MIETINTÖ Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta parlamentin jäseniä koskevien menettelysääntöjen osalta

16.12.2005 - (2005/2075(REG))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijä: Gérard Onesta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta parlamentin jäseniä koskevien menettelysääntöjen osalta

(2005/2075(REG))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon puhemiehen 18. maaliskuuta 2005 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon puhemiehistön 7. maaliskuuta 2005 tekemät ehdotukset työjärjestyksen muuttamiseksi,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 202 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0413/2005),

A. katsoo, että on tärkeää varmistaa parlamentin työskentelyn arvokkuus säilyttämällä kuitenkin keskustelujen eloisa luonne,

B.  katsoo, että työjärjestyksen määräykset eivät nykymuodossaan aina anna mahdollisuutta puuttua tarkoituksenmukaisesti häiriötekijöihin, jotka haittaavat parlamentin työskentelyä ja muuta toimintaa parlamentin tiloissa,

C. katsoo, että kuten kaikissa parlamentaarisissa edustuslaitoksissa, myös Euroopan parlamentissa tarvitaan keinot seuraamusten langettamiseksi sellaisille jäsenille, jotka eivät noudata menettelysääntöjä, joiden yleisperiaatteet parlamentti määrittelee, sekä sisäinen menettely tällaisten seuraamusten langettamisesta valittamiseksi, jotta voidaan turvata jäsenten oikeus puolustautua,

1.  päättää tehdä työjärjestykseen jäljempänä esitettävät muutokset;

2.  päättää, että muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä työjärjestyksen 202 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

Voimassa oleva teksti		Tarkistukset

Tarkistus 1

9 artiklan otsikko ja 1 kohdan 1 alakohta

Menettelysäännöt	Jäsenten taloudelliset edut, menettelysäännöt ja pääsy Euroopan parlamenttiin
1. Parlamentti voi määrätä jäsenilleen menettelysäännöt. Säännöistä päätetään 202 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ne otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi.	1. Parlamentti voi määrätä jäsenilleen taloudellisia etuja koskevat avoimuussäännöt, jotka otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi.

Perustelu

On tarpeen mukauttaa artiklan otsikkoa ja sen ensimmäisen kohdan sanamuotoa, jotta ne olisivat johdonmukaiset uusissa 1 a ja 1 b kohdassa tehtävien lisäysten kanssa.

Tarkistus 2 9 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Jäsenet ovat velvollisia käyttäytymään siten, että käytöksestä heijastuu keskinäinen kunnioitus, että se perustuu Euroopan unionin keskeisissä asiakirjoissa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja että jäsenet kunnioittavat käytöksellään parlamentin arvokkuutta eivätkä häiritse parlamentin toiminnan sujuvuutta eivätkä työrauhaa parlamentin rakennuksissa.
	Edellä mainittujen seikkojen laiminlyönti voi johtaa 146–148 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.
Tarkistus 3 9 artiklan 1 b kohta (uusi)
	1 b. Tämän artiklan soveltaminen ei saa rajoittaa millään tavoin parlamentin keskustelujen eloisaa luonnetta eikä jäsenten sananvapautta.
	Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia.
	Artiklan soveltaminen pohjautuu siihen avoimuusperiaatteeseen, jonka mukaan jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Tarkistus 4 22 artiklan 3 kohta (uusi)
	Käsitteeseen "istunnon toimittaminen" sisältyy jäsenten käyttäytyminen kaikissa parlamentin tiloissa.
Tarkistus 5 96 artiklan 3 kohta
3. Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin saattaa asiakirjat ja pöytäkirjat julkisesti saataville, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 alakohdassa toisin säädetä.	3. Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin saattaa asiakirjat ja pöytäkirjat julkisesti saataville, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 alakohdassa toisin säädetä. Tapauksissa, joissa rikotaan luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, sovelletaan 147 artiklan säännöksiä.

Tarkistus 6

Osa VI, luku 3 a (uusi), otsikko (uusi)

	LUKU 3 a
	MENETTELYSÄÄNTÖJEN RIKKOMISEN YHTEYDESSÄ TOEUTETTAVAT TOIMENPITEET

(lisätään 146 artiklan edelle)

Perustelu

Uuden luvun luominen on kompromissi, jonka myötä työjärjestyksen nykyinen rakenne voidaan säilyttää mutta samalla voidaan kuitenkin myös korostaa, että luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä ei sovelleta yksinomaan parlamentin istuntoihin (osa VI, johon 146–148 artikla kuuluvat) vaan parlamentin työskentelyyn kaikissa parlamentin tiloissa 9 artiklan 1 a (uusi) kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.

Tarkistus 7 146 artiklan otsikko ja 1 kohta
Järjestyksenpito istuntosalissa	Välittömät toimenpiteet
1. Puhemies kehottaa istunnon aikana häiriötä aiheuttavaa jäsentä palaamaan järjestykseen.	1. Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua ja jonka käytös ei noudata 9 artiklan mukaisia menettelysääntöjä, palaamaan järjestykseen.
Tarkistus 8 146 artiklan 3 kohta
3. Jos rikkomus yhä toistuu, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi. Pääsihteeri huolehtii parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan avustuksella, että tähän järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhdytään välittömästi.	3. Jos häiriö on jatkuvaa tai rikkomus yhä toistuu, puhemies voi kieltää jäsentä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen räikeä, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan avustuksella, että tällaiseen järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhdytään viipymättä.

Tarkistus 9

146 artiklan 3 a kohta (uusi)

	3 a. Jos parlamentissa esiintyvä häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin työskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle.

(Tässä tarkistuksessa toistetaan nykyisen 148 artiklan sanamuoto.)

Perustelu

Nykyisen 148 artiklan teksti siirretään uuteen kohtaan, sillä siinä selvästikin määrätään välittömästi toteutettavista toimenpiteistä.

Tarkistus 10 146 artiklan 3 b kohta (uusi)
	3 b. Edellä 1–3 a kohdassa luetellut valtuudet kuuluvat, soveltuvin osin, vastaavasti henkilöille, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa.

Tarkistus 11

146 artiklan 3 c kohta (uusi)

	3 c. Istunnon puheenjohtaja voi tilanteen niin vaatiessa ja menettelysääntöjen rikkomisen vakavuus huomioon ottaen pyytää puhemiestä panemaan täytäntöön 147 artiklan seuraavaan istuntojaksoon tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaan kokoukseen mennessä.

Perustelu

On tarpeen määrätä yhtäältä tapauksista, joissa istuntoa – tai vastaavasti valiokunnan kokousta – johtaa joku muu kuin parlamentin puhemies, ja toisaalta tapauksista, joissa on kyse jostakin muusta parlamentin elimestä tai joissa välikohtaus tapahtuu parlamentin tiloissa. Tämä siksi, että vain parlamentin varsinainen puhemies voi päättää 147 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten langettamisesta ja että niin ollen on tarpeen erikseen määrätä puhemiehelle tarvittaessa esitettävästä toimintapyynnöstä.

Tarkistus 12 147 artikla
Jäsenten poistaminen istuntosalista	Seuraamukset
1. Annettuaan virallisen huomautuksen puhemies voi vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos parlamentin toimintaa häiritään ehdottaa parlamentille joko välittömästi tai viimeistään seuraavalla istuntojaksolla varoituksen antamista, johon ilman eri toimenpiteitä liittyy istuntosalista poistaminen välittömästi sekä kahdesta viiteen päivään kestävä istunnoista pidättäminen.	1. Annettuaan virallisen huomautuksen puhemies voi erityisen vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos parlamentin toimintaa häiritään 9 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti tehdä kyseisen jäsenen kanssa keskusteltuaan perustellun päätöksen asianmukaisesta seuraamuksesta ja ilmoittaa siitä kyseiselle jäsenelle sekä niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin tämä kuuluu, ennen kuin ilmoittaa asiasta täysistunnossa.
2. Parlamentti päättää kyseiseen järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhtymisestä puhemiehen päättämänä ajankohtana, joka voi olla istunto, jonka aikana järjestystä on häiritty, tai jos parlamentin toimintaa on häiritty istuntosalin ulkopuolella, ajankohta, jolloin asiasta on ilmoitettu puhemiehelle, tai joka tapauksessa viimeistään seuraava istuntojakso. Asianomaisella jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi parlamentissa ennen äänestystä. Hänellä on enintään viisi minuuttia puheaikaa.	2. Havaitun käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon sen hetkellinen, jaksottainen tai pysyvä luonne sekä sen vakavuusaste tähän asetukseen liitettyjen suuntaviivojen mukaisesti*.
3. Esitetystä järjestyksenpidollisesta toimenpiteestä toimitetaan koneäänestys ilman keskustelua. Työjärjestyksen 149 artiklan 3 kohdan ja 160 artiklan 1 kohdan mukaiset pyynnöt eivät ole sallittuja.	3. Nämä seuraamukset voivat koostua yhdestä tai useammasta seuraavassa lueteltavasta toimenpiteestä:
	a) jäsenelle annetaan huomautus;
	b) jäsenen oikeus päivärahaan pidätetään vähintään kahden ja enintään kymmenen päivän ajaksi;
	c) jäsenelle annetaan määräaikainen kielto osallistua mihinkään parlamentin toimintaan tai osaan sen toiminnasta vähintään kahden ja enintään kymmenen parlamentin tai minkä tahansa sen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan peräkkäisen istuntopäivän aikana, rajoittamatta kuitenkaan hänen oikeuttaan äänestää täysistunnossa menettelysääntöjä tiukasti noudattaen;
	d) puheenjohtajakokoukselle toimitetaan 18 artiklan mukaisesti ehdotus jonkin tai joidenkin asianomaisen jäsenen hoitamien parlamentin sisäisten luottamustehtävien pidättämisestä tai peruuttamisesta.
	________________ [* Ks. liite XVI a].
Tarkistus 13 148 artikla
Häiriöt	Sisäiset valitusmenettelyt
Jos parlamentissa esiintyvä häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin työskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle	Asianomainen jäsen voi jättää puhemiehistölle kahden viikon määräajan kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen ilmoittamisesta sisäisen valituksen, joka keskeyttää seuraamuksen soveltamisen. Puhemiehistö voi viimeistään neljän viikon kuluttua valituksen jättämisestä peruuttaa tai vahvistaa langetetun seuraamuksen tai lieventää sitä rajoittamatta kuitenkaan asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin valitusmenettelyihin. Jos puhemiehistö ei anna päätöstä annetun määräajan kuluessa, seuraamus katsotaan mitätöidyksi.
Tarkistus 14 Liite XVI a (uusi)
	Liite XVI a
	Jäseniin sovellettavien menettelysääntöjen tulkintaa koskevat suuntaviivat
	1. On erotettava toisistaan yhtäältä näkyvä käytös, joka voidaan hyväksyä, mikäli se ei ole loukkaavaa ja/tai panettelevaa ja mikäli se pysyy kohtuuden rajoissa eikä johda yhteenottoihin, ja toisaalta käytös, joka aktiivisesti häiritsee jotakin parlamentin toimintaa.
	2. Jos henkilö, jonka parlamentin jäsen on ottanut työhön tai jonka pääsyä parlamenttiin tämä on helpottanut, rikkoo parlamentin tiloissa jäseniin sovellettavia menettelysääntöjä, vastuu asiasta on asianomaisella parlamentin jäsenellä.
	Kyseiset henkilöt ja muut ulkopuoliset, parlamentin tiloissa oleskelevat henkilöt kuuluvat puhemiehen ja tämän edustajien järjestyksenpitovaltaan.

PERUSTELUT

I.         MIETINNÖN TARKOITUS

Euroopan parlamentissa on vuosien myötä sattunut useita välikohtauksia pääasiallisesti – joskaan ei yksinomaan – istuntosalissa. Tämän vuoksi on syytä määritellä tarkemmin parlamentin jäseniä koskevat käyttäytymissäännöt ja keinot, joilla varmistetaan niiden noudattaminen sekä määrätään seuraamukset niiden rikkomisesta. Asiaa koskevat parlamentin työjärjestyksen nykyiset määräykset (146–148 artikla) ovat osoittautuneet selvästi puutteellisiksi, minkä vuoksi onkin harkittava niiden muuttamista ylittämättä kuitenkaan siinä yhteydessä parlamentin toimivaltaa. Näin erityisesti silloin, kun kyseessä ovat parlamentin jäsenen toimivaltuuksien harjoittamista koskevat oikeudet ja hankala kysymys parlamentaarisen ilmaisunvapauden sallituista ja kielletyistä ilmenemismuodoista. Tämän mietinnön ehdotuksissa on lähdetty tarpeesta löytää tasapaino, jossa Euroopan parlamentti voi toimia samalla sekä eloisasti että arvokkaasti – ja päinvastoin.

II.       ILMAANTUNEITA ONGELMIA

Parlamentin työskentelyn moitteetonta sujumista haitanneet häiriöt ovat vuosien saatossa käyneet yhä monilukuisemmiksi ja voimakkaammiksi. Kuluvalle vaalikaudelle on sen alusta lähtien ja eittämättä jäsenten yhä suuremman erilaisuuden ja heidän edustamiensa poliittisten suuntausten lisääntyvän kirjavuuden vuoksi ollut ominaista häiriöiden määrän moninkertaistuminen.

Näitä häiriöitä on aiheutettu keskeyttämällä toistuvasti puheenvuoroja, pitämällä yhä yleisemmin meteliä tai provosoimalla sitä, nostamalla esiin kylttejä tai banderolleja tai kantamalla joukolla tietyin viestein koristeltuja vaatteita. Parlamentin jäsenet ovat jopa lyöneet toisiaan, ja parlamentin järjestämiä tai sen tiloissa pidettyjä tapahtumia on häiritty muun muassa turvautumalla ulkopuolisiin henkilöihin, jotka tietyt jäsenet ovat päästäneet parlamentin tiloihin.

Vaikka häiriöt ovatkin pääasiassa sattuneet istuntosalissa, niitä on joskus tapahtunut myös parlamentin elinten muissa kokoushuoneissa tai muissa tiloissa parlamentin sisällä.

III.      YLEISET SUUNTAVIIVAT RATKAISULLE

Kokemus on osoittanut, että välineet, joita parlamentin virkamiehillä ja elimillä on käytössään työskentelyn sujumisen takaamiseksi, eivät enää sovellu yhä lukuisampien ja kirjavampien välikohtausten selvittämiseen. Välineillä ei kyetä estämään välikohtauksia eikä määräämään niistä asianmukaisia tai edes tehokkaita seuraamuksia.

Työjärjestyksen tarkistamiseksi tehdyillä ehdotuksilla pyritään kansallisten parlamenttien tilannetta koskevan vertailututkimuksen (asiakirja PE 360.483) ja 13. kesäkuuta 2005 pidetyssä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kokouksessa esitetyn oikeudellisen yksikön lausunnon valossa täsmentämään käyttäytymissääntöjä, joita parlamentin jäsenten olisi noudatettava toimiessaan parlamentin tiloissa ja hoitaessaan parlamentin toimintaan liittyviä tehtäviä. Niin ikään pyritään määrittelemään sääntöjen rikkomisesta langetettavat mahdolliset seuraamukset, jotta voitaisiin turvata sekä parlamentille myönnetyn toimivallan sopusointuinen käyttö että unionin toimielimille ja parlamentaariselle edustajakokoukselle ominainen arvokkuus.

Koska kyse ei ole työjärjestyksen yleisestä tarkistamisesta, muutokset ehdotetaan tehtäväksi työjärjestyksen nykyisen rakenteen puitteissa ja artiklojen numerointia muuttamatta.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa käytyjen pitkällisten keskustelujen sekä varjoesittelijöiden kanssa käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeen eri poliittisissa ryhmissä, esittelijä on tehnyt joitakin kompromissitarkistuksia (asiakirja PE 364.769 ja asiakirja PE 365.104), joissa jäljempänä mainitut täydentävät tai joiltakin osin korvaavat edellä mainitun.

Alunperin esitettyjen menettelyjen yksinkertaistamisen lisäksi (asiakirja PE 357.945) uusilla tarkistuksilla pyritään vahvistamaan jäsenten oikeuksia entisestään ilman, että toimenpiteiden tehokkuus, riippumattomuus politiikasta ja nopeus kärsivät, ja annetaan täysistunnon sijasta parlamentin puhemiehelle toimivalta päättää näihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Samalla olisi kuitenkin määrättävä sisäisestä valitusmenettelystä puolustautumisoikeuden suojaamiseksi.

Keskustelujen vilkkaan luonteen säilyttämiseksi ja niiden näivettymisen välttämiseksi olisi syytä erottaa toisistaan luonteeltaan hiljaiset mielenilmaisut ja ilmaisut, jotka väistämättä vaarantavat työskentelyn moitteettoman sujumisen. Edellisiin voisi kuulua mielipiteiden ilmaisu, joka kuitenkin olisi sallittua vain sikäli, kuin se ei vaaranna keskinäistä kunnioitusta eikä itsessään suoraan aiheuta jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia häiriöitä. Toiseen luokkaan voisivat kuulua kaikkinaiset asiattomista puheenvuoroista aiheutuvat häiriöt, solvaukset, metelöinti tai muu tahallinen epäjärjestys aina fyysisen koskemattomuuden loukkauksiin saakka. Tässä yhteydessä on otettava huomioon häiriön kesto ja/tai toistuvuus, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin se voidaan hyväksyä, ja/tai määrittää langetettava seuraamus.

Jotta istunnon puheenjohtaja voisi puuttua häiriöihin välittömästi ja tehokkaasti, hänellä olisi oltava käytössään valikoima välineitä, joiden avulla hän ensin pyrkii estämään tilanteen pahenemisen ja, mikäli tämä ei onnistu, voi turvautua vahtimestareiden tai äärimmäisen vakavissa tapauksissa jopa turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan apuun (mistä jo määrätään työjärjestyksen 146 artiklan 3 kohdassa). Näilläkin henkilöillä olisi epäilemättä oltava paremmat valmiudet tällaisia tilanteita varten.

Niiden välittömien toimenpiteiden lisäksi, joihin istunnon puheenjohtaja voi turvautua ja joista jo määrätään työjärjestyksessä, on myös pohdittava häiriöitä aiheuttaneille jäsenille langetettavia mahdollisia seuraamuksia ja niitä varten tarvittavia menettelyjä.

Tämän vuoksi parlamentin puhemiehellä on vakavien häiriöiden yhteydessä ja hänelle esitetyn asiaa koskevan pyynnön nojalla oltava toimivalta langettaa kustakin häiriöstä asianmukainen seuraamus sen mukaan, mitä seuraamuksista työjärjestyksessä varta vasten määrätään.

Kaikki ehdotetut seuraamukset perustuvat toimenpiteisiin, joista jo määrätään työjärjestyksen liitteessä VII ja 18 artiklassa sekä Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevissa säännöissä. Ehdotuksessa näitä toimenpiteitä järkeistetään. Siksi seuraamukset eivät myöskään vaikuta jäsenen oikeuteen äänestää täysistunnossa, sillä tähän oikeuteen kiteytyy koko se tehtävä, jonka jäsen on valituksi tullessaan saanut: osallistuminen unionin lainsäädäntötyöhön.

Kaikissa tapauksissa puhemiehellä tai – valitusten yhteydessä – puhemiehistöllä on oltava riittävästi harkinnanvaraa, ja päätöksen on aina oltava oikeassa suhteessa välikohtauksen vakavuuteen.

Koska kyseessä on rangaistus, on kuitenkin määrättävä myös kuulemismenettelystä, jonka myötä turvataan väärinkäytökseen syyllistyneen jäsenen oikeus puolustautua sekä annetaan hänelle mahdollisuus selvittää tekonsa syitä ja tarvittaessa valittaa päätöksestä. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että asia viedään yhteisöjen tuomioistuimeen.

Jos tällainen määräys hyväksytään, lisää se oikeusvarmuutta, ja jäsenille myönnetään lisää oikeuksia. Tässä yhteydessä muun muassa viitataan nimenomaan primaarioikeuden ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen tarjoamaan suojaan. Tämä merkitsee myös sitä, että yleisesti hyväksyttyjä mielipiteen ilmaisun muotoja lisätään, otetaan käyttöön pakollinen velvollisuus tiedottaa jäsenille henkilökohtaisesti ja menettely, jonka mukaan kaikkia päätettyjä toimenpiteitä on perusteltava. Tämän lisäksi sovelletaan oikeutta tulla kuulluksi sekä oikeutta sisäiseen muutoksenhakuun mahdollisten seuraamusten yhteydessä (oikeus saada asiansa käsitellyksi uudelleen, jolla on seuraamuksen lykkäävä tai mitätöivä vaikutus, jos puhemiehistö ei anna mitään vastausta) sekä taataan äänestysoikeus täysistunnossa.

Esittelijä suosittaa näiden ehdotusten hyväksymistä ja on vakuuttunut, että ne tarjoavat asianmukaisen ja hyvin punnitun ratkaisun ongelmiin, joihin esitetyt tarkistukset perustuvat.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttaminen parlamentin jäseniä koskevien menettelysääntöjen osalta

Menettelynumero

2005/2075(REG)

Työjärjestyksen artikla

202 art.

Muutosehdotukset, joihin mietintö perustuu

Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFCO 9.6.2005

Mietinnön laatimisesta päätetty (pvä)

20.4.2005

Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

9.6.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)

Muut muutosehdotukset

Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)

Gérard Onesta 20.4.2005

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

24.5.2005

13.6.2005

14.9.2005

23.11.2005

29.11.2005

Hyväksytty (pvä)

15.12.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta: vastaan: tyhjää:

19 2 1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlos Carnero González, Richard Corbett, Panayiotis Demetriou, Andrew Duff, Maria da Assunção Esteves, Genowefa Grabowska, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Borut Pahor, Rihards Pīks, Marie-Line Reynaud, Alexander Stubb, Johannes Voggenhuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, Elmar Brok, Klaus Hänsch, Alain Lamassoure, Stavros Lambrinidis, Raimon Obiols i Germà, Gérard Onesta, Reinhard Rack, György Schöpflin, Jacques Toubon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Sophia in 't Veld, Hans-Peter Martin, Thomas Wise

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6

16.12.2005

A6-0413/2005

Huomautuksia

PSE-ryhmän tarkkailijana läsnä Serban Nicolae