MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä

    23.2.2006 - (KOM(2005)0502 – C6‑0353/2005 – 2005/0206(CNS)) - *

    Kalatalousvaliokunta
    Esittelijä: Rosa Miguélez Ramos

    Menettely : 2005/0206(CNS)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0035/2006
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0035/2006
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä

    (KOM(2005)0502 – C6‑0353/2005 – 2005/0206(CNS))

    (Kuulemismenettely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2005)0502)[1],

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan,

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0353/2005),

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

    –   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnot (A6‑0035/2006),

    1.  hyväksyy ehdotuksen neuvoston asetukseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

    2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Mikronesian liittovaltion hallituksille ja parlamenteille.

    Komission tekstiParlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

     

    (2 a) On tärkeätä parantaa Euroopan parlamentin tiedonsaantia. Tämän vuoksi komission on laadittava vuosittain kertomus sopimuksen täytäntöönpanosta.

    Perustelu

    Tarkistuksen tavoitteena on korostaa sitä, että on tärkeätä antaa Euroopan parlamentille riittävästi tietoa sopimuksen arvioimiseksi ja uusien kumppanuussopimusten toiminnan varmistamiseksi.

    Tarkistus 2

    2 a artikla (uusi)

     

    2 a artikla

     

    Pöytäkirjan viimeisen voimassaolovuoden kuluessa ja ennen kuin sen uudistamisesta tehdään toinen sopimus, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta.

    Perustelu

    Ennen minkäänlaisen uuden sopimuksen tekemistä komission olisi pyydettävä tietoja sen valtion viranomaisilta, jonka kanssa se aloittaa neuvottelut. Komissio antaa yleisen arviointikertomuksen parlamentille ja neuvostolle kyseisten tietojen perusteella.

    Tarkistus 3

    2 b artikla (uusi)

     

    2 b artikla

     

    Edellä 2 a artiklassa mainitun kertomuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvosto myöntää tarvittaessa komissiolle neuvotteluvaltuudet uuden pöytäkirjan hyväksymiseksi.

    Perustelu

    Parlamentti ja neuvosto voivat täyttää kumpikin velvollisuutensa ainoastaan kalastussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan arviointikertomuksen pohjalta.

    Tarkistus 4

    2 c artikla (uusi)

     

    2 c artikla

     

    Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle monivuotisen alakohtaisen ohjelman täytäntöönpanosta ja sen soveltamista koskevista säännöistä, joihin viitataan pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdassa.

    Perustelu

    Toimet, joilla on yksi konkreettinen tavoite, ovat yhä tärkeämpiä sekä rahoituksellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Tästä syystä alakohtaisesta ohjelmasta olisi ilmoitettava parlamentille.

    • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

    PERUSTELUT

    1. EHDOTUKSEN KUVAUS

    Länsi-Tyynimeri on yksi maailman parhaimmista tonnikalan kalastusalueista ja tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kalakantojen yleistila on tyydyttävä. Tämä alue on viime vuosien aikana ollut yksi pääasiallisimmista yhteisön tonnikalalaivaston toiminta-alueista. Etelä- Tyynellämerellä on edistetty kalastuksenhoidon parantamiseksi alueellisia sopimuksia, kuten nuottakalastuksen hallinnointia koskeva Palaun sopimus.

    Tällä hetkellä kahdeksan maata osallistuu tähän sopimukseen: Mikronesian liittovaltio, Marshallinsaaret, Kiribati, Papua-Uusi-Guinea, Salomonsaaret, Palau, Nauru ja Tuvalu. Tämän Palaun sopimuksen nojalla rajoitetaan pääsyä aluksilta, jotka kalastavat nuotalla ja jotka eivät ole alueelta. Tätä pyyntitapaa harjoittavien toimintalisenssin saaneiden alusten lukumäärä nousee kahteensataan.

    Kyseisellä Länsi-Tyynenmeren alueella Euroopan unioni on tehnyt merkittäviä monenkeskisiä kalastuksenhoitosopimuksia. Neuvosto valtuutti vuonna 2001 komission neuvottelemaan kalastussopimukset alueen maiden kanssa tarkoituksena perustaa yhteisön tonnikalalaivastolle samanlainen sopimusverkosto kuin on olemassa Intian valtamerellä. Näiden neuvotteluiden tuloksena vuonna 2003 tuli voimaan Kiribatin kanssa tehty sopimus, jota on seurannut Salomonsaarten kanssa tehty sopimus, ja on odotettavissa, että lähiaikoina tehdään sopimukset Papua-Uuden-Guinean ja Cookinsaarten kanssa.

    EY:n tonnikala-alusten pääsyä Keski-Tyynenmeren länsiosien kalavesille on pitkään pidetty erittäin tärkeänä mahdollisuutena EY:n teollisen tonnikalankalastuksen kehittämiselle pitkällä aikavälillä.

    Neuvottelut Mikronesian liittovaltion kanssa käytiin vuoden 2003 lopulla ja vuoden 2004 alussa. EY:n ja Mikronesian liittovaltion välinen kalastuskumppanuussopimus parafoitiin Pohnpeissa (Mikronesia) 13 päivänä toukokuuta 2004. Siinä vahvistetaan edellytykset, jotka koskevat eurooppalaisten tonnikala-alusten pääsyä Mikronesian vesille, sekä puitteet korvauksille, joita EY maksaa kestävän kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta Mikronesialle.

    Kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirja, jossa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet ja taloudellinen korvaus, on tehty aluksi kolmeksi vuodeksi. Pöytäkirjassa myös vahvistetaan, että Mikronesian liittovaltion kalastusmahdollisuuksien myöntämisen EY:n aluksille on oltava niiden hoitopäätösten mukaisia, joita Keski-Tyynenmeren länsiosien valtiot tekevät alueelliselta pohjalta Länsi-Tyynenmeren nuottakalastuksen hallinnointia koskevan Palaun sopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa vahvistetaan, että EY:n pyyntiponnistuksen Mikronesian talousvyöhykkeellä on oltava asianomaisia tonnikalakantoja koskevien, tieteellisille arviointiperusteille perustuvien arvioiden ja myös Tyynenmeren yhteisön sihteeristön vuosittaisten tieteellisten katsausten mukaisia.

    Yhteisölle myönnetään kalastusmahdollisuus 6 nuotta-aluksella ja 12 pintasiima-aluksella. Toisesta vuodesta alkaen kalastusmahdollisuuksia voidaan lisätä yhteisön pyynnöstä ja Palaun sopimuksen sopimuspuolten ja/tai muiden toimivaltaisten alueellisten kalastuksenhoitoelinten hoitopäätöksistä riippuen. Vaihtoehtoisesti kalastusmahdollisuuksia voidaan vähentää toimivaltaisten hallintoelinten ja ‑laitosten tieteellisten lausuntojen perusteella niin vaatiessa.

    Taloudellisen korvauksen kokonaismääräksi on vahvistettu 559 000 euroa vuodessa. Toisesta vuodesta alkaen taloudellista korvausta voidaan nostaa 65 000 eurolla vuodessa jokaista myönnettyä nuotta-aluksen lisälisenssiä kohti. Mikronesian liittovaltio päätti osoittaa 18 prosenttia vuosittaisesta taloudellisesta korvauksesta alakohtaisen kalastuspolitiikan määrittelemiseen ja täytäntöönpanoon tavoitteena lisätä kalastuksen vastuullisuutta aluevesillään. Tämän korvauksen hallinnointi perustuu EY:n ja Mikronesian liittovaltion yhdessä määrittelemiin tavoitteisiin.

    Kalastustoimien seurannan ja valvonnan osalta pöytäkirjan liitteessä vahvistetaan, että EY:n alusten on noudatettava täysin kaikkia alueella voimassa olevia (myös alusten satelliittiseurantaa (VMS) koskevia) määräyksiä, jotka on vahvistettu Forum Fishery Agencyn (FFA) valvonnassa ja sen päätösten mukaisesti.

    EY:n laivanvarustajien on maksettava 15 000 euron kalastusmaksu kultakin nuotta-alukselta ja 4 200 euron kalastusmaksu kultakin pitkäsiima-alukselta. Lisäksi EY:n laivanvarustajien on otettava alukselle palvelukseen vähintään yksi mikronesialainen merimies alusta kohti ja osallistuttava kansalliseen tarkkailijaohjelmaan.

    II. EHDOTUKSEN ANALYSOINTI

    Esittelijä suosittelee hyväksymään tämä ehdotuksen ja toivoo, että kummatkin osapuolet saattavat mahdollisimman nopeasti päätökseen sen voimaantuloa koskevat menettelyt. Esittelijä ei kuitenkaan voi jättää mainitsematta kahta seikkaa, jotka vahingoittavat laivanvarustajia ja joita olisi asianmukaista pohtia uudestaan tulevaisuudessa, kun kalastussopimus uusitaan.

    Pitkäsiima-alusten lisenssimaksut: 4 200 euron määrä on hyvin korkea ja merkitsee laivanvarustajille suunnatonta taakkaa. Näiden lisenssien määrät olisi palautettava vastaamaan maksutaulukoita muissa sopimuksissa, kuten Salomonsaarten ja Seychellien kanssa tehdyissä sopimuksissa, joissa määrätään noin 3 000 euron maksu.

    Merimiesten palvelukseen ottaminen: Monissa tapauksissa palvelukseen ottamista ei tapahdu, koska kolmannen maan työntekijöitä ei pidetä pätevinä tehtäviin, jota heidän on hoidettava tai koska he eivät ole halukkaita työskentelemään aluksella. Näissä tapauksissa "palvelukseen ottaminen" merkitsee laivanvarustajalle toimintakustannusten kasvua ilman, että sillä olisi minkäänlaista todellista yhteyttä paikallisten merimiesten koulutukseen. Tämä on saatava loppumaan. Jos on olemassa päteviä ja käytettävissä olevia kolmannen maan merimiehiä, heitä olisi otettava alukselle, muussa tapauksessa laivanvarustajalla ei ole mitään syytä maksaa merimiehistä, jotka ovat sitä vain "paperilla".

    Lopuksi kalatalousvaliokunta kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään mahdollisimman pian toimeen alueellistyyppisen sopimuksen aikaansaamiseksi etenkin kun otetaan huomioon, että neuvotteluiden puitteissa Forum Fishery Agency, johon kuuluvat alueen tärkeimmät maat, on ilmaissut olevansa kiinnostunut tekemään alueellistyyppisen sopimuksen EU:n kanssa.

    budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (1.2.2006)

    kalatalousvaliokunnalle

    ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä
    (KOM(2005)0502 – C6‑0353/2005 – 2005/0206(CNS))

    Valmistelija: Helga Trüpel

    LYHYET PERUSTELUT

    Euroopan unioni on neuvotellut kalastussopimuksista yhteensä kolmen Länsi-Tyynenmeren saarivaltion kanssa: Kiribati (jonka kanssa tehty sopimus on jo voimassa), Mikronesian liittovaltio (sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan) sekä Salomonsaaret (sopimus on unionin hyväksymismenettelyssä). Kaksi viimeistä ovat uusia "kumppanuussopimuksia", kun taas Kiribatin kanssa tehtiin perinteinen kalastussopimus.

    Mikronesian kanssa tehtävä sopimus on uusi, ja sen on määrä kestää yhdeksän vuotta. Pääpiirteiltään Mikronesiaa koskeva pöytäkirja vastaa Salomonsaarten sopimusta, paitsi että Salomonsaarten kanssa sopimus tehtiin kolmeksi vuodeksi.

    Pöytäkirjassa hyväksytään kuuden kurenuotta-aluksen ja kahdentoista pitkäsiima-aluksen kalastus Mikronesian vesillä kolmen vuoden ajan hyväksymismenettelyn päättämisestä. Kurenuotta-alusten määrää voidaan lisätä toisen vuoden aikana, jos kalakantojen tilanne sallii.

    Taloudellinen korvaus on 559 000 euroa vuodessa. Jos kurenuotta-alusten määrää lisätään, korvaus kuitenkin nousee 65 000 euroa alusta kohden. Unionin alukset voivat kalastaa tätä summaa vastaan yhteensä 8 600 tonnia vuodessa. Jos ne kalastavat enemmän, maksua nostetaan 65 eurolla tonnia kohden.

    Toimenpiteen ohjeellinen kokonaismäärä (asiakirjan KOM(2005)0502 lainsäädäntöesityksen rahoitusselvitys, s. 46) esitetään seuraavassa taulukossa:

    miljoonaa euroa

    MAKSUSITOUMUK-SET YHTEENSÄ mukaan luettuna henkilöstökulut

     

    A+c+d+e

    Min.

    Max.

    0,636

    1,754

    0,636

    1,884

    0,676

    1,924

    --

    --

    1,948

    5,562

    MAKSUMÄÄRÄ-RAHAT YHTEENSÄ mukaan luettuna henkilöstökulut

     

    B+c+d+e

    Min.

    Max.

    0,636

    1,754

    0,636

    1,884

    0,676

    1,924

    --

    --

    1,948

    5,562

    Sopimus on tavanomainen, vaikka se onkin vanhanaikaisten kalastussopimusten ja uudentyyppisten kalastuskumppanuussopimusten välimuoto. Sopimuksessa muun muassa hyväksytään kalastuskumppanuussopimusten tapaan monivuotista alakohtaista ohjelmaa koskeva suunnitelma, jolla edistetään vastuullista kalastusta (18 prosenttia kokonaiskorvauksesta; Salomonsaaria koskevassa sopimuksessa se oli 30 prosenttia). Sekakomitea kehittää vuotuisia ja monivuotisia suuntaviivoja varojen käyttämiseksi ja suunnittelee kriteerit ja menettelyt kunkin vuoden tulosten arvioimiseksi. Kehitys vaikuttaa myönteiseltä, mutta sen käytännön tehokkuutta voidaan arvioida vasta muutaman vuoden jälkeen. Toisaalta sopimuksessa ei ole erityistä rajoittava lauseketta, jonka mukaan yhteisön alukset voisivat kalastaa Mikronesian vesillä ainoastaan sopimuksen puitteissa.

    Lisäksi sopimuksella pyritään rohkaisemaan yhteisyritysten luomista, ja ilmeisesti myös "yhteisön alusten siirtämistä yhteisyrityksiin". Koska alusten vientiä ei voida enää tukea EU:n rakennerahastoista, tämän kohdan tarkoitus on epäselvä – onko kumppanuussopimuksista tarkoitus luoda uusi väline EU:n alusten viennille?

    Unioni ei ole aiemmin tehnyt maan kanssa virallista sopimusta, joten jälkiarviointia ei pystytä tekemään. Sen sijaan tehdään lyhyt ennakkoarvio. Sen mukaan EU:n saama taloudellinen hyöty olisi merkittävä (lisäarvo jopa 1,14 miljoonaa euroa). Mikronesia hyötyisi sopimuksesta 895 000 euroa EU:n kalastuksen määrästä riippuen. Komissio on luvannut esittää asiasta kattavan arvion kalastuksen pääosaston www-sivustolla, mutta 12. tammikuuta 2006 mennessä arviota ei Internet-sivustolta vielä löytynyt.

    Lopuksi pari sanaa sopimuksen ympäristövaikutuksista. Vaikutustutkimuksessa todetaan, että isosilmätonnikalan (Thunnus obesus) tilanne alueella on huolestuttava. Lisäksi sivusaaliina saatetaan saada monia muita uhanalaisia lajeja, kuten merinisäkkäitä, kilpikonnia, merilintuja ja erityisesti haita. Joissakin kalastusoperaatioissa kurenuotta-alukset saavat usein saaliikseen suuria määriä nuoria isosilmätonnikaloja. Viimeisimmässä Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission tieteellisessä kokouksessa elokuussa 2005 myös todettiin, että keltaevätonnikalaa kalastetaan todennäköisesti liikaa, vaikka kannan tilanne ei vielä ole paha. Näistä syistä on valvottava tarkkaan sitä, miten kalastusalusten lisääminen EU:n tarpeita vastaavasti vaikuttaa tilanteeseen: jos kalakantoja verotetaan liikaa, sillä on ilmeisiä seurauksia sopimuksen tuomiin taloudellisiin ja muihin etuihin.

    TARKISTUKSET

    Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

    Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    2 a artikla (uusi)

     

    2 a artikla

     

    Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman tuloksista.

    Perustelu

    Jotta voitaisiin arvioida, onko EU:n maksama korvaus asianmukaisesti tilitetty, ja edistääkö se todella Mikronesian kalavarojen kestävää käyttöä, komission olisi raportoitava asiasta parlamentille vuosittain.

    Tarkistus 2

    2 b artikla (uusi)

     

    2 b artikla

     

    Ennen pöytäkirjan voimassaolon päättymistä ja sen mahdollista uudistamista koskevien neuvottelujen käynnistämistä komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle pöytäkirjan jälkiarvioinnin, johon sisältyy kustannushyötyanalyysi.

    Perustelu

    Nykyistä pöytäkirjaa on arvioitava ennen uutta pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen aloittamista, jotta voitaisiin tietää, mitä muutoksia mahdolliseen uuteen pöytäkirjaan olisi sisällytettävä.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä

    Viiteasiakirjat

    KOM(2005)0502 – C6-0353/2005 – 2005/0206(CNS)

    Asiasta vastaava valiokunta

    PECH

    Lausunnon antanut valiokunta
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    BUDG

    15.11.2005

    Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

    Ei

    Valmistelija
      Nimitetty (pvä)

    Helga Trüpel

    20.9.2004

    Alkuperäinen valmistelija

     

    Valiokuntakäsittely

    31.1.2006

     

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    31.1.2006

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    yksimielinen

     

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Laima Liucija Andrikienė, Gérard Deprez, Valdis Dombrovskis, Bárbara Dührkop Dührkop, James Elles, Salvador Garriga Polledo, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Jan Mulder, Gérard Onesta, Giovanni Pittella, Wojciech Roszkowski, Antonis Samaras, Esko Seppänen, Yannick Vaugrenard, Ralf Walter

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Bogusław Liberadzki, Hans-Peter Martin

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

     

    Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

    ...

    • [1]  EUVL C xx, xx, s. xx.

    kehitysyhteistyövaliokunnan lausunto (15.11.2005)

    kalatalousvaliokunnalle

    ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä
    (KOM(2005)0502 – C6‑0353/2005 – 2005/0206(CNS))

    Valmistelija: Luisa Morgantini

    LYHYET PERUSTELUT

    Unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) on oltava keskenään johdonmukaisia, täydentäviä ja koordinoituja ja niiden on yhdessä edistettävä köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä asianosaisissa maissa.

    EU on sitoutunut varmistamaan kalastuksen kestävän luonteen maailmanlaajuisesti Johannesburgin huippukokouksessa tehtyjen määritelmien mukaisesti säilyttämällä tai palauttamalla kalakannat saaliin tuottamiseksi mahdollisimman kestävällä tavalla.

    EU on hyväksynyt YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) antamat vastuullisen kalastuksen toimintasäännöt.

    EU:n läsnäolo kaukaisilla kalastusalueilla on oikeutettu tavoite, ja on muistettava, että EU:n kalastusalan etua on suojeltava samoin kuin pyrkimystä kehittää niitä maita, joiden kanssa on tehty kalastuskumppanuussopimus.

    Sopimuksessa on otettava huomioon Euroopan parlamentin mietintö yhdennetystä toimintakehyksestä kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanuussopimuksia varten (A5‑0303/2003).

    Kyseessä on toinen mietintö, jossa hyväksytään kumppanuuteen perustuva lähestymistapa ja siten tehdään muutoksia toimitettujen tekstien sisältöön.

    Sopimus on kaikkien alueen (Keski-Tyynenmeren) muiden maiden kanssa allekirjoitettujen vastaavien sopimusten mukainen ja edistää siten alueellista kehitystä.

    Euroopan yhteisö ja Mikronesian liittovaltio parafoivat 13. toukokuuta 2004 pöytäkirjan, jossa annetaan tekniset ja rahoitukselliset ehdot, joiden perusteella EY:n kalastusalukset voivat kalastaa Mikronesian liittovaltion aluevesillä. Sopimus on voimassa kolme vuotta siitä päivästä alkaen, kun asianmukaiset hyväksyntämenettelyt on saatu päätökseen.

    Sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa myönnetään kalastusmahdollisuus espanjalaisille ja ranskalaisille nuottaa käyttäville tonnikalan kalastusaluksille (espanjalaisille aluksille myönnetään 75 prosenttia käytettävissä olevista kalastusmahdollisuuksista ja ranskalaisille aluksille loput 25 prosenttia) sekä 12 pintasiima-alukselle, joista kahdeksan on espanjalaisia ja neljä portugalilaisia.

    Taloudellisen korvauksen määräksi on vahvistettu 559 000 euroa vuodessa. Jos yhteisön alusten Mikronesian liittovaltion aluevesillä pyytämän tonnikalasaaliin kokonaismäärä ylittää 8 600 tonnia vuodessa, vuosittaisen taloudellisen korvauksen kokonaismäärää korotetaan 65 eurolla kutakin ylimääräistä pyydettyä tonnikalatonnia kohden. Määrä voi olla kuitenkin enintään kolminkertainen vuotuiseen korvaukseen verrattuna.

    Taloudellisesta korvauksesta 18 prosenttia käytetään alakohtaisen kalastuspolitiikan määrittelemiseen ja täytäntöönpanoon Mikronesian liittovaltiossa, jotta voitaisiin edistää vastuullista ja kestävää kalastusta sen aluevesillä. Pöytäkirjassa ei mainita kalastuksesta elantonsa saavan paikallisen väestön toiminnan kehittämistä.

    Parlamenttia kuultiin asiassa 17 kuukautta sopimuksen parafoimisen jälkeen.

    Parlamentin kuuleminen on siis huonosti ajoitettu. Sen alaiselle kehitysyhteistyövaliokunnalle ei kerrottu neuvoston komissiolle myöntämästä tarvittavasta neuvotteluvaltuutuksesta eikä neuvottelujen edistymisestä. Myöskään kuulemisprosessin viivästymistä ei selitetty millään tavalla.

    Parlamentin on aika muuttaa kolmansien maiden kanssa tehtävien kalastussopimusten nykytilannetta. Komission ja neuvoston on päästävä yhteiseen sopimukseen ehdoista, jotka tekisivät parlamentin kuulemisen tarpeelliseksi. Mikäli näin ei tapahdu, kalatalousvaliokunnan on saatava parlamentti ottamaan kantaa vallitsevaan tilanteeseen sen sijaan, että se hylkäisi vaihtoehdon nykyisissä olosuhteissa laadittuja kalastussopimuksia vastaan äänestämisestä.

    TARKISTUKSET

    Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

    Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

     

    2 a. EY:n taloudellista korvausta olisi käytettävä myös kalataloudesta elantonsa saavien rannikkoyhteisöjen kehittämiseen ja pienten paikallisten kalasäilyke- ja kalanjalostusyritysten perustamiseen.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä

    Viiteasiakirjat

    KOM(2005)0502 – C6-0353/2005 – 2005/0206(CNS)

    Asiasta vastaava valiokunta

    PECH

    Lausunnon antanut valiokunta
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    DEVE
    15.11.2005

    Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

    Ei

    Valmistelija
      Nimitetty (pvä)

    Luisa Morgantini
    24.10.2005

    Alkuperäinen valmistelija

     

    Valiokuntakäsittely

    14.11.2005

     

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    14.11.2005

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    22

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Margrete Auken, Alessandro Battilocchio, Marie-Arlette Carlotti, Thierry Cornillet, Nirj Deva, Fernando Fernández Martín, Michael Gahler, Filip Andrzej Kaczmarek, Ģirts Valdis Kristovskis, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Luisa Morgantini, Jürgen Schröder, Feleknas Uca, Anna Záborská

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Marie-Hélène Aubert, Ana Maria Gomes, Manolis Mavrommatis, Karin Scheele, Zbigniew Zaleski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

    Elisa Ferreira, Pier Antonio Panzeri

    Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

    ...

    • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä

    Viiteasiakirjat

    KOM(2005)0502 – C6-0353/2005 – 2005/0206(CNS)

    EP:n kuuleminen (pvä)

    28.10.2005

    Asiasta vastaava valiokunta
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    PECH
    15.11.2005

    Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    BUDG
    15.11.2005

    DEVE
    15.11.2005

     

     

     

    Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
      Päätös tehty (pvä)

     

     

     

     

     

    Tehostettu yhteistyö
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    Ei

     

     

     

     

    Esittelijä(t)
      Nimitetty (pvä)

    Rosa Miguélez Ramos
    16.11.2005

     

    Valiokuntakäsittely

    29.11.2005

    30.1.2006

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    23.2.2006

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    10

    0

    4

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    James Hugh Allister, Elspeth Attwooll, Marie-Hélène Aubert, Iles Braghetto, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Carmen Fraga Estévez, Ioannis Gklavakis, Alfred Gomolka, Pedro Guerreiro, Heinz Kindermann, Albert Jan Maat, Rosa Miguélez Ramos, Philippe Morillon, Seán Ó Neachtain, Willi Piecyk

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Jan Mulder

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

    Anders Samuelsen

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    23.2.2006

    Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

    ...