 14 artiklassa tarkoitettu "kielletty vaatimus", vaan sitä on arvioitava yhteisön lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 31 Johdanto-osan 32
(32) Kiellolla asettaa taloudellisia testejä luvan myöntämisen ennakkoehdoksi tarkoitetaan taloudellisia testejä itsessään eikä muita vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin syin, kuten kaupunkiympäristön suojelu. Tämä kielto ei koske kilpailuoikeuden soveltamisesta vastaavien viranomaisten toimivallan käyttämistä.	(32) Kiellolla asettaa taloudellisia testejä luvan myöntämisen ennakkoehdoksi tarkoitetaan taloudellisia testejä itsessään eikä muita vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin syin, kuten kaupunkiympäristön suojelu, sosiaalipolitiikka ja kansanterveyttä koskevat tavoitteet. Tämä kielto ei koske kilpailuoikeuden soveltamisesta vastaavien viranomaisten toimivallan käyttämistä.
Perustelu
Taloudellisten testien kieltäminen ei estä kansallisia viranomaisia vahvistamasta suojelulle korkeaa tasoa yleisen edun mukaisista pakottavista syistä, joita ovat muun muassa sosiaalipolitiikka ja kansanterveyttä koskevat tavoitteet.
Tarkistus 32 Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
	(32 a) Kiellon, joka koskee henkilökohtaisista syistä toimivien kilpailevien taloudellisten toimijoiden suoraa tai epäsuoraa osallistumista lupien myöntämiseen, ei pitäisi koskea esimerkiksi kauppakamarien tai työmarkkinajärjestöjen kuulemista muista asioista kuin yksittäisistä lupahakemuksista. Se ei saisi myöskään sulkea pois mahdollisuutta kuulla kauppajärjestöjä, joiden jäseniin kuuluu kilpailijoiden edustajia, edellyttäen että kuulemisen tulos ei vaikuta ratkaisevasti luvan myöntämiseen tai muuhun yksittäistä hakemusta koskevaan päätökseen.
Perustelu
Kilpailevien toimijoiden suoraa tai epäsuoraa osallistumista koskevaa kieltoa voidaan soveltaa vain päätöksiin, joissa on kyse yksittäisistä lupahakemuksista.
Tarkistus 33 Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)
	(32 b) Vakuuden tai sen osan asettamista tai vakuutuksen ottamista koskevan velvoitteen kumoamisen ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vaatia vakuuksia tai vakuutusta eikä myöskään esimerkiksi ammatillisten elinten tai järjestöjen jäsenille tarkoitettuun kollektiiviseen korvausrahastoon osallistumista koskeviin vaatimuksiin. Se ei saisi myöskään vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vaatia palveluntarjoajia osallistumaan alakohtaisen sosiaalirahaston vakuuteen, jonka tarkoituksena on työntekijöiden suojelu työantajan maksukyvyttömyystapauksessa.
Perustelu
Vakuuksia/vakuutusta koskeva kielto ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden vapauteen vaatia palveluntarjoajia osallistumaan kollektiiviseen korvausrahastoon tai alakohtaiseen rahastoon, jonka tarkoituksena on työntekijöiden suojelu työnantajan maksukyvyttömyystapauksessa.
Tarkistus 34 Johdanto-osan 33 kappale
(33) Jotta voidaan yhteensovittaa kansallisten säädösten nykyaikaistaminen sisämarkkinavaatimusten kanssa, kunkin jäsenvaltion olisi arvioitava tiettyjä kansallisia syrjimättömiä vaatimuksia, jotka ovat luonteensa puolesta omiaan rajoittamaan voimakkaasti tai jopa estämään toiminnan aloittamisen tai harjoittamisen sijoittautumisvapauden nojalla. Jäsenvaltioiden on direktiivin täytäntöönpanolle varatussa ajassa varmistettava, että mainitut vaatimukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia sekä tarpeen vaatiessa poistettava ne tai muutettava niitä. Lisäksi näiden vaatimusten on kaikissa tapauksissa oltava yhteensopivia yhteisön kilpailuoikeuden kanssa.	(33) Jotta voidaan yhteensovittaa kansallisten säädösten nykyaikaistaminen sisämarkkinavaatimusten kanssa, kunkin jäsenvaltion olisi arvioitava tiettyjä kansallisia syrjimättömiä vaatimuksia, jotka ovat luonteensa puolesta omiaan rajoittamaan voimakkaasti tai jopa estämään toiminnan aloittamisen tai harjoittamisen sijoittautumisvapauden nojalla. Tämä arviointi olisi rajoitettava koskemaan näiden vaatimusten yhteensopivuutta yhteisöjen tuomioistuimen jo vahvistamien sijoittautumisvapautta koskevien kriteerien kanssa. Arvioinnin ei tulisi koskea yhteisön kilpailuoikeuden soveltamista. Tapauksissa, joissa tällaiset vaatimukset ovat syrjiviä, eivät ole objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisista pakottavista syistä tai ovat kohtuuttomia, ne olisi kumottava tai niitä olisi tarkistettava. Arvioinnin tulos riippuu toiminnan luonteesta ja yleisen kiinnostuksen määrästä. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tällaiset vaatimukset voisivat olla täysin perusteltuja, mikäli niillä pyritään kansanterveydellisiin tai sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin. Tässä direktiivissä tarkoitetun keskinäisen arvioinnin ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden vapauteen antaa kansallisia säädöksiä yleisen edun suojelun korkeasta tasosta, erityisesti jos niiden tarkoituksena on terveydellisten ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttaminen.
Perustelu
On tärkeää todeta, että keskinäisessä arvioinnissa on kyse vain siitä, ovatko kansalliset vaatimukset yhteensopivia yhteisöjen tuomioistuimen jo vahvistamien sijoittautumisvapautta koskevien kriteerien kanssa. Arviointi ei koske yhteisön kilpailuoikeuden soveltamista. Tämä menettely ei estä kansallisia viranomaisia vahvistamasta yleisen edun suojelun korkeaa tasoa, erityisesti terveydellisten ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 35 Johdanto-osan 34 kappale
(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.	(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille.
Perustelu
Lähetysvelvoitteesta ("must carry" ‑järjestelmästä) on jo säädetty direktiivissä 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi). Koska kyseisillä säännöksillä pyritään suojelemaan kulttuurista monimuotoisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, tämä direktiivi ei saa vaikuttaa niihin.
Tarkistus 36 Johdanto-osan 35 kappale
(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita poistamaan nykyisiä monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta tai yksityistämään tiettyjä aloja.	(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita vapauttamaan yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja tai yksityistämään tällaisia palveluja tarjoavia julkisia yksiköitä tai poistamaan nykyisiä muita toimintoja koskevia monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta tai yksityistämään tiettyjä jakelupalveluja.
Perustelu
Täsmennys.
Tarkistus 37 Johdanto-osan 37 kappale
(37) Jotta varmistetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden tehokas täytäntöönpano sekä taataan palvelujen vastaanottajille ja tarjoajille mahdollisuus saada ja tuottaa palveluja kaikkialla yhteisössä ilman rajoja, olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan palveluntarjoajaa ei saa periaatteessa koskea muu laki kuin sen maan laki, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Tämä periaate on välttämätön sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat ja erityisesti pk-yritykset voivat täyden oikeusvarmuuden vallitessa hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Helpottamalla tällä tavoin palvelujen vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, yhdistettynä yhdenmukaistamistoimiin ja keskinäiseen avunantoon, periaatteen myötä vastaanottajilla on mahdollisuus hyödyntää muiden jäsenvaltioiden laadukkaiden palvelujen aiempaa suurempaa valikoimaa. Periaatteeseen olisi liitettävä palvelujen vastaanottajan neuvonta, joka antaa mahdollisuuden etenkin tiedonsaantiin muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, sekä palvelujen avoimuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 37–39 kappaleen poisto on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 38 Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
	(37 a) On tärkeää, että samalla kun poistetaan esteitä palvelujen vapaalta liikkuvuudelta, yhteensovitetaan jäsenvaltioiden säädöksiä. Jäsenvaltioiden olisi tällä direktiivillä yhteensovitettavia aloja koskevista syistä taattava palvelujen tarjoamisen vapaus eivätkä ne saisi rajoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan palvelujen saantia tai antamista. Tällä direktiivillä yhteensovitetut alat koskevat 26–28 ja 32 artiklan mukaisesti palveluntarjoajia ja heidän palvelujaan koskevia tietoja, ammatillisia vakuutuksia ja takuita, tietoa kaupan jälkeisistä takuista sekä riitojen ratkaisua. Edellyttäen että – ja siinä määrin kuin – alat on yhteensovitettu muilla yhteisön säädöksillä, kuten avoimuutta koskevien vaatimusten ja epäreilujen kauppatapojen estämistä koskevien vaatimusten käyttöönotolla, olisi myös sovellettava periaatetta, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta tuotettavia palveluja.
Perustelu
Tämä uusi johdanto-osan kappale on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 39 Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)
	(37 b) Sen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla, jossa palvelu tuotetaan, on parhaat mahdollisuudet varmistaa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuus ja jatkuvuus sekä suojella palvelujen vastaanottajia. Tätä järjestelmää voidaan parantaa yhteensovittamalla valvontaa koskevia sääntöjä ja luomalla tehokas hallinnollisen yhteistyön järjestelmä vastaanottajajäsenvaltion ja sijoittautumisjäsenvaltion välille. Tältä pohjalta ja tämän direktiivin 35 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi avustettava toisiaan ja toteutettava kaikki mahdolliset toimet yhteistyön tehostamiseksi, muun muassa nimeämällä yhden tai useampia asiointipisteitä, joista jäsenvaltiot tai komissio voivat pyytää tietoja sähköisesti.
Perustelu
Tämä uusi johdanto-osan kappale on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 40 Johdanto-osan 38 kappale
(38) Lisäksi on tärkeää taata, että palvelutoimintojen valvontaa harjoitetaan palvelujen lähteellä, eli että kyseistä valvontaa harjoittavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat parhaassa asemassa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastaanottajan suoja toteutuu omassa maassa ja sen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä yhteisön laajuinen alkuperämaan vastuu palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta riippumatta palvelujen määräpaikasta olisi asettava selkeästi, jotta vakiinnutetaan jäsenvaltioiden vastavuoroinen luottamus palvelutoimintojen sääntelyn alalla. Toimivaltaisten tuomioistuinten nimeäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, vaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001soveltamisalaan tai muiden yhteisön säädösten, kuten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY soveltamisalaan.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 37–39 kappaleen poisto on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 41 Johdanto-osan 39 kappale
(39) Lain soveltamista ja alkuperämaassa toteutettavaa valvontaa koskevan periaatteen lisäksi olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan jäsenvaltio ei voi rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevia palveluja.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 37–39 kappaleen poisto on johdonmukainen 16 artiklaa koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 42 Johdanto-osan 40 kappale
(40) On aiheellista säätää, että alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta ei voi poiketa muilla kuin niillä aloilla, jotka kuuluvat yleisten tai siirtymäajan poikkeusten soveltamisen piiriin. Nämä poikkeukset ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden yhdentymisasteen huomioon ottamiseksi sekä palveluja koskevien tiettyjen yhteisön säännösten, joiden mukaan palveluntarjoajaan on sovellettava muun kuin alkuperämaan lainsäädäntöä, huomioon ottamiseksi. Lisäksi poikkeuksellisesti tietyissä yksittäistapauksissa voidaan toteuttaa toimenpiteitä tietyn palveluntarjoajan varalta sisältöä ja menettelyä koskevin tietyin tarkoin määritellyin edellytyksin. Jotta taataan pk-yrityksille tarpeellinen oikeusvarmuus, jolla kyseisiä yrityksiä kannustetaan tarjoamaan palvelujaan muissa jäsenvaltioissa, nämä poikkeukset on rajattava koskemaan ehdottoman välttämättömiä tekijöitä. On korostettava, että näitä poikkeuksia voidaan soveltaa ainoastaan syistä, jotka liittyvät palvelujen turvallisuuteen, terveydenhoitoalan ammatinharjoitukseen tai yleisen järjestyksen suojelemiseen ja erityisesti alaikäisten suojeluun, ja siltä osin kuin kyseisen alan kansallisia säännöksiä ei ole yhdenmukaistettu. Lisäksi palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten olisi oltava niiden perusoikeuksien mukaisia, jotka yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kuuluvat erottamattomasti yhteisön oikeusjärjestyksen mukaisiin yleisiin oikeusperiaatteisiin.	(40) On aiheellista palauttaa mieliin, että perustamissopimuksen 46 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat ainoastaan yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden perusteella antaa kansallisia säännöksiä, joita ei sovelleta erotuksetta kaikkiin palveluntarjoajiin alkuperäjäsenvaltiosta riippumatta. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on lisäksi tunnustettu syrjimättömien rajoitusten tapauksessa yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joita voivat olla ammatilliset säännöt, joilla suojellaan palvelun vastaanottajaa, immateriaalioikeuksien suojaaminen, työntekijöiden ja kuluttajien suojelu, kansallisen historiallisen ja taideperinnön suojelu, arkeologisten, historiallisten ja taiteellisten rikkauksien hyödyntäminen sekä maan taide- ja kulttuuriperinnön tuntemuksen levittäminen mahdollisimman laajalti.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen niiden tarkistusten kanssa, joilla alkuperämaaperiaate korvataan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella.
Tarkistus 43 Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
	(41 a) Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa työehtoihin, joita direktiivin 96/71/EY mukaisesti sovelletaan työtekijöihin, jotka on lähetetty tuottamaan palvelu toisen jäsenvaltion alueella. Tämän käytännön ei pitäisi koskea vain lakisääteisiä työehtoja vaan myös työehtosopimuksissa tai välitystuomarin päätöksillä vahvistettuja työehtoja, jotka on julistettu sitoviksi tai jotka ovat yleisesti sovellettavia direktiivissä 96/71/EY tarkoitetulla tavalla. Tämä direktiivi ei saisi myöskään estää jäsenvaltioita soveltamasta työehtoja muihin kuin direktiivissä 96/71 lueteltuihin tapauksiin, kun on kyse yleistä järjestystä koskevista säännöistä. Se ei saisi myöskään vaikuttaa työehtoihin niissä tapauksissa, joissa rajat ylittävän palvelun tuottamista varten palkattu työntekijä on palkattu siinä jäsenvaltiossa, jossa palvelu tuotetaan. Lisäksi poikkeukseen olisi sisällytettävä sille jäsenvaltiolle, jossa palvelu tuotetaan, annettava oikeus vahvistaa työsuhteen olemassaolo sekä erottaa toisistaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja palkatut työntekijät, "väärät itsenäiset ammatinharjoittajat" mukaan lukien.
Perustelu
Tällä uudella johdanto-osan kappaleella selvennetään, mihin asioihin direktiiviä 96/71/EY sovelletaan sekä minkä asioiden osalta direktiivissä 96/71 annetaan nimenomaisesti jäsenvaltioille mahdollisuus vahvistaa suojelevampia toimia kansallisella tasolla.
Tarkistus 44 Johdanto-osan 43 kappale
(43) Alkuperämaaperiaatetta ei ole syytä soveltaa sen jäsenvaltion erityisvaatimuksiin, johon palveluntarjoaja siirtyy, jotka kuuluvat olennaisina palvelun suorituspaikan erityisominaisuuksiin ja joiden noudattaminen on ehdottoman välttämätöntä yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden ylläpitämiseksi tai ympäristön suojelemiseksi. Tällaisella poikkeuksella tarkoitetaan viranomaisten yleisen kulkuväylän varaamista tai käyttöä, julkisten tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä vaatimuksia tai työmaiden turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.	(43) Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa sen jäsenvaltion erityisvaatimusten soveltamiseen, johon palveluntarjoaja siirtyy, jotka kuuluvat olennaisina palvelun suorituspaikan erityisominaisuuksiin, palvelusta sen suorituspaikalla aiheutuvaan erityisen riskiin tai terveyteen ja turvallisuuteen työpaikalla, ja joiden noudattaminen on ehdottoman välttämätöntä yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden ylläpitämiseksi tai ympäristön suojelemiseksi. Tällaisella poikkeuksella tarkoitetaan viranomaisten yleisen kulkuväylän varaamista tai käyttöä, julkisten tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä vaatimuksia tai työmaiden turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, työympäristöä tai työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien tai kansalaisten suojelua koskevat säännöt mukaan lukien.
Perustelu
Poikkeus ei saisi olla ristiriidassa kansallisten vaatimusten kanssa, jotka koskevat suoraan palvelun suorituspaikkaan liittyvää erityistä riskiä sekä työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla. Työntekijöiden työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hygieniaan liittyvät asiat sisältyvät direktiiviin 96/71/EY, joka puolestaan ei kata itsenäisiä ammatinharjoittajia ja kansalaisia.
Tarkistus 45 Johdanto-osan 51 kappale
(51) Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja horjuttamatta jäsenvaltioiden antaman sosiaaliturvan taloudellista tasapainoa, olisi terveydenhoidosta maksettavien korvausten osalta lisättävä oikeusvarmuutta potilaiden kannalta, sillä palvelujen vastaanottajina potilaat hyötyvät palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaaliturvasta vastaavien tahojen kannalta.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 46 Johdanto-osan 52 kappale
(52) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71 ja etenkin sen säännöksiä sosiaaliturvajärjestelmään liittymisestä sovelletaan palkattuihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, jotka toimittavat palvelun tai osallistuvat sen suorittamiseen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 47 Johdanto-osan 53 kappale
(53) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artikla, joka koskee oikeutta saada korvaus toisessa jäsenvaltiossa annetuista terveydenhoitopalveluista, edistää osaltaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetulla tavalla potilaiden vapaata liikkuvuutta ja rajatylittävien sairaanhoitopalvelujen suorittamista. Tällä säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että luvan saaneilla sosiaalivakuutetuilla on mahdollisuus saada hoitoa muissa jäsenvaltioissa yhtä edullisilla korvausehdoilla kuin sosiaalivakuutetut, jotka kuuluvat näiden jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Artiklassa annetaan sosiaalivakuutetuille myös oikeuksia, joita näillä ei muutoin olisi, joten artikla on esimerkki tavasta harjoittaa palvelujen vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan säännöksellä ei ole tarkoitus säännellä eikä sillä näin ollen mitenkään estetä korvaamasta toimivaltaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevien tariffien mukaisesti kuluja, jotka ovat aiheutuneet toisessa jäsenvaltiossa annetusta sairaanhoidosta, vaikka ennakkolupaa ei olisikaan.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 48 Johdanto-osan 54 kappale
(54) Kun otetaan huomioon palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitys, ennakkolupaa koskeva edellytys jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmästä suoritettavan taloudellisen korvauksen saamiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetusta muusta terveydenhoidosta kuin sairaalahoidosta on poistettava, ja jäsenvaltioiden on tältä osin mukautettava säännöksiään. Kun kyseinen hoito korvataan jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, sairausvakuutusjärjestelmän takaamissa rajoissa, tällainen poistaminen ei vakavasti horjuta sairausvakuutusjärjestelmien taloudellista tasapainoa. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ehdot, joita jäsenvaltiot asettavat alueellaan muun kuin sairaalahoidon korvaamiselle, ovat sovellettavissa tapaukseen, joissa hoito annetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, siltä osin kuin ne ovat yhteensopivia yhteisön säännöstön kanssa. Samoin lupajärjestelmien, jotka koskevat muussa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista, on yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisesti noudatettava tässä direktiivissä lupien myöntämisehdoista ja -menettelyistä annettuja säännöksiä.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 49 Johdanto-osan 55 kappale
(55) Yhteisöjen tuomioistuimen palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuskäytännön mukaisesti ennakkolupaan perustuva järjestelmä, jossa korvaus suoritetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, annetusta sairaalahoidosta, vaikuttaa perustellulta, kun otetaan huomioon tarve varmistaa sairaalalaitosten määrän, niiden maantieteellisen jakautumisen sekä näiden laitosten sisäisten järjestelyjen ja varustelun suunnittelu tai niiden sairaanhoitopalvelujen luonne, joita sairaalat pystyvät tarjoamaan. Tällä suunnittelulla pyritään takaamaan, että kyseisen jäsenvaltion alueella on saatavilla riittävästi ja pysyvästi monipuolisia laadukkaita sairaalahoitopalveluja, ja pyritään hallitsemaan kustannuksia ja välttämään niin pitkälle kuin mahdollista taloudellisten, teknisten ja henkilöstöresurssien tuhlaaminen. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti sairaalahoidon käsite on määriteltävä objektiivisesti, ja ennakkolupajärjestelmän on oltava yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden oikeasuhteinen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–-57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 50 Johdanto-osan 56 kappale
(56) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklassa säädetään olosuhteista, joissa kansallinen toimivaltainen viranomainen ei voi evätä kyseisen artiklan nojalla haettua lupaa. Jäsenvaltiot eivät voi evätä lupaa, jos sairaalahoito kuuluu kyseisen jäsenvaltion alueella sen sosiaaliturvan piiriin ja jos samanlaista tai tehokkuudeltaan samantasoista hoitoa ei voi saada ajoissa kyseisen jäsenvaltion alueella sosiaaliturvajärjestelmän mukaisin edellytyksin. Hyväksyttävää aikaa koskevaa edellytystä on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti arvioitava kaikkien niiden olosuhteiden perusteella, jotka ovat luonteenomaisia kullekin konkreettiselle tapaukselle ottaen asianmukaisesti huomioon sekä potilaan lääketieteellisen tilanteen luvan hakemisen ajankohtana että sen aikaisemmat vaiheet ja sairauden todennäköisen etenemisen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 51 Johdanto-osan 57 kappale
(57) Toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset eivät saisi olla pienempiä kuin niiden omilla alueilla annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset. Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti luvan puuttuessa hoidon korvaaminen valtion, jossa henkilö on vakuutettu, korvaustaulukon perusteella ei vaikuttaisi merkittävästi sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukseen. Jos lupa on myönnetty, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan puitteissa esitettyjen kulujen korvaaminen suoritetaan hoidon antaneen jäsenvaltion korvaustaulukoiden mukaan. Jos kulujen kattamisen taso on kuitenkin alhaisempi kuin se, johon potilaalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut saman hoidon jäsenvaltiossa, jossa hän on vakuutettu, korvaavan jäsenvaltion on täydennettävä korvausta siihen määrään asti, jota se olisi soveltanut kyseiseen tapaukseen.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 51–57 kappaleen poisto on johdonmukainen 23 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 52 Johdanto-osan 58 kappale
(58) Kun on kyse työntekijöiden tilapäisestä lähettämisestä osana palvelujen tarjoamista muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperäjäsenvaltiossa, olisi pyrittävä selkiyttämään alkuperäjäsenvaltion ja tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion asemaa ja tehtävien jakoa sekä tällä tavoin helpottamaan palvelujen vapaata liikkuvuutta. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole käsitellä varsinaisia työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Tehtävien jakamisella sekä alkuperäjäsenvaltion ja tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion yhteistyömuotojen määrittelyllä helpotetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumista erityisesti siten, että tiettyjä suhteettomia hallintomenettelyjä poistetaan ja samalla parannetaan työolojen ja ‑ehtojen noudattamisen valvontaa direktiivin 96/71/EY mukaisesti.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poisto on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 53 Johdanto-osan 59 kappale
(59) Jotta vältetään syrjivät tai suhteettomat hallinnolliset muodollisuudet, jotka ovat erityisen haitallisia pk-yrityksille, olisi tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota kiellettävä asettamasta tilapäisen siirron edellytykseksi vaatimuksia, kuten velvoitetta hakea viranomaislupaa. Samoin olisi kiellettävä velvoite, jonka mukaan asiasta on tehtävä ilmoituslähettämisen kohdejäsenvaltion viranomaisille. Tällainen velvoite voidaan kuitenkin säilyttää 31 päivään joulukuuta 2008 asti siltä osin kuin on kyse direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitetusta rakennusalan toiminnasta. Tältä osin direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä kansallisten asiantuntijoiden ryhmä työskentelee jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi ja tarkastusten helpottamiseksi. Kuitenkin siltä osin kuin on kyse muista työoloista ja -ehdoista kuin direktiivissä 96/71/EY tarkoitetuista, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltion ei pitäisi voida direktiivissä säädetyn palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen nojalla kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen palveluntarjoajaan.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 54 Johdanto-osan 60 kappale
(60) Palvelujen vapaa liikkuvuus käsittää palveluntarjoajan oikeuden siirtää tilapäisesti henkilöstöään, vaikka olisi kyse muiden kuin EU-maiden kansalaisista, jotka ovat kolmannen maan kansalaisen asemassa laillisesti sijoittautuneet alkuperäjäsenvaltioon ja ovat siellä vakinaisessa työsuhteessa. On tarpeen asettaa alkuperäjäsenvaltiolle velvollisuus varmistaa, että työntekijänä tilapäisesti lähetetty kolmannen maan kansalainen täyttää alkuperäjäsenvaltion lainsäädännön mukaiset asuinpaikkaa ja vakinaista työsuhdetta koskevat vaatimukset myös sosiaaliturvan alalla. On syytä säätää, ettei kohdejäsenvaltio puolestaan voi suorittaa työntekijään tai palveluntarjoajaan kohdistuvia ennakkotarkastuksia, erikseen määriteltyjä tapauksia lukuun ottamatta, etenkään maahantuloa tai oleskelua koskevien lupien tai työluvan osalta eikä määrätä tiettyjä velvoitteita, kuten toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta koskevaa velvoitetta tai velvoitetta aiemmasta työpaikasta palveluntarjoajan alkuperäjäsenvaltiossa.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 55 Johdanto-osan 61 kappale
(61) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi, 14 päivänä toukokuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 859/2003 tultua voimaan kolmansien maiden kansalaiset kuuluvat yhteistyöjärjestelmän piiriin, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla, ja kyseisessä asetuksessa annetaan sovellettavat säännöt maasta, jonka sosiaaliturvajärjestelmään työntekijä kuuluu.	Poistetaan.
Perustelu
Johdanto-osan 58–61 kappaleen poistaminen on johdonmukainen 24–25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 56 Johdanto-osan 64 kappale
(64) On tarpeen poistaa säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän täydelliset kiellot, jolloin ei kuitenkaan poistettaisi kaupallisen viestinnän sisältöön kohdistuvia kieltoja, vaan ne, joilla kielletään yleisesti tietyn ammatin osalta yhden tai useamman tyyppinen kaupallinen viestintä, esimerkiksi kaikki mainokset tietynlaisissa joukkoviestimissä tai osassa niitä. Kaupallisen viestinnän sisällön ja sitä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta ammattihenkilöitä olisi kehotettava laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä yhteisön lainsäädäntöä noudattaen.	Poistetaan.
Perustelu
Useat jäsenvaltiot ovat jo pitkään katsoneet säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän sääntelyn tarpeelliseksi, koska se suojaa kuluttajia ja oikeudenhoitoa sekä itse ammattien arvokkuutta ja integriteettiä. Koska esitetty direktiivi ei koske tiukemmin säänneltyjä ammatteja, tämä johdanto-osan kappale on turha.
Tarkistus 57 1 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Tämä direktiivi ei vaikuta työsuhteisiin työntekijöiden ja työnantajien välillä.
	Direktiiviä ei sovelleta eikä se vaikuta suoraan jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten määrittämiin, yleistä taloudellista etua edistäviin palveluihin.
	Direktiivissä ei käsitellä palveluja tarjoavien monopolien lakkauttamista eikä jäsenvaltioiden myöntämiä tukia, jotka ovat yleisten kilpailusääntöjen alaisia.
	Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisella tasolla toteutettuihin toimenpiteisiin, joilla suojellaan tai edistetään kulttuurista tai kielellistä monimuotoisuutta tai tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.
	Direktiivi koskee vain jäsenvaltioissa toimintansa aloittaneita eikä se koske ulkoisia näkökohtia. Se ei koske kansainvälisten järjestöjen kanssa käytäviä palvelujen tarjoamista koskevia neuvotteluja etenkin GATS-sopimusten puitteissa.
Tarkistus 58 2 artiklan 2 kohta
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin toimiin:	2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin toimiin:
	– a) palvelut, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden ja/tai yhteisön yleisiä tai julkisia palveluja koskeviin erityisvelvoitteisiin, esimerkiksi erityisvaatimukset, joita julkiset viranomaiset edellyttävät palveluntarjoajalta, jotta varmistettaisiin tietyt yleistä etua koskevat tavoitteet, kuten kansanterveys, hyvinvointi, koulutus, sosiaalipolitiikka, kulttuurin monimuotoisuus, ympäristönsuojelu ja yleinen järjestys, yleistä etua koskevan kriteerin nojalla;
a) rahoituspalvelut, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa;	a) palvelut, jotka koskevat pankki-, luotonanto- ja vakuutustoimintaa, ammattieläkkeitä tai yksilöllisiä eläkkeitä, investointeja tai maksuja;
b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY29, 2002/20/EY30, 2002/21/EY31, 2002/22/EY32 ja 2002/58/EY33 säänneltyjen seikkojen osalta;	b) sähköistä viestintää koskevat palvelut ja verkot sekä niihin liittyvät voimavarat ja palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/19/EY29, 2002/20/EY30, 2002/21/EY31, 2002/22/EY32 ja 2002/58/EY33 säänneltyjen tai niissä viitattujen seikkojen osalta;
c) kuljetuspalvelut siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvissa muissa yhteisön säädöksissä.	c) kuljetuspalvelut;
	c a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY tarkoitetut postipalvelut¹;
	c b) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 2 artiklassa tarkoitetut sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja toimituspalvelut;
	c c)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 2 artiklassa tarkoitetut maakaasun siirto-, jakelu-, toimitus- ja varastointipalvelut;
	c d) veden jakelu- ja/tai vesihuoltopalvelut sekä jätevesihuolto;
	c e) ammatit ja toiminnot, jotka liittyvät julkisen vallan pysyvään tai väliaikaiseen käyttöön jäsenvaltiossa;
	c f) tilapäistyövoimaa välittävän toimiston palvelut;
	c g) turvallisuuspalveluyritysten palvelut;
	c h) audiovisuaaliset palvelut, huolimatta niiden tuotannosta, jakelusta ja lähettämisestä, mukaan lukien radiolähetykset, lehdistössä ilmestyvät julkaisut ja jakelupalvelut.
	__________ ¹ EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.
	² EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37.
	³ EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.
Perustelu
– Jotta direktiivi ei heikentäisi yleistä etua koskevista palveluista annetun komission valkoisen kirjan jatkotoimia eikä yleistä etua koskevista palveluista annetun puitedirektiivin mahdollista hyväksyntää tulevaisuudessa, sitä ei pitäisi soveltaa palveluihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden ja/tai yhteisön yleisiä tai julkisia palveluja koskeviin velvoitteisiin, esimerkiksi erityisvaatimuksiin, joita edellytetään palveluntarjoajalta, jotta varmistettaisiin tietyt yleistä etua koskevat tavoitteet, kuten kansanterveys, hyvinvointi, koulutus, sosiaalipolitiikka, kulttuurin monimuotoisuus, ympäristönsuojelu ja yleinen järjestys, yleistä etua koskevan kriteerin nojalla.
– Kuten komissio ilmoitti ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen perusteluissa, kaikki rahoitusalan palvelut olisi jätettävä tämän direktiivin ulkopuolelle.
– Kuljetuspalvelut olisi jätettävä direktiivin ulkopuolelle huolimatta siitä, onko niitä säännelty perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvissa muissa yhteisön säädöksissä. Sellaiset kuljetuspalvelut, jotka jäävät yleisen kuljetuspolitiikan soveltamisalan ulkopuolelle (muun muassa läheisyysperiaatteesta johtuvien syiden vuoksi), olisi myös jätettävä tämän direktiivin ulkopuolelle.
– Lainsäädännöllistä varmuutta ja yhdenmukaisuutta koskevien syiden vuoksi direktiivin ulkopuolelle olisi jätettävä sellaiset verkkopalvelut (posti, sähkö, kaasu), joista säädetään jo sisämarkkinoita koskevissa alakohtaisissa direktiiveissä. Mukaan luetaan myös seikat, joita ei (vielä) käsitellä kyseisissä alakohtaisissa direktiiveissä. Veden jakelu- ja/tai vesihuoltopalvelut sekä jätevesihuolto olisi myös jätettävä direktiivin ulkopuolelle.
– Direktiiviä ei pitäisi soveltaa ammatteihin eikä toimintoihin, jotka liittyvät julkisen vallan pysyvään tai väliaikaiseen käyttöön jäsenvaltiossa.
– Tilapäistyövoimaa välittävän toimiston palvelut olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska yhteisön lainsäädännöstä puuttuvat näiden palvelujen tarjoajia koskevat yhdenmukaiset vähimmäisehdot. Lisäksi ei haluta vaikeuttaa tilapäistyövoimaa koskevan mahdollisen direktiivin hyväksymistä tulevaisuudessa.
– Turvallisuuspalveluja tarjoavien yritysten palvelut olisi jätettävä direktiivin ulkopuolelle, koska yhteisön lainsäädännöstä puuttuvat turvallisuuspalvelujen tarjoajia koskevat yhdenmukaiset vähimmäisehdot ja koska turvallisuuspalveluyritykset edistävät yleisen järjestyksen ylläpitämistä.
– Koska audiovisuaalipalvelut kuuluvat jo yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan ("televisio ilman rajoja" –direktiivi) ja jotta ei heikennettäisi kyseisen direktiivin mahdollista tarkistamista tulevaisuudessa, audiovisuaalipalvelut olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 59 2 artiklan 3 kohta
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14 ja 16 artiklaa siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä.	3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin.
Perustelu
Kyse on täsmennyksestä.
Tarkistus 60 2 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Direktiiviä ei sovelleta työlainsäädäntöön, mukaan lukien työehtosopimukset ja työtaistelut sekä sosiaaliturvalainsäädäntö.
Perustelu
Jotta voidaan varmistaa, että esteiden poistaminen jäsenvaltioiden välisten palvelujen kehitykseltä ei heikennä työlainsäädäntöä eikä sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevia asioita, kyseiset alat olisi jätettävä kokonaisuudessaan käsiteltävänä olevan direktiivin ulkopuolelle.
Tarkistus 61 2 a artikla (uusi)
	2 a artikla
	Työlainsäädäntöön liittyvien perusoikeuksien suojelu
	Tätä direktiiviä ei voi tulkita siten, että se vaikuttaisi jäsenvaltioissa ja perusoikeuskirjassa tunnustettujen perusoikeuksien harjoittamiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä lakkoon. Oikeuksiin voi myös sisältyä oikeus ryhtyä muihin työmarkkinasuhteita koskevien järjestelmien mukaisiin toimiin jäsenvaltioissa.
Perustelu
Direktiivissä käsitellään palvelujen tarjoamista eikä työntekijöitä, jotka tuottavat kyseisiä palveluja. On tärkeää tehdä selväksi, että direktiivin ei pidä olla työlainsäädäntöön liittyvien perusoikeuksien vastainen. Esimerkkeinä mainittakoon liittymisvapautta ja neuvotteluvapautta koskeva oikeus, oikeus ryhtyä työtaisteluun ja tehdä työehtosopimuksia. Tarkistuksen sanamuoto pohjautuu sisämarkkinoiden toimivuudesta jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta annetun asetuksen (EY) 2679/98 2 artiklaan. Tarkistusta voidaan perustella sillä, että perusoikeudet on turvattava samalla tavalla niin tavaroiden kuin palvelujenkin sisämarkkinoilla.
Tarkistus 62 2 b artikla (uusi)
	2 b artikla
	Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita soveltamasta kansallisia rikosoikeudellisia sääntöjään.
Tarkistus 63 3 artikla
Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännöksiä noudattaen niitä perustamissopimuksen määräyksiä, joilla säännellään sijoittautumisoikeutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	1. Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännöksiä noudattaen perustamissopimuksen määräyksiä.
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	2. Tämän direktiivin säännösten soveltaminen ei vaikuta muihin yhteisön säädöksiin.
	Etenkin on sovellettava työntekijöiden lähettämistä koskevaa direktiiviä 96/71/EY ja direktiiviä.../.../EY ammattipätevyyksien tunnustamisesta.
	3. Tässä direktiivissä ei aseteta eikä heikennetä sopimusvelvoitteisiin ja sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavan lain valintaa koskevia sääntöjä, etenkään sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista vuonna 1980 tehdyssä Rooman yleissopimuksessa eikä sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o... tarkoitettuja sääntöjä.
Tarkistus 64 3 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Tätä direktiiviä ei sovelleta niihin aloihin, joita koskee neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 etenkin niissä tapauksissa, joissa on kyse hoitokorvauksista.
Perustelu
Tämä direktiivi ei koske kysymyksiä, joita säännellään jo Euroopan unionin sosiaaliturvaa koskevilla määräyksillä.
Tarkistus 65 4 artiklan 1 kohta
1. ’palvelulla’ itsenäisenä ammatinharjoittajana suorittamaa perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, josta saadaan taloudellinen vastike;	1. ’palvelulla’ itsenäisen ammatinharjoittajan suorittamaa perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, josta saadaan yleensä korvaus, joka on kyseisen suoritteen taloudellinen vastike, jonka palvelun tarjoaja ja vastaanottaja yleensä määrittävät keskenään.
	Palvelun vastaanottajan maksettavaksi lankeavia järjestelmän toiminnan rahoitusosuuksia ei pidetä suoritteen taloudellisena vastikkeena.
Perustelu
Palvelun määritelmää on selvennettävä yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaiseksi, jotta käsillä olevan direktiivin soveltamisala saadaan rajattua tarkemmin ja jotta ero yleishyödyllisiin palveluihin olisi selvempi.
Tarkistus 66 4 artiklan 2 kohta
2. ’palveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tai tuottaa palvelun;	2. ’palveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, tai oikeushenkilöä, jolla on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukainen toimipaikka ja joka tarjoaa tai tuottaa palvelun;
Perustelu
Direktiivi koskee ainoastaan sellaisia palveluntarjoajia ja vastaanottajia, joilla on toimipaikka jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Tarkistus 67 4 artiklan 3 kohta
3. ’vastaanottajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai haluaa käyttää palvelua elinkeinotoiminnassaan tai muusta syystä;	3. ’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa ja joka käyttää tai haluaa käyttää palvelua elinkeinotoiminnassaan tai muusta syystä;
Perustelu
Direktiivi koskee ainoastaan sellaisia palveluntarjoajia ja vastaanottajia, joilla on toimipaikka jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Tarkistus 68 4 artiklan 5 kohta
5. ’toimipaikalla’ paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan palveluntarjoajan kiinteästä toimipaikasta käsin ja toistaiseksi;	5. ’toimipaikalla’ jossakin jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan palveluntarjoajan kiinteästä toimipaikasta käsin ja toistaiseksi;
Perustelu
Jotta voitaisiin välttää niin kutsuttuja postilaatikkoyhtiöitä perustamasta toimipaikkoja, on tehtävä selväksi, että palveluntarjoaja voi perustaa toimipaikan johonkin jäsenvaltioon ainoastaan, jos se tosiasiallisesti harjoittaa toimintaa kyseisestä jäsenvaltiosta käsin.
Tarkistus 69 4 artiklan 8 kohta
8. ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion elintä tai laitosta, jolla on oikeus valvoa tai säännellä palvelutoimintaa, kuten hallintoviranomaiset, ammattiala- ja ammatilliset järjestöt sekä organisaatiot, jotka itsemääräämisoikeutensa puitteissa säätelevät yhteisesti palvelutoiminnan aloittamista tai harjoittamista;	8. ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion elintä tai laitosta, jolla on oikeus valvoa tai säännellä palvelutoimintaa, kuten hallintoviranomaiset, julkiset laitokset, ammattiala- ja ammatilliset järjestöt sekä organisaatiot, jotka itsemääräämisoikeutensa puitteissa säätelevät yhteisesti palvelutoiminnan aloittamista tai harjoittamista;
Perustelu
Julkiset laitokset, kuten Ranskan kauppa- ja teollisuuskamarit, on selvästi katsottava viranomaisiksi, joilla on valtuudet osallistua elimiin, jotka voivat myöntää yrityksille toiminnan aloittamista koskevia lupia.
Tarkistus 70 4 artiklan 9 kohta
9. ’yhteensovitetulla alalla’ vaatimuksia, joita sovelletaan palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen;	9. ’tällä direktiivillä yhteensovitetulla alalla’ direktiivin 26–28 ja 32 artiklassa tarkoitettuja, palveluntarjoajia ja heidän palvelujaan, ammatillisia vakuutuksia ja takuita koskevia tietoja sekä kaupan jälkeisiä takuita ja riitojen ratkaisua koskevia tietoja;
Perustelu
Tällä direktiivillä yhteensovitetun alan uusi määritelmä liittyy läheisesti direktiivin 16 artiklaan esitettyyn tarkistukseen.
Tarkistus 71 4 artiklan 10 kohta
10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan antaa ainoastaan sairaanhoitolaitoksessa ja joka periaatteessa edellyttää hoitoa saavan henkilön majoittumista laitokseen; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;	Poistetaan.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan direktiivin 4 artiklan 10, 11 ja 12 kohdan poistaminen tapahtuu yhdenmukaisesti 23, 24 ja 25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 72 4 artiklan 11 kohta
11. ’kohdejäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka alueelle palveluntarjoaja lähettää työntekijän suorittamaan palvelun;	Poistetaan.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan direktiivin 4 artiklan 10, 11 ja 12 kohdan poistaminen tapahtuu yhdenmukaisesti 23, 24 ja 25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 73 4 artiklan 12 kohta
12. ’vakinaisella työsuhteella’ työntekijän ansiotoimintaa, jota harjoitetaan palveluntarjoajan alkuperäjäsenvaltion kansallisten määräysten mukaan;	Poistetaan.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan direktiivin 4 artiklan 10, 11 ja 12 kohdan poistaminen tapahtuu yhdenmukaisesti 23, 24 ja 25 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 74 4 artiklan 13 kohta
13. ’säännellyllä ammatilla’ ammattitoimintaa tai niiden kokonaisuutta, joiden aloittamiselta, harjoittamiselta tai joltakin harjoittamismuodolta edellytetään suoraan tai epäsuorasti tiettyä laissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä säädettyä ammattipätevyyttä;	13. ’säännellyllä ammatilla’ ammattitoimintaa tai niiden kokonaisuutta, niin kuin se on määritetty ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin.../../EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa;
Perustelu
Jotta tämä direktiivi olisi yhdenmukainen ammattipätevyyden tunnustamisesta tulevaisuudessa annettavan direktiivin kanssa, palveludirektiiviin sisältyvässä säännellyn ammatin määritelmässä olisi viitattava kyseisessä direktiivissä annettuun määritelmään.
Tarkistus 75 4 artiklan 13 a kohta (uusi)
	13 a. 'työntekijällä' fyysistä henkilöä, jota kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja/tai siinä jäsenvaltiossa, jossa palveluja tuotetaan, vakiintuneen käytännön mukaisesti on pidettävä työntekijänä;
Perustelu
Työntekijän määritelmän lisääminen on perusteltua siitä syystä, että sen jäsenvaltion, jossa työ suoritetaan, olisi määritettävä, ketä pidetään työntekijänä.
Tarkistus 76 4 artiklan 13 b kohta (uusi)
	13 b. 'tilapäistä työvoimaa välittävällä yrityksellä' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kansallisen ja/tai yhteisön lainsäädännön mukaisesti tekee työsopimuksia tai solmii työsuhteita tilapäisten työntekijöiden kanssa, jotta nämä palkattaisiin työskentelemään palvelua käyttäviin yrityksiin tilapäisesti ja yritysten valvonnassa;
Tarkistus 77 5 artiklan 2 kohta
2. Kun jäsenvaltiot pyytävät palveluntarjoajaa tai vastaanottajaa toimittamaan vaatimuksen noudattamista osoittavan sertifikaatin, todistuksen tai muun asiakirjan, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki toisen jäsenvaltion asiakirjat, joilla on vastaava merkitys tai joista seuraa, että kyseinen vaatimus on täytetty. Ne pidättäytyvät vaatimasta toisen jäsenvaltion asiakirjoja alkuperäisinä, oikeaksi todistettuna kopiona tai virallisena käännöksenä, ellei muissa yhteisön säädöksissä toisin säädetä tai ellei yleisen edun mukainen pakottava syy ole objektiivinen peruste tekemään poikkeusta.	2. Kun jäsenvaltiot pyytävät palveluntarjoajaa tai vastaanottajaa toimittamaan vaatimuksen noudattamista osoittavan sertifikaatin, todistuksen tai muun asiakirjan, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki toisen jäsenvaltion asiakirjat, joilla on vastaava merkitys tai joista seuraa, että kyseinen vaatimus on täytetty. Ne voivat vaatia toisen jäsenvaltion asiakirjoja alkuperäisinä, oikeaksi todistettuna kopiona tai virallisena käännöksenä, jos vastaavat asiakirjat edellyttävät omassa jäsenvaltiossa alkuperäisen tai virallisen version esittämistä tai jos muissa yhteisön säädöksissä niin säädetään tai jos yleisen edun mukainen syy tätä objektiivisesti edellyttää.
Perustelu
Jäsenvaltioiden on voitava teetättää viralliset käännökset. Muutoin kunkin jäsenvaltion olisi huolehdittava, että luvan myöntävät ja valvovat viranomaiset kykenisivät aina käsittelemään asiakirjoja kaikilla 20 unionin virallisella kielellä. Tämä paisuttaisi byrokratian sietämättömän suureksi.
Tarkistus 78 5 artiklan 2 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Nämä säännökset eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta vaatia asiakirjat maansa kaikilla virallisilla kielillä, joiden asema on virallinen, suojattu tai yhtäläinen asianomaisen jäsenvaltion perustuslain mukaisesti koko sen alueella tai osassa sen aluetta.
Perustelu
Julkishallinnolla ei aina ole valmiuksia käännösten toimittamiseen. Myös EU:n kielten monilukuisuus olisi otettava huomioon.
Tarkistus 79 5 artiklan 3 kohta
Edellä 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 46 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.	Edellä 2 kohtaa ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 50 artiklassa, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 3 kohdassa¹, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY 3 artiklan 2 kohdassa², direktiivin 68/151/ETY muuttamisesta yhtiömuodoltaan tietynlaisia yhtiöitä koskevien julkistamisvaatimusten osalta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/58/EY³ tai julkistamisvaatimuksista, jotka koskevat toisen valtion lainsäädännön alaisten, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden jäsenvaltioon avaamia sivuliikkeitä, annetussa neuvoston direktiivissä 89/666/ETY⁴ tarkoitettuihin asiakirjoihin.
	__________ ¹ EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
	² EYVL L 77, 14.3.1998, s 36.
	³ EUVL L 221, 4.9.2003, s. 13.
	⁴ EYVL L 395, 30.12.1986, s. 36.
Perustelu
Direktiivin ei pitäisi vaikuttaa sellaisiin yhteisön säännöksiin, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat esittää vaatimuksia tietyistä asiakirjoista.
Tarkistus 80 6 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 palveluntarjoaja pystyy hoitamaan yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’ seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että [kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta] palveluntarjoaja pystyy hoitamaan yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’ seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:
a) kaikki menettelyt ja muodollisuudet, jotka ovat tarpeen palvelutoiminnan aloittamiseksi, erityisesti ilmoitukset, tiedonannot tai toimivaltaisen viranomaisen lupaa koskevat hakemukset, myös rekisteriin, ammattitehtävään, tietokantaan tai ammattialajärjestöön kirjoittautumista koskevat hakemukset;	a) kaikki menettelyt ja muodollisuudet, jotka ovat tarpeen palvelutoiminnan aloittamiseksi, erityisesti ilmoitukset, tiedonannot tai toimivaltaisen viranomaisen lupaa koskevat hakemukset, myös rekisteriin, ammattitehtävään, tietokantaan tai ammattialajärjestöön kirjoittautumista koskevat hakemukset;
b) palvelutoiminnan harjoittamisen edellyttämät lupahakemukset.	b) palvelutoiminnan harjoittamisen edellyttämät lupahakemukset.
	2. Keskitetyn asiointipisteen perustaminen ei vaikuta toimivaltaisten viranomaisten väliseen tehtävä- tai toimivaltajakoon kansallisessa järjestelmässä eikä julkisen vallan käyttöön.
Perustelu
Kolmen vuoden mittainen ajanjakso direktiivin voimaantulosta lienee kohtuullinen, jotta jäsenvaltiot voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin keskitetyn asiointipisteen perustamiseksi.
Uudessa 2 kohdassa toistetaan huomio, jonka mukaan direktiivissä olisi noudatettava kunkin jäsenvaltion alueellista tai paikallista toimivaltajakoa.
Tarkistus 81 6 a artikla (uusi)
	6 a artikla
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nykyiset yhteyspisteet tai viranomaiset toimivat tiiviisti yhdessä ja tekevät keskenään yhteistyötä työntekijöiden lähettämistä toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin, palveludirektiivin ja sosiaaliturvan soveltamiseksi, jotta palveluntarjoajilla olisi vain yksi yhteyspiste.
Tarkistus 82 7 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat vaivatta seuraavat tiedot keskitetystä asiointipisteestä:	1. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat vaivatta seuraavat tiedot keskitetystä asiointipisteestä:
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 5 ja 6 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa. Jos yhdenmukaiset eurooppalaiset mallit otetaan käyttöön, on loogista, että ne ovat saatavissa yhdessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä.
Tarkistus 83 7 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat pyytäessään toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja, kuten tietoja siitä, miten 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan.	2. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat pyytäessään toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja, kuten tietoja siitä, miten 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan.
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 5 ja 6 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa. Jos yhdenmukaiset eurooppalaiset mallit otetaan käyttöön, on loogista, että ne ovat saatavissa yhdessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä.
Tarkistus 84 7 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja neuvonta annetaan selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.	3. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja neuvonta annetaan selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 5 ja 6 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa. Jos yhdenmukaiset eurooppalaiset mallit otetaan käyttöön, on loogista, että ne ovat saatavissa yhdessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä.
Tarkistus 85 7 artiklan 4 kohta
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyt asiointipisteet ja toimivaltaiset viranomaiset vastaavat mahdollisimman lyhyessä ajassa kaikkiin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tieto- tai neuvontapyyntöihin ja, jos pyyntö on erheellinen tai perusteeton, ilmoittavat kysyjälle tästä mahdollisimman lyhyessä ajassa.	4. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyt asiointipisteet ja toimivaltaiset viranomaiset vastaavat mahdollisimman lyhyessä ajassa kaikkiin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tieto- tai neuvontapyyntöihin ja, jos pyyntö on erheellinen tai perusteeton, ilmoittavat kysyjälle tästä mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Perustelu
Tämä tarkistus on johdonmukainen 5 ja 6 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa. Jos yhdenmukaiset eurooppalaiset mallit otetaan käyttöön, on loogista, että ne ovat saatavissa yhdessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä.
Tarkistus 86 7 artiklan 5 kohta
5. Jäsenvaltioiden on pantava 1–4 kohta täytäntöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.	5. Jäsenvaltioiden on pantava 1–4 kohta täytäntöön [kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta].
Perustelu
Kolmen vuoden mittainen ajanjakso direktiivin voimaantulosta lienee kohtuullinen, jotta jäsenvaltiot voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin keskitetyn asiointipisteen toiminnan aloittamiseksi.
Tarkistus 87 7 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a. Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa, että asianmukaiset tiedot ovat vaivattomasti palveluntarjoajien ja vastaanottajien saatavissa, voidaan toteuttaa siten, että mainitut tiedot ovat saatavissa verkkosivulla. Toimivaltaisten viranomaisten velvollisuus avustaa palvelujentarjoajia ja vastaanottajia ei edellytä, että toimivaltaiset viranomaiset antavat oikeudellista neuvontaa yksittäisissä tapauksissa, vaan koskee vain yleisten tietojen antamista tavasta, jolla vaatimuksia yleensä tulkitaan tai sovelletaan.
Perustelu
Tiedonsaantia voidaan edistää verkkosivujen käyttöönottamisella.
Tarkistus 88 8 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta etäältä tai sähköisesti keskitetyssä asiointipisteessä ja toimivaltaisten viranomaisten luona.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että [kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta] kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta etäältä tai sähköisesti keskitetyssä asiointipisteessä ja toimivaltaisten viranomaisten luona.
Perustelu
Kolmen vuoden mittainen ajanjakso direktiivin voimaantulosta lienee kohtuullinen, jotta jäsenvaltiot voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin sähköisten järjestelmien järjestämiseksi.
Tarkistus 89 9 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltiot voivat asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi lupajärjestelmän vain siinä tapauksessa, että seuraavat ehdot täyttyvät:	1. Jäsenvaltiot voivat asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi lupajärjestelmän, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
a) lupajärjestelmä ei ole ketään palveluntarjoajaa syrjivä;	a) syrjimättömyys: lupajärjestelmä ei ole ketään palveluntarjoajaa syrjivä kansallisuuden tai yritysten kotipaikan perusteella;
b) lupajärjestelmän tarve on objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein;	b) välttämättömyys: lupajärjestelmän tarve on objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein;
c) tavoiteltua päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä, etenkin koska jälkikäteisvalvonta tapahtuisi liian myöhään, jotta sillä olisi todellista vaikutusta.	c) oikeasuhtaisuus: lupajärjestelmän on sovelluttava asetetun tavoitteen saavuttamiseen, se ei ylitä sitä, mikä on välttämätöntä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, eikä muilla, vähemmän rajoittavilla toimilla voida saavuttaa samaa tulosta.
Perustelu
Kyseisen artiklan 1 kohtaan esitetyt tarkistukset ovat perusteltavissa sillä, että kriteerien, joiden perusteella arviointi tapahtuu, on oltava samat direktiivin 9 ja 15 artiklassa (arvioitavat vaatimukset).
Tarkistus 90 9 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 41 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa lupajärjestelmänsä ja perustelevat niiden yhteensopivuuden 1 kohdan kanssa.	Poistetaan.
Perustelu
Kaikkien toimitettavien kertomusten joukko (9 artiklan 2 kohta, 15 kohdan 4 alakohta, 30 kohdan 4 alakohta, 41 artikla) lisää byrokratiaa ja kuormittaa jäsenvaltioiden hallintoja. Voimavaroja saatetaan joutua siirtämään tähän, mikä rajoittaa tärkeiden sosiaali- ja muiden palvelun saajaa suojaavien säännösten tarkastusmahdollisuuksia.
Tarkistus 91 9 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Komissio ja jäsenvaltiot ottavat käyttöön lupajärjestelyjä koskevien kansallisten säännösten lähentämistä edistävän koordinointiprosessin.
Perustelu
Sijoittautumisvapauden osalta tämän direktiivin tavoitteissa olisi mentävä "yksinkertaistamista" pitemmälle, koska yksinkertaistaminen alentaa unionin tavoitteet vain "vapaakauppa-alueen" tasolle, jolla taloudellisten toimijoiden sijasta kansalliset säännökset kilpailevat keskenään. Unionin todellisen tavoitteena olisi oltava yhdenmukaistamisen lisääminen oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden luomiseksi.
Tarkistus 92 10 artiklan 1 kohta
1. Lupajärjestelmien on perustuttava kriteereihin, joilla määritellään toimivaltaisten viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti tai syrjivästi.	1. Lupajärjestelmien on perustuttava kriteereihin, joilla määritellään toimivaltaisten viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti.
Perustelu
Harkintavallan käyttö kohtuullisen vapaasti on seurausta kansallisten viranomaisten toimivallasta myöntää lupia.
Tarkistus 93 10 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Artikla ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden alueelliseen tai paikalliseen toimivaltajakoon lupien myöntämisen yhteydessä.
Perustelu
Uusi kohta on yhdenmukainen sen säännöksen kanssa, jonka mukaan direktiivissä olisi noudatettava kunkin jäsenvaltion alueellista tai paikallista toimivaltajakoa.
Tarkistus 94 11 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on asetettava palveluntarjoajalle velvoite ilmoittaa 6 artiklassa tarkoitetulle keskitetylle asiointipisteelle kaikki tilannettaan koskevat muutokset, jotka ovat omiaan vaikuttamaan toimivaltaisen viranomaisen valvonnan tehokkuuteen, kuten sellaisten sivuliikkeiden perustaminen, joilla on lupajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, tai joiden seurauksena luvan myöntämisehdot eivät enää täyty tai jotka vaikuttavat vastaanottajan saatavilla olevien tietojen paikkansapitävyyteen.	3. Jäsenvaltioiden on asetettava palveluntarjoajalle velvoite ilmoittaa 6 artiklassa tarkoitetulle keskitetylle asiointipisteelle seuraavat muutokset:
	a) sellaisten sivuliikkeiden perustaminen, joilla on lupajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa,
	b) palveluntarjoajan tilannetta koskevat muutokset, joiden seurauksena luvan myöntämisehdot eivät enää täyty tai jotka vaikuttavat vastaanottajan saatavilla olevien tietojen paikkansapitävyyteen.
Tarkistus 95 11 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin peruuttaa lupaa varsinkaan tapauksissa, joissa luvan myöntämiselle asetetut ehdot eivät enää täyty.
Perustelu
Uuden kohdan lisääminen on perusteltavissa sillä, että 11 artiklan 1 kohdan mukaan lupa myönnetään määräajaksi. Tämä voisi antaa väärän kuvan siitä, että jäsenvaltiot menettäisivät mahdollisuutensa peruuttaa luvan sellaisissa tapauksissa, joissa luvan myöntämiselle asetetut ehdot eivät enää täyty.
Tarkistus 96 11 artiklan 4 kohta
4. Ellei vastausta ole saatu 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluttua, lupa on katsottava myönnetyksi. Määrättyjen toimien osalta voidaan kuitenkin säätää erityisjärjestelmästä, kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin.	Poistetaan.
Perustelu
Periaate, jonka mukaan lupa on katsottava myönnetyksi ilman ilmoitusta, on poistettava, sillä käytäntö saattaisi aiheuttaa vaikeuksia todistaa asiaa ja johtaisi lainsäädännölliseen epävarmuuteen, eikä tämä välttämättä olisi kuluttajan edun mukaista.
Tarkistus 97 13 artiklan 5 kohdan c alakohta
c) maininta siitä, että jos vastausta ei ole annettu säädetyssä määräajassa, lupa on katsottava myönnetyksi.	Poistetaan.
Perustelu
Periaate, jonka mukaan lupa on katsottava myönnetyksi ilman ilmoitusta, on poistettava, sillä käytäntö saattaisi aiheuttaa vaikeuksia todistaa asiaa ja johtaisi lainsäädännölliseen epävarmuuteen, eikä tämä välttämättä olisi kuluttajan edun mukaista.
Tarkistus 98 14 artiklan johdantokappale
Jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi alueellaan seuraavia vaatimuksia:	Jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi alueellaan seuraavia vaatimuksia: Kyseinen kielto ei saa koskea sellaisia testejä eikä vaatimuksia suunnitelmista, jotka ovat objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;
Perustelu
Käsiteltävänä olevan 14 artiklan sisältämä kielto ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin esittää testejä ja suunnitelmia koskevia vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin.
Tarkistus 99 14 artiklan 5 kohta
5. sellaisen taloudellisen testin tapauskohtainen käyttö, jossa luvan myöntämisen ehdoksi asetetaan taloudellisen tai markkinakysynnän osoittaminen, jossa arvioidaan toiminnan mahdolliset tai toteutuneet taloudelliset vaikutukset tai jossa arvioidaan toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman talousohjelman tavoitteiden kannalta;	Poistetaan.
Perustelu
Kieltoluettelo on aivan liian laaja. Perustamissopimuksessa määrätään vain siitä, että kansallisuuteen perustuva ja sitä vastaava syrjintä on kielletty.
Tarkistus 100 14 artiklan 6 kohta
6. kilpailevien toimijoiden, myös neuvoa-antavissa elimissä, suora tai epäsuora vaikutusvalta lupien myöntämisessä tai muiden toimivaltaisten viranomaisten tekemissä päätöksissä, lukuun ottamatta ammattiala- ja ammatillisia järjestöjä tai laitoksia, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen asemassa;	6. toimijoiden, joilla on henkilökohtaisia syitä toimintaansa, myös neuvoa-antavissa elimissä, suora tai epäsuora vaikutusvalta lupien myöntämisessä tai muiden toimivaltaisten viranomaisten tekemissä yksittäisiä hakemuksia koskevissa päätöksissä, lukuun ottamatta ammattiala- ja ammatillisia järjestöjä tai laitoksia, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen asemassa;
Tarkistus 101 14 artiklan 7 kohta
7. velvoite asettaa vakuus tai osa siitä tai ottaa vakuutus kyseisen valtion alueelle sijoittautuneelta palveluntarjoajalta tai laitokselta;	7. velvoite ottaa vakuutus kyseisen valtion alueelle sijoittautuneelta palveluntarjoajalta tai laitokselta;
Perustelu
Vakuusvaatimus on järkevä joillakin aloilla.
Tarkistus 102 15 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Komissio ja jäsenvaltiot ottavat käyttöön palvelujentarjoajien sijoittautumisoikeutta koskevien kansallisten säännösten lähentämistä edistävän koordinointiprosessin.
Perustelu
Sijoittautumisvapauden osalta tämän direktiivin tavoitteissa olisi mentävä "yksinkertaistamista" pitemmälle, koska yksinkertaistaminen alentaa unionin tavoitteet vain "vapaakauppa-alueen" tasolle, jolla taloudellisten toimijoiden sijasta kansalliset säännökset kilpailevat keskenään. Unionin todellisen tavoitteena olisi oltava yhdenmukaistamisen lisääminen oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden luomiseksi.
Tarkistus 103 15 artiklan 2 kohta b alakohta
b) palveluntarjoajalle asetetut vaatimukset tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta, kuten että tämän on oltava oikeushenkilö, henkilöyhtiö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pelkästään luonnollisten henkilöiden omistama yhtiö;	Poistetaan.
Perustelu
Joillakin aloilla tietty oikeudellinen muoto määrätään pakolliseksi kuluttajien ja velkojien suojaamiseksi. Tätä tarkoitusta ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi.
Tarkistus 104 15 artiklan 2 kohta c alakohta
c) osakepääoman omistamista koskevat vaatimukset, kuten tietylle toiminnalle asetettu vaatimus vähimmäispääomasta tai osakkeenomistajien, tai liikkeenjohdon erityistä ammatillista pätevyyttä koskeva vaatimus;	Poistetaan.
Perustelu
Joillakin aloilla tietty oikeudellinen muoto määrätään pakolliseksi kuluttajien ja velkojien suojaamiseksi. Tätä tarkoitusta ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi.
Tarkistus 105 15 artiklan 2 kohta h alakohta
h) tappiolla myyntiä ja alennusmyyntien järjestämistä koskevat kiellot ja velvoitteet;	Poistetaan.
Perustelu
Nämä säännökset on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska kyseessä ovat liiketoimintakäytännöt ja myyntitekniset käytännöt, jotka eivät rajoita sijoittautumisvapautta tai palvelujen tarjoamisen vapautta.
Tarkistus 106 15 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävät seuraavat ehdot:	3. Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävät seuraavat ehdot:
a) syrjimättömyys: vaatimukset eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä kansalaisuuden tai yhteisön kotipaikan suhteen;	a) syrjimättömyys: vaatimukset eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä kansalaisuuden tai yhteisön kotipaikan suhteen;
b) välttämättömyys: vaatimukset ovat objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;	b) välttämättömyys: vaatimukset ovat perusteltuja yleisen edun mukaisin syin;
c) oikeasuhteisuus: vaatimukset ovat omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttamisen; ne eivät ylitä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi, eikä muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä voida saavuttaa samaa tulosta.	c) oikeasuhteisuus: vaatimukset ovat omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttamisen; ne eivät ylitä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi.
Perustelu
Kieltoluettelo on aivan liian laaja. Useimmat näistä vaatimuksista ovat täysin sisämarkkinalainsäädännön mukaisia. Perustamissopimuksessa määrätään vain siitä, että kansallisuuteen perustuva ja sitä vastaava syrjintä on kielletty.
Tarkistus 107 15 artiklan 5 kohta
5. Tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen jäsenvaltiot eivät saa asettaa 2 kohdassa tarkoitetun tyyppisiä uusia vaatimuksia, elleivät ne ole 3 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisia ja johdu uusista olosuhteista.	5. Tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen jäsenvaltiot eivät saa asettaa 2 kohdassa tarkoitetun tyyppisiä uusia vaatimuksia, elleivät ne ole 3 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisia.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan 15 artiklan 5 kohta, jonka mukaan uuden vaatimuksen perusteena on oltava muuttuneet olosuhteet, rajoittaa merkittävästi kansallisten hallitusten mahdollisuuksia tehdä tulevaisuudessa poliittisia aloitteita, jotka palvelisivat heidän valitsemiaan julkisen edun tavoitteita.
Tarkistus 108 15 artiklan 6 kohta
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle laissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevista uusista säännöksistä luonnosvaiheessa, jos niissä säädetään 5 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, sekä niihin liittyvistä perusteluista. Komissio saattaa mainitut säännökset muiden jäsenvaltioiden tietoon. Ilmoituksen tekeminen ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä kyseisiä säännöksiä.	Poistetaan.
Komissio tutkii kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, ovatko säännökset yhteensopivia yhteisön säännöstön kanssa, ja tekee tarvittaessa päätöksen, jossa kyseistä jäsenvaltiota kehotetaan jättämään ne hyväksymättä tai poistamaan ne.
Perustelu
Edellä mainittuun 6 artiklaan sisältyvä uusien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten ilmoittamismenettely olisi poistettava läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteen vuoksi. Tämä saattaisi antaa komissiolle oikeuden valvoa kansallista lainsäädäntöä järjestelmällisesti, mikä merkitsisi suhteetonta puuttumista jäsenvaltioiden lainsäädäntövaltaan.
Tarkistus 109 1 jakso, otsikko
Alkuperämaaperiaate ja poikkeukset	Poistetaan.
Tarkistus 110 16 artikla
Alkuperämaaperiaate	Yleinen säännös
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajia koskevat yksinomaan yhteensovitettuun alaan liittyvät alkuperämaan kansalliset säännökset.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki jäsenvaltioiden alueella toimipaikan perustaneen palveluntarjoajan tuottamat palvelut ovat kyseisessä jäsenvaltiossa palveluntarjoajiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisia.
Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, ja erityisesti säännöksiä, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta.	2. Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa johonkin toiseen jäsenvaltioon toimipaikan perustaneen palveluntarjoajan pääsyä alueelleen eikä tämän harjoittamaa toimintaa sellaisista syistä, jotka liittyvät tällä direktiivillä tai joillakin muilla yhteisön säännöksillä yhteensovitettuun alaan.
2. Alkuperämaa on vastuussa palveluntarjoajan ja tämän tuottamien palvelujen valvonnasta myös silloin, kun palveluntarjoaja tuottaa palveluja toisessa jäsenvaltiossa.
3. Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvistä syistä rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, eivätkä jäsenvaltiot voi asettaa etenkään seuraavia vaatimuksia:
a) palveluntarjoajalle asetettu velvoite toimipaikasta kyseisen jäsenvaltion alueella;
b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön;
c) palveluntarjoajalle asetettu velvoite käyttää osoitetta tai edustajaa tai prosessiosoitetta hyväksytyn henkilön osoitteessa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) palveluntarjoajalle kyseisen jäsenvaltion alueella asetettu kielto, joka koskee tiettyä asianomaisten palvelujen toteuttamiseksi tarvittavaa infrastruktuuria, toimisto tai vastaanotto mukaan luettuna;
e) palveluntarjoajalle asetettu velvoite noudattaa kyseisen jäsenvaltion alueella sovellettavia palvelutoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia;
f) erityisen sopimusjärjestelyn soveltaminen palveluntarjoajan ja vastaanottajan välillä siten, että kyseisellä järjestelyllä estetään tai rajoitetaan itsenäistä palvelujen tarjontaa;
g) palveluntarjoajalle asetettu velvoite esittää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä toiminnan harjoittamiseen liittyvä erityinen henkilöllisyysasiakirja;
h) palvelun tarjoamiseen erottamattomasti kuuluvien välineiden käyttöön vaikuttavat vaatimukset;
i) jäljempänä 20 artiklassa, 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevat rajoitukset.
	3. Komissio ja jäsenvaltiot ottavat käyttöön palvelutoiminnan pääsyä ja harjoittamista koskevien kansallisten säännösten lähentämistä edistävän koordinointiprosessin.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen ennakkoehto merkitsee yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa Euroopan unionissa tai ainakin jäsenvaltioiden kesken vertailukelpoisia sääntöjä. Yhteensovitettu ala, johon alkuperämaaperiaate komission ehdotuksessa liittyy, käsittää kaikki palvelutoiminnan pääsyyn ja harjoittamiseen sovellettavat vaatimukset, erityisesti säännökset, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta. Ehdotuksella yhteensovitetut alat kattavat kuitenkin vain palveluntarjoajia, ammatillisiin vakuutuksiin liittyviä sääntöjä, kaupan jälkeisten takuiden vastaanottajia sekä riitojen ratkaisua koskevat tiedot. Alkuperämaaperiaatteen soveltamisalan on liityttävä kaikkiin tällä direktiivillä ja voimassa olevilla yhteisön säännöksillä yhteensovitettuihin aloihin. Jos jonkin palvelun pääsyä jäsenvaltioon tai toiminnan harjoittamista koskeva asia ei sisälly kyseisiin yhteensovitettuihin aloihin, palvelutoimintaa ohjaavan väliaikaisen säännöksen olisi kuuluttava perustamissopimuksen säännösten alaisuuteen ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Samanaikaisesti komissiota pyydetään edelleen koordinoimaan erityisaiheita.
Tarkistus 111 17 artiklan otsikko
Yleiset poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta	Poistetaan.
Tarkistus 112 17 artiklan johdantokappale
Edellä 16 artiklaa ei sovelleta:	Sen estämättä, mitä edellä mainitussa 16 artiklassa säädetään, jäsenvaltioilla on oltava oikeus rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan, jolla on toimipaikka jossakin toisessa jäsenvaltiossa, pääsyä markkinoille ja toiminnan harjoittamista seuraavissa tapauksissa:
Tarkistus 113 17 artiklan -1 kohta (uusi)
	-1) palveluntarjoajan työehtoihin ja ‑oloihin;
Tarkistus 114 17 artiklan 1 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin postipalveluihin;	Poistetaan.
Perustelu
Kyseisen 17 artiklan kohdan poistaminen on johdonmukainen tämän direktiivin 2 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa.
Tarkistus 115 17 artiklan 2 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön jakelupalveluihin;	Poistetaan.
Perustelu
Kyseisen 17 artiklan kohdan poistaminen on johdonmukainen tämän direktiivin 2 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa.
Tarkistus 116 17 artiklan 3 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun jakelupalveluihin;	Poistetaan.
Perustelu
Kyseisen 17 artiklan kohdan poistaminen on johdonmukainen tämän direktiivin 2 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa.
Tarkistus 117 17 artiklan 4 kohta
veden jakelupalveluihin;	Poistetaan.
Perustelu
Kyseisen 17 artiklan kohdan poistaminen on johdonmukainen tämän direktiivin 2 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa.
Tarkistus 118 17 artiklan 5 kohta
5) direktiivin 96/71/EY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;	5) palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin palvelujen tarjoamiseksi palkattujen työntekijöiden työolojen ja ‑ehtojen osalta mukaan lukien aiheet, joiden osalta kyseisessä direktiivissä jäsenvaltioille selvästi annetaan mahdollisuus hyväksyä parempaa suojaa tarjoavia kansallisia toimia;
Tarkistus 119 17 artiklan 8 kohta
8) [ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun] direktiivin ../../EY [..] artiklan säännöksiin;	8) [ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun] direktiivin ../../EY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin ammattipätevyyden osalta;
Tarkistus 120 17 artiklan 9 kohta
9) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännöksiin, joissa säädetään sovellettavasta lainsäädännöstä;	9) sosiaaliturvan osalta asetuksen (ETY) N:o 1408/71 [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004] sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta säännöksiin, joissa säädetään sovellettavasta lainsäädännöstä;
Tarkistus 121 17 artiklan 10 kohta
10) [Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin …/…/EY säännöksiin [, joilla muutetaan asetus (ETY) N:o 1612/68 sekä kumotaan] niiden jäsenvaltioiden, joihin edunsaajat siirtyvät, toimivaltaisten viranomaisten edunsaajille asettamista hallinnollisista muodollisuuksista [annetut direktiivit 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY];	10) henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja heidän asuinpaikkaansa liittyvien hallinnollisten muodollisuuksien osalta Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY säännöksiin niiden jäsenvaltioiden, joihin edunsaajat siirtyvät, toimivaltaisten viranomaisten edunsaajille asettamista hallinnollisista muodollisuuksista;
Tarkistus 122 17 artiklan 17 kohta
17) jäsenvaltion, johon palveluntarjoaja siirtyy, erityisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät suoraan sen paikan erityispiirteisiin, jossa palvelu suoritetaan, ja joiden noudattaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi;	17) jäsenvaltion, johon palveluntarjoaja siirtyy, erityisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät suoraan sen paikan erityispiirteisiin, jossa palvelu suoritetaan, erityisriskeihin, joita palvelu aiheuttaa siinä paikassa, jossa palvelu suoritetaan tai työterveyteen ja ‑turvallisuuteen, ja joiden noudattaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi;
Perustelu
Käsiteltävänä olevaan 17 artiklan 17 kohtaan esitetty tarkistus on perusteltavissa sillä, että poikkeus ei saisi vaikuttaa kansallisiin vaatimuksiin, jotka suoraan liittyvät riskeihin siinä paikassa, jossa palvelu suoritetaan, eikä työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien eikä muiden kansalaisten työterveyteen ja -turvallisuuteen. Työntekijöiden työturvallisuutta, työterveyttä ja työhygieniaa käsittelevät aiheet sisältyvät direktiiviin 96/71/EY. Nämä eivät kuitenkaan koske itsenäisiä ammatinharjoittajia eikä muita kansalaisia.
Tarkistus 123 17 artiklan 23 a kohta (uusi)
	(23 a) sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskevaan yleissopimukseen.
Tarkistus 124 18 artikla
Siirtymäajan poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta
1. Edellä 16 artiklaa ei sovelleta siirtymäaikana:	1. Edellä olevaa 16 artiklaa ei sovelleta:
a) varojen siirron toteutusta koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin;
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;	b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;
c) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen.	c) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen.
2. Tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei sovelleta, kun 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhdenmukaistamissäädökset tulevat sovellettaviksi, eikä sitä sovelleta joka tapauksessa 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen.	2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei sovelleta, kun 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhdenmukaistamissäädökset tulevat sovellettaviksi.
3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeusta ei enää sovelleta, kun on alettu soveltaa 40 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yhdenmukaistamissäädöstä.
Perustelu
Yleissäännön mukaan jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa palveluja, joita tarjotaan jostakin toisesta jäsenvaltiosta, olettaen että palvelut koskevat tällä direktiivillä ja voimassa olevilla yhteisön säännöksillä yhteensovitettuja aloja. Tämä vesittyisi, jos 1 kohtaan sisältyviä palveluja koskeva poikkeus ei olisi voimassa enää 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen huolimatta yhdenmukaistamissäännösten soveltamisesta.
Varojen siirron toteutusta koskevien palvelujen poistaminen 1 kohdasta on yhdenmukainen direktiivin soveltamisalaa koskevaan 2 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa.
Tarkistus 125 19 artikla
19 artikla	Poistetaan.
Poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta yksittäistapauksissa
1. Poiketen siitä, mitä 16 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti toteuttaa palveluntarjoajan osalta, jolla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa, toimenpiteen, joka koskee jotakin seuraavista aloista:
a) palvelujen turvallisuutta, kansanterveyteen liittyvät näkökohdat mukaan luettuina;
b) terveydenhuollon alan ammatin harjoittamista;
c) yleisen järjestyksen suojelua ja erityisesti alaikäisten suojeluun liittyviä näkökohtia.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide voidaan toteuttaa ainoastaan 37 artiklassa säädettyä keskinäistä avunantomenettelyä noudattaen ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) kansallisia säännöksiä, joiden nojalla toimenpide toteutetaan, ei ole yhteisön laajuisesti yhdenmukaistettu 1 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta;
b) toimenpide on vastaanottajan kannalta suojaavampi kuin toimenpide, jonka alkuperäjäsenvaltio toteuttaisi omien kansallisten säännöstensä nojalla;
c) alkuperäjäsenvaltio ei ole toteuttanut toimenpiteitä tai se on toteuttanut 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin nähden riittämättömiä toimenpiteitä;
d) toimenpide on oikeasuhteinen.
3. Edellä 1 ja 2 kohta ei vaikuta niiden säännösten soveltamiseen, joilla taataan palvelujen vapaa liikkuvuus tai joilla sallitaan kyseisestä vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen yhteisön säädösten mukaisesti.
Perustelu
Käsiteltävänä olevan 19 artiklan poistaminen on johdonmukainen 16 artiklaan esitetyn tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 126 21 a artikla (uusi)
	21 a artikla
	Jäsenvaltiot, joissa palvelu suoritetaan, voivat määrittää työsuhteen olemassaolon kriteerit sekä eron itsenäisten ammatinharjoittajien ja palkattujen työntekijöiden välillä, ns. näennäiset itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina, välisen eron. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan EY:n perustamissopimuksen 39 artiklassa tarkoitetun työsuhteen olennainen tunnusmerkki on se, että henkilö tekee tiettynä aikana toiselle henkilölle tämän johdon alaisena työsuorituksen ja saa siitä vastikkeeksi palkkaa, kun taas EY:n perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklassa tarkoitettuna itsenäisenä ammattina on pidettävä sellaista ammattia, jota henkilö harjoittaa ilman alaisuussuhdetta.
Tarkistus 127 22 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajat voivat saada asuinjäsenvaltiossaan seuraavat tiedot:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajat voivat saada keskitetyn asiointipisteen kautta:
a) tiedot muissa jäsenvaltioissa sovellettavista vaatimuksista, jotka koskevat palvelutoimintojen käyttömahdollisuuksia ja harjoittamista, ja erityisesti kuluttajansuojaa koskevat tiedot;
b) tiedot käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä riitatapauksissa;	– yleistä tietoa käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä riitatapauksissa;
c) niiden järjestöjen ja organisaatioiden sekä Euroguichet-neuvontapisteiden ja tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskusten yhteystiedot, joilta palveluntarjoajat ja vastaanottajat voivat saada käytännön tukea.	– niiden järjestöjen ja organisaatioiden sekä Euroguichet-neuvontapisteiden ja tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskusten yhteystietoja, joilta palveluntarjoajat ja vastaanottajat voivat saada käytännön tukea.
2. Jäsenvaltiot voivat antaa 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät keskitetyille asiointipisteille tai muille elimille, kuten Euroguichet-neuvontapisteille, tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskuksille, kuluttajajärjestöille tai euroneuvontakeskuksille.	2. Jäsenvaltiot voivat antaa 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät keskitetyille asiointipisteille tai muille elimille, kuten Euroguichet-neuvontapisteille, tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskuksille, kuluttajajärjestöille tai euroneuvontakeskuksille.
Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään 45 artiklassa säädettynä ajankohtana komissiolle tiedoksi nimettyjen elinten nimet ja yhteystiedot. Komissio toimittaa ne kaikille jäsenvaltioille.	Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään 45 artiklassa säädettynä ajankohtana komissiolle tiedoksi nimettyjen elinten nimet ja yhteystiedot. Komissio toimittaa ne kaikille jäsenvaltioille.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi elin, jolta vastaanottaja on pyytänyt tietoja, ottaa yhteyttä asianomaiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion on annettava pyydetyt tiedot viipymättä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset elimet avustavat vastavuoroisesti toisiaan ja toimivat mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä.	3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi elin, jolta vastaanottaja on pyytänyt tietoja, ottaa yhteyttä asianomaiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion on annettava pyydetyt tiedot viipymättä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset elimet avustavat vastavuoroisesti toisiaan ja toimivat mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä.
4. Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden avulla täsmennetään eri jäsenvaltioiden elinten välisen tiedonvaihdon tekniset yksityiskohdat ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuus.	4. Komissio vahvistaa 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden avulla täsmennetään eri jäsenvaltioiden elinten välisen tiedonvaihdon tekniset yksityiskohdat ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuus.
Tarkistus 128 23 artikla
23 artikla	Poistetaan.
Terveydenhoidon korvaaminen
1. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa toisessa jäsenvaltiossa annettavasta muusta kuin sairaalahoidosta suoritettavien korvausten edellytykseksi luvan myöntämistä, jos tämä hoito kuuluu jäsenvaltion omalla alueella sen sosiaaliturvan piiriin.
Edellytysten ja muodollisuuksien, joiden mukaisesti jäsenvaltiot myöntävät alueellaan luvan muuhun kuin sairaalahoitoon, ja erityisesti vaatimus yleislääkärikäynnistä ennen erikoislääkärikäyntiä ja tietyntyyppisen hammashoidon korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, on oltava sellaisen potilaan kiistettävissä, jolle on annettu toisessa jäsenvaltiossa muuta kuin sairaalahoitoa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä korvausten suorittamiseksi edellytettävää lupaa toisessa jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon ei evätä, kun hoito kuuluu jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, lakisääteisiin hoitopalveluihin ja kun sitä ei voida antaa potilaalle lääketieteellisesti hyväksyttävän ajan kuluessa ottaen huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen eteneminen.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset eivät ole pienempiä kuin niiden omalla alueella annetusta vastaavasta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toisessa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista koskevat lupajärjestelmät ovat 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisia.
Perustelu
Mitä tulee terveydenhoitokulujen korvaamiseen, sellaisten säännösten, joilla Euroopan yhteisön tuomioistuimen luoma potilaiden liikkuvuutta käsittelevä oikeuskäytäntö pyritään saattamaan osaksi lainsäädäntöä, ei pitäisi sisältyä käsiteltävänä olevaan direktiiviin, sillä teksti ei käsittele terveyspalveluja. Koska tietyt jäsenvaltiot eivät noudata potilaiden liikkuvuutta koskevaa oikeuskäytäntöä, mihin komissiokin viittasi, asiaan olisi puututtava asetuksen (ETY) 1480/71 puitteissa ja/tai erillisessä ja keskeisemmin asiaa käsittelevässä sekundaarilainsäädännössä, joka perustuu potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhuollon kehitystä Euroopan unionissa koskevan korkean tason pohdinnasta syntyneisiin tuloksiin. Kaikissa säädöksissä olisi mainittava selvästi, milloin ennalta saatu lupa vaaditaan, sekä niissä olisi esitettävä selkeä sairaalahoidon ja muun kuin sairaalahoidon määritelmä.
Tarkistus 129 3 jakso, otsikko
Työntekijöiden tilapäinen lähettäminen	Poistetaan.
Tarkistus 130 24 artikla
24 artikla	Poistetaan.
Työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevat erityissäännökset
1. Kun palveluntarjoaja lähettää työntekijän tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon palvelun tarjoamiseksi, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio suorittaa alueellaan tarvittavia tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia niiden työolojen ja -ehtojen noudattamisen varmistamiseksi, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toteuttaa yhteisön lainsäädännön mukaisesti toimenpiteitä sellaista palveluntarjoajaa vastaan, joka ei noudata kyseisiä vaatimuksia.
Tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi kuitenkaan asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kysymysten osalta:
a) velvoitetta hakea lupa toimivaltaisilta viranomaisiltaan tai antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai tulla merkityksi tällaisen viranomaisen rekisteriin, tai muuta vastaavaa velvoitetta;
b) velvoitetta antaa ilmoitus, lukuun ottamatta direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitettua toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2008;
c) velvoitetta käyttää edustajaa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) velvoitetta pitää yllä ja säilyttää työntekijöitä koskevia asiakirjoja kyseisen jäsenvaltion alueella tai sen alueella sovellettavin edellytyksin.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alkuperäjäsenvaltion ja lähettämisen kohdejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan kahden vuoden kuluessa siirron päättymisestä seuraavat tiedot:
a) tilapäisesti lähetetyn työntekijän henkilötiedot;
b) työntekijälle annettujen tehtävien luonne;
c) vastaanottajan yhteystiedot;
d) tilapäisen lähettämisen kohteena oleva paikka;
e) tilapäisen lähettämisen alkamis- ja päättymispäivät;
f) tilapäisesti lähetetyn työntekijän työehtoja ja -oloja koskevat tiedot.
Alkuperäjäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa avustettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota niiden työehtojen ja -olojen noudattamisen varmistamisessa, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toimitettava omasta aloitteestaan tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot, jos sen tiedossa on täsmällisiä seikkoja, jotka viittaavat palveluntarjoajan mahdollisiin väärinkäytöksiin työehtojen ja -olojen osalta.
Perustelu
Oikeusvarmuudesta ja yhdenmukaisuudesta johtuvista syistä kaikki selvennykset, jotka koskevat työntekijöiden tilapäistä lähettämistä, olisi käsiteltävä voimassa olevassa direktiivissä 96/71/EY (työntekijöiden tilapäinen lähettäminen). Käsiteltävänä olevalla 24 ja 25 artiklalla on kielteinen vaikutus. Edellä mainitussa 24 artiklassa kielletään niitä jäsenvaltioita, joissa palvelu suoritetaan, soveltamasta palveluntarjoajiin vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä näiden jäsenvaltioiden tarkastuspalvelujen kannalta. Käsiteltävänä olevalla direktiivillä heikennetään näin merkittävästi kyseisissä jäsenvaltioissa toteutettujen työsuojelutarkastusten tehokkuutta. Työlainsäädännön säännökset voidaan panna tehokkaasti täytäntöön vain siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Komission ehdottama hallinnollinen yhteistyöjärjestelmä ei sen tämänhetkisessä muodossa tarjoa tarvittavaa taetta työlainsäädännön täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 131 25 artikla
25 artikla	Poistetaan.
Kolmansien maiden kansalaisten tilapäinen siirto
1. Jollei 2 kohdassa tarkoitetusta poikkeusjärjestelystä muuta johdu, kun palveluntarjoaja siirtää tilapäisesti kolmannen maan kansalaisen työntekijänä toisen jäsenvaltion alueelle palvelun tarjoamiseksi siellä, tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle velvoitetta esittää maahantulotodistus, maasta poistumisen osoittava todistus, oleskelua koskeva todistus tai työntekoon oikeuttava työlupa, tai muita vastaavia edellytyksiä.
2. Edellä 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa tilapäisen siirron tapauksessa vaatimus niiden kolmansien maiden kansalaisille lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävästä viisumista, joihin ei sovelleta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrättyä vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja lähettää työntekijän tilapäisesti ainoastaan, jos tämä asuu kyseisen valtion alueella kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tällä on vakinainen työsuhde tämän valtion alueella.
Alkuperäjäsenvaltio ei saa pitää tilapäistä siirtoa palvelun tarjoamiseksi toisessa jäsenvaltiossa tilapäisesti lähetetyn työntekijän oleskelun tai työskentelyn keskeytymisenä, eikä alkuperäjäsenvaltio saa evätä tilapäisesti lähetetyn työntekijän paluuta alueelleen kansallisen lainsäädännön nojalla.
Alkuperäjäsenvaltion on toimitettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle pyynnöstä ja viipymättä tiedot ja takeet ensimmäisen alakohdan säännösten noudattamisesta ja pantava täytäntöön aiheelliset seuraamukset, jos kyseisiä säännöksiä ei ole noudatettu.
Perustelu
Oikeusvarmuudesta ja yhdenmukaisuudesta johtuvista syistä kaikki selvennykset, jotka koskevat työntekijöiden tilapäistä lähettämistä, olisi käsiteltävä voimassa olevassa direktiivissä 96/71/EY (työntekijöiden tilapäinen lähettäminen). Käsiteltävänä olevalla 24 ja 25 artiklalla on kielteinen vaikutus. Edellä mainitussa 24 artiklassa kielletään niitä jäsenvaltioita, joissa palvelu suoritetaan, soveltamasta palveluntarjoajiin vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä näiden jäsenvaltioiden tarkastuspalvelujen kannalta. Käsiteltävänä olevalla direktiivillä heikennetään näin merkittävästi kyseisissä jäsenvaltioissa toteutettujen työsuojelutarkastusten tehokkuutta. Työlainsäädännön säännökset voidaan panna tehokkaasti täytäntöön vain siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Komission ehdottama hallinnollinen yhteistyöjärjestelmä ei sen tämänhetkisessä muodossa tarjoa tarvittavaa taetta työlainsäädännön täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 132 26 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan saataville seuraavat tiedot:	1. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan, keskitetyn eurooppalaisen asiointipisteen ja vastaanottajavaltioiden keskistettyjen asiointipisteiden saataville seuraavat tiedot:
Perustelu
Johdonmukaisuus 6 artiklaan esitettyjen säännösten kanssa.
Tarkistus 133 27 artiklan 3 kohta
3. Tilanteessa, jossa palveluntarjoaja sijoittautuu jäsenvaltion alueelle, kyseinen jäsenvaltio ei voi vaatia palveluntarjoajalta ammatillista vakuutusta tai vakuutta, jos palveluntarjoaja jo kuuluu vastaavan tai päämäärältään keskeisiltä osin vertailukelpoisen takuun piiriin toisessa jäsenvaltiossa, jossa tällä on jo toimipaikka.	3. Tilanteessa, jossa palveluntarjoaja sijoittautuu jäsenvaltion alueelle, kyseinen jäsenvaltio ei voi vaatia palveluntarjoajalta ammatillista vakuutusta tai vakuutta, jos palveluntarjoaja jo kuuluu vastaavan tai päämäärältään ja vakuutussuojaltaan keskeisiltä osin vertailukelpoisen takuun piiriin toisessa jäsenvaltiossa, jossa tällä on jo toimipaikka. Vakuutussuojaa arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat osatekijät: vakuutettu riski, vakuutussumma tai vakuuden enimmäismäärä ja mahdolliset tilanteet, joita vakuutus ei kata.
Siinä tapauksessa, että vastaavuus on vain osittainen, jäsenvaltiot voivat vaatia lisätakuita niille osatekijöille, joita ei jo ole katettu.	Siinä tapauksessa, että vastaavuus on vain osittainen, jäsenvaltiot voivat vaatia lisätakuita niille osatekijöille, joita ei jo ole katettu.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään palveluntarjoajan vakuutus- tai vakuussuojaa.
Tarkistus 134 29 artikla
1. Jäsenvaltioiden on poistettava säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän täydelliset kiellot.	Poistetaan.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyjä ammatteja koskevassa kaupallisessa viestinnässä noudatetaan yhteisön lainsäädännön mukaisia ammatillisia sääntöjä ja erityisesti sääntöjä, joiden aiheena on ammattikunnan riippumattomuus, arvo ja kunnia sekä ammatillinen salassapitovelvollisuus, jotka määräytyvät kunkin ammatin erityispiirteiden mukaan.
Perustelu
Useat jäsenvaltiot ovat jo pitkään katsoneet säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän sääntelyn tarpeelliseksi, koska se suojaa toisaalta kuluttajia ja lainalaisuutta ja toisaalta ammattikuntien itsensä arvostusta ja yhtenäisyyttä. Säännös on tarpeeton, koska direktiiviä ei pitäisi soveltaa herkempiin säänneltyihin ammatteihin.
Tarkistus 135 31 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Tämän artiklan nojalla toteutetut vapaaehtoiset toimet eivät vaikuta millään tavoin jäsenvaltioiden oikeuteen vahvistaa EY:n perustussopimuksen soveltamisalalla palveluita koskevia pakollisia normeja ja määräyksiä yleisen edun suojelemiseksi tai minkä tahansa EY:n perustamissopimuksen mukaisen politiikan tavoitteen saavuttamiseksi, edellyttäen että ne ovat syrjimättömiä ja oikeasuhteisia.
Perustelu
Vapaaehtoiset toimet eivät saisi estää viranomaisia hyväksymästä määräyksiä, joiden tarkoituksena on yleisen edun suojeleminen tai tietyn poliittisen tavoitteen saavuttaminen.
Tarkistus 136 32 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet välimiesoikeuden perustamiseksi, jotta palveluja koskevat riita-asiat voidaan ratkaista tuomioistuinten ulkopuolella.
Tarkistus 137 34 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajan toimia koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällä direktiivillä ja muilla yhteisön säännöksillä yhteensovitettujen alojen palveluntarjoajan toimia koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 16 artiklaan esitetyn tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 138 35 artiklan -1 a kohta (uusi)
	-1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden välinen hallinnollinen yhteistyö toimii moitteettomasti ja palveludirektiivin täytäntöönpano taataan.
Tarkistus 139 35 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on 16 artiklaa noudattaen annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.	1. Jäsenvaltioiden on annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.
Tarkistus 140 36 artikla
36 artikla	Poistetaan.
Keskinäinen avunanto palveluntarjoajan toiseen jäsenvaltioon siirtymisen tapauksessa
1. Edellä 16 artiklan kattamilla aloilla siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy toiseen jäsenvaltioon suorittaakseen siellä palveluja ilman, että tällä on kyseisessä jäsenvaltiossa toimipaikkaa, tämän toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat palveluntarjoajan valvontaan 2 kohdan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä alkuperäjäsenvaltion valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niille on annettu jäsenvaltiossaan.
Toimivaltaiset viranomaiset voivat oma-aloitteisesti suorittaa paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, joiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) ne käsittävät ainoastaan itse asiaa koskevia toteamuksia, eivätkä ne johda muihin toimenpiteisiin palveluntarjoajaa vastaan, lukuun ottamatta 19 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia yksittäistapauksissa;
b) ne eivät ole syrjiviä eikä niitä ole perusteltu sillä, että kyseessä on palveluntarjoaja, jolla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa;
c) niiden suorittamiseen on pakottavan yleisen edun mukainen ja tavoitteeseensa nähden oikeasuhteinen objektiivinen peruste.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 16 artiklaan esitetyn tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 141 37 artikla
37 artikla	Poistetaan.
Vastavuoroinen avunanto yksittäistapauksissa, joissa tehdään poikkeus alkuperämaaperiaatteesta
1. Kun jäsenvaltio aikoo toteuttaa 19 artiklassa tarkoitetun toimenpiteen, sovelletaan tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyä menettelyä, joka ei rajoita oikeudenkäyntimenettelyjä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio pyytää alkuperäjäsenvaltiota toteuttamaan asianomaista palveluntarjoajaa koskevia toimenpiteitä antamalla kaikki olennaiset tiedot palvelusta sekä asiaan liittyvistä olosuhteista.
Alkuperäjäsenvaltion on tarkistettava viipymättä, harjoittaako palveluntarjoaja toimintaansa laillisesti, sekä pyynnön aiheena olevat seikat. Sen on viipymättä annettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedoksi toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet tai mahdolliset perusteet, joiden vuoksi toimenpiteitä ei ole toteutettu.
3. Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon jälkeen pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle aikomuksestaan toteuttaa toimenpiteitä ja annettava erityisesti seuraavat tiedot:
a) perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää alkuperäjäsenvaltion toteuttamia tai suunnittelemia toimenpiteitä riittämättöminä;
b) perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää suunnittelemiaan toimenpiteitä 19 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisina.
4. Toimenpiteet voidaan toteuttaa vasta 15 arkipäivän kuluttua 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.
5. Komission on viipymättä tutkittava ilmoitettujen toimenpiteiden yhteisön oikeuden mukaisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion mahdollisuutta toteuttaa kyseisiä toimenpiteitä 4 kohdassa vahvistetun määräajan jälkeen.
Jos komissio toteaa päätelmissään, että toimenpide ei ole yhteisön oikeuden mukainen, se tekee päätöksen, jossa se pyytää asianomaista jäsenvaltiota pidättymään suunnitelluista toimenpiteistä tai lopettamaan viipymättä kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen.
6. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltio, joka aikoo toteuttaa toimenpiteen, voi poiketa 3 ja 4 kohdan soveltamisesta. Tällöin toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle, ja samalla on annettava perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää tapausta kiireellisenä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 19 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 142 38 artikla
Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän luvun täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on 35 ja 37 artiklassa säädettyjen määräaikojen täsmentäminen sekä yhteyspisteiden välisen sähköisen tiedonvaihdon yksityiskohtaisten sääntöjen ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien säännösten vahvistaminen.	Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän luvun täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on 35 artiklassa säädettyjen määräaikojen täsmentäminen sekä yhteyspisteiden välisen sähköisen tiedonvaihdon yksityiskohtaisten sääntöjen ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien säännösten vahvistaminen.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen 37 artiklan poistamisen kanssa.
Tarkistus 143 40 artiklan 1 kohta
1. Komissio tarkastelee viimeistään [1 vuosi direktiivin voimaantulosta] mahdollisuutta esittää yhdenmukaistamissäädöksiä koskevia ehdotuksia seuraavista kysymyksistä:	Poistetaan.
a) arvokuljetusten toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt;
b) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina, komission kertomuksen ja sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta;
c) mahdollisuus hoitaa saatavien oikeudellista perintää.
Perustelu
Rahapelit ja lotto kuuluvat kuluttajien ja nuorten suojelemiseksi annettujen tiukkojen säädösten piiriin. Tällä alalla ei tarvita yhdenmukaistamista Euroopan tasolla eikä myöskään mahdollisuutta hoitaa saatavien oikeudellista perintää.
Tarkistus 144 41 artiklan 4 kohta
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 yhteenvetokertomuksen ja tarvittaessa siihen liittyviä täydentäviä ehdotuksia.	4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta] yhteenvetokertomuksen ja tarvittaessa siihen liittyviä täydentäviä ehdotuksia.
Perustelu
Direktiivin voimaantuloajankohta ei ole vielä tiedossa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 16.9.2004
Tehostettu yhteistyö	kyllä
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Anne Van Lancker 28.7.2004
Valiokuntakäsittely	24.5.2005	14.6.2005		11.7.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	12.7.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		32 6 9
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Roselyne Bachelot-Narquin, Emine Bozkurt, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Sepp Kusstatscher, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Mary Lou McDonald, Thomas Mann, Mario Mantovani, Jan Tadeusz Masiel, Jiří Maštálka, Maria Matsouka, Ria Oomen-Ruijten, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Pier Antonio Panzeri, José Albino Silva Peneda, Kathy Sinnott, Jean Spautz, Anne Van Lancker
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Edit Bauer, Mihael Brejc, Udo Bullmann, Dieter-Lebrecht Koch, Dimitrios Papadimoulis, Luca Romagnoli, Leopold Józef Rutowicz, Elisabeth Schroedter, Marc Tarabella, Patrizia Toia, Anja Weisgerber, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

[1] Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan 11. marraskuuta 2004 järjestämä julkinen kuuleminen ehdotuksesta direktiiviksi palvelujen sisämarkkinoista. Sisäasioiden pääosasto, ilmoitus jäsenille IV/2004 PE 350.059v02-00.
[2] Towards a European Directive on Services in the Internal Market: Analysing the Legal Repercussions of the Draft Services Directive and its Impact on National Services Regulations, Wouter Gekiere, Institute for European Law, Catholic University Leuven, 24 September 2004.
[3] Työasiakirja ehdotuksesta palveludirektiiviksi, 11. tammikuuta 2005, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta, valmistelija Anne Van Lancker, PE 353.364v02-00.
[4] EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (17.3.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Kartika Tamara Liotard

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija yhtyy lukuisten järjestöjen ja asiantuntijoiden näkemykseen, jonka on kiteyttänyt esimerkiksi Britannian lääketieteellinen yhdistys toteamalla, että komission tulisi vetää ehdotuksensa takaisin ja laatia uusi teksti (BMA Framework Response to the DTI Consultation on Services in the Internal market, 2004, http://www.epha.org/a/1388?var_recherche=BMA). Ehdotus rikkoo sekä suhteellisuusperiaatetta, koska siinä otetaan käyttöön eräitä toimenpiteitä, jotka ovat selkeästi tarpeettomia palveluiden yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi, että läheisyysperiaatetta, koska siinä ei sallita jäsenvaltioiden tekevän niiden omia elintärkeitä etuja koskevia päätöksiä, ei edes tapauksissa, joissa kyseiset päätökset eivät millään muotoa olisi vastoin EY:n perustamissopimusta.

Tämän valiokunnan vastuualuetta ajatellen on pantava merkille, että ehdotuksen nykyisessä muodossa jätetään tärkeät julkiset ja yleishyödylliset palvelut (kuten vesi- ja jätehuolto, terveys- ja kotihoitopalvelut) lähes pidikkeettömän vapauttamisen armoille, mikä loukkaa vakavasti jäsenvaltioiden oikeutta ottaa itse vastuu kyseisten palveluiden järjestämisestä ja päättää itse, mikä vastuumalli sopii niille parhaiten: julkinen, yksityinen vai jonkinlainen yhdistelmä molemmista. Euroopan yhteiskuntamallille on tunnusomaista, että siinä tehdään ero yhtäältä yleistä etua edistävien palveluiden ja toisaalta sellaisten palveluiden välillä, joita voidaan kohtuudella ajatella vaihdettavan samalla tavoin kuin useimpia muitakin hyödykkeitä, jolloin ne, joilla on varaa maksaa eniten, saavat parhaat palvelut osakseen. Silloin, kun yleishyödyllisiä palveluita tarjotaan markkinalähtöisesti, niiden tarjoajille on useimmiten asetettu ehtoja (esimerkiksi yleispalveluvelvoitteen muodossa) yleisen edun suojelemiseksi. Tämä hankaloituisi huomattavasti tämän direktiivin säännösten mukaan toimittaessa ja useilla aloilla ehtojen asettaminen ei enää olisi mahdollista, erityisesti alkuperämaaperiaatteen vuoksi.

Kyseinen periaate johtaisi myös siihen, että eräissä jäsenvaltioissa palvelut kärsisivät alkuperämaaperiaatteen soveltamisen aiheuttamasta epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, mikä johtaisi ympäristönormien heikentymiseen ja käynnistäisi "kuka ennättää ensiksi pohjalle" kisan jäsenvaltioiden kilpaillessa toistensa kanssa pahimmalla mahdollisella tavalla investointien haalimisessa. Ehdotuksen vision mukaan sisämarkkinoita on kahlehdittava mahdollisimman vähän tehokkaalla sääntelyllä, jolla pyritään suojelemaan kansalaisia, kuluttajia, työntekijöitä tai sosiaalisen ja ympäristöllisen vastuunsa tiedostavia yrityksiä.

Olen näin ollen esittänyt tarkistuksia, joilla mahdollistetaan se, että jäsenvaltiot voivat edelleenkin hoitaa sosiaaliset ja ympäristöä koskevat velvollisuutensa, samalla kun jätetään ennalleen ne direktiivin osat tai parannetaan niitä direktiivin osia, jotka ovat aidosti tarpeen oikeudenmukaisen ja syrjimättömän kilpailun edistämiseksi sellaisten palveluiden tarjoamisessa, jotka voidaan toteuttaa järkevästi markkinalähtöisesti. Olen yrittänyt turvata solidaarisuutta ja markkinoiden puutteiden tunnustamista koskevan näkökulman, joka puuttuu kyseisestä ehdotuksesta melkein tyystin. Vaikka pidänkin parempana sitä, että komissio vetää ehdotuksensa takaisin ja aloittaa alusta, olen yrittänyt muokata ehdotusta niin, että sen avulla voitaisiin helpottaa palveluiden sisämarkkinoiden luomista ilman, että hintana on yleisen edun heikentyminen, erityisesti kansanterveyden ja ympäristönsuojelun osalta.

Direktiiviluonnos ei riko ainoastaan läheisyysperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vastaan, vaan se on myös vastoin EY:n perustamissopimuksen säännöksiä. Kyseisen perussopimuksen 43 artiklassa todetaan, että sijoittautumisvapauteen EU:ssa kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä 'niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan koskevat sen kansalaisia'. Neuvoston on määrä antaa direktiivejä sijoittautumisvapauden toteuttamiseksi 'tietyllä toimialalla'. Palveluiden osalta säädetään EY:n perustamissopimuksen 52 artiklassa direktiivien antamisesta 'tietyn palvelun vapauden toteuttamiseksi'. Komission laaja-alainen lähestymistapa on vastoin tätä alakohtaista periaatetta, johon sisältyy selkeä käsitys siitä, että markkinat eivät ole aina paras malli laadukkaiden palveluiden toteuttamiseksi kaikille niitä tarvitseville.

Perustamissopimuksen 50 artiklan mukaan "palvelun tarjoaja saa tilapäisesti harjoittaa toimintaansa valtiossa, jossa palvelu tarjotaan, niillä edellytyksillä, jotka tämä valtio asettaa kansalaisilleen". Tämä tarkoittaa, että alkuperämaaperiaate edellyttää perustamissopimuksen muuttamista, eikä mitään yksittäistä säädöstä, sillä sen seurauksena EU:n muista jäsenvaltioista tulevien palveluntarjoajien ei enää tarvitsisi toimia samojen ehtojen mukaisesti kuin kyseisen valtion kansalaisten.

Olen kuitenkin pääsääntöisesti jättänyt kysymyksen ehdotuksen perustamissopimuksen vastaisuudesta laajempien foorumeiden pohdittavaksi ja keskittänyt huomioni siihen uhkaan, jonka alkuperämaaperiaate muodostaa ympäristö- ja kansanterveysnormille, tarpeeseen tehdä ero erityyppisten palveluiden välillä, tarpeeseen sallia poikkeukset silloin kun on kyse kansalaisten edusta sekä lukuisiin läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden rikkomisiin.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

TARKISTUS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAAN

Tarkistus 1

1 a kohta (uusi)

1 a. pitää tämän direktiivin hyväksymisen ennakkoehtona, että yleishyödyllisiä palveluita koskeva puitedirektiivi hyväksytään;

Perustelu

Direktiiviä palveluiden vapauttamisesta EU:ssa ei voida hyväksyä, ellei yleishyödyllisten tai julkisten palveluiden puitedirektiivissä ole säädetty niiden toimintaa ja toteuttamista koskevista ehdoista.

TARKISTUKSET LAINSÄÄDÄNTÖTEKSTIIN

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 2 Johdanto-osan 1a viite (uusi)
	– ottavat huomioon perusoikeuskirjan 8, 15, 21, 34–38 ja 47 artiklan,
Perustelu
Nämä perusoikeuskirjan eri artiklat koskevat tämän direktiiviehdotuksen johdanto-osan 72 kappaleessa mainittuja siviilioikeuksia. Lisäksi olisi viitattava myös sosiaalis-taloudellisiin, sosiaaliturvaa ja sosiaaliapua, terveyden suojelemista, yleisiä taloudellista etuja koskevien palveluiden saatavuutta, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa koskeviin oikeuksiin. Kaikissa on päämääränä saavuttaa korkeatasoinen turvataso tai jopa parantaa laatua, ja melkein kaikissa edellytetään yhteisön lakien lisäksi kansallisten säännösten ja käytäntöjen noudattamista mahdollisuuksien mukaisesti.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation ja tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.	(1) Euroopan unionin tarkoituksena on tiivistää Euroopan valtioiden ja kansojen välisiä siteitä sekä varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys. Perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan. Jäsenvaltioiden välisen palvelutoiminnan kehittymistä haittaavien esteiden poistaminen on välttämätön keino Euroopan kansojen välisen integraation ja tasapainoisen ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Kyseisiä esteitä poistettaessa on olennaisen tärkeää varmistaa, että palvelutoiminnan kehittäminen tukee EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen päämäärien toteutumista, mikä koskee erityisesti päämäärää edistää taloudellisen toiminnan sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehitystä koko yhteisössä, työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkeaa tasoa, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, kestävää kasvua, joka ei edistä rahan arvon alenemista, edistää hyvää kilpailukykyä ja talouden suorituskyvyn korkeaa lähentymisastetta, ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista, elintason ja elämän laadun nousua sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden välillä.
Perustelu
On tärkeää, että kaupan vapauttamiseen ei pyritä vain sen itsensä vuoksi tai että sitä pidetään etuna, jota on tavoiteltava unionin muiden elintärkeiden päämäärien kustannuksella.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä, alkuperämaaperiaatetta ja kannustamista laatimaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajansuojan osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.	(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä ja kannustamista laatimaan sellainen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa kuluttajien ja kansalaisten etujen suojelemisen yhtenäisillä sisämarkkinoilla sekä tarpeen mukaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajansuojan osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.
Perustelu
Yhtenäisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on estää eriarvoinen kohtelu, tässä tapauksessa yhteisön eri osiin sijoittautuneiden palveluntarjoajien välillä. Jäsenvaltioiden oikeus asettaa palveluntarjoajia koskevia ehtoja on läheisyysperiaatteen olennainen osa, edellyttäen, että kyseiset ehdot ovat syrjimättömiä eivätkä ole millään muullakaan tavalla vastoin perustamissopimuksessa vahvistettuja velvoitteita.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Tässä direktiivissä ei käsitellä julkisten tai yksityisten toimijoiden tuottamien yleishyödyllisten palvelujen vapauttamista eikä myöskään palveluja tuottavien yksiköiden yksityistämistä. Direktiivi koskee vain jäsenvaltioihin sijoittautuneita palveluntarjoajia eikä se kata ulkoisia näkökohtia. Se ei koske kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti GATS-neuvotteluissa, käytäviä palvelukauppaa koskevia neuvotteluja.
Perustelu
Tämä täsmennys on erittäin tärkeä, jotta voidaan välttyä direktiivin soveltamisalaa koskevilta väärinymmärryksiltä.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
	(6 b) Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden vapautta yhteisön oikeuden mukaisesti määritellä, mitä palveluja ne pitävät yleishyödyllisinä palveluina, miten nämä palvelut olisi järjestettävä ja rahoitettava ja mitä velvoitteita niihin olisi sovellettava. Tämä direktiivi ei ole jatkoa komission valkoiselle kirjalle yleishyödyllisistä palveluista.
Perustelu
Tämä täsmennys on erittäin tärkeä, jotta voidaan välttyä direktiivin soveltamisalaa koskevilta väärinymmärryksiltä.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Tämä direktiivi on yhdenmukainen palveluja koskevien yhteisön muiden aloitteiden kanssa, erityisesti yhteisön palveluyritysten kilpailukykyä ja palvelujen turvallisuutta koskevien aloitteiden sekä potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhoidon kehitystä yhteisössä koskevien aloitteiden kanssa. Se on myös sisämarkkina-asioissa tehtyjen vireillä olevien aloitteiden; näitä ovat esimerkiksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet, kuten ehdotus direktiiviksi sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”).	(8) Tämä direktiivi on yhdenmukainen palveluja koskevien yhteisön muiden aloitteiden kanssa, erityisesti yhteisön palveluyritysten kilpailukykyä ja palvelujen turvallisuutta koskevien aloitteiden kanssa. Se on myös sisämarkkina-asioissa tehtyjen vireillä olevien aloitteiden; näitä ovat esimerkiksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynninedistämisestä sisämarkkinoilla ja kuluttajansuojaa koskevat aloitteet, kuten ehdotus direktiiviksi sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”).
Perustelu
Terveydenhuoltopalvelut erotetaan perusluonteisesti muista yleishyödyllisistä palveluista. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelemiseen. Potilaiden turvallisuuden ja liikkuvuuden takaamiseksi ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten mahdollisimman korkean pätevyystason säilyttämiseksi olisi vahvistettava erillisiä, nimenomaan terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa koskevia alakohtaisia säädöksiä. Säädösten on oltava Euroopan yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisia ja niissä on otettava huomioon tuleva potilaiden liikkuvuutta koskevien säännösten tarkistaminen ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Palvelun käsite kattaa laajan kirjon jatkuvasti muuttuvia toimia, joiden joukossa ovat: yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut, mainonta- tai rekrytointipalvelut, mukaan luettuna tilapäistyövoiman välitys tai kaupallisten edustajien palvelut. Palvelun käsite kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset tai veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, mukaan luettuna arkkitehtipalvelut, tai kuljetus, jakelu, näyttelyjen järjestäminen tai autonvuokraus, matkatoimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi palvelun käsite kattaa kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, audiovisuaaliset palvelut, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot, terveydenhoitoon ja terveyteen tai kotiin liittyvät palvelut, kuten iäkkäiden henkilöiden avustaminen. Toimet voivat käsittää palveluja, joissa edellytetään tarjoajan ja vastaanottajan läheisyyttä tai joissa vastaanottajan tai tarjoajan on siirryttävä toiselle paikkakunnalle tai joissa palveluja tarjotaan etäsuorituksena, esimerkiksi Internetin kautta.	(14) Palvelun käsite kattaa laajan kirjon jatkuvasti muuttuvia toimia, joiden joukossa ovat: yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut, mainonta- tai rekrytointipalvelut, mukaan luettuna tilapäistyövoiman välitys tai kaupallisten edustajien palvelut. Palvelun käsite kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset tai veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, mukaan luettuna arkkitehtipalvelut, tai kuljetus, jakelu, näyttelyjen järjestäminen tai autonvuokraus, matkatoimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi palvelun käsite kattaa kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, audiovisuaaliset palvelut, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot ja kotiin liittyvät palvelut, kuten iäkkäiden henkilöiden avustaminen. Toimet voivat käsittää palveluja, joissa edellytetään tarjoajan ja vastaanottajan läheisyyttä tai joissa vastaanottajan tai tarjoajan on siirryttävä toiselle paikkakunnalle tai joissa palveluja tarjotaan etäsuorituksena, esimerkiksi Internetin kautta. Tässä direktiivissä tunnustetaan, että nämä kaikki palvelut eivät ole samanarvoisia tai yhtä tärkeitä ja että kun on kyse palveluista, jotka ovat olennaisen tärkeitä kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle ja heidän ympäristölleen, on mahdollista ottaa huomioon sellaisia prioriteetteja ja periaatteita, jotka eroavat niistä, joita pidetään asianmukaisina sellaisten palveluiden kohdalla, jotka eivät ole yhtä tärkeitä.
Perustelu
Markkinataloudessa monien palveluiden kohdalla lainsäätäjien ensisijainen tehtävä on varmistaa oikeudenmukainen kilpailu. Euroopan yhtenäismarkkinoilla tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden on suojeltava yritysten oikeutta sijoittautua muuhun jäsenvaltioon, tai käydä kauppaa muussa jäsenvaltiossa, kuin niiden alkuperämaahan ja -maassa. Kuitenkin eräissä tapauksissa, erityisesti silloin kun on kyse kansanterveydestä, sosiaaliturvasta tai toiminnoista, joihin voi liittyä ympäristöriski, lainsäätäjien vastuu palveluntarjoajia kohtaan on selkeästi toisarvoinen verrattuna lainsäätäjien velvollisuuksiin kansalaisia, kuluttajia ja maapallon tulevaisuutta kohtaan.
Terveydenhuoltopalvelut erotetaan perusluonteisesti muista yleishyödyllisistä palveluista. Kun otetaan huomioon tämä laatuero ja se tosiasia, että terveydenhuolto työllistää kymmenen prosenttia Euroopan väestöstä ja kattaa kymmenen prosenttia Euroopan bruttokansantulosta, tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn.
Potilaiden turvallisuuden ja liikkuvuuden takaamiseksi ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten mahdollisimman korkean pätevyystason säilyttämiseksi olisi vahvistettava erillisiä, nimenomaan terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa koskevia alakohtaisia säädöksiä. Säädösten on oltava Euroopan yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisia ja niissä on otettava huomioon tuleva potilaiden liikkuvuutta koskevien säännösten tarkistaminen ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
	(14 a) Terveyspalvelut eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 2 artiklan 2 kohdan cc alakohdan kanssa.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 16 kappale
(16) Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio suorittaa vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä täyttämiseksi. Mainitut toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 50 artiklassa säädetyn määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.	(16) Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio suorittaa tai jonka toteutuksen se siirtää vastikkeetta tai korvaamalla ainoastaan osaa toiminnan tai palvelun aiheuttamista kustannuksista sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä täyttämiseksi. Mainitut toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 50 artiklassa säädetyn määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.
Perustelu
Korvaus ei ole keskeinen tekijä taloudellisen tai ei-taloudellisen palvelun määrittämisessä. Sitä pidetään joissain jäsenvaltioissa muun muassa terveyspalveluiden tarjonnan ja hallinnan alalla säätelykeinona (sillä korvaus maksetaan niissä tapauksissa takaisin).
Tarkistus 11 Johdanto-osan 24 kappale
(24) Hallinnollisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi ei pitäisi yleisesti asettaa esimerkiksi oikeaksi todistettuja käännöksiä koskevia muotovaatimuksia, paitsi silloin kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten työntekijöiden suojelun vuoksi. Olisi myös varmistettava, että lupa antaa yleensä oikeuden palvelutoiminnan aloittamisen tai sen harjoittamiseen koko jäsenvaltion alueella, ellei kutakin toimipaikkaa koskeva erillinen lupa, esimerkiksi suurien liiketilojen sijoittamiselle vaadittava lupa, ole perusteltu yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten kaupunkiympäristön suojelemiseksi.	(24) Hallinnollisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi ei pitäisi yleisesti asettaa esimerkiksi oikeaksi todistettuja käännöksiä koskevia muotovaatimuksia, paitsi silloin kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä, kuten työntekijöiden suojelun, kansanterveyden, ympäristön tai koulutuksen vuoksi. Olisi myös varmistettava, että lupa antaa yleensä oikeuden palvelutoiminnan aloittamisen tai sen harjoittamiseen koko jäsenvaltion alueella, ellei kutakin toimipaikkaa koskeva erillinen lupa, esimerkiksi suurien liiketilojen sijoittamiselle vaadittava lupa, ole perusteltu yleisen edun mukaisesta pakottavasta syystä.
Perustelu
Kansanterveys, koulutus ja ympäristönsuojelu olisi mainittava samassa yhteydessä kuin työntekijöiden terveys. Yhdessä nämä kolme muodostavat kenties ne pääasialliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon silloin kun yhteisö pyrkii luomaan oikeudenmukaiselle kilpailulle otolliset olosuhteet sisämarkkinoilla. Lopussa mainittu esimerkki on sattumanvarainen ja tarpeeton ja sille voitaisiin antaa rajoittava tulkinta.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 27 kappale
(27) Palvelutoiminnan aloittamismahdollisuudelle voidaan asettaa ehdoksi, että sitä varten saadaan lupa toimivaltaiselta viranomaiselta, vain siinä tapauksessa, että viranomaistoimen perusteet ovat syrjimättömät, välttämättömät ja oikeasuhteiset. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että lupajärjestelmä on hyväksyttävissä vain, jos jälkikäteisvalvonta ei ole tehokas, koska jälkikäteen on mahdotonta havaita kyseisten palvelujen puutteita ja koska ennakkovalvonnan puuttuminen aiheuttaa riskejä ja vaaroja. Näillä direktiivin säännöksillä ei voida perustella lupajärjestelmiä, jotka kielletään muissa yhteisön säädöksissä, kuten sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY16 tai tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY17. Keskinäisen arviointimenettelyn tulosten avulla voidaan yhteisön tasolla määritellä toiminnan lajit, joita koskevat lupajärjestelmät olisi poistettava.	(27) Palvelutoiminnan aloittamismahdollisuudelle voidaan asettaa ehdoksi, että sitä varten saadaan lupa toimivaltaiselta viranomaiselta, edellyttäen, että viranomaistoimen perusteet ovat syrjimättömät, välttämättömät ja oikeasuhteiset. Tämän direktiivin säännöksillä ei voida perustella lupajärjestelmiä, jotka kielletään muissa yhteisön säädöksissä, kuten sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY16 tai tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY17. Keskinäisen arviointimenettelyn tulosten avulla voidaan yhteisön tasolla määritellä toiminnan lajit, joita koskevat lupajärjestelmät olisi poistettava.
Perustelu
Edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jossa palvelua aiotaan tarjota, kansalliset säännökset ovat EY:n perustamissopimuksen mukaiset, on kohtuullista sallia jäsenvaltion asettaa ehtoja sen alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle. Yhtenäisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on estää eriarvoinen kohtelu, tässä tapauksessa yhteisön eri osiin sijoittautuneiden palveluntarjoajien välillä. Jäsenvaltioilla on oikeus asettaa palveluntarjoajia koskevia ehtoja, edellyttäen, että kyseiset ehdot ovat syrjimättömiä eivätkä ole millään muullakaan tavalla vastoin perustamissopimuksessa vahvistettuja velvoitteita.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
	(27 a) Niitä tämän direktiivin määräyksiä, jotka koskevat lupajärjestelmiä, sovelletaan tapauksiin, joissa palvelun saanti tai sen antaminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen päätöstä. Tämä määräys ei koske toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä erityispalvelujen antamiseen tarkoitettujen julkisten tai yksityisten laitosten perustamisesta eikä myöskään toimivaltaisten viranomaisten tekemiä sopimuksia, joista säädetään sopimusten tekoa koskevilla säädöksillä.
Perustelu
On välttämätöntä erottaa toisistaan viranomaisten toimet, kuten luvan myöntäminen yksityisille toimijoille tai sen epääminen, ja muut viranomaisten päätökset, kuten päätökset uuden sairaalan perustamisesta. On ilmaistava selkeästi, että tällaiset päätökset eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Direktiiviin sisältyvät lupamenettelyä koskevat järjestelmät koskevat vain yksityisiä tarjoajia, kuten yksityisiä sairaaloita, laboratorioita jne.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.	(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä, johon voi sisältyä sekä pelkästään kaupallisia että muita kuin kaupallisia kriteereitä, joiden tarkoituksena on muun muassa suojella kansanterveyttä, työterveyttä ja työturvallisuutta ja ympäristöä tai säilyttää jäsenvaltion kulttuuriperintö ja koulutuksen taso, on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.
Perustelu
Kansanterveyden ohella myös koulutus on hyvin tärkeä asia jokaiselle jäsenvaltiolle. Se on niiden etuoikeus ja kuuluu niiden toimivaltaan (toissijaisuusperiaate).
Tarkistus 15 Johdanto-osan 29 kappale
(29) Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja, kuten kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, työntekijöiden tai kaupunkiympäristön suojelu.	(29) Yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja, kuten kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, työntekijöiden tai kaupunkiympäristön suojelu, ja ne koskevat myös sellaisia taloudellisia palveluita, joihin toimivaltainen jäsenvaltio tai yhteisö soveltaa erityistä julkisen palvelun velvoitetta yleistä etua koskevan kriteerin täyttymisen johdosta, niitä palveluita, joihin voi liittyä ympäristöriski sekä niitä opetus-, terveydenhuolto- ja kotihoitopalveluita, joita tarjotaan henkilöille, jotka eivät kykene korkeasta iästä tai muusta heikentävästä syystä johtuen, tai siksi, että he ovat lapsia, viettämään täysin itsenäistä elämää.
Perustelu
Komission määritelmä olennaisista palveluista on aivan liian suppea.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 32 kappale
(32) Kiellolla asettaa taloudellisia testejä luvan myöntämisen ennakkoehdoksi tarkoitetaan taloudellisia testejä itsessään eikä muita vaatimuksia, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin syin, kuten kaupunkiympäristön suojelu. Tämä kielto ei koske kilpailuoikeuden soveltamisesta vastaavien viranomaisten toimivallan käyttämistä.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään yhdenmukaisuuteen Kartika Liotardin 14 artiklan 5 kohtaan tekemän tarkistuksen 32 kanssa.
Tarkistus 17 Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
	(33 a) Direktiivissä tarkoitettu keskinäinen arviointi ei rajoita jäsenvaltioiden vapautta säätää korkeasta suojelun tasosta tietyille yleisen edun mukaisille toimille.
Perustelu
Olisi nimenomaisesti mainittava, että kansanterveyden suojelun korkea taso voi oikeuttaa rajoittamaan sijoittautumisvapautta esimerkiksi palveluntarjoajan oikeusmuotoa koskevilla vaatimuksilla, jotka eivät ole perusteltuja muiden palvelujen kyseessä ollessa.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 34 kappale
(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.	(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.
Perustelu
Uhkapeliin liittyy itsestään selvästi kansanterveyttä, yleistä järjestystä ja moraalia koskevia näkökohtia ja on siksi täysin yhteisön toimielinten toimivallan ulkopuolella (poikkeuksena ne velvollisuudet, jotka niille on määrätty perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla) ja sen siksi on pysyttävä toimintana, joka on jäsenvaltioiden harkinnanvaraisen sääntelyn alainen. Näin ollen ei ole asianmukaista mainita sitä esimerkkinä tässä johdanto-osan kappaleessa.
Tarkistus 19 Johdanto-osan 37 kappale
(37) Jotta varmistetaan palvelujen vapaan liikkuvuuden tehokas täytäntöönpano sekä taataan palvelujen vastaanottajille ja tarjoajille mahdollisuus saada ja tuottaa palveluja kaikkialla yhteisössä ilman rajoja, olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan palveluntarjoajaa ei saa periaatteessa koskea muu laki kuin sen maan laki, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Tämä periaate on välttämätön sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat ja erityisesti pk-yritykset voivat täyden oikeusvarmuuden vallitessa hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Helpottamalla tällä tavoin palvelujen vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, yhdistettynä yhdenmukaistamistoimiin ja keskinäiseen avunantoon, periaatteen myötä vastaanottajilla on mahdollisuus hyödyntää muiden jäsenvaltioiden laadukkaiden palvelujen aiempaa suurempaa valikoimaa. Periaatteeseen olisi liitettävä palvelujen vastaanottajan neuvonta, joka antaa mahdollisuuden etenkin tiedonsaantiin muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, sekä palvelujen avoimuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaate on sekä suhteeton että vaikeasti toteutettavissa ja se johtaa pelkästään niiden kohtuullisten ja oikeasuhtaisten lakisääteisten ehtojen heikentymiseen, joilla pyritään suojelemaan kansanterveyttä, ympäristöä ja yleisen edun muita näkökohtia. Se on myös vastoin perustamissopimuksen 43 artiklassa vahvistettua selkeää tavoitetta, jonka mukaan sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä "niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan koskevat sen kansalaisia".
Tarkistus 20 Johdanto-osan 38 kappale
(38) Lisäksi on tärkeää taata, että palvelutoimintojen valvontaa harjoitetaan palvelujen lähteellä, eli että kyseistä valvontaa harjoittavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat parhaassa asemassa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastaanottajan suoja toteutuu omassa maassa ja sen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä yhteisön laajuinen alkuperämaan vastuu palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta riippumatta palvelujen määräpaikasta olisi asettava selkeästi, jotta vakiinnutetaan jäsenvaltioiden vastavuoroinen luottamus palvelutoimintojen sääntelyn alalla. Toimivaltaisten tuomioistuinten nimeäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, vaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/200118 soveltamisalaan tai muiden yhteisön säädösten, kuten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY19 soveltamisalaan.	Poistetaan.
Perustelu
On kohtuutonta odottaa jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa ja kun sillä voi olla vaikutuksia sen jäsenvaltion taloudellisten etujen kannalta, jonne palveluntarjoaja on sijoittautunut. Tämä poisto liittyy myös johdonmukaisesti johdanto-osan 37 kappaleen poistamiseen.
Tarkistus 21 Johdanto-osan 39 kappale
(39) Lain soveltamista ja alkuperämaassa toteutettavaa valvontaa koskevan periaatteen lisäksi olisi vahvistettava periaate, jonka mukaan jäsenvaltio ei voi rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevia palveluja.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 22 Johdanto-osan 40 kappale
(40) On aiheellista säätää, että alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta ei voi poiketa muilla kuin niillä aloilla, jotka kuuluvat yleisten tai siirtymäajan poikkeusten soveltamisen piiriin. Nämä poikkeukset ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden yhdentymisasteen huomioon ottamiseksi sekä palveluja koskevien tiettyjen yhteisön säännösten, joiden mukaan palveluntarjoajaan on sovellettava muun kuin alkuperämaan lainsäädäntöä, huomioon ottamiseksi. Lisäksi poikkeuksellisesti tietyissä yksittäistapauksissa voidaan toteuttaa toimenpiteitä tietyn palveluntarjoajan varalta sisältöä ja menettelyä koskevin tietyin tarkoin määritellyin edellytyksin. Jotta taataan pk-yrityksille tarpeellinen oikeusvarmuus, jolla kyseisiä yrityksiä kannustetaan tarjoamaan palvelujaan muissa jäsenvaltioissa, nämä poikkeukset on rajattava koskemaan ehdottoman välttämättömiä tekijöitä. On korostettava, että näitä poikkeuksia voidaan soveltaa ainoastaan syistä, jotka liittyvät palvelujen turvallisuuteen, terveydenhoitoalan ammatinharjoitukseen tai yleisen järjestyksen suojelemiseen ja erityisesti alaikäisten suojeluun, ja siltä osin kuin kyseisen alan kansallisia säännöksiä ei ole yhdenmukaistettu. Lisäksi palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten olisi oltava niiden perusoikeuksien mukaisia, jotka yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kuuluvat erottamattomasti yhteisön oikeusjärjestyksen mukaisiin yleisiin oikeusperiaatteisiin.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 23 Johdanto-osan 41 kappale
(41) Siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy muuhun jäsenvaltioon kuin alkuperäjäsenvaltioon, olisi säädettävä näiden kahden valtion välisestä keskinäisestä avunannosta, jossa kyseinen muu kuin alkuperäjäsenvaltiona oleva jäsenvaltio voi suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä tai suorittaa omasta aloitteestaan kyseisiä tarkastuksia, jos on kyse yksinomaan tosiseikkojen toteamisesta. Lisäksi silloin, kun on kyse työntekijöiden lähettämisestä tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon, määränpäänä oleva jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palveluntarjoajaa vastaan sen varmistamiseksi, että palvelujen tarjoamisen yhteydessä noudatetaan direktiivin 96/71/EY nojalla sovellettavia työehtoja ja -oloja.	(41) Siinä tapauksessa, että palveluntarjoaja siirtyy muuhun jäsenvaltioon kuin alkuperäjäsenvaltioon, olisi säädettävä näiden kahden valtion välisestä keskinäisestä avunannosta, jossa kyseinen muu kuin alkuperäjäsenvaltiona oleva jäsenvaltio voi suorittaa tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä tai suorittaa omasta aloitteestaan kyseisiä tarkastuksia. Lisäksi silloin, kun on kyse työntekijöiden lähettämisestä tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon, määränpäänä oleva jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palveluntarjoajaa vastaan sen varmistamiseksi, että palvelujen tarjoamisen yhteydessä noudatetaan direktiivin 96/71/EY nojalla sovellettavia työehtoja ja -oloja.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 24 Johdanto-osan 42 kappale
(42) On aiheellista poiketa alkuperämaaperiaatteesta niiden palvelujen osalta, jotka ovat kokonaan kiellettyjä jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja asettautuu, jos tällainen sääntely on objektiivisesti perusteltu yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden mukaisin syin. Poikkeus koskee vain kokonaiskieltoja eikä kata kansallisia järjestelmiä, joissa toimintaa ei kielletä kokonaan, vaan varataan sen harjoittaminen yhdelle tai useammalle erityistoimijalle, tai joissa kielletään toiminnan harjoittaminen ilman ennakkolupaa. Kun jäsenvaltio sallii siis toiminnan vain tietyille toimijoille, kyseinen toiminta ei ole kokonaan kiellettyä eikä sitä näin ollen pidetä itsessään yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä uhkaavana. Sen vuoksi ei olisi perusteltua jättää tällainen toiminta direktiivin yleisjärjestelmän ulkopuolelle.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto. Jäsenvaltioilla tulisi olla oikeus seurata ja valvoa kaikkea niiden tuomiovallan piirissä tapahtuvaa taloudellista toimintaa, edellyttäen, että ne niin tehdessään ottavat suhteellisuusperiaatteen sekä perustamissopimuksessa niille osoitetut velvollisuudet täysimääräisesti huomioon.
Tarkistus 25 Johdanto-osan 43 kappale
(43) Alkuperämaaperiaatetta ei ole syytä soveltaa sen jäsenvaltion erityisvaatimuksiin, johon palveluntarjoaja siirtyy, jotka kuuluvat olennaisina palvelun suorituspaikan erityisominaisuuksiin ja joiden noudattaminen on ehdottoman välttämätöntä yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden ylläpitämiseksi tai ympäristön suojelemiseksi. Tällaisella poikkeuksella tarkoitetaan viranomaisten yleisen kulkuväylän varaamista tai käyttöä, julkisten tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä vaatimuksia tai työmaiden turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 26 Johdanto-osan 44 kappale
(44) Alkuperämaaperiaatteen soveltamatta jättäminen sellaisen ajoneuvon rekisteröintiin, joka on leasingvuokrattu muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa sitä käytetään, on tulosta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, jossa tunnustetaan, että jäsenvaltio voi asettaa tällaisen velvoitteen alueellaan käytetyille ajoneuvoille oikeasuhteisin ehdoin. Tämä poikkeus ei koske satunnaista tai tilapäistä vuokrausta.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 27 Johdanto-osan 46 kappale
(46) On suotavaa soveltaa alkuperämaaperiaatetta kuluttajien tekemien sellaisten sopimusten aloilla, joissa on tarkoituksena toimittaa palveluja vain siltä osin kuin yhteisön direktiiveissä säädetään täydellisestä yhdenmukaistamisesta, sillä näissä tapauksissa kuluttajansuojan tasot ovat yhtäläiset. Alkuperämaaperiaatteeseen tehtävä poikkeus, joka koskee palveluntarjoajan sopimuksenulkoista vastuuta, kun on kyse toiminnan harjoittamisen yhteydessä henkilölle sattuneesta tapaturmasta jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy, kohdistuu henkilölle tapaturman yhteydessä aiheutuneisiin fyysisiin ja aineellisiin vahinkoihin.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 28 Johdanto-osan 47 kappale
(47) Jäsenvaltioille olisi jätettävä mahdollisuus ryhtyä poikkeustapauksissa alkuperämaaperiaatteesta poikkeaviin toimenpiteisiin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan kohdalla yksittäistapauksissa ja määrätyistä syistä, kuten palvelujen turvallisuuden vuoksi. Tällainen mahdollisuus olisi oltava käytettävissä ainoastaan yhteisön laajuisen yhdenmukaistamisen puuttuessa. Mahdollisuus ei myöskään oikeuta rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen aloilla, joilla muiden direktiivien nojalla kielletään palvelujen vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen, kuten direktiivin 1999/93/EY tai ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20 päivänä marraskuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/84/EY22 tapauksessa, eikä laajentamaan tai rajoittamaan poikkeamismahdollisuuksia, joista säädetään muissa direktiiveissä, kuten televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/552/ETY23 tai direktiivissä 2000/31/EY.	Poistetaan.
Perustelu
Alkuperämaaperiaatteen maininnan poistamiseen liittyvä johdonmukainen poisto.
Tarkistus 29 Johdanto-osan 51 kappale
(51) Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja horjuttamatta jäsenvaltioiden antaman sosiaaliturvan taloudellista tasapainoa, olisi terveydenhoidosta maksettavien korvausten osalta lisättävä oikeusvarmuutta potilaiden kannalta, sillä palvelujen vastaanottajina potilaat hyötyvät palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaaliturvasta vastaavien tahojen kannalta.	Poistetaan.
Perustelu
Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on jo vakiinnutettu potilaan oikeus saada lääketieteellistä hoitoa toisessa jäsenvaltiossa tietyin ehdoin (esim. jos hoitoa ei ole mahdollista saada asuinmaassa kohtuullisessa ajassa), on ennenaikaista vahvistaa terveydenhuoltopalvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia säädöksiä ennen potilaiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen tarkistamisesta tehtyjen johtopäätösten tarkastelua. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 30 Johdanto-osan 52 kappale
(52) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71 ja etenkin sen säännöksiä sosiaaliturvajärjestelmään liittymisestä sovelletaan palkattuihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, jotka toimittavat palvelun tai osallistuvat sen suorittamiseen.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 31 Johdanto-osan 53 kappale
(53) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artikla, joka koskee oikeutta saada korvaus toisessa jäsenvaltiossa annetuista terveydenhoitopalveluista, edistää osaltaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetulla tavalla potilaiden vapaata liikkuvuutta ja rajatylittävien sairaanhoitopalvelujen suorittamista. Tällä säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että luvan saaneilla sosiaalivakuutetuilla on mahdollisuus saada hoitoa muissa jäsenvaltioissa yhtä edullisilla korvausehdoilla kuin sosiaalivakuutetut, jotka kuuluvat näiden jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Artiklassa annetaan sosiaalivakuutetuille myös oikeuksia, joita näillä ei muutoin olisi, joten artikla on esimerkki tavasta harjoittaa palvelujen vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan säännöksellä ei ole tarkoitus säännellä eikä sillä näin ollen mitenkään estetä korvaamasta toimivaltaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevien tariffien mukaisesti kuluja, jotka ovat aiheutuneet toisessa jäsenvaltiossa annetusta sairaanhoidosta, vaikka ennakkolupaa ei olisikaan.	Poistetaan.
Perustelu
Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on jo vakiinnutettu potilaan oikeus saada lääketieteellistä hoitoa toisessa jäsenvaltiossa tietyin ehdoin (esim. jos hoitoa ei ole mahdollista saada asuinmaassa kohtuullisessa ajassa), on ennenaikaista vahvistaa terveydenhuoltopalvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia säädöksiä ennen potilaiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen tarkistamisesta tehtyjen johtopäätösten tarkastelua. Johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56 ja 57 kappaleet ja 2 artiklan 2 kohta, 4 artiklan 10 kohta, 17 artiklan 18 kohta ja 23 artikla kuuluvat yhteen. Monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 32 Johdanto-osan 54 kappale
(54) Kun otetaan huomioon palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitys, ennakkolupaa koskeva edellytys jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmästä suoritettavan taloudellisen korvauksen saamiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetusta muusta terveydenhoidosta kuin sairaalahoidosta on poistettava, ja jäsenvaltioiden on tältä osin mukautettava säännöksiään. Kun kyseinen hoito korvataan jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, sairausvakuutusjärjestelmän takaamissa rajoissa, tällainen poistaminen ei vakavasti horjuta sairausvakuutusjärjestelmien taloudellista tasapainoa. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ehdot, joita jäsenvaltiot asettavat alueellaan muun kuin sairaalahoidon korvaamiselle, ovat sovellettavissa tapaukseen, joissa hoito annetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, siltä osin kuin ne ovat yhteensopivia yhteisön säännöstön kanssa. Samoin lupajärjestelmien, jotka koskevat muussa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista, on yhteisöjen oikeuskäytännön mukaisesti noudatettava tässä direktiivissä lupien myöntämisehdoista ja ‑menettelyistä annettuja säännöksiä.	Poistetaan.
Perustelu
Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on jo vakiinnutettu potilaan oikeus saada lääketieteellistä hoitoa toisessa jäsenvaltiossa tietyin ehdoin (esim. jos hoitoa ei ole mahdollista saada asuinmaassa kohtuullisessa ajassa), on ennenaikaista vahvistaa terveydenhuoltopalvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia säädöksiä ennen potilaiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen tarkistamisesta tehtyjen johtopäätösten tarkastelua. Johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56 ja 57 kappaleet ja 2 artiklan 2 kohta, 4 artiklan 10 kohta, 17 artiklan 18 kohta ja 23 artikla kuuluvat yhteen. Monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 33 Johdanto-osan 55 kappale
(55) Yhteisöjen tuomioistuimen palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuskäytännön mukaisesti ennakkolupaan perustuva järjestelmä, jossa korvaus suoritetaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on vakuutettu, annetusta sairaalahoidosta, vaikuttaa perustellulta, kun otetaan huomioon tarve varmistaa sairaalalaitosten määrän, niiden maantieteellisen jakautumisen sekä näiden laitosten sisäisten järjestelyjen ja varustelun suunnittelu tai niiden sairaanhoitopalvelujen luonne, joita sairaalat pystyvät tarjoamaan. Tällä suunnittelulla pyritään takaamaan, että kyseisen jäsenvaltion alueella on saatavilla riittävästi ja pysyvästi monipuolisia laadukkaita sairaalahoitopalveluja, ja pyritään hallitsemaan kustannuksia ja välttämään niin pitkälle kuin mahdollista taloudellisten, teknisten ja henkilöstöresurssien tuhlaaminen. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti sairaalahoidon käsite on määriteltävä objektiivisesti, ja ennakkolupajärjestelmän on oltava yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden oikeasuhteinen.	Poistetaan.
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 34 Johdanto-osan 56 kappale
(56) Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklassa säädetään olosuhteista, joissa kansallinen toimivaltainen viranomainen ei voi evätä kyseisen artiklan nojalla haettua lupaa. Jäsenvaltiot eivät voi evätä lupaa, jos sairaalahoito kuuluu kyseisen jäsenvaltion alueella sen sosiaaliturvan piiriin ja jos samanlaista tai tehokkuudeltaan samantasoista hoitoa ei voi saada ajoissa kyseisen jäsenvaltion alueella sosiaaliturvajärjestelmän mukaisin edellytyksin. Hyväksyttävää aikaa koskevaa edellytystä on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti arvioitava kaikkien niiden olosuhteiden perusteella, jotka ovat luonteenomaisia kullekin konkreettiselle tapaukselle ottaen asianmukaisesti huomioon sekä potilaan lääketieteellisen tilanteen luvan hakemisen ajankohtana että sen aikaisemmat vaiheet ja sairauden todennäköisen etenemisen.	Poistetaan.
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 35 Johdanto-osan 57 kappale
(57) Toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset eivät saisi olla pienempiä kuin niiden omilla alueilla annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmien korvaukset. Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti luvan puuttuessa hoidon korvaaminen valtion, jossa henkilö on vakuutettu, korvaustaulukon perusteella ei vaikuttaisi merkittävästi sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukseen. Jos lupa on myönnetty, asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan puitteissa esitettyjen kulujen korvaaminen suoritetaan hoidon antaneen jäsenvaltion korvaustaulukoiden mukaan. Jos kulujen kattamisen taso on kuitenkin alhaisempi kuin se, johon potilaalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi saanut saman hoidon jäsenvaltiossa, jossa hän on vakuutettu, korvaavan jäsenvaltion on täydennettävä korvausta siihen määrään asti, jota se olisi soveltanut kyseiseen tapaukseen.	Poistetaan.
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus on yhdenmukainen 23 artiklan kumoamista koskevan tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 36 Johdanto-osan 64 kappale
(64) On tarpeen poistaa säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän täydelliset kiellot, jolloin ei kuitenkaan poistettaisi kaupallisen viestinnän sisältöön kohdistuvia kieltoja, vaan ne, joilla kielletään yleisesti tietyn ammatin osalta yhden tai useamman tyyppinen kaupallinen viestintä, esimerkiksi kaikki mainokset tietynlaisissa joukkoviestimissä tai osassa niitä. Kaupallisen viestinnän sisällön ja sitä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta ammattihenkilöitä olisi kehotettava laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä yhteisön lainsäädäntöä noudattaen.	Poistetaan.
Perustelu
Eräät jäsenvaltiot ovat jo pitkään pitäneet tarpeellisena säännellä tiettyjen ammattien harjoittamaa kaupallista viestintää kuluttajien suojelun edistämiseksi sekä kyseisten ammattien riippumattomuuden ja arvokkuuden lisäämiseksi. Se, missä määrin näin tapahtuu kussakin jäsenvaltiossa riippuu monista tekijöistä, kuten kansallista kulttuuria ja perinnettä koskevista näkökohdista. On epäasianmukaista, että komissio pyrkii tulkitsemaan niin laajasti vastuutaan edistää sisämarkkinoita, että se puuttuu toimiin, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivallassa.
Tarkistus 37 Johdanto-osan 68 kappale
(68) Tämä direktiivi ei estä tekemästä uusia lainsäädännöllisiä tai muita aloitteita kuluttajansuojan alalla.	(68) Tämä direktiivi ei estä tekemästä uusia lainsäädännöllisiä tai muita aloitteita kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun, työterveyden, työturvallisuuden, kansanterveyden ja potilaiden vapaan liikkuvuuden aloilla.
Perustelu
Samoin kuin kuluttajansuojan kohdalla on ensiarvoisen tärkeää, että palveluiden sisämarkkinoihin ei pyritä näiden näkökohtien kustannuksella.
Potilaiden liikkuvuuden parantaminen on hyvin tärkeää. Siksi olisi vahvistettava erityislainsäädäntöä potilaiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi ja parantamiseksi EU:ssa.
Tarkistus 38 Johdanto-osan 72 kappale
(72) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8, 15, 21 ja 47 artiklassa tunnustetut periaatteet.	(72) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8, 15, 21, 34–38 ja 47 artiklassa tunnustetut periaatteet.
Perustelu
Nämä perusoikeuskirjan eri artiklat koskevat tämän direktiiviehdotuksen johdanto-osan 72 kappaleessa mainittuja siviilioikeuksia. Lisäksi olisi viitattava myös sosiaalis-taloudellisiin, sosiaaliturvaa ja sosiaaliapua, terveyden suojelemista, yleisiä taloudellista etuja koskevien palveluiden saatavuutta, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa koskeviin oikeuksiin. Kaikissa on päämääränä saavuttaa korkeatasoinen turvataso tai jopa parantaa laatua, ja melkein kaikissa edellytetään yhteisön lakien lisäksi kansallisten säännösten ja käytäntöjen noudattamista mahdollisuuksien mukaisesti.
Tarkistus 39 1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Tällä direktiivillä pyritään siten edistämään perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista, mukaan lukien taloudellisen toiminnan kestävä kehittäminen työllisyyden ja sosiaalisen suojelemisen korkean tason saavuttamiseksi ja ottaen huomioon tarpeen varmistaa ympäristön laadun suojelemisen ja parantamisen korkea taso.
	Direktiivi ei velvoita jäsenvaltioita vapauttamaan yleishyödyllisiä palveluja eikä yksityistämään tällaisia palveluja tarjoavia julkisia laitoksia.
Perustelu
On tärkeää, että samalla kun direktiivissä luetellaan sellaisen toimenpiteen, jolla pyritään ennen muuta varmistamaan palveluiden vapaa liikkuvuus, tavoitteet, siinä muistutetaan Euroopan yhteisön laajemmista päämääristä, joita ei voida alistaa toinen toisilleen esimerkiksi vaarantamalla ympäristönsuojelua, kansanterveyttä tai sosiaalista suojelua koskevat tavoitteet ottamalla käyttöön vapauttavia toimia, jotka voivat olla tietyissä olosuhteissa väärin mitoitettuja.
On selvennettävä, että direktiivillä ei velvoiteta jäsenvaltioita vapauttamaan yleishyödyllisiä palveluja eikä yksityistämään tällaisia palveluja tarjoavia julkisia laitoksia, eikä myöskään lakkauttamaan olemassa olevia monopoleja, arpajaiset mukaan lukien. Monopolit hillitsevät toisaalta pelihimoa ja hankkivat toisaalta tuloja tärkeisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Selvennykset on sisällytettävä itse direktiiviin.
Tarkistus 40 2 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) yleistä taloudellista etua koskevat palvelut, joiden osalta asianomainen jäsenvaltio tai yhteisö on ottanut käyttöön erityisiä julkisen palvelun velvoitteita;
Perustelu
Perustuslakisopimuksen III-6 artiklassa todetaan, että "unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat [...] siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisin periaattein ja erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä. Nämä periaatteet ja edellytykset määritellään eurooppalailla, tämän rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa unionin perustuslakia noudattaen tarjota, tilata ja rahoittaa tällaisia palveluja". Se, että yleishyödyllisiä palveluita ei jätetä tämän direktiivin säännösten ulkopuolelle muodostaisi juuri tuollaisen rajoituksen.
Tarkistus 41 2 artiklan 2 kohdan c b alakohta (uusi)
	c b) yleishyödylliset sosiaalipalvelut, joiden osalta asianomainen jäsenvaltio tai yhteisö on ottanut käyttöön erityisiä julkisen palvelun velvoitteita, mukaan lukien sellaisille henkilöille tarkoitetut kotihoitopalvelut, jotka eivät kykene korkeasta iästä tai muusta heikentävästä syystä johtuen, tai siksi, että he ovat lapsia, viettämään täysin itsenäistä elämää;
Perustelu
Valkoisessa kirjassa yleishyödyllisistä palveluista (KOM(2004)0374) todetaan, että "yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat merkittävä ja kiinteä osa eurooppalaista yhteiskuntamallia. Solidaarisuuteen perustuvat yleishyödylliset sosiaalipalvelut ovat henkilökeskeisiä, ja niillä varmistetaan, että kansalaiset voivat käytännössä hyödyntää perusoikeuksiaan ja nauttia korkeatasoisesta sosiaalisesta suojelusta. Lisäksi niillä lujitetaan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta". Kyseisten palveluiden sisällyttäminen tämän direktiivin säännöksiin vaarantaisi niiden aseman.
Tarkistus 42 2 artiklan 2 kohdan c c alakohta (uusi)
	c c) terveyspalvelut;
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus 43 2 artiklan 2 kohdan c d alakohta (uusi)
	c d) vedenjakelupalvelut.
Or. fr
Perustelu
Direktiivissä ei saa asettaa kyseenalaiseksi sitä, että vedenjakelupalvelut pysyvät julkishallinnon piirissä. Erityisesti lupajärjestelmiä koskeviin artikloihin 9–15 on liitettävä julkisyhteisöjen tarjoamia yleishyödyllisiä palveluita koskevat erityisjärjestelyt.
Tarkistus 44 2 artiklan 2 kohdan c e alakohta (uusi)
	c e) palvelut, joihin voi liittyä ympäristöriski tai kansanterveyttä mahdollisesti vaarantavia riskejä ja jotka siksi edellyttävät huolellista toteutusta ja tarkkaa valvontaa;
Perustelu
On kohtuutonta odottaa jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa ja kun sillä voi olla vaikutuksia sen jäsenvaltion taloudellisten etujen kannalta, jonne palveluntarjoaja on sijoittautunut. Kun on kyse kansanterveydestä, ei pitäisi odottaa jäsenvaltion luopuvan velvollisuuksistaan tällä tavoin.
Tarkistus 45 2 artiklan 2 kohdan c f alakohta (uusi)
	c f) koulutuspalvelut, joiden kustannukset maksaa tai korvaa kokonaan tai osittain valtio tai jokin muu julkinen viranomainen siinä jäsenvaltiossa, jossa palvelu tarjotaan.
Perustelu
Koulutus on kansallisen kulttuurin kivijalka ja se on siksi yleensä jätetty jäsenvaltioiden toimivallan piiriin tiettyjä tarkkaan harkittuja ja hyödyllisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Se, että koulutuspalvelua rahoitetaan julkisista varoista on selkeä tunnustus siitä, että kyse on sosiaalisesti hyödyllisestä toiminnasta ja tämän kriteerin lisäyksellä pyritään sulkemaan ulkopuolelle sellaiset kaupalliset palvelut, joita ei pidetä kyseisenlaisen julkisen tuen arvoisina, vaikka niiden sisältö olisikin koulutuksellinen, kuten yksityiset kielikoulut ja yksityiselle sektorille suuntautuneet atk-alan koulutuspalvelut.
Tarkistus 46 3 artiklan 2 kohta
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	Tätä direktiiviä sovelletaan, mikäli ei sovelleta muita yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.
Perustelu
Palveludirektiivin säännöksiä ei pitäisi soveltaa, jos yhteisön säädöksiin sisältyy ympäristöpalvelujen tuottamisen aloittamista ja tarjoamista koskevia vaatimuksia (esim. EMAS-asetus, jätteitä koskeva puitedirektiivi). Direktiiviin ei pitäisi sisällyttää toiminnan harjoittamista koskevia nykyisiä laatuvaatimuksia. Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa olisi siksi tuotava esiin yhteisön muiden säännösten sovellettavuus palvelujen tarjoamisen ja sijoittautumisen vapauteen.
Tarkistus 47 4 artiklan 10 kohta
10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan antaa ainoastaan sairaanhoitolaitoksessa ja joka periaatteessa edellyttää hoitoa saavan henkilön majoittumista laitokseen; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;	Poistetaan.
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus 48 4 artiklan 13 a kohta (uusi)
	13 a. "säännellyn terveydenhoitoammatin harjoittajalla" tarkoitetaan säännellyn terveydenhoitoammatin harjoittajaa, joka tarjoaa palveluita, kuten sairaanhoito-, terveydenhoito- ja lääkepalveluita, tautien diagnosoimiseksi tai hoitamiseksi.
Perustelu
Terveydenhoitoammatin harjoittajaa koskeva määritelmä on tarpeen, jotta 2 artiklan 2 kohdan c c alakohtaan (uusi) käyttöön otettavien terveyspalveluiden poissulkemista rajoitetaan.
Tarkistus 49 5 artiklan 3 kohta
3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 46 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.	3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY säännöksiin
Perustelu
Näiden kahden käsittelyssä olevan direktiivin muita säännöksiä voidaan soveltaa, joten on suositeltavampaa viitata tarpeen vaatiessa niihin, eikä erityisiin säännöksiin
Tarkistus 50 7 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
	a a) palveluun sovellettavat ympäristöä koskevat säännökset, työoikeus ja työllisyysehdot, jotka koskevat vähintään kyseessä olevaa palvelua, kuluttajansuoja-alan asianmukaiset säännökset ja terveys- ja turvallisuusmääräykset;
Perustelu
Ulkomaisten palveluntarjoajien on erittäin hankala tietää, mitkä säännöt ovat voimassa maassa, jossa palvelut tarjotaan. Siksi ympäristölainsäädäntöä, työehtoja jne. koskevaa tietoa pitää saada yhdestä toimipisteestä.
Tarkistus 51 9 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) lupajärjestelmän tarve on objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein;	b) lupajärjestelmän tarve on objektiivisesti perusteltavissa yleisen edun mukaisin pakottavin perustein. Kyseiset pakottavat perusteet voivat käsittää muun muassa kansanterveyttä, työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien terveyttä ja turvallisuutta, ympäristön suojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia sekä minkä tahansa sellaisen julkisen politiikan tavoitteen edistämisen, joka ei ole vastoin EY:n perustamissopimusta;
Perustelu
Ehdotettu sanamuoto on liian epämääräinen ja yleinen ja jättää liian paljon tuomioistuinten harkinnan varaan. Sisällyttämällä direktiiviin luettelon, joka ei ole kattava, siitä tulee ohjaileva muuttumatta entistä rajoittavammaksi.
Tarkistus 52 9 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) tavoiteltua päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä, etenkin koska jälkikäteisvalvonta tapahtuisi liian myöhään, jotta sillä olisi todellista vaikutusta.	c) tavoiteltua päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä.
Perustelu
Ehdotettu sanamuoto on liian rajoittava. Annetun syyn lisäksi voi olla muitakin, jotka antavat aiheen olettaa, että vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä ei olisi vaikutusta.
Tarkistus 53 12 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Jäsenvaltiot voivat valintamenettelyjään soveltaessaan ottaa huomioon kansanterveyttä, työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien terveyttä ja turvallisuutta, ympäristön suojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia sekä minkä tahansa sellaisen julkisen politiikan tavoitteen edistämisen, joka ei ole vastoin EY:n perustamissopimusta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 9 ja 10 artiklan soveltamiseen.
Perustelu
Silloin, kun palvelun tarjoamisella voi olla vaikutuksia kansanterveyteen, työterveyteen ja ‑turvallisuuteen, ympäristölle, jäsenvaltion kulttuuriperintöön tai mihin tahansa muuhun elintärkeään näkökohtaan, joka ei ole pelkästään kaupallinen, on järkevää, että jäsenvaltiot soveltavat muita kuin kaupallisia kriteereitä osana valintamenettelyään, edellyttäen kaikissa tapauksissa, että kriteerit ovat syrjimättömiä ja EY:n perustamissopimuksen mukaisia.
Tarkistus 54 13 artiklan 3 kohta
3. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään mahdollisimman lyhyessä ajassa ja että joka tapauksessa ennalta yleiseen tietoon saatetussa kohtuullisessa vastausajassa.	3. Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään mahdollisimman lyhyessä ajassa ja että joka tapauksessa ennalta yleiseen tietoon saatetussa kohtuullisessa vastausajassa. Hakemuksen jättämisen ja luvan myöntämisen tai epäämisen välisen ajanjakson on oltava riittävän pitkä, jotta kaikkia asianosaisia, joihin päätös voi vaikuttaa, voidaan kuulla asianmukaisesti, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset kansanterveyteen, työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristön suojeluun ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen sekä minkä tahansa sellaisen julkisen politiikan tavoitteen edistämiseen, joka ei ole vastoin EY:n perustamissopimusta.
Perustelu
Kansalaisilla, oli kyse sitten asianosaisista yksityishenkilöistä tai kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä, on oikeus tuoda kantansa julki viranomaisille tapauksissa, joissa palvelun tarjoamiseen myönnetty tai evätty lupa voi vaikuttaa kansanterveyteen tai työterveyteen, ympäristönsuojeluun tai kulttuuriperintöön tai muiden hyväksyttyjen politiikan tavoitteiden edistämiseen.
Tarkistus 55 13 artiklan 4 kohta
4. Ellei vastausta ole saatu 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluttua, lupa on katsottava myönnetyksi. Määrättyjen toimien osalta voidaan kuitenkin säätää erityisjärjestelmästä, kun se on objektiivisesti perusteltua yleisen edun mukaisin pakottavin syin.	Poistetaan.
Perustelu
Lupa ei voi olla automaattinen, jos vastaanottotodistuksen määräaikaa ei kunnioiteta. Viranomaisten on voitava tarkastella pyyntöä kunnollisesti parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, mutta niiden on tehtävä päätös mahdollisimman nopeasti.
Tarkistus 56 13 artiklan 5 kohdan c alakohta
c) maininta siitä, että jos vastausta ei ole annettu säädetyssä määräajassa, lupa on katsottava myönnetyksi.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 13 artiklan 4 kohtaan tehdyn tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 57 14 artiklan 5 kohta
5. sellaisen taloudellisen testin tapauskohtainen käyttö, jossa luvan myöntämisen ehdoksi asetetaan taloudellisen tai markkinakysynnän osoittaminen, jossa arvioidaan toiminnan mahdolliset tai toteutuneet taloudelliset vaikutukset tai jossa arvioidaan toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman talousohjelman tavoitteiden kannalta;	Poistetaan.
Perustelu
Se, että jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia tosiasiallisesti kielletään asettamasta talousohjelmatavoitteita ja pyrkimästä saavuttamaan niitä yleisen edun nimissä, mikä olisi tämän 14 artiklan kohdan vaikutus, ei ole oikeutettua perustamissopimuksen nojalla eikä sitä edellytetä perustamissopimuksessa. EY:n perustamissopimuksessa on jo käytännössä estetty kyseisenlaisten toimintojen väärinkäyttö sellaisten ehtojen määräämiseksi, jotka ovat todellisuudessa syrjiviä tai muulla tavoin vastoin perustamissopimusta. Tässä kohdassa säädetty kielto on näin ollen suhteeton.
Tarkistus 58 14 artiklan 8 kohta
8. velvoite kirjoittautua tietyksi ajaksi kyseisen valtion alueella pidettäviin rekistereihin tai harjoittaa toimintaa tietyn ajan kyseisen valtion alueella.	Poistetaan.
Tarkistus 59 15 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on tutkittava, sisältyykö niiden oikeusjärjestelmään 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ja varmistettava, että vaatimukset ovat 3 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaiset. Jäsenvaltioiden on mukautettava lakejaan, asetuksiaan tai hallinnollisia määräyksiään, jotta ne olisivat yhdenmukaisia mainittujen ehtojen kanssa.	1. Jäsenvaltioiden on tutkittava, sisältyykö niiden oikeusjärjestelmään 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ja osoitettava, ovatko vaatimukset 3 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaiset.
Perustelu
Tietyissä palveluiden vapauttamista koskevissa vaatimuksissa on edettävä vähitellen. Kansallisten säännösten muuttamisessa 3 kohdan ehtojen mukaisesti (silloin kun se on tarpeen), ei saa edetä hätäisesti ja kyseisen lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevan tavoitteen kustannuksella.
Tarkistus 60 15 artiklan 3 kohdan johdantokappale
3. Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävät seuraavat ehdot:	3. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävät seuraavat ehdot:
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 15 artiklan 1 kohtaan tehdyn tarkistuksen kanssa.
Tarkistus 61 15 artiklan 3 b kohta (uusi)
	3 b. Tämän artiklan 1–3 kohtien säännösten mukaisesti kerätyillä tiedoilla pitää voida parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Jäsenvaltiot kannustavat yhdessä komission ja Euroopan parlamentin kanssa kansallisten palveluiden laatua tai saatavuutta koskevien toimien tai säännösten käyttöönottoa.
Perustelu
Vrt. 15 artiklan 1 kohtaan tehtyyn tarkistukseen.
Arvioinnin ei pitäisi sulkea välttämättä pois kaikkia tai joitain vaatimuksia, sillä niiden on ensisijaisesti varmistettava yleinen etu. Tiedoilla pitäisi voida yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden väliset ehdot ja etenkin pyrkiä edelleen tavoitteeseen palveluiden saatavuuden ja laadun jatkuvaksi parantamiseksi, jotta kaikki kansalaiset voisivat elää yhteiskunnan ja Euroopan yhteiskuntamallin arvoisissa ihmisarvoisissa oloissa.
Tarkistus 62 16 artikla
16 artikla	Poistetaan.
Alkuperämaaperiaate
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajia koskevat yksinomaan yhteensovitettuun alaan liittyvät alkuperämaan kansalliset säännökset.
Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, ja erityisesti säännöksiä, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta.
2. Alkuperämaa on vastuussa palveluntarjoajan ja tämän tuottamien palvelujen valvonnasta myös silloin, kun palveluntarjoaja tuottaa palveluja toisessa jäsenvaltiossa.
3. Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvistä syistä rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, eivätkä jäsenvaltiot voi asettaa etenkään seuraavia vaatimuksia:
a) palveluntarjoajalle asetettu velvoite toimipaikasta kyseisen jäsenvaltion alueella;
b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön;
c) palveluntarjoajalle asetettu velvoite käyttää osoitetta tai edustajaa tai prosessiosoitetta hyväksytyn henkilön osoitteessa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) palveluntarjoajalle kyseisen jäsenvaltion alueella asetettu kielto, joka koskee tiettyä asianomaisten palvelujen toteuttamiseksi tarvittavaa infrastruktuuria, toimisto tai vastaanotto mukaan luettuna;
e) palveluntarjoajalle asetettu velvoite noudattaa kyseisen jäsenvaltion alueella sovellettavia palvelutoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia;
f) erityisen sopimusjärjestelyn soveltaminen palveluntarjoajan ja vastaanottajan välillä siten, että kyseisellä järjestelyllä estetään tai rajoitetaan itsenäistä palvelujen tarjontaa;
g) palveluntarjoajalle asetettu velvoite esittää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä toiminnan harjoittamiseen liittyvä erityinen henkilöllisyysasiakirja;
h) palvelun tarjoamiseen erottamattomasti kuuluvien välineiden käyttöön vaikuttavat vaatimukset;
i) jäljempänä 20 artiklassa, 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevat rajoitukset.
Perustelu
Tähän artiklaan kuuluva alkuperämaaperiaate edistäisi laillisesti toiminnan siirtämistä maihin, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset ovat heikommat. Näihin maihin luotaisiin niin sanottu "postilaatikkoyhtiö", joka voisi kilpailua uhmaten levittäytyä toimipaikastaan koko Euroopan unionin alueelle. Tämä aiheuttaisi valtavaa painetta niissä maissa, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset turvaavat yhteisen edun paremmin. Koko artikla on siten poistettava.
Tarkistus 63 17 artikla
17 artikla	Poistetaan.
Edellä 16 artiklaa ei sovelleta:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY36 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin postipalveluihin;
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY37 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön jakelupalveluihin;
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY38 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun jakelupalveluihin;
4) veden jakelupalveluihin;
5) direktiivin 96/71/EY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;
6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY39 soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;
7) neuvoston direktiivin 77/249/ETY40 soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;
8) [ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun] direktiivin ../../EY [..] artiklan säännöksiin;
9) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännöksiin, joissa säädetään sovellettavasta lainsäädännöstä;
10) [Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin …/…/EY säännöksiin [, joilla muutetaan asetus (ETY) N:o 1612/68 sekä kumotaan] niiden jäsenvaltioiden, joihin edunsaajat siirtyvät, toimivaltaisten viranomaisten edunsaajille asettamista hallinnollisista muodollisuuksista [annetut direktiivit 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY];
11) kolmansien maiden kansalaisten tilapäisen lähettämisen tapauksessa jäsenvaltion, johon työntekijä lähetetään, vaatimaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävään viisumiin 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin;
12) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/9341 3 ja 4 artiklan mukaiseen lupajärjestelmään;
13) tekijänoikeuteen ja lähioikeuksiin, neuvoston direktiivissä 87/54/ETY42 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/9/EY43 tarkoitettuihin oikeuksiin sekä teollisoikeuksiin;
14) asiakirjoihin, jotka edellyttävät lain nojalla notaarin toimia;
15) lakisääteiseen tilintarkastukseen;
16) palveluihin, joihin sovelletaan siinä jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy tuottamaan palveluaan, yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen liittyvin perustein asetettua täydellisen kiellon järjestelmää;
17) jäsenvaltion, johon palveluntarjoaja siirtyy, erityisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät suoraan sen paikan erityispiirteisiin, jossa palvelu suoritetaan, ja joiden noudattaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai kansanterveyden tai ympäristön suojelemiseksi;
18) sairaalahoidon korvauksia koskevaan lupajärjestelmään;
19) toisessa jäsenvaltiossa leasingvuokrattujen ajoneuvojen rekisteröintiin;
20) sopimuspuolten vapauteen valita sopimukseensa sovellettava lainsäädäntö;
21) kuluttajan tekemiin palvelujen tuottamista koskeviin sopimuksiin siltä osin kuin niitä koskevia säännöksiä ei ole kokonaan yhdenmukaistettu yhteisön tasolla;
22) sellaisten sopimusten muodolliseen pätevyyteen, joilla luodaan tai siirretään oikeuksia kiinteään omaisuuteen, siinä tapauksessa, että sopimuksiin sovelletaan muodollisia pakottavia vaatimuksia kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa;
23) palveluntarjoajan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen, kun on kyse jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy, palveluntarjoajan toiminnan yhteydessä henkilölle sattuneesta tapaturmasta.
Perustelu
Tähän artiklaan kuuluva alkuperämaaperiaate edistäisi laillisesti toiminnan siirtämistä maihin, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset ovat heikommat. Näihin maihin luotaisiin niin sanottu "postilaatikkoyhtiö", joka voisi kilpailua uhmaten levittäytyä toimipaikastaan koko Euroopan unionin alueelle. Tämä aiheuttaisi valtavaa painetta niissä maissa, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset turvaavat yhteisen edun paremmin.
Alkuperämaaperiaatetta koskevat artiklat on poistettava.
Tarkistus 64 18 artikla
18 artikla	Poistetaan.
Siirtymäajan poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta
1. Edellä 16 artiklaa ei sovelleta siirtymäaikana:
a) varojen siirron toteutusta koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin;
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;
c) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen.
2. Tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei sovelleta, kun 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhdenmukaistamissäädökset tulevat sovellettaviksi, eikä sitä sovelleta joka tapauksessa 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen.
3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeusta ei enää sovelleta, kun on alettu soveltaa 40 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yhdenmukaistamissäädöstä.
Perustelu
Tähän artiklaan kuuluva alkuperämaaperiaate edistäisi laillisesti toiminnan siirtämistä maihin, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset ovat heikommat. Näihin maihin luotaisiin niin sanottu "postilaatikkoyhtiö", joka voisi kilpailua uhmaten levittäytyä toimipaikastaan koko Euroopan unionin alueelle. Tämä aiheuttaisi valtavaa painetta niissä maissa, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset turvaavat yhteisen edun paremmin.
Alkuperämaaperiaatetta koskevat artiklat on poistettava.
Tarkistus 65 19 artikla
19 artikla	Poistetaan.
Poikkeukset alkuperämaaperiaatteesta yksittäistapauksissa
1. Poiketen siitä, mitä 16 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti toteuttaa palveluntarjoajan osalta, jolla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa, toimenpiteen, joka koskee jotakin seuraavista aloista:
a) palvelujen turvallisuutta, kansanterveyteen liittyvät näkökohdat mukaan luettuina;
b) terveydenhuollon alan ammatin harjoittamista;
c) yleisen järjestyksen suojelua ja erityisesti alaikäisten suojeluun liittyviä näkökohtia.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide voidaan toteuttaa ainoastaan 37 artiklassa säädettyä keskinäistä avunantomenettelyä noudattaen ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) kansallisia säännöksiä, joiden nojalla toimenpide toteutetaan, ei ole yhteisön laajuisesti yhdenmukaistettu 1 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta;
b) toimenpide on vastaanottajan kannalta suojaavampi kuin toimenpide, jonka alkuperäjäsenvaltio toteuttaisi omien kansallisten säännöstensä nojalla;
c) alkuperäjäsenvaltio ei ole toteuttanut toimenpiteitä tai se on toteuttanut 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin nähden riittämättömiä toimenpiteitä;
d) toimenpide on oikeasuhteinen.
3. Edellä 1 ja 2 kohta ei vaikuta niiden säännösten soveltamiseen, joilla taataan palvelujen vapaa liikkuvuus tai joilla sallitaan kyseisestä vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen yhteisön säädösten mukaisesti.
Perustelu
Tähän artiklaan kuuluva alkuperämaaperiaate edistäisi laillisesti toiminnan siirtämistä maihin, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset ovat heikommat. Näihin maihin luotaisiin niin sanottu "postilaatikkoyhtiö", joka voisi kilpailua uhmaten levittäytyä toimipaikastaan koko Euroopan unionin alueelle. Tämä aiheuttaisi valtavaa painetta niissä maissa, joissa vero- sosiaali- ja ympäristövaatimukset turvaavat yhteisen edun paremmin.
Alkuperämaaperiaatetta koskevat artiklat on poistettava.
Tarkistus 66 20 artiklan b alakohta
b) rajoitukset, jotka koskevat mahdollisuutta verovähennyksiin tai taloudellisen tuen myöntämiseen ja jotka perustuvat siihen, että palveluntarjoajan toimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, tai palvelujen suorituspaikkaan;	b) rajoitukset, jotka koskevat mahdollisuutta verovähennyksiin tai taloudellisen tuen myöntämiseen ja jotka perustuvat siihen, että palveluntarjoajan toimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa;
Perustelu
On kohtuullista, että jäsenvaltiot turvautuvat verovähennyksiin tai taloudellisiin tukiin rohkaistakseen tai torjuakseen tiettyä taloudellista toimintaa esimerkiksi poikkeuksellisen luonnonkauniilla alueilla, erityistä tieteellistä mielenkiintoa omaavilla tai kehityksestä jälkeenjääneillä alueilla. Kunhan ne ovat perustamissopimuksen mukaisia niitä on luonnollisesti pidettävä tarkoituksenmukaisina välineinä politiikkojen toteuttamisessa.
Tarkistus 67 21 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Yleistä järjestystä tai turvallisuutta, sekä ympäristön tai kansanterveyden suojelemista koskevat perustellut rajoittavat toimet eivät ole 1 ja 2 kohdan säännösten vastaisia.
Perustelu
Vastaanottajan syrjimättömyysperiaatteen käyttöönotto aiheuttaa ongelmia terveyspalveluissa. Monet terveydenhuoltojärjestelmät pohjautuvat hoitojen tarjonnan suunnitteluun kysynnän sijasta (palvelut ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä ketään syrjimättä). Uuden direktiivin mukaan toisen jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmän kanssa sopimuksen tehnyt laitos, joka sitoutuu ottamaan vastaan potilaita tästä valtiosta, ei voisi suostua vastaanottajavaltion viranomaisten määräykseen hoitaa ensisijaisesti alueensa potilaat, vaikka terveyspalveluiden tarjontaa koskevan suunnittelun päämäärä on vastata alueen väestön tarpeisiin.
Tarkistus 68 23 artikla
23 artikla	Poistetaan.
Terveydenhoidon korvaaminen
1. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa toisessa jäsenvaltiossa annettavasta muusta kuin sairaalahoidosta suoritettavien korvausten edellytykseksi luvan myöntämistä, jos tämä hoito kuuluu jäsenvaltion omalla alueella sen sosiaaliturvan piiriin.
Edellytysten ja muodollisuuksien, joiden mukaisesti jäsenvaltiot myöntävät alueellaan luvan muuhun kuin sairaalahoitoon, ja erityisesti vaatimus yleislääkärikäynnistä ennen erikoislääkärikäyntiä ja tietyntyyppisen hammashoidon korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, on oltava sellaisen potilaan kiistettävissä, jolle on annettu toisessa jäsenvaltiossa muuta kuin sairaalahoitoa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä korvausten suorittamiseksi edellytettävää lupaa toisessa jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon ei evätä, kun hoito kuuluu jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, lakisääteisiin hoitopalveluihin ja kun sitä ei voida antaa potilaalle lääketieteellisesti hyväksyttävän ajan kuluessa ottaen huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen eteneminen.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toisessa jäsenvaltiossa annetusta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset eivät ole pienempiä kuin niiden omalla alueella annetusta vastaavasta terveydenhoidosta suoritetut sosiaaliturvajärjestelmän korvaukset.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toisessa jäsenvaltiossa annetun hoidon korvaamista koskevat lupajärjestelmät ovat 9, 10, 11 ja 13 artiklan mukaisia.
Perustelu
Tämä on yksi johdanto-osan 14, 53, 54, 55, 56, 57 kappaleisiin ja 2 artiklan 2 kohtaan, 4 artiklan 10 kohtaan, 17 artiklan 18 kohtaan ja 23 artiklaan tehdyistä tarkistuksista, joiden tarkoituksena on poistaa terveydenhuoltopalvelut tämän direktiivin soveltamisalasta. Tämänkaltainen monialainen puitedirektiivi ei ole sopiva väline terveydenhuoltopalvelujen sääntelyyn. Siksi on parempi vahvistaa terveydenhuoltopalveluja ja potilaiden vapaan liikkuvuuden parantamista koskevia erityissäädöksiä.
Tarkistus 69 24 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi kuitenkaan asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kysymysten osalta:	Poistetaan.
a) velvoitetta hakea lupa toimivaltaisilta viranomaisiltaan tai antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai tulla merkityksi tällaisen viranomaisen rekisteriin, tai muuta vastaavaa velvoitetta;
b) velvoitetta antaa ilmoitus, lukuun ottamatta direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitettua toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2008;
c) velvoitetta käyttää edustajaa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) velvoitetta pitää yllä ja säilyttää työntekijöitä koskevia asiakirjoja kyseisen jäsenvaltion alueella tai sen alueella sovellettavin edellytyksin.
Perustelu
On kohtuullista sallia jäsenvaltioiden myöntää tai evätä lupia niiden alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle, edellyttäen, että niiden asettamat säännöt ovat perustamissopimuksen vaatimusten mukaiset. Yhtenäisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on estää eriarvoinen kohtelu, tässä tapauksessa yhteisön eri osiin sijoittautuneiden palveluntarjoajien välillä. Tämä toimenpide on suhteeton kyseeseen tavoitteeseen nähden.
Tarkistus 70 24 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Alkuperäjäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa avustettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota niiden työehtojen ja -olojen noudattamisen varmistamisessa, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toimitettava omasta aloitteestaan tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot, jos sen tiedossa on täsmällisiä seikkoja, jotka viittaavat palveluntarjoajan mahdollisiin väärinkäytöksiin työehtojen ja -olojen osalta.	Alkuperäjäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa avustettava tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiota niiden työehtojen ja -olojen noudattamisen varmistamisessa, joita sovelletaan direktiivin 96/71/EY nojalla, ja toimitettava omasta aloitteestaan tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle mahdolliset täsmälliset seikat, jotka viittaavat palveluntarjoajan mahdollisiin väärinkäytöksiin työehtojen ja ‑olojen osalta.
Perustelu
On kohtuullista sallia jäsenvaltioiden myöntää tai evätä lupia niiden alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle, edellyttäen, että niiden asettamat säännöt ovat perustamissopimuksen vaatimusten mukaiset. Yhtenäisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on estää eriarvoinen kohtelu, tässä tapauksessa yhteisön eri osiin sijoittautuneiden palveluntarjoajien välillä. Tämä toimenpide on suhteeton kyseeseen tavoitteeseen nähden.
Tarkistus 71 26 artiklan 3 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Silloin kun kyseistä palvelua on määrä tarjota suurelle yleisölle jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot toimitetaan sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä, joka ei edellytä tarjottavan palvelun erityistä tuntemusta ja jonka kuka tahansa lukutaitoinen henkilö voi ymmärtää.
Perustelu
Tiedoista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä ymmärretä ja kuluttajilla on oikeus saada selkeää tietoa, joka on kirjoitettu maallikonkin ymmärtämällä kielellä.
Tarkistus 72 28 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Silloin kun kyseistä palvelua on määrä tarjota suurelle yleisölle on sen jäsenvaltion, jossa palvelu tarjotaan, varmistettava, että edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä, joka ei edellytä tarjottavan palvelun erityistä tuntemusta ja jonka kuka tahansa lukutaitoinen henkilö voi ymmärtää.
Perustelu
Tiedoista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä ymmärretä ja kuluttajilla on oikeus saada selkeää tietoa, joka on kirjoitettu maallikonkin ymmärtämällä kielellä.
Tarkistus 73 29 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on poistettava säänneltyjä ammatteja koskevan kaupallisen viestinnän täydelliset kiellot.	Poistetaan.
Perustelu
Eräät jäsenvaltiot ovat jo pitkään pitäneet tarpeellisena säännellä tiettyjen ammattien harjoittamaa kaupallista viestintää kuluttajien suojelun edistämiseksi sekä kyseisten ammattien riippumattomuuden ja arvokkuuden lisäämiseksi. Se, missä määrin näin tapahtuu kussakin jäsenvaltiossa riippuu monista tekijöistä, kuten kansallista kulttuuria ja perinnettä koskevista näkökohdista. Komission ei sovi pyrkiä vakiinnuttamaan velvollisuudestaan edistää sisämarkkinoita niin laajaa tulkintaa, että se alkaa vaikuttaa kysymyksiin, jotka kuuluvat oikeutetusti yksinomaan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin.
Tarkistus 74 29 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyjä ammatteja koskevassa kaupallisessa viestinnässä noudatetaan yhteisön lainsäädännön mukaisia ammatillisia sääntöjä ja erityisesti sääntöjä, joiden aiheena on ammattikunnan riippumattomuus, arvo ja kunnia sekä ammatillinen salassapitovelvollisuus, jotka määräytyvät kunkin ammatin erityispiirteiden mukaan.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyjä ammatteja koskevassa sallitussa kaupallisessa viestinnässä noudatetaan yhteisön lainsäädännön mukaisia ammatillisia sääntöjä ja erityisesti sääntöjä, joiden aiheena on ammattikunnan riippumattomuus, arvo ja kunnia sekä ammatillinen salassapitovelvollisuus, jotka määräytyvät kunkin ammatin erityispiirteiden mukaan.
Perustelu
Eräät jäsenvaltiot ovat jo pitkään pitäneet tarpeellisena säännellä tiettyjen ammattien harjoittamaa kaupallista viestintää kuluttajien suojelun edistämiseksi sekä kyseisten ammattien riippumattomuuden ja arvokkuuden lisäämiseksi. Se, missä määrin näin tapahtuu kussakin jäsenvaltiossa riippuu monista tekijöistä, kuten kansallista kulttuuria ja perinnettä koskevista näkökohdista. Komission ei sovi pyrkiä vakiinnuttamaan velvollisuudestaan edistää sisämarkkinoita niin laajaa tulkintaa, että se alkaa vaikuttaa kysymyksiin, jotka kuuluvat oikeutetusti yksinomaan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin.
Tarkistus 75 31 artiklan 5 kohta
5. Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat sellaisten vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä, joiden tavoitteena on edistää eri jäsenvaltioiden palveluntarjoajien toimittamien palvelujen yhteensopivuutta sekä parantaa vastaanottajalle tiedottamista ja palvelujen laatua.	5. Jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sellaisten vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä, joiden tavoitteena on edistää eri jäsenvaltioiden palveluntarjoajien toimittamien palvelujen yhteensopivuutta sekä parantaa vastaanottajalle tiedottamista ja palvelujen laatua.
Perustelu
Näitä toimia olisi sovellettava jo nyt kansallisella tasolla, ja ammattijärjestöjen olisi kannustettava jäseniään arvioimaan niiden palveluita. Monet järjestöt ovat jo ryhtyneet eri jäsenvaltioissa toimeen, mutta ensimmäiset konkreettiset tulokset saadaan vasta parin vuoden kuluttua.
Tarkistus 76 31 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Tämän artiklan nojalla toteutetut vapaaehtoiset toimet eivät vaikuta millään tavoin jäsenvaltioiden oikeuteen vahvistaa EY:n perustussopimuksen soveltamisalalla palveluita koskevia pakollisia normeja ja määräyksiä, edellyttäen, että ne ovat syrjimättömiä ja oikeasuhteisia. Kyseiset pakolliset normit ja määräykset voivat käsittää muun muassa pakollisia korkealaatuisuuden kriteerejä kotihoidolle, jota tarjotaan henkilöille, jotka eivät kykene korkeasta iästä tai muusta heikentävästä syystä johtuen, tai siksi, että he ovat lapsia, viettämään täysin itsenäistä elämää sekä pakollisia normeja ja sääntöjä yleisen edun suojelemiseksi tai minkä tahansa EY:n perustamissopimuksen mukaisen politiikan tavoitteen saavuttamiseksi.
Perustelu
Ehdotetut vapaaehtoiset menettelyt ovat erityisen puutteelliset terveyspalveluiden osalta eikä jäsenvaltioiden oikeutta valvoa kyseisten palveluiden laatua niiden omalla alueella pidä kyseenalaistaa. Tämän direktiivin yhteydessä tämä edellyttää lisäkappaletta, jossa tähän kiinnitetään huomiota.
Tarkistus 77 35 artiklan 6 a kohta (uusi)
	6 a. Näillä säännöksillä täydennetään sitä heikentämättä jäsenvaltion oikeutta valvoa ja säännellä EY:n perustamissopimuksessa ja yhteisön lainsäädännössä sille asetettujen velvollisuuksien mukaisesti palveluiden tarjoamista sen alueella.
Perustelu
Edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jossa palvelua aiotaan tarjota, kansalliset säännökset ovat EY:n perustamissopimuksen mukaiset, on kohtuullista sallia jäsenvaltion asettaa ehtoja sen alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle. On kohtuutonta odottaa yhden jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotetun kaltainen yhteistyö olisi kuitenkin erittäin hyödyllinen lisä tehokkaalle lainsäädännölle ja valvonnalle.
Tarkistus 78 36 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä alkuperäjäsenvaltion valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niille on annettu jäsenvaltiossaan.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niille on annettu jäsenvaltiossaan.
Perustelu
Edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jossa palvelua aiotaan tarjota, kansalliset säännökset ovat EY:n perustamissopimuksen mukaiset, on kohtuullista sallia jäsenvaltion asettaa ehtoja sen alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle. On kohtuutonta odottaa yhden jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa. Alkuperämaaperiaate on sekä suhteeton että vaikeasti toteutettavissa ja se johtaa pelkästään niiden kohtuullisten ja oikeasuhtaisten lakisääteisten ehtojen heikentymiseen, joilla pyritään suojelemaan yleistä etua.
Tarkistus 79 36 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) ne käsittävät ainoastaan itse asiaa koskevia toteamuksia, eivätkä ne johda muihin toimenpiteisiin palveluntarjoajaa vastaan, lukuun ottamatta 19 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia yksittäistapauksissa;	Poistetaan.
Perustelu
Edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jossa palvelua aiotaan tarjota, kansalliset säännökset ovat EY:n perustamissopimuksen mukaiset, on kohtuullista sallia jäsenvaltion asettaa ehtoja sen alueella harjoitetulle taloudelliselle toiminnalle. On kohtuutonta odottaa yhden jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa. Alkuperämaaperiaate on sekä suhteeton että vaikeasti toteutettavissa ja se johtaa pelkästään niiden kohtuullisten ja oikeasuhtaisten lakisääteisten ehtojen heikentymiseen, joilla pyritään suojelemaan yleistä etua.
Tarkistus 80 37 artiklan 1 kohta
1. Kun jäsenvaltio aikoo toteuttaa 19 artiklassa tarkoitetun toimenpiteen, sovelletaan tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyä menettelyä, joka ei rajoita oikeudenkäyntimenettelyjä.	1. Kun jäsenvaltio aikoo toteuttaa 19 artiklassa tarkoitetun toimenpiteen, sovelletaan tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyä menettelyä, joka ei rajoita oikeudenkäyntimenettelyjä tai kyseisen jäsenvaltion oikeutta toteuttaa suoria toimia palveluntarjoajaa vastaan.
Perustelu
On kohtuutonta odottaa yhden jäsenvaltion viranomaisten pystyvän valvomaan tehokkaasti palveluntarjoajia silloin, kun kyseinen palvelu tarjotaan toisessa jäsenvaltiossa. Alkuperämaaperiaate on sekä suhteeton että vaikeasti toteutettavissa ja se johtaa pelkästään niiden kohtuullisten ja oikeasuhtaisten lakisääteisten ehtojen heikentymiseen, joilla pyritään suojelemaan kansanterveyttä, ympäristöä ja yleisen edun muita olennaisia näkökohtia.
Tarkistus 81 39 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen yhteisön oikeuden mukaisten yhteisön tason käytännesääntöjen laatimista erityisesti seuraavilla aloilla:	1. Jäsenvaltioiden on kannustettava yhteistyössä komission kanssa kansallisten käytännesääntöjen perusteella yhteisön oikeuden mukaisten yhteisön tason käytännesääntöjen laatimista kaikilla unionin virallisilla kielillä erityisesti seuraavilla aloilla:
Perustelu
Tietyt kansalliset käytännesäännöt on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, joten ne ovat siten velvoittavia. On välttämätöntä, että niistä otetaan mallia ja varmistetaan, että ne ovat yhteisön eri sääntöjen mukaisia ja niissä kunnioitetaan yhteisön lainsäädäntöä.
Tarkistus 82 39 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Kyseiset käytännesäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden palveluntarjoajille nykyisin määräämien lakisääteisten vaatimusten soveltamista, edellyttäen, että kyseiset vaatimukset ovat EY:n perustamissopimuksessa ja voimassaolevassa unionin oikeudessa jäsenvaltioille asetettujen velvollisuuksien mukaiset.
Perustelu
Ammattialojen käytännesäännöt ovat hyödyllinen lisä sääntelylle ja valvonnalle, mutta ne eivät voi koskaan korvata jälkimmäisiä.
Tarkistus 83 40 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina, komission kertomuksen ja sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta;	Poistetaan.
Perustelu
Uhkapeliin liittyy itsestään selvästi kansanterveyttä, yleistä järjestystä ja moraalia koskevia näkökohtia ja on siksi täysin yhteisön toimielinten toimivallan ulkopuolella (poikkeuksena ne velvollisuudet, jotka niille on määrätty perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla) ja sen siksi on pysyttävä toimintana, joka on jäsenvaltioiden harkinnanvaraisen sääntelyn alainen. Näin ollen ei ole asianmukaista mainita sitä esimerkkinä tässä johdanto-osan kappaleessa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Tehostettu yhteistyö	ENVI 16.9.2004
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	Ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Kartika Tamara Liotard 1.9.2004
Valiokuntakäsittely	23.11.2004
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	15.3.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	47 5 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Liam Aylward, Johannes Blokland, John Bowis, Frederika Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Urszula Krupa, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Marios Matsakis, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Adriana Poli Bortone, Vittorio Prodi, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, Kathy Sinnott, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Åsa Westlund
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María del Pilar Ayuso González, David Casa, Bairbre de Brún, Hélène Goudin, Vasco Graça Moura, Roger Helmer, Erna Hennicot-Schoepges, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Kartika Tamara Liotard, Jiří Maštálka, Andres Tarand, Claude Turmes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Martine Roure

[1] EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (27.4.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Jorgo Chatzimarkakis

LYHYET PERUSTELUT

Palvelusektori edustaa yhteisössä nykyään lähes 70:tä prosenttia BKT:sta ja suurta enemmistöä työpaikoista. Samanaikaisesti se on valtavien kasvumahdollisuuksien aluetta myös ajatellen Lissabonin toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Näin ollen on valitettavaa, että nyt, täysi vuosikymmen sen jälkeen, kun sisämarkkinoiden piti olla todellisuutta, olemme kaukana yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden luomisesta palveluille. Palveluntarjoajat huomaavat usein markkinoille pääsynsä estyvän muissa jäsenvaltioissa monimutkaisten ja usein käsittämättömien muodollisuuksien, vaatimusten päällekkäisyyden ja kohtuuttomien kansallisten rajoitusten vuoksi. Innovatiivisten yritysten – ja erityisesti pk-yritysten – laajentumismahdollisuuksia rajoitetaan. Kuluttajat puolestaan joutuvat maksamaan korkeita hintoja, ja heiltä puuttuvat todelliset valinnan mahdollisuudet.

Palveluiden sisämarkkinoiden luominen merkitsee talouden joustavuuden lisäämistä, kilpailukyvystä huolehtimista ja hyvinvoinnin sekä työpaikkojen luomista.

Jotkut palvelualojen sektorit ovat jo erityisten direktiivien kattamia, mutta jäljelle jäävät sektorit ovat niin erilaisia ja niin muuttuvia, ettei niitä voida täsmällisesti määritellä. Näin ollen puitedirektiivin valitseminen oikeudelliseksi välineeksi on hyvä ratkaisu. Kuitenkin ehdotetun puitedirektiivin heterogeenisyys ja siitä seuraava soveltamisalan laajuus myös luo joitakin määrittelyongelmia, direktiivin laajuudesta johtuvia epäselvyyden ongelmia sekä ongelmia, jotka liittyvät vähäisempiin sektoreihin kohdistuviin tahattomiin sivuvaikutuksiin ja väistämättömään tarpeeseen laatia erityissäännöksiä ja tehdä poikkeuksia säännöistä. Hyvän lainsäädännän sekä ehdotetun direktiivin toimivuuden nimissä on tärkeää, että nämä määritelmät ja rajoitukset tehdään niin selviksi kuin mahdollista.

Ehdotus rakentuu alkuperämaaperiaatteen varaan, jonka mukaan yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti tuotettuun tuotteeseen ei saa kohdistaa rajoituksia toisessa jäsenvaltiossa siinä määrin, että tämä merkitsisi aiheetonta kaupan estettä. Tämä periaate on hyvin tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ja näin ollen se olisi määriteltävä selkeästi direktiivissä, mutta näin ei ole vielä tehty. Periaatetta ei pitäisi heikentää poikkeuksilla, vaikka ehdotetun direktiivin soveltamisala onkin laaja. Tarpeetonta sanoa, että tämä edellyttää tehokasta hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä tehokkaan valvonnan ja kuluttajansuojan varmistamiseksi. Samanaikaisesti on vältettävä asettamasta palveluntarjoajille liiallisia rasitteita. Yhteisö on jo ryhtynyt moniin toimiin helpottaakseen rajat ylittävää hallinnollista yhteistyötä ja vähentääkseen byrokratian määrää (nimittäin sähköisen hallinnon palveluiden edistämisen kautta), ja ehdotus sisältää lisäaloitteita, joiden tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen ja tehostaminen. Valmistelijanne pitää kaikkia näitä aloitteita myönteisinä. Enemmän kuitenkin voitaisiin tehdä ottamalla käyttöön yhdenmukaiset eurooppalaiset lomakkeet todistusten ja vakuutusten antamista varten sekä EU:n laajuiset tietokannat, jotka sisältävät tietoja vakinaisista palveluntarjoajista, mikä auttaa viranomaisia parantamaan valvontaa sähköisen hallinnon palvelujen kautta.

Mitään jäsenvaltiota ei voida tämän direktiivin perusteella pakottaa lisäämään julkisten palveluiden vapauttamista tai yksityistämistä.

Vaikka näin on, työntekijöiden oikeuksiin liittyvän vapauttamisen ja herkkien alojen, esimerkiksi terveyteen liittyvien alojen, vapauttamisen vaikutusten suhteen on syntynyt väärinkäsityksiä. Näin ollen olisi ehkä jossakin määrin hyödyksi selkiyttää, mitä ehdotettu toimenpide merkitsee, ja mitä se ei merkitse.

Valmistelijanne ehdottaa lauseketta, jossa täsmennetään, että "direktiivi ei vaikuta yhteisön tai jäsenvaltion tasolla toteutettuihin toimiin, joiden tarkoituksena on edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja taata moniarvoisuuden puolustaminen".

Ehdotettu direktiivi ei ensiksikään vähennä työntekijöiden oikeuksia tai muutoin edistä "sosiaalista polkumyyntiä". Aina kun työntekijöitä lähetetään tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon, on noudatettava kyseisen toisen jäsenvaltion työehtoja, vähimmäispalkka, työajat ja lomia koskevat säännöt mukaan lukien.

Toiseksi ehdotettu direktiivi ei estä vastaanottavaa jäsenvaltiota puolustamasta ja täytäntöönpanemasta asiaa koskevia kansallisia standardeja. Se voi edelleen suorittaa pistokokeita ja vaatia kaikkia asiaankuuluvia tietoja yritykseltä, joka on lähettänyt tilapäisesti työntekijöitä sen alueelle, tai alkuperämaan toimivaltaisilta viranomaisilta. Loppujen lopuksi valmistelijanne pitää myönteisenä tätä kaikenkattavaa lähestymistapaa, ottaen kuitenkin huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen selvästi määrittelemät poikkeukset.

Lopuksi todettakoon, että valmistelija olettaa, että alkuperämaaperiaatetta sovelletaan vastaanottajavaltioissa menettelyihin, jotka koskevat luvan myöntämistä palvelulle, mutta että vastaanottajavaltioiden lait sääntelevät edelleen sitä, millä tavalla palvelu tuotetaan.

Eräs menetelmä, jolla tämä lähestymistapa voidaan muokata sellaiseksi, että se on sovellettavissa kaikkiin jäsenvaltioihin ja kaikkiin aloihin, voisi olla alkuperämaaperiaatteen ottaminen käyttöön vaiheittain tietyissä aroissa kysymyksissä, asettaen selvät määräajat, jotta hallinnollisen yhteistyön mekanismit voitaisiin lujasti vakiinnuttaa.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
	(1 a) Kilpailukykyiset palvelumarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät EU:n talouskasvulle ja työllisyydelle. Sisämarkkinoilla on vielä suuri joukko esteitä, joiden takia monet palveluyritykset, varsinkaan pk-yritykset, eivät pysty laajentumaan yli kansallisten rajojen ja hyödyntämään sisämarkkinoita täysitehoisesti. Tämä heikentää kansainvälistä kilpailukykyä, eikä ainoastaan EU:n palveluntarjoajien kohdalla, vaan myös teollisuudessa, joka on yhä suuremmassa määrin riippuvainen korkealaatuisista palveluista. Lisäksi markkinat, joilla ei esiinny syrjintää, ja jäsenvaltioille asetettavat velvoitteet poistaa rajat ylittävien palveluiden käyttämistä koskevat rajoitukset, yhdessä suuremman avoimuuden ja palveluntarjoajille asetettavien tietojen antamista koskevien vaatimusten kanssa, tarjoaisivat eurooppalaisille kuluttajille parempia palveluita alhaisemmilla hinnoilla samalla kun he säilyttäisivät heille palvelujen käyttäjinä kuuluvat oikeutensa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 7 kappale
(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä.	(7) On aiheellista tunnustaa ammattiala- ja ammatillisten järjestöjen aseman tärkeys palvelutoiminnan sääntelyssä ja ammattialasääntöjen kehittämisessä, mutta se ei saa estää useampien toimijoiden lisääntynyttä kilpailua.
Perustelu
On tärkeää painottaa, että direktiivin tavoitteena on pohjimmiltaan kilpailun lisääminen, vaikka erityisolosuhteet tunnustetaan.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) Tämä direktiivi ei koske yleishyödyllisten palvelujen rahoitusta eikä sitä sovelleta perustamissopimuksen VI osaston 1 lukuun sisältyvien kilpailusääntöjen mukaisiin jäsenvaltioiden tukijärjestelmiin etenkään terveys- ja sosiaalialalla eikä audiovisuaali- ja kulttuurialalla.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
	(7 b) Jos Euroopassa halutaan parantaa kilpailukykyä, yksityissektorilla on tarpeen luoda jatkuvaa koulutusta koskevia mahdollisuuksia ja poistaa niiden esteitä.
Perustelu
Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen edistää vakaasti ammatti-ihmisten jatkuvaa koulutusta.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
	(7 c) Mitä yleishyödyllisiin palveluihin tulee, direktiivi kattaa ainoastaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät taloudellisluontoiset palvelut. Lisäksi tietyt yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut esimerkiksi liikenteen alalla on jätetty tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden vapautta yhteisön oikeuden mukaisesti määritellä, mitä palveluja ne pitävät yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina, miten nämä palvelut olisi järjestettävä ja rahoitettava ja mitä velvoitteita niihin olisi sovellettava. Tämä direktiivi ei ole jatkoa komission valkoiselle kirjalle yleishyödyllisistä palveluista.
Perustelu
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisiin palveluihin.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 12 kappale
(12) Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelut ovat jo alaa koskevan yhteisön erityissäädöskokonaisuuden aiheena, ne olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvilla muilla yhteisön säädöksillä. Toisaalta tätä direktiiviä sovelletaan palveluihin, joita ei säännellä kuljetusalaan sovellettavilla erityissäännöksillä, kuten arvokuljetuksiin ja vainajien kuljetuksiin.	(12) Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelut ovat jo alaa koskevan yhteisön erityissäädöskokonaisuuden aiheena, ne olisi suljettava pois tämän direktiivin soveltamisalasta. Toisaalta tätä direktiiviä sovelletaan arvokuljetuksiin ja vainajien kuljetuksiin, sillä sisämarkkinoilla on tunnistettu ongelmia tällä alalla.
Perustelu
Olisi oltava selvää, minkätyyppiset kuljetukset on suljettu direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. On epätäsmällistä todeta vain "siltä osin kuin niitä säännellään muilla yhteisön säädöksillä". Koska komissio ei halua ottaa kuljetusalaa kokonaisuudessaan mukaan, on johdonmukaisempaa jättää se kokonaan direktiivin ulkopuolelle. Muussa tapauksessa tätä alaa sääntelisivät tarpeettoman monimutkaiset säännöt alle 3,5 tonnin kuljetusten kuuluessa nykyisen direktiivin soveltamisalaan ja yli 3,5 tonnin kuljetusten kuuluessa muiden yhteisön sääntöjen alaisuuteen, mikä puolestaan voisi johtaa epäreiluun kilpailuun.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.	(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.
	Tämä direktiivi ei rajoita mitään voimassa olevaa yhteisön säädöstä eikä yhteisön mahdollisuutta tarkistaa tällaisia säädöksiä ja muuttaa niiden soveltamisalaa tai yhteisön harmonisoinnin tasoa.
Perustelu
Olisi tehtävä selväksi, että palveludirektiivi ei vaikuta voimassa oleviin direktiiveihin tai asetuksiin eikä mihinkään niitä koskeviin tuleviin muutoksiin.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
	(16 a) Direktiiviä ei myöskään sovelleta ammatteihin ja toimintaan, joihin liittyy jatkuvasti tai ajoittain julkisen vallan käyttöä jäsenvaltiossa ja joihin siksi sovelletaan sopimuksen 45 artiklan poikkeussääntöjä.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
	(19 a) Erotettaessa toisistaan palvelujen tarjoamisen vapautta koskevan oikeuden käyttö ja sijoittautumisvapauden käyttö on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ratkaiseva tekijä määriteltäessä onko markkinatoimijalla oikeus käyttää palveluiden tarjoamisen vapautta tai sijoittautumisvapautta, on se, onko toimija sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa hän tuottaa kyseisen palvelun, vai ei. Jos markkinatoimija on sijoittautunut jäsenvaltioon, jossa hän tuottaa palvelun, hänellä on oikeus käyttää sijoittautumisvapautta. Jos markkinatoimija sitä vastoin ei ole sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa palvelu vastaanotetaan, hän on rajat ylittävä palvelujen tarjoaja, jolla on oikeus käyttää palvelujen tarjoamisen vapautta.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
	(27 a) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansanterveyteen, kuluttajansuojaan, eläinten terveyteen ja kaupunkiympäristöön liittyvät tavoitteet edustavat yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, jotka voivat oikeuttaa lupajärjestelmät ja muut terveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin sovellettavissa olevat rajoitukset. Kuitenkaan millään tällaisella lupajärjestelmällä tai rajoituksella ei voida harjoittaa syrjintää hakijan alkuperämaan perusteella, tai niitä ei voida laatia sellaisiksi, että niillä estetään rajat ylittävä palvelut, jotka ovat jäsenvaltioiden vaatimusten mukaisia. Lisäksi tarveharkintaa ja suhteellisuutta koskevia kriteereitä on aina noudatettava.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.	(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntäminen, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.
Perustelu
Sääntöjä, jotka koskevan luvan myöntämistä radiotaajuuksille, on jo käsitelty sähköisiä viestintäpalveluita ja verkkoja sekä liitännäistoimintoja ja -palveluita koskevissa yhteisön puitteissa. Telecom-paketti on jätetty palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä olisi sovellettava myös radiotaajuuksien myöntämiseen.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 29 kappale
(29) Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja, kuten kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, työntekijöiden tai kaupunkiympäristön suojelu.	Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja ja liittyvät erityisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen, kansanterveyteen, kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden, ympäristön, myös kaupunkiympäristön, eläinten terveyden sekä immateriaalioikeuksien suojeluun ja kansallisen historiallisen perinnön ja taideperinnön säilyttämiseen.
Perustelu
EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö olisi otettava huomioon kokonaisuudessaan, mukaan lukien sosiaali- ja kulttuuripolitiikka.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
	(33 a) Keskinäisen arviointimenettelyn tulokset ovat erilaisia riippuen toiminnan luonteesta ja kyseessä olevasta yleisestä edusta. Erityisesti, yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, tämän keskinäisen arvioinnin kohteena olevat vaatimukset voisivat olla täysin perusteltuja, kun niillä pyritään kansanterveyteen tai sosiaalipolitiikkaan liittyviin tavoitteisiin.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 34 kappale
(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.	(34) On tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.
Perustelu
"Must carry" -järjestelmiä koskee jo direktiivi 2002/22/EY (yleispalvelu). Koska "must carry" -säännöillä turvataan kulttuurinen monimuotoisuus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus, palveludirektiivin ei pitäisi koskea niitä.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 35 kappale
(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita poistamaan nykyisiä monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta tai yksityistämään tiettyjä aloja.	(35) Tämän direktiivin sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on syytä soveltaa ainoastaan siltä osin kuin asianomainen toiminta on kilpailulle avointa, joten niillä ei velvoiteta jäsenvaltioita vapauttamaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita, yksityistämään tällaisia palveluita tarjoavia julkisia laitoksia tai poistamaan nykyisiä muita toimintoja harjoittavia monopoleja etenkään arpajaistoiminnan osalta ja tiettyjä jakelupalveluita.
Perustelu
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisiin palveluihin.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
	(38 a) Alkuperämaan toimivaltaisten viranomaisten valvontavastuu ei velvoita alkuperämaan viranomaisia itse suorittamaan tarkastuksia vastaanottajamaan alueella. Vastaanottajamaan viranomaiset suorittavat nämä tarkastukset ja valvontatoimet keskinäistä virka-apua koskevien velvoitteiden ja tässä direktiivissä säädetyn kumppanuuden mukaisesti, yksittäisten jäsenvaltioiden viranomaisten sähköinen yhteistyö mukaan lukien.
Perustelu
Selkeyttää tekstiä.
Tarkistus 17 Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
	(41 a) Poikkeaminen alkuperämaaperiaatteesta direktiivin 96/71/EY kattamissa asioissa merkitsee muun muassa sitä, että jäsenmailla, joissa palvelu tuotetaan, on oikeus määritellä, onko kyseessä työsuhde ja mikä on itsenäisten ammatinharjoittajien ja palkattujen työntekijöiden, "näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan lukien ", välinen ero. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 39 artiklassa tarkoitetun työsuhteen olennainen piirre on se, että henkilö tekee toiselle tämän johdon alaisena tietyn ajan työtä, josta hän saa vastikkeena palkkaa; kaikki toiminta, jonka henkilö suorittaa riippuvuussuhteen ulkopuolella, on luokiteltava itsenäisen ammatinharjoittajan ominaisuudessa suoritetuksi toiminnaksi perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.
Perustelu
Tämä johdanto-osan kappale selventää 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalan koskien työntekijöiden tilapäistä lähettämistä.
Tarkistus 18 Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
	(47 a) Alkuperämaaperiaatteen soveltamista terveydenhuoltopalveluihin olisi rajoitettava myös siksi, että monet terveydenhuoltopalvelut edellyttävät sijoittautumista siihen jäsenvaltioon, jossa palvelut tuotetaan, eikä tällaisiin palveluihin siksi voida soveltaa alkuperämaaperiaatetta. Rajat ylittäviin terveydenhuoltopalveluihin sovelletaan lisäksi merkittäviä yleisiä poikkeuksia alkuperämaaperiaatteesta esimerkiksi ammattipätevyyden ja hygieniavaatimusten osalta. Yleisen turvallisuuden suojelun merkittävyyden kannalta vaikuttaa lisäksi tarkoituksenmukaiselta antaa jäsenvaltioille mahdollisuus puuttua asiaan tapauskohtaisesti.
Tarkistus 19 Johdanto-osan 57 a kappale (uusi)
	(57 a) Koska tilapäisiin työntekijöihin sovellettavista työehdoista ja työoloista säädetään direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 9 kohdassa, niihin ei sovelleta tämän direktiivin alkuperämaaperiaatetta. Lisäksi työntekijöiden vuokraamista koskevat ehdot, tilapäistä työvoimaa välittävien yritysten harjoittamaa työntekijöiden toimittamista koskevat ehdot mukaan lukien, muodostavat poikkeuksen, mikä merkitsee sitä, että vastaanottajavaltion määräämiä rajoituksia ja kieltoja, esimerkiksi vuokratyöntekijöiden käyttöä tai tilapäisen työsuhteen enimmäiskestoa koskevia rajoituksia jne., voidaan soveltaa.
Perustelu
Tämä johdanto-osan kappale selventää työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevien säännösten soveltamisalaa.
Tarkistus 20 Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
	(59 a) Kielto vaatia ilmoituksen tekemistä sen jäsenvaltion viranomaisille, jossa palvelu tuotetaan, estää jäsenvaltioita vain vaatimasta säännönmukaisia ennakkoilmoituksia aina, kun työntekijä tilapäisesti lähetetään toiseen jäsenvaltioon, eikä se estä jäsenvaltioita vaatimasta, että palveluntarjoajat tekevät ilmoituksia tai täyttävät lomakkeita, jotka liittyvät erityisiin työvelvollisuuksiin, kuten esimerkiksi lomakkeet, jotka liittyvät maksuihin, edellyttäen että tällaiset ilmoitukset voidaan tehdä palveluntarjoamisen aloittamisen jälkeen.
Tarkistus 21 Johdanto-osan 59 b kappale (uusi)
	(59 b) Direktiivi estää jäsenvaltioita vaatimasta, että niiden alueelle tilapäisesti työntekijöitä lähettävät palveluntarjoajat lähettäisivät järjestelmällisesti kaikki työntekijöitä koskevat ja normaalisti yrityksen toimipaikassa säilytettävät asiakirjat niiden alueelle ja säilyttäisivät niitä siellä; tätä direktiiviä ei sovelleta asiakirjoihin, jotka tuotetaan normaalisti työn aikana ja joita säilytetään työpaikalla, esimerkiksi kellokortteja, eikä sillä estetä vastaanottajavaltion viranomaisia vaatimasta palveluntarjoajalta välitöntä asiakirjojen toimittamista tarkastusta tai valvontatoimea varten, tai ryhtymästä pakkotoimenpiteisiin, mikäli vaatimuksia ei noudateta.
Perustelu
On tärkeää selventää, että 24 artiklan 2 kohta ei estä vastaanottajavaltiota velvoittamasta palveluntarjoajaa tai sen työntekijöitä esittämään mahdollisimman nopeasti asiakirjat, jotka sisältävät 24 artiklan 2 kohdan a–f alakohdissa mainitut tiedot, mikäli vastaanottajavaltion toimivaltainen viranomainen tätä pyytää.
Tarkistus 22 Johdanto-osan 60 a kappale (uusi)
	(60 a) Työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevia vaatimuksia sovelletaan myös kolmansien maiden kansalaisten tilapäiseen lähettämiseen.
Perustelu
On tarpeen selventää, että työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevat vaatimukset koskevat myös kolmansien maiden kansalaisten tilapäistä lähettämistä.
Tarkistus 23 Johdanto-osan 66 a kappale (uusi)
	(66 a) Jäsenvaltioiden välisen tehokkaan yhteistyön edellytys on hyvin toimiva sähköinen tietojärjestelmä kuten HVT, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat helposti tunnistaa vastaavat keskustelukumppaninsa muissa jäsenvaltioissa ja kommunikoida tehokkaasti sekä vaihtaa asiakirjoja ja tietoja nopeasti ja luotettavasti. Jäsenvaltioiden ja komission on edistettävä toimia, erityisesti Euroopan tasolla tehtäviä sopimuksia ja asetuksia, oikeudellisen kehyksen luomiseksi tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle hallintoasioissa.
Perustelu
Direktiivin toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että elinkeinoelämää ja työmarkkinoita valvovien viranomaisten määräämät sanktiot voidaan panna heti täytäntöön siinäkin tapauksessa, että säännösten rikkoja ei ole sanktiot määräävän viranomaisen alueella.
Tarkistus 24 Johdanto-osan 71 a kappale (uusi)
	(71 a) Yhteisö voi erityisesti ottaa käyttöön oikeudellisia toimenpiteitä, jotka velvoittavat jäsenvaltiot tekemään tehokkaasti yhteistyötä rajat ylittävän tietojen jakamisen ja valvonnan hallinnollisten näkökohtien suhteen. Yhteisö voi ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin tarkastusten tai valvonnan päällekkäisyyden sekä dokumentoinnin päällekkäisyyden välttämiseksi.
Tarkistus 25 1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.
	Tätä direktiiviä ei sovelleta yleishyödyllisten palvelujen vapauttamiseen eikä tällaisia palveluja tuottavien julkisoikeudellisten laitosten yksityistämiseen. Muuttumattomina säilyvät myös kilpailua ja tukia koskevat yhteisön määräykset.
	Tässä direktiivissä ei käsitellä palveluja tarjoavien monopolien eikä jäsenvaltioiden myöntämien tukien poistamista, mitä koskevat EY:n perustamissopimuksessa määritellyt kilpailusäännöt.
	Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisella tasolla toteutettuihin toimenpiteisiin, joilla suojellaan tai edistetään kulttuurista tai kielellistä monimuotoisuutta tai tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.
Tarkistus 26 2 artiklan 2 kohdan a alakohta
a) rahoituspalvelut, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa;	a) pankki-, luotto-, vakuutus-, yksilölliset eläkejärjestely-, sijoitus- ja maksupalvelut;
Perustelu
Rahoituspalvelut on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kuitenkin on tärkeätä, että on selvää, mitä käsitteeseen "rahoituspalvelut" sisältyy.
Tarkistus 27 2 artiklan 2 kohdan c alakohta
c) kuljetuspalvelut siltä osin kuin niitä säännellään perustamissopimuksen 71 artiklaan tai 80 artiklan 2 kohtaan perustuvissa muissa yhteisön säädöksissä.	c) kuljetuspalvelut vainajien kuljetuksia ja arvokuljetuksia lukuun ottamatta, edellyttäen että kansallisia turvallisuus- ja hygieniavaatimuksia noudatetaan.
Tarkistus 28 2 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) energiapalvelut siltä osin kuin niitä säännellään muissa yhteisön säädöksissä;
Perustelu
Jotta vältettäisiin lainsäädännöllistä epävarmuutta, kaasu- ja sähködirektiivin alaan kuuluvien toimien ei pitäisi kuulua tähän direktiiviin.
Tarkistus 29 2 artiklan 2 kohdan c b alakohta (uusi)
	c b) uhkapeliin liittyvät toimet;
Perustelu
Uhkapeli ei kuulu EU:n toimivaltaan, eikä sen pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 30 2 artiklan 2 kohdan c c alakohta (uusi)
	c c) yleishyödylliset palvelut;
Perustelu
Yleishyödyllisten palveluiden ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden olisi kuuluttava puitedirektiiviin, jossa määritellään niiden perusperiaatteet ja varmistetaan niiden julkinen rahoitus. Palvelut kuten terveydenhuolto, kulttuuri, yleisradiolähetykset, sosiaalipalvelut tai koulutuspalvelut on selvästi jätettävä ehdotetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 31 2 artiklan 2 kohdan c d alakohta (uusi)
	c d) perustamissopimuksen 45 artiklassa tarkoitetut toimet, joihin liittyy, vaikka vain tilapäisestikin, julkisen vallan käyttöä;
Perustelu
Tämän direktiivin soveltamisalaan ei pitäisi sisällyttää perustamissopimuksen 45 artiklassa tarkoitettuja toimia, koska tässä artiklassa määrätään, että sijoittautumisvapautta ei sovelleta toimiin, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä ja koska niistä säätävät jäsenvaltiot toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Tarkistus 32 2 artiklan 2 kohdan c e alakohta (uusi)
	c e) yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut;
Perustelu
Yleishyödyllisten palveluiden ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden olisi kuuluttava puitedirektiiviin, jossa määritellään niiden perusperiaatteet ja varmistetaan niiden julkinen rahoitus. Palvelut kuten terveydenhuolto, kulttuuri, yleisradiolähetykset, sosiaalipalvelut tai koulutuspalvelut on selvästi jätettävä ehdotetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 33 2 artiklan 3 kohta
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin, lukuun ottamatta 14 ja 16 artiklaa siltä osin kuin niissä tarkoitettuja rajoituksia ei ole säännelty verotuksen yhdenmukaistamista koskevassa yhteisön säädöksessä.	3. Tätä direktiiviä ei sovelleta verotusta koskeviin asioihin.
Perustelu
Ehdotetun version 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio pitää verojen kantamista rasitteena palveluiden vapaalle liikkuvuudelle. En ole samaa mieltä tämän lähtökohdan kanssa, vaan päinvastoin olen vakuuttunut, että verokilpailulla voidaan merkittävästi vauhdittaa palveluiden vapaan liikkuvuuden kehittymistä. Ehdotetun sanamuodon seurauksena olisi se, että alkuperämaalla olisi oikeus kantaa veroja. Siksi verotus olisi parasta jättää kokonaan soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 34 3 artiklan 2 kohta
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	Tällä direktiivillä ei rajoiteta muiden erityispalveluista annettujen voimassa olevien yhteisön säädösten soveltamista.
Perustelu
Direktiiviä sovelletaan tämänhetkisen ehdotuksen mukaan suurimmassa osassa kaasuketjua (toimitus, jakelu, infrastruktuurin rakentaminen ja toiminta sekä muut siihen liittyvät palvelut).
Sen tähden on ratkaisevaa, että direktiivissä otetaan huomioon kaikki aikaisemmat ja erityiset energia-alalla sovellettavat EU:n säännöt, jotka on laadittu pitkälti tämän alan erikoispiirteiden pohjalta ja joilla varmistetaan kaikkien etujen välinen tasapaino. On tärkeää priorisoida alakohtaisten direktiivien erityiset säännöt.
Tarkistus 35 3 artiklan 2 a kohta (uusi)
	Yhteisön säädökset, joilla säädetään erityisalojen tai -ammattien sijoittautumisvapaudesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta, ovat ensisijaisia tähän direktiiviin nähden.
Tarkistus 36 3 a artikla (uusi)
	3 a artikla
	Tätä direktiiviä ei voi miltään osin tulkita siten, että se vaikuttaisi jäsenvaltioissa ja perusoikeuskirjassa tunnustettujen perusoikeuksien harjoittamiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä yhteistoimiin sekä oikeudet ja vapaudet ryhtyä muihin työmarkkinasuhteita koskevien järjestelmien mukaisiin toimiin.
Perustelu
Tällä direktiivillä ei saisi kieltää perusoikeuksien lainsäädännöllistä turvaa, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä yhteistoimiin.
Tarkistus 37 4 artiklan 10 alakohta
10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan antaa ainoastaan sairaanhoitolaitoksessa ja joka periaatteessa edellyttää hoitoa saavan henkilön majoittumista laitokseen; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;	Poistetaan.
Perustelu
Sairaalahoito on mainittava vain korvausvaatimusten yhteydessä (23 artikla).
Tarkistus 38 5 artiklan 3 kohta
3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 46 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.	3. Edellä 2 kohtaa ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY 46 artiklassa, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY¹ 45 artiklan 3 kohdassa ja asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY² 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.
	_______________ ¹ EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114. Muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1874/2004 (EYVL L 326, 29.10.2004, s. 17).
	² EYVL. L 77, 14.3.1998, s. 36. Muutettuna liittymisasiakirjalla vuonna 2003.
Perustelu
Tällä tarkistuksella täsmennetään poikkeuksia ja määritellään ne tarkemmin.
Tarkistus 39 5 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on otettava tarvittaessa käyttöön yhdenmukaistetut yhteisön lomakkeet, jotka vastaavat sertifikaatteja, todistuksia tai muita sijoittautumista koskevia asiakirjoja.
Perustelu
Yhteisön yhdenmukaistetun lomakkeen kehittäminen edistää yhteistyötä alkuperämaan ja vastaanottavan maan valvovien viranomaisten välillä. Koska jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välillä menettelyissä on suuria eroja ja koska tavoitteena ei ole niiden harmonisoiminen, yhteisön yhdenmukaistetun lomakkeen kehittäminen olisi toteutettavissa vain rajoitetuissa tapauksissa.
Tarkistus 40 6 artiklan johdantokappale
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 palveluntarjoaja pystyy hoitamaan yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’ seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 palveluntarjoaja pystyy hoitamaan yhdessä yhteyspisteessä, jäljempänä ’keskitetty asiointipiste’, joko alkuperämaassaan tai jäsenvaltiossa, jossa palvelua tarjotaan, kumman tahansa palveluntarjoaja valitseekin, seuraavat menettelyt ja muodollisuudet:
Tarkistus 41 6 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Keskitettyjen asiointipisteiden tai yhteyspisteiden perustaminen jäsenvaltioihin ei vaikuta jäsenvaltioiden sisäiseen toimivallanjakoon.
Perustelu
Direktiivillä ei puututa jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Tarkistus 42 7 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) jäsenvaltion alueelle sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin sovellettavat vaatimukset, erityisesti palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa noudatettavat menettelyt ja muodollisuudet;	a) jäsenvaltion alueelle sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin sovellettavat vaatimukset, erityisesti sosiaaliturvaa, työ- ja ammattiyhdistysoikeuksia sekä ympäristöä ja kuluttajasuoja-asioita koskevat vaatimukset, sekä palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa noudatettavat menettelyt ja muodollisuudet;
Perustelu
Keskitetyn asiointipisteen olisi annettava nämä tiedot, jotta varmistetaan, että palveluiden tarjoajien saatavilla ovat voimassa olevat keskitetyt työehtosopimukset, tiedot sosiaalilainsäädännöstä, ympäristömääräyksistä ja kuluttajasuojajärjestelmistä.
Tarkistus 43 8 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohdassa ei tarkoiteta palvelun tuottamispaikalla tehtäviä tai palveluntarjoajan käyttämiä laitteita tai palveluntarjoajan fyysisten valmiuksien tarkastamista.	2. Edellä 1 kohdassa ei tarkoiteta palvelun tuottamispaikalla tehtäviä tai palveluntarjoajan käyttämiä laitteita tai palveluntarjoajan fyysisten valmiuksien tarkastamista, mutta jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tällaiset tarkastus- ja sertifiointimenettelyt ovat yksinkertaisia, selviä ja syrjinnän estäviä.
Perustelu
Tarkastus- ja sertifiointimenettelyt eivät saisi olla palveluiden tarjoajia rasittavia, eikä niitä saisi käyttää syrjinnän välineinä toisesta jäsenvaltiosta tulevia palveluiden tarjoajia vastaan.
Tarkistus 44 9 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) lupajärjestelmä ei ole ketään palveluntarjoajaa syrjivä;	a) lupajärjestelmä ei ole kyseistä palveluntarjoajaa syrjivä suhteessa kotimaisiin tarjoajiin, ja palveluntarjoajan alkuperämaan vastaavat lupajärjestelmät hyväksytään;
Perustelu
Olisi tehtävä selväksi, että tarkoituksena on luoda kotimaisille ja ulkomaisille palveluntarjoajille tasapuoliset toimintaedellytykset.
Tarkistus 45 10 artiklan 5 kohta
5. Lupa on myönnettävä, kun luvansaantia koskevat ehdot on tutkittu ja kun on selvitetty, että ne täyttyvät.	5. Lupa on myönnettävä, kun luvansaantia koskevat ehdot on tutkittu ja kun on selvitetty, että ne täyttyvät, ja lupa voidaan peruuttaa, mutta vain sen myöntäneen viranomaisen toimesta.
Tarkistus 46 16 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, ja erityisesti säännöksiä, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta.	Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan vain palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen. Vastaanottajamaassa tuotettuihin palveluihin sovelletaan edelleen vastaanottajamaan säännöksiä ja valvontaa yleistä terveyttä ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä mikäli ne ovat oikeasuhteisia.
Tarkistus 47 16 artiklan 3 kohdan johdantokappale
	3. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi syrjiviä vaatimuksia, jotka suoraan tai epäsuorasti perustuvat kansalaisuuteen tai kotipaikkaan.
3. Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvistä syistä rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, eivätkä jäsenvaltiot voi asettaa etenkään seuraavia vaatimuksia:	Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvistä syistä rajoittaa sellaisen palveluntarjoajan tuottamien palvelujen vapaata liikkuvuutta, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon.
	Kiellettyjä ovat erityisesti seuraavat vaatimukset:
Tarkistus 48 16 a artikla (uusi)
	16 a artikla
	Palveludirektiivin soveltaminen kaksivaiheisesti
	1. Alkuperämaaperiaate tulee tässä osassa mainittuja määräyksiä lukuun ottamatta voimaan kaksivaiheisesti.
	2. Uusiksi ilmoitettuihin ja sääntelemättömiin ammatteihin kuuluviin palveluihin sovelletaan tämän direktiivin 45 artiklaa.
	3. Palveluista, joihin jäsenvaltioissa sovelletaan tiukempia säännöksiä, esimerkiksi koska tällä hetkellä omanmaalaisilta palveluntarjoajilta vaaditaan useampivuotista koulutusta, erityiskokeita tai sertifikaatteja luvan saamiseksi tai kyseisen palvelun tarjoamiseksi, neuvosto voi sopia viimeistään tämän direktiivin voimaantulopäivänä ottavansa käyttöön kaksi siirtymäaikaa (viisi vuotta ryhmä A ja kymmenen vuotta ryhmä B), joiden kuluessa direktiiviä on ryhdyttävä soveltamaan myös näihin palveluihin.
	4. Neuvoston on jaettava 3 kohdassa mainitut palvelut kahteen alaryhmään (A ja B). Ryhmän A (kevyesti säännellyt ammatit) palveluihin sovellettava siirtymäaika voi olla enintään viisi vuotta ja ryhmän B palveluihin sovellettava siirtymäaika voi olla enintään kymmenen vuotta 45 artiklassa säädetystä määräajasta laskettuna.
	Mikäli neuvosto ei pysty määrittelemään 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ryhmiä ennen 45 artiklassa tarkoitettua määräaikaa, siirtymäaikoja ei ole.
Tarkistus 49 17 artiklan 2–4 alakohta
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY37 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön jakelupalveluihin;	2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY37 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sähkön siirto-, jakelu- ja toimituspalveluihin;
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY38 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun jakelupalveluihin;	3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY38 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin maakaasun siirto-, jakelu-, toimitus- ja varastointipalveluihin;
4) veden jakelupalveluihin;	4) veden jakelu- ja vesihuoltopalveluihin sekä jätevesihuoltoon;
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, mihin aloihin alkuperämaaperiaatetta ei sovelleta.
Ehdotuksessa alkuperämaaperiaatteesta poikkeaminen koskee ainoastaan kaasun jakelua. Tällaista poikkeusta koskevia objektiivisia perusteita ei ole. Direktiiviin 2003/55/EY, jota sovelletaan kaikkeen kaasua koskevaan toimintaan EU:ssa, sisältyvät todella kaasun jakelu, toimitus ja varastointi sen 1 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi on asianmukaista laajentaa alkuperäistä poikkeusta yllä mainittuihin kaasutoimintoihin, jotta niitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja näin vältetään kaksi perusteetonta erilaista oikeudellista järjestelmää.
Tarkistus 50 17 artiklan 6 a alakohta (uusi)
	6 a) ammatteihin, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä tai siihen liittyviä toimia, joita ei voida pitää erillisinä julkisen vallan käytöstä;
Perustelu
On syytä täsmentää, että yleinen poikkeus alkuperämaaperiaatteesta koskee ammatteja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä tai toimia, joita ei voida erottaa julkisen vallan käytöstä.
Tarkistus 51 18 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;	Poistetaan.
Perustelu
Ei ole mitään syytä olla soveltamatta direktiiviä rahapelitoimintaan.
Tarkistus 52 23 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä korvausten suorittamiseksi edellytettävää lupaa toisessa jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon ei evätä, kun hoito kuuluu jäsenvaltion, jossa henkilö on vakuutettu, lakisääteisiin hoitopalveluihin ja kun sitä ei voida antaa potilaalle lääketieteellisesti hyväksyttävän ajan kuluessa ottaen huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen eteneminen.	2. Lupa sairaalahoitoon myönnetään asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 20 artiklan mukaisesti. Sairaalahoidoksi katsotaan kaikki lääketieteellinen hoito, joka annetaan potilaalle sairaalassa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on vakuutettu. Laitoksen nimellä, organisaatiolla ja rahoitusmuodolla ei ole merkitystä hoidon luokittelulle sairaalahoidoksi.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään, että sairaalahoidon kustannusten korvaamiseen sovelletaan alkuperämaan kriteereitä.
Tarkistus 53 24 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi kuitenkaan asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kysymysten osalta:	Tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio ei voi kuitenkaan asettaa palveluntarjoajalle tai tämän tilapäisesti lähettämälle työntekijälle mitään velvoitteita, jotka ylittävät direktiivin 96/71/EY vaatimukset.
a) velvoitetta hakea lupa toimivaltaisilta viranomaisiltaan tai antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai tulla merkityksi tällaisen viranomaisen rekisteriin, tai muuta vastaavaa velvoitetta;
b) velvoitetta antaa ilmoitus, lukuun ottamatta direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitettua toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2008;
c) velvoitetta käyttää edustajaa kyseisen jäsenvaltion alueella;
d) velvoitetta pitää yllä ja säilyttää työntekijöitä koskevia asiakirjoja kyseisen jäsenvaltion alueella tai sen alueella sovellettavin edellytyksin.
Perustelu
Direktiivi 96/71/EY on osoittautunut käytännössä tyydyttäväksi ja se olisi näin ollen pidettävä edelleen voimassa. Lisäksi, jottei viittausta nykyisiin säännöksiin sekoitettaisi uusiin asiakirjojen säilyttämistä ja toimittamista koskeviin velvoitteisiin, on tärkeämpää täsmentää tämän artiklan 2 kohdassa, mitä asiakirjoja on säilytettävä, sekä niiden toimittamista koskevat ehdot.
Tarkistus 54 24 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alkuperäjäsenvaltion ja lähettämisen kohdejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan kahden vuoden kuluessa siirron päättymisestä seuraavat tiedot:	Palveluntarjoajan on kuljetettava mukanaan asiakirjoja, joilla hän voi todistaa henkilöllisyytensä, sekä kopioita alkuperämaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämistä luvista, joita edellytetään kyseisen palvelun tarjoamiseksi. Näiden asiakirjojen on aina oltava mukana palvelun tuottamisen aikana. Tarjoajan on pyydettäessä esitettävä nämä asiakirjat vastaanottajavaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Alkuperäjäsenvaltion on varmistettava, että palveluntarjoaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alkuperäjäsenvaltion ja lähettämisen kohdejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan kahden vuoden kuluessa siirron päättymisestä seuraavat tiedot:
a) tilapäisesti lähetetyn työntekijän henkilötiedot;	a) tilapäisesti lähetetyn työntekijän henkilötiedot;
b) työntekijälle annettujen tehtävien luonne;	b) työntekijälle annettujen tehtävien luonne;
c) vastaanottajan yhteystiedot;	c) vastaanottajan yhteystiedot;
d) tilapäisen lähettämisen kohteena oleva paikka;	d) tilapäisen lähettämisen kohteena oleva paikka;
e) tilapäisen lähettämisen alkamis- ja päättymispäivät;	e) tilapäisen lähettämisen alkamispäivä ja päättymispäivä (jos se on tiedossa);
f) tilapäisesti lähetetyn työntekijän työehtoja ja -oloja koskevat tiedot.	f) tilapäisesti lähetetyn työntekijän työehtoja ja -oloja koskevat tiedot.
Perustelu
Jos vastaanottajavaltion toimivaltainen viranomainen sitä pyytää, palveluntarjoajan olisi kyettävä esittämään vähimmäisvaatimusten edellyttämät asiakirjat, nimittäin todistus henkilöllisyydestään ja tarvittavat luvat, jos sellaisia edellytetään. Muiden mainittujen asiakirjojen vaihdon olisi tapahduttava pyynnöstä sähköisesti kansallisten hallintojen välillä (esimerkiksi HVT:n tai muiden sähköisen hallinnon palveluiden kautta), eikä näin ollen palveluntarjoajaa pitäisi velvoittaa kuljettamaan näitä asiakirjoja jatkuvasti mukanaan.
Tarkistus 55 25 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa tilapäisen siirron tapauksessa vaatimus niiden kolmansien maiden kansalaisille lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävästä viisumista, joihin ei sovelleta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrättyä vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää.	2. Edellä 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa tilapäisen siirron tapauksessa vaatimus niiden kolmansien maiden kansalaisille lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävästä viisumista, joihin ei sovelleta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrättyä vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää, mutta sitä ei saisi perusteettomasti evätä muualle EU:hun sijoittautuneiden yritysten työntekijöiltä.
Perustelu
Yritykselle, joka haluaa tuoda työntekijöitä EU:n ulkopuolelta, on kallista ja aikaa vievää hankkia erilliset työviisumit ja oleskeluluvat kustakin maasta, johon ne siirtävät työntekijöitä. Siksi on tärkeätä, että kolmannen maan kansalaisille ei saisi asettaa kohtuuttomia rajoituksia, kun heidät siirretään maahan tai maasta, joka ei kuulu Schengenin sopimukseen.
Tarkistus 56 26 artiklan 1 kohdan e alakohta
e) säänneltyjen ammattien osalta ammattialajärjestö tai vastaava elin, jonka rekisteriin palveluntarjoaja on merkitty, ja ammattinimike ja jäsenvaltio, jossa nimike on annettu;	e) säänneltyjen ammattien osalta ammattialajärjestö tai vastaava elin, jonka rekisteriin palveluntarjoaja rekisterinumero on merkitty, ja ammattinimike ja jäsenvaltio, jossa nimike on annettu;
Tarkistus 57 26 artiklan 1 kohdan g a alakohta (uusi)
	g a) siinä tapauksessa, että on pakollista ottaa ammatillinen vastuuvakuutus tai sitä vastaava takaus, 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, erityisesti vakuutuslaitosta tai takauksen antavaa tahoa, ammatillista ja maantieteellistä kattavuutta koskevat tiedot ja todistus siitä, että vakuutusmaksut on suoritettu ajoissa.
Tarkistus 58 26 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Jäsenvaltioiden on tehokkaan valvonnan ja toimivan kuluttajansuojan takaamiseksi käytettävä myös sähköistä hallintoa (e-governement), kuten komissio jo on ehdottanut.
	Rajat ylittäviä palveluja tuottavat palveluntarjoajat rekisteröidään käyttämällä komission laatimaa yhdenmukaista lomaketta, joka on voimassa koko yhteisössä.
Perustelu
Jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä on parannettava, jotta palveluntarjoajia voidaan valvoa paremmin. Byrokratian vähentämiseksi on samalla tehtävä muodollisuuksista mahdollisimman yksinkertaisia ja nykyaikaisia.
Tarkistus 59 27 artiklan 5 kohta
5. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanon yhteydessä komissio voi vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen luettelon palveluista, joilla on 1 kohdassa tarkoitetut ominaispiirteet, ja yhteisistä perusteista, joilla mainitussa kohdassa tarkoitetun vakuutuksen tai takuun tarkoituksenmukaiset ominaispiirteet voidaan määritellä riskin luonne ja laajuus huomioon ottaen.	5. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanon yhteydessä komissio on vahvistettava 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen luettelo palveluista, joilla on 1 kohdassa tarkoitetut ominaispiirteet, ja yhteisistä perusteista, joilla mainitussa kohdassa tarkoitetun vakuutuksen tai takuun tarkoituksenmukaiset ominaispiirteet voidaan määritellä riskin luonne ja laajuus huomioon ottaen.
Tarkistus 60 35 artiklan 3 kohdan 2 alakohta
Jos niiden tietoon on tullut palveluntarjoajan laittomia toimia tai nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa jäsenvaltiossa, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä alkuperäjäsenvaltiolle.	Jos niiden tietoon on tullut palveluntarjoajan laittomia toimia tai nimenomaisia seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa jäsenvaltiossa, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä alkuperäjäsenvaltiolle sekä tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltiolle.
Perustelu
Lähettämisen kohdejäsenvaltion on oltava vastuussa valvonnasta, koska vain se on todella motivoitunut sen suorittamiseen.
Tarkistus 61 36 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä alkuperäjäsenvaltion valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niille on annettu jäsenvaltiossaan.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset suorittavat alkuperäjäsenvaltion pyynnöstä paikalla tarkistuksia, tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä alkuperäjäsenvaltion valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi. Kyseiset viranomaiset toimivat niiden valtuuksien puitteissa, jotka niitä vastaavilla viranomaisilla on alkuperämaassa.
Perustelu
Lähettämisen kohdejäsenvaltion on oltava vastuussa valvonnasta, koska vain se on todella motivoitunut sen suorittamiseen.
Tarkistus 62 37 artiklan 2 kohta
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio pyytää alkuperäjäsenvaltiota toteuttamaan asianomaista palveluntarjoajaa koskevia toimenpiteitä antamalla kaikki olennaiset tiedot palvelusta sekä asiaan liittyvistä olosuhteista.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio pyytää alkuperäjäsenvaltiota antamaan viipymättä lausunnon ja ilmoittaa kaikki olennaiset tiedot palvelusta sekä asiaan liittyvistä olosuhteista.
Alkuperäjäsenvaltion on tarkistettava viipymättä, harjoittaako palveluntarjoaja toimintaansa laillisesti, sekä pyynnön aiheena olevat seikat. Sen on viipymättä annettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedoksi toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet tai mahdolliset perusteet, joiden vuoksi toimenpiteitä ei ole toteutettu.	Alkuperäjäsenvaltion on tarkistettava viipymättä, harjoittaako palveluntarjoaja toimintaansa laillisesti, sekä pyynnön aiheena olevat seikat. Sen on viipymättä annettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedoksi alkuperämaassa tällaisessa tapauksessa toteutettavat tai suunnitellut toimenpiteet tai mahdolliset perusteet, joiden vuoksi toimenpiteitä ei toteutettaisi.
Perustelu
Lähettämisen kohdejäsenvaltion on oltava vastuussa valvonnasta, koska vain se on todella motivoitunut sen suorittamiseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5-0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Tehostettu yhteistyö
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 16.9.2004
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Jorgo Chatzimarkakis 31.8.2004
Valiokuntakäsittely	23.11.2004	2.2.2005		16.3.2005	26.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	26.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		34 6 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Ivo Belet, Šarūnas Birutis, Jan Březina, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Umberto Pirilli, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Christian Ehler, Malcolm Harbour, Erna Hennicot-Schoepges, Edit Herczog, Erika Mann, Lambert van Nistelrooij, John Purvis, Hannes Swoboda
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Alexander Lambsdorff

[1] EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan LAUSUNTO (22.4.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Marie-Hélène Descamps

LYHYET PERUSTELUT

Direktiiviehdotus palveluista sisämarkkinoilla on osa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käynnistämää talousuudistusprosessia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä.

Direktiivin tavoite on palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteuttaminen. Ehdotuksella pyritään luomaan oikeudellinen kehys, jolla poistetaan palveluntarjoajien sijoittautumisvapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteet jäsenvaltioiden välillä.

Asiakirjan periaatteet ovat siis kaiken kaikkiaan kannatettavia, etenkin hallinnon yksinkertaistamistoimenpiteet ja keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen palveluntarjoajia varten, mutta on pidettävä mielessä, että Euroopan unioni on muutakin kuin markkina-alue ja maantieteellinen alue: se on historiallinen alue ja kulttuurialue, ja kulttuuri ei ole kauppatavaraa.

Onkin tärkeää ottaa huomioon tiettyjen palvelualojen, kuten kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen, erityisluonne, johon kuuluu sekä taloudellinen että kulttuurinen puoli. Sinällään kyseiset palvelut tuovat esiin yksilöllisyyttä ja arvoja, eikä niitä voida tässä mielessä pitää muihin tuotteisiin verrattavina kulutus- tai kauppatavaroina.

Muistutettakoon, että toimivalta kulttuurialalla kuuluu jäsenvaltioille, ja unionin toimivaltuudet ovat vain täydentäviä. Alan kaikissa toimissa perusperiaatteena on siis toissijaisuusperiaate.

Luonnollisestikin ehdotus, joka kattaa niinkin erilaisia aloja kuin arpajaistoiminta ja audiovisuaalialan palvelut, aiheuttaa väistämättä ongelmia sekä lainsäätäjälle että julkiselle mielipiteelle mutta myös kyseisten alojen ammattilaisille.

Asiantuntijoiden ja ammattilaisten kuulemiset ovat lisäksi tuoneet direktiivin soveltamisesta esiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mikä herättää yleisesti laajaa huolestuneisuutta.

Sen tähden on täsmennettävä, että direktiiviehdotusta ei sovelleta kansallisiin koululaitoksiin, eikä sitä ei myöskään sovelleta jäsenvaltioiden kulttuuri- ja urheilualalle myöntämiin tukiin.

Kulttuurin monimuotoisuus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat unionin tunnustaman eurooppalaisen mallin perustekijöitä. Kulttuuri- ja audiovisuaalialan palvelujen sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan kuitenkin vaarantaisi yhteisön ja jäsenvaltioiden sitoutumisen tämän monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Näillä palveluilla edistetään julkisen mielipiteen muodostusta ja jäsenvaltioiden kulttuuri-identiteettien rakentamista – kansallisten tukirakenteiden säilyttäminen niiden yhteydessä on siis perusteltua.

Audiovisuaalisiin palveluihin sovelletaan lisäksi yhteisön tasolla alakohtaista lähestymistapaa Televisio ilman rajoja -direktiivin kautta (direktiivi 89/552/ETY muutettuna direktiivillä 97/36/EY).

Jo Televisio ilman rajoja -direktiivi vastaa palveludirektiivissä asetettuihin tavoitteisiin, ts. se takaa televisiopalvelujen vapaan tarjonnan sisämarkkinoilla alkuperämaan lainsäädännön mukaisesti vastaanottajamaan lainsäädännön kustannuksella. Tätä alkuperämaan periaatetta sovelletaan tässä direktiivissä vain tietyillä koordinoiduilla aloilla joidenkin huomattavien korvaustoimenpiteiden kautta (mm. jäsenvaltioiden oikeus asettaa tuotanto- ja lähetyskiintiöitä).

On selvää, että Televisio ilman rajoja -direktiivi ei kata ja koordinoi kaikkea. Ensisijalle on kuitenkin asetettava audiovisuaalialan ammattilaisten odotuksia paremmin vastaava alakohtainen lähestymistapa. Televisio ilman rajoja -direktiivin ja tekijänoikeuksiin liittyvän kaapeli- ja satelliittidirektiivin uudelleen tarkastelu antaa tilaisuuden varmistaa, onko sisämarkkinoiden kehittämiselle audiovisuaalipalvelujen alalla vielä esteitä.

Palveludirektiivi nykyisessä muodossaan ei vastaa kulttuurispesifisiä tarpeita eikä kunnioita riittävästi jäsenvaltioiden toimivaltuuksia niiltä osin kuin unionilla pitäisi olla vain täydentävät toimivaltuudet.

Kaikkien näiden ongelmien ja epävarmuustekijöiden vuoksi audiovisuaaliset palvelut on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle (tarkoittaen etenkin televisiolähetystoimintaa, yleisradiopalveluja, elokuvia sekä lehdistöä). Direktiivin soveltaminen näihin palveluihin johtaisi puhtaasti taloudellisiin kriteereihin ja markkinavaatimukset menisivät viestinten moniarvoisuuden ja kulttuurien monimuotoisuuden edelle, vaikka Euroopan unioni puolustaa näitä arvoja Unescossa parasta aikaa neuvotteilla olevan kansainvälisen kulttuurien monimuotoisuutta koskevan yleissopimusluonnoksen yhteydessä.

Tämä tavoite on mainittu ja tunnustettu myös Euroopan perustuslakisopimuksessa.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
	(1 a) Audiovisuaaliala olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sille ominaisten erityispiirteiden vuoksi. Alakohtaiset säännökset on vahvistettu direktiivissä 89/552/ETY¹. Myös ääniradiolähetykset ja tietoyhteiskunnan palvelut, joista on säädetty direktiiveissä 95/46/EY² ja 97/66/EY³, joihin niillä on suora liittymä, olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle. Palvelut olisi sisällytettävä direktiivin 89/552/ETY soveltamisalaan sen tarkistamisen vuoksi.
	__________ ¹ Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23). Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
	²Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).
	³Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/66/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 1).
Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.	(3) Vaikka palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomisen kannalta kulttuuri-, koulutus- ja tiedotusvälinealat ovat tärkeä osa Euroopan sosiaalista mallia ja niiden erityispiirteitä on suojeltava.
	Sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Kilpailukykyiset hinnat eivät ole ainoa tavoite, vaan hintojen on myös vastattava korkeita eurooppalaisia laatustandardeja. Muussa tapauksessa taloudellinen polkumyynti johtaisi sosiaaliseen ja kulttuuriseen polkumyyntiin.
	Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.
Perustelu
Kulttuuriin, koulutukseen ja tiedotusvälineisiin liittyvien palvelujen merkitystä on korostettava.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä, alkuperämaaperiaatetta ja kannustamista laatimaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajansuojan osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.	(6) Tällä direktiivillä luodaan yleinen oikeudellinen kehys, joka hyödyttää monia erilaisia palveluja, ottaen huomioon kunkin elinkeinon tai ammatin ja niitä koskevan sääntelyjärjestelmän erityispiirteet. Kulttuuripalvelut ja -tuotteet eivät ole tässä mielessä samanlaisia kauppa- tai kulutustavaroita kuin muut tuotteet ja niihin on sovellettava erityisehtoja ottaen huomioon niiden kaksitahoisen luonteen, johon kuuluu sekä taloudellinen että kulttuurinen puoli, ja pitäen mielessä, että markkinat eivät ole kaiken mitta ja että erityisesti on varmistettava sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus. Tässä direktiivissä vahvistettu yleinen oikeudellinen kehys perustuu dynaamiseen ja valikoivaan lähestymistapaan, jossa tarkoituksena on poistaa ensimmäiseksi ne esteet, jotka ovat nopeasti poistettavissa, ja aloittaa sen lisäksi muiden esteiden osalta erityiskysymyksiä koskeva arviointi-, kuulemis- ja yhdenmukaistamismenettely, jonka avulla palvelutoimintaa koskevat kansalliset sääntelyjärjestelmät nykyaikaistetaan asteittain ja koordinoidusti, jotta palvelujen todelliset sisämarkkinat ovat toteutettavissa vuoteen 2010 mennessä. On tarpeen säätää tasapainotetuista toimenpiteistä, jotka koskevat kohdennettua yhdenmukaistamista, viranomaisyhteistyötä, alkuperämaaperiaatetta ja kannustamista laatimaan käytännesääntöjä tietyistä kysymyksistä. Kansallista lainsäädäntöä yhteensovittamalla olisi varmistettava, että yhteisön oikeudellisen yhdentymisen aste ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojataso ovat korkeat, varsinkin kuluttajansuojan osalta, mikä on välttämätöntä jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vakiinnuttamiseksi.
Perustelu
Euroopan parlamentti korosti 14. tammikuuta 2004 kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja edistämisestä antamassaan päätöslauselmassa tätä kulttuuripalvelujen erityisluonnetta.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
	(6 a) Tämä direktiivi ei vaikuta Euroopan yhteisön asemaan palvelujen kaupasta käytävissä neuvotteluissa kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti GATS-yleissopimuksen yhteydessä.
Perustelu
Vaikka audiovisuaaliala jätettäisiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja koko ala määriteltäisiin uudelleen, Euroopan unionin neuvotteluasema parhaillaan käytävissä GATS-neuvotteluissa ei saisi muuttua.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltioiden elokuvataiteelle, teatteritaiteelle, lehdistölle ja amatööriurheilulle myöntämiin tukiin.
Perustelu
Tarkistuksessa täsmennetään direktiivin soveltamisala
Tarkistus 6 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
	(12 a) Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätettävä myös audiovisuaaliset palvelut niiden lähetystavasta riippumatta ja erityisesti televisiolähetyspalvelut sellaisina kuin ne on määritelty 3 päivänä lokakuuta 1989 televisiosta ilman rajoja annetussa neuvoston direktiivissä 89/552/ETY¹, yleisradiopalvelut, elokuvapalvelut ja lehdistöpalvelut. Näillä palveluilla on erittäin tärkeä tehtävä Euroopan kulttuuri-identiteettien ja julkisen mielipiteen muodostamisessa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät erityistoimenpiteitä, joiden yhteydessä on voitava ottaa huomioon alueelliset ja kansalliset erityisolosuhteet. Lisäksi yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurinäkökohdat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi. Toissijaisuusperiaatteen ja yhteisön oikeuden sääntöjen ja erityisesti kilpailusääntöjen mukaisesti audiovisuaalisten palvelujen sääntelyssä on siten otettava huomioon kulttuurisesti ja sosiaalisesti tärkeät osatekijät, joiden vuoksi tämän direktiivin määräysten soveltaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
	_________ ¹ EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997. s. 60).
Perustelu
Koordinointitarkistus 2 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa; tarkoituksena on sulkea audiovisuaaliset palvelut ja lehdistöpalvelut direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
	(12 a) Myös rahapelit, joihin osallistuminen edellyttää panoksen asettamista, eli myös arpajais- ja vedonlyöntitoiminta, on jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Perustelu
Yhdenmukaisuus 2 artiklaan esitetyn tarkistuksen kanssa. Kyseisellä tarkistuksella suljetaan rahapelit, joihin osallistuminen edellyttää panoksen asettamista, eli myös arpajais- ja vedonlyöntitoiminta, direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Rahapelitoimintaa on käsiteltävä järjestys- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, eikä palveludirektiivi ole oikea väline tähän tarkoitukseen. Sitä paitsi rahapelitoiminnasta saatavat voitot käytetään pääasiassa urheilun tukemiseen.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.	(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja sen varmistamiseksi, että tämä direktiivi ei vaikuta olemassa oleviin välineisiin eikä rajoita yhteisön oikeutta tarkistaa niitä ja muuttaa niiden soveltamisalaa tai yhdenmukaistamisen astetta yhteisön tasolla, on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.
Perustelu
Koska televisiolähetystoimintaa jo säännellään yhteisön tasolla, tällä alalla etusijalle on asetettava alakohtainen lähestymistapa. Lisäksi on tärkeää selventää, että direktiivi ei vaikuta olemassa oleviin direktiiveihin ja säännöksiin eikä niihin tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäviin muutoksiin.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
	(13 a) Tämä direktiivi on yhdenmukainen direktiivin 89/552/ETY kanssa eikä vaikuta siinä vahvistettuihin säännöksiin, etenkään direktiivin määritelmään siitä, milloin lähetystoiminnan harjoittajan katsotaan sijoittautuneen jäsenvaltioon, jota sovelletaan edelleen kaikilta osin. Tämä direktiivi ei myöskään estä direktiivin 89/552/ETY mahdollista tarkistamista tulevaisuudessa.
Perustelu
On tärkeää, että lähetystoiminnan harjoittajille taataan oikeusvarmuus lainsäädännössä. Televisiodirektiivi on erittäin selkeä tässä kohtaa, minkä vuoksi on tärkeää tähdentää, että palveludirektiivissä vahvistetut alkuperämaasäännöt ovat alisteisia televisiodirektiivin säännöksille.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 14 kappale
(14) Palvelun käsite kattaa laajan kirjon jatkuvasti muuttuvia toimia, joiden joukossa ovat: yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut, mainonta- tai rekrytointipalvelut, mukaan luettuna tilapäistyövoiman välitys tai kaupallisten edustajien palvelut. Palvelun käsite kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset tai veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, mukaan luettuna arkkitehtipalvelut, tai kuljetus, jakelu, näyttelyjen järjestäminen tai autonvuokraus, matkatoimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi palvelun käsite kattaa kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, audiovisuaaliset palvelut, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot, terveydenhoitoon ja terveyteen tai kotiin liittyvät palvelut, kuten iäkkäiden henkilöiden avustaminen. Toimet voivat käsittää palveluja, joissa edellytetään tarjoajan ja vastaanottajan läheisyyttä tai joissa vastaanottajan tai tarjoajan on siirryttävä toiselle paikkakunnalle tai joissa palveluja tarjotaan etäsuorituksena, esimerkiksi Internetin kautta.	(14) Palvelun käsite kattaa laajan kirjon jatkuvasti muuttuvia toimia, joiden joukossa ovat: yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi-, sertifiointi- ja testaus-, ylläpito-, huolto- ja toimitilojen turvapalvelut, mainonta- tai rekrytointipalvelut, mukaan luettuna tilapäistyövoiman välitys tai kaupallisten edustajien palvelut. Palvelun käsite kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset tai veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, mukaan luettuna arkkitehtipalvelut, tai kuljetus, jakelu, näyttelyjen järjestäminen tai autonvuokraus, matkatoimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi palvelun käsite kattaa kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, vapaa-ajan palvelut ja huvipuistot, terveydenhoitoon ja terveyteen tai kotiin liittyvät palvelut, kuten iäkkäiden henkilöiden avustaminen. Toimet voivat käsittää palveluja, joissa edellytetään tarjoajan ja vastaanottajan läheisyyttä tai joissa vastaanottajan tai tarjoajan on siirryttävä toiselle paikkakunnalle tai joissa palveluja tarjotaan etäsuorituksena, esimerkiksi Internetin kautta.
Perustelu
On tarpeen täsmentää, mitä komissio tarkoittaa urheilukeskuksilla ja näin ollen on joka tapauksessa jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle urheilumuodot, joissa yhdistykset toteuttavat yleisen edun mukaisia tavoitteita, jolloin yhdistyksillä on yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen tehtävä yhteiskunnassa. Sopimuksessa Euroopan perustuslaista ja sen III-282 artiklassa todetaan, että "Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheiluun liittyvien asioiden edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän."
Tarkistus 11 Johdanto-osan 16 kappale
(16) Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio suorittaa vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä täyttämiseksi. Mainitut toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 50 artiklassa säädetyn määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.	(16) Korvausominaisuus puuttuu toiminnasta, jonka valtio suorittaa vastikkeetta sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja lainkäyttöalan tehtäviensä, kuten oppivelvollisuuskoulutuksen yhteydessä annetut oppitunnit sekä valtion oppilaitoksissa että yksityisissä oppilaitoksissa, täyttämiseksi. Mainitut toimet eivät kuulu perustamissopimuksen 50 artiklassa säädetyn määritelmän piiriin eikä niihin näin ollen sovelleta tätä direktiiviä.
Perustelu
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että valtion opetusjärjestelmän puitteissa annettu opetus ei kuulu palveluihin. Se huomauttaa lisäksi, että tähän toimintaan ei vaikuta se, että oppilaiden tai heidän vanhempiensa on joissakin tapauksissa maksettava tiettyjä kurssi- tai ilmoittautumismaksuja osallistuakseen jossain määrin järjestelmän toimintaa tukevien kustannusten kattamiseen (Asia Humble ja Wirth: C-263/86 ja C-109/92).
Tarkistus 12 Johdanto-osan 28 kappale
(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkeinä mainittakoon luvan myöntäminen analogisille radiotaajuuksille tai vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.	(28) Jos tiettyyn toimintaan saatavissa olevien lupien määrä on rajattu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuen, mistä esimerkkinä mainittakoon luvan myöntäminen vesivoimakäyttöisen infrastruktuurin hyödyntämiselle, olisi säädettävä menettelystä, jossa valinta suoritetaan useiden mahdollisten ehdokkaiden välillä, jotta vapaan kilpailun avulla kehitetään palveluntarjonnan laatua ja ehtoja käyttäjien eduksi. Tällaisessa menettelyssä on välttämättä varmistettava avoimuus ja tasapuolisuus, ja näin myönnettyjen lupien voimassaoloaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, lupia ei saa uusia automaattisesti eikä niillä saa millään tavalla suosia aikaisempaa palveluntarjoajaa. Myönnetyn luvan voimassaoloaika on erityisesti asetettava siten, ettei sillä estetä tai rajoiteta vapaata kilpailua enempää kuin on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että investoinnit poistetaan kirjanpidossa ja sijoitetuille pääomille saadaan kohtuullinen tuotto. Tapaukset, joissa lupien lukumäärä on rajoitettu muista kuin vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kuuluvat joka tapauksessa muiden tässä direktiivissä säädettyjen lupajärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisen piiriin.
Perustelu
Koordinointitarkistus 2 artiklaan tehdyn tarkistuksen kanssa; tarkoituksena on sulkea audiovisuaaliset palvelut direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 13 Johdanto-osan 34 kappale
(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille. Samoin on tutkittava lähetysvelvoitteiden kaltaiset vaatimukset (”must carry” –järjestelmät), joita sovelletaan kaapelitoiminnan harjoittajiin ja joissa palvelunvälittäjälle asetetaan velvoite pitää saatavilla määrättyjen tarjoajien palveluja, mikä vaikuttaa tämän valinnanvapauteen, radiolähetysohjelmien vastaanottomahdollisuuksiin ja lopullisten vastaanottajien valintamahdollisuuksiin.	(34) Tutkittaviin rajoituksiin kuuluvat kansalliset järjestelmät, joissa muista kuin ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä syistä tietyn toiminnan, kuten uhkapelien, järjestäminen varataan määrätyille palveluntarjoajille.
Perustelu
Ns. must carry -säännöistä on jo annettu direktiivi 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi). Koska näiden sääntöjen tarkoituksena on suojella kulttuurien monimuotoisuutta tai viestinten moniarvoisuutta, niihin ei pidä soveltaa tätä direktiiviä.
Tarkistus 14 Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)
	(43 a) Alkuperämaaperiaatetta ei ole syytä soveltaa yliopisto-opetuksen yhteydessä, sillä valtio, jossa opetus annetaan, menettäisi kaikki mahdollisuutensa valvoa opetusta ja ala kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Perustelu
On tarpeen varmistaa yliopisto-opetuksen laatu sekä varmistaa, että vastaanottajavaltio pystyy valvomaan, noudattaako palvelun tarjoaja lähtömaansa lainsäädäntöä, sillä lähtömaalla ei ole sen enempää kiinnostusta kuin käytännön mahdollisuuksiakaan valvoa tätä.
Tarkistus 15 Johdanto-osan 47 kappale
(47) Jäsenvaltioille olisi jätettävä mahdollisuus ryhtyä poikkeustapauksissa alkuperämaaperiaatteesta poikkeaviin toimenpiteisiin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan kohdalla yksittäistapauksissa ja määrätyistä syistä, kuten palvelujen turvallisuuden vuoksi. Tällainen mahdollisuus olisi oltava käytettävissä ainoastaan yhteisön laajuisen yhdenmukaistamisen puuttuessa. Mahdollisuus ei myöskään oikeuta rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen aloilla, joilla muiden direktiivien nojalla kielletään palvelujen vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen, kuten direktiivin 1999/93/EY tai ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20 päivänä marraskuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/84/EY tapauksessa, eikä laajentamaan tai rajoittamaan poikkeamismahdollisuuksia, joista säädetään muissa direktiiveissä, kuten televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/552/ETY¹ tai direktiivissä 2000/31/EY.	(47) Jäsenvaltioille olisi jätettävä mahdollisuus ryhtyä poikkeustapauksissa alkuperämaaperiaatteesta poikkeaviin toimenpiteisiin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan kohdalla yksittäistapauksissa ja määrätyistä syistä, kuten palvelujen turvallisuuden vuoksi. Tällainen mahdollisuus olisi oltava käytettävissä ainoastaan yhteisön laajuisen yhdenmukaistamisen puuttuessa. Mahdollisuus ei myöskään oikeuta rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen aloilla, joilla muiden direktiivien nojalla kielletään palvelujen vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen, kuten direktiivin 1999/93/EY tai ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20 päivänä marraskuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/84/EY22 tapauksessa, eikä laajentamaan tai rajoittamaan poikkeamismahdollisuuksia, joista säädetään muissa direktiiveissä, kuten direktiivissä 2000/31/EY.
__________ ¹ EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
Perustelu
Kaikkea mahdollista alakohtaista kehitystä ei pidä jarruttaa vain periaatteen vuoksi yleisistä syistä, ottamatta huomioon audiovisuaalisten palvelujen erityispiirteitä.
Tarkistus 16 Johdanto-osan 72 kappale
(72) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8, 15, 21 ja 47 artiklassa tunnustetut periaatteet.	(72) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8, 15, 21, 22 ja 47 artiklassa tunnustetut periaatteet.
Perustelu
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa määrätään: "Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta.".
Tarkistus 17 1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.	Tässä direktiivissä vahvistetaan yleissäännökset, joiden avulla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.
	Direktiivissä ei säädetä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen vapauttamisesta, sillä nämä sisältyvät julkis- ja yksityisoikeuden piiriin, eikä palveluja tuottavien julkisten liikelaitosten yksityistämisestä.
	Direktiivissä ei säädetä palvelumonopolien purkamisesta eikä jäsenvaltioiden myöntämistä tuista, sillä nämä kuuluvat yhteisten kilpailusäännösten piiriin.
Perustelu
Kyseessä on direktiivin soveltamisalan selvennys.
Tarkistus 18 1 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutettuihin toimenpiteisiin kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja moniarvoisuuden puolustamisen varmistamiseksi.
Perustelu
Tarkistus on välttämätön jäsenvaltioiden toimivaltuuksien kunnioittamiseksi kulttuuri- ja audiovisuaalialalla. Lisäksi se takaa johdonmukaisuuden direktiivin 2003/31/EY (sähköinen kaupankäynti) 1 artiklan 6 kohdassa sekä direktiivin 2002/21/EY (viestintäverkkojen ja ‑palvelujen puitedirektiivi) 1 artiklan 3 kohdassa olevien vastaavankaltaisten määräysten kanssa.
Tarkistus 19 2 artiklan 2 kohdan b a alakohta (uusi)
	b a) audiovisuaaliset palvelut niiden tuotanto-, lähetys- ja levitystavasta riippumatta, mukaan lukien ääniradiolähetykset, elokuvapalvelut, kulttuuripalvelut, teollis- ja tekijänoikeuksia valvovien yhteisövalvontajärjestöjen palvelut sekä paperi- ja sähköisessä muodossa ilmestyvien sanomalehtien julkaisu- ja jakelupalvelut;
Perustelu
Audiovisuaalisista palveluista on jo säädetty yhteisön tasolla "televisio ilman rajoja" ‑direktiivissä. Palveludirektiivin seuraukset voisivat olla vakavia kansallisten säännösten kannalta, etenkin mitä tulee sisältöä koskeviin velvoitteisiin, omistusta koskeviin sääntöihin, tiedotusvälineiden keskittymiseen, lupien myöntämistä koskeviin vaatimuksiin, ns. must carry -järjestelmään liittyviin sääntöihin sekä tiedotusvälineiden "kronologisointia" koskeviin sääntöihin. Audiovisuaalisten ja kulttuuripalvelujen sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta ja yhteisön Unescossa käytävissä neuvotteluissa puolustamaa kantaa. Lehtien sähköisen jakelun merkitys kasvaa jatkuvasti.
Tarkistus 20 2 artiklan 2 kohdan b b alakohta (uusi)
	b b) rahapelit, joihin osallistuminen edellyttää panoksen asettamista, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;
Perustelu
Arkaa rahapelialaa on käsiteltävä järjestys- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, eikä palveludirektiivi ole oikea väline tähän tarkoitukseen. Sitä paitsi rahapelitoiminnasta saatavat voitot käytetään pääasiassa urheilun ja kulttuurin tukemiseen.
Tarkistus 21 3 artiklan 2 kohta
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	Tämän direktiivin soveltaminen ei vaikuta muiden yhteisön säädösten soveltamiseen niissä säänneltyjen palvelujen osalta. Jos ne ovat ristiriidassa muiden alakohtaisten yhteisön säädösten kanssa, sovelletaan yhteisön säädöksiä.
Perustelu
Komission käyttämä sanamuoto "ei estä" ei riitä takaamaan, että muut yhteisön säädökset, kuten televisio ilman rajoja -direktiivi ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa direktiivi, olisivat tätä direktiiviä tärkeämpiä.
Tarkistus 22 17 artiklan 7 a kohta (uusi)
	7 a) korkea-asteen koulutus.
Perustelu
Jos sovelletaan alkuperämaaperiaatetta, jonkun tietyn yliopiston vastaanottajamaalla ei olisi mahdollisuutta valvoa yliopistokursseja sen omien rajojen sisäpuolella kansallisen toimivaltansa puitteissa. Lisäksi opiskelijoiden oikeuksia olisi suojeltava. Kun opiskelijat ovat kirjoittautuneet johonkin oppilaitokseen, heidän olisi varsin vaikeaa vaihtaa "palvelujen tuottajaa", jos sen tarjoamat palvelut osoittautuisivat huonolaatuisiksi.
Tarkistus 23 18 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;	Poistetaan.
Perustelu
Yhdenmukaisuus 2 artiklan kanssa: rahapelit, joihin osallistuminen edellyttää panoksen asettamista, eli myös arpajais- ja vedonlyöntitoiminta, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä syystä 18 artiklan 1 kohdan b alakohta on tarpeeton.
Tarkistus 24 40 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina, komission kertomuksen ja sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta;	Poistetaan.
Perustelu
Yhdenmukaisuus 2 artiklan kanssa: rahapelit, joihin osallistuminen edellyttää panoksen asettamista, eli myös arpajais- ja vedonlyöntitoiminta, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä syystä 40 artiklan 1 kohdan b alakohta on tarpeeton.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5-0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Tehostettu yhteistyö
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 12.2.2004
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Marie-Hélène Descamps 27.10.2004
Valiokuntakäsittely	25.11.2004	1.2.2005		14.3.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	21.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		29 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	María Badía i Cutchet, Christopher Beazley, Giovanni Berlinguer, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Francisco Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Zdzisław Zbigniew Podkański, Miguel Portas, Christa Prets, Karin Resetarits, Nikolaos Sifunakis, Helga Trüpel, Henri Weber, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ivo Belet, Michael Cramer, Ignasi Guardans Cambó, András Gyürk, Małgorzata Handzlik, Gyula Hegyi, Nina Škottová, Witold Tomczak
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

[1] EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

oikeudellisten asioiden valiokunnan LAUSUNTO (1.7.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Kurt Lechner

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija katsoo, että pääsemme lähemmäs tavoitetta tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous ainoastaan, jos onnistumme purkamaan rajatylittävää liikennettä palvelualalla vaivaavat monenlaiset huomattavat esteet.

Palveluala muodostaa nykyisin valtaosan talouden arvonlisästä Euroopan unionissa. Tavaraliikenteessä sisämarkkinat ovat melkein täysin toteutuneet, mutta palvelualalla on vielä huomattavia puutteita. Lisäksi palvelualan esteet haittaavat loppujen lopuksi myös tavaraliikennettä, sillä tavaroiden kuljetus on yhä enemmän sidoksissa myös palvelujen tarjoamiseen. Tavoitteenamme on saada myös palvelualalla aikaan todelliset sisämarkkinat. Tämä edistää taloutta sekä luo kasvua ja työpaikkoja. Samalla se myös tuo ihmisille – sekä kuluttajille että yrityksille – enemmän vapautta ja mahdollisuuksia vapaaseen liikkuvuuteen esimerkiksi palveluja käytettäessä sekä palveluntarjoajia ja myös asiakkaita valittaessa. Tavaroiden ja palvelujen liikkumiseen ei kuitenkaan voi puuttua samoin välinein. Palvelut ovat yleensä sidoksissa paikkaan sekä kansallisiin ja alueellisiin perinteisiin, kulttuureihin ja sääntöihin – palvelut juuri antavat näille leimansa. Nämä erityispiirteet täytyy ottaa huomioon, ja ehdotuksessa pyritäänkin vastaamaan näihin huolenaiheisiin.

Tärkeällä sijoittautumisvapauden osa-alueella voimassa oleva oikeustilanne säilyy olennaisilta osin muuttumattomana. Esitettyjä selvennyksiä voidaan pitää myönteisinä jo jäsenvaltioitakin ajatellen.

Ehdotuksessa esitetään tilapäisten palvelujen varovaista yhdenmukaistamista. Mahdollisimman pitkälle menevän yhdenmukaistamisen sijaan lähtökohtana on vastavuoroisen tunnustamisen periaate ja alkuperämaaperiaate, mihin puolestaan on lukuisia poikkeuksia. Tätä lähestymistapaa on joitakin yksityiskohtia koskevista varauksista huolimatta pidettävä myönteisenä. Mahdollisuudet saavuttaa edistystä yksittäisillä toimenpiteillä – alakohtaiset direktiivit, valitukset, tuomioistuimen tuomiot – ovat rajalliset.

Valittu horisontaalinen lähestymistapa merkitsee alkuperämaaperiaatteen käyttöönoton vuoksi painopisteen siirtymistä. Kun jäsenvaltiot velvoitetaan tähän liittyen tarkistamaan säännöksiään, todellinen edistys vaikuttaa mahdolliselta.

Puitedirektiivinä ehdotus tarjoaa liikkumavaraa tarvittaville mukautuksille täytäntöönpanossa. Voidaan olettaa laatutason nousevan täytäntöönpanon ja mukautusten yhteydessä.

Valmistelija kuitenkin pitää eräitä täydennyksiä ja parannuksia tarpeellisina.

1) Oikeudelliset kysymykset

Ehdotus perustuu EY-sopimuksen 47 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen ja kolmanteen virkkeeseen, 55 ja 71 artiklaan sekä 80 artiklan 2 kohtaan. Oikeusperustat ovat asianmukaiset. Voi kuitenkin epäillä, kattaako oikeusperusta kaikki yksittäiset säännökset. Esimerkiksi alkuperämaaperiaatteen käyttöönotto vaikuttaa olevan EY-sopimuksen 50 artiklan kolmannen kohdan vastaista. EY-sopimuksen 50 artiklan kolmannessa kohdassa kuitenkin vain kielletään jäsenvaltioita asettamasta toisen jäsenvaltion palveluntarjoajia omia kansalaisiaan huonompaan asemaan, eikä siinä suljeta pois alkuperämaaperiaatetta. Kyseenalaiselta vaikuttaa myös se, kattaako EY-sopimuksen 47 artiklan 2 kohta kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännökset vai ulottuvatko ne sen soveltamisalaa pidemmälle, jolloin pitäisi käyttää EY-sopimuksen 65 artiklaa. Valmistelija yhtyy näihin epäilyihin, vaikka aikaisemmissa direktiiveissä toimittiinkin samoin (direktiivi 89/552/ETY "televisio ilman rajoja", direktiivi 95/46/EY "tietosuoja", direktiivi 99/93/EY "sähköinen allekirjoitus" ja direktiivi 2000/31/EY "sähköinen kaupankäynti"). Koska nyt ehdotetaan muista syistä, että kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt jätettäisiin alkuperämaaperiaatteen ulkopuolelle, asia vain mainitaan tässä käsittelemättä sitä sen enempää.

Alkuperämaaperiaatetta soveltamalla ehdotuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden oikeusjärjestykset ja infrastruktuurit. Lisäksi siinä otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion erityisolot lukuisilla poikkeuksilla alkuperämaaperiaatteeseen. Jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa tavoitteena olevaa palvelualan esteiden purkamista, sillä ne ovat itse rakentaneet esteet ja osittain myös lujittavat niitä. Alkuperämaaperiaatteen soveltaminen merkitsee kyllä käytännössä puuttumista kohdemaan oikeusjärjestykseen muttei enempää kuin välttämätöntä. Koska kyseessä on puitedirektiivi, jonka jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja jossa sääntelytoimet ovat tasapuoliset, suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita ei rikota.

2) Johdonmukaisuus muiden yhteisön säädösten kanssa

Ehdotuksessa lähdetään säännösten kumulatiivisesta soveltamisesta eli siitä, että yhden säädöksen säännökset lisätään toisten säädösten säännöksiin. Valmistelija kannattaa sitä, että muita yhteisön säädöksiä, joissa säännellään palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, sovelletaan rajoituksitta. Ehdotuksen johdonmukaisuuteen ja sen selviin rajoihin on otettava yksiselitteisesti kantaa. Vain näin ehdotus tarjoaa käyttäjälle toivotun oikeusvarmuuden.

3) Yleishyödylliset palvelut

Direktiivin suhdetta yleishyödyllisiin palveluihin on selvennettävä. Arvioitaessa yleishyödyllisiä palveluita on otettava huomioon erilaiset kulttuuriin ja historiaan liittyvät perinteet, maantieteelliset olot ja kunkin toiminnan erityispiirteet ja pantava niille erityisesti painoa. On pidettävä erillään yleishyödylliset palvelut ja yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut. Ehdotus kattaa ainoastaan yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut. Ehdotuksen 17 artiklaan sisältyviä postipalveluja, sähkön, maakaasun ja veden jakelupalveluja koskevia poikkeuksia on pidettävä myönteisinä. Yleishyödylliset palvelut eivät sen sijaan kuulu palveludirektiivin soveltamisalaan, mikä olisi todettava selvästi.

4) Alkuperämaaperiaate

Alkuperämaaperiaate ei koske kaikkia palveluja vaan ainoastaan yhteensovitettuun alaan liittyviä palveluja, joista ei ole säädetty poikkeusta. Esimerkiksi kuluttajasopimukset eivät siis kuulu sen piiriin. Direktiivin tarkoituksena ei tietenkään voi olla palvelujen liikkumisen vaikeuttaminen alkuperämaaperiaatteen vuoksi. Tämä pitäisi todeta selvästi.

5) Kansainvälinen yksityisoikeus

Ehdotuksessa puututaan myös aloihin, jotka kuuluvat kansainvälisen yksityisoikeuden ja sovellettavan lainsäädännön valintaongelman piiriin. Käytännön merkitys on tosin ensinäkemältä ajateltua pienempi, sillä kuluttajasopimukset eivät kuulu direktiivin piiriin ja liiketoiminnassa sovellettavan lainsäädännön valitseminen on yleistä.

Kansainvälinen yksityisoikeus on erittäin mutkikas oikeudenala. On luonnollista, että siitä syntyy myös esteitä. Tämäkään ehdotus ei näitä ongelmia ratkaise. Pikemminkin niitä syntyy uusia ongelmia, kuten kysymys sovellettavasta lainsäädännöstä, kun useiden maiden palveluntarjoajat tarjoavat jotain palvelua, tai sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin liittyvät kysymykset.

Ongelmia saattavat aiheuttaa myös jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädösten sisällölliset erot. Hyvän säädöskäytännön periaatteiden mukaan nämä kysymykset olisi käsiteltävä omissa säädöksissään – mieluiten asetuksissa – eikä kuormittaa niillä tätä direktiiviä, jonka tavoitteena on byrokratian ja hallinnon esteiden purkaminen.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
	(9 a) Koska yleishyödyllisten palvelujen säänteleminen unionin tasolla ei vaikuta aiheelliselta jäsenvaltioiden kansallisten identiteettien, muun muassa niiden kunnallisen itsehallinnon, vuoksi, niiden kohdalla on otettava huomioon erilaiset kulttuuriin ja historiaan liittyvät perinteet, maantieteelliset olot ja kunkin toiminnan erityispiirteet ja pantava näille erityisesti painoa. Tämä poikkeus ei koske yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja.
Perustelu
Yleishyödyllisten palvelujen säänteleminen ei vaikuta aiheelliselta yhteisön oikeusperustan puuttumisen vuoksi. Lisäksi yleinen sääntely rikkoisi toissijaisuusperiaatetta.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
	(9 b) Tämä direktiivi ei koske sellaisia ammatteja ja toimintoja, joihin liittyy pysyvästi tai ajoittain välitöntä ja nimenomaista julkisen vallan käyttöä, kuten julkisten viranhaltijoiden harjoittama rekisteröinti ja asiakirjojen oikeaksi todistaminen.
Perustelu
Direktiiviä ei ole aiheellista soveltaa toimintoihin, joihin liittyy pysyvästi tai osittain julkisen vallan käyttöä.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 13 kappale
(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Tämä direktiivi on lisä yhteisön säännöstöön ja täydentää sitä. Kun palvelutoimintaan sovelletaan jo yhtä tai useampaa yhteisön säädöstä, tätä direktiiviä ja mainittuja säädöksiä sovelletaan yhdessä, jolloin yhdessä säädöksessä asetetut vaatimukset lisätään toisissa säädöksissä asetettuihin. Säädösten yhteensopivuuden ja yhteisön säädösten johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen antaa poikkeuksia koskevia ja muita asiaankuuluvia säännöksiä.	(13) Yhteisöllä on jo huomattava määrä palvelujen toimialaa koskevaa lainsäädäntöä säänneltyjä ammatteja, postipalveluja, televisiolähetystoimintaa, tietoyhteiskunnan palveluja, sekä matka-, loma- ja kiertomatkapaketteihin liittyviä palveluja koskevissa säädöksissä. Palvelutoimintaan sovelletaan myös muita säädöksiä, jotka eivät koske nimenomaisesti tiettyjä palveluja, kuten kuluttajansuojasta annettuja säädöksiä. Siksi tarvitaan selviä säännöksiä, joissa tarkennetaan direktiivin suhdetta muihin yhteisön säännöksiin. Yhteisön oikeuden johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän direktiivin olisi ainoastaan täydennettävä muita yhteisön säädöksiä, joissa säännellään palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista.
Perustelu
Komission ehdotuksessa lähdetään sovellettavien säännösten kumuloinnista. Oikeudellisen tilanteen selkeyttämiseksi on vahvistettava yksiselitteisesti suhde muihin yhteisön säädöksiin, joissa säännellään palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista. Palveludirektiivi vain täydentää muiden yhteisön säädösten soveltamisalaa palvelutoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen suhteen.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 19 kappale
(19) Kun toimija siirtyy toiseen jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä palvelutoimintaa, on aiheellista erottaa toisistaan sijoittautumisvapaudesta johtuvat tilanteet ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kattamat tilanteet kyseisen toiminnan tilapäisyyden perusteella. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kulloisenkin toiminnan tilapäisyyttä on arvioitava paitsi palveluntarjonnan keston myös sen toistuvuuden, ajoittaisuuden tai jatkuvuuden perusteella. Palveluntarjonnan tilapäisyys ei saisi missään tapauksessa sulkea pois mahdollisuutta, että palveluntarjoajalla olisi vastaanottajavaltiossa tietty infrastruktuuri (kuten toimisto-, asiakas- tai muu vastaanottotila) edellyttäen, että kyseinen infrastruktuuri on välttämätön palveluntarjonnan toteuttamiseksi.	(19) Kun toimija siirtyy toiseen jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä palvelutoimintaa, on aiheellista erottaa toisistaan sijoittautumisvapaudesta johtuvat tilanteet ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kattamat tilanteet kyseisen toiminnan tilapäisyyden perusteella. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kulloisenkin toiminnan tilapäisyyttä on arvioitava paitsi palveluntarjonnan keston myös sen toistuvuuden, ajoittaisuuden tai jatkuvuuden perusteella. Palveluntarjonnan tilapäisyys ei saisi missään tapauksessa sulkea pois mahdollisuutta, että palveluntarjoajalla olisi vastaanottajavaltiossa tietty infrastruktuuri (kuten toimisto-, asiakas- tai muu vastaanottotila) edellyttäen, että kyseinen infrastruktuuri on välttämätön palveluntarjonnan toteuttamiseksi. Toisaalta tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä on sovellettava, jos palveluntarjoaja keskittyy kokonaan tai pääasiallisesti tarjoamaan palveluja toisessa jäsenvaltiossa sinne kuitenkaan sijoittautumatta.
Perustelu
Tämä peruste helpottaa palvelujen vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden välistä rajanvetoa.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

(24 a) Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja tai ne voidaan niissä tunnustaa, kuten kuluttajien, työntekijöiden ja kaupunkiympäristön suojelu, palvelujen vastaanottajien suojeluun tarkoitetut ammattisäännöt ja oikeuslaitoksen toiminta.

Perustelu

Nämä lisäykset koskevat muita yhteisöjen tuomioistuimen tunnustamia syitä (tuomio 18. tammikuuta 1979, Van Wesemael, 110/78 ja 111/78, Kok. s. 35; Säger, 25. heinäkuuta 1991, C-76/90, Van Binsbergen, 3. joulukuuta 1974, tapaus 33/74).

Tarkistus 6 Johdanto-osan 29 kappale
(29) Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt, joihin tämän direktiivin eräissä yhdenmukaistamissäännöksissä viitataan, ovat perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklaa koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja, kuten kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, työntekijöiden tai kaupunkiympäristön suojelu.	Poistetaan.
Perustelu
Kappale vastaa olennaiselta osin johdanto-osan 24 a kappaletta (uusi).
Tarkistus 7 Johdanto-osan 38 kappale
(38) Lisäksi on tärkeää taata, että palvelutoimintojen valvontaa harjoitetaan palvelujen lähteellä, eli että kyseistä valvontaa harjoittavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat parhaassa asemassa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastaanottajan suoja toteutuu omassa maassa ja sen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä yhteisön laajuinen alkuperämaan vastuu palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta riippumatta palvelujen määräpaikasta olisi asettava selkeästi, jotta vakiinnutetaan jäsenvaltioiden vastavuoroinen luottamus palvelutoimintojen sääntelyn alalla. Toimivaltaisten tuomioistuinten nimeäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, vaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/200118 soveltamisalaan tai muiden yhteisön säädösten, kuten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY19 soveltamisalaan.	(38) Lisäksi on tärkeää taata, että yhteensovitetulla alalla palvelutoimintojen valvontaa harjoitetaan palvelujen lähteellä, eli että kyseistä valvontaa harjoittavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat parhaassa asemassa palveluntarjoajan valvonnan tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastaanottajan suoja toteutuu omassa maassa ja sen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä yhteisön laajuinen alkuperämaan vastuu palveluntarjoajan toiminnan valvonnasta riippumatta palvelujen määräpaikasta olisi asettava selkeästi, jotta vakiinnutetaan jäsenvaltioiden vastavuoroinen luottamus palvelutoimintojen sääntelyn alalla. Toimivaltaisten tuomioistuinten nimeäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, vaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/200118 soveltamisalaan tai muiden yhteisön säädösten, kuten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY19 soveltamisalaan.
Perustelu
Alkuperäjäsenvaltio valvoo toimintoja ainoastaan yhteensovitetulla alalla.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
	(38 a) Alkuperämaan velvollisuus valvoa palveluntarjoajaa ei sulje pois vastaanottajamaan oikeutta valvoa säännösten noudattamista.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 51 kappale
(51) Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja horjuttamatta jäsenvaltioiden antaman sosiaaliturvan taloudellista tasapainoa, olisi terveydenhoidosta maksettavien korvausten osalta lisättävä oikeusvarmuutta potilaiden kannalta, sillä palvelujen vastaanottajina potilaat hyötyvät palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaaliturvasta vastaavien tahojen kannalta.	(51) Luvan myöntämistä ei pitäisi voida asettaa edellytykseksi terveydenhoidosta maksettaville korvauksille. Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja horjuttamatta jäsenvaltioiden antaman sosiaaliturvan taloudellista tasapainoa, olisi terveydenhoidosta maksettavien korvausten osalta lisättävä oikeusvarmuutta potilaiden kannalta, sillä palvelujen vastaanottajina potilaat hyötyvät palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaaliturvasta vastaavien tahojen kannalta.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 67 kappale
(67) On aiheellista säätää, että jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sidosryhmiä laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joiden tavoitteena on erityisesti palvelujen laadun parantaminen ja joissa otetaan huomioon kunkin ammatin erityispiirteet. Käytännesääntöjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia ja täytettävä erityisesti kilpailulainsäädännön vaatimukset.	(67) On aiheellista säätää, että jäsenvaltiot kannustavat yhteistyössä komission kanssa sidosryhmiä laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joiden tavoitteena on erityisesti palvelujen laadun parantaminen ja joissa otetaan huomioon kunkin ammatin erityispiirteet. Käytännesääntöjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia ja täytettävä erityisesti kilpailulainsäädännön vaatimukset. Ne eivät saa olla ristiriidassa jäsenvaltioiden oikeudellisesti sitovien ammattialasääntöjen kanssa.
Perustelu
On todettava selvästi, että joissakin jäsenvaltioissa osaa ammattialasäännöistä säännellään lailla ja että käytännesäännöt eivät voi korvata näitä säännöksiä tai peräti mennä niiden edelle.
Tarkistus 11 2 artiklan 1 kohta
1. Tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten palveluntarjoajien tuottamiin palveluihin, joilla on toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa.	1. Tätä direktiiviä sovelletaan
	– palveluntarjoajiin, joilla on toimipaikka yhdessä jäsenvaltiossa ja jotka tuottavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa (palvelujen vapaa liikkuvuus) ja
	– jäsenvaltion palveluntarjoajiin, jotka haluavat sijoittaa toimipaikkansa toiseen jäsenvaltioon (sijoittautumisvapaus).
Perustelu
Komission ehdotus kattaa myös täysin valtioiden sisäiset asiat. Direktiivin oikeusperustat antavat kuitenkin sääntelytoimivaltaa vain valtioiden välisissä asioissa. Tarkistuksen esittäjän valitsemalla sanamuodolla varmistetaan, että direktiivi kattaa vain sijoittautumiset ja palvelut, joissa on kyseessä tällainen valtioiden välinen suhde.
Tarkistus 12 2 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) uhkapelit, joissa sijoitetaan panokseksi rahasumma, erityisesti arpajaiset ja vedonlyönnit.
Perustelu
Uhkapelit olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä ala nauttii kaikkialla Euroopassa etuoikeuksista, jotka perustuvat yleiseen hyötyyn. Tarvitaan julkista valvontaa ja kansallista sääntelyä petosten ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi tällä alalla. Toisaalta kansallisilla lottoarpajaisilla taataan huomattavat tulot, jotka käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Tarkistus 13 2 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Tätä direktiiviä ei sovelleta yleishyödyllisiin palveluihin.
Perustelu
Yleishyödyllisten palvelujen kohdalla on otettava huomioon erilaiset kulttuuriin ja historiaan liittyvät perinteet, maantieteelliset olot ja kunkin toiminnan erityispiirteet ja pantava niille erityisesti painoa.
Tarkistus 14 2 artiklan 3 b kohta (uusi)
	3 b. Tätä direktiiviä ei perustamissopimuksen 39 artiklan 4 kohdan ja 45 artiklan mukaisesti sovelleta sellaisiin ammatteihin ja toimintoihin, jotka liittyvät julkisen vallan satunnaiseenkin käyttöön jäsenvaltiossa, kuten notaareihin.
Perustelu
Ks. uutta johdanto-osan 9 b kappaletta koskevan tarkistuksen perustelu.
Tarkistus 15 3 artiklan 2 kohta
Tämän direktiivin soveltaminen ei estä soveltamasta muiden yhteisön säädösten säännöksiä niissä säänneltyjen palvelujen osalta.	Muita yhteisön säädöksiä, erityisesti niitä joissa säännellään palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, sovelletaan rajoituksitta, ja tämä direktiivi ainoastaan täydentää niitä.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 13 perustelu.
Tarkistus 16 3 artiklan 2 a kohta (uusi)
	Tällä direktiivillä ei aseteta lisää kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä eikä siinä käsitellä tuomioistuinten toimivaltaa koskevia asioita.
Perustelu
Tällä direktiivillä ei voida luoda kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, sillä siltä puuttuu perussopimusten mukainen siihen tarvittava oikeusperusta (ks. lausuntoluonnoksen lyhyiden perustelujen kohta 1 Oikeudelliset kysymykset).
Tarkistus 17 4 artiklan 5 kohta
5. ’toimipaikalla’ paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan palveluntarjoajan kiinteästä toimipaikasta käsin ja toistaiseksi;	5. ’toimipaikalla’ paikkaa, jossa perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan palveluntarjoajan kiinteästä toimipaikasta käsin ja toistaiseksi; jos palveluntarjoajalla on useita toimipaikkoja, toimipaikaksi katsotaan paikka, josta käsin palvelu tarjotaan;
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 18 4 artiklan 10 kohta
10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan antaa ainoastaan sairaanhoitolaitoksessa ja joka periaatteessa edellyttää hoitoa saavan henkilön majoittumista laitokseen; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;	10. ’sairaalahoidolla’ lääketieteellistä hoitoa, jota voidaan vakuutetun jäsenvaltiossa antaa ainoastaan sairaalassa, koska se edellyttää majoittumista laitokseen tai on käytettävä sairaalan infrastruktuuria; asianomaisen sairaanhoitolaitoksen nimi, organisaatio ja rahoitustapa eivät ole olennaisia kyseisen hoidon määrittelyn kannalta;
Perustelu
Sairaalahoidon käsitteen piiriin ei pidä laskea pelkästään majoittumista sairaalaan vaan myös hoidot, jotka edellyttävät sairaalainfrastruktuuria.
Tarkistus 19 6 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Säännöksellä ei puututa jäsenvaltioiden oikeuteen perustaa keskitettyjä asiointipisteitä kansallisen organisatorisen itsemääräämisoikeutensa mukaisesti.
Tarkistus 20 7 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat vaivatta seuraavat tiedot keskitetystä asiointipisteestä:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat saavat keskitetystä asiointipisteestä kaikki tiedot, joita he tarvitsevat toimipaikan perustamiseen, sekä tiedot, jotka koskevat muutoksenhakua palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyviä vaatimuksia koskevissa riita-asioissa.
a) jäsenvaltion alueelle sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin sovellettavat vaatimukset, erityisesti palvelutoiminnan aloittamisessa ja harjoittamisessa noudatettavat menettelyt ja muodollisuudet;
b) toimivaltaisten viranomaisten tavoittamiseksi vaadittavat yhteystiedot, myös palvelutoiminnan harjoittamisen alalla toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot;
c) keinot ja ehdot, jotka koskevat palveluntarjoajien ja palvelujen julkisiin rekistereihin ja tietokantoihin pääsyä;
d) muutoksenhakukeinot toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien tai vastaanottajien välisissä, palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä, tai palveluntarjoajien välisissä riita-asioissa;
e) muita kuin viranomaisia edustavien sellaisten järjestöjen ja organisaatioiden yhteystiedot, joista palveluntarjoajat tai vastaanottajat voivat saada käytännön neuvoja.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ja vastaanottajat saavat pyytäessään toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja, kuten tietoja siitä, miten 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia yleisesti tulkitaan ja sovelletaan.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja neuvonta annetaan selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyt asiointipisteet ja toimivaltaiset viranomaiset vastaavat mahdollisimman lyhyessä ajassa kaikkiin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tieto- tai neuvontapyyntöihin ja, jos pyyntö on erheellinen tai perusteeton, ilmoittavat kysyjälle tästä mahdollisimman lyhyessä ajassa.
5. Jäsenvaltioiden on pantava 1–4 kohta täytäntöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.
6. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat rinnakkaistoimenpiteitä kannustaakseen keskitettyjä asiointipisteitä antamaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja muilla yhteisön kielillä.
Perustelu
Toimipaikan perustamista koskevat tiedot eivät erityisesti kiinnosta palvelun vastaanottajaa. Vastaanottajan oikeusvaade saada vastaavat tiedot johtaisi näin ollen vain byrokratian lisääntymiseen, ilman että sitä voitaisiin perustella sen merkityksellä kuluttajansuojalle.
Tarkistus 21 13 artiklan 5 kohta
5. Kaikista lupahakemuksista lähetetään vastaanottotodistus viipymättä. Vastaanottotodistuksesta on käytävä ilmi	5. Kaikista lupahakemuksista lähetetään pyynnöstä vastaanottotodistus.
a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu vastausaika;
b) muutoksenhakukeinot;
c) maininta siitä, että jos vastausta ei ole annettu säädetyssä määräajassa, lupa on katsottava myönnetyksi.
Perustelu
Pakollinen vastaanottotodistus ei ole järkevää vaan se on monissa tapauksissa tarpeeton byrokraattinen rasite. Siksi se olisi lähetettävä vain pyynnöstä. A–c alakohdissa luetellut tiedot palveluntarjoaja saa 7 artiklan mukaisesti vaivatta keskitetystä asiointipisteestä, niin niistä säätäminen vielä kertaalleen on tarpeetonta ja luo vain tarpeettomia hallinnollisia rasitteita.
Tarkistus 22 14 artiklan 2 alakohta
2. kielto pitää toimipaikkaa useassa jäsenvaltiossa tai kirjoittautua usean jäsenvaltion rekisterin tai ammattialajärjestön jäseneksi;	2. kielto pitää toimipaikkaa useassa jäsenvaltiossa tai kielto kirjoittautua usean jäsenvaltion rekisterin tai ammattialajärjestön jäseneksi;
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään sanamuotoa.
Tarkistus 23 15 artiklan otsikko ja 1–4 kohta
Arvioitavat vaatimukset	Sallitut vaatimukset
1. Jäsenvaltioiden on tutkittava, sisältyykö niiden oikeusjärjestelmään 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ja varmistettava, että vaatimukset ovat 3 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaiset. Jäsenvaltioiden on mukautettava lakejaan, asetuksiaan tai hallinnollisia määräyksiään, jotta ne olisivat yhdenmukaisia mainittujen ehtojen kanssa.	1. Edellä 14 artiklaa ei sovelleta seuraaviin palvelutoiminnan aloittamiseen tai harjoittamiseen liittyviin vaatimuksiin. Ne ovat sallittuja, mikäli ne ovat yhteisön oikeuden muiden säännösten mukaisia:
2. Jäsenvaltioiden on tutkittava, asetetaanko niiden oikeusjärjestelmässä palvelutoiminnan aloittamisen tai harjoittamisen ehdoksi seuraavien syrjimättömien vaatimusten noudattaminen:
a) määrälliset tai alueelliset rajat, jotka vahvistetaan esimerkiksi väestömäärän tai palveluntarjoajien välisen maantieteellisen vähimmäisetäisyyden muodossa;	a) määrälliset tai alueelliset rajat, jotka vahvistetaan esimerkiksi väestömäärän tai palveluntarjoajien välisen maantieteellisen vähimmäisetäisyyden muodossa;
b) palveluntarjoajalle asetetut vaatimukset tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta, kuten että tämän on oltava oikeushenkilö, henkilöyhtiö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pelkästään luonnollisten henkilöiden omistama yhtiö;	b) palveluntarjoajalle asetetut vaatimukset tietyn oikeudellisen muodon valitsemisesta, kuten että tämän on oltava oikeushenkilö, henkilöyhtiö, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pelkästään luonnollisten henkilöiden omistama yhtiö;
c) osakepääoman omistamista koskevat vaatimukset, kuten tietylle toiminnalle asetettu vaatimus vähimmäispääomasta tai osakkeenomistajien, tai liikkeenjohdon erityistä ammatillista pätevyyttä koskeva vaatimus;	c) osakepääoman omistamista koskevat vaatimukset, kuten tietylle toiminnalle asetettu vaatimus vähimmäispääomasta tai osakkeenomistajien, tai liikkeenjohdon erityistä ammatillista pätevyyttä koskeva vaatimus;
d) muut kuin ammatillista pätevyyttä koskevat tai muissa yhteisön säädöksissä asetetut vaatimukset, jolla määrätyn palvelutoiminnan aloittaminen varataan tietyille palveluntarjoajille toiminnan erityisluonteen vuoksi;	d) muut kuin ammatillista pätevyyttä koskevat tai muissa yhteisön säädöksissä asetetut vaatimukset, jolla määrätyn palvelutoiminnan aloittaminen varataan tietyille palveluntarjoajille toiminnan erityisluonteen vuoksi;
e) kielto pitää useita toimipaikkoja saman jäsenvaltion alueella;	e) kielto pitää useita toimipaikkoja saman jäsenvaltion alueella;
f) työntekijöiden vähimmäismäärää koskeva vaatimus;	f) työntekijöiden vähimmäismäärää koskeva vaatimus;
g) pakolliset vähimmäis- tai enimmäishinnat, joita palveluntarjoajan on noudatettava;	g) pakolliset vähimmäis- tai enimmäishinnat, joita palveluntarjoajan on noudatettava;
h) tappiolla myyntiä ja alennusmyyntien järjestämistä koskevat kiellot ja velvoitteet;	h) tappiolla myyntiä ja alennusmyyntien järjestämistä koskevat kiellot ja velvoitteet;
i) palvelunvälittäjälle asetetut vaatimukset pitää saatavilla tiettyjä muiden palveluntarjoajien toimittamia erityispalveluja;	i) palvelunvälittäjälle asetetut vaatimukset pitää saatavilla tiettyjä muiden palveluntarjoajien toimittamia erityispalveluja;
j) palveluntarjoajalle asetettu velvoite toimittaa palvelunsa ohella muita erityispalveluja.	j) palveluntarjoajalle asetettu velvoite toimittaa palvelunsa ohella muita erityispalveluja.
3. Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävät seuraavat ehdot:	2. Jos jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä on 1 kohdan a–j alakohdan mukaisia vaatimuksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne ovat syrjimättömiä ja objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin ja että muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa tavoiteltua päämäärää.
a) syrjimättömyys: vaatimukset eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä kansalaisuuden tai yhteisön kotipaikan suhteen;
b) välttämättömyys: vaatimukset ovat objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin;
c) oikeasuhteisuus: vaatimukset ovat omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttamisen; ne eivät ylitä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi, eikä muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä voida saavuttaa samaa tulosta.
4. Jäljempänä 41 artiklassa säädetyssä keskinäisessä arviointikertomuksessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava:
a) vaatimukset, jotka ne aikovat pitää voimassa sekä syyt, joiden perusteella ne arvioivat vaatimusten olevan 3 kohdan ehtojen mukaisia, ja
b) vaatimukset, jotka on poistettu tai joita on lievennetty.
Perustelu
15 artiklassa luetelluilla vaatimuksilla rajoitetaan palvelujen tarjoamisen vapautta. Nämä rajoitukset ovat yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sallittuja, kun ne ovat syrjimättömiä ja objektiivisesti perusteltuja yleisen edun mukaisin pakottavin syin. Direktiiviehdotuksen 15 artikla ei muuta siinä suhteessa mitään. Se ei kuitenkaan käy komission ehdotuksen sanamuodosta selvästi ilmi ja olisi siten muotoiltava selkeämmin.
Tarkistus 24 15 artiklan 5 kohta
5. Tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen jäsenvaltiot eivät saa asettaa 2 kohdassa tarkoitetun tyyppisiä uusia vaatimuksia, elleivät ne ole 3 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisia ja johdu uusista olosuhteista.	Poistetaan.
Perustelu
Se, että uusien vaatimusten on oltava 15 artiklan vaatimusten mukaisia, on itsestään selvää. Vaatimus siitä, että ne johtuvat uusista olosuhteista, loukkaa jäsenvaltioiden lainsäädäntätoimivaltaa. Direktiivin tarkoituksesta tulee kaiken lisäksi äärimmäisen absurdi siinä tapauksessa, että jäsenvaltio haluaisi korvata jonkun vaatimuksen vähemmän rajoittavalla.
Tarkistus 25 15 artiklan 6 kohdan 1 alakohta
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle laissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevista uusista säännöksistä luonnosvaiheessa, jos niissä säädetään 5 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, sekä niihin liittyvistä perusteluista. Komissio saattaa mainitut säännökset muiden jäsenvaltioiden tietoon. Ilmoituksen tekeminen ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä kyseisiä säännöksiä.	6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle laissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevista uusista säännöksistä, jos ne sisältävät 1 kohdan mukaisia vaatimuksia. Ilmoituksen tekeminen ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä kyseisiä säännöksiä.
Perustelu
Säännöksellä haettu avoimuus saavutetaan myös tarkistetulla versiolla. Siihen liittyvää hallinnollista rasitetta vähennetään huomattavasti. Ilmoitusvelvollisuudella jo luonnosvaiheessa puututaan liioitellusti jäsenvaltioiden parlamentaariseen lainsäädäntäprosessiin.
Tarkistus 26 16 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajia koskevat yksinomaan yhteensovitettuun alaan liittyvät alkuperämaan kansalliset säännökset.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajia koskevat yksinomaan yhteensovitettuun alaan liittyvät alkuperämaan kansalliset säännökset, sanotun rajoittamatta vastaanottajavaltion rikosoikeudellisten sääntöjen noudattamista.
	Vastaanottajavaltion ei tarvitse soveltaa palveluntarjoajiin näiden alkuperämaiden rikosoikeudellisia sääntöjä.
Perustelu
Olisi säilytettävä rikosoikeuden alueperiaate eikä soveltaa vastaanottajavaltion alueella alkuperämaan rikosoikeudellisia sääntöjä. Ensimmäisen pilarin alaan kuuluvalla direktiivillä ei voida säätää lainvalintasääntöjä rikosoikeuden alalla. Eurooppa-neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymässä Haagin ohjelmassa määrätään lainvalintajärjestelyistä rikosoikeuden alalla mutta tässä yhteydessä olisi säädettävä mukautettu teksti Euroopan unionin toimivallan alalla.
Tarkistus 27 16 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista, ja erityisesti säännöksiä, joilla säännellään palveluntarjoajan käyttäytymistä, palvelun laatua tai sisältöä, mainontaa, sopimuksia ja palveluntarjoajan vastuuta.	Ensimmäisessä alakohdassa kansallisilla säännöksillä tarkoitetaan säännöksiä, jotka koskevat palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista.
Perustelu
On kyseenalaista, voidaanko lauseessa sanan 'erityisesti' piiriin sijoitettuja aloja todella laskea kuuluvaksi palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen. Selvemmäksi luettelo ei kohtaa missään tapauksessa tee. Mikäli lyhennetty sanamuoto aiheuttaa soveltamisongelmia, ne ratkaistaan seuraavissa artikloissa tai ne voidaan tarvittaessa selvittää täytäntöönpanovaiheessa.
Tarkistus 28 16 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Sen paremmin alkuperämaaperiaate kuin vastaanottajavaltioperiaatekaan eivät ole kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä. Jäsenvaltiot eivät tätä direktiiviä soveltaessaan saa tulkita niitä sellaisina.
Perustelu
Tällä direktiivillä ei voida antaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, sillä siltä puuttuu perussopimusten mukainen asianmukainen oikeusperusta siihen (ks. lausuntoluonnoksen lyhyiden perustelujen kohta 1 Oikeudelliset kysymykset).
Tarkistus 29 16 artiklan 3 kohdan b alakohta
b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön;	b) palveluntarjoajalle asetettu velvoite antaa ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille tai hankkia lupa näiltä viranomaisilta, mukaan luettuna velvoite tehdä merkintä kyseisen jäsenvaltion alueella voimassa olevaan rekisteriin tai liittyä ammattialajärjestöön. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää väliaikaisesta ja automaattisesta merkinnästä tai pro forma -liittymisestä rekisteriin tai ammattialajärjestöön, jotta kyseinen merkintä tai liittyminen ei hidasta tai monimutkaista palvelujen tarjontaa tai aiheuta lisäkustannuksia palveluntarjoajalle.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on tehdä käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta yhdenmukainen lähiviikkojen aikana hyväksyttävän ammattipätevyyksien tunnustamista koskevan direktiivin kanssa. Tekstissä säädetään tasapainosta alkuperämaaperiaatteen ja vastaanottajamaaperiaatteen välillä, mistä on jo laaja konsensus neuvoston ja parlamentin piirissä.
Tarkistus 30 16 a artikla (uusi)
	16 a artikla
	Ennakkoilmoitus palveluntarjoajan siirtyessä toiseen jäsenvaltioon
	1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kun palveluntarjoaja siirtyy ensimmäistä kertaa toiseen jäsenvaltioon tuottaakseen siellä palveluja, alkuperäjäsenvaltio tekee tästä etukäteen vastaanottajajäsenvaltiolle kirjallisen ilmoituksen, joka sisältää tiedot vakuutussuojasta tai vastaavista yksilöllisistä tai kollektiivisista ammatillista vastuuta koskevista suojista. Tämä ilmoitus uusitaan vuosittain, jos palveluntarjoaja aikoo tuottaa palveluja vastaanottajajäsenvaltiossa kyseisen vuoden aikana väliaikaisesti tai satunnaisesti. Palveluntarjoaja voi tehdä ilmoituksen missä tahansa muodossa.
	2. Kun kyseessä on ensimmäinen kerta, kun palvelua tarjotaan, tai asiakirjoilla vahvistetun tilanteen objektiivinen muutos, jäsenvaltiot voivat lisäksi pyytää, että ilmoitukseen liitetään seuraavat asiakirjat:
	a) todistus palveluntarjoajan kansalaisuudesta,
	b) todistus siitä, että palveluntarjoajalla on kyseisen toiminnan harjoittamista varten laillinen toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa,
	c) todistus ammattitutkinnosta ja
	d) missä tahansa muodossa oleva todistus siitä, että palveluntarjoaja on harjoittanut kyseistä toimintaa vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana.
	3. Kun palveluja tarjotaan ensimmäistä kertaa, vastaanottajavaltio voi tätä tarkastaa, onko palveluntarjoajalla vaadittava pätevyys. Tämä tarkastaminen on mahdollista vain, jos sen tarkoituksena on palveluntarjoajan asiantuntemuksen puutteen vastaanottajan terveydelle tai turvallisuudelle aiheuttamien vakavien haittojen välttäminen, ja siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tätä tarkoitusta varten.
	Kuukauden kuluttua ilmoituksen ja siihen liittyvien asiakirjojen vastaanottamisesta toimivaltainen viranomainen antaa palveluntarjoajalle tiedon päätöksestään olla tarkistamatta palveluntarjoajan pätevyyttä tai tarkastuksen tuloksista. Jos tämä jonkun ongelman vuoksi myöhästyy, toimivaltainen viranomainen ilmoittaa palveluntarjoajalle kuukauden kuluessa, myöhästymisen syyn ja päätöksen tekemistä koskevan aikataulun, kuitenkin niin että lopullinen päätös tehdään kahden kuukauden kuluessa kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta.
	Jos palveluntarjoajan pätevyydessä ja vastaanottajajäsenvaltion vaatimassa pätevyydessä on olennaisia eroavaisuuksia, vastaanottajajäsenvaltion on, siinä määrin kuin tällainen eroavaisuus voi haitata yleistä turvallisuutta tai kansanterveyttä, tarjottava palveluntarjoajalle mahdollisuus osoittaa hankkineensa puuttuneen pätevyyden, erityisesti soveltumiskokeen kautta. Palveluntarjonnan on kuitenkin voitava alkaa kuukauden kuluessa edellisen alakohdan mukaisen päätöksen tekemisestä.
	Jos toimivaltainen viranomainen ei ryhdy mihinkään toimiin edellisissä alakohdissa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, palvelujen tarjonta voidaan aloittaa.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on tehdä käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta yhdenmukainen lähiviikkojen aikana hyväksyttävän ammattipätevyyksien tunnustamista koskevan direktiivin kanssa. Tekstissä säädetään tasapainosta alkuperämaaperiaatteen ja vastaanottajamaaperiaatteen välillä, mistä on jo laaja konsensus neuvoston ja parlamentin piirissä.
Tarkistus 31 17 artiklan 7 alakohta
7) neuvoston direktiivin 77/249/ETY soveltamisalaan kuuluviin aihealueisiin;	7) oikeudellisiin palveluihin, sellaisina kuin ne määritellään kunkin vastaanottajavaltion kansallisessa lainsäädännössä;
Perustelu
Komission ehdotuksen mukaan lakimiehet, jotka eivät ole asianajajia ja joita ei näin ollen koske direktiivi 77/249/ETY, voisivat työskennellä asianajotehtävissä alueilla, joilla kyseinen toiminta kuuluu asianajajille. Tämä johtaa tunnustettujen oikeusasianajajien aseman heikkenemiseen.
Tarkistus 32 17 artiklan 20 kohta
20) sopimuspuolten vapauteen valita sopimukseensa sovellettava lainsäädäntö;	20) kaikkiin kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiin ja erityisesti sopimusvelvoitteisten ja sopimuksenulkoisten velkasuhteiden käsittelyyn, sopimuksen muoto mukaan lukien;
Perustelu
Ks. johdanto-osan 13 kappaleeseen ja 16 artiklan 1 kohtaan tehtyjen tarkistusten perustelut.
Tarkistus 33 17 artiklan 23 kohta
23) palveluntarjoajan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen, kun on kyse jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja siirtyy, palveluntarjoajan toiminnan yhteydessä henkilölle sattuneesta tapaturmasta.	Poistetaan.
Perustelu
Ks. johdanto-osan 13 kappaleeseen ja 16 artiklan 1 kohtaan tehtyjen tarkistusten perustelut.
Tarkistus 34 18 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoimintaan, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina;	Poistetaan.
Perustelu
Koska uhkapelit on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetettu siirtymäajan poikkeus on poistettava.
Tarkistus 35 18 artiklan 1 kohdan c alakohta
c) saatavien oikeudellisen perintätoiminnan aloittaminen.	Poistetaan.
Perustelu
Tämä tarkistus on seurausta tarkistuksesta 17 artiklan 7 kohtaan.
Tarkistus 36 21 artikla
21 artikla	Poistetaan.
Syrjimättömyys
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajalle ei aseteta syrjiviä vaatimuksia, jotka perustuvat tämän kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun käytön yleiset edellytykset, jotka palveluntarjoaja saattaa yleiseen tietoon, eivät sisällä vastaanottajan kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia syrjiviä ehtoja, sanotun kuitenkaan estämättä mahdollisuutta vahvistaa objektiivisin perustein suoraan perusteltavissa olevia erilaisia käytön edellytyksiä.
Perustelu
Yhteisön lainsäädäntö, mm. syrjinnän vastaiset direktiivit tai vilpillistä kilpailua koskevat direktiivit, kattaa jo riittävästi kysymyksen vastaanottajan syrjimisestä palveluntarjoajan taholta. Ei siis tarvita vielä yhtä kattavaa ja näin ollen epäasianmukaista säädöstä. Siinä puututaan suhteettoman paljon sopimusosapuolten yksityiseen päätösvaltaan eikä sillä ole sitä paitsi mitään välitöntä vaikutusta palvelujen sisämarkkinoiden toteutumiseen.
Tarkistus 37 22 artikla
22 artikla	Poistetaan.
Vastaanottajien neuvonta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottajat voivat saada asuinjäsenvaltiossaan seuraavat tiedot:
a) tiedot muissa jäsenvaltioissa sovellettavista vaatimuksista, jotka koskevat palvelutoimintojen käyttömahdollisuuksia ja harjoittamista, ja erityisesti kuluttajansuojaa koskevat tiedot;
b) tiedot käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä palveluntarjoajan ja vastaanottajan välisissä riitatapauksissa;
c) niiden järjestöjen ja organisaatioiden sekä Euroguichet-neuvontapisteiden ja tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskusten yhteystiedot, joilta palveluntarjoajat ja vastaanottajat voivat saada käytännön tukea.
2. Jäsenvaltiot voivat antaa 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät keskitetyille asiointipisteille tai muille elimille, kuten Euroguichet-neuvontapisteille, tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkon) tiedotuskeskuksille, kuluttajajärjestöille tai euroneuvontakeskuksille.
Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään 45 artiklassa säädettynä ajankohtana komissiolle tiedoksi nimettyjen elinten nimet ja yhteystiedot. Komissio toimittaa ne kaikille jäsenvaltioille.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi elin, jolta vastaanottaja on pyytänyt tietoja, ottaa yhteyttä asianomaiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion on annettava pyydetyt tiedot viipymättä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset elimet avustavat vastavuoroisesti toisiaan ja toimivat mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä.
4. Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden avulla täsmennetään eri jäsenvaltioiden elinten välisen tiedonvaihdon tekniset yksityiskohdat ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuus.
Perustelu
Säännös on epäkäytännöllinen ja sitä on mahdotonta soveltaa. Se vaatii liikaa sekä kansallisilta viranomaisilta että komissiolta. Hallintokoneistoa olisi paisutettava tarpeettomasti, ilman että siitä olisi vastaanottajalle todellista hyötyä. Käytännössä ei ole vaikuttanut siltä, että vastaanottajalta puuttuisi tietoa.
Tarkistus 38 23 artiklan 3 kohdan 1 a alakohta (uusi)
	Korvauksen enimmäismäärä määritetään tosiasiallisten hoitokustannusten mukaan.
Perustelu
Ensinnäkin korvattava olisi vain summa, joka korvataan samasta palvelusta jäsenvaltiossa, jossa henkilö on vakuutettu, ja toiseksi on varmistettava, että korvaus ei ylitä todellisia kustannuksia.
Tarkistus 39 23 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Näillä säännöksillä ei rajoiteta millään tavoin jäsenvaltioiden oikeutta säännellä itse terveydenhoitojärjestelmiään ja terveydenhoitopalvelujaan.
Perustelu
Tämä tarkistus selventää asiaa.
Tarkistus 40 24 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Kohdejäsenvaltio voi asettaa palveluntarjoajalle 1 kohdan 2 alakohdan a–d alakohdan mukaisia velvoitteita, kun on perusteltu syy olettaa, että palveluntarjoaja ei noudata direktiivistä 96/71/EY aiheutuvia velvoitteita.
Perustelu
Tämä tarkistus selventää asiaa.
Tarkistus 41 26 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan saataville seuraavat tiedot:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan saataville seuraavat tiedot:
a) palveluntarjoajan nimi, toimipaikan osoite ja yhteystiedot, joiden avulla on mahdollista saada nopeasti suora yhteys palveluntarjoajaan tarvittaessa sähköisesti;	a) palveluntarjoajan nimi, toimipaikan osoite ja yhteystiedot, joiden avulla on mahdollista saada nopeasti suora yhteys palveluntarjoajaan tarvittaessa sähköisesti;
b) jos palveluntarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, tämän rekisterin nimi ja rekisterinumero tai vastaavat rekisterin tunnistetiedot;	b) jos palveluntarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, tämän rekisterin nimi ja rekisterinumero tai vastaavat rekisterin tunnistetiedot;
c) jos toiminta on luvanvaraista, toimivaltaisen viranomaisen tai keskitetyn asiointipisteen yhteystiedot;
d) jos palveluntarjoaja harjoittaa alv-verotuksen piiriin luettavaa toimintaa, direktiivin 77/388/ETY 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tunnistenumero;	c) jos palveluntarjoaja harjoittaa alv-verotuksen piiriin luettavaa toimintaa, direktiivin 77/388/ETY 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tunnistenumero;
e) säänneltyjen ammattien osalta ammattialajärjestö tai vastaava elin, jonka rekisteriin palveluntarjoaja on merkitty, ja ammattinimike ja jäsenvaltio, jossa nimike on annettu;
f) palveluntarjoajan käyttämät yleiset ehdot ja yleiset lausekkeet;	d) palveluntarjoajan käyttämät yleiset ehdot ja yleiset lausekkeet;
g) sovellettavaa lainsäädäntöä ja/tai toimivaltaista tuomioistuinta koskevat sopimuslausekkeet;	e) sovellettavaa lainsäädäntöä ja/tai toimivaltaista tuomioistuinta koskevat sopimuslausekkeet;
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta palveluntarjoajan valinnan mukaan yksi seuraavista toimista toteutetaan:
a) palveluntarjoaja toimittaa tiedot oma-aloitteisesti;
b) tiedot ovat helposti vastaanottajien saatavilla paikassa, jossa palvelua tarjotaan tai jossa sopimus tehdään;
c) vastaanottaja voi helposti saada tiedot sähköisessä muodossa palveluntarjoajan antamasta osoitteesta;
d) tiedot ovat kaikissa palveluntarjoajan asiakirjoissa, jotka annetaan vastaanottajalle ja joissa tarjottavat palvelut esitellään yksityiskohtaisesti.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajan pyynnöstä seuraavat lisätiedot:
a) palvelun keskeiset ominaispiirteet;
b) palvelun hinta, tai jos täsmällistä hintaa ei ilmoiteta, hinnan laskentatapa, jonka avulla vastaanottaja voi tarkistaa hinnan, tai riittävän yksityiskohtainen hinta-arvio;
c) palveluntarjoajan asema ja oikeudellinen muoto;
d) säänneltyjen ammattien osalta viittaus alkuperäjäsenvaltiossa sovellettaviin ammatillisiin sääntöihin ja keinoon tutustua kyseisiin sääntöihin.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä luvussa tarkoitetut tiedot, joita palveluntarjoajan on annettava, saatetaan saataville tai ilmoitetaan selkeästi ja yksiselitteisesti ja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen palvelun tarjoamista, jos kirjallista sopimusta ei ole.
5. Tässä luvussa tarkoitetut tietoja koskevat velvoitteet täydentävät yhteisön oikeuden mukaisia aiempia vaatimuksia, eivätkä ne estä jäsenvaltioita antamasta säännöksiä lisävelvoitteista, joita sovelletaan palveluntarjoajiin, joilla on toimipaikka asianomaisten jäsenvaltioiden alueella.
6. Komissio voi 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täsmentää tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen sisällön tiettyjen toimintojen erityisluonteen edellyttämällä tavalla sekä täsmentää 2 kohdan säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Perustelu
Poistoilla edistetään palvelualan sääntelyn vähentämistä, johon direktiivillä pyritään.
Tarkistus 42 28 artikla
28 artikla	Poistetaan.
Kaupan jälkeiset takuut
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat antavat vastaanottajalle pyynnöstä tiedot kaupan jälkeisestä takuusta, sen sisällöstä sekä sen täytäntöön panemiseksi vaadittavista tekijöistä ja erityisesti sen kestosta ja alueellisesta kattavuudesta.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kaikissa palveluntarjoajan asiakirjoissa, joissa tarjottavat palvelut esitetään yksityiskohtaisesti.
3. Edellä 1 ja 2 kohta ei vaikuta yhteisön muiden säädösten mukaisten kaupan jälkeisiä takuita koskevien järjestelmien soveltamiseen.
Perustelu
Jo komission ehdotuksessa jätetään kuluttajasopimukset ja siten myös niihin sovellettava takuulainsäädäntö alkuperämaaperiaatteen ulkopuolelle. Kuluttajilla ei siis näin ollen ole erityistä tarvetta tätä koskevaan tietoon.
Tarkistus 43 30 artiklan 4 kohta
4. Jäljempänä olevan 41 artiklan nojalla annettavissa kertomuksissa jäsenvaltioiden on ilmoitettava palveluntarjoajat, joita 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset koskevat, kyseisten vaatimusten sisältö sekä syyt, joiden vuoksi vaatimuksia pidetään perusteltuina.	Poistetaan.
Perustelu
Tällainen arviointikertomus olisi jäsenvaltioille vain valtava hallinnollinen rasite, ilman että siitä olisi vastaavaa hyötyä. On epärealistista olettaa, että kaikki 25 jäsenvaltiota arvioivat kaikki 25 kertomusta. Lisäksi 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen perusteluvaatimus pitää suuren osan kansallisesta lainsäädännästä komission holhouksessa. Tämä ei ole hyväksyttävää toissijaisuusperiaatteen ja toimivaltajaon näkökulmasta.
Tarkistus 44 33 artiklan 3 kohta
3. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanossa on noudatettava asianomaisissa jäsenvaltioissa tuomituille tai henkilöille, joille on määrätty seuraamuksia, taattuja oikeuksia etenkin henkilötietojen suojan osalta.	3. Edellä 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa on noudatettava asianomaisissa jäsenvaltioissa tuomituille tai henkilöille, joille on määrätty seuraamuksia, taattuja oikeuksia etenkin henkilötietojen suojan osalta.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 45 34 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajan toimia koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajan toimia koskevia valvonta- ja tutkimusvaltuuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, harjoitetaan myös siinä tapauksessa, että palvelu tuotetaan toisessa jäsenvaltiossa, mikäli toimet liittyvät yhteensovitettuun alaan.
Perustelu
Ks. johdanto-osan 38 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu.
Tarkistus 46 35 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on 16 artiklaa noudattaen annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.	1. Jäsenvaltioiden on annettava vastavuoroista apua ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaan yhteistyön takaamiseksi palveluntarjoajien ja tarjottavien palvelujen valvonnassa.
Perustelu
Selvennys.
Tarkistus 47 37 artiklan 6 kohta
6. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltio, joka aikoo toteuttaa toimenpiteen, voi poiketa 3 ja 4 kohdan soveltamisesta. Tällöin toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle, ja samalla on annettava perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää tapausta kiireellisenä.	6. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltio, joka aikoo toteuttaa toimenpiteen, voi poiketa 2–4 kohdan soveltamisesta. Tällöin toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja alkuperäjäsenvaltiolle, ja samalla on annettava perusteet, joiden vuoksi jäsenvaltio pitää tapausta kiireellisenä.
Perustelu
Velvollisuus pyytää edeltä alkuperäjäsenvaltion lupaa on ristiriidassa toimenpiteen kiireellisyyden kanssa; siksi tämänkin kohdan vaatimuksista olisi voitava poiketa samoin kuin 3 ja 4 kohdan vaatimuksista.
Tarkistus 48 38 artikla
Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän luvun täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on 35 ja 37 artiklassa säädettyjen määräaikojen täsmentäminen sekä yhteyspisteiden välisen sähköisen tiedonvaihdon yksityiskohtaisten sääntöjen ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien säännösten vahvistaminen.	Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän luvun täytäntöön panemiseksi tarvittavat soveltamista koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on 35 ja 37 artiklassa säädettyjen määräaikojen täsmentäminen sekä jäsenvaltioiden välisen sähköisen tiedonvaihdon yksityiskohtaisten sääntöjen ja erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien säännösten vahvistaminen.
Perustelu
Olisi käytettävä 35 ja 37 artiklaa vastaavaa yhtenäistä terminologiaa.
Tarkistus 49 39 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) säänneltyjen ammattien ammattietiikkaa koskevat säännöt, joiden tavoitteena on taata kunkin ammatin erityispiirteet huomioon ottaen erityisesti riippumattomuus, puolueettomuus ja ammatillinen salassapitovelvollisuus;	b) säänneltyjen ammattien ammattietiikkaa koskevat säännöt, joiden tavoitteena on taata kunkin ammatin erityispiirteet huomioon ottaen erityisesti riippumattomuus, puolueettomuus ja ammatillinen salassapitovelvollisuus; tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden laissa säädettyihin sitoviin ammattialasääntöihin;
Perustelu
Ks. johdanto-osan 67 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu.
Tarkistus 50 39 artiklan 2 kohta
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut käytännesäännöt ovat saatavilla sähköisesti ja että ne toimitetaan komissiolle.	Poistetaan.
Perustelu
Koska palveludirektiivissä on kyse puitedirektiivistä, olisi myös käytännesääntöjä koskevissa säännöksissä annettava vain yleiset periaatteet eikä pitkälle meneviä yksityiskohtaisia sääntöjä. Tämä kuormittaisi liikaa palveludirektiiviä.
Tarkistus 51 39 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palveluntarjoajat ilmoittavat vastaanottajan pyynnöstä tai kaikissa asiakirjoissa, joissa tarjottavat palvelut esitetään yksityiskohtaisesti, mahdolliset kyseistä palveluntarjoajaa koskevat käytännesäännöt sekä osoitteen, jossa nämä säännöt ovat sähköisesti nähtävissä, ja kielet, joilla säännöt ovat saatavilla.	Poistetaan.
Perustelu
Lisäksi tietovelvoitteet ovat ylimääräinen hallinnollinen taakka palveluntarjoajalle. Kaikkia kyseisiä palveluita ei kuitenkaan tarvitse säännellä näin.
Tarkistus 52 40 artiklan 1 kohdan b alakohta
b) rahapelitoiminta, jossa asetetaan rahallista arvoa omaavia panoksia sattumaan perustuvissa peleissä, arpajais- ja vedonlyöntitoiminta mukaan luettuina, komission kertomuksen ja sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta;	Poistetaan.
Perustelu
Kun otetaan huomioon arpajaistoiminnan kansallinen ja kulttuurinen luonne, sääntely kuuluu tällä alalla jäsenvaltioille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Tarkistus 53 41 artikla
41 artikla	Poistetaan.
Keskinäinen arviointi
1. Viimeistään [päivänä, jona direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus seuraavissa kohdissa säädetyistä tiedoista:
a) lupajärjestelmää koskeva 9 artiklan 2 kohta;
b) arvioitavia vaatimuksia koskeva 15 artiklan 4 kohta;
c) monialatoimintaa koskeva 30 artiklan 4 kohta.
2. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset jäsenvaltioille, joiden on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kutakin kertomusta koskevat huomautuksensa. Komissio kuulee samassa määräajassa sidosryhmiä kyseisistä kertomuksista.
3. Komissio antaa kertomukset ja jäsenvaltioiden huomautukset 42 artiklan 1 kohdan mukaisen komitean käsiteltäväksi, ja komitea voi esittää huomautuksia.
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 yhteenvetokertomuksen ja tarvittaessa siihen liittyviä täydentäviä ehdotuksia.
Perustelu
Tällainen arviointikertomus olisi jäsenvaltioille vain valtava hallinnollinen rasite, ilman että siitä olisi vastaavaa hyötyä. On epärealistista olettaa, että kaikki 25 jäsenvaltiota arvioivat kaikki 25 kertomusta. Lisäksi 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen perusteluvaatimus pitää suuren osan kansallisesta lainsäädännästä komission holhouksessa. Tämä ei ole hyväksyttävää toissijaisuusperiaatteen ja toimivaltajaon näkökulmasta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Tehostettu yhteistyö	ei
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 16.12.2004
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Kurt Lechner 7.10.2004
Valiokuntakäsittely	30.11.2004	7.3.2005		30.3.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	21.6.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		14 9 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Berger, Bert Doorn, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Piia-Noora Kauppi, Kurt Lechner, Klaus-Heiner Lehne, Katalin Lévai, Alain Lipietz, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Hans-Peter Mayer, Viktória Mohácsi, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Rainer Wieland, Nicola Zingaretti, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Paul Gauzès, Arlene McCarthy, Toine Manders, József Szájer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan LAUSUNTO (4.5.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Raül Romeva i Rueda

LYHYET PERUSTELUT

Palveluista sisämarkkinoilla tehdyn ehdotuksen direktiiviksi hyväksymisestä aiheutuvia työllisyysvaikutuksia on liioiteltu. On olemassa vaara, että direktiivillä on kielteisiä vaikutuksia naisten työllisyyteen, erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla (terveydenhuolto ja muut sosiaalialat).

Komission tekemä vaikutusten arviointi on melko epämääräinen. Vaikka komissio toteaa, että on erittäin vaikeaa esittää luotettavaa arviota esteiden vaikutuksista EU:n talouden palveluihin, se mainitsee kuitenkin miljoonat uudet työpaikat. Vieläkään ei ole saatavilla kattavaa analyysiä työpaikkojen luomisen ja työpaikkojen laadun parantamisen problematiikasta EU:ssa. Sosiaalisen ulottuvuuden ja sosiaalisten vaikutusten ja työllisyysvaikutusten arviointi on yhä tekemättä. Tutkimukset osoittavat, että aikaisemmin tehtyjen vapauttamisten seurauksena on ollut olemassa olevien työpaikkojen häviäminen ja sosiaalisen koheesion heikentyminen.

Tarvitaan yksityiskohtaisempi analyysi, josta selviää esteistä todennäköisesti kärsivät palvelualat ja vastaavasti alat, joilla työllisyys lisääntyy niiden poistamisen seurauksena.

Terveyspalvelut ovat jo nykyisellään onnistuneet synnyttämään työpaikkoja ja useissa tapauksissa ammattitaitoa vaativia hyvin palkattuja työpaikkoja.

Työllisyyden pääosaston syyskuussa 2004 julkaisemassa työllisyyttä Euroopassa vuonna 2004 käsittelevässä kertomuksessa verrataan Yhdysvaltojen ja Euroopan työllisyysrakenteita ja siinä todetaan, että terveys- ja sosiaalialan palvelut ovat ala, jolla vuosina 1998–2003 työllisyyskasvu oli suurempaa suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita kuin Yhdysvalloissa. Kertomuksessa todetaan seuraavaa:

Keskeinen keino jatkaa Euroopan talouksien rakenneuudistuksia ja lisätä palvelualan työllisyyttä on luoda työpaikkoja suhteellisen hyvin palkatuilla, paljon tuottavilla aloilla, kuten liike-elämän palvelut, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Tätä varten on lisättävä palveluiden loppukysyntää. Kysyntä kasvaa naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuuden kasvun ja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen tehtävien aikaisempaa suurempien ja tehokkaampien investointien myötä, jakamalla tästä aiheutuvat kulut ja velvollisuudet julkisten viranomaisten, yritysten ja kansalaisten kesken sekä tukemalla opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluja julkisista varoista.

Näin ollen on hyvin kyseenalaista, tuoko direktiivi minkäänlaisia etuja terveyspalveluille.

Terveyspalvelujen alalla aikaansaatua menestystä voitaisiin jatkaa investoimalla koulutukseen ja lisäämällä julkisista varoista myönnettävää tukea sen asemasta, että lisättäisiin kilpailua.

Naisiin voi myös kohdistua kielteisiä vaikutuksia julkisten palvelujen, kuten terveys- ja sosiaalipalvelujen, käyttäjinä erityisesti tilanteissa, joissa jäsenvaltiot täyttävät jo palvelujen laadun ja määrän takaavat edellytykset.

Direktiivi tähtää terveys- ja sosiaalipalvelujen vapauttamiseen. Tämä johtaa sosiaaliturvan ja terveydenhuollon heikkenemiseen ja yksityisten vakuutusten yleistymiseen.

EU:n haasteet terveyden- ja vanhustenhuollon alalla ovat liian tärkeitä jätettäviksi markkinoiden armoille. Julkisten viranomaisten on kyettävä valvomaan yleishyödyllisiä palveluja ja säätämään niitä edistäviä lakeja.

Direktiivin mahdolliset kielteiset vaikutukset naisten työllisyysolosuhteisiin tulotason osalta merkitsisivät huonompaa vakuutusturvaa yksityisten vakuutusten tapauksessa ja kuilun syvenemistä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen vapauttaminen olisi askel taaksepäin erityisesti sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien osalta.

Alkuperämaaperiaate tulee vaikuttamaan kielteisesti naisiin palvelualojen työntekijöinä, sekä naisiin kuluttajina julkisten ja muiden palvelujen käyttäjinä.

Alkuperämaaperiaatteen soveltaminen rajatylittäviin palveluntarjoajiin voi synnyttää väärinkäyttöä ja manipulaatiota. Tämän periaatteen soveltaminen alueilla, joita ei ole harmonisoitu, saisi aikaan tilanteen, jossa useita eri kansallisia järjestelmiä olisi voimassa samaan aikaan samassa maassa ja rinnakkain olisi mahdollisesti 25 kansallista lainsäädäntöä. Tämä kannustaisi palveluntarjoajia asettautumaan niihin jäsenvaltioihin, joissa on alhaisin veroaste ja heikoimmat työntekijöiden oikeudet. Vastaavasti korkeiden standardien mailla olisi kiusaus heikentää työntekijöiden oikeuksia, jotta ne säilyisivät kilpailukykyisinä.

Tämä saattaisi luoda tilanteen, jossa kuluttajat eivät tiedä, mitä sääntöjä sovelletaan kulloiseenkin palveluun tai palveluntarjoajaan ja mitä tehdä konfliktitilanteessa. Näin ollen kuluttajilla ei olisi mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja.

Tilapäistyövoimaa välittävät toimistot ovat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia "palveluita". Monissa maissa suurin osa näiden toimistojen työntekijöistä on naisia. Direktiivin 17 artiklan sisältämät kansalaisten tilapäiseen lähettämiseen sovellettavat poikkeukset eivät ole riittäviä turvaamaan kansallisia sääntöjä ja määräyksiä tilapäistyövoiman tapauksessa. Tilapäistä lähettämistä koskevan direktiivin kattamissa tapauksissa direktiivin 24 ja 25 artiklan sisältämät ehdotukset saisivat aikaan sen, että jäsenvaltioiden olisi mahdotonta valvoa ja panna täytäntöön määräyksiään.

Vastavuoroisen luottamuksen ja tunnustamisen nimissä tilapäisen lähettämisen kohdejäsenvaltio on vastuussa oman lainsäädäntönsä noudattamisesta, mutta 24 artiklassa luetellut erityissäännökset vaikeuttavat sitä selvästi.

Tilapäistyövoimatoimistojen ei tulisi kuulua ehdotuksen direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla soveltamisalaan. Direktiivin ei tulisi myöskään käsitellä seurantaan ja täytäntöönpanon valvontaan liittyviä erityiskysymyksiä, sillä ne ovat jatkossakin välttämättömiä alalla, joka on erittäin altis väärinkäytöksille ja petoksille.

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.	(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. On huomattava, että palvelusektori on merkittävä naisten työllistäjä ja että naiset näin ollen hyötyvät suuresti palvelujen sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen myötä tarjoutuvista uusista mahdollisuuksista. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.
Perustelu
Euroopan työmarkkinoilla olevista naisista suuri osa työskentelee palvelusektorilla, minkä vuoksi on välttämätöntä huolehtia EU:n palvelumarkkinoiden kilpailukyvystä. Tällä hetkellä monenlaiset sisämarkkinoiden esteet ehkäisevät palveluntarjoajia harjoittamasta liiketoimintaansa kansallisten rajojen yli. Tämä sekä heikentää kilpailukykyä Euroopassa ja sen ulkopuolella että vähentää mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja Euroopassa, erityisesti naisille.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
	(7 a) Direktiivissä olisi otettava tarkasti huomioon sukupuolinäkökulman huomioimisen periaate ja tästä direktiivistä mahdollisesti aiheutuvat kielteiset vaikutukset naisten työllisyyteen ja naisiin yleensä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että monet naiset työskentelevät matalapalkkaisissa palveluammateissa ja epävakaissa työsuhteissa. Sen vuoksi olisi keskityttävä erityisesti siihen, ettei näiden naisten palkkataso, sosiaaliturva ja työsuhdeturva heikenny tämän direktiivin seurauksena.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 16.9.2004
Tehostettu yhteistyö	Ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Raül Romeva i Rueda 25.1.2005
Valiokuntakäsittely	31.3.2005	26.4.2005
Tarkistukset hyväksytty (pvä)	26.4.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:		18 0 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Emine Bozkurt, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Lissy Gröner, Anneli Jäätteenmäki, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Christa Prets, Marie-Line Reynaud, Teresa Riera Madurell, Raül Romeva i Rueda, Amalia Sartori, Eva-Britt Svensson, Britta Thomsen, Anne Van Lancker, Corien Wortmann-Kool, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zuzana Roithová, Marta Vincenzi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Małgorzata Handzlik, Erna Hennicot-Schoepges

[1] EYVL / EUVL ... / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.7.2005)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalleehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
(COM(2004)0002 – C6‑0069/2004 – 2004/0001(COD))

Valmistelija: Marcin Libicki

LYHYET PERUSTELUT

Sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin tärkeimmistä perusajatuksista. Niiden toiminta on riippuvainen tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta. Palvelujen vapaa liikkuvuus on edelleen muita vähemmän kehittynyttä, vaikka sillä on todellista merkitystä EU:n taloudelle: palvelusektori on johtavassa asemassa, sillä se tuottaa 70 prosenttia BKT:sta ja työpaikoista, ja sillä on keskeinen merkitys EU:n taloudessa.

Edelleenkään sisämarkkinoista ei voida hyötyä täysipainoisesti palvelutoiminnan kehittämistä rajoittavien esteiden vuoksi, millä on kielteinen vaikutus EU:n talouden kehittymiseen. EU:n toimielimet ja elimet vetoomusvaliokunta mukaan lukien ovat toistuvasti saaneet tietoja ongelmista, joita yrittäjät ovat kohdanneet suunnitellessaan palvelujen tarjoamista jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin omassa alkuperämaassaan. Vetoomusvaliokunta toi esiin yrityksiin ja erityisesti uusista jäsenvaltioista peräisin oleviin yrityksiin kohdistuvan syrjinnän komission jäsenelle Charlie McCreevylle osoitetussa … päivätyssä kirjeessään.

Tavoitteena komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla on panna täysimääräisesti täytäntöön EY:n perustamissopimuksessa määrätyt perusvapaudet, sijoittautumisvapaus ja vapaus tarjota palveluja, jotta EU:n talouden kehitys vauhdittuisi ja voitaisiin luoda uusia työpaikkoja. On myös todettava, että sisämarkkinat eivät nykyisessä muodossaan vastaa niillä toimivien tahojen odotuksiin eikä niillä etenkään hyödynnetä täysipainoisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia.

Tämän huomioon ottaen valmistelija pitää ehdotusta direktiiviksi myönteisenä ja erittäin tärkeänä perustamissopimuksen täytäntöönpanon kannalta, sillä siihen ei päästä pelkästään sitovan yhteisön säännöstön perusteella. Erityisesti unionin laajentuminen ja kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen huomioon ottaen sellaisten yritysten tiellä, jotka suunnittelevat palvelujen tarjoamista jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin omassa alkuperämaassaan, on selvästi esteitä. Näyttää siltä, että palvelujen vapauttaminen ja näiden esteiden poistaminen ovat perusedellytyksenä Lissabonin strategian täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Valmistelija tukee myös suunnitelmaa hallintomenettelyjen yksinkertaistamisesta etenkin niin, että perustetaan keskitettyjä asiointipisteitä ja mahdollistetaan kyseisten menettelyiden hoitaminen sähköisesti. Lisäksi valmistelija tukee palvelutoimintaan sovellettavien lupajärjestelmien yleistä kieltämistä ja mahdollisuutta poiketa niistä, jos erityiset perusteet täyttyvät. Valmistelija tukee myös luettelon laatimista kielletyistä rajoituksista sekä rajoituksista, joita jäsenvaltiot voivat arvioida palvelutoimintojen yhteydessä.

Komission ehdotuksen yhtenä perustana on alkuperämaaperiaate, jonka mukaan palveluntarjoajaan sovelletaan sen sijoittautumismaan lainsäädäntöä.

Valmistelija tukee täysin tätä periaatetta, mutta tähdentää samalla, että Eurooppaa rakennettaessa ja sen taloudellisia mahdollisuuksia hyödynnettäessä ei tule karttaa todellista kilpailua, jonka kulmakivi on juuri alkuperämaaperiaate. Periaatteen ansiosta voidaan välttää monia sijoittautumisvapauteen ja palvelujen toimittamiseen liittyviä rajoituksia, joita ovat esimerkiksi määrälliset ja alueelliset rajoitukset, kansallisuuteen ja asuinpaikkaan liittyvät vaatimukset, yhtä toimipaikkaa koskevat vaatimukset, syrjivät lupa- ja rekisteröintimenettelyt, useiden toimien toteuttamista koskevat rajoitukset, työntekijöiden vähimmäismäärää koskevat vaatimukset ja syrjivät kelpoisuusvaatimukset.

Valmistelija varoittaa sosiaalisen alasajon käsitteen väärinkäytöstä, jonka tarkoituksena on rajoittaa palvelumarkkinoiden vapauttamista. Erityisesti tulisi painottaa ehdotetun direktiivin myönteisiä vaikutuksia ei ainoastaan palveluntarjoajille, vaan myös työntekijöille ja kuluttajille, jotka voivat hyötyä entistä enemmän vapaista markkinoista.

Vetoomusvaliokunta on vastaanottanut joitakin vetoomuksia, joiden esittäjät ovat tuoneet esiin palveludirektiivin perusteella toteutettavasta palvelumarkkinoiden vapauttamisesta aiheutuvia mahdollisia vaaroja.[1] Vetoomusten esittäjät ovat ilmaisseet pelkonsa mahdollisesta standardien alentamisesta, yritysten siirtämisestä muihin maihin sekä palvelujen laatuun ja kuluttajansuojaan kohdistuvista uhista.

Tämän vuoksi on myös todettava, että yrityksille myönteisen ympäristön luomiseksi on otettava huomioon myös kuluttajien ja työntekijöiden edut. On myös korostettava, että avoimissa kilpailuolosuhteissa kuluttajat voivat itse valita palvelustandardit, ja tämä säätelee automaattisesti standarditasoa.

Valmistelija vastustaa sellaisten direktiivin sisältämien säännösten poistamista, joissa tuodaan esiin huoli työntekijöiden ja kuluttajien suojelusta, esimerkkinä järjestelmä, jolla tuetaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen toimijan palvelujen käyttäjiä, tai tehtävien jakaminen niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka osallistuvat työntekijöiden tilapäiseen lähettämiseen palvelujen toimittamiseksi. Valmistelija pitää myönteisinä säännöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa toimitettavien palvelujen laatua ja varmistaa, että erityisen riskialttiiden palvelujen vastaanottajia suojellaan asianmukaisesti.

Komission ehdotuksen laaja-alainen lähestymistapa on asianmukainen, sillä siinä ei edellytetä jäsenvaltioiden asiaa koskevien säännösten yhdenmukaistamista.

Johtopäätöksenä valmistelija painottaa, että selvästi suurin osa markkinatutkimuksista on osoittanut yksiselitteisesti palvelumarkkinoiden vapauttamisen edut (palkkojen kohoaminen, hintojen lasku, korkeampi työllisyysaste). EU:n taloudellisen edun ja erityisesti Lissabonin strategian tavoitteiden kannalta on korostettava, että yhteisön talouden menestys riippuu laajalti ehdotetun direktiivin nopeasta hyväksymisestä ja siitä, että jäsenvaltiot eivät enää pyri muuttamaan direktiiviä ja näin viivästytä sen täytäntöönpanoa. On lisäksi otettava huomioon, että jos jäsenvaltiot eivät voi hyväksyä direktiiviä sen nykyistä muotoa vastaavassa muodossa, jäsenvaltioiden olisi huomioitava, että direktiivin hyväksyminen on erittäin tärkeää EU:n taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kannalta ja että niiden ei tulisi ryhtyä toimiin alan tiiviimmän yhteistyön perustamiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43 artiklan perusteella.

Vetoomusvaliokunnan 24. toukokuuta 2005 pidetyssä kokouksessa käydyssä alustavassa keskustelussa valiokunnan jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että palvelumarkkinat on yhtenäistettävä ja vapautettava. Jäsenet korostivat, että markkinat on vapautettava, jotta sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista voidaan hyötyä täysipainoisesti. Jotkin jäsenet katsoivat, että vapautettaessa palvelumarkkinoita yrityksille myönteisen ympäristön luomiseksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää kuluttajiin ja työntekijöihin, jotka ovat vetoomusvaliokunnan pääasiallisia "asiakkaita".

TARKISTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[2]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 kappale
(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on ehdoton edellytys Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta.	(3) Koska palvelut ovat taloudellisen kasvun moottori ja edustavat 70 prosenttia useimpien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta ja työpaikoista, sisämarkkinoiden pirstoutumisella on negatiivinen vaikutus koko Euroopan talouteen, ja varsinkin pk-yritysten kilpailukykyyn, ja se estää kuluttajia hyödyntämästä suurempaa palveluvalikoimaa kilpailukykyisin hinnoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että todellisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten esteiden poistaminen on ensisijainen tavoite, kun halutaan saavuttaa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Esteiden poistaminen on täten perusedellytys Lissabonin strategian täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja Euroopan talouden elvyttämiselle, etenkin työllisyyden ja investointien kannalta. On kuitenkin tärkeää, että saavutetaan palveluiden yhtenäismarkkinat, joilla markkinoiden avautuminen, julkiset palvelut sekä sosiaaliset ja kuluttajien oikeudet ovat tasapainossa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
	(3 a) Erityisesti kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen jälkeen yrittäjiin, jotka aikovat tarjota palveluja toisessa jäsenvaltiossa kohdistuu selviä esteitä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 - C6-0069/2005 - 2004/0001(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	IMCO
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PETI 9.6.2005
Tiiviimpi yhteistyö
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Marcin Libicki 17.03.2005
Valiokuntakäsittely	13.7.2005	0.0.0000		0.0.0000
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	13.7.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjiä:		11 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Robert Atkins, Manolis Mavrommatis, Inés Ayala Sender, Michael Cashman, Proinsias De Rossa, Janelly Fourtou, David Hammerstein Mintz, Andreas Schwab
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marie-Hélène Descamps, Doris Pack, Panayiotis Demetriou
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet (178 art. 2 kohta)

[1] Ks. vetoomus 539/2004, esittäjä Mikael Prohorenko (Ruotsi) Svenska Elektrikerförbundet (Avd.1) ‑liiton (Ruotsin sähköalan liitto) puolesta ja kolme allekirjoittanutta sekä vetoomus 690/2004, esittäjä Serge Bayard (Belgia), vetoomus 70/2005, esittäjä Dave Prentis (Yhdistynyt kuningaskunta) Unison-ammattiliiton puolesta ja vetoomus 163/2005, esittäjä Carolin Philipp (Saksa).
[2] Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla
Viiteasiakirjat	KOM(2004)0002 – C5‑0069/2004 – 2004/0001(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	22.1.2004
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 16.9.2004
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 27.1.2005 JURI 16.12.2004			ECON 16.9.2004 FEMM 24.2.2005		ENVI 16.9.2004 PETI 9.6.2005		ITRE 16.9.2004		CULT 16.9.2004
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)
Tehostettu yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 16.9.2005
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Evelyne Gebhardt 28.7.2004
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen JURI-lausunto annettu (pvä)
Rahoitusmäärän muuttaminen BUDG-lausunto annettu (pvä)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	28.7.2004 23.11.2004 24.5.2005	30.8.2004 18.1.2005 13.6.2005			27.9.2004 1.2.2005 11.7.2005		26.10.2004 17.3.2005 14.9.2005		11.11.2004 19.4.2005 24.10.2005
Hyväksytty (pvä)	22.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		25 10 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Bert Doorn, Janelly Fourtou, Evelyne Gebhardt, Malcolm Harbour, Anna Hedh, Edit Herczog, Anneli Jäätteenmäki, Pierre Jonckheer, Henrik Dam Kristensen, Alexander Lambsdorff, Kurt Lechner, Lasse Lehtinen, Arlene McCarthy, Manuel Medina Ortega, Bill Newton Dunn, Zita Pleštinská, Giovanni Rivera, Zuzana Roithová, Luisa Fernanda Rudi Ubeda, Heide Rühle, Leopold Józef Rutowicz, Andreas Schwab, József Szájer, Marianne Thyssen, Jacques Toubon, Bernadette Vergnaud, Phillip Whitehead, Joachim Wuermeling
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mario Borghezio, André Brie, Ieke van den Burg, Simon Coveney, Benoît Hamon, Konstantinos Hatzidakis, Gisela Kallenbach, Guntars Krasts, Cecilia Malmström, Alexander Stubb, Stefano Zappalà
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Kartika Tamara Liotard, Luca Romagnoli, Tadeusz Zwiefka
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	15.12.2005 A6-0409/2005
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö