MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista
1.2.2006 - (KOM(2005)0304 – C6‑0349/2005 – 2005/0129(CNS)) - *
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Mairead McGuinness
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista
(KOM(2005)0304 – C6‑0349/2005 – 2005/0129(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0304)[1],
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0349/2005),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6‑0023/2006),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) | |
|
|
(1 a) Yhteisön strategisissa suuntaviivoissa otetaan huomioon maatalouden monitoimintainen tehtävä ja laajentuneen EU:n alueiden väliset suuret erot, mikä edellyttää jäsenvaltioilta joustavuutta maaseudun kehittämisohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale | |
|
(2) Strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta. |
(2) Näissä strategisissa suuntaviivoissa on määriteltävä yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta siten, että otetaan myös huomioon uuden YMP:n tarpeet ja EU:n kansainvälisistä neuvotteluista seuraava kehitys. |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) | |
|
|
(2 a) Naisten pääsyn helpottaminen työmarkkinoille on oltava läpäisevänä periaatteena painopisteenä liitteessä lueteltujen strategisten suuntaviivojen soveltamisessa. |
Perustelu | |
Sukupuolinäkökulman tukeminen ei saa rajoittua toimintalinjan 3 toimien soveltamiseen. | |
Tarkistus 4 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta | |
|
– tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. |
– tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa sekä ottaa huomioon kuluttajien odotukset terveys-, turvallisuus- ja laatukysymyksissä. |
Tarkistus 5 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– varmistaa jatkuvuus nykyisten maaseudun kehittämisohjelmien ja vuonna 2007 käynnistyvien ohjelmien välillä. |
Perustelu | |
Vaikka neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 mainitaan tarve hyväksyä sääntöjä, jotta helpotetaan siirtymistä nykyisestä tukijärjestelmästä uuteen maaseudun kehittämisen tukijärjestelmään, suuntaviivoissa olisi myös keskityttävä tarvittavaan jatkuvuuteen käynnissä olevien ohjelmien ja laadittavien ohjelmien välillä. | |
Tarkistus 6 Liite, 2.1 kohta, otsikko | |
|
Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen |
Maaseudun kehittäminen yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa |
Tarkistus 7 Liite, 2.1 kohta, 1 alakohta | |
|
Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. |
Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisen pilarin ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. |
Tarkistus 8 Liite, 2.1 kohta, 2 alakohta | |
|
Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana. |
Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana ja mukautuu näin uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat laatutuotteet, elintarviketurvallisuus, vihreä matkailu, luonnonperinnön hyödyntäminen ja vaihtoehtoiset energialähteet. |
Tarkistus 9 Liite, 2.2 kohta | |
|
Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. |
Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden alueellista ja paikallista kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän ja yhteiskunnan tarpeiden perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien ja tehomaatalouden harjoittamisen vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. |
Tarkistus 10 Liite, 2.3 kohta, 1 alakohta | |
|
Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. |
Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: maatalous, elintarvikkeiden jalostus, ympäristö sekä maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. |
Perustelu | |
Maaseudun kehittämisessä on vahvistettava ennen kaikkea myös alueellista markkinointia harjoittavien maatilojen ja käsityöläisten kilpailukykyä eikä pelkästään teollista toimintaa. | |
Tarkistus 11 Liite, 2.4 kohta, 1 alakohta | |
|
Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi. |
Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet, vuoristoalueet ja epäsuotuisat alueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi, minkä vuoksi tarvitaan eritytettyjä maaseudun kehittämisstrategioita. |
Tarkistus 12 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta | |
|
OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla, vaikka koko EU:n tasolla yleiskuva voi vaihdella suuresti jäsenvaltioittain. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. |
OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla, joissa tiloille on ominaista eristyneisyys, pieni koko ja tuotannon vähäinen erikoistuminen ja joita haittaavat vaikeat ilmasto-olosuhteet. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. |
Perustelu | |
EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukainen lisäys ja sopii yhteen Lissabonin strategian elvyttämisen kanssa. | |
Tarkistus 13 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta, 6 alaviite | |
|
OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 ‑alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. |
OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 ‑alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. Näiden suuntaviivojen yhteydessä OECD:n määritelmää käytetään vain tilastollisiin ja kuvaileviin tarkoituksiin. |
Perustelu | |
Kun otetaan huomioon tässä alaviitteessä jo kuvaillut OECD:n määritelmän puutteet, olisi myös todettava, että näiden suuntaviivojen yhteydessä määritelmää olisi käytettävä vain tilastollisiin ja kuvaileviin tarkoituksiin. | |
Tarkistus 14 Liite, 2.4 kohta, 3 alakohta | |
|
Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. |
Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. Uusille jäsenvaltioille on ominaista maatalousalan rahoituksen huutava puute ja se, että tulotasoissa on valtavat tuloerot verrattuna EU:n muihin jäsenvaltioihin. Siksi on sovellettava koheesioperiaatetta myös maaseutualueilla. |
Perustelu | |
YMP:n toiseen pilariin kuuluvan rahoituksen lisäämisellä voidaan osittain helpottaa taakaa, jota uusien jäsenvaltioiden viljelijöille aiheutuu suorien maksujen järjestelmän asteittaisesta käyttöönottamisesta. Maaseudun kehittämistä koskeva uusi lähestymistapa, johon sisältyy muun kuin maatalustoiminnan lisääminen, tarjoaa mahdollisuuden parantaa maaseutuyhteisöjen ja myös viljelijöiden tulotasoa. Eurostatin tilastot osoittavat, että perinteiset maanviljelysalueet ovat nykyisn yhteisön köyhimpiä alueita. | |
Tarkistus 15 Liite, 2.4 kohta, 7 a alakohta (uusi) | |
|
|
Lisäksi on korostettava käsiteollisuuden merkitystä maaseudulla. Käsiteollisuus liittyy kaikkiin toiminta-aloihin: rakennusala, elintarvikeala, liikenne, tekstiiliala jne. Sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, kouluttaa nuoria oppisopimusteitse, siirtää perinteistä taitotietoa ja luoda sosiaalisia yhteyksiä kaikkein syrjäisimmillä alueilla. |
Tarkistus 16 Liite, 2.4 kohta, 8 alakohta | |
|
Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. |
Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. Maaseutualueet kärsivät siitä, että niiden palvelutaso ja palvelujen laatu ovat kaupunkialueita alhaisemmat. Puutteet palveluissa ja varustuksessa, kuten tieverkosto, julkinen liikenne, tietotekniikka jne., jarruttavat halukkaiden ihmisten asettumista asumaan ja työskentelemään maaseutualueille. |
Tarkistus 17 Liite, 2.4 kohta, 9 alakohta | |
|
Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueita pääsemään näihin tavoitteisiin kaudella 2007–2013. Tämä edellyttää, että maaseutualueiden kilpailukyvyn lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen ja innovaatioihin sovelletaan strategisempaa lähestymistapaa ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvää hallinnointia parannetaan. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. |
Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueiden ihmisiä käyttämään kykyjään viranomaistason ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksien puitteissa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kaudella 2007–2013. Tämä edellyttää unionilta ja jäsenvaltioilta vahvempaa strategista lähestymistapaa kolmen tavoitteen eli koheesion, kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttamiseksi. Näin voidaan luoda maaseudulle työpaikkoja, edistää innovointia ja tehostaa ohjelmien toteutukseen liittyvää hallinnointia. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. Maaseudun kehittämiseen annettavan tuen yhteydessä on tarjottava erityisrahoitusta uusille jäsenvaltioille, jotta voidaan supistaa niiden ja EU:n vanhojen jäsenvaltioiden välistä kuilua. |
Perustelu | |
Koheesiotavoite ja paikallisten kumppanuuksien luominen ovat keskeisiä tekijöitä maaseudun kehittämisessä, ja siksi ne on syytä mainta tekstissä. | |
Tarkistus 18 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta | |
|
Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti näissä suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun kehittämisohjelmien laadintaa varten. |
Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti jäljempänä olevissa strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet asetuksen (EY) N:o 1698/2005 9 artiklan mukaisesti. Suuntaviivojen tavoitteena on yhdistää Lissabonin, Göteborgin ja Luxemburgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Havainnollisuuden vuoksi kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun kehittämisohjelmien laadintaa varten. Kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia laatiessaan jäsenvaltiot voivat noudattaa tarvittavaa joustavuutta ja täsmentää yhteisön painopistealueita niiden mukauttamiseksi alueellaan vallitseviin erityisolosuhteisiin. Ne voivat myös tehdä uusia mukautuksia silloin, kun ne perustellaan riittävällä tavalla. |
Tarkistus 19 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta | |
|
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. |
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan maataloudesta, metsätaloudesta ja elintarvikealasta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon, nykyaikaistamiseen ja innovaatioihin viljelyssä sekä elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja, mikä käsittää tieto- ja viestintätekniikan käytön ja nuorten viljelijöiden erityistarpeiden huomioonottamisen. |
Perustelu | |
Toimien tulee kattaa kaikki kolme alan osatekijää. Modernisointitoimien avulla viljelijöitä autetaan parantamaan tilojensa tehokkuutta ja lisäämään kilpailukykyään markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on tieto- ja viestintätekniikka. Nuoret viljelijät tulisi asettaa etusijalle johtuen heidän roolistaan maanviljelijäväestön ikääntymisongelman helpottamisessa sekä viljelytoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. | |
Tarkistus 20 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta | |
|
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. |
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealasta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon, uudenaikaistamiseen ja innovaatioihin maataloudessa, elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja, tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö ja nuorten viljelijöiden erityistarpeiden tyydyttäminen mukaan luettuina.
|
Perustelu | |
Toimenpiteillä on katettava alan kaikki kolme osaa. Nykyaikaistamistoimenpiteillä autetaan viljelijöitä parantamaan tilojen suoritusta ja kilpailukykyä markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa informaatio- ja viestintäteknologioilla on tärkeä rooli. Nuoret viljelijät olisi asetettava etusijalle, koska heidän tehtävänsä on vastata maatalousväestön ikääntymisen ongelmaan ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. | |
Eläintauteja koskevat kohdistetut toimenpiteet ovat oleellisen tärkeitä maatalouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Vain niillä voidaan jatkossa välttää liialliset tulomenetykset ja vahingot. | |
Tarkistus 21 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, johdantokappale | |
|
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: |
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: |
Tarkistus 22 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, kuten myös seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettuja toimia |
– innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, tarjoten esimerkiksi pääsyn ulkopuolisiin laboratorioihin laadun tutkimiseksi ja parantamiseksi, samoin kuin muita seitsemännessä puiteohjelmassa ja kilpailukykyä ja innovaatioita koskevassa puiteohjelmassa (2007–2013) toteutettuja toimia |
Tarkistus 23 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita, säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo laatujärjestelmiä soveltamalla ja parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. |
– kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ja elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita ja säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo. Tämä voidaan saavuttaa erityisesti laadunvalvonta- ja kehittämisjärjestelmien avulla ja soveltamalla yhteisiä malleja, tiedottamalla kuluttajille ja panostamalla maataloustuotteiden tunnistettavuuteen. Tällaisten toimien avulla parannetaan myös eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Erityisesti paikallisia ja alueellisia tuotteita olisi edistettävä. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. |
Tarkistus 24 Liite, 3.1 kohta, 4 luetelmakohta | |
|
– dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu strategisista ja organisatorisista taidoista. |
– dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla ja kiristyneellä kansainvälisellä kilpailulla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille sekä uusia haasteita että uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu viljelijöiden ja heiden perheidensä strategisista, liiketoiminnallisista ja organisatorisista taidoista ja etenkin nuorten viljelijöiden tulosta alalle. |
Perustelu | |
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jolla otettiin käyttöön viljelijöille maksettavat tuotannosta irrotetut suorat maksut, tuo viljelijöille ja heidän perheilleen merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia. Uudistus edellyttää viljelijöiden mukautuvan nopeasti muuttuviin markkinoihin. Nuoria viljelijöitä pitäisi kannustaa jäämään maaseudulle ja harjoittamaan viljelyä kilpailukykyisellä ja kestävällä tavalla. | |
Tarkistus 25 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 5 luetelmakohta | |
|
– uusien markkinoiden löytäminen maa- ja metsätaloustuotteille. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Non food ‑tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia. |
– uusien markkinoiden löytäminen maataloustuotteille ja metsätalousalalle. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Tiedottaminen ja verkottuminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia kunkin maan kotimaisilla markkinoilla sekä kannustavat uuteen vientiin. Non food ‑tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita, hyödyntämällä jätteet tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, eloperäisiä materiaaleja, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia tai edistämällä erityistuotteita, joihin lukeutuvat laadukkaat tuotteet ja alkuperämerkinnällä varustetut tuotteet. |
Tarkistus 26 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 6 luetelmakohta | |
|
– maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. |
– maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. Olisi lisäksi edistettävä luonnonmukaista viljelyä ja tuotantoa alueellisiin erikoisuuksiin liittyviä perinteisiä menetelmiä soveltamalla. |
Perustelu | |
Euroopan eri alueiden fyysisiin ja ilmastollisiin erikoispiirteisiin ja vanhaan maaseudun perintöön pohjautuvien erikoistuotteiden on oltava maaseudun kehittämisen kulmakivenä silloin, kun kyseisten tuotteiden ominaispiirteet ja laatu voivat tuoda merkittävä taloudellista lisäarvoa. Eurooppalaiset kuluttajat ostavat yhä enemmän alueellisia erikoistuotteita ja luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita, mikä antaa tulolähteen viljelijöille monilla Euroopan maaseutualueilla ja säilyttää samalla vanhat tuotantomenetelmät sekä inhimillisen maiseman ja esimerkiksi luonnonmukaisen viljelyn tapauksessa edistää ympäristön laatua. | |
Tarkistus 27 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 luetelmakohta | |
|
– maatalousalan rakenteiden uudistaminen. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen on muuttanut maatalouden kokonaiskuvaa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta. |
– maatalousalan rakenteiden uudistaminen ja sen modernisointi. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen ja modernisoinnin toteuttamiseksi maa- ja metsätaloudessa. Investointeja tiloihin on jatkettava sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen ja kansainvälisten markkinoiden ja sisämarkkinoiden kehitys sekä kuluttajien muuttuneet mieltymykset ja vaatimukset ovat muuttaneet maatalouden kokonaiskuvaa, ja uusien jäsenvaltioiden pitäisi voida hyötyä siirtymäkauden toimista, jotka liittyvät osittaiseen omavaraisviljelyyn ja tuottajaryhmiin. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä olisi myös tuettava investointeja maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseen ja alan modernisointiin ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen ja vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittämisen osalta. |
Perustelu | |
Tähän toimintalinjaan liittyvillä menoilla olisi tuettava ensisijaisesti modernisointia. On taattava, että uudet jäsenvaltiot voivat hyödyntää siirtymäkauden toimia, jotka koskevat osittaista omavaraisviljelyä ja tuottajaryhmiä 20. syyskuuta 2005 annetun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tukea maaseudun kehittämiseen koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 ja 35 artiklan mukaisesti. Kannattaa ottaa huomioon, että myös vanhoissa jäsenvaltioissa on alueita, joilla investoinnit nykyaikaistamiseen ja rakennemuutokseen ovat edelleen tarpeen. | |
Tarkistus 28 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– paikallisten aloitteiden kuten paikallisten maanviljelijöiden markkinoiden ja laadukkaiden elintarvikkeiden paikallisten hankintaohjelmien tukeminen. |
Tarkistus 29 Liite, 3.1 kohta, 7 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– sukupolvenvaihdoksen helpottaminen. Sukupolvenvaidoksen varmistaminen on välttämätöntä tämän toiminnan jatkuvuudelle jäsenvaltioissa. Euroopan unionin on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti hallinnollisia esteitä, joita nuoret ovat aikaisemmin joutuneet kohtamaan maaseudun kehittämiseen liittyvän tuen saamisessa. |
|
|
Sukupolvenvaihdoksen on oltava ensisijainen tavoite kaikissa maaseudun kehittämisen toimintalinjoissa. |
Perustelu | |
Komission esityksessä ei oteta riittävällä tavalla huomioon tarvetta parantaa sukupolvenvaihdosta maataloudessa. | |
Tarkistus 30 Liite, 3.1 kohta, 2 alakohta | |
|
Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi. |
Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi esimerkiksi tukemalla tiloille asettumista ja tilojen luovutusta. |
Tarkistus 31 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta | |
|
Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan kolmella EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien säilyttäminen, vesi ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. |
Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia yhteistyössä maanviljelijöiden ja muiden maan haltijoiden kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan neljällä EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien ja maaseudun perinnemaisemien säilyttäminen, vesivarojen kestävä käyttö, maaperän säilyttäminen ja suojelu ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisassa asemassa oleviin maaseutualeuisiin. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. |
Perustelu | |
Maaperä on ympäristöresurssi, joka on otettava huomioon eroosion ja aavikoitumisen jarruttamiseksi. Epäsuotuisassa asemassa olevat maaseutualueet kärsivät suurista ympäristörillisistä, tuotannollisista ja sosiaalisista haitoista. | |
Tarkistus 32
Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, johdantokappale
|
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: |
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: |
Tarkistus 33 Liite, 3.2 kohta, 1 luetelmakohta | |
|
– ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. |
– ympäristöpalvelujen ja biologista monimuotoisuutta kunnioittavien ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. |
Tarkistus 34 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana. |
– luonnon- ja viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden ja metsänhoidon tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Silloin kun viljelykäytäntöihin velvoitetaan tai niitä rajoitetaan maisemien ja luontotyyppien säilyttämiseksi tai parantamiseksi, on otettava käyttöön viljelijöiden, maanomistajien ja julkisten elinten välinen kumppanuusmenettely kuulemisen, yhteistyön ja tarvittaessa myös korvausten varmistamiseksi. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana sekä matkakohteena. Inhimillisen maiseman säilyttämiseksi olisi edistettävä perinteisiä menetelmiä käyttävää maataloustuotantoa ja kaikkea siihen liittyvää maaseudun kulttuuria. On annettava erityistä tukea katastrofien, kuten tulvien, kuivuuden, katovuosien ja metsäpalojen, jotka tapahtuvat usein heikommassa asemassa olevilla alueilla, ehkäisemiseksi, ja aavikoitumisen estämiseksi. |
Perustelu | |
Kestävä maatalous voi auttaa vähentämään vaaroja, jotka liittyvät erityisesti maaltapakoon ja metsäpaloihin, jotka tapahtuvat etupäässä heikomassa asemassa olevilla aluiella. | |
Kuivuudella voi olla erityisen ikäviä vaikutuksia maaseudun elämään. | |
Tarkistus 35 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– metsistä huolehtiminen. Metsillä on erityinen merkitys ympäristönsuojelussa, koska ne säätelevät vesioloja, sitovat tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ja tiettyjä maaperää saastuttavia aineita, toimivat biomassan varastona ja estävät luonnonmullistuksia, kuten tulipaloja ja maanvyörymiä. |
Tarkistus 36 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 3 luetelmakohta | |
|
– ilmastonmuutoksen torjuminen. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilyttäminen. |
– uusiutuvien energialähteiden edistäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä tarve tehostaa metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilymistä. Kaikissa tukitoimissa olisi otettava huomioon maailmanlaajuinen ravitsemustilanne ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon kilpailu tilasta elintarviketuotannon kanssa. |
Perustelu | |
Uusiutuvien energialähteiden tukemisessa ei saa mennä niin pitkälle, että ne valtaavat liian suuren alan elintarviketuotannolta ja että syntyy Euroopan elintarvikemarkkinoiden ja uusiutuvien raaka-aineiden markkinoiden imuvaikutus ja näin ollen elintarvikepula köyhimmissä maissa. | |
Tarkistus 37 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 3 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– luonnonkatastrofien ja muiden tuhojen ennaltaehkäisy ja korjaaminen esimerkiksi suojelemalla metsiä ja torjumalla aavikoitumista ja tulvia. |
Tarkistus 38 Liite, 3.2 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– energiaviljelyä ja biopolttoaineiden tuotantoa koskevan tutkimuksen tukeminen siten, että vähennetään tuotantokustannuksia ja lisätään voittomarginaalia, jotta biopolttoaineiden tuotannosta tulee kilpailukykyisempää perinteisiin polttoaineisiin nähden. |
Tarkistus 39 Liite, 3.2 kohta, 2 alakohta, 6 luetelmakohta | |
|
– alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. |
– alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. Tasapainoisen tilankäytön aikaansaamiseksi on annettava erityistukea epäsuotuisilla alueilla tai luonnonhaitoista tai pysyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettaville toimille. |
Tarkistus 40 Liite, 3.3 kohta, otsikko | |
|
Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen |
Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen |
Perustelu | |
Johdonmukaisuuden vuoksi tulisi viitata maaseudun talouden monipuolistamiseen samalla tavoin kuin on jo tehty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. | |
Tarkistus 41 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta | |
|
Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi otettava huomioon naisten ja nuorten erityistarpeet. |
Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on uusien työllisyysmahdollisuuksien luominen, sekä nykyisen työllisyysasteen vakauttaminen ja kasvua edistävien olosuhteiden luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville ja että paikallisyhteisöt pysyvät keskeisessä asemassa maaseudun kehittämisessä. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esteiden poistamiseen niiltä, joiden työmarkkinoille pääsyä tällä hetkellä haittaa sukupuoli, ikä tai vammaisuus. |
Perustelu | |
Olisi painotettava työpaikkojen pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä, joka voidaan saavuttaa keskittymällä kasvua suosivien olosuhteiden luomiseen. Tämänhetkisten työpaikkojen säilyminen ei tuo ainoastaan taloudellista hyötyä; se myös auttaa ylläpitämään maaseudun koheesiota ja identiteettiä mahdollistamalla paikallisväestön pysymisen maaseutualueilla. Jotta maanviljelijöitä ja heidän perheitään rohkaistaisiin jäämään maaseutualueille, kylien on tarjottava heille samat mahdollisuudet hankkia tavaroita ja palveluja kuin kaupunkien. Lisäksi on otettava huomioon vanhempi sukupolvi ja heidän tarpeensa eli tarjottava paikallisia palveluja ja hyödynnettävä heidän mahdollisuuksiaan kouluttaa nuoria maanviljelijöitä. | |
Tarkistus 42 Liite, 3.3 kohta, 2 alakohta, johdantokappale | |
|
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: |
Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: |
Tarkistus 43 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. |
– työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa ja lisää maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä koheesiota sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. |
Tarkistus 44 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 1 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen väestön pitämiseksi alueella ja uusien asukkaiden saamiseksi. Kyseeseen tulevat alueen, väestön ja sosioekonomisten toimijoiden tarpeiden mukaan lähikaupat, pienten lasten ja vanhusten hoitopalvelut, sosiaalinen ja vuokra-asuntotuotanto, kulttuurikeskukset, liikennepalvelut, yleishyödylliset palvelut, kuten terveyspavelut jne. |
Tarkistus 45 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen mahdollisesti yhdistettynä aloitteisiin, joilla kannustetaan luomaan maaseutuelinkeinoihin liittyviä pienyrityksiä. |
– naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat laadukkaan, asianmukaisen ja kohtuuhintaisen lastenhoidon kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen, lastenhoidon työntekijöiden koulutus, koulutuksen tarjoaminen ja mikroluotot yritysten perustamista varten sekä naisten verkostojen kehittäminen ja luominen. |
Perustelu | |
On tärkeää tukea naisten osallistumista maaseudun talouselämään, sillä naisilla on tärkeä rooli maaseutualueiden elinvoimaisuuden palauttamisessa. Kuitenkin naiset kohtaavat usein sukupuoleensa liittyviä esteitä. Lastenhoitopalveluiden tulisi olla asianmukaisia, ja niissä tulisi keskittyä laatuun. Lastenhoitoa koskevat säännökset tulisi ulottaa lastenhoidossa toimiviin työntekijöihin ja heidän koulutukseensa. | |
Tarkistus 46 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– kylien uudistumisen ja kehittymisen tukeminen. Integroidut lähestymistavat taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa, maaseudun kulttuuriperinnön suojelu ja investoinnit paikallisten palveluiden infrastruktuuriin voivat auttaa parantamaan elämänlaatua maaseutualueilla ja näin osaltaan estää maaseudun väestökatoa. |
Perustelu | |
Tärkeytensä vuoksi kylien uusiutumiseen ja kehittämiseen liittyvät toimet tulisi mainita keskeisinä toimina. Paikallisten palveluiden tarjoaminen kylässä pitää alueen elinvoimaisena ja perheet asumassa maaseudulla. | |
Tarkistus 47 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 3 luetelmakohta | |
|
– mikro- ja käsityöyritysten perustaminen. Näin voidaan hyödyntää perinteisiä taitoja tai hankkia uutta pätevyyttä – erityisesti yhdistettynä välineiden hankintaan sekä koulutukseen ja opastukseen – yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. |
– mikro-, käsityö- ja kotiteollisuusyritysten perustaminen. Näin voidaan hyödyntää perinteisiä taitoja tai hankkia uutta pätevyyttä – erityisesti yhdistettynä välineiden hankintaan sekä koulutukseen ja opastukseen – yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. |
Tarkistus 48 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 4 luetelmakohta | |
|
– perinteisten maaseututaitojen opettaminen nuorille. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja laatutuotteiden kysyntään. |
– perinteisten maaseututaitojen ja laatutoimien, kuten peruskirjat ja laatumerkit, tukeminen ja nuorten kouluttaminen näissä asioissa. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja erityisesti perinteisten laatutuotteiden kysyntään. Samalla voidaan myös antaa vanhemmalle sukupolvelle mahdollisuus siirtää taitonsa nuoremmille. |
Perustelu | |
Vanhempi sukupolvi on olennaisen tärkeä maaseudun elämälle, ja vanhat viljelijät voisivat opettaa nuoria viljelijöitä. | |
Tarkistus 49 Liite, 3.3 kohta, 2 alakohta, 5 luetelmakohta | |
|
– tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja levittäminen on maaseutualueilla olennaisen tärkeää taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi, paikallisen kehityksen edistämiseksi, paikallisten palvelujen tarjoamiseksi ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseksi. Mittakaavaetuja voidaan saada aikaan toteuttamalla kylien tieto- ja viestintätekniikka-aloitteita, joissa IT-laitteet, verkottuminen ja sähköiset taidot yhdistetään yhteisörakenteisiin. Tällaisin aloittein voidaan vauhdittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista. Internetin ja laajakaistaviestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti epäedullisesta sijainnista johtuvien haittojen lieventämiseksi esimerkiksi tukemalla alueellisia ohjelmia rakennerahastoista |
– tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Tieto- ja viestintätekniikka avaa uusia näkymiä maaseutualueille asuin- ja työskentelypaikkana. Etätyömahdollisuus ja yhteys maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin voivat tuoda maaseudulle innovatiivisia yrityksiä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja levittäminen on maaseutualueilla olennaisen tärkeää taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi, paikallisen kehityksen edistämiseksi, paikallisten palvelujen tarjoamiseksi ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseksi. Mittakaavaetuja voidaan saada aikaan toteuttamalla kylien tieto- ja viestintätekniikka-aloitteita, joissa IT-laitteet, verkottuminen ja sähköiset taidot yhdistetään yhteisörakenteisiin. Tällaisin aloittein voidaan vauhdittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista. Internetin ja laajakaistaviestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti epäedullisesta sijainnista johtuvien haittojen lieventämiseksi esimerkiksi tukemalla alueellisia ohjelmia rakennerahastoista |
Perustelu | |
Maaseutualueiden mahdollisuudet on syytä mainita. | |
Tarkistus 50 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 6 luetelmakohta | |
|
– uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää. |
– uusiutuvien energialähteiden ja eloperäisten materiaalien tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen sekä tuottajien energiatehokkuus- ja energiapalvelujärjestelmien edistäminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää. |
Perustelu | |
Non food ‑alalla kiinnostavia ovat energiatuotannon lisäksi myös maataloudesta saatavat materiaalit. | |
Tarkistus 51 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 7 luetelmakohta | |
|
– matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun hyväksi. |
– matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala, ja sen tulisi perustua olemassa olevaan kulttuuri- ja luonnonperintöön. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun hyväksi tai muiden ympäristön kannalta kestävien matkailun muotojen ja urheiluun liittyvän matkailun hyväksi. |
Perustelu | |
Turismin kehityksen pitäisi olla kestävää, ja sen yhteydessä pitäisi ottaa huomioon se, miten tärkeää on suojella maaseutualueiden kulttuuri- ja luonnonperintöä. | |
Tarkistus 52 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– maaseudun kulttuurin säilyttäminen. Maaseutuyhteisöjen kulttuuri voi tarjota taloudellista lisäarvoa erityisesti matkailun alalla. Käsityöt, ruoka ja juoma, maatalouden erikoistuotteet sekä maatalouteen liittyvä perinteiset tuotantomenetelmät, folklore ja maaseudun arkkitehtuuri ovat suojeltavia asioita, ja joissakin tapauksissa ne tarvitsevat elvyttämistä. Tarjoamastaan lisäarvosta huolimatta nämä perinteet ovat vaarassa hävitä maaseudun väestökadon ja maaseutuväestön ikääntymisen sekä nuorten vähäisen kiinnostuksen takia erityisesti taantuneilla alueilla. |
Perustelu | |
On oleellisen tärkeää suojella koko maaseutuperinnettä sellaisena kuin se on kehittynyt vuosatojen aikana vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Maaseutukulttuuri on yksittäisten maaseutualueiden identiteettiä vahvistava tekijä, mutta se voi tarjota myös taloudellista lisäarvoa maatalouden alueellisetn erikostuotteiden muodossa ja matkailun alalla. | |
Tarkistus 53 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 8 luetelmakohta | |
|
– Paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. |
– Paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Kohtuullinen osa näistä resursseista olisi suunnattava maaseutualueille hyvän tasapainon varmistamiseksi maaseutu- ja kaupunkialueiden kehityksen välillä. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. |
Perustelu | |
Jos kaikki merkittävin kehitys keskitetään kaupunkialueille tai osittain kaupunkimaisille alueille, maaseutualueet pysyvät edelleen jälkeenjääneinä. | |
Tarkistus 54 Liite, osa 3.4, Suuntaviiva | |
|
Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja maaseutualueiden oman kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi. |
Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja ihmisten kannustamiseksi edistämään kestävää kehitystä sekä paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. |
Tarkistus 55 Liite, 3.4 kohta, 1 alakohta | |
|
Leader-toimintalinjasta myönnettävä tuki tarjoaa mahdollisuuden paikallisista tarpeista ja vahvuuksista lähtien yhdistää paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu/toiminnan monipuolistaminen. Integroitu lähestymistapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat viljelijät, metsänomistajat ja muut maaseudun toimijat, voi suojella ja parantaa paikallista luonnon- ja kulttuuriperintöä, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää erikoistuotteita, matkailua sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja uusiutuvaa energiaa. |
Leader-toimintalinjasta myönnettävä tuki tarjoaa mahdollisuuden paikallisista tarpeista ja vahvuuksista lähtien yhdistää paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu/toiminnan monipuolistaminen. Integroitu lähestymistapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat viljelijät, metsänomistajat ja muut maaseudun toimijat, voi suojella ja parantaa paikallista luonnon- ja kulttuuriperintöä, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää erikoistuotteita, matkailua sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja uusiutuvaa energiaa. Leader-hankkeiden tulisi keskittyä ensisijaisiin aiheisiin ja tulosten välittämiseen. |
Tarkistus 56 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista. |
– paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja torjua väestökatoa. |
Tarkistus 57 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. |
– yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se takaa yhteisön osallistumisen ja edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. |
Tarkistus 58 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 3 luetelmakohta | |
|
– yhteistyön ja innovaation edistäminen. Leaderin kaltaisten paikallisten aloitteiden ja toiminnan monipuolistamisen tukemisen rooli voi olla merkittävä, sillä ne tarjoavat ihmisille uusia ideoita ja lähestymistapoja sekä edistävät innovaatioita, yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja. Verkossa toimivat yhteisöt voivat edistää tietojen jakelua, hyvien käytänteiden vaihtoa sekä maaseudun tuotteita ja palveluja koskevia innovaatioita. |
– yhteistyön ja innovaation edistäminen. Leaderin kaltaisten paikallisten aloitteiden ja toiminnan monipuolistamisen tukemisen rooli voi olla merkittävä, sillä ne tarjoavat ihmisille uusia ideoita ja lähestymistapoja sekä edistävät innovaatioita, yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja. Erityisesti on otettava huomioon uusien väestöryhmien ottaminen mukaan toimintaan. Verkossa toimivat yhteisöt voivat edistää tietojen jakelua, hyvien käytänteiden vaihtoa sekä maaseudun tuotteita ja palveluja koskevia innovaatioita. |
Perustelu | |
Maaseutualueet ovat nykyisin muutakin kuin niillä perinteisesti asuneiden perheiden asuinpaikkoja tai seutuja, joilta muutetaan pois. Niille muuttaa yhä enemmän kaupunkilais- tai maahanmuuttajataustaisia väestöryhmiä. Maaseudun kehittämisohjelmissa on edistettävä myös näiden uusien väestöryhmien osallistumista toimintaan. | |
Tarkistus 59 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta | |
|
– paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja sosioekonominen rakenne vahvistuu. |
– paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja erityisesti sosioekonominen rakenne vahvistuu. |
Tarkistus 60 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakoha (uusi) | |
|
|
– paikallisten Agenda 21 -aloitteiden edistäminen maaseudulla ja kunkin alueen vahvuuksiin ja heikkouksiin mukautuminen maaseudun monimuotoisuus huomioon ottaen tukeutumalla paikallisiin toimijoihin ja tukemalla sisäsyntyisiä aidosti alueellisia kehityshankkeita. On kehitettävä paikallisen osallistumisen kulttuuri, joka perustuu paikallista Agenda 21:aa koskevaan strategiseen suunnitteluun. Näihin suunnitelmiin, jotka ovat kattavampia kuin maaseudun kehittämissuunnitelmat, olisi sisällytettävä keskustelu maaseutuyhteisöjen tulevaisuutta koskevasta yhteisestä näystä, strategisista toiminta-alueista, ympäristönäkökulman valtavirtaistamisen menetelmistä yhteiskunnan eri alueilla ja toimista paikallisen elämänlaadun parantamiseksi. |
Perustelu | |
Paikallisten yhteisöjen on järjestäydyttävä niin, että ne voivat kehittää tulevaisuuttaan koskevan yhteisen näyn ja selvittää, mitä ovat nykyiset ongelmat ja mahdollisuudet, mitä menetelmiä olisi käytettävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristönäkökulma olisi valtavirtaistettava suunnitelman kattamilla kaikilla yhtieksuntaelämän aloilla noudattaen paikallista Agenda 21 -prosessia. Ottaen huomioon maaseutualueiden taloudellinen haavoittuvuus ja riippuvuus terveellisestä ympäristöstä, on tärkeää varmistaa toteutettavien toimien strategien järjestäminen pitäen tavoitteena elämän alaadun parantamista, laadukkaan ympäristön edistämistä ja taloudellisten rakenteiden mukauttamista maailmanmarkkinoihin. | |
Tarkistus 61
Liite, 3.5 kohta, 1 alakohta
|
Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti tai alhainen väestötiheys. |
Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet sekä alueiden erityisominaisuudet EY:n perustamissopimuksen mukaisesti (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti, vuoristoisuus tai saaristoluonne tai alhainen väestötiheys. |
Tarkistus 62 Liite, 3.5 kohta, Suuntaviiva | |
|
Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset ja sisäiset synergiat maksimoidaan ja että mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. |
Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan noudatettava integroitua lähestymistapaa, johon kuuluu asianmukainen alueellinen suunnittelu ja jonka avulla maksimoidaan eri toimintalinjojen väliset synergiat, ja niiden pitäisi pyrkiä kaikkien asianomaisten elinten mahdollisimman laajaan osallistumiseen noudattaen kumppanuusperiaatetta, kuten säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/20051 6 artiklassa. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, komission tiedonanto "Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa" (KOM(2005)0488), uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. |
|
|
_______________ 1 EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. |
Tarkistus 63 Liite, 3.5 kohta, 2 alakohta | |
|
EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on käytettävissä monia välineitä hallinnoinnin ja toimien toteuttamisen tehostamiseksi. Teknistä apua voidaan käyttää eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen perustamiseksi maaseudun kehittämistä varten; niiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikilla toiminnan suunnittelemisen, hallinnoinnin ja toteuttamisen osioilla. Kansallisia strategioita laadittaessa on huolehdittava tiedotus- ja julkisuustoimista, jotta eri toimijat saadaan osallistumaan mahdollisimman aikaisin, ja näitä toimia on suunniteltava myös täytäntöönpanon myöhäisempiä vaiheita varten. |
EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on käytettävissä monia välineitä hallinnoinnin ja toimien toteuttamisen tehostamiseksi. Teknistä apua on käytettävä eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen perustamiseksi maaseudun kehittämistä varten; niiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikilla toiminnan suunnittelemisen, hallinnoinnin ja toteuttamisen osioilla. Verkostojen perustamisessa ja tukemisessa on otettava huomioon Leader-seurantakeskuksen ja kansallisten verkostojen kokemukset paikallisten kumppanuuksien vahvistamisesta ja parhaiden toimintatapojen vaihtamisesta. Kansallisia strategioita laadittaessa on huolehdittava tiedotus- ja julkisuustoimista, jotta eri toimijat saadaan osallistumaan mahdollisimman aikaisin, ja näitä toimia on suunniteltava myös täytäntöönpanon myöhäisempiä vaiheita varten. Tässä on huolehdittava siitä, että toimijoiden saamiseen varataan riittävästi aikaa ja osallistumisen jatkuvuus pyritään varmistamaan. |
Perustelu | |
Jotta kansalaisyhteiskunnan järjestöt saadaan mukaan kansallisten ohjelmien laadintaan, on varmistettava riittävä tiedotus asioista. Koska järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisuuden periaatteella, ne tarvitsevat riittävästi aikaa sisäiseen koordinointiin voidakseen osallistua kansallisten ohjelmien laadintaan, mikä on otettava huomioon määräaikoja asetettaessa. | |
Tarkistus 64 Liite, 3.6 kohta, Suuntaviiva | |
|
On pyrittävä rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen väliseen synergiaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä kansallisten strategisten viitekehysten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla. |
On pyrittävä rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen väliseen synergiaan ja eri alueellisten kumppanien yhteistyöhön. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seitsemännestä puiteohjelmasta, kilpailukykyä ja innovointia koskevasta puiteohjelmasta, Euroopan laajuisista liikenneverkoista, LIFE +:sta, EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä alueellisten tai kansallisten strategisten viitekehysten tai alueellisten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla sen mukaan, mikä on sopivaa asianomaisessa jäsenvaltiossa. |
Tarkistus 65 Liite, 3.6 kohta, 1 a alakohta (uusi) | |
|
|
Voidaan esittää erilaisia rajaehtoja, kuten hankkeiden suuruus, alueellinen (tai aluetta alemman hallintotason) vaikutus, investointityyppi, edunsaajatyyppi jne. |
Or. fr | |
Tarkistus 66 Liite, 3.6 kohta, 2 alakohta | |
|
Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 -työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja -tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. |
Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin, heidän perheisiinsä ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen, ja samalla on huolehdittava yhteensovittamisesta muiden rakennepolitiikan välineiden kautta myönnettävän tuen kanssa. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 -työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja -tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. |
Perustelu | |
Sekä viljelijät että heidän perheensä on otettava huomioon maaseudun kehittämistoimiin liittyvää tukea annettaessa. | |
Tarkistus 67 Liite, 4 kohta, 2 alakohta | |
|
Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. |
Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit, erityisesti alueelliset indikaattorit, kuten parlamentti kehotti alueellisen yhteenkuuluvuuden roolista aluekehityksessä 28. syyskuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa1, ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. |
|
|
______________ 1 Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit P6_TA(2005)0358. |
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
PERUSTELUT
Maaseutua on 90 % EU:n alueesta, ja maaseudulla asuu 50 % EU:n väestöstä. Maaseudun kehittämisestä onkin tullut tärkeä osa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Uusi asetus (EY) N:o 1698/2005, josta jäsenvaltiot sopivat 20. syyskuuta 2005, perustuu sopimukseen, jonka mukaan markkinapolitiikan uudistuksia ensimmäisessä pilarissa täydennetään toisen pilarin perinpohjaisella uudistamisella. Tämä päätös vahvistaa entistä voimakkaamman strategisen orientoitumisen maaseudun kehittämispolitiikkaan, ja se heijastaa tarvetta taata näiden kahden pilarin toimien välinen johdonmukaisuus.
Maaseudun kehittämispolitiikka seuraavalla rahoituskaudella (2007–2013) keskittyy kolmeen toimintalinjaan, jotka määritetään uudessa maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun parantaminen sekä elämänlaadun parantaminen ja maaseudun talouden monipuolistaminen. Neljäs toimintalinja, joka perustuu Leader-ohjelmasta saatuihin kokemuksiin, luo mahdollisuuksia alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan käyttöön maaseudun kehittämisessä paikallisella tasolla.
Yleisesti pääpiirteet sovitussa maaseudun kehittämisasetuksessa, jossa maaseudun kehittämispolitiikalla on entistä voimakkaampi strateginen painotus, ovat seuraavat:
– suunnitellaan toimia neljän toimintalinjan ympärille neljän perustavoitteen mukaisesti:
– määritellään neljän toimintalinjan vähimmäismenot niin, että vähintään 10 % kansallisesta osuudesta käytetään toimintalinjoihin 1 ja 2, vähintään 25 % toimintalinjaan 3 ja vähintään 5 % toimintalinjaan 4;
– selvennetään jäsenvaltioiden ja komission rooleja sekä niiden välistä työnjakoa;
– noudatetaan vahvistetusti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa: jäsenvaltiolla, alueilla ja paikallisesti toimivilla ryhmillä on entistä enemmän sananvaltaa ohjelmien mukauttamisessa paikallisiin tarpeisiin;
– maaseudun kehittämisen uusi strateginen ohjelmasuunnittelu, jonka avulla pyritään takaamaan, että maaseudun kehittämisen suunnittelussa keskitytään EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja täydennetään samalla EU:n eri politiikanaloja. Komissio laatii yhteisön strategiset suuntaviivat, ja jäsenvaltiot kehittävät kansallisia strategisia suunnitelmia näihin suuntaviivoihin tukeutuen.
Komission ehdotus
Tähän liittyen uuden asetuksen, joka koskee maaseudun kehittämistä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) avulla, 9 artiklassa säädetään maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön tason strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä ohjelmakaudelle 2007–2013. Siksi komissio on esittänyt ehdotuksen neuvoston päätökseksi, johon yhteisön strategiset suuntaviivat sisältyvät liitteenä.
Yhteisön suuntaviivoilla pyritään asettamaan strategisia tavoitteita maaseudun kehittämiselle asetusten mukaisten toimintalinjojen toteuttamiseksi. Niitä voidaan tarkastella uudelleen, jos erityisesti yhteisön prioriteeteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Komission ehdotetuissa suuntaviivoissa määritetään EU:n tason prioriteetit, ja ne pohjautuvat merkittävässä määrin tavoitteisiin, jotka on määritetty uudistetussa kasvua ja työpaikkoja koskevassa Lissabonin strategiassa sekä kestävää kehitystä koskevissa Göteborgin tavoitteissa.
Uuden aluekehitysasetuksen yhteydessä suuntaviivoilla pyritään erityisesti:
– määrittämään alueet, joilla EU:n rahoituksen avulla voidaan saada eniten lisäarvoa EU:n tasolla;
– muuntamaan EU:n päätavoitteet (Lissabon, Göteborg) maaseudun kehitykseksi;
– takamaan johdonmukaisuus EU:n muiden politiikanalojen suunnittelun kanssa erityisesti koheesion a ympäristöpolitiikan osalta;
– tukemaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja sen tarvittavaa rakennemuutosta vanhoissa sekä uusissa jäsenvaltioissa.
Jotta maaseudun kehittämispolitiikka saataisiin vastaamaan yhteisön prioriteetteja, ehdotuksessa määritetään jäsenvaltioille kuudet yhteisön strategiset suuntaviivat niiden valmistellessa kansallisia strategisia suunnitelmiaan ja laatiessa maaseudun kehittämisohjelmia:
1. maanviljelyksen ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen; vahvan ja dynaamisen maatalouselintarvikealan vahvistaminen niin, että etusijalla ovat tietojen välittäminen, elintarvikeketjua koskeva innovointi sekä investoinnit fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan;
2. ympäristön ja maaseudun parantaminen: biologisen monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen prioriteettien tukeminen;
3. elämänlaadun parantaminen maaseudulla ja monipuolistumisen tuki: työllistämismahdollisuuksien priorisointi;
4. työllisyyttä ja monipuolistumista koskevan paikallisen kapasiteetin kehittäminen: prioriteetteina hallinnon parantaminen ja maaseutuyhteisöjen kehitysmahdollisuuksien hyödyntäminen;
5. prioriteettien muuntaminen ohjelmiksi: prioriteetteina yhteensopivuuden takaaminen muiden EU:n tason strategioiden kanssa ja ristiriitojen välttäminen maaseudun kehittämisohjelmassa;
6. yhteisön välineiden toisiaan täydentävä luonne: prioriteettina johdonmukaisuuden takaaminen EU:n eri rahoitusvälineiden välillä jäsenvaltioissa.
Ehdotuksessa esitetään kullekin suuntaviivalla 1–4 tiettyjä keskeisiä toimia, jotka eivät sulje pois muiden toimien mahdollisuutta ja joita jäsenvaltioiden pitäisi toteuttaa suuntaviivojen prioriteettien toteuttamiseksi.
Liittyen ilmoitusjärjestelmään, jolla yhteisön suuntaviivoja ja kansallisia strategioita valvotaan, ehdotuksessa esitetään, että olisi esitettävä yhteisiä perusindikaattoreita yhteisessä kehyksessä valvontaa ja arviointia varten. Siinä korostetaan myös maaseudun eurooppalaisen kehittämisverkoston käyttämistä tietojenvaihdon foorumina.
Esittelijän kommentit
Esittelijä pitää ehdotusta (joka liittyy maaseudun kehittämistä koskevaan asetukseen) myönteisenä, koska se vastaa tarpeeseen tarjota jäsenvaltiolle entistä enemmän selkeyttä ja ohjeita sen toteuttamiseen liittyen. Samalla jäsenvaltioille annetaan kylliksi joustavuutta, jotta ne voivat valita omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivat ohjelmat.
Esittelijän esittämät tarkistukset kattavat sellaisia erityisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tarpeeseen lisätä nykyaikaistamistoimia maa- ja metsätaloudessa. Samalla pidetään tärkeinä toimia, joilla nuoria viljelijöitä ja heidän perheitään kannustetaan jäämään maaseudulle. Kylien uudistaminen, kestävä viljely ja maaseudun perinnön säilyttäminen ovat myös keskeisiä alueita, joita on korostettava.
EU:n maataloudella on uusia WTO:sta aiheutuvia haasteita, joiden vaikutukset ovat vielä epävarmoja.
Maaseudun kehittämispolitiikka voi auttaa vastaamaan joihinkin näistä haasteista. On kuitenkin merkillepantavaa, että jos WTO:n tulos horjuttaa EU:n maatalouden ja elintarvikemarkkinoiden vakautta, tällä olisi EU:n maaseutuun hyvin vakava vaikutus, jota ei voitaisi lieventää edes nopeutetulla maaseudun kehittämispolitiikalla.
Elävä, kaupallinen ja kestävä maatalous on keskeinen tekijä maaseutualueiden kehittymisen kannalta. Tiivistettynä voidaan todeta, että maatalouden on oltava jatkossakin keskeisellä sijalla maaseutualueiden taloudessa.
Ottaen huomioon, että maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Fischer-Boel totesi maatalouspolitiikan tulevaisuuden olevan maaseudun kehittämisessä, on valitettavaa, että rahoitus maaseudun kehittämiselle vuosina 2007–2013 on edelleen epävarma.
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ja tuotannosta irrotettujen maksujen käyttöönottoa on pidettävä myönteisenä. Maaseudun kehittämisen rahoituksen ei pidä merkitä sitä, että varoja ryöstetään ensimmäisestä pilarista toisen pilarin menoihin.
aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (24.1.2006)
maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (Ohjelmakausi 2007–2013)
(KOM(2005)0304 – C6‑0349/2005 – 2005/0129(CNS))
Valmistelija: Elspeth Attwooll
LYHYET PERUSTELUT
Strategisiin suuntaviivoihin sisältyy monia myönteisiä seikkoja, mutta tavasta, jolla ne on muotoiltu, aiheutunee ongelmia.
Suuntaviivoissa ei ensinnäkään mainita yleistä tavoitetta, joka mahdollistaisi kaikissa toimintalinjoissa toteutettujen toimien välisen synergian mittaamisen.
Useiden toimintalinjojen yksityiskohtaisissa suuntaviivoissa on lisäksi todettavissa tietynasteista päällekkäisyyttä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioille niiden pyrkiessä määrittelemään, mihin toimintalinjaan niiden ohjelmien osat kuuluvat. Paikoitellen on myös epäselvää, mitä toimia tarkkaan ottaen kannustetaan tai – ainakin sallitaan.
Kunkin toimintalinjan ensisijainen tavoite ei myöskään aina ole täysin neuvoston asetuksessa esitetyn suuntauksen mukainen.
Lisäksi tarvitaan joitakin selvennyksiä siitä, keiden toimintaa toimintalinjat koskevat, erityisesti ottaen huomioon asetuksessa niihin varattujen määrärahojen määrät.
Valmistelija toteaa tämän johdosta, että
a) toimintalinja 1 koskee ensisijaisesti niitä, jotka toimivat alkutuotannossa maa- ja metsätaloudessa ja sen tarkoituksena on edistää sekä maa- että metsätalouden monimuotoistamista sekä osallistumista toimiin, joilla tehostetaan alkutuotantoa tai luodaan sille lisäarvoa;
b) toimintalinjan 2 on tarkoitus kattaa kaikki toimijat, mukaan lukien alkutuotantoon lukeutuvat toimijat, jotka osallistuvat ympäristöhyödykkeiden tuottamiseen, kuten biologisen monimuotoisuuden edistämiseen, kestävyyden lisäämiseen tai luonnonmaiseman ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen;
c) toimintalinjalla 3 on tarkoitus avustaa maatalousyhteisöjä yleisemmin ja erityisesti kahdella toisiinsa liittyvällä alalla:
– niiden taloudellisessa kehityksessä edistämällä maatalouteen soveltuvaa liiketoimintaa, jota harjoittavat muut kuin alkutuottajat, kuten jalostusta, alkutuotantoa tukevia palveluja, matkailun kehittämistä sekä käsityöläis- ja muita yrityksiä;
– paikallisten olojen parantamisessa elämänlaadun parantamiseksi ja väestökadon ehkäisemiseksi;
Molemmissa tapauksissa painotetaan naisten ja nuorten mahdollisuuksia toimia taloudellisina toimijoina.
d) toimintalinjan 4, joka on jatkoa aikaisemmalle Leader-ohjelmalle, on tarkoitus koota yhteen muihin toimintalinjoihin kuuluvia kumppanuuksia, jotta voidaan panna täytäntöön paikallisiin oloihin mukautettu johdonmukainen ja kokonaisvaltainen kehitysstrategia;
Siksi ja edellä mainittujen ongelmien vuoksi ehdotetaan useita tarkistuksia.
Toimintalinjassa 1 pitäisi painottaa enemmän pääasiallista suuntaviivaa, toisin sanoen innovaation ja integraation edistämistä elintarvikeketjussa. Tekstiin olisi lisäksi lisättävä viittaus polttoaineketjuun ja investoinnit fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan olisi nähtävä innovatiivisten ja integroivien toimien tukena. Tarkistettu teksti näyttää vastaavan paremmin sitä seuraavia yksityiskohtaisia ohjeita. Lausuntoluonnoksessa ehdotetaan myös joitakin vaihtoehtoja, erityisesti luetelmakohtiin 2 ja 5, joiden tarkoituksena on paremmin havainnollistaa suunniteltuja toimia.
Toimintalinjan 2 pääsuuntaviivaan sisältyvä viittaus "luonnonarvoltaan merkittäviin maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmiin" aiheuttaa sekaannusta, koska se voitaisiin tulkita luonnollisesti tuotetuksi taloudelliseksi arvoksi. Tämä ei voi olla oikein, ottaen huomioon että asetuksessa käsitellään tässä toimintalinjassa alueita, joilla on luonnollisia haittatekijöitä. Suuntaviivaa koskevan tarkistuksen tarkoituksena on selventää, että pääpaino on ympäristöhyödykkeillä, joihin sisältyvät myös biologisen monimuotoisuuden ja kestävyyden edistäminen sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttäminen. Olemassa oleviin luetelmakohtiin ehdotetaan joitakin muutoksia ja yksi uusi, kulttuuri- ja luonnonperintöä koskeva luetelmakohta on lisätty.
Toimintalinjan 3 ehdotetussa suuntaviivassa viitataan "olennaisimpaan tavoitteeseen, joka on työllisyysmahdollisuuksien luominen". Tämä ei näytä vastaavan asetuksen sisältöä, jossa painotetaan myös elämänlaatua, ja siinä näytetään unohtavan, että talouden kehitys on tärkein käyttövoima työllisyysmahdollisuuksien luomisessa. Ehdotetun uuden sanamuodon tarkoituksena on saada teksti vastaamaan paremmin asetukseen sisältyvää ajatusta. Myös luetelmakohtia on paikoitellen selkeytetty ja yhdellä niistä on tarkoitus ottaa paremmin huomioon naisten rooli ja tarpeet maatalousyrityksissä, mukaan lukien kysymys naisten tekemän palkattoman työn määrästä (käsitelty Euroopan parlamentin Euroopan unionin maaseutualueiden naisista 3. heinäkuuta 2003 antamassa päätöslauselmassa), joka heikentää heidän toimeentulomahdollisuuksiaan myöhempinä vuosina.
Toimintalinjaan 4 ei esitetä paljon muutoksia, paitsi että todetaan, että sanan "oma" käyttö, ainakin englanninkielisessä versiossa, ei tee tekstistä tarpeeksi selkeää ja että suositellaan toista sanamuotoa.
Tavoitteiden muuttamista ohjelmiksi koskevasta suuntaviivasta todetaan, että olisi käytettävä hyväksi mahdollisuutta lisätä asetukseen sekä aluesuunnittelua että 6 artiklan mukaista osapuolten osallistumista koskeva maininta.
Yhteisön välineiden keskinäistä täydentävyyttä koskevan suuntaviivan osalta tuntuu tarpeelliselta sisällyttää tekstiin Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) ja Life+ ‑ohjelma sekä tunnustaa, että eri rahastojen täydentävyys on joissakin jäsenvaltioissa otettava esiin sekä alueellisella että kansallisella tasolla.
TARKISTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
| Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Liite, 2.1 kohta, 2 alakohta | |
|
Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana. |
Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana, ja se mukautuu yhteiskunnan uusiin haasteisiin, joita ovat laatutuotteet, elintarvikkeiden turvallisuus, vihreä matkailu, luonnonperinnön hyödyntäminen ja korvaava energia. |
Tarkistus 2 Liite, 2.2 kohta | |
|
Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. |
Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa alueellista ja paikallista EU:n maatalouden kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. |
Perustelu | |
YMP-uudistusten ei pitäisi ainoastaan lisätä eurooppalaista kilpailukykyä kokonaisuudessaan, vaan myös erityisesti vahvistaa alueellista ja paikallista kilpailukykyä sekä parantaa vähemmän ja enemmän kehittyneiden alueiden välistä tasapainoa EU:ssa. | |
Tarkistus 3 Liite, 2.4 kohta, 1 alakohta | |
|
Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi. |
Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi, ja syrjäisimmät alueet kärsivät pienestä koosta, suuresta etäisyydestä Euroopan mantereeseen sekä hajanaisuudesta johtuvista erityisistä ja pysyvistä haittatekijöistä, minkä vuoksi tarvitaan eriytettyjä maaseudun kehittämisstrategioita. |
Perustelu | |
EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukainen lisäys ja sopii yhteen Lissabonin strategian elvyttämisen kanssa. | |
Tarkistus 4 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta | |
|
OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla, vaikka koko EU:n tasolla yleiskuva voi vaihdella suuresti jäsenvaltioittain. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. |
OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla, joissa tiloille on ominaista eristyneisyys, pieni koko ja tuotannon vähäinen erikoistuminen ja joita haittaavat vaikeat ilmasto-olosuhteet. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. |
Perustelu | |
EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukainen lisäys ja sopii yhteen Lissabonin strategian elvyttämisen kanssa. | |
Tarkistus 5 Liite, 2.4 kohta, 6 a alakohta (uusi) | |
|
|
Myös käsiteollisuus on tärkeässä asemassa maaseudulla. Käsiteollisuus liittyy kaikkiin toiminta-aloihin: rakennusala, elintarvikeala, liikenne ja tekstiiliala. Sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, kouluttaa nuoria oppisopimusteitse, siirtää perinteistä taitotietoa ja luoda sosiaalisia yhteyksiä kaikkein syrjäisimmillä alueilla. |
Tarkistus 6 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 1 alakohta | |
|
Euroopan maa-, metsä- ja elintarviketalouden aloilla on loistavat mahdollisuudet kehittää laadukkaita ja suuremman lisäarvon tuotteita, jotka vastaavat eurooppalaisten kuluttajien ja maailmanmarkkinoiden monipuoliseen ja kasvavaan kysyntään. |
Euroopan maa-, metsä- ja elintarviketalouden aloilla on loistavat mahdollisuudet kehittää laadukkaita ja suuremman lisäarvon tuotteita, jotka vastaavat eurooppalaisten kuluttajien ja maailmanmarkkinoiden monipuoliseen ja kasvavaan kysyntään ja tyydyttävät kuluttajien vahvan mielenkiinnon sitä kohtaan, että tuotteet ovat paremmin jäljitettävissä maatilalta markkinoille. |
Perustelu | |
Kuluttajien luottamusta YMP:hen vakavasti heikentäneiden monien viimeaikaisten elintarvikeskandaalien kuten BSE- ja lampaiden suu- ja sorkkatautiskandaalin vuoksi maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen (ohjelmakausi 2007–2013) toimintalinjaa 1 varten varatuilla määrärahoilla olisi myötävaikutettava sen huolen lievittämiseen, jota kuluttajat tuntevat tuotettavien ja EU:n jäsenmaissa markkinoille saatettavien elintarvikkeiden laadusta. | |
Tarkistus 7 Liite, osa 3.1, Suuntaviiva, 2 kohta | |
|
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. |
Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan maa- ja metsätaloudesta vahva, dynaaminen ja kestävä. On keskityttävä kahteen tavoitteeseen, jotka ovat innovaatioihin ja integraatioon kannustaminen elintarvike- ja polttoaineketjussa sekä investoinnit fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan, tieto- ja viestintätekniikan käytön ja asianmukaisen koulutuksen edistäminen mukaan lukien. |
Tarkistus 8 Liite, osa 3.1, 1 kohta, 2 luetelmakohta | |
|
– elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita, säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo laatujärjestelmiä soveltamalla ja parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. |
– tarjonnan sopeuttaminen kysynnän mukaan ja elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita ja säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo laatujärjestelmiä soveltamalla, osallistuttamalla alkutuottajat jalostus- ja markkinointialoitteisiin ja edistämällä paikallista vähittäiskauppaa elintarvikkeiden kuljetusten lyhentämiseksi. On myös mahdollista parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa, erityisesti hyödyntämällä markkinarakoja. Erityisesti paikallisia ja alueellisia tuotteita olisi edistettävä. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia ja tukemaan tutkimuksen ja myynnin edistämistä. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. |
Perustelu | |
Jos aiomme edistää vireää ja kestävää maaseudun elinkeinoelämää, paikallisen ja alueellisen liiketoiminnan on oltava osa tuon talouden perustaa. Sen sijaan, että pystytetään esteitä paikallisille tuotteille ja pienen mittakaavan yrityksille, meidän olisi tuettava mikroyrityksiä, koska juuri pienyritysten verkosto vahvistaa maaseutuyhteisöjä. | |
Tarkistus 9 Liite, osa 3.1, 1 kohta, 4 luetelmakohta | |
|
– dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu kuitenkin strategisista ja organisatorisista taidoista. |
– dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille uusia mahdollisuuksia Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu kuitenkin strategisista taidoista, liiketoiminta- ja markkinointitaidoista sekä organisatorisista taidoista. |
Tarkistus 10 Liite, osa 3.1, 1 kohta, 5 luetelmakohta | |
|
– uusien markkinoiden löytäminen maa- ja metsätaloustuotteille. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Non food ‑tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia. |
– energiaan ja sen säästöön liittyvien uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvään tutkimukseen, investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä tuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä auttamalla kehittämään innovatiivisia tuotantomenetelmiä, kuten jätteen kierrätystä, tai esimerkiksi uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia. |
Tarkistus 11 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 luetelmakohta | |
|
– maatalousalan rakenteiden uudistaminen. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen on muuttanut maatalouden kokonaiskuvaa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta. |
– maatalousalan rakenteiden uudistaminen. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen on muuttanut maatalouden kokonaiskuvaa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon kunkin alueen erityisolosuhteet maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta. |
Perustelu | |
Maatalousalan kilpailukykyä voidaan parantaa ainoastaan järjestämällä ala uudelleen siten, että suurilla julkisilla investoinneilla sopeutetaan tuotantomalleja alueiden erityisominaisuuksia hyödyntäen. | |
Tarkistus 12 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– paikallisten aloitteiden kuten paikallisten maanviljelijöiden markkinoiden ja laadukkaiden elintarvikkeiden paikallisten hankintaohjelmien tukeminen. |
Tarkistus 13 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– sukupolvenvaihdoksen helpottaminen. Sen varmistaminen on välttämätöntä tämän toiminnan jatkuvuudelle jäsenvaltioissa. Euroopan unionin on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti hallinnollisia esteitä, joita nuoret ovat aikaisemmin joutuneet kohtamaan maaseudun kehittämiseen liittyvän tuen saamisessa. Sukupolvenvaihdoksen on oltava ensisijainen tavoite kaikissa maaseudun kehittämisen toimintalinjoissa. |
Perustelu | |
Komission esityksessä ei oteta riittävällä tavalla huomioon tarvetta parantaa sukupolvenvaihdosta maataloudessa. | |
Tarkistus 14 Liite, 3.1 kohta, 2 alakohta | |
|
Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi. |
Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi esimerkiksi aloitustueksi ja sukupolvenvaihdostueksi. |
Tarkistus 15 Liite, osa 3.2, Suuntaviiva | |
|
Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan kolmella EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien säilyttäminen, vesi ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. |
Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan kolmella EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden ja maa- ja metsätalousmaiden, vesivarat mukaan lukien, kestävän käytön edistäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä muiden ympäristönäkökohtien edistäminen, kuten kulttuuri- ja luonnonmaiseman säilyttäminen ja alueellisen tasapainon edistäminen. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. |
Tarkistus 16 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. |
– ympäristöpalvelujen ja luonnon monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä kunnioittavien tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. |
Tarkistus 17 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana. |
– luonnon- ja viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Silloin kun viljelykäytäntöihin velvoitetaan tai niitä rajoitetaan maisemien ja luontotyyppien säilyttämiseksi tai parantamiseksi, on otettava käyttöön viljelijöiden, maanomistajien ja valtion elinten välinen kumppanuusmenettely kuulemisen, yhteistyön ja tarvittaessa myös korvausten varmistamiseksi. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin-, matkailu- ja työskentelypaikkana. |
Perustelu | |
Tarkoituksena on varmistaa maisemien ja luontotyyppien säilyttäminen viljelijöiden ja maanomistajien aktiivisen ja jatkuvan osallistumisen avulla. | |
Tarkistus 18 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– metsistä huolehtiminen. Metsillä on erityinen merkitys ympäristönsuojelussa, koska ne säätelevät vesioloja, sitovat tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ja tiettyjä maaperää saastuttavia aineita, toimivat biomassan varastona ja estävät luonnonmullistuksia, kuten tulipaloja ja maanvyörymiä. |
Tarkistus 19 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– vesivarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö. Maataloustoiminta perustuu suurelta osin vesivarojen käyttöön ja vaikuttaa niiden hyvän tilan ylläpitämiseen sekä niiden riittävyyteen. Tästä syystä on tuettava ja edistettävä toimia, jotka turvaavat vesien oikean käytön maa- ja metsätaloustoiminnassa, jotta turvataan vesivarojen kestävyys. Samaan tavoitteeseen kuuluu myös sellaisten toimien toteuttaminen, joilla ehkäistään ja hallitaan kuivuus- ja tulvariskejä, joilla on suora vaikutus maataloustoimintaan. |
Perustelu | |
Suuntaviivassa kuvatun kolmen ensisijaisen alan joukkoon kuuluu myös vesien suojelu. Tämä merkittävä ensisijainen ala on sekin jäsenneltävä erityistoimiksi, jotka saatetaan sopusointuun vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden kanssa ja joilla vastataan erityisesti maa- ja metsätaloutta uhkaaviin kuivuus- ja tulvariskeihin. | |
Tarkistus 20 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 3 luetelmakohta | |
|
– ilmastonmuutoksen torjuminen. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilyttäminen. |
– uusiutuvan energian käytön edistäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen lisäämisen tarve, erityisesti tukemalla metsänistutustoimintaa. |
Perustelu | |
Metsänistutustoimet edistävät metsien hiilinieluvaikutuksen lisäämistä ja ehkäisevät maanvyörymiä sekä aavikoitumista ja siten myötävaikuttavat korkealaatuisen maaseudun ja ympäristön säilyttämiseen. | |
Tarkistus 21 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 6 luetelmakohta | |
|
– alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. |
– alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä pitää edistää kaupunki- ja maaseutualueiden yhteistyötä, jotta säilytetään kestävä tasapaino niiden välillä ja lisätään alueellista koheesiota. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista. Kaupunki- ja maaseutuväestön tasapainoisen jakautumisen aikaansaamiseksi on annettava erityistukea epäsuotuisilla alueilla tai luonnonhaitoista tai pysyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettaville toimille. |
Tarkistus 22 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 6 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– metsäpaloja ehkäisevien toimien parantaminen. Metsäpalot ovat suurin Euroopan metsiä tuhoava tekijä. Jäsenvaltioiden on tehostettava toimia metsäpalojen ehkäisemiseksi koordinoimalla alueellisia ja/tai kansallisia ohjelmia ja saattamalla ne ajan tasalle. Maaseudun kehittämisohjelmilla on lisäksi vahvistettava viljelijöiden roolia metsien suojelussa, sillä heidän työnsä on oleellisen tärkeää maiseman ylläpitämisessä maaseudulla. |
Perustelu | |
Metsäpalojen ehkäisemistä maaseudun kehittämisen metsätaloutta koskevassa osassa on vahvistettava minimoimalla tulevaisuudessa metsäpalokatastrofien vaaraa, josta monilla Euroopan alueilla kärsitään joka vuosi ja joka lisääntyy ilmaston muutoksen myötä. Uudessa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa ei ole nimenomaista mainintaa tuesta, jota viljelijöille on annettu metsäpalojen estämiseksi, vaikka maaseudun väestössä viljelijät ovat ryhmä, joka parhaiten voi turvata maiseman suojelun, varsinkin kun otetaan huomioon maaseudun väestökato. | |
Tarkistus 23 Liite, osa 3.3, otsikko | |
|
Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen |
Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudulla harjoitettavan taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen |
Tarkistus 24 Liite, osa 3.3, Suuntaviiva | |
|
Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi otettava huomioon naisten ja nuorten erityistarpeisiin. |
Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on tasapainoisen ja integroidun talouselämän luominen maaseudulle, tarvittaessa lähellä olevia kaupunkialueita täydentäen, jotta voidaan parantaa elämänlaatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja luoda kestäviä työllisyysmahdollisuuksia. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esteiden poistamiseen sellaisten henkilöiden pääsyltä työmarkkinoille, joiden työllistymismahdollisuudet ovat huonot sukupuolen, etnisen alkuperän, iän tai vammaisuuden takia. |
Tarkistus 25 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. |
– työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa ja lisää maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä koheesiota sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. |
Tarkistus 26 Liite, osa 3.3, 2 luetelmakohta | |
|
– naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen mahdollisesti yhdistettynä aloitteisiin, joilla kannustetaan luomaan maaseutuelinkeinoihin liittyviä pienyrityksiä. |
– maaseudun naisten elämänlaadun parantaminen ja heidän kannustamisensa pyrkimään virallisille työmarkkinoille ja pysymään näillä markkinoilla. Strategioihin voi kuulua esimerkiksi korkealaatuisten lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen kehittäminen, perheystävällisten työtilanteiden edistäminen, koulutuksen tarjoaminen, liikeyrityksen perustamiseen tarkoitettujen mikrolainojen saamisen mahdollistaminen, pienten yritysten tukeminen sekä naisverkostojen luominen ja kehittäminen. |
Tarkistus 27 Liite, osa 3.3, 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– toimet maaseudun väestökadon, erityisesti nuorten poismuuton, ehkäisemiseksi parantamalla paikallisia oloja, palvelujen saantia sekä mahdollisuuksia kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan; |
Tarkistus 28 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 4 luetelmakohta | |
|
– perinteisten maaseututaitojen opettaminen nuorille. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja laatutuotteiden kysyntään. |
– perinteisten maaseututaitojen ja laatutoimien, kuten peruskirjat ja laatumerkit, tukeminen ja nuorten kouluttaminen niihin. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja laatutuotteiden tai tietyt ominaispiirteet omaavien tuotteiden kysyntään. |
Tarkistus 29 Liite, osa 3.3, 6 luetelmakohta | |
|
– uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää. |
– uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen sekä tuottajien energiatehokkuus- ja energiapalvelujärjestelmien edistäminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää ja autetaan lievittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. |
Perustelu | |
Energiatehokkuusjärjestelmien edistäminen ja energiapalveluiden tarjoaminen tuottajille voivat myötävaikuttaa maaseudun talouden kehittämiseen. | |
Tarkistus 30 Liite, osa 3.3, 7 luetelmakohta | |
|
– matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun hyväksi. |
– kestävän matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä paikallisten ja alueellisten toimijoiden verkostojen avulla, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun, muun ympäristön kannalta kestävän matkailun sekä urheiluun liittyvän matkailun hyväksi. |
Tarkistus 31 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 8 luetelmakohta | |
|
– Paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. |
– Paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Kohtuullinen osa näistä resursseista olisi suunnattava maaseutualueille hyvän tasapainon varmistamiseksi maaseutu- ja kaupunkialueiden kehityksen välillä. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. |
Perustelu | |
Jos kaikki merkittävin kehitys keskitetään kaupunkialueille tai osittain kaupunkimaisille alueille, maaseutualueet pysyvät edelleen jälkeenjääneinä. | |
Tarkistus 32 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 8 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– säilyttää luonnon- ja kulttuuriperinnön tärkeä asema ja hyödyntää sitä ympäristönsuojelussa, matkailijoiden houkuttajana ja maatalousalueiden asukkaiden elämän laadun säilyttämisessä. |
Perustelu | |
Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämisen pitää kuulua valtioiden ensisijaisiin tavoitteisiin. | |
Tarkistus 33 Liite, osa 3.4, Suuntaviiva | |
|
Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja maaseutualueiden oman kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi. |
Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja ihmisten kannustamiseksi edistämään kestävää kehitystä sekä maaseutualueiden luontaisen kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi. |
Tarkistus 34 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 1 luetelmakohta | |
|
– paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista. |
– paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja torjua väestökatoa. |
Tarkistus 35 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 2 luetelmakohta | |
|
– yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. |
– yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se takaa yhteisön osallistumisen ja edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. |
Tarkistus 36 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta | |
|
– paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja sosioekonominen rakenne vahvistuu. |
– paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja erityisesti sosioekonominen rakenne vahvistuu kulloinkin tarkoituksenmukaisella tasolla. |
Tarkistus 37 Liite, osa 3.4, 2 kohta, 4 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– paikallisten toimintaryhmien välisen yhteistyön edistäminen eri jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä kolmansissa maissa toimivien vastaavien ryhmien välillä. |
Tarkistus 38 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) | |
|
|
– kunkin alueen vahvuuksiin ja heikkouksiin mukautuminen maaseudun monimuotoisuus huomioon ottaen tukeutumalla paikallisiin toimijoihin ja tukemalla sisäsyntyisiä aidosti alueellisia kehityshankkeita. |
Tarkistus 39 Liite, 3.5 kohta, 1 alakohta | |
|
Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti tai alhainen väestötiheys. |
Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet sekä alueiden erityisominaisuudet EY:n perustamissopimuksen mukaisesti (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti, vuoristoisuus, saaristoluonne tai alhainen väestötiheys. |
Perustelu | |
Sen mukainen mitä EY:n perustamissopimuksessa sanotaan pysyvistä haittatekijöistä kärsivistä alueista. | |
Tarkistus 40 Liite, osa 3.5, Suuntaviiva | |
|
Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset ja sisäiset synergiat maksimoidaan ja että mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. |
Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan sovellettava integroitua lähestymistapaa, johon sisältyy asianmukainen aluesuunnittelu ja jossa maksimoidaan toimintalinjojen väliset synergiat. Lisäksi niiden olisi pyrittävä osallistuttamaan mahdollisimman monet toimivaltaiset viranomaiset ja asianomaiset elimet maaseudun kehittämiselle myönnettävästä tuesta annetun neuvoston asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. |
Tarkistus 41 Liite, osa 3.6, Suuntaviiva | |
|
On pyrittävä rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen väliseen synergiaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä kansallisten strategisten viitekehysten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla. |
On pyrittävä rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen sekä sosiaalista osallisuutta ja maaseudun kehittämistä koskevien politiikkojen väliseen synergiaan ja rohkaistava alueellisten kumppanien yhteistyötä. Jäsenvaltioiden on oman toimielinrakenteensa mukaisesti varmistettava, että Euroopan laajuisista liikenneverkoista, Life+ -ohjelmasta, EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä alueellisten tai kansallisten strategisten viitekehysten tai alueellisten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla kyseiselle jäsenvaltiolle sopivalla tavalla. Yksi rahasto ohjelmaa kohden -periaatetta olisi kunnioitettava. |
Tarkistus 42 Liite, 3.6 kohta, 2 alakohta | |
|
Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 ‑työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja ‑tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. |
Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin, heidän perheisiinsä ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen, huolehtien yhteensovittamisesta muiden rakennepolitiikan välineiden kautta myönnettävän tuen kanssa. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 ‑työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja ‑tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. |
Perustelu | |
Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen on ratkaiseva talouden moottori maaseutualueilla, mutta sen kehittämisen on oltava mahdollisimman joustavaa eikä sitä pidä kahlita rajoittamalla sen edistämiseen käytettävissä oleva rahoitus pelkästään maaseudun kehittämisen välineisiin. | |
Tarkistus 43 Liite, 4 kohta, 2 alakohta | |
|
Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. |
Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit, erityisesti alueelliset indikaattorit, kuten parlamentti kehotti alueellisen yhteenkuuluvuuden roolista aluekehityksessä 28. syyskuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa1, ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. |
|
|
__________________ 1 Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit P6_TA(2005)0358. |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (Ohjelmakausi 2007–2013) | |||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0304 – C6-0349/2005 – 2005/0129(CNS) | |||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
AGRI | |||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
REGI | |||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
- | |||||
|
Valmistelija |
Elspeth Attwooll | |||||
|
Valiokuntakäsittely |
21.11.2005 |
|
|
|
| |
|
Hyväksytty (pvä) |
24.1.2006 | |||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
47 1 0 | ||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Graham Booth, Bernadette Bourzai, Giovanni Claudio Fava, Hanna Foltyn-Kubicka, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Zita Gurmai, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Jim Higgins, Alain Hutchinson, Carlos José Iturgaiz Angulo, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Francesco Musotto, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Simon Busuttil, Ole Christensen, Den Dover, Jillian Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Mirosław Mariusz Piotrowski, László Surján, Manfred Weber | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
| |||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
- | |||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista | |||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM (2005)0304 – C6-0349/2005 – 2005/0129(CNS) | |||||
|
EP:n kuuleminen (pvä) |
26.10.2005 | |||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
AGRI | |||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
REGI |
ENVI |
|
|
| |
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
ENVI |
|
|
|
| |
|
Tehostettu yhteistyö |
- |
|
|
|
| |
|
Esittelijä(t) |
McGuinness 13.7.2005 |
| ||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
- |
| ||||
|
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä) |
- | |||||
|
Oikeusperustan kyseenalaistaminen |
- |
|
- | |||
|
Rahoitusmäärän muuttaminen |
- |
|
- | |||
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
- | |||||
|
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
- | |||||
|
Valiokuntakäsittely |
10.10.2005 |
22.11.2005 |
|
|
| |
|
Hyväksytty (pvä) |
26.1.2005 | |||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
33 - - | ||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Peter Baco, Thijs Berman, Luis Manuel Capoulas Santos, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Michl Ebner, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, María Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Mairead McGuinness, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Witold Tomczak, Kyösti Virrankoski, Piotr Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Wiesław Stefan Kuc, Vincenzo Lavarra, Véronique Mathieu, Markus Pieper, Zdzisław Zbigniew Podkański, Karin Resetarits, | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
- | |||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
27.1.2005 |
| ||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... | |||||