MIETINTÖ eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta kasvua ja työllisyyttä varten

23.2.2006 - (2005/2167(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Reino Paasilinna

Menettely : 2005/2167(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0036/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0036/2006

Keskustelut :

PV 14/03/2006 - 5
CRE 14/03/2006 - 5

Äänestykset :

PV 14/03/2006 - 11.4
CRE 14/03/2006 - 11.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0079

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta kasvua ja työllisyyttä varten

(2005/2167(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta" (KOM(2005)0229) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan laajennetusta vaikutustenarvioinnista (SEC(2005)0717),

– ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)[1],

– ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 460/2004[2],

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Esteetön tietoyhteiskunta (eAccessibility)" (KOM(2005)0425),

– ottaa huomioon digitaalista kahtiajakoa käsittelevän foorumin (Digital Divide Forum) 15. heinäkuuta 2005 päivätyn raportin laajakaistayhteyksistä ja julkisesta tuesta alueilla, joilla verkko ei vielä ole kattava,

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Markkinalähtöinen lähestymistapa radiotaajuuksien hallintaan Euroopan unionissa" (KOM(2005)0400),

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Uutta luotaava radiotaajuuspolitiikka Euroopan unionille: toinen vuosikertomus" (KOM(2005)0411),

– ottaa huomioon radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän 19. marraskuuta 2004 päivätyn lausunnon radiotaajuuksien käyttöoikeuksien jälleenmyynnistä,

– ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

– ottaa huomioon Göteborgin Eurooppa-neuvostossa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan Euroopan unionin strategian,

– ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen muihin politiikan osa-alueisiin – Cardiffin prosessin arviointi" (KOM(2004)0394),

– ottaa huomioon liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston 1.–5. joulukuuta 2005 pidetyn 2695. kokouksen päätelmät i2010-aloitteesta,

– ottaa huomioon 22 kansallista uudistusohjelmaa, jotka jäsenvaltiot laativat maaliskuussa 2005 pidetyn kevään Eurooppa-neuvoston kehotuksesta ja jotka on jo toimitettu komissiolle,

– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan sähköisen viestinnän sääntelystä ja markkinoista vuonna 2004[3] ja 23. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselma tietoyhteiskunnasta[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A6‑0036/2006),

A. katsoo, että EU ei voi saavuttaa Lissabonin tavoitteita, elleivät jäsenvaltiot ryhdy päättäväisiin toimiin i2010-strategian panemiseksi täytäntöön kaikilta osin,

B. toteaa 25 kansallisen uudistusohjelman alustavan yleistarkastelun osoittavan laajasti arvioiden, että jäsenvaltiot ovat ottaneet ohjelmaansa tutkimusta ja kehitystä sekä innovointia koskevan haasteen, ja toteaa, että suurin osa jäsenvaltioista katsoo lisäksi eHallinnon olevan hyvä tapa tehostaa julkishallintoa ja julkisia palveluja,

C. toteaa, että jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät ovat yhdessä komission kanssa vastuussa i2010-aloitteen onnistumisesta,

D. huomauttaa, että nykyisen lainsäädäntökehyksen asianmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano on sähköisten viestintäpalvelujen avointen, kilpailukykyisten ja innovatiivisten markkinoiden ehdoton edellytys; ottaa kuitenkin huomioon, että menetelmät, joilla kehys saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön, vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen,

E. toteaa EU:n olevan jäljessä tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksessa, sillä siihen sijoitetaan vain 80 euroa asukasta kohti, kun taas Japanissa vastaava luku on 350 euroa ja Yhdysvalloissa 400 euroa, ja katsoo, että EU:n on lisättävä tutkimusinvestointeja ja innovointia sekä kehotettava jäsenvaltioita lisäämään TVT-tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusta etumatkan umpeen kuromiseksi,

F. katsoo, että yksittäisten kansalaisten, julkishallinnon ja elinkeinoelämän, erityisesti pk-yritysten, on välttämättä omaksuttava TVT, jotta tutkimuksen ja innovoinnin tuomat edut saadaan täysin hyödynnettyä,

G. panee merkille, että laajakaistaliittymien tilaajien määrä on lähes kaksinkertaistunut kahtena edellisvuonna; panee kuitenkin merkille, että syrjäisillä ja maaseutualueilla verkko ei ole kovin kattava, koska sen kehittämisessä on keskitytty tiheään asuttuihin alueisiin,

H. korostaa, että TVT:n hyödyt on saatava kaikkien ulottuville koulutustaustasta sekä yhteiskunta-, sukupuoli- ja ikäryhmästä riippumatta,

I. katsoo, että kaikilla kansalaisilla on oikeus vapaasti saatavilla olevien ja monipuolista ja korkealaatuista sisältöä tuottavien tiedotusvälineiden tarjontaan,

J. katsoo, että komission olisi varmistettava, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon teknisiä ja sääntelyvälineitä kehitettäessä; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimiin lisätäkseen naisopiskelijoiden määrää TVT:hen liittyvillä teknisillä aloilla ja varmistaakseen naisten pääsyn TVT-alan ja tiedotusvälineiden uusiin työllistymismahdollisuuksiin kaikilla tasoilla,

K. korostaa, että TVT:n ja tietoyhteiskunnan hyvä hallinnointi voi osaltaan kaventaa sosiaalisia eroja ja digitaalista kahtiajakoa ja siten edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta,

L. huomauttaa, että digitaalitekniikoiden yhteentoimivuus voi tuoda kuluttajien saataville suuren kirjon entistä parempia palveluja ja rikasta sisältöä, ja katsoo tämän vuoksi, että on parannettava ja vahvistettava turvallista infrastruktuuria ja luotava suosiollinen ja turvallinen ympäristö, joka stimuloi yhteistoimivien palvelujen tarjonnan kilpailua,

M. painottaa, että TVT:llä voi olla sekä välitön myönteinen vaikutus ympäristöön että välillisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia,

N. toteaa, että radiotaajuus on monien keskeisten yhteiskuntapalvelujen avainresurssi, minkä vuoksi tehokas ja johdonmukainen käyttö voi auttaa EU:ta saavuttamaan Lissabonin tavoitteet, jos unioni huolehtii siitä, että yleistä taloudellista etua koskevilla palveluilla on käytettävissä riittävät taajuudet ja niiden suojelu häiriöiltä on asianmukaisesti varmistettu, jolloin se lisää parhaalla mahdollisella tavalla kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä,

O. huomauttaa, että Lissabonin tavoitteiden toteutuminen edellyttää EU:lta, jäsenvaltioilta ja yrityksiltä selkeää, konkreettista ja yhtenäistä panostamista TVT:hen,

P. pitää välttämättömänä, että jäsenmaat panostavat riittävästi joustavaan ja kansalaisoikeuksia tukevaan säätelyn, joka tarjoaa toimijoille hyvän perustan uusien innovaatioiden markkinoille tuomiseksi,

1. katsoo, että vapaus saada tietoa ja hyödyntää sitä on tärkein peruste, joka mahdollistaa tietoyhteiskunnan demokraattisen kehityksen ja tarvittavat tekniset innovaatiot Lissabonissa toivotulla tavalla;

2. katsoo, että mikäli digitaalista kahtiajakoa ei saada poistettua niin, että kaikki kansalaiset voivat saada ja hyödyntää tietoja sekä osallistua tiedon tuotantoon, ei edesauteta tietoyhteiskuntaa, vaan koko EU:n kulttuurista ja teollista rappeutumista;

3. kehottaa komissiota suhtautumaan kansalaisiin paitsi passiivisina digitaalisen sisällön kuluttajina myös tiedon tuottajina ja laatimaan ohjelman sekä lainsäädäntökehyksen, joka edistää kansalaisten muuttamista tietoyhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi, ja saavuttamaan näin Lissabonin tavoitteet;

4. kehottaa komissiota omaksumaan konkreettisen, innovatiivisen ja tulevaisuuteen suuntaantuvan linjan TVT:tä koskevan lainsäädännön uudistamisessa; katsoo, että TVT on nähtävä huomattavasti tiedonantoa laajempana kokonaisuutena ja siihen on sisällyttävä kuluttajien ja käyttäjien oikeudet; pitää myöhempiä ehdotuksia varten tarpeellisena, että komission käyttämät käsitteet "tietoyhteiskuntapalvelut", "viestimet", "mediapalvelut" ja "audiovisuaaliset palvelut" määritellään selkeästi;

5. edellyttää, että kaiken viestintää ja tietoa koskevan eurooppalaisen lainsäädännön lähtökohtana täytyy olla, että ei sitouduta yksittäisiin tekniikoihin, sillä tämä takaa uusien keksintöjen ja toimijoiden mahdollisimman helpon markkinoille pääsyn;

6. toteaa, että koska siirtyminen analogisesta digitaaliseen suosii lähetysvälineiden määrän vähenemistä, siinä tarvitaan yhteensovitettuja politiikkoja ja sopivaa lainsäädäntökehystä, jotta voidaan torjua yhdenmukaistumista, jota tiedotusvälineiden keskittyminen voi aiheuttaa;

7. kehottaa jäsenvaltioita panostamaan nykyistä enemmän TVT:n hyödyntämiseen julkisen sektorin palveluissa, kuten terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa, missä TVT voi helpottaa tulevaisuuden sosiaalisten palvelujen tarpeisiin vastaamista ja edistää yhteistyötä yleiseurooppalaisten palvelujen kehittämiseksi;

8. uskoo, että tietoyhteiskunnassa julkisten palvelujen tarjoamisen olisi selkeästi ilmennettävä yksittäisten käyttäjien ja ryhmien yhä vivahteikkaampia tarpeita ja tästä syystä perustuttava siihen, että palveluja tarjoava ala pystyy riittävässä määrin vastaamaan näihin tarpeisiin voidakseen kehittää palveluja tehokkaasti ja asiakaskohtaisesti;

9. katsoo, että TVT:hen investoiminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä kasvun ja tuottavuuden kannalta, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita ja yrityksiä rohkaisemaan entistä suurempia investointeja TVT:hen kaventaakseen eroja suorituskyvyssä suhteessa EU:n kilpailijoihin;

10. tunnustaa, että TVT on yksi tärkeimmistä välineistä, joita tarvitaan kehitysmaiden muuttamiseksi maailmanlaajuisiksi voimatekijöiksi;

11. on kuitenkin huolestunut siitä, että komissio edelleen määrittelee työpaikkojen luomista koskevan strategiansa ja politiikkansa vähäisten luotettavien tilastotietojen pohjalta tai kokonaan ilman niitä; palauttaa mieliin, että vaikka TVT:n yleiskasvu jatkuu, työllisyydessä ei ole aina tapahtunut samanlaista kasvua; palauttaa mieliin, että työllisyysaste EU:ssa on nykyään seitsemän pistettä alle Lissabonin tavoitteiden; kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen tilastollisen selvityksen teknisten muutosten vaikutuksista TVT-alan työmarkkinoihin EU:ssa;

12. muistuttaa digitekniikoiden yhteentoimivuuden tärkeydestä ja kehottaa poistamaan esteet, jotka haittaavat valtioiden taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kehittämistä, joka asetettiin tavoitteeksi tietoyhteiskuntaa käsitelleessä vuoden 2005 kansainvälisessä huippukokouksessa (Tunisin sitoumukset 18. marraskuuta 2005);

13. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tarkastelemaan intensiivisesti jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmia arvioitaessa TVT:n merkitystä talouskasvun, työllisyyden ja EMU:n toiminnan kannalta ja sen osuutta näiden edistämisessä;

14. muistuttaa, että tietoyhteiskuntaa koskevien i2010-tavoitteiden ja Lissabonin ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää niiden asianmukaista huomioon ottamista kauden 2007–2013 rahoituskehyksissä;

15. toteaa jälleen, että avoimet ja likvidit pääomamarkkinat, jotka alentavat lainakustannuksia, ovat tärkeitä pk-yritysten, uusien yritysten ja ylipäätään TVT-alan kannalta; tukee erityisesti mikroluottoja ja muita riskipääomamuotoja;

16. kiinnittää huomiota EU:ssa sitkeästi ilmenevään vakavaan yrittäjyyden ja riskinottokulttuurin puutteeseen; kehottaa keventämään pk-yrityksiin ja yritysten perustamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa sekä helpottamaan käynnistysvaiheen rahoitustilannetta;

17. korostaa jälleen i2010-tietoyhteiskunnan merkitystä jäsenvaltioissa ilmenevää alueellista ja yhteiskunnallista epätasapainoa torjuttaessa, kuten komission tiedonannossa "Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007–2013" (KOM(2005)0299) korostetaan;

Tavoite 1: Yhtenäinen eurooppalainen tietoalue

18. huomauttaa, että unionin kasvun ja kehityksen kannalta on yhtä tärkeää varmistaa nykyisten tietojen ja tekniikan laaja-alainen hyödyntäminen kaikessa toiminnassa ja kaikilla toimialoilla, niin julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä kuin kansalaisten jokapäiväisessä elämässä, eli arjen tietoyhteiskunnan synnyttäminen, kuin tuottaa tieto- ja viestintätekniikkaa koskeva uutta tietoa;

19. korostaa, että i2010-ohjelma muodostaa ratkaisevan vaiheen siirryttäessä kohti tietoyhteiskuntaa, jonka on annettava kaikille mahdollisuus toimia yhteiskunnassa käyttäen tekniikoita ja taitoja, mahdollisuus hyödyntää käytännössä verkostojen tarjoamia vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyden uusia muotoja sekä mahdollisuus olla kriittinen ja valinnoissaan vapaa kansalainen; huomauttaa, että tietoyhteiskunnan esiintulo luo uusia vastuualueita tiedotus- ja viestintäalan ammattilaisille ja tarjoaa kansalaisille uusia tapoja käyttää oikeuksiaan, jotka antavat heille mahdollisuuden hyötyä täysin uuden TVT:n yleistymisestä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että tekniikka on paremmin kansalaisten saatavilla ja vastaa yhteiskunnan moraalisia vaatimuksia;

20. tukee voimakkaasti i2010-hanketta uutena strategisena välineenä, jolla luodaan puitteet kaikille TVT:hen liittyville aloitteille EU:ssa; suosittaa pitämään mielessä, että EU:ta ei voida määritellä tietoyhteiskunta-alueeksi erillään tämän alan kansainvälisestä kehityksestä;

21. edellyttää, että TVT:n horisontaalinen luonne otetaan huomioon, mikä edellyttää unionilta ja jäsenvaltioilta yhteistyötä ja toimien yhteensovittamista sekä alan toimijoiden kannustamista uusien innovaatioiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen;

22. edellyttää, että eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö tukevat kilpailua tieto- ja viestintätekniikan horisontaalisen luonteen mukaisesti ja välttävät vertikaalisten, kilpailua ja uusia innovaatioita haittaavien rakenteiden syntyä ja ylläpitämistä; huomauttaa, että vertikaaliset rakenteet voivat estää kuluttajia hyötymästä kilpailusta;

23. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan tavoitteeksi alan lakien joustavan sääntelyn, yksinkertaistamisen ja nopean ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja niiden nopean mukauttamisen tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin uusiin tarpeisiin; katsoo, että lainsäädännön on kannustettava uusien tietojen tuottamista ja uuden tekniikan kehittämistä, edistettävä investointeja TVT-alan sisällöntuotantoon, laitteisiin, verkkoihin ja verkkopalveluihin, edistettävä kilpailua, tietotekniikan ja palvelujen hyödyntämistä ja tietoturvaa sekä tuettava pk-yrityksiä, jotta ne olisivat avainasemassa alalla;

24. muistuttaa, että tulkitessaan ja soveltaessaan sähköisten viestinten infrastruktuuria koskevia normeja komissio on velvollinen takaamaan ja turvaamaan tiedotusvälineiden monimuotoisuuden; muistuttaa, että komissiota on jo useaan otteeseen pyydetty laatimaan viestimien omistuspohjan keskittämistä sekä tiedonsaantioikeutta ja moniarvoisuutta koskeva vihreä kirja, joka olisi keskeinen väline tekniikan ja markkinoiden perusteellisten muutosten aikana käytävässä keskustelussa; pahoittelee, että tämä väline ei sisälly vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan; kehottaa komissiota luomaan Internetiä koskevan sääntelykehyksen, koska se on tietoon perustuvan talouden kannalta keskeinen väline;

25. pitää välttämättömänä, että lainsäädännössä tähdätään nopeutuvaan tietoyhteiskuntakehitykseen, monimuotoisuuteen ja hyötyjen saamiseen koko yhteiskunnalle;

26. huomauttaa, että on äärimmäisen tärkeää, että ihmisille taataan mahdollisimman laaja pääsy korkeatasoisten sisältöjen ja palvelujen pariin millä tahansa heidän itsensä valitsemalla teknologialla olosuhteista johtuvin rajoituksin; huomauttaa lisäksi, että käyttäjät (kuluttajat, kansalaiset) ovat valmiit omaksumaan uusia palveluja ja teknisiä välineitä ainoastaan, mikäli he kokevat näiden käytön riittävän helpoksi ja sisällön mielekkääksi;

27. muistuttaa, että tehokkaan arjen tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää laajakaistan ja langattomuuden tarjoamista kaikille ja siihen tarvitaan lisätukea jäsenvaltioilta sekä yhteistoimivuuden kannustamista ja siihen panostamista, tekijänoikeuksien turvaamista ja tiedotusvälineiden digitalisoinnin edistämistä; katsoo, että käyttäjän on voitava vaihtaa palveluntarjoajaa tarvitsematta muuttaa sähköpostiosoitettaan;

28. pitää laajakaistaa ennakkoehtona tehokkaan arjen tietoyhteiskunnan kehittymiselle; katsoo, että sen pitäisi olla jäsenvaltioiden ja niiden alueiden merkittävä lähentymistavoite;

29. muistuttaa, että arjen tietoyhteiskuntaan siirtyminen edistää myös kestävää kehitystä, johon EU on sitoutunut; katsoo, että TVT:n tulee vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja luonnonvarojen käyttöä sekä edistää sosiaalista kehitystä;

30. huomauttaa, että aineettomia oikeuksia koskevien kysymysten kasvava rooli kauppapolitiikan välineenä on tiedostettava käsiteltäessä kaupan vapautta koskevia kysymyksiä, ja pyytää ryhtymään toimiin tuottajien oikeuksien turvaamiseksi ja laittoman ja laittomasti valmistetun sisällön torjumiseksi; katsoo, että tämä on ainoa keino turvata ja edistää sisällön kehittämistä; varoittaa Yhdysvalloissa lisääntyneistä pyrkimyksistä käyttää patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä protektionistisena kauppapolitiikan välineenä;

31. kehottaa komissiota määrittelemään selkeitä turvatoimia haitallista sisältöä vastaan sekä samalla edistämään muun muassa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) merkitystä;

32. kehottaa komissiota lainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä ottamaan mukaan toimia, joilla turvataan ennalta varautumisen periaate terveydenhoidon, kuluttajansuojan ja ympäristön alalla, yhteistyössä muiden elinten, kuten Maailman terveysjärjestön, kanssa;

33. kehottaa komissiota ottamaan lainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä käyttöön laatuvaatimuksia, kuten lasten suojelemista ja kuluttajien vapaata valintaa koskevia arviointiperusteita;

34. antaa tunnustusta sille, että komissio on hyväksynyt direktiiviehdotuksen televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (KOM (2005)0646), jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa nk. televisio ilman rajoja ‑direktiivi, sillä tämä on olennaista EU:n kehittyessä eurooppalaiseksi tietoyhteiskunnaksi; korostaa, että direktiivi on mukautettava lähentyvässä tiedotuksen maailmassa tapahtuviin muutoksiin ja tämä on otettava asianmukaisella tavalla huomioon direktiivin soveltamisalassa; toteaa, että tämän pitäisi auttaa suotuisan ympäristön luomista Euroopan teollisuudelle, poistaa tarpeettomia sääntöjä ja edistää siirtymistä kohti kaikkialle ulottuvaa tietoyhteiskuntaa; tunnustaa lisäksi, että sisältöä koskevan sääntelyn ja infrastruktuuria koskevan sääntelyn väliset kytkökset, jotka on tunnustettu sähköisen viestinnän lainsäädäntökehyksessä, ovat osoittautuneet arvokkaiksi ja ne olisi säilytettävä tulevaisuudessa;

35. kehottaa komissiota esittämään pikaisesti konkreettisia toimia, joilla eurooppalaisen sisällön luomista ja levittämistä helpotetaan sekä tuetaan; toteaa, että nykyisten tukiohjelmien jatkuvuus on taattava ja niiden välttämättömyys tietoyhteiskunnan kehittämisessä on tunnustettava; edellyttää, että yleiseurooppalaisia levitysjärjestelmiä, kuten EuroNews, tuetaan; korostaa, että kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta kunnioittavan sisällön tuottaminen tarjoaa mahdollisuuden tukea uusia taitoja ja työpaikkoja erityisesti suunnittelun ja tuotannon aloilla kaikissa 25 jäsenvaltiossa; katsoo, että näiden uusien ammattien on voitava kehittyä yhdenmukaistetussa sääntelykehyksessä, joka takaa niiden taloudellisen turvan ja oikeussuojan;

36. katsoo, että taajuuksia koskevan markkinalähtöisen lähestymistavan käyttöönotto vaatisi sääntelijöiden, operaattoreiden ja muiden toimijoiden tuen, ja varoittaa jättämästä radiotaajuuspolitiikkaa pelkästään markkinavoimien varaan; katsoo kuitenkin, että taajuuksien sääntelyyn olisi luotava sellaiset säännöt, jotka pysyvät erittäin nopeasti muuttuvien markkinoiden vaatimusten tahdissa joustavasti ja tehokkaasti; ehdottaa, että mahdolliset muutokset perustuisivat nykyisten ongelmakohtien huolelliseen analysointiin ja korjaamiseen ja niissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon jäsenvaltioiden edut, ja että tässä yhteydessä on huolehdittava aina riittävän vapauden säilymisestä; huomauttaa, että 3G-taajuushuutokaupoissa maksetut hinnat hidastivat kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen käyttöönottoa ja vastaavien tilanteiden toistumista on vältettävä;

37. katsoo, että radiotaajuuspolitiikassa keskeisintä on tähdätä joustavaan sääntelyyn, johon kuuluu riittävä ja asianmukainen taajuusalueiden yhdenmukaistaminen EU:ssa; huomauttaa, että radiotaajuuksien hallinnoinnin on tähdättävä uusien innovaatioiden ja toimijoiden, myös alueiden, mahdollisimman helppoon markkinoille pääsyyn ja yhteisön tiedotusvälineiden kehityksen helpottamiseen; kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia ehdotuksia tällä alalla;

38. muistuttaa, että verkkoturvallisuuden kehittäminen on välttämätöntä luottamuksen lisäämiseksi kaikkiin verkkopalveluihin, kaupallisiin ja sähköisen julkishallinnon palveluihin; kehottaa edistämään verkkoturvallisuutta teknisin ja lainsäädännöllisin keinoin sekä valistuksella ja esimerkillisellä toiminnalla, esimerkiksi laatimalla Euroopan laajuisen tietoturvastrategian sekä käynnistämällä vuosittain järjestettävän eurooppalaisen tietoturvapäivän kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi tietoturvasta varmistaen, ettei kyseinen tietoturva sisällä ilmaisunvapautta ja kansalaisten oikeuksia koskevia rajoituksia; pitää tervetulleena komission ehdotusta, jonka mukaan vuonna 2006 käynnistetään turvallista tietoyhteiskuntaa koskeva strategia, jolla on tarkoitus lisätä niin sijoittajien kuin käyttäjien luottamusta Internet-palveluihin ja parantaa niiden luotettavuutta ja jolla on tarkoitus puuttua petoksiin (ostokset), laittomiin ja haitallisiin sisältöihin (alaikäisten ja ihmisarvon suojelu), yksityiselämän suojeluun ja teknisiin vikoihin (TVT:n tehokas ja hyödyllinen käyttö);

39. muistuttaa, että teollisuus- ja kilpailupolitiikan on toimillaan tuettava unionin innovaatioteollisuutta; huomauttaa, että tämä edellyttää joustavan ja kannustavan säädöspohjan turvaamista;

40. muistuttaa, että TVT-teollisuuden alakohtainen sääntely luotiin alun pitäen markkinoiden avaamiseen johtavan siirtymäkauden ratkaisuksi ja että keskipitkällä aikavälillä on siirryttävä soveltamaan ainoastaan yleisiä kilpailusääntöjä;

41. varoittaa, että sääntely ja muut viranomaistoimet eivät saa johtaa tietyn tekniikan suosimiseen toisten kustannuksella, vaan sääntelyn on oltava tiettyyn tekniikkaan sitoutumatonta;

42. pitää tärkeänä teknisiä edellytyksiä, joita noudattamalla varmistetaan, että tietoyhteiskunnan sisällöt ovat syrjimättä kaikkien käytettävissä ja ehkäistään digitaalisen kahtiajaon syntyminen EU:ssa; korostaa tämän vuoksi uudelleen vaatimuksiaan avointen ja yhteentoimivien standardien luomiseksi, erityisesti puitedirektiivin 18 artiklassa tarkoitettujen sovellusrajapintojen yhteydessä;

43. tunnustaa, että terveellä pohjalla oleva TVT-alan kauppatase on olennainen osatekijä, joka tukee EU:n asemaa maailmantaloudessa; pyytää komissiota laatimaan syyskuuhun 2006 mennessä täydellisen analyyttisen katsauksen EU:n vahvuuksista ja heikkouksista kaikilla TVT-aloilla;

Tavoite 2: Tutkimusinvestoinnit ja innovointi

44. korostaa, että innovatiivinen TVT-teollisuus on välttämätön edellytys talouden kasvulle ja työpaikkojen luomiselle unionin alueella sekä yhä enemmän myös muun teollisuuden ja palvelujen aloilla;

45. muistuttaa, että TVT on muuttanut yritysten maailmanlaajuista toimintatapaa ja yritykset hyötyvät uusista innovaatioista, kuten tarvelähtöisestä tietojenkäsittelystä (utility computing), ohjelmistojen kehityksestä ja uusista verkkopalveluarkkitehtuureista; kehottaa EU:ta luomaan näille innovaatioille suotuisan ympäristön, jotta voidaan varmistaa EU:n kilpailukyvyn säilyminen;

46. kehottaa hyväksymään nopeasti kautta 2007–2013 koskevan tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, ja katsoo, että molemmille on myönnettävä riittävä rahoitus, jotta voidaan tukea TVT:tä kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä edistävänä tekijänä; korostaa, että uudesta TVT:stä hyötyvillä aloilla olisi tuettava erityisesti pk-yritysten yrittäjähenkeä;

47. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin hyödyntääkseen TVT:n luomia mahdollisuuksia, joilla voidaan ehkäistä työpaikkojen siirtyminen matalapalkkaisiin maihin ja saavuttaa mahdollisimman suuri kasvu ja työllisyys; pitää ensisijaisen tärkeänä lisätä investointien määrää, jotta Barcelonan 3 prosentin BKT-tavoite saavutetaan ja jotta pitkällä aikavälillä investoinnit pysyvät jatkuvasti maailmanlaajuisen kilpailukyvyn tasoa vastaavina;

48. uskoo, että EU:n talouden tulevaisuus on työn tuottavuuden kasvussa;

49. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toimittamaan parlamentille syyskuuhun 2006 mennessä analyysin TVT-talouden nykyistä vankempaa kasvua tukevista vaikutuksista eri jäsenvaltioissa ja eri alueilla Euroopassa;

50. huomauttaa, että unionin tasolla on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin esteiden poistamiseksi seuraavan sukupolven verkkojen (NGN) kehittämiseltä; kehottaa komissiota käsittelemään tätä asiaa sähköistä tiedonvälitystä koskevan sääntelykehyksen tulevan tarkistamisen yhteydessä;

51. huomauttaa, että TVT:n soveltaminen esimerkiksi kieli- ja hyvinvointiteknologian alalla on yhteisölle luontainen ja erittäin suuren globaalin sovelluspotentiaalin tarjoava alue; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tukemaan näiden alojen tutkimusta;

52. suosittaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota tehtäviin, joita TVT:llä on avointa ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa luotaessa; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään entistä yhdenmukaisemman strategian TVT:n koulutusvaatimuksia varten;

53. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään konkreettisia keinoja, joilla edistetään kaikkien merkittävien toimijoiden (suuryritysten ja pk-yritysten, julkishallinnon ja tutkimuslaitosten) verkottumista, ja parantamaan niiden mahdollisuuksia osallistua hankkeiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen;

54. palauttaa mieleen innovaatioita ja tutkimusta koskevat EU:n sitoumukset, jotka sisältyvät kasvun ja työllisyyden yhdennettyihin suuntaviivoihin (2005–2008) (KOM(2005)0141), ja kehottaa panemaan ne johdonmukaisesti täytäntöön Lissabonin uudistusohjelman yhteydessä;

55. uskoo yksinkertaisempiin kansallisiin verotusjärjestelmiin, jotka kannustavat investoimaan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotuksia yhteisen yhtenäistetyn yritysveropohjan luomisesta;

Tavoite 3: Yhteinen eurooppalainen tietoyhteiskunta

56. kehottaa jäsenvaltioita kansallisten uudistusohjelmiensa avulla määrittelemään tietoyhteiskunnan painopisteet ja tiedottamaan vuosittain uudistusohjelmien edistymisestä sekä antamaan yksityiskohtaisen selvityksen, jossa ei rajoituta pelkästään tietoyhteiskuntaa koskevien indikaattoreiden kehitykseen, vaan käsitellään myös ohjelmien sosiaalista ja taloudellista käyttökelpoisuutta;

57. palauttaa mieliin, että i2010-aloitteen koko strategian menestystä mitataan sillä, miten kattavasti kaikki Euroopan kansalaiset hyötyvät siitä, ja katsoo, että alueilla on keskeinen tehtävä tavoitteen saavuttamisessa, joten niiden toimintaa on tuettava ja niitä on kannustettava lisää, jotta ne toteuttavat tärkeitä alueellista yhdentymistä ja koheesiota koskevia aloitteita sekä edistävät digitaalisen kahtiajaon poistamista;

58. muistuttaa, että sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointi ovat keskeisiä alueita tietoyhteiskunnan kehittymisessä;

59. huomauttaa, että julkisilla palveluilla ja julkisella yleisradiotoiminnalla on merkittävä rooli kansalais- ja elinkeinotoiminnassa, jossa ne osaltaan edistävät yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, demokraattista keskustelua ja moniarvoisuutta Euroopassa; toteaa lisäksi, että tieto- ja viestintäyhteiskuntaa koskevan eurooppalaisen sääntelyjärjestelmän avulla on varmistettava, että julkinen yleisradiotoiminta osallistuu tekniikan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ja voi jatkossakin huolehtia yhteiskunnallisesta tehtävästään; korostaa sisällöllisten julkisten palvelujen, verkkoasioinnin ja tietoturvan kehittämisen tärkeyttä;

60. huomauttaa, että julkisen palvelun yleisradioyhtiöillä on myös jatkossa merkittävä rooli arjen tietoyhteiskunnassa yleisesti saatavilla olevan laadukkaan ja puolueettoman tiedonvälityksen turvaajina; painottaa yleisradioyhtiöiden pääsyn takaamista tulevaisuuden platformeihin;

61. korostaa, että on tärkeää taata kaikille mahdollisuus saada asianmukaista opetusta ja ohjausta viestimien, erityisesti sähköisten kuvamateriaalia välittävien viestimien, ja uuden vuorovaikutteisen digitaalisen tekniikan käyttöön, jotta voitaisiin välttää uudenlainen sosiaalinen ja kulttuurinen syrjäytyminen, ja katsoo, että yhtäläinen mahdollisuus käyttää vapaasti saatavilla olevien viestinten välittämiä monipuolisia ja laadukkaita sisältöjä on Euroopan kansalaisten perusoikeus; korostaa tässä yhteydessä julkisen yleisradion merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen keskustelun ja eurooppalaisen moniarvoisuuden kannalta, ja vaatii, että näiden tehtävien täyttäminen turvataan myös tulevaisuudessa;

62. kehottaa, että julkisen sektorin sähköisissä palveluissa kansalaisille ja yrityksille verotusta, terveydenhoitoa, vakuutussuojaa ja eläkettä koskevissa kysymyksissä etusija annetaan yhteentoimivuudelle ja parhaille käytänteille, sillä tavoitteena on helpottaa kansalaisten vapaata ja esteetöntä liikkuvuutta, sijoittautumista ja työllisyyttä jäsenvaltioiden välillä;

63. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan i2010-aloitteet ja ohjelmat julkishallintoa uudistettaessa, jotta pk-yritykset ja kansalaiset voivat käyttää palveluja paremmin, tehokkaammin ja vaivattomammin;

64. muistuttaa TVT:n mahdollisuuksista sekä sen edellyttämistä institutionaalisista muutoksista, jotka ovat edellytyksenä sähköisen demokratian edistämiselle Euroopan kansalaisten sähköisellä osallistumisella päätöksentekoprosessiin, sekä kehottaa ryhtymään asianmukaisiin toimiin;

65. muistuttaa, että osallisuuden edistämisessä on panostettava myös niihin taitoihin, joita eurooppalaiset tarvitsevat voidakseen toimia tietoyhteiskunnassa; edellyttää konkreettisia toimia TVT-taitojen kehittämiseksi ja kehottaa lisäämään kansalaisten tietoisuutta TVT:n tarjoamista uusista mahdollisuuksista myös perinteisten tiedonvälityskanavien kautta kertomalla sähköisen hallinnon eduista ja rohkaisemalla siten uusien palvelujen käyttöä;

66. toteaa, että yli puolet EU:n väestöstä ei kykene edelleenkään hyödyntämään TVT:tä täysipainoisesti; vaatii, että TVT:n yhteydessä investoidaan luovuuden edistämiseksi myös henkiseen pääomaan myöntämällä entistä enemmän määrärahoja koulutukseen ja kulttuuriin; pitää myönteisenä, että komissio aikoo edistää digitaalista lukutaitoa peruskoulutuksen ja erilaisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien avulla edistäen siten TVT-tuotteiden ja -palvelujen saatavuutta;

67. korostaa, että TVT:tä koskevalla erityiskoulutuksella on keskeinen osa sekä nuorten opetuksessa että aikuiskoulutuksessa yleisesti ja naisten tapauksessa erityisesti, jotta he voivat elinikäisen oppimisen puitteissa saada tietoa ja kykenevät käyttämään uudenaikaisia välineitä ammatillisella ja sosiaalisella tasolla; toteaa niin ikään, että TVT-alan kaikentasoisissa koulutus- ja opiskelupaikoissa opiskelevista erittäin pieni osa on naisia; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia sidosryhmiä edistämään aloitteita, myös kehittämään parhaita käytänteitä ja sisällyttämään sukupuoliroolianalyysin päätöksentekijöille tarkoitettuun TVT-koulutukseen, jotta naisten määrä kasvaisi TVT-alan työpaikoissa kaikilla tasoilla;

68. huomauttaa, että Euroopan vanhenevan väestörakenteen vuoksi tulee panostaa tuotesuunnitteluun, erityisesti Design for All -periaatteeseen eli ensisijaisesti kaikille sopiviin ratkaisuihin tekniikoissa, palveluissa ja ympäristössä; edellyttää, että etenkin erityisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon; kehottaa komissiota käyttämään tulevaa osallisuutta koskevaa strategiaa tähän tarkoitukseen;

69. edellyttää jäsenvaltioilta lisätoimia, joilla voidaan varmistaa pääsy sähköisiin julkisen hallinnon palveluihin paikasta, ajasta ja varallisuudesta riippumatta;

70. muistuttaa, että oikeus olennaisen tiedon saantiin kuuluu kaikille unionin kansalaisille; kehottaa komissiota kiirehtimään vuodelle 2008 suunniteltua osallisuusaloitetta, joka vastaa haasteisiin, jotka koskevat digitaalista lukutaitoa, vanhenemista ja eSaatavuutta, maantieteellisiä eroja ja sosiaalisten palvelujen taattavuutta kaikille; kehottaa komissiota laatimaan pikaisesti ehdotuksen digitaalisen ajan kansalais- ja perusoikeuksien kirjasta; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että yksikään kansalainen ja kuluttaja ei tahtomattaan jää vaille arjen tietoyhteiskunnassa välttämättömiä palveluja;

71. katsoo, että hyvän hallinnon saavuttaminen ja kaikkien eurooppalaisten täysi kansalaisuus tietoyhteiskunnassa edellyttävät, että Euroopan julkisten hallintojen olisi asteittain otettava käyttöön sähköisten oikeuksien peruskirja, joka koostuu yhteisistä periaatteista ja suuntaviivoista, jotka määrittelevät kehyksen, jossa kaikki kansalaiset voivat nauttia noista oikeuksista; ehdottaa, että kyseiset oikeudet muunnetaan kansallisella ja alueellisella tasolla täytäntöönpanotoimiksi ja ohjelmiksi, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyinen ja pätevä digitaalisen ajan yhteiskunta ja taata sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; muistuttaa, että avoimen, monimuotoisen ja täydellisen tiedon oikeudenmukainen ja syrjimätön saatavuus sekä korkealaatuiset palvelut turvallisessa ympäristössä kaikkia televiestintäpalveluja tai -alustoja (Internetistä matkapuhelimiin) käyttäen ovat aktiivisen kansalaisuuden kannalta olennaisen tärkeitä oikeuksia tietoyhteiskunnan aikakautena, ja ne olisi sisällytettävä sähköisten oikeuksien peruskirjaan; panee merkille, että peruskirjan olisi myös sisällettävä kaikkien kansalaisten oikeus ymmärtää viranomaisia ja olla vuorovaikutuksessa näiden kanssa ja siten osallistua yhdenvertaisesti päätöksentekoprosesseihin ja poliittisiin prosesseihin; katsoo, että järkeistäminen, uudelleensuunnittelu, avoimuus sekä julkisten palvelujen saatavuus ovat osallistuvan kansalaisuuden kehittymisen perusedellytyksiä;

72. korostaa, että tiedotusvälineillä voidaan nykyajan yhteiskunnassa niitä huomattavasti muuttaneen poikkeuksellisen teknisen kehityksen vuoksi vaikuttaa merkittävästi kansalaisten ajattelutapaan ja käyttäytymiseen, ja että ne ovat tämän vuoksi erottamattomasti yhteydessä kunkin maan demokraattiseen toimintaan, ja katsoo, että sähköisen viestinnän saatavuus perustuu väistämättä ihmisoikeuksiin; kehottaa komissiota kunnioittamaan i2010-aloitteessaan näitä audiovisuaalisen mallin perusarvoja sekä huolehtimaan siitä, että huomioon otetaan audiovisuaalisilla viestimillä kulttuurin monimuotoisuuden kannalta oleva erityinen merkitys sekä taloudellisina että kulttuurisina hyödykkeinä;

73. korostaa yksityisyyden suojan ja tietoturvan merkitystä arjen tietoyhteiskunnassa; muistuttaa, että lainsäädännön on taattava kansalaisten ja elinkeinoelämän luottamus digitaaliseen sisältöön ja viestintään;

74. kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota uuden TVT:n väärinkäyttöön naisilla ja lapsilla käytävän kaupan tarkoituksiin sekä edistämään kaikkia oikeudellisia ja teknologia-aloitteita, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseen, sekä huolehtimaan samalla kansalaisille kuuluvien yksityisyyttä ja ilmaisunvapautta koskevien oikeuksien toteutumisesta aina;

75. korostaa, että on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää ottaa maaseutualueet mukaan digitaaliseen kehitykseen, ja tähdentää, että kyseiset alueet voivat osaltaan luoda alueellista, kansallista ja Euroopan laajuista vaurautta; pitää sen vuoksi välttämättömänä, että kaikkien alueiden on hyödyttävä TVT-innovaatioiden valtavasta määrästä sen sijaan, että alueille aiheutuu niistä haittaa;

76. arvioi, että viestimiin liittyvän ohjauksen on perustuttava siihen, että kansalaisille annetaan jo mahdollisimman nuorena tekniset ja muut tarvittavat mahdollisuudet arvioida kriittisesti ja käyttää omaksi hyödykseen heihin kohdistuvaa, jatkuvasti kasvavaa tiedon ja viestinnän määrää Euroopan neuvoston suosituksen 1466 (2000) mukaisesti; vakuuttaa lisäksi, että tämän oppimisprosessin välityksellä kansalaiset voivat käsitellä saamiaan viestejä ja valita sopivimmat välineet viestintäänsä varten ja pystyvät näin käyttämään tiedonsaannin ja ilmaisun vapauttaan täysipainoisesti;

77. kehottaa komissiota kohdistamaan tutkimusvarojaan siihen, että arvioidaan tietoyhteiskunnan vaikutusta Euroopan yhteiskuntaan ja kulttuuriin;

78. pyytää, että kun on kyse viestinten välittämiä palveluja ja sisältöjä koskevan lainsäädäntökehyksen määrittämisestä riippumatta siitä, onko kyseessä infrastruktuuritoimenpiteitä koskeva sääntely vai kilpailulainsäädäntö ja tuet, tänä lähentymisen, liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen aikana myös kaikessa unionin poliittisessa päätöksenteossa noudatetaan täysin Euroopan unionin peruskirjaa sekä kulttuurin moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehtyä Unescon yleissopimusta, jossa määrätään sekä jäsenvaltioilla kulttuurisen monimuotoisuuden alalla olevista suojelu- ja edistämistoimenpiteistä että audiovisuaalisten viestinten kaksitahoisesta luonteesta taloudellisina ja samanaikaisesti kulttuurillisina hyödykkeinä; muistuttaa, että tietoyhteiskunta ja TVT voivat hyvän hallinnon avulla muodostaa erittäin tehokkaan välineen kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden vahvistamisen ja säilyttämisen kannalta;

79. katsoo, että unionin tulevaisuudesta parhaillaan käytävän keskustelun yhteydessä on aiheellista, että toimielinten välisessä vuoropuhelussa vahvistetaan ja täsmennetään Euroopan yhteisöjen toimielinmallia, mutta että toimielinten ja erityisesti komission on ennen kaikkea toimittava tavalla, jolla vastataan demokratian ja kansalaisten suurimpiin huolenaiheisiin; pitää tervetulleena harkinta-ajan tarjoamaa mahdollisuutta siihen, että yhteisön toimielimet voivat lakeja säätäessään ottaa huomioon kansalaisten keskeisimmät huolenaiheet ja ottaa ne huomioon toimintalinjoissaan;

80. katsoo, että sukupuoliulottuvuuden korostaminen TVT-alalla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, ettei digitaalinen vallankumous heikennä sukupuolten tasa-arvoa eivätkä nykyinen eriarvoisuus ja syrjintä vakiinnu, ja jotta voidaan varmistaa, että naiset pääsevät osallisiksi tieto- ja viestintätekniikan eduista yhtäläisin edellytyksin;

81. toteaa, että naiset ovat aliedustettuja uuteen tietotekniikkaan liittyvillä aloilla, ja katsoo, että osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuvan tietoyhteiskunnan luomiseksi on otettava huomioon digitaalisen kahtiajaon kaikki eri näkökulmat, erityisesti sukupuoli, johon olisi kohdistettava erityistoimia sähköisestä osallisuudesta tehtävässä eurooppalaisessa aloitteessa;

82. katsoo, että kasvava sosiaalisen syrjäytymisen vaara, jonka syynä on kyvyttömyys käyttää tieto- ja viestintätekniikoita eli digitaalinen lukutaidottomuus, koskee kohtuuttomassa määrin naisia, ja se voi estää Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen;

83. kehottaa komissiota tekemään yhdessä tulevan Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa analyysin yhteisön säännöstöstä siltä osin kuin se koskee tietoyhteiskuntaa, ja ottamaan analyysissa huomioon erityisesti sukupuolinäkökulman;

84. kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun mediamarkkinoiden tärkeimpien toimijoiden kanssa, jotta voidaan luoda tiedotusvälineille sukupuolten tasa-arvoa koskevat säännöt;

85. kehottaa komissiota tukemaan kaikkien asianosaisten, myös työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, toimien yhteensovittamista näiden kampanjoidessa sukupuolten tasa-arvon puolesta, siten että ne auttavat myös tiedottamaan ja lisäämään yleistä tietoisuutta, jotta naiset voivat osallistua täysimääräisesti TVT:hen niin muotoutumassa olevan tieto- ja viestintäyhteiskunnan käyttäjinä kuin tuottajina;

86. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että TVT-alan lupaavat uudet työmahdollisuudet ovat naisten ulottuvilla, sekä varmistamaan, että koko TVT-alalle yhteiset työehdot ja organisaatioilmapiiri eivät aseta naisia huonompaan asemaan, esimerkiksi varmistamalla joustavat työllistämiskäytännöt;

87. katsoo, että olisi kiinnitettävä erityishuomiota maaseudulla, saari- ja vuoristoalueilla sekä maantieteellisesti syrjäisillä seuduilla asuvien naisten sekä vähemmistöihin kuuluvien naisten, maahanmuuttajien, pahoinpideltyjen naisten, naisvankien, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevien naisten tilanteeseen, sillä heille TVT voi olla tehokas keino osallistua talous-, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään;

88. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin – erityisesti siten, että tarjotaan lainansaantimahdollisuuksia ja ylennetään ja palkataan enemmän naisia TVT-alan päätöksentekotasolle – jotta voidaan varmistaa, että naisyrittäjät, myös pienten ja erittäin pienten yritysten omistajat, pääsevät osallisiksi TVT:n tarjoamista mahdollisuuksista;

o o

89. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

[1] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.
[2] EUVL L 77, 13.3.2004, s. 1.
[3] Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0467.
[4] Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0260.

PERUSTELUT

Euroopan unionin lainsäädäntö on erityisen hankalaa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alalla eli alueella, jota i2010-strategiapaperi käsittelee. Teknologinen kehitys markkinoilla on erittäin nopeaa, kun taas lainsäädännön saattaminen voimaan koko unionin alueella voi kestää useita vuosia.

Tämä tarkoittaa, että käytännössä kaikki komission tiedonannossa mainitut varsinaiset lainsäädäntöaloitteet ovat mitä todennäköisimmin voimassa vuonna 2015 – useat mahdolliset juuri ja juuri voimaan saatettuina ennen tuota vuotta. Kymmenen vuoden päästä tieto- ja viestintätekniikka ja yhteiskunta ovat luultavimmin varsin erinäköisiä kuin nyt. Se asettaa lainsäädännön vaikeaan tilanteeseen. Parhaiten valmistaudumme tähän haasteeseen varmistamalla sen, että toteutamme joustavan sääntelyn politiikkaa.

Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia ennustaa sitä, millaisessa vaiheessa teknologia on vuonna 2015 – jopa vuonna 2010 – emmekä niin ollen pysty suoralta kädeltä myöskään ennustamaan tilannetta markkinoilla. On kuitenkin melkoisen varmaa, että koko tieto- ja viestintäala käy kymmenessä vuodessa läpi melkoisen mullistuksen. Voimme vain yrittää arvailla trendejä ja toimia niin, että eurooppalainen teollisuus säilyttää etumatkansa maailmanlaajuisiin kilpailijoihinsa niillä aloilla, joilla se on sellaisen saavuttanut, ja parantaa kilpailukykyään rinnakkaisaloilla.

Selvää on, että olemme siirtymässä perinteisistä puhelinverkoista mobiiliin viestintään ja kohti internet-pohjaisia viestintäverkkoja. Tämä tuo edelleen uusia yrityksiä alalle ja tasaa viestintäyritysten välisiä kilpailuolosuhteita.

Todennäköisesti jo ennen vuotta 2010 todistamme ainakin alkavassa muodossaan kaikkialla läsnä olevaa eli ubiikkia (engl. ubiquitous) teknologiaa. Tästä muodostuu arjen tietoyhteiskunta (ubiquitous society). Se tarkoittaa, että yhä suuremmassa määrin viestintä tapahtuu laitteiden ja esineiden eikä enää pelkästään ihmisten välillä (vaikka ihminen lopulta saisikin tiedon tästä viestinnän tuloksesta).

Viestintä tapahtuu päätelaitteesta toiseen, eri laitteiden ja jopa esineiden välillä. Autot ilmoittavat kolarista pelastuslaitokselle, säilykepurkit kertovat sisällöstään ja varoittavat käyttöajan umpeen menemisestä, matkapuhelimet menevät automaattisesti äänettömälle elokuvateatterissa ja kokouksissa, kotoa poistuttaessa kannettava päätelaite, avaimet ja lompakko reklamoivat, jos eivät ole mukana. Kodeista, tuotantolaitoksista, toimistoista ja hallinnosta tulee älykkäitä, joissa kaikki laitteet kommunikoivat keskenään ja ilmoittavat tarvittaessa ongelmista mihin tahansa maapallolla.

Nämä näkymät huomioon ottaen komissiolta voisi odottaa paljon kunnianhimoisempaa ja enemmän eteenpäin katsovaa lähestymistapaa kuin mitä i2010-tiedonanto tarjoaa. Tiedonannon voi hyvin sanoa katsovan peruutuspeiliin ja tarkastelevan vain nykyistä viestintäalan markkinaa.

Sääntelyssä ei enää ole syytä keskittyä yksinomaan kilpailun avaamiseen – siihen unionin nykyinenkin lainsäädäntö antaa riittävät keinot – vaan vähintään yhtä suurella painolla sääntelyn pitää rohkaista investointeja uusiin innovaatioihin ja palveluihin. Annettavat normit eivät saa luoda esteitä uusille palveluille ja innovaatioille ja tukea vanhentuvia teknologioita jäykällä ja nopeasti vanhentuvalla yleispalveluun kohdistuvalla lainsäädännöllä. Uuden lainsäädännön tulee olla korostetusti teknologianeutraalia.

Erityisen tärkeää alan lainsäädännössä on ottaa huomioon kuluttajan ja käyttäjän perusoikeudet uudessa ubiikkiyhteiskunnassa. Yksityisyyden suoja, tietoturvallisuus, laittomien ja haitallisten sisältöjen torjunta ja kuluttajan oikeudet ovat olennaisia luottamuksen luomiseksi uuteen tietoyhteiskuntaan, jossa viestintätekniikat lävistävät jokaisen arkipäivän hetken ihmisen itsensä usein sitä edes tiedostamatta.

i2010-strategiassa tulisi kiinnittää suuri huomio lainsäädännön ja sääntelyn oikeaan kohdentamiseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Näiden on turvattava yritysten kannalta suotuisa toimintaympäristö.

Kaikessa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvässä toiminnassa tulee myös varmistaa, että sosiaaliseen tasa-arvoon, käyttäjäläheisyyteen, turvallisuuteen ja kuluttajien luottamukseen liittyvät näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi. Ainoastaan silloin, kun kuluttajat luottavat uuteen tekniikkaan ja kokevat sen käytön itselleen helpoksi ja riittävän edulliseksi, voi tieto- ja viestintäala todella tehokkaasti toimia sinä kasvun veturina, joka se luonteeltaan on. Esimerkiksi tietoturvan kehittämiseen tähtäävät Euroopan laajuiset toimet ovat tästä syystä erittäin kannatettavia.

Vain TVT-alan murtautuminen perinteisen tuotannon ja teollisuuden sisään voi pelastaa eurooppalaisen teollisuustuotannon kilpailukyvyn. TVT:n avulla voimme tehostaa tuotantoa, kulutusta ja osin jopa korvata fyysisiä tuotteita digitaalisilla palveluilla.

Teollisuuden muutosta voi kuvata kolmella tuotannon muutokseen vaikuttavalla tavalla:

– dematerialisaatio: ekotehokkuuden kasvu tuotannossa (auto syntyy tehtaalla tehokkaammin, prosessi syö vähemmän luonnonvaroja)

– immaterialisaatio: ekotehokkuuden kasvu kulutuksessa (auton käyttö, reittien optimointi: kuluu vähemmän luonnonvaroja)

– amaterilisaatio: fyysisten tuotteiden korvaaminen digitaalisilla palveluilla: liikematkailun väheneminen virtuaaliyhteistyöllä ja videoneuvotteluilla.

Edellä mainittu tehokkuuden kasvu TVT:n lisääntyvän käytön myötä osoittaa, että i2010:n tavoitteiden saavuttaminen edistää paitsi eurooppalaista kilpailukykyä ja työllisyyttä myös kestävää kehitystä ja on niin ollen myös perusteltavissa Eurooppa-neuvoston 15.–16. kesäkuuta 2001 tekemän päätöksen kannalta, joka edellyttää kaiken unionin lainsäädännön tukevan ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä.

Viestintälainsäädännön uudistaminen tulisi saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Kun ottaa huomioon, että nykyisenkin lakipaketin täytäntöönpano on vielä kesken jäsenvaltioissa, asettaa markkinoiden nopea muutos entistä enemmän paineita lakipaketin uudistamiselle. Siispä jo sitä valmisteltaessa tulisi pohtia keinoja, joilla sen nopea täytäntöönpano varmistetaan asianmukaisesti koko yhteisössä.

Komission tiedonannon ensimmäisen pilarin, yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen, perusedellytyksenä voidaan pitää tarpeeksi nopeiden viestiliikenneyhteyksien tarjoaminen kaikille, missä tahansa ja kohtuullisella hinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään laajakaistatasoisten langattomien verkkojen tarvetta.

Radiotaajuuksien kysyntä tulee lisääntymään. Komissio uskoo taajuushallinnon olevan tehokkaimmillaan puhtaan markkinamekanismien avulla. Tämän mietinnön esittelijä suhtautuu ajatukseen suurella varauksella. Komissio on asian valmistelussa jättänyt kokonaan huomioon ottamatta komission oman taajuuspolitiikkatyöryhmän (RSPG, Radio Spectrum Policy Group) mielipiteet taajuuksien kaupallistamisesta ja jälleenmyynnistä.

Riippumatta poliittisesta tai filosofisesta pohdiskelusta siitä, kenelle radiotaajuudet kuuluvat, komission taajuuspoliittisen tiedonannon mukainen politiikka saattaa johtaa taajuuksien keskittymiseen vain joidenkin toimijoiden haltuun ja keinotteluun markkinoilla. Ei ole mitään takuita myöskään siitä, että taajuuksien omistajat eivät tulisi EU:n ulkopuolelta.

Tällainen kehitys ei enää ohjaisi viestintäyritysten välistä kilpailua loppukäyttäjien saaman palvelun lähtökohdista. Se voisi suorastaan estää uusien toimijoiden ja innovaatioiden pääsyä markkinoille.

Myös taajuushallinnon on oltava muun säätelyn tapaan joustavaa. Lähtökohdaksi tulee ottaa nykyiset ongelmatilanteet ja etsiä niihin ratkaisut.

Arjen tietoyhteiskunta ei voi syntyä ilman kaikkien kansalaisten osallisuutta siihen. Unionin sääntelyn onnistumista mitataan siksi ainoastaan sillä, miten hyvin se takaa jokaiselle mahdollisuuden päästä osalliseksi laajakaistatasoisista verkkoyhteyksistä ajasta, paikasta ja omasta varallisuudesta riippumatta.

Yhdenkin etnisen, poliittisen tai sosiaalisen ryhmän syrjäytyminen vastoin tahtoaan luo ainoastaan epävarmuutta yhteiskuntaan. Euroopan sosiaalinen malli ei arjen tietoyhteiskuntaa kohti suuntautuessaan voi jättää ketään osattomaksi.

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (24.1.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta kasvua ja työllisyyttä varten
(2005/2167(INI))

Valmistelija: Giulietto Chiesa

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että tiedotusvälineillä voidaan nykyajan yhteiskunnassa niitä huomattavasti muuttaneen poikkeuksellisen teknisen kehityksen vuoksi vaikuttaa merkittävästi kansalaisten ajattelutapaan ja käyttäytymiseen, ja että ne ovat tämän vuoksi erottamattomasti yhteydessä kunkin maan demokraattiseen toimintaan, ja katsoo, että sähköisen viestinnän saatavuus perustuu väistämättä ihmisoikeuksiin; kehottaa komissiota kunnioittamaan i2010-aloitteessaan näitä audiovisuaalisen mallin perusarvoja sekä huolehtimaan siitä, että huomioon otetaan audiovisuaalisilla viestimillä kulttuurin monimuotoisuuden kannalta oleva erityinen merkitys sekä taloudellisina että kulttuurisina hyödykkeinä;

2. korostaa, että i2010-ohjelma muodostaa ratkaisevan vaiheen siirryttäessä kohti tietoyhteiskuntaa, jonka on annettava kaikille mahdollisuus toimia yhteiskunnassa käyttäen tekniikoita ja taitoja, mahdollisuus hyödyntää käytännössä verkostojen tarjoamia vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyden uusia muotoja sekä mahdollisuus olla kriittinen ja valinnoissaan vapaa kansalainen;

3. muistuttaa digitekniikoiden yhteentoimivuuden tärkeydestä ja kehottaa poistamaan esteet, jotka haittaavat valtioiden taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kehittämistä, joka asetettiin tavoitteeksi tietoyhteiskuntaa käsitelleessä kansainvälisessä huippukokouksessa (Tunisin sitoumukset 18. marraskuuta 2005);

4. pitää myöhempiä ehdotuksia varten tarpeellisena, että komission käyttämät käsitteet "tietoyhteiskuntapalvelut", "viestimet", "mediapalvelut" ja "audiovisuaaliset palvelut" määritellään selkeästi;

5. huomauttaa, että tietoyhteiskunnan esiintulo luo uusia vastuualueita tiedotus- ja viestintäalan ammattilaisille ja tarjoaa kansalaisille uusia tapoja käyttää oikeuksiaan, jotka antavat heille mahdollisuuden hyötyä täysin uuden tieto- ja viestintätekniikan (TVT) yleistymisestä;

6. katsoo, että unionin tulevaisuudesta parhaillaan käytävän keskustelun yhteydessä on aiheellista, että toimielinten välisessä vuoropuhelussa vahvistetaan ja täsmennetään Euroopan yhteisöjen toimielinmallia, mutta että toimielinten ja erityisesti komission on ennen kaikkea toimittava tavalla, jolla vastataan demokratian ja kansalaisten suurimpiin huolenaiheisiin;

7. katsoo, että hyvän hallinnon saavuttaminen ja kaikkien eurooppalaisten täysi kansalaisuus tietoyhteiskunnassa edellyttävät, että Euroopan julkisten hallintojen olisi asteittain otettava käyttöön sähköisten oikeuksien peruskirja, joka koostuu yhteisistä periaatteista ja suuntaviivoista, jotka määrittelevät kehyksen, jossa kaikki kansalaiset voivat nauttia noista oikeuksista; ehdottaa, että kyseiset oikeudet muunnetaan kansallisella ja alueellisella tasolla täytäntöönpanotoimiksi ja ohjelmiksi, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyinen ja pätevä digitaalisen ajan yhteiskunta ja taata sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus;

8. toteaa, että koska siirtyminen analogisesta digitaaliseen suosii lähetysvälineiden määrän vähenemistä, siinä tarvitaan yhteensovitettuja politiikkoja ja sopivaa lainsäädäntökehystä, jotta voidaan torjua yhdenmukaistumista, jota tiedotusvälineiden keskittyminen voi aiheuttaa;

9. muistuttaa, että avoimen, monimuotoisen ja täydellisen tiedon oikeudenmukainen ja syrjimätön saatavuus sekä korkealaatuiset palvelut turvallisessa ympäristössä kaikkia televiestintäpalveluja tai -alustoja (Internetistä matkapuhelimiin) käyttäen ovat aktiivisen kansalaisuuden kannalta olennaisen tärkeitä oikeuksia tietoyhteiskunnan aikakautena, ja ne olisi sisällytettävä sähköisten oikeuksien peruskirjaan;

10. panee merkille, että peruskirjan olisi myös sisällettävä kaikkien kansalaisten oikeus ymmärtää viranomaisia ja olla vuorovaikutuksessa näiden kanssa ja siten osallistua yhdenvertaisesti päätöksentekoprosesseihin ja poliittisiin prosesseihin; katsoo, että järkeistäminen, uudelleensuunnittelu, avoimuus sekä julkisten palvelujen saatavuus ovat osallistuvan kansalaisuuden kehittymisen perusedellytyksiä;

11. pitää tärkeänä teknisiä edellytyksiä, joita noudattamalla varmistetaan, että tietoyhteiskunnan sisällöt ovat syrjimättä kaikkien käytettävissä ja ehkäistään digitaalisen kahtiajaon syntyminen EU:ssa; korostaa tämän vuoksi uudelleen vaatimuksiaan avointen ja yhteentoimivien standardien erityisesti sovellusrajapintojen yhteydessä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7. maaliskuuta 2002 antaman direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 18 artiklassa;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että tekniikka on paremmin kansalaisten saatavilla ja vastaa yhteiskunnan moraalisia vaatimuksia;

13. korostaa, että on tärkeää taata kaikille mahdollisuus saada asianmukaista opetusta ja ohjausta viestimien, erityisesti sähköisten kuvamateriaalia välittävien viestimien, ja uuden vuorovaikutteisen digitaalisen tekniikan käyttöön, jotta voitaisiin välttää uudenlainen sosiaalinen ja kulttuurinen syrjäytyminen, ja katsoo, että yhtäläinen mahdollisuus käyttää vapaasti saatavilla olevien viestinten välittämiä monipuolisia ja laadukkaita sisältöjä on Euroopan kansalaisten perusoikeus; korostaa tässä yhteydessä julkisen yleisradion merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen keskustelun ja eurooppalaisen moniarvoisuuden kannalta, ja vaatii, että näiden tehtävien täyttäminen turvataan myös tulevaisuudessa;

14. korostaa, että kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta kunnioittavan sisällön tuottaminen tarjoaa mahdollisuuden tukea uusia taitoja ja työpaikkoja erityisesti suunnittelun ja tuotannon aloilla kaikissa 25 jäsenvaltiossa; katsoo, että näiden uusien ammattien on voitava kehittyä yhdenmukaistetussa sääntelykehyksessä, joka takaa niiden taloudellisen turvan ja oikeussuojan;

15. korostaa, että tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalla erityiskoulutuksella on keskeinen osa sekä nuorten opetuksessa että aikuiskoulutuksessa yleisesti ja naisten tapauksessa erityisesti, jotta he voivat elinikäisen oppimisen puitteissa saada tietoa ja kykenevät käyttämään uudenaikaisia välineitä ammatillisella ja sosiaalisella tasolla;

16. arvioi, että viestimiin liittyvän ohjauksen on perustuttava siihen, että kansalaisille annetaan jo mahdollisimman nuorena tekniset ja muut tarvittavat mahdollisuudet arvioida kriittisesti ja käyttää omaksi hyödykseen heihin kohdistuvaa, jatkuvasti kasvavaa tiedon ja viestinnän määrää Euroopan neuvoston suosituksen 1466 (2000) mukaisesti; vakuuttaa lisäksi, että tämän oppimisprosessin välityksellä kansalaiset voivat käsitellä saamiaan viestejä ja valita sopivimmat välineet viestintäänsä varten ja pystyvät näin käyttämään tiedonsaannin ja ilmaisun vapauttaan täysipainoisesti;

17. uskoo, että tietoyhteiskunnassa julkisten palvelujen tarjoamisen olisi selkeästi ilmennettävä yksittäisten käyttäjien ja ryhmien yhä vivahteikkaampia tarpeita ja tästä syystä perustuttava siihen, että palveluja tarjoava ala pystyy riittävässä määrin vastaamaan näihin tarpeisiin voidakseen kehittää palveluja tehokkaasti ja asiakaskohtaisesti;

18. arvioi, että i2010-ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on analysoitava tietoyhteiskuntaan siirtymisen taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset; katsoo, että se on erityisesti otettava huomioon tutkimusta koskevissa eurooppalaisissa ohjelmissa (tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma sekä kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelma);

19. pitää tervetulleena harkinta-ajan tarjoamaa mahdollisuutta siihen, että yhteisön toimielimet voivat lakeja säätäessään ottaa huomioon kansalaisten keskeisimmät huolenaiheet ja ottaa ne huomioon toimintalinjoissaan;

20. korostaa, että Euroopan talouselämän selkärangan muodostaville pienille ja keskisuurille yrityksille on luotava sovelias ympäristö, joka antaa niille mahdollisuuden hyödyntää koko innovaatio- ja luomispotentiaaliaan;

21. kehottaa komissiota kohdistamaan tutkimusvarojaan siihen, että arvioidaan tietoyhteiskunnan vaikutusta Euroopan yhteiskuntaan ja kulttuuriin;

22. pyytää, että kun on kyse viestinten välittämiä palveluja ja sisältöjä koskevan lainsäädäntökehyksen määrittämisestä riippumatta siitä, onko kyseessä infrastruktuuritoimenpiteitä koskeva sääntely vai kilpailulainsäädäntö ja tuet, tänä lähentymisen, liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen aikana myös kaikessa unionin poliittisessa päätöksenteossa noudatetaan täysin Euroopan unionin peruskirjaa sekä kulttuurin moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehtyä Unescon yleissopimusta, jossa määrätään sekä jäsenvaltioilla kulttuurisen monimuotoisuuden alalla olevista suojelu- ja edistämistoimenpiteistä että audiovisuaalisten viestinten kaksitahoisesta luonteesta taloudellisina ja samanaikaisesti kulttuurillisina hyödykkeinä; muistuttaa, että tietoyhteiskunta ja TVT voivat hyvän hallinnon avulla muodostaa erittäin tehokkaan välineen kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden vahvistamisen ja säilyttämisen kannalta;

23. korostaa, että TVT:n ja tietoyhteiskunnan hyvä hallinnointi voi osaltaan kaventaa sosiaalisia eroja ja digitaalista kahtiajakoa ja siten edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

24. muistuttaa, että tulkitessaan ja soveltaessaan sähköisten viestinten infrastruktuuria koskevia normeja komissio on velvollinen takaamaan ja turvaamaan tiedotusvälineiden monimuotoisuuden;

25. muistuttaa, että komissiota on jo useaan otteeseen pyydetty laatimaan viestimien omistuspohjan keskittämistä sekä tiedonsaantioikeutta ja moniarvoisuutta koskeva vihreä kirja, joka olisi keskeinen väline tekniikan ja markkinoiden perusteellisten muutosten aikana käytävässä keskustelussa; pahoittelee, että tämä väline ei sisälly vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan;

26. kehottaa komissiota luomaan Internetiä koskevan sääntelykehyksen, koska se on tietoon perustuvan talouden kannalta keskeinen väline;

27. pitää tervetulleena komission ehdotusta, jonka mukaan vuonna 2006 käynnistetään turvallista tietoyhteiskuntaa koskeva strategia, jolla on tarkoitus lisätä niin sijoittajien kuin käyttäjien luottamusta Internet-palveluihin ja parantaa niiden luotettavuutta ja jolla on tarkoitus puuttua petoksiin (ostokset), laittomiin ja haitallisiin sisältöihin (alaikäisten ja ihmisarvon suojelu), yksityiselämän suojeluun ja teknisiin vikoihin (TVT:n tehokas ja hyödyllinen käyttö).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalainen tietoyhteiskunta kasvua ja työllisyyttä varten
Menettelynumero	2005/2167(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 29.9.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Giulietto Chiesa 11.7.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	23.11.2005
Hyväksytty (pvä)	23.1.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Christopher Beazley, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Bernat Joan i Marí, Manolis Mavrommatis, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Matteo Salvini, Pál Schmitt, Nikolaos Sifunakis, Hannu Takkula, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Emine Bozkurt, Alejandro Cercas, Erna Hennicot-Schoepges, Catherine Trautmann, Jaroslav Zvěřina
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (25.1.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta
(2005/2167(INI))

Valmistelija: Teresa Riera Madurell

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että sukupuoliulottuvuuden korostaminen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alalla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, ettei digitaalinen vallankumous heikennä sukupuolten tasa-arvoa eivätkä nykyinen eriarvoisuus ja syrjintä vakiinnu, ja jotta voidaan varmistaa, että naiset pääsevät osallisiksi tieto- ja viestintätekniikan eduista yhtäläisin edellytyksin;

2. toteaa, että naiset ovat aliedustettuja uuteen tietotekniikkaan liittyvillä aloilla, ja katsoo, että osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuvan tietoyhteiskunnan luomiseksi on otettava huomioon ”digitaalisen kuilun” kaikki eri näkökulmat, erityisesti sukupuoli, johon olisi kohdistettava erityistoimia sähköisestä osallisuudesta tehtävässä eurooppalaisessa aloitteessa;

3. katsoo, että kasvava sosiaalisen syrjäytymisen vaara, jonka syynä on kyvyttömyys käyttää tieto- ja viestintätekniikoita eli digitaalinen lukutaidottomuus, koskee kohtuuttomassa määrin naisia, ja se voi estää Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen;

4. toteaa niin ikään, että TVT-alan kaikentasoisissa koulutus- ja opiskelupaikoissa opiskelevista erittäin pieni osa on naisia; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia osapuolia edistämään aloitteita, myös kehittämään parhaita käytänteitä ja sisällyttämään sukupuoliroolianalyysin päätöksentekijöille tarkoitettuun TVT-koulutukseen, jotta naisten määrä kasvaisi TVT-alan työpaikoissa kaikilla tasoilla;

5. kehottaa komissiota varmistamaan, että sukupuolinäkökohdat otetaan huomioon teknisiä välineitä ja säätelytoimia kehitettäessä;

6. katsoo, että TVT:n olisi oltava kaikkien käytettävissä henkilön koulutustasosta, sosiaalisesta asemasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta;

7. kehottaa komissiota tekemään yhdessä tulevan Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa analyysin yhteisön säännöstöstä siltä osin kuin se koskee tietoyhteiskuntaa, ja ottamaan analyysissa huomioon erityisesti sukupuolinäkökulman;

8. kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota uuden TVT:n väärinkäyttöön naisilla ja lapsilla käytävän kaupan tarkoituksiin sekä edistämään kaikkia oikeudellisia ja teknologia-aloitteita, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseen, sekä huolehtimaan samalla kansalaisille kuuluvien yksityisyyttä ja ilmaisunvapautta koskevien oikeuksien toteutumisesta aina;

9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään toimia lisätäkseen naisten edustusta ja osallistumista teknisissä ja sääntelyelimissä politiikan valmistelun kaikilla tasoilla, täytäntöönpanoprosessissa sekä kansainvälisissä koordinointitoimissa, jotka koskevat tiedotusvälineitä sekä TVT:tä;

10. kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun mediamarkkinoiden tärkeimpien toimijoiden kanssa, jotta voidaan luoda tiedotusvälineille sukupuolten tasa-arvoa koskevat säännöt;

11. kehottaa komissiota tukemaan kaikkien asianosaisten, myös työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, toimien koordinointia näiden kampanjoidessa sukupuolten tasa-arvon puolesta, siten että ne auttavat myös tiedottamaan ja lisäämään yleistä tietoisuutta, jotta naiset voivat osallistua täysimääräisesti TVT:hen niin muotoutumassa olevan tieto- ja viestintäyhteiskunnan käyttäjinä kuin tuottajinakin;

12. katsoo, että EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten on hyödynnettävä saatavilla oleva TVT-alan naistyövoima ilman iän tai sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää, jotta Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että TVT-alan lupaavat uudet työmahdollisuudet ovat naisten ulottuvilla, sekä varmistamaan, että koko TVT-alalle yhteiset työehdot ja organisaatioilmapiiri eivät aseta naisia huonompaan asemaan, esimerkiksi varmistamalla joustavat työllistämiskäytännöt;

14. katsoo, että olisi kiinnitettävä erityishuomiota maaseudulla, saari- ja vuoristoalueilla sekä maantieteellisesti syrjäisillä seuduilla asuvien naisten sekä vähemmistöihin kuuluvien naisten, maahanmuuttajien, pahoinpideltyjen naisten, naisvankien, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevien naisten tilanteeseen, sillä heille TVT voi olla tehokas keino osallistua talous-, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin – erityisesti siten, että tarjotaan lainansaantimahdollisuuksia ja ylennetään ja palkataan enemmän naisia TVT-alan päätöksentekotasolle – jotta voidaan varmistaa, että naisyrittäjät, myös pienten ja erittäin pienten yritysten omistajat, pääsevät osallisiksi TVT:n tarjoamista mahdollisuuksista;

16. katsoo, että väestön ikääntymisen takia ja Euroopan yhteiskuntamallin käyttäjälähtöisten suunnitteluperiaatteiden (Design-for-All) mukaisesti tuotteita kehitettäessä olisi valittava kaikkia hyödyttävät teknologia-, palvelu- ja ympäristöratkaisut.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta
Menettelynumero	2005/2167(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 29.9.2005
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Teresa Riera Madurell 5.10.2005
Valiokuntakäsittely	23.1.2006
Ehdotukset hyväksytty (pvä)	24.1.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: -: 0:	21 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Věra Flasarová, Claire Gibault, Lissy Gröner, Zita Gurmai, Piia-Noora Kauppi, Urszula Krupa, Pia Elda Locatelli, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Teresa Riera Madurell, Raül Romeva i Rueda, Amalia Sartori, Corien Wortmann-Kool, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anna Hedh, Mary Honeyball, Christa Klaß, Maria Martens, Zita Pleštinská, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Bernadette Vergnaud
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (14.2.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta
(2005/2167(INI))

Valmistelija: Alain Lipietz

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tarkastelemaan intensiivisesti jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmia arvioitaessa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) merkitystä talouskasvun, työllisyyden ja EMU:n toiminnan kannalta ja sen osuutta näiden edistämisessä;

2. uskoo, että ratkaisevaa EU:n talouden kannalta tulevaisuudessa on entistä suurempi työn tuottavuuden kasvu;

3. kehottaa lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, jotta Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 asettama tavoitetaso, 3 prosenttia BKT:sta, voitaisiin saavuttaa;

4. palauttaa mieleen innovaatioita ja tutkimusta koskevat EU:n sitoumukset, jotka sisältyvät 12. huhtikuuta 2005 annettuihin kasvun ja työllisyyden yhdennettyihin suuntaviivoihin (2005–2008), ja kehottaa panemaan ne johdonmukaisesti täytäntöön Lissabonin uudistusohjelman yhteydessä;

5. korostaa jälleen i2010-tietoyhteiskunnan merkitystä jäsenvaltioissa ilmenevää alueellista ja yhteiskunnallista epätasapainoa torjuttaessa, kuten 10. toukokuuta 2005 annetuissa kasvua ja työpaikkoja tukevaa koheesiopolitiikkaa koskevissa yhteisön strategisissa suuntaviivoissa kaudelle 2007–2013 korostetaan;

6. toteaa, että yli puolet EU:n väestöstä ei kykene edelleenkään hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa täysipainoisesti; vaatii, että tieto- ja viestintätekniikan yhteydessä investoidaan luovuuteen kannustamiseksi myös henkiseen pääomaan myöntämällä entistä enemmän määrärahoja koulutukseen ja kulttuuriin; pitää myönteisenä, että komissio aikoo edistää digitaalista lukutaitoa peruskoulutuksen ja erilaisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien avulla edistäen siten TVT-tuotteiden ja ‑palvelujen saatavuutta;

7. muistuttaa, että tietoyhteiskuntaa koskevien i2010-tavoitteiden ja Lissabonin ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää kyseisten tavoitteiden asianmukaista huomioon ottamista kauden 2007–2013 rahoituskehyksissä;

8. kiinnittää huomiota EU:ssa sitkeästi ilmenevään vakavaan yrittäjyyden ja riskinottokulttuurin puutteeseen; kehottaa keventämään pk-yrityksiin ja yritysten perustamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa sekä helpottamaan käynnistysvaiheen rahoitustilannetta;

9. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan i2010-aloitteet ja ohjelmat julkishallintoa uudistettaessa, jotta pk-yritykset ja kansalaiset voivat käyttää palveluja paremmin, tehokkaammin ja vaivattomammin;

10. kehottaa Euroopan investointipankkia ja komissiota koordinoimaan paremmin tutkimusrahoitukseen liittyvää toimintaansa ja pyrkimään synergiaan pankin ohjelmien, tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ja CIP-ohjelman (2007–2013) välillä;

11. toteaa jälleen, että avoimet ja likvidit pääomamarkkinat, jotka alentavat lainakustannuksia, ovat tärkeitä pk-yritysten, uusien yritysten ja ylipäätään tieto- ja viestintätekniikka-alan kannalta; tukee erityisesti mikroluottoja ja muita riskipääomamuotoja;

12. uskoo yksinkertaisempiin kansallisiin verotusjärjestelmiin, jotka kannustavat investoimaan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen; pitää tässä mielessä myönteisenä komission ehdotuksia yhteisen yhtenäistetyn yritysveropohjan luomisesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta
Menettelynumero	2005/2167(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 29.9.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Alain Lipietz 25.10.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	23.1.2006		13.2.2006
Hyväksytty (pvä)	13.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pervenche Berès, Pier Luigi Bersani, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Benoît Hamon, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, John Purvis, Alexander Radwan, Karin Riis-Jørgensen, Margarita Starkevičiūtė, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jorgo Chatzimarkakis, Alain Lipietz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Holger Krahmer
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eurooppalainen tietoyhteiskunta kasvua ja työllisyyttä varten

Menettelynumero

2005/2167(INI)

Työjärjestyksen artikla

45 art.

Asiasta vastaava valiokunta
Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE
29.9.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM
29.9.2005

CULT
29.9.2005

EMPL
29.9.2005

ECON
29.9.2005

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
Päätös tehty (pvä)

EMPL

5.10.2005

Tehostettu yhteistyö
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset

Esittelijä(t)
Nimitetty (pvä)

Reino Paasilinna
14.7.2005

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

11.10.2005

22.11.2005

26.1.2006

21.2.2006

Hyväksytty (pvä)

21.2.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta:

vastaan:

tyhjää:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Attard-Montalto, Šarūnas Birutis, Jan Březina, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Lena Ek, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, María del Pilar Ayuso González, Ivo Belet, Françoise Grossetête, Edit Herczog, Mieczysław Edmund Janowski, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi, Peter Skinner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6

23.2.2006

A6-0036/2006

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö