MIETINTÖ neljännestä kertomuksesta unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004)
15.12.2005 - (2005/2060(INI))
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Giusto Catania
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
neljännestä kertomuksesta unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen V luvun ”Kansalaisten oikeudet”,
– ottaa huomioon Tampereella 15.–16. lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon komission neljännen kertomuksen unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001– 30. huhtikuuta 2004) (KOM(2004)0695),
– ottaa huomioon komission tiedonannon maahanmuutosta, kotouttamisesta ja työllisyydestä, jossa se ilmaisee kantansa laittomien siirtolaisten kansalaistamisesta (KOM(2003)0336),
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY[1],
– ottaa huomioon ulkomaalaisten osallistumisesta paikallistason julkiseen elämään tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka astui voimaan 1. toukokuuta 1997,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan ja 112 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A6‑0411/2005),
A. ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus määrää yksilön oikeudellisen aseman, joka on seurausta hänen kuulumisestaan tiettyyn poliittiseen ja alueelliseen kokonaisuuteen, ja se on kehitteillä oleva käsite ja sitä on mukautettava Euroopan unionin poliittisen kehityksen mukaisesti,
B. ottaa huomioon, että unionin kansalaisuutta koskeva perustamissopimuksen 17 artikla otettiin käyttöön 7. helmikuuta 1992 Maastrichtin sopimuksella ja siinä todetaan seuraavasti: ”Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus”,
C. ottaa huomioon, että näin ollen unionin kansalaisuus riippuu EU:n jäsenvaltion kansalaisuudesta ja että siksi kyse ei ole itsenäisestä käsitteestä, vaan siitä päättää kukin jäsenvaltio omien lakiensa perusteella,
D. ottaa huomioon, että juuri siksi Euroopan unionilla ja sen toimielimillä on perusteltu syy tehdä jäsenvaltioiden kansalaisuuden myöntämiseen liittyviä ehdotuksia kunnioittaen niiden itsemääräämisoikeutta näissä asioissa, sillä antaessaan tai evätessään kansalaisuuden jäsenvaltio antaa tai epää myös unionin kansalaisuuden,
E. ottaa huomioon, että kaikilla unionin kansalaisilla, joiden asuinpaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaiset,
F. ottaa huomioon, että kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille perustamissopimuksen 194 artiklan mukaisesti ja tehdä kantelu perustamissopimuksen 195 artiklan mukaisesti nimitetylle Euroopan oikeusasiamiehelle,
G. ottaa huomioon, että Amsterdamin sopimuksessa korostetaan unionin kansalaisuuden täydentävää luonnetta ja että perustamissopimuksen 17 artiklassa asiaa tarkennetaan seuraavasti: ”Unionin kansalaisuus täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta”,
H. ottaa huomioon, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia kansalaisuuden myöntämisen ehtoja,
I. ottaa huomioon, että oikeudellisesta näkökulmasta kansalaisuuden voi saada suoraan tai hakemalla sitä,
J. ottaa huomioon, että tavallisimmin EU:n jäsenvaltioissa kansalaisuus myönnetään suoraan joko syntyperäperiaatetta (jus sanguinis) tai syntymämaaperiaatetta (jus soli) noudattaen, ja toteaa, että monissa maissa kansalaisuuden saaminen suoraan (syntymämaaperiaatteen nojalla) on liitetty kansalaisuuden myöntämiseen hakemuksesta (kansalaistaminen),
K. ottaa huomioon, että voimassa olevien perussopimusten mukaisesti tietyt unionin kansalaisille kuuluvat oikeudet, kuten oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille ja oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, kuuluvat myös niille, jotka asuvat Euroopan unionin alueella, minkä vuoksi oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella ja oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa olisi mahdollista laajentaa koskemaan kaikkia EU:n asukkaita,
L. ottaa huomioon, että vuonna 1999 Tampereella kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään pitkän aikavälin tavoitteeksi sen, että Euroopan unionissa pitkään laillisesti oleskelleille yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille on tarjottava mahdollisuus saada täydet kansalaisoikeudet,
M. ottaa huomioon, että sen jälkeen kun ei-äänet voittivat Ranskan ja Hollannin Euroopan unionin perustuslakia koskeneissa kansanäänestyksissä ja ratifiointiprosessi keskeytettiin monessa jäsenvaltiossa, olisi tärkeää käynnistää uudelleen keskustelu unionin tulevaisuudesta jonkin konkreettisen ja tärkeän toimen kautta, kuten unionin kansalaisuus, joka symbolisoi tahtoa vahvistaa poliittisen ja alueellisen yhteisön olemassaoloa ja unionin ja sen kansojen välistä luottamusta,
N. ottaa huomioon, että Euroopan perustuslakisopimuksen ratifiointiin liittyvät ongelmat ovat osoittaneet selvästi sen, että Euroopan unioni on tuotava lähemmäksi Euroopan kansalaisia ja että kansalaisten tarpeet ja huolenaiheet on otettava huomioon, koska yhteisön lainsäädännön soveltaminen vaikuttaa suoraan heidän jokapäiväiseen elämäänsä,
O. ottaa huomioon erilaiset oireet, jotka osoittavat Euroopan unionin käyvän läpi sen edustusta ja demokratiaan osallistumista koskevaa kriisiä, mistä kertoo erityisesti se, että yhä useammat jättävät äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa, mikä on levitessään huolestuttavaa koko Eurooppa-hankkeen tulevaisuuden kannalta,
P. ottaa huomioon, että Euroopan unionin laajenemisen jälkeen oman kotivaltionsa ulkopuolella asuvien Euroopan kansalaisten määrä on kasvanut huomattavasti, mikä edistää eurooppalaista yhdentymistä ja tunnetta kuulumisesta yhteiseen kokonaisuuteen, ja että samalla on kasvanut myös kolmansista maista peräisin olevien määrä,
Q. ottaa huomioon, että monet unionin kansalaiset tai muut henkilöt, jotka asuvat ja työskentelevät tai opiskelevat Euroopan unionin alueella, ovat perustamissopimuksen 190 artiklan vastaisesti poliittisen päätöksentekoprosessin ulkopuolella siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat tai johon he maksavat kaikki tai osan veroistaan, mikä on ristiriidassa no taxation without representation -periaatteen kanssa (ei verotusta ilman edustusta), joka on yksi nykyaikaisen demokratian perusperiaatteista,
R. ottaa huomioon, että yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevien henkilöiden oleskelu jäsenvaltioissa on tätä nykyä eurooppalaisen yhteiskunnan pysyvä ominaisuus ja että näillä kansalaisilla on tiettyjä oikeuksia direktiivin 2004/38/EY ja pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25. marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY[2] mukaisesti; ottaa huomioon, että 12 jäsenvaltiossa EU:n ulkopuolelta kotoisin olevilla henkilöillä on kunkin jäsenvaltion omien säännösten mukaisesti äänioikeus kunnallistason vaaleissa ja kolmessa muussa jäsenvaltiossa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisilla on äänioikeus kunnallisvaaleissa,
S. ottaa huomioon, että vetoomusten esittäminen Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle antaa unionin kansalaisille ja asukkaille merkittävän oikeuden muutoin kuin oikeusteitse tapahtuvaan muutoksenhakuun yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevissa tapauksissa ja että vetoomusvaliokunnan vastuulla on vastata huolenaiheitaan ja kritiikkiä esittäneille kansalaisille tehokkaalla tavalla siten, että se toimii tarpeen vaatiessa yhteistyössä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmiin, jotka johtuvat siitä, ettei yhteisön lainsäädäntöä ole sovellettu asianmukaisesti,
1. kehottaa jäsenvaltioita tarvittaessa pohtimaan mahdollisuutta luoda vahvempi yhteys yhtäältä pysyvän ja kohtuullisen ajan kestäneen laillisen oleskelun ja toisaalta jäsenvaltion ja samalla unionin kansalaisuuden saamisen välille;
2. korostaa sen merkitystä, että Euroopan unionin kansalaisten oikeudet on ehdottomasti vahvistettava tekemällä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova;
3. huomauttaa, että nykyään unionin kansalaisuuden ja siihen liittyvien oikeuksien saaminen riippuu jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden saamisesta; toteaa, että erot jäsenvaltioiden kansalaisuuden saamista koskevissa määräyksissä ovat todella suuria ja voivat johtaa kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden syrjintään asuinjäsenvaltiosta riippuen; katsoo siksi, että olisi pyrittävä koordinoimaan paremmin kansalaisuuden saamista koskevia yleisiä ehtoja sekä menettelyjä puuttumatta kuitenkaan jäsenvaltioiden toimivaltaan kyseisellä alalla, jotta voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet unionin kansalaisuuden saamiseen; pitää myös toivottavana sellaisten toimien luomista, joilla voidaan varmistaa parempi tiedotus erilaisista kansallisista säännöksistä;
4. pyytää jäsenvaltioita keskustelemaan mahdollisuudesta ottaa käyttöön kaikille Euroopan unionin maille yhteinen eurooppalainen äänestäjäkortti, jossa luetellaan yksityiskohtaisesti kunkin äänestäjän pääasiallisen asuinpaikan ja kansalaisuuden perusteella kaikki vaalit, joissa hänellä on äänioikeus ja äänestyspakko; arvelee, että tämä aloite voisi helpottaa unionin kansalaisuuden ymmärtämistä;
5. korostaa, että nykyaikaisen demokratian kehitystä vastaavan poliittisen kokonaisuuden ja kansalaisuuden rakentaminen merkitsee myös poliittisten oikeuksien myöntämistä jokaiselle EU:n alueella laillisesti ja pysyvästi asuvalle henkilölle hänen kansalliseen alkuperäänsä katsomatta;
6. katsoo, että myöntämällä tietyt unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet unionin asukkaille edistettäisiin yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan väestön sulautumista osaksi Euroopan unionia ja että tällä tavoin heille annettaisiin myös asema oman todellisen poliittisen ja alueellisen yhteisönsä jäseninä;
7. katsoo, että yksi unionin kansalaisuuden tärkeimmistä tavoitteista olisi oltava jäsenvaltion kansalaisuutta täydentävän erillisen laillisen aseman luomisen sijasta edistää ihmisten kotoutumista asuinvaltioonsa ja että unionin kansalaisten kaikkien oikeuksien olisi toteuduttava, vaikka nämä asuisivatkin EU:n ulkopuolella;
8. katsoo, että asuinpaikan perusteella myönnettävän unionin kansalaisuuden tulisi olla sen dynaamisen prosessin lopullinen päämäärä, joka tekee Euroopan unionista todellisen poliittisen yhteisön;
9. kehottaa näin ollen komissiota laatimaan valkoisen kirjan unionin kansalaisuuden mahdollisesta kehittymisestä ja jäsenvaltioissa voimassaolevien erilaisten sääntöjen yhtenäistämisestä;
10. kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet ulkomaalaisten osallistumisesta paikallistason julkiseen elämään tehtyä Euroopan neuvoston yleissopimusta, ratifioimaan tämän sopimuksen ja sen jo ratifioineita jäsenvaltioita toteuttamaan käytännössä sopimuksen 6 artiklaa, jossa määrätään kaikkien sellaisten kolmansien maiden kansalaisten äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta paikallisvaaleissa, joiden laillinen ja vakituinen asuinpaikka on ollut vastaanottavassa valtiossa viiden vaaleja edeltävän vuoden aikana;
11. kehottaa jäsenvaltioita ulottamaan unionissa laillisesti viiden vuoden ajan asuneisiin yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin äänioikeuden kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa sekä oikeuden vapaaseen liikkumiseen ja oleskelulupaan minkä tahansa jäsenvaltion alueella;
12. katsoo, että unionin kansalaisuuden tulisi koskea entistä enemmän paikallistason elämää ja että sen näkyvyyttä tulisi lisätä niin, että siihen kuuluisi oikeuksia, sosiaaliset oikeudet mukaan lukien, ja velvollisuuksia, kuten esimerkiksi suora yhteys verotusjärjestelmän osien ja Euroopan unionin rahoituksen välillä, ilman että lisätään kokonaisverorasitusta; katsoo, että tällainen uusi järjestelmä tukisi osaltaan tasapainoisemman unionin kansalaisuuden luomista sen lisäksi, että mahdollistaisi niiden keskustelujen loppumisen, joita käydään jäsenvaltioiden maksuosuuksista yhteisön talousarvion rahoittamiseksi;
13. toistaa pyyntönsä, että yhteisön talousarvio rahoitettaisiin osaksi todellisilla omilla varoilla avoimesti, oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti ja kokonaisverorasitusta lisäämättä, mikä mahdollistaisi pääsyn nykyisestä umpikujasta, joka liittyy yhteisön talousarvion rahoitukseen jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla ja oikeudenmukaisten palautusten käsitteeseen; katsoo, että näin unionin kansalaiset saisivat paremman kuvan unionin talousarvion todellisesta luonteesta ja näin vahvistettaisiin sekä oikeuksiin että velvollisuuksiin perustuvaa tasapainoista unionin kansalaisuutta;
14. katsoo, että tällaisesta unionin omien varojen järjestelmän uudistuksesta riippumatta jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että unionin kansalaiset saavat mahdollisimman tarkat tiedot yhteisön talousarvioon menevästä vero-osuudestaan; ehdottaa tämän toteuttamista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vastaavalla maininnalla verolipussa;
15. kehottaa komissiota esittämään "pitkäaikaisen asukkaan eurooppalaista peruskirjaa" koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jossa perussopimuksia ja jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittaen koottaisiin yhteen ja tunnustettaisiin yhteisesti kaikki oikeudet, jotka yhteisön oikeus myöntää Euroopan unionissa laillisesti asuville henkilöille;
16. pyytää jäsenvaltioita keskustelemaan kiireellisesti mahdollisuudesta tunnustaa unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinvaltionsa kunnallisvaaleissa, kantoni- tai aluevaaleissa kansallisuudesta riippumatta;
17. pyytää jäsenvaltioita keskustelemaan kiireellisesti, voitaisiinko unionin kansalaisille antaa mahdollisuus äänestää ja asettua ehdokkaaksi joko asuinvaltionsa tai alkuperämaansa valtakunnallisissa vaaleissa, kansallisuudesta riippumatta;
18. pitää toivottavana, että vähintään viisi vuotta unionissa asuneille yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille myönnettäisiin unionin kansalaisille ja heidän perheilleen kuuluvat oikeudet, joista säädetään 30. huhtikuuta 2006 voimaan tulevassa direktiivissä 2004/38/EY, eli oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella ja oikeus saada pysyvä oleskelulupa, kun he ovat oleskelleet vastaanottavassa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan;
19. on myös vakuuttunut siitä, että yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka ovat asuneet pysyvästi EU:n alueella yli viiden vuoden ajan, olisi myönnettävä oikeudet, jotka kuuluvat toisessa jäsenvaltiossa asuville unionin kansalaisille, eli oikeus äänestää tai asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa;
20. painottaa, että Euroopan parlamentin vaalit ovat näkyvin osoitus demokraattisesta unionin kansalaisuudesta; toivoo siksi, että harkitaan Euroopan parlamentin vaalien vaalitavan uudistamista vuoteen 2009 mennessä vaalimenettelyjä yhdenmukaistamalla, jotta vaaleilla olisi todellinen eurooppalainen ulottuvuus; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan tason poliittisia puolueita on ehdottomasti vahvistettava;
21. katsoo, että mitä tulee unionin kansalaisten äänioikeuteen, jäsenvaltioiden olisi – jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla kunnioittaen – pohdittava mahdollisuutta antaa kaikille unionin asukkaille heidän kansalaisuuteensa katsomatta oikeus äänestää alueellisissa ja kansallisissa vaaleissa; katsoo, että niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät anna kansalaisuuttaan maassa oleskeleville laillisille asukkaille kohtuullisen ajan kuluessa, pitäisi ainakin tarkastella mahdollisuutta myöntää äänioikeus kaikissa vaaleissa pitkäaikaisille asukkaille;
22. katsoo, että äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myöntäminen kansallisissa ja alueellisissa vaaleissa unionin kansalaisille, jotka eivät ole asuinjäsenvaltionsa kansalaisia, edistäisi osaltaan tehokkaasti Euroopan unioniin kuulumisen tunnetta, mikä on todellisen unionin kansalaisuuden kannalta välttämätöntä;
23. korostaa, että kotimaasta tai viimeisestä oleskelumaasta riippumatta unionin kansalaisuuden on oltava voimakkaasti sidoksissa sosiaalisten oikeuksien, erityisesti oikeuden tehdä työtä, opiskella ja saada sosiaalista suojelua (terveydenhuolto, eläke ja muut edut), tunnustamiseen;
24. katsoo, että unionin kansalaisuus takaa samat oikeudet kaikille Euroopan unionin kansalaisille riippumatta siitä, sijaitseeko heidän asuinpaikkansa unionissa vai unionin ulkopuolisessa valtiossa; kehottaa komissiota arvioimaan eurooppalaisten siirtolaisten tilannetta ja ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta heidän kansalaisoikeutensa toteutuisivat;
25. katsoo, että pitäisi käynnistää keskustelu unionin kansalaisuutta koskevan hankkeen määrittelemiseksi ottaen huomioon Euroopan unionissa Maastrichtin sopimuksen jälkeen tapahtunut huomattava edistyminen;
26. toivoo Euroopan parlamentin vaalien vaalitavan uudistamista vuoteen 2009 mennessä, jotta vaaleilla olisi todellinen eurooppalainen ulottuvuus, yhdenmukaistamalla vaalimenettelyt ja valitsemalla osan jäsenistä Euroopan poliittisten puolueiden laatimilta valtioiden välisiltä listoilta;
27. korostaa, että Euroopan perustuslailla, jossa määritetään selvästi Euroopan unionin perustana olevat arvot ja kansalaisten perusoikeudet sekä täsmennetään unionin toimivalta ja perustetaan toimielimet ja päätöksentekomenettelyt, tuetaan osaltaan Euroopan unioniin kuulumisen ja näin ollen unionin kansalaisuuden tunnetta sekä vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä;
28. katsoo, että asuinpaikan perusteella myönnettävän unionin kansalaisuuden tulisi olla sen dynaamisen prosessin lopullinen päämäärä, joka tekee Euroopan unionista todellisen poliittisen yhteisön;
29. pyytää painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan unionin kansalaisille paremmin näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä edistämään aktiivisesti unionin kansalaisten asettautumista ehdokkaaksi ja äänestämistä kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yhteiseltä pohjalta ankkuroitava eurooppalainen ulottuvuus kaikkien koulujen perus- ja keskiasteen koulutusohjelmiin sisällyttämällä niihin kulttuuria, politiikkaa ja yhteisön toimielimiä koskevia peruskäsitteitä;
30. on tyytyväinen tiedotusta ja viestintää koskevaan komission uuteen lähestymistapaan, jolla pyritään vastaamaan tehokkaammin unionin kansalaisten konkreettisiin toiveisiin, odotuksiin ja huolenaiheisiin sekä keskustelemaan heidän kanssaan, jotta he voivat demokraattisesti osallistumalla vaikuttaa Euroopan unionin menettelytapojen muodostamiseen; toivoo siksi hartaasti, että tämän uuden strategian soveltamisen vaikutukset olisivat nopeasti nähtävissä;
31. toivoo, että tiedotusta ja viestintää koskevat komission ja jäsenvaltioiden toimet vahvistavat tiedotusvälineiden asemaa ja yhteistyötä; painottaa erityisesti paikallisviranomaisten ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta tapahtuvan lähiviestinnän merkitystä;
32. korostaa, että oikeus hyvään hallintoon ja oikeus tutustua asiakirjoihin, sellaisina kuin ne ovat mainittuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan V osastossa (Kansalaisuus), ovat unionin kansalaisuuden täysipainoisen kehityksen kannalta tärkeitä; korostaa, että on varmistettava laadukkaan oikeudellisen tiedon saanti, jotta kansalaiset saadaan tietoisiksi oikeuksistaan;
33. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan unionin kansalaisille tarkoitettua tiedottamista heidän oikeuksistaan saada muiden jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen suojelua maissa, joissa kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ei ole edustusta;
34. korostaa, että unionin kansalaisuuteen sisältyy oikeus esittää vetoomuksia, mikä antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden valvoa tehokkaasti lainsäädännön täytäntöönpanoa ja edistää Euroopan unionin kitkatonta toimintaa sen kansalaisten aloitteesta;
35. panee merkille, että Euroopan parlamentille esitettyjen vetoomusten tavoitteena voi olla yhteisön lainsäädännön muuttaminen tai sen täytäntöönpanon parantaminen;
36. pitää valitettavana, että vetoomusten esittämismenettelyä on toisinaan hidastanut vastaanotettujen vetoomusten suuri määrä; katsoo, että vetoomusten käsittelyyn tarkoitetun uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ja riittävät henkilöresurssit voivat tehdä menettelystä tehokkaamman;
37. katsoo, että oikeus esittää vetoomuksia on unionin kansalaisen perusoikeus ja näin ollen komission on vähintäänkin esitettävä riittävät perustelut sille, ettei Euroopan parlamentin suositusta noudateta; pitää myönteisenä tähänastista yhteistyötä komission kanssa vetoomusten käsittelyssä, mutta toteaa, että rikkomusmenettelyjä käynnistetään ennen kaikkea komissiolle osoitettujen valitusten eikä vetoomusvaliokunnalle esitettyjen vetoomusten pohjalta;
38. kehottaa neuvostoa ja komissiota tiivistämään yhteistyötään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa, jotta kaikki unionin kansalaiset ja yleisemmin kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioiden asukkaat voisivat käyttää oikeuksiaan tehokkaammin;
39. pyytää kaikkia toimivaltaisia yksiköitä Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, jatkamaan järjestelmällisesti kansalaisille suunnattua, unionin kansalaisten oikeuksia koskevaa tiedottamista antamalla asianmukaista tietoa, selventämällä vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen vastuualueita, sekä antamalla tietoja vetoomuksen tai kantelun esittämismenettelystä sekä käsiteltäväksi ottamisen ehdoista ja oikeudesta käyttää siinä omaa äidinkieltään;
40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
30.11.2005
PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
komission neljännestä kertomuksesta unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004)
Valmistelija: Pervenche Berès
EHDOTUKSET
Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pyytää painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisia enemmän näiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä edistämään aktiivisesti Euroopan kansalaisten asettautumista ehdokkaaksi ja äänestämistä kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yhteiseltä pohjalta ankkuroitava eurooppalainen ulottuvuus kaikkien koulujen perus- ja keskiasteen koulutusohjelmiin sisällyttämällä niihin kulttuuria, politiikkaa ja yhteisön toimielimiä koskevia peruskäsitteitä;
2. painottaa, että Euroopan parlamentin vaalit ovat näkyvin osoitus demokraattisesta unionin kansalaisuudesta; toivoo siksi, että harkitaan Euroopan parlamentin vaalien vaalitavan uudistamista vuoteen 2009 mennessä vaalimenettelyjä yhdenmukaistamalla, jotta vaaleilla olisi todellinen eurooppalainen ulottuvuus; muistuttaa tässä yhteydessä, että on vahvistettava ennen kaikkea Euroopan tason poliittisia puolueita;
3. on tyytyväinen tiedotusta ja viestintää koskevaan Euroopan komission uuteen lähestymistapaan, jolla pyritään vastaamaan tehokkaammin Euroopan kansalaisten konkreettisiin toiveisiin, odotuksiin ja huolenaiheisiin sekä keskustelemaan heidän kanssaan, jotta he voivat demokraattisesti osallistumalla vaikuttaa unionin menettelytapojen muodostamiseen; toivoo siksi hartaasti, että tämän uuden strategian soveltamisen vaikutukset olisivat nopeasti nähtävissä;
4. toivoo, että tiedotusta ja viestintää koskevat komission ja jäsenvaltioiden toimet vahvistavat tiedotusvälineiden asemaa ja yhteistyötä; painottaa erityisesti paikallisviranomaisten ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta tapahtuvan lähiviestinnän merkitystä;
5. korostaa, että oikeus hyvään hallintoon ja oikeus tutustua asiakirjoihin, sellaisina kuin ne ovat mainittuina perusoikeuskirjan V osastossa (Kansalaisuus), ovat Euroopan kansalaisuuden täysipainoisen kehityksen kannalta tärkeitä; korostaa, että on varmistettava laadukkaan oikeudellisen tiedon saanti, jotta kansalaiset saadaan tietoisiksi oikeuksistaan;
6. katsoo, että äänestysoikeuden ja ehdokkaaksi asettautumisoikeiden myöntäminen kansallisissa ja alueellisissa vaaleissa oman jäsenvaltionsa ulkopuolella asuville Euroopan kansalaisille edistäisi osaltaan tehokkaasti unioniin kuulumisen tunnetta, mikä on todellisen Euroopan kansalaisuuden kannalta välttämätöntä;
7. kehottaa toistamiseen jäsenvaltioita myöntämään unionin alueella pitkään oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille oikeudet, jotka ovat mahdollisimman lähellä Euroopan unionin kansalaisten nauttimia oikeuksia, erityisesti äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa; katsoo tältä osin, että unionin alueella asuvien kansalaisuudettomien henkilöiden tilanne on otettava erityisesti huomioon;
8. huomauttaa, että nykyään Euroopan unionin kansalaisuuden ja siihen liittyvien oikeuksien saaminen riippuu jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden saamisesta; toteaa, että erot jäsenvaltioiden kansalaisuuden saamista koskevissa määräyksissä ovat todella suuria ja voivat johtaa kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden syrjintään asuinjäsenvaltiosta riippuen; katsoo siksi, että olisi pyrittävä koordinoimaan paremmin kansalaisuuden saamista koskevia yleisiä ehtoja sekä menettelyjä puuttumatta kuitenkaan jäsenvaltioiden toimivaltaan kyseisellä alalla, jotta voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet unionin kansalaisuuden saamiseen; pitää myös toivottavana sellaisten toimien luomista, joilla voidaan varmistaa parempi tiedotus erilaisista kansallisista säännöksistä;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan Euroopan kansalaisille tarkoitettua tiedottamista heidän oikeuksistaan saada muiden jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen suojelua maissa, joissa kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ei ole edustusta;
10. korostaa, että Euroopan perustuslailla, jossa määritetään selvästi unionin perustana olevat arvot ja kansalaisten perusoikeudet sekä täsmennetään unionin toimivalta ja perustetaan toimielimet ja päätöksentekomenettelyt, tuetaan osaltaan unioniin kuulumisen ja näin ollen Euroopan kansalaisuuden tunnetta sekä vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä;
11. toistaa pyyntönsä, että yhteisön talousarvio rahoitettaisiin osaksi todellisilla omilla varoilla avoimesti, oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti ja kokonaisverorasitusta lisäämättä, mikä mahdollistaisi pääsyn nykyisestä umpikujasta, joka liittyy yhteisön talousarvion rahoitukseen jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla ja oikeudenmukaisten palautusten käsitteeseen; katsoo, että näin unionin kansalaiset saisivat paremman kuvan unionin talousarvion todellisesta luonteesta ja näin vahvistettaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa tasapainoista Euroopan kansalaisuutta;
12. katsoo, että tällaisesta unionin omien varojen järjestelmän uudistuksesta riippumatta jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että unionin kansalaiset saavat mahdollisimman tarkat tiedot yhteisön talousarvioon menevästä vero-osuudestaan; ehdottaa tämän toteuttamista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vastaavalla maininnalla verolipussa.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Komission neljäs kertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004) | |||||
|
Menettelynumero |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE | |||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
AFCO | |||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
| |||||
|
Valmistelija |
Pervenche Berès | |||||
|
Valiokuntakäsittely |
4.10.2005 |
24.10.2005 |
29.11.2005 |
|
| |
|
Hyväksytty (pvä) |
29.11.2005 | |||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 2 0 | ||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
James Hugh Allister, Jens-Peter Bonde, Carlos Carnero González, Richard Corbett, Jean-Luc Dehaene, Panayiotis Demetriou, Maria da Assunção Esteves, Ingo Friedrich, Genowefa Grabowska, Ignasi Guardans Cambó, Daniel Hannan, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Riccardo Ventre | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pervenche Berès, Elmar Brok, Klaus Hänsch, Pasqualina Napoletano, Raimon Obiols i Germà, Gérard Onesta, Georgios Papastamkos | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Hans-Peter Martin | |||||
20.9.2005
VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
komission kertomuksesta ”Neljäs kertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004)”
Valmistelija: Marie Panayotopoulos-Cassiotou
EHDOTUKSET
Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. ottaa huomioon, että Euroopan perustuslakisopimuksen ratifiointiin liittyvät ongelmat ovat osoittaneet selvästi sen, että Euroopan unioni on tuotava lähemmäksi Euroopan kansalaisia ja että kansalaisten tarpeet ja huolenaiheet on otettava huomioon, koska yhteisön lainsäädännön soveltaminen vaikuttaa suoraan heidän jokapäiväiseen elämäänsä,
B. ottaa huomioon, että vetoomusten esittäminen Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle antaa EU:n kansalaisille ja asukkaille merkittävän oikeuden muutoin kuin oikeusteitse tapahtuvaan muutoksenhakuun yhteisön lainsäädännön rikkomisen tapauksissa, ja että vetoomusvaliokunnan vastuulla on vastata huolenaiheitaan ja kritiikkiä esittäneille kansalaisille tehokkaalla tavalla siten, että se toimii tarpeen vaatiessa yhteistyössä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmiin, jotka johtuvat siitä, ettei yhteisön lainsäädäntöä ole sovellettu asianmukaisesti,
1. korostaa sen merkitystä, että Euroopan unionin kansalaisten oikeudet on ehdottomasti vahvistettava tekemällä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova;
2. on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin kansalaisten luottamus EU:n kaikkiin toimielimiin kasvaisi, jos Euroopan unioni hyväksyisi hyvän hallintotavan toimintasäännöt, joihin kuuluisi muun muassa yhteisön asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä, mikä lisäisi selvästi EU:n toimien ja toimielinten avoimuutta;
3. korostaa, että Euroopan unionin kansalaisuuteen sisältyy oikeus esittää vetoomuksia, mikä antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden valvoa tehokkaasti lainsäädännön täytäntöönpanoa ja edistää Euroopan unionin kitkatonta toimintaa EU:n kansalaisten aloitteesta;
4. panee merkille, että Euroopan parlamentille esitettyjen vetoomusten tavoitteena voi olla yhteisön lainsäädännön muuttaminen tai sen täytäntöönpanon parantaminen;
5. pitää valitettavana, että tähän saakka vetoomusten esittämismenettelyä on vaikeuttanut teknisen tuen puuttuminen, mutta katsoo kuitenkin, että menettelyyn liittyy merkittäviä mahdollisuuksia, jos sitä sovelletaan asianmukaisesti, koska se, jäävätkö vetoomusmenettely ja sen tulokset rajallisiksi vai kehitetäänkö niitä edelleen, riippuu poliittisesta tahdosta;
6. katsoo, että vetoomuksen esittämisoikeuden sisällyttäminen Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksiin johtaisi vähintäänkin siihen, että komission on esitettävä riittävät perustelut sille, ettei Euroopan parlamentin suositusta noudateta; pitää myönteisenä tähänastista yhteistyötä komission kanssa vetoomusten käsittelyssä, mutta toteaa, että rikkomusmenettelyjä käynnistetään ennen kaikkea komissiolle osoitettujen valitusten eikä vetoomusvaliokunnalle esitettyjen vetoomusten pohjalta;
7. kehottaa neuvostoa ja komissiota tiivistämään yhteistyötään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa, jotta kaikki Euroopan unionin kansalaiset ja yleisemmin kaikki EU:n jäsenvaltioiden asukkaat voisivat käyttää oikeuksiaan tehokkaammin;
8. pyytää kaikkia toimivaltaisia yksiköitä Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, jatkamaan järjestelmällisesti kansalaisille suunnattua, unionin kansalaisten oikeuksia koskevaa tiedottamista antamalla asianmukaista tietoa, selventämällä vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen vastuualueita, sekä antamalla tietoja vetoomuksen tai valituksen esittämismenettelystä, oikeudesta käyttää omaa äidinkieltään sekä käsiteltäväksi ottamisen ehdoista.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Neljäs kertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004) | |||||
|
Menettelynumero |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE | |||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
PETI | |||||
|
Tehostettu yhteistyö |
Ei | |||||
|
Valmistelija |
Marie Panayotopoulos-Cassiotou | |||||
|
Valiokuntakäsittely |
13.7.2005 |
|
|
|
| |
|
Ehdotukset hyväksytty (pvä) |
13.9.2005 | |||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
17 0 0 | ||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Robert Atkins, Michael Cashman, Proinsias De Rossa, Alexandra Dobolyi, Janelly Fourtou, Roger Helmer, Marcin Libicki, Maria Matsouka, Manolis Mavrommatis, Mairead McGuinness, David Hammerstein Mintz, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Andreas Schwab, Richard Seeber, Diana Wallis, Rainer Wieland | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Marie-Hélène Descamps | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet (178 art. 2 kohta) |
| |||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Neljänneskertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2001–30. huhtikuuta 2004) | ||||||||||||
|
Menettelynumero |
|||||||||||||
|
Työjärjestyksen artikla |
45 art. | ||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE | ||||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
AFCO |
PETI |
|
|
| ||||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
CULT |
|
|
|
| ||||||||
|
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
| ||||||||
|
Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset |
|
|
| ||||||||||
|
Esittelijä(t) |
Giusto Catania |
| |||||||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
| |||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
13.7.2005 |
23.11.2005 |
12.12.2005 |
|
| ||||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
12.12.2005 | ||||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
25 15 0 | |||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Nuno Alvaro, Edit Bauer, Johannes Blokland, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Fausto Correia, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Rosa Díez González, Antoine Duquesne, Patrick Gaubert, Elly de Groen-Kouwenhoven, Lilli Gruber, Adeline Hazan, Timothy Kirkhope, Ewa Klamt, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Romano Maria La Russa, Sarah Ludford, Edith Mastenbroek, Claude Moraes, Lapo Pistelli, Martine Roure, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Maria da Assunção Esteves, Giovanni Claudio Fava, Anne Ferreira, Ignasi Guardans Cambó, Jean Lambert, Siiri Oviir, Marie-Line Reynaud, Kyriacos Triantaphyllides | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Marco Rizzo, Francesco Enrico Speroni | ||||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6 |
15.12.2005 |
A6-0411/2005 | |||||||||||