MIETINTÖ Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen

1.3.2006 - (2005/2247(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Georgios Papastamkos

Oikaisut/Lisäykset

• ERR01 (PDF - 87 KB)
• ERR01 (DOC - 34 KB)
• ERR02 (PDF - 75 KB)
• ERR02 (DOC - 34 KB)

Tarkistukset

• 001-002 (PDF - 72 KB)
• 001-002 (DOC - 76 KB)
• 003-004 (PDF - 76 KB)
• 003-004 (DOC - 76 KB)
• 005-012 (PDF - 91 KB)
• 005-012 (DOC - 94 KB)
• 013-018 (PDF - 88 KB)
• 013-018 (DOC - 88 KB)
• 019-023 (PDF - 81 KB)
• 019-023 (DOC - 86 KB)
• 024-028 (PDF - 84 KB)
• 024-028 (DOC - 85 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen (2005/2247INI)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) kuudennen ministerikokouksen 18. joulukuuta 2005 antaman julistuksen[1],

–   ottaa huomioon 12.–15. joulukuuta 2005 ja 25.–26. marraskuuta 2004 pidetyn WTO:n parlamentaarisen konferenssin loppujulistukset,

– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Hongkongissa järjestettävän WTO:n kuudennen ministerikokouksen valmisteluista [2],

– ottaa huomioon 18. lokakuuta 2005 Luxemburgissa järjestetyn yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston ylimääräisen kokouksen WTO:n Dohan kehitysohjelmaa (DDA) koskevat päätelmät (13378/05),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista WTO:n yleisneuvostossa 1. elokuuta 2004 tehdyn päätöksen jälkeen[3],

– ottaa huomioon 1. elokuuta 2004 tehdyn WTO:n yleisneuvoston päätöksen[4],

– ottaa huomioon WTO:n Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antaman julistuksen[5],

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 1999 antamansa päätöslauselman Seattlessa pidetystä WTO:n kolmannesta ministerikokouksesta[6], 13. joulukuuta 2001 antamansa päätöslauselman WTO:n kokouksesta Qatarissa[7] ja 25. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Cancúnissa pidetystä WTO:n viidennestä ministerikokouksesta[8],

–   ottaa huomioon WTO:n tulevaisuutta käsittelevän Sutherlandin raportin ("The Future of the WTO: Addressing institutional challenges in the new Millennium")[9],

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta[10],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0051/2006),

A. katsoo, että WTO:n monenvälinen kauppajärjestelmä edistää turvallisuuden, avoimuuden ja vakauden parantamista kansainvälisessä kaupassa ja globalisoitumisen parempaa hallintaa monenvälisten sääntöjen ja määräysten avulla sekä sovittamalla riitoja oikeusteitse,

B.  ottaa huomioon, että Dohan ministerikokouksessa kaikki WTO:n jäsenet sitoutuivat kehityskierrokseen, jonka keskeisenä tarkoituksena olisi edistää oikeudenmukaisempaa kauppajärjestelmää, jossa keskitytään enemmän kehityksen edistämiseen ja joka perustuu monenvälisiin sääntöihin,

C. katsoo, että Dohan kierroksen saattaminen onnistuneesti päätökseen merkitsee markkinoiden todellisen avautumisen lisäämistä entisestään ja vahvempia monenvälisiä sääntöjä, sillä voisi olla suurta merkitystä maailmanlaajuisen talouskasvun, kehityksen ja työllisyyden edistämisessä ja se voi tehokkaasti edesauttaa kehitysmaiden saattamista osaksi maailmantaloutta,

D. katsoo, että Euroopan unionilla on ollut johtava asema neuvotteluissa Dohan kierroksen käynnistyttyä ja että se on tehnyt uskottavia ja merkittäviä ehdotuksia kaikilla neuvottelualoilla maatalous mukaan lukien, kun taas muut kehittyneet maat ja edistyneet kehitysmaat eivät ole osoittaneet samaa joustavuutta ja sitoutumista,

E.  katsoo, että Dohan kierroksen neuvottelujen onnistunut päättäminen, joka johtaa kaupan vapautumisen edelleen tavaroiden ja palveluiden alalla, on tärkeä tekijä kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämisessä Euroopan unionissa Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi,

F.  ottaa huomioon, että Hongkongissa määriteltyjen uusien määräaikojen mukaan 26. lokakuuta 2006 mennessä on päästävä sopimukseen kaikista yksityiskohtaisista säännöistä, ja heinäkuuhun 2006 mennessä on toimitettava luonnokset täytäntöönpanon aikatauluksi,

G. katsoo, että Dohan kierrokselle asetetun vuoden 2006 määräajan saavuttamiseksi tehtävät ponnistelut eivät saisi vaarantaa tavoitetta saavuttaa kunnianhimoinen ja tasapainoinen lopputulos, joka heijastaa Dohan ministerikokouksen julistuksessa mainittuja kehitystavoitteita,

H. katsoo, että jos neuvotteluja ei saada päätökseen vuonna 2006, Dohan kierros voi epäonnistua, mikä puolestaan voi vaarantaa monenvälisen kauppajärjestelmän nykymuodossaan ja korvata sen kokonaan kahdenvälisillä ja alueellisilla kauppasopimuksilla, joissa epätasapaino teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä usein korostuu,

I.   katsoo, että Dohan kierroksen tulosten tulisi olla kehitystä edistäviä kaikilla neuvottelualoilla, erityisesti köyhimpien ja haavoittuvimpien kehitysmaiden etuja ajatellen,

J.   ottaa huomioon, että eri kehitysmaat ovat erilaisissa tilanteissa, ja niiden on tehtävä sitoumuksia ja saatava erityistä ja erillistä kohtelua suhteessa kehitystasoonsa sekä yleiseen ja alakohtaiseen kilpailukykyynsä, ja katsoo, että vähiten kehittyneiden ja huono-osaisten maiden ei tarvitse tehdä sitoumuksia,

K. katsoo, että EU:n olisi vastattava pyyntöihin maatalouden kaupan vapauttamisesta tavalla, jolla varmistetaan EU:n maatalousalan kestävyys, kilpailukyky ja monitoimintoinen luonne,

L.  ottaa huomioon, että maataloustuotteiden vientitukien poistamisesta vuoteen 2013 mennessä on päästy sopimukseen, kun taas kotimaista tukea ja markkinoillepääsyä koskevilla aloilla ei ole saavutettu vastaavaa edistystä,

M. ottaa huomioon, että EU tuo selvästi eniten maataloustuotteita kehitysmaista,

N. ottaa huomioon, että maantieteelliset indikaattorit ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä EU:lle, jolla on kilpailuetu monissa korkealaatuisissa alueellisissa tuotteissa,

O. katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä (NAMA) koskeva kysymys tarjoaa merkittäviä kauppaan liittyviä mahdollisuuksia paitsi EU:lle myös kehitysmaille, koska merkittävä osa näiden kaupasta käsittää teollisuustuotteita ja näiden maiden muiden kehitysmaiden kanssa käymän kaupan esteenä ovat suuret tullit,

P.  katsoo, että merkittävät muut kuin tariffeja koskevat esteet haittaavat markkinoille pääsyä,

Q. katsoo, että neuvotteluilla ei ole palvelujen alalla saavutettu tyydyttäviä tuloksia; katsoo, että EU:n tavoitteena on kaupan edelleenvapauttaminen, jossa olisi kuitenkin otettava huomioon kehitysmaiden erityistarpeet ja ylläpidettävä määräyksistä riippumatonta perustaa säilyttäen samalla WTO:n jäsenmaiden kansalliset poliittiset tavoitteet ja oikeudet säännellä julkisia palveluja,

R.  katsoo, että kauppaa edistävien, polkumyyntiä ehkäisevien ja muiden WTO:n sääntöjen parantamisesta hyötyisivät kaikki WTO:n jäsenmaat, koska säännöillä parannettaisiin oikeusvarmuutta, vähennettäisiin kaupasta aiheutuvia kustannuksia ja torjuttaisiin väärinkäytöksiä ja protektionismia,

S.  katsoo, että globalisoituminen ja WTO:n asema tulkitaan ja ymmärretään usein väärin ja että WTO:n olisi parannettava vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta,

1.  toistaa halunsa sitoutua monenväliseen lähestymistapaan kauppapolitiikassa ja antavansa tukea WTO:lle sääntöihin perustuvan kansainvälisen kaupan varmistajana; korostaa, että epäonnistuminen monenvälisissä neuvotteluissa ja siirtyminen kahdenvälisiin/alueellisiin sopimuksiin johtaisi kaupan vapauttamisen epätasa-arvoiseen prosessiin ja epäyhtenäiseen kehitykseen ja olisi siten vahingoksi erityisesti vähiten kehittyneille maille;

2.  pitää valitettavana, että neuvotteluissa on tähän mennessä edistytty hitaasti ja että Hongkongin ministerikokouksen tuloksiin on panostettu vähän; panee merkille, että nämä puutteet tuloksiin panostamisessa voivat haitata valmiuksia saada Dohan kierroksella aikaan tarkoituksenmukaisia tuloksia; toivoo, että ministerikokouksen antama julistus tasoittaa tietä avainalueilla toteutettaville lisäneuvotteluille;

3.  uskoo, että tarvitaan kaikkien merkittävimpien tahojen kuten EU:n, Yhdysvaltojen ja nousevan talouden maiden suurempaa sitoutumista; kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä ja erityisesti kehittyneitä maita ja edistyneitä kehitysmaita sitoutumaan rakentavalla tavalla todellisiin neuvotteluihin onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi; kehottaa erityisesti Euroopan unionia panemaan painoa tulevien kuukausien epäilemättä monimutkaisten ja vaikeiden neuvottelujen aikana tasapuolisempien kauppasuhteiden aikaansaamiselle maailmanlaajuisesti;

4.  painottaa, että tilanteessa, jossa meneillä olevan kierroksen määräajat on useaan otteeseen ylitetty, ei kierroksen päättämiselle asetettua vuoden 2006 määräaikaa yksinkertaisesti voida olla noudattamatta;

5.  vahvistaa kannattavansa kehityksen asettamista keskeiseen asemaan Dohan kehitysohjelmassa sekä kehottaa kehittyneitä maita ja edistyneitä kehitysmaita toteuttamaan Dohan julistuksen kunnianhimoisia tavoitteita sen varmistamiseksi, että uudella kauppaneuvottelukierroksella keskitytään nimenomaan kehitykseen;

6.  korostaa, että kierroksen aikana ei pitäisi keskittyä yksinomaan maatalouteen ja että tämän vuoksi neuvottelujen kaikkia avainalueita tulisi käsitellä yhdenvertaisesti yhtenäissitoumuksen käsitteen mukaisesti ja kaikkiin alueisiin olisi panostettava yhtä lailla ja niiden kehittämiseen olisi suhtauduttava yhtä määrätietoisesti;

7.  pitää myönteisenä kehitysmaiden parantunutta organisointia ja lisääntynyttä itseluottamusta (erityisesti G-90 ja G-20);

8.  korostaa, että komission tekemät sitoumukset WTO:n maatalousneuvottelujen aikana eivät voi ylittää yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan voimassa olevan järjestelmän puitteita eivätkä neuvotteluvaltuuksia;

9.  pitää välttämättömänä säilyttää komission nykyisen tarjouksen ehdollinen luonne Dohan kehitysohjelman puitteissa sekä mahdollisuudet peruuttaa ehdotus neuvottelujen aikana, mikäli muut WTO:n kumppanimaat eivät tee tyydyttäviä tarjouksia;

10. korostaa tarvetta kunnioittaa unionin maatalouden monitoimista luonnetta;

11. muistuttaa, että vuoden 2003 YMP:n uudistuksen johdosta EU on merkittävästi vähentänyt kauppaa vääristäviä kotimaisia tukia ja kehottaa muita kauppakumppaneita tekemään vastaavia konkreettisia sitoumuksia; pitää myönteisenä ministerijulistuksessa ollutta luokkien välisiä siirtoja ("box shifting") koskevaa vaatimusta ja velvoitetta vähentää yleisesti kaikkia kauppaa vääristäviä kotimaisia tukia;

12. palauttaa mieliin Luxemburgin sopimuksen soveltamisalan YMP:n uudistuksen suhteen ja vaatii, että määritellään "vihreässä laatikossa" olevat toimet, joihin sisältyy tuotannosta riippumaton tuki;

13. painottaa, että EU on tehnyt merkittävän tarjouksen poistaa vientitukijärjestelmä vuoteen 2013 mennessä, ja korostaa, että WTO:n muilta jäsenmailta vaaditaan vastaavia tekoja vientiluottojen, valtion kaupallisten yritysten ja elintarvikeavun aloilla; korostaa, että vuosi 2013 on prosessin päättymisen määräaika ja että olisi ryhdyttävä ponnisteluihin, jotta huomattava osa näistä leikkauksista saadaan toteutettua jo täytäntöönpanokauden ensimmäisellä puoliskolla;

14. suhtautuu myönteisesti vakaaseen edistymiseen niiden puitteiden sopimisessa, joilla määritellään uusia kurinpitotoimia muun elintarvikeavun kuin elintarvikehätäavun polkuhinnoittelun estämiseksi, sillä polkuhinnoittelu on vientituen peitelty muoto, sekä "kassakaapin" luomiseen, jolla vilpittömälle hätäapu vapautettaisiin kyseisistä toimista;

15. ehdottaa riippumatonta tarkastusta kaikille kansainvälisen kaupan tukimuodoille (vientiluotot, takuujärjestelmät, valtionyritykset, elintarvikeapu jne.); ehdottaa, että tarkastuksessa pyritään erottamaan humanitaarinen apu, jonka on oltava julkisen sektorin valvonnassa, tuesta, joka vääristää kansainvälisen kaupan kilpailusääntöjä ja joka on poistettava;

16. katsoo, että markkinoille pääsy on haasteena neuvotteluille ja YMP:n uudistuksen toteuttamiselle; katsoo, että näin ollen tullimaksujen alentamisen yleisiä puitteita on arvioitava ottaen huomioon kaikkien WTO:n jäsenten ponnistelut maatalousneuvottelujen eri osioiden yhteydessä sekä Euroopan unionin ponnistelut sisäistä tukea ja vientikilpailua koskevien osioiden yhteydessä, siten että tuontitavaroihin voidaan soveltaa samoja vaatimuksia kuin kotimaisiin tuotteisiin;

17. katsoo, että markkinoille pääsyä koskevissa kysymyksissä tarvitaan jossakin määrin joustavuutta paitsi tariffileikkausten muodossa myös määrittelemällä arat tuotteet; on tyytyväinen erityistuotteiden ja erityisten suojajärjestelyjen mainitsemiseen, jolla vastataan kehitysmaiden pyyntöihin ja tarjotaan niille liikkumavaraa elintarviketurvan ja maaseudun elinkeinojen suojaamiseen; viittaa tässä yhteydessä yhteisten erityisindikaattoreiden määrittelyyn;

18. pitää myönteisenä teollisuusmaiden sopimusta puuvillan vientitukien poistamisesta vuoteen 2006 mennessä, mutta korostaa, että sitä on jo vaadittu tuoreessa WTO:n riidanratkaisuelimen päätöksessä, ja huomauttaa, että ne muodostavat vain pienen osan tuista, joita Yhdysvallat antaa puuvillanviljelijöilleen; on tyytyväinen vähiten kehittyneiden maiden mahdollisuuteen päästä markkinoille ilman tulleja ja kiintiöitä, muistuttaa kuitenkin, että tämän vaikutukset ovat vähäiset; korostaa siksi sen merkitystä, että kotimaisten tukien vähentämisessä ja poistamisessa saavutetaan myönteisiä tuloksia; katsoo, että kyseisiä toimia olisi täydennettävä asianomaisilla EU:n alueilla maanviljelijöille ja teollisuudelle suunnatuilla tukea sisältävillä rakenneuudistusohjelmilla, ja Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston sekä YK:n kehitysohjelman ja muiden kansainvälisten järjestöjen kehitysmaille suuntaamilla kehitystukitoimilla;

19. pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vähiten kehittyneiden maiden "kehitysyhteistyöosuus" maataloutta koskevissa neuvotteluissa, jotta ne voivat puuttua elintarviketurvaan ja maaseudun työllisyyteen liittyviin ongelmiin, jotka ovat merkittäviä kysymyksiä köyhyyden poistamisessa;

20. toteaa, että Euroopan unionin on vahvistettava suhteitaan maihin, joiden kanssa sillä on yhteiset käsitykset maataloudesta, erityisesti G10-maihin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin; katsoo, että uusista sitoumuksista johtuva yhteisön markkinoiden avautuminen on varattava ensisijaisesti vähiten kehittyneille maille ja AKT-valtioille; muistuttaa, että on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon ongelmat, jotka liittyvät näiden maiden käytössä olevien etuusmarginaalien heikkenemiseen;

21. katsoo, että kaikkien kehitysmaille tai vähiten kehittyneille maille tehtävien myönnytysten olisi oltava tiukasti alkuperäsääntöjen mukaisia ja noudatettava mekanismia, jolla voidaan ehkäistä kolmikantakauppaa koskevia käytäntöjä;

22. pitää valitettavana, että viineille ja väkeville alkoholeille tarkoitetun rekisterin perustamisessa ei ole edistytty eikä myöskään maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamisessa muihin tuotteisiin; muistuttaa, että näillä tekijöillä on ensisijainen merkitys neuvottelujen lopputulokselle;

23. kehottaa asettamaan kunnianhimoiset ja tasapainoiset tavoitteet muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskeville neuvotteluille, jotka takaisivat todellisia uusia markkinoille pääsyn mahdollisuuksia, myös etelä–etelä-kaupassa, sovellettaviin taksoihin tehtävillä tuntuvilla leikkauksilla, ottaen asianmukaisesti huomioon kehitysmaiden vaatima erityinen ja erillinen kohtelu niiden arkojen teollisuudenalojen suojaamiseksi; vaatii, että maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä koskevan kunnianhimon olisi luotava leikkauksia sovellettaviin taksoihin; kehottaa edistyneitä kehitysmaita ottamaan omaa kehitystasoaan vastaavan osansa vastuusta samalla korostaen, että neuvottelujen tuloksien olisi heijastettava sovittua "osittaisen vastavuoroisuuden" periaatetta;

24. pitää myönteisenä sopimusta sveitsiläismallin käyttämisestä tariffileikkauksissa; korostaa kuitenkin, että tällaisen mallin yhdenmukaistavaa vaikutusta ei tulisi pienentää määrittelemällä lukuisia kertoimia; kannattaa alakohtaisten aloitteiden jatkamista aloilla, joilla on merkitystä Euroopan unionin viennille;

25. tunnustaa, että yksityiskohtaisten sääntöjen laatimiseksi ja neuvottelujen päättämiseksi on vielä paljon tehtävissä; korostaa lisäksi, että tariffialennuksen säännöistä on päätettävä myös vaikeiden kysymysten osalta, ja kerrointen määrä ja suuruus on määritettävä 30. huhtikuuta 2006 mennessä;

26. huomauttaa, että on strategisesti tärkeää, että kaikki kauppakumppanit myös purkavat perusteettomia, muihin kuin tariffeihin perustuvia kaupan esteitä, sillä ne vaikeuttavat markkinoille pääsyä ja saattavat estää tariffileikkauksista saatavien mahdollisten hyötyjen syntymisen, mutta säilyttävät silti ei-kaupallisten kysymysten suojelemiseen tarvittavan poliittisen liikkumavaran; pyytää, että toimia kansainvälisen standardoinnin ja vastavuoroisen tunnustamisen edistämiseksi lisättäisiin; pahoittelee, että Hongkongissa ei ole tapahtunut edistystä tässä asiassa;

27. pitää valitettavana palvelualalla saavutettua vähäistä edistystä ja kehottaa tehostamaan sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä neuvotteluita ottamalla asianmukaisesti huomioon heikkojen ja haavoittuvien talouksien edut ilman, että heikennetään niiden asemaa painostamalla niitä vapauttamaan lisää palveluun liittyviä aloja; panee merkille, että WTO on muuttamassa GATS-neuvottelujen rakennetta; pitää kiinni oikea-aikaisen vaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta; pitää valitettavana, että loppujulistuksessa ei aseteta mitään määrällisiä tavoitteita tarkistetuille ehdotuksille; toistaa vaatimuksensa siitä, että keskeiset julkiset palvelut, kuten terveys-, opetus- ja audiovisuaalipalvelut tulisi jättää kaupan vapauttamisen ulkopuolelle;

28. on huolissaan siitä, että palveluista käytävien neuvottelujen menestyksekkäälle päättämiselle asetetut välimääräajat eivät ole yhdenmukaisia menettelyjen päättämiselle sekä maataloutta ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä koskeville aikataululuonnoksille asetettujen määräaikojen kanssa, ja että näin paljon toisistaan eroavat aikataulut voivat vaikeuttaa tasapuoliseen sopimukseen pääsemistä kaikilla tärkeimmillä osa-alueilla;

29. vaatii, että Euroopan unioni korostaa WTO:ssa jatkossakin palveluiden vapauttamista ja markkinoiden avaamista varsinkin rahoitus-, matkailu- ja jakelualoilla, jotka ovat tärkeitä aloja Euroopan taloudelle;

30. korostaa, että kaupankäynnin, velan ja rahoituksen välisen suhteen tutkimisessa on edistytty, ja kehottaa komissiota sisällyttämään WTO-kauppakumppaneilleen osoittamiinsa monenvälisiin ja kahdenvälisiin pyyntöihin uusia ja paranneltuja GATS-sitoumuksia rahoituspalvelujen osalta, jotta voidaan varmistaa, että kaupan vapauttaminen varsinkin rahoituspalveluissa hyödyttää asianosaisia tasapuolisesti;

31. panee merkille, että kaikki WTO:n jäsenet ovat asettaneet tavoitteekseen vähiten kauppaa vääristävät ratkaisut luonnostellessaan uutta lainsäädäntöä, ja korostaa, että Euroopan unionin olisi osoitettava tässä asiassa mallia;

32. toistaa kantansa siitä, että neuvotteluissa onnistumisen tulisi näkyä sitoutumisena konkreettiseen kehitykseen kaikilla neuvottelualoilla erityisesti vähiten kehittyneiden maiden edut huomioiden, ja sen on edistettävä vuodeksi 2015 asetettujen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, jotta köyhyys saataisiin poistettua, globalisaatiosta koituva hyöty jakautuisi oikeudenmukaisemmin, kehitysmaat pääsisivät paremmin markkinoille ja kehitysmaiden taloudet muuttuisivat monipuolisemmiksi, mutta korostaa, että neuvottelut eivät saa heikentää talouden haavoittuvaisimpien alojen asemaa kyseisissä maissa;

33. pitää myönteisenä Hongkongissa hyväksyttyä kehityskokonaisuutta, vaikka se ei olekaan yhtä suurisuuntainen kuin odotettiin; pahoittelee kuitenkin sitä, että vähiten kehittyneiden maiden tuotteille taattu tulli- ja kiintiövapaa markkinoille pääsy, lukuun ottamatta kolmen prosentin tariffirajoituksia niiden tuotteiden osalta, jotka ovat ensisijaisen tärkeitä vähiten kehittyneille maille, vähentää huomattavasti vähiten kehittyneille maille koituvia etuja; kehottaa kaikkia kehittyneitä maita ja kehittyneitä kehitysmaita noudattamaan Euroopan unionin "kaikki paitsi aseet" -aloitteen antamaa mallia 100 prosenttisesti tulli- ja kiintiövapaan markkinoille pääsyn takaamisessa vähiten kehittyneille maille;

34. pahoittelee hidasta edistymistä tärkeässä, tullietuuksien pienenemistä koskevassa työssä; katsoo, että kierroksen aikana pitäisi myös käsitellä tullietuuksien pienenemiseen ja perustuotteiden hintojen laskemiseen liittyviä ongelmia; pyytää komissiota myötävaikuttamaan mahdollisten ratkaisujen löytämiseen;

35. katsoo, että erityisen ja eriytetyn kohtelun on oltava kiinteä osa WTO-sopimuksia; katsoo lisäksi, että etelä–etelä-markkinoiden vähittäinen avaaminen, erityisesti alueellisen kaupan osalta, ja sitoutuminen vahvempiin monenvälisiin sääntöihin voi olla hyödyksi kehitysmaiden taloudelliselle kehittymiselle ja integroitumiselle maailmantalouteen;

36. painottaa, että on tärkeää antaa kehitysmaille asianmukaista teknistä tukea, jotta ne muotoilisivat kauppapolitiikkaa koskevat etunäkökohtansa, osallistuisivat tehokkaasti neuvotteluihin, täyttäisivät uudet vaatimukset, mukautuisivat uudistuksiin ja toimeenpanisivat tehokkaasti WTO-sääntöjä; korostaa myös tarvetta kannustaa heikkoja ja haavoittuvia talouksia sisällyttämään kauppapolitiikka kansalliseen kehityspolitiikkaansa ja köyhyyden vähentämisstrategiaan siten, ettei se kilpaile muiden kehitystavoitteiden kanssa; kannattaa "Aid for Trade"-tuen laajentamista sellaisiin kehitysmaihin, jotka tarvitsevat tukea markkinoille pääsyssä ja kauppaa koskevissa säännöissä tapahtuneiden parannusten mukanaan tuomien hyötyjen toteuttamisessa tarvitun kapasiteetin rakentamiseksi, pyrkien vahvistamaan näiden maiden kaupallisia valmiuksia ja vientivalmiuksia, monipuolistamaan tuotantoperustuksia, mikäli sitä vaaditaan, ja korvaamaan tullitulot muilla kohtuullisilla verotuksellisilla lähteillä;

37. pyytää Euroopan unionia varmistamaan, että Hongkongissa julkistettu kaupalle annettava lisätuki rahoitetaan uusista lähteistä rahoitusnäkymiin tehtävän lisäyksen avulla, eikä se vaadi resurssien siirtämistä muille kehityshankkeille, kuten vuosituhannen kehitystavoitteille, jo varatuista määrärahoista; vaatii samalla eri avunantajia toimimaan yhtenäisemmin;

38. suhtautuu myönteisesti WTO:n yleisneuvoston 6. joulukuuta 2005 tekemään päätökseen, joka koskee TRIPS-sopimuksen tarkistamista kehitysmaiden lääkkeiden saannin parantamiseksi;

39. pitää myönteisenä kaupan edistämistä koskevien neuvottelujen tähänastisia tuloksia; kehottaa tekemään monenkeskisiä sitoumuksia kauppamenettelyjen yksinkertaistamiseksi, uudistamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi, erityisesti kaupan puolustamiseen tähtäävien toimien alalla sekä väärentämistä koskevien sääntöjen osalta; korostaa kohdistetun teknisen tuen merkitystä tällä alalla;

40. kehottaa vahvistamaan WTO:n Trips-sopimuksen valvontajärjestelmää, jota tarvitaan väärennettyjen tuotteiden myynnin ja EU:n patenttioikeuksien rikkomisen torjunnassa; toteaa, että Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien, myös maantieteellisten indikaattorien, suojelu säilyy yhtenä tärkeimmistä WTO:ssa käsiteltävistä aiheista; on tässä yhteydessä tyytyväinen, että Euroopan komissiolla on 1. huhtikuuta 2006 alkaen Pekingissä patenttivirkamies; korostaa, että tuoteväärennösten kansainvälistyminen vaikuttaa kielteisesti teollisuusmaiden verotuloihin, auttaa rahoittamaan järjestäytynyttä rikollisuutta kansainvälisellä tasolla ja vähentää keksintöjen ja innovaatioiden kannustimia kaikissa maissa ja aiheuttaa siksi uhan EU:n teollisuuden suurille investoinneille korkean teknologian tuotteisiin ja palveluihin;

41. vaatii komissiota neuvotteluissaan muiden kauppakumppanien kanssa tekemään selväksi, että EU tuomitsee säännöllisesti esiintyvän WTO:n säännösten loukkaamisen erityisesti tekijänoikeuksien, piraattituotteiden ja muihin kuin tariffeihin perustuvien kaupan esteiden osalta;

42. vaatii vahvistettuja kurinpitotoimia polkumyynnin ja muiden sääntöjen osalta, jotta vältettäisiin loukkaava turvautuminen kaupan puolustamiseen tarkoitettuihin välineisiin, samalla kun kyseisten välineiden laillinen käyttö ja vaikutus säilytetään;

43. vaatii, että kaikenlainen polkumyynti kiellettäisiin ja se määriteltäisiin vienniksi, jonka hinnat ovat keskimääräisiä täydellisiä tuotantokustannuksia pienempiä, ottaen huomioon kaikentyyppiset suorat ja välilliset tuet ja päällekkäiset tuet;

44. panee merkille tarpeen parantaa kaupan sekä ympäristö- ja lakijärjestelmien sekä poliittisten järjestelmien yhtenäisyyttä ja keskinäistä tukemista; toivoo edistystä ympäristötuotteiden kaupan alalla sekä selkeämpiä sääntöjä WTO:n sääntöjen ja monenvälisten ympäristösopimusten väliseen suhteeseen;

45. korostaa, että Dohan kierroksella on tärkeää ottaa huomioon myös muut kuin kaupalliset tekijät, kuten sosiaaliset kysymykset sekä ympäristöä ja kulttuuria koskevat kysymykset;

46. pahoittelee, että WTO:n ja ILO:n välisten suhteiden vahvistaminen on jälleen kerran jäänyt huomiotta ministerikokouksen julistuksessa, kun otetaan huomioon sosiaalisen ulottuvuuden kasvava merkitys kauppasuhteille; uskoo vakaasti normien merkitykseen nykyaikaisessa kauppajärjestelmässä; toistaa vanhan lupauksensa myöntää ILO:lle tarkkailijan asema WTO:n kokouksiin ja tukee vakaasti yhteisen ILO:n ja WTO:n välisen pysyvän foorumin luomista tässä asiassa;

47. toistaa vaatimuksensa WTO:n perusteellisesta uudistamisesta ja sen paremmasta yhdistämisestä maailmanlaajuisen hallintotavan yleisiin puitteisiin; vaatii tiiviimpää yhteistyötä ja yhtenäisyyttä kaikkien kaupan ja kehityksen alalla aktiivisesti toimivien kansainvälisten toimielinten välille, mukaan lukien inhimillisen kehityksen, terveyden ja ympäristön alasta vastaavat YK:n järjestöt, ja kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä antamaan sille selkeän valtuutuksen yhteistyön parantamiseksi;

48. tukee neuvotteluja riitojenratkaisujärjestelmien kehittämisestä kohti tehokkaampaa ja avoimempaa toimintaa, jonka avulla pyritään muun muassa parantamaan komitean muodostamisen sääntöjä ja menettelyjä, keskittymään etenemistä koskevaan asiaan, kannustamaan korvausjärjestelyjä, parantamaan kolmansien osapuolten oikeuksia, myöntämään valituselimelle valtuuden toimia tutkintaelimenä, sekä helpottamaan kehitysmaiden pääsyä hyödyntämään niitä;

49. toteaa, että investoiminen, kilpailu ja avoimuus julkisissa hankinnoissa ovat edelleen tärkeitä alueita, joista neuvotellaan WTO:ssa;

50. ehdottaa EU:n neuvottelijoille, että he alkavat WTO:n yhteydessä muotoilla energia-alaa koskevaa EU:n kantaa energian toimitusvarmuuden parantamiseksi ja markkinavoimien vahvistamiseksi energia-alalla, siten että katettaisiin energia-alan teolliset sovellukset, kehitysmaihin suuntautuvien investointien helpottaminen sekä kaksinkertainen hinnoittelu ja muunlaisten monia Euroopan unionin teollisuudenaloja uhkaavien vientirajoitusten tai verojen poistaminen;

51. muistuttaa, että pk-yritykset ovat EU:n ja kehitysmaiden talouksien selkäranka, mutta niiden osallistuminen maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään edellyttää, että yksityisomaisuutta koskevat oikeudet määritellään selvästi, monopolihinnoittelulle laaditaan selvät rajat ja että kyseiset oikeudet pannaan täytäntöön tehokkaasti, jotta ne kannustavat pk-yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovaatioon; ehdottaa, että EU pyrkii kauppapolitiikassaan vähentämään pk-yrityksiin kohdistuvia kansainväliseen kauppaan ja investointeihin liittyviä riskejä helpottamalla nopeasti kehittyvän talouden maiden markkinoille pääsyä poistaen tehokkaasti tariffiesteitä ja muita kuin tariffiesteitä, poistamalla Euroopan kaupallisen toiminnan (investointeihin, sijoittautumiseen, kauppaoikeuksiin kohdistuvia) rajoituksia sekä lujittamalla WTO:n välitysmekanismeja, jotta muihin kuin tariffiesteisiin voidaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti;

52. ehdottaa, että korostetaan talous- ja sosiaalialan mahdollisuuksien kartoittamiseksi toteutettavan tutkimuksen merkitystä, jotta kansainvälisen kaupan sopimuksista seuraavien kehityskulkujen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia mitattaisiin määrällisesti ja laadullisesti; katsoo, että tällainen apu päätöksentekoon on välttämätön sekä neuvottelujen edistämiseksi että sellaisten taloudellisten muutosten ennakoimiseksi, jotka seuraavat sopimuksista ja voivat vaikuttaa jäsenvaltioihin sekä asianomaisiin talouden aloihin;

53. painottaa WTO:n monenväliselle kauppajärjestelmälle annettavan julkisen ja poliittisen tuen tärkeyttä; panee merkille, yritysten oikeutetun mielenkiinnon niiden politiikkojen muokkaamiseen, jotka vaikuttavat niiden tapaan harjoittaa liiketoimintaa, ja että eri ryhmien osallistuminen, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, on ratkaisevan tärkeätä WTO:n toiminnalle; korostaa kuitenkin, että yritysten ja kansalaisjärjestöjen painopistealueet vaikuttavat suhteettomasti WTO:n poliittiseen toimintaohjelmaan, lisäksi niillä saattaa olla päätösasiakirjan osalta suurempi merkitys kuin demokraattisesti valituilla parlamentaarikoilla; kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti yritysten ja kansalaisjärjestöjen asemaa neuvotteluprosessissa; vaatii parempaa avoimuutta ja yritysten ja kansalaisjärjestöjen etuoikeuksien kaventamista; korostaa, että yleisöä on tiedotettava enemmän ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultava laajemmin; toistaa tässä yhteydessä, että parlamentaarisella ulottuvuudella voisi olla merkittävä vaikutus järjestelmän demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja kansalaisiin kohdistuvan avoimuuden vahvistamiseksi;

54. korostaa tarvetta institutionaalisiin uudistuksiin WTO:n toiminnan parantamiseksi muun muassa edellä mainitun Sutherlandin raportissa annettujen suositusten perusteella;

55. korostaa parlamenttien välisen liiton (IPU) tekemän työn merkitystä WTO:n demokraattisen ulottuvuuden vahvistamisessa; panee kuitenkin merkille, että WTO:n neuvottelijat eivät ole ottaneet huomioon sen loppujulistuksia; panee merkille EU:n neuvottelijoiden pyrkimykset ottaa IPU huomioon, mutta pahoittelee, että muut WTO:n neuvottelijat eivät ole sitoutuneet asiaan; pyytää, että IPU:n edustajalle esitetään pysyvä kutsu epävirallisiin kokouksiin, jotta IPU:n asemaa voidaan vahvistaa ja demokratian puuttumista WTO:n neuvotteluista korjata;

56. ilmaisee halunsa edesauttaa osaltaan neuvotteluprosessissa hyödyntämällä lukuisia yhteyksiä, joita sen jäsenillä on parlamenttien jäseniin sellaisissa maissa, joiden kanssa EU:lla on yhteisiä intressejä;

57. panee tyytyväisenä merkille Hongkongissa läsnä olleen EU:n kolmen toimielimen voimakkaan yhteishengen ja korostaa, että tämän läheisen yhteistyön jatkuminen on tärkeää neuvotteluiden ratkaisevina kuukausina;   muistuttaa olevan tärkeää, että neuvosto ja komissio pitävät Euroopan parlamentin asianmukaisesti ja kattavasti ajan tasalla Hongkongin kokouksen jälkeisestä EU:n strategiasta ja neuvottelujen edistymisestä, myös seuraavassa yleisneuvoston kokouksessa Genevessä;

58. korostaa taas kerran WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tärkeyttä WTO:n neuvottelujen demokraattista vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi, sillä parlamentin jäsenet voivat muodostaa tärkeän yhteyden kansalaisiin, erityisesti antamalla tietoa ja vastaamalla kansalaisten huoliin; panee tyytyväisenä merkille Hongkongissa pidetyn WTO:n parlamentaarisen edustajakokouksen tulokset;

     pyytää komissiota ja neuvostoa kannattamaan aktiivisesti sitä, että loppuasiakirjaan lisätään viittaus, jossa korostetaan lainsäätäjän asemaa kauppapolitiikan määrittämisessä;

59. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden, liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden parlamenteille, WTO:n pääjohtajalle sekä parlamenttien välisen liiton puheenjohtajalle.

• [1]  Asiakirja numero 05-6248, asiakirjatunnus WT/MIN(05)/DEC).
• [2]  Hyväksytyt tekstit, 1.12.2005, P6_TA(2005)0461.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, 12.5.2005, P6_TA(2005)0182.
• [4]  Asiakirja numero 04-3297, asiakirjatunnus WT/L/579).
• [5]  Asiakirja numero 01-5859, asiakirjatunnus WT/MIN(01)/DEC/1).
• [6]  EYVL C 296, 18.10.2000, s. 121.
• [7]  EUVL C 177 E, 25.7.2002, s. 290.
• [8]  EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 393.
• [9]  WTO:n neuvoa-antavan komitean raportti pääjohtaja Supachai Panitchpakdille, joulukuu 2004.
• [10]  Hyväksytyt tekstit, 9.3.2005, P6_TA-PROV(2005)0066.

PERUSTELUT

Ηράκλειτος [έφη] "το αντίξουν συμφέρον και εκ των διαφερόντων καλλίστην αρμονίαν και πάντα κατ΄ έριν γίνεσθαι"

Αριστοτέλης, Ηθικά Νικομάχεια, Θ2.1155 β 5

Herakleitos [sanoi]: "'Toisilleen vastakkaiset pyrkivät yhdistymään, erilaisista sävelistä syntyy kaunein harmonia ja kaikki syntyy taistelun kautta."

Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka, kirja 8I

1.  Hongkongin ministerikokous: rajallisia odotuksia ja vaatimattomia tuloksia

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena on arvioida Hongkongissa 13.–18. joulukuuta 2005 pidetyn WTO:n kuudennen ministerikokouksen jälkeistä Dohan kierrosta.

Monenvälisten kauppaneuvottelujen nykyinen vaihe käynnistettiin marraskuussa 2001, ja ottaen huomioon osapuolien yhteisen tavoitteen saada kierros päätökseen ennen vuoden 2006 loppua kierros on nyt viimeisessä vaiheessaan.

Neuvottelujen aikaisemmat vaiheet Geneven kokouksesta Dohaan, Cancúniin ja Hongkongiin toivat esille suuria eroja merkittävimpien osallistujien odotuksissa, lähestymistavoissa ja strategioissa ja korostivat vaikeuksia päästä kunnianhimoiseen ja tasapuoliseen tulokseen kaikilla neuvottelualoilla. Tästä johtuen prosessi on usein osoittautunut vaikeasti hallittavaksi, määräaikoja ei ole pystytty noudattamaan eikä neuvotteluissa ole edistytty siinä määrin kuin toivottiin ja oletettiin.

Cancúnissa syyskuussa 2003 järjestetyn ministerikokouksen täydellisen epäonnistumisen seurauksena ja WTO:n yleisneuvoston elokuussa 2004 hyväksymän kehyksen riittämättömästä luonteesta johtuen Hongkongin kokouksen alkuperäisenä tavoitteena oli vahvistaa tätä kehystä ja saavuttaa läpimurto määrittämällä menettelyt useille ensisijaisille neuvottelualueille kuten maatalous, muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsy ja palvelut. Samoin tavoitteena oli päästä sopimukseen merkittävästä kehityspaketista ja samalla tukea edistystä muissa neuvottelukysymyksissä. Koska maatalousmarkkinoille pääsyä koskevassa ensisijaisessa kysymyksessä oltiin edelleen umpikujassa ja koska muut tärkeimmät osapuolet eivät osoittaneet joustavuutta, kokoukselle asetettuja suuria odotuksia oli vähennettävä, ja jo ennen ministerikokouksen alkua oli selvää, että kokouksen tulokset jäisivät vaatimattomiksi.

Euroopan parlamentin jäsenistä koostuva valtuuskunta osallistui Hongkongin neuvottelujen parlamentaarisen seurantaan, minkä seurauksena parlamenttien välinen liitto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät yhteisen julistuksen 15. joulukuuta 2005. Vaikka näillä järjestelyillä oli epäilemättä myönteisiä vaikutuksia, ne eivät kuitenkaan merkitse samaa kuin oma foorumi, joka varmistaisi, että WTO:ssa noudatetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden periaatteita. Euroopan parlamentin valtuuskunta sai komissiolta ja unionin puheenjohtajamaalta Yhdistyneeltä kuningaskunnalta tietoa EU:n neuvottelustrategiasta ja neuvottelujen yleisestä edistymisestä ennen Hongkongin ministerikokousta ja sen aikana.

Tässä mietinnössä esitetään näkemyksiä Hongkongin kokouksen vähäisistä tuloksista. Samoin mietinnössä kiinnitetään huomiota merkittävään työmäärään, mikä vielä on jäljellä, ja ilmaistaan tuki unionin neuvottelijoille. Lisäksi mietinnön tarkoituksena on kiinnittää huomiota neuvottelujen seuraaviin vaiheisiin.

2.        Kokouksen aihekohtaiset tulokset

Tämä osuus perustuu ministerikokouksen antamaan julistukseen keskittyen erityisesti Euroopan unionin neuvottelukantoihin.

2.1      Maatalous

Lukuisat kehitysmaat ja kehittyneet maat asettivat maataloustuotteet ensisijaiseksi kysymykseksi neuvotteluissa saattaen Euroopan unionin ja erityisesti Yhdysvallat puolustusasemiin. Tästä johtuen oli tärkeää selvitä kyseisestä umpikujasta, jos neuvotteluissa muilla alueilla haluttiin edistyttävän. Hongkongin kokouksessa saatiin tämän kysymyksen joiltakin osin aikaan merkittäviä tuloksia:

· Kokouksessa päästiin sopimukseen kaikenlaisten vientitukien lakkauttamisesta vuoteen 2013 mennessä, jolloin myös nykyiset YMP:n järjestelyt on tarkoitus lakkauttaa. Vientitukien ja muiden vientiavustusten kuten vientiluottojen, vientiä harjoittavien valtion kaupallisten yritysten ja elintarviketuen rinnakkaisuuden varmistamiseksi kyseinen ajankohta tullaan kuitenkin vahvistamaan vasta kun näitä toimenpiteitä koskevat asianmukaiset säännöt on saatu valmiiksi. Samoin käsiteltävänä on vielä muita kysymyksiä kuten ennen vuotta 2013 tehtävät tuntuvat tukileikkaukset.

· Kotimaisen tuen osalta päästiin sopuun kolmesta vähennyksestä ja merkittävimmistä lineaarisista leikkauksista suurimpiin tukiin. Samoin neuvottelijoilla on jossakin määrin yhtenevä käsitys kokonaistuen mittausmenetelmän ilmoittamien kokonaistukien (Final Bound Total Aggregate Measure of Support) leikkauksista, kauppaa vääristävien kotimaisten tukien leikkauksista ja ns. de minimis ‑tuen rajoituksista. Samoin sovittiin vihreän laatikon kriteereiden tarkistamisesta.

· Markkinoillepääsyyn liittyvässä maataloustariffien pienentämistä koskevassa vaikeassa kysymyksessä ei edistytty merkittävästi. Tariffileikkausten jäsentelyyn liittyvistä neljästä ryhmästä näytetään päässeen sopuun, mutta sitä vastoin ei näiden ryhmien rajoista, leikkausten suuruudesta eikä muista kysymyksistä kuten arkojen tuotteiden valinta ja erityiskohtelu, erityisen suojamekanismin toiminta jne.

· Kokouksessa mainittiin työn jatkamisesta maantieteellisten merkintöjen osalta (rekisterin luominen viineille ja väkeville alkoholeille ja maantieteellisten merkintöjen suojan laajentaminen muihin tuotteisiin), mutta asiassa ei ole Euroopan unionin kannalta edistytty merkittävällä tavalla.

· Puuvillaa koskevan erityiskysymyksen osalta sovittiin vientitukien lakkauttamisesta kehittyneissä maissa vuoteen 2006 mennessä. Samoin sovittiin siitä, että nämä maat sallisivat tulli- ja kiintiövapaan pääsyn vähiten kehittyneiden maiden puuvillaviennille toimeenpanon alusta lähtien. Kotimaista tukea koskevassa tärkeässä kysymyksessä ei kuitenkaan edistytty.

2.2      Muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsy (NAMA)

Maatalousneuvotteluissa saavutettu vähäinen edistyminen edesauttoi jossakin määrin Euroopan unionin ja muiden kehittyneiden maiden vaatimuksia siitä, että tariffivähennykset tehdään vaiheittain. Tämä johti siihen, että tariffien poistamiseksi tai vähentämiseksi hyväksyttiin nk. sveitsiläismalli. Samoin päästiin yhteisymmärrykseen kehitysmaiden erityiskohtelusta mukaan lukien tariffivähennysten epäsymmetriset vastavuoroisuusjärjestelyt.

Vaikka sveitsiläismallin hyväksyminen on erityisen merkittävä saavutus, on vielä vaikeita kysymyksiä, joista on voitava päättää 30. huhtikuuta 2006 mennessä. Näitä ovat tariffivähennysten suuruus (kertoimien hyväksyminen) ja lähtötason määrittäminen tällaisille vähennyksille. Julistuksessa kannustetaan myös jäseniä tekemään ehdotuksia muita kuin tulleja koskevien kaupan esteiden käsittelemiseksi.

2.3      Palvelut

Julistuksessa mainitaan palveluista ainoastaan viittaamalla siihen, miten asiassa on edistytty palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) tekemisen ja elokuussa 2004 tehdyn sopimuksen välisenä aikana. Lisäksi jäsenet laativat julistuksen asianomaisten neuvottelujen tehostamisesta Hongkongin ministerikokouksen antaman julistuksen liitteen C mukaisesti. Ministerikokouksessa ei onnistuttu pääsemään eteenpäin kansainvälisen palvelukaupan edelleenvapauttamisessa. Tämä merkitsee sitä, että nyt asiassa on saavutettava huomattavaa edistystä sekä monenvälisissä että kahdenvälisissä yhteyksissä, jos Dohan kierroksen tavoitteet halutaan saavuttaa. Tällä alueella saavutettavalla edistyksellä on suurta merkitystä Euroopan unionin talouden kehittymisen ja työllisyyden kannalta.

2.4 Kauppa ja kehitys

Ministerikokouksessa tehtiin lukuisia päätöksiä kehitysmaille annettavasta tuesta ja näiden maiden joustavammasta integroitumisesta maailmantalouteen:

· Tullitariffien ja määrällisten rajoitusten poistaminen vähiten kehittyneiden maiden vienniltä vuoteen 2008 mennessä tai viimeistään toimeenpanokauden alusta lähtien. Tällaisia myönnytyksiä voivat kuitenkin tehdä ainoastaan kehittyneet maat ja sellaiset kehitysmaat, jotka "omien arvioidensa mukaan pystyvät tähän". Rajoitukset voidaan säilyttää enintään kolmen prosentin suuruisena tullinimikettä kohden. Ministerikokouksen antamassa julistuksessa mainitaan myös toimenpiteet, joilla pyritään edistämään liiketoimia ja yksinkertaistamaan alkuperäsääntöjä, lisäämään teknistä tukea, kannustamaan instituutioiden luomista jne.

· WTO:n aktiivisempi osallistuminen kansainvälisten organisaatioiden ja yksittäisten valtioiden pyrkimyksiin toteuttaa "Aid for Trade"-järjestelyjä, joilla annetaan vähiten kehittyneille maille mahdollisuus vahvistaa tuotantoaan ja vientivalmiuksiaan sekä tarvittavaa kaupallista infrastruktuuria.

· Kehitysmaille annettavaa teknistä tukea ja näille laadittavia koulutussuunnitelmia koskevan WTO:n strategian uudelleenkäsittely ja edelleenvahvistaminen.

2.5      Muut asiat

Hongkongin kokous ei tuonut mitään olennaisesti uutta muihin kysymyksiin, kuten WTO:n säännöt, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohdat (TRIPS), ympäristö, kaupan edistäminen, olemassa olevien sopimusten täytäntöönpano, pienet talousjärjestelmät, teknologiakauppa ja teknologian siirto, verkkokauppa, yhteistyö muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa jne. Kokouksessa pelkästään vahvistettiin toistamiseen saavutettuja tuloksia ja kehotettiin siihen osallistuneita jäseniä jatkamaan ja vauhdittamaan neuvotteluja.

3.        Yleinen arviointi

Hongkongin ministerikokouksen saavutuksia voi olosuhteet huomioiden pitää kokonaisuudessaan myönteisinä, vaikka varsinaiset tulokset jäivätkin vaatimattomiksi eikä monissa ensisijaisissa kysymyksissä saatu aikaan luovia läpimurtoratkaisuja. Kehitystoimenpiteitä koskevasta paketista päästiin sopuun. Tätäkin merkittävämpää on kuitenkin se, että jäsenet toistivat sitoumuksena saattaa kierros päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä ja asettivat joukon välivaiheen määräaikoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Euroopan unioni panosti jälleen kerran osaltaan merkittävällä tavalla positiivisen tuloksen saavuttamiseen hyväksymällä ehdollisen sitoumuksen asettaa vuosi 2013 vientitukien lakkauttamisen määräajaksi. Selvää ei kuitenkaan ole mitä tämän myönnytyksen vastineeksi on saatu maatalousneuvotteluiden muilla osa-alueilla tai muilla ensisijaisilla neuvottelualueilla.

Suurimmat edistyneet kehitysmaat eivät edelleenkään hyväksy Euroopan unionin ehdotusta maatalousmarkkinoille pääsystä huolimatta suurista uhrauksista, joita tämä ehdotus merkitsee unionin maaseutuyhteisöille. Samoin ne ovat tähän asti kieltäytyneet tekemästä merkittäviä myönnytyksiä muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä ja palveluja koskevissa kysymyksissä. Tämä asenne on huolestuttava, sillä kyse on maista, jotka suojelevat eniten markkinoitaan ja jotka ovat avainasemassa köyhempien maiden kehittämiseksi etelä–etelä-kauppaa edistämällä.

Vaikka kehityskysymysten tulisi olla ja ne tulevat olemaan neuvottelujen keskipisteessä, niitä ei pidä sekoittaa maataloustuotteiden merkittävien vientimaiden etujen yksipuoliseen ajamiseen eikä niiden varjolla tulisi harjoittaa protektionismia.

Euroopan unioni on neuvottelujen eri vaiheissa ollut johtavassa asemassa päätettäessä köyhimpien jäsenten hyväksi toteutettavista toimenpiteistä, kuten lääkkeiden saannin mahdollisuudesta, tulli- ja kiintiövapaan markkinoillepääsyn sallimisesta vähiten kehittyneille maille ja puuvillaa koskevista kysymyksistä. Myös muut jäsenet ennen Hongkongin kokousta ja sen aikana suostuivat näitä kysymyksiä koskeviin sitoumuksiin. Ne eivät sitoumuksissaan mene kuitenkaan yhtä pitkälle (tulli- ja kiintiövapaa pääsy markkinoille, puuvilla) tai sitoumukset eivät ole samalla toteuttamistasolla (mahdollisuus saada lääkkeitä) kuin EU:n tapauksessa.

Euroopan unioni on jäseninä olevien muiden kehittyneiden maiden tapaan myös esittänyt ajatuksen "ilmaisesta kierroksesta" köyhimpien jäsenien hyväksi. Kyseisillä mailla on kaikkien näiden aloitteiden johdosta mahdollisuudet saada paljon, kaupalle annettava lisääntyvä tuki mukaan lukien, ja niiden puolestaan oletetaan antavan vähän.

Euroopan unionin tämänhetkisessä tilanteessa tekemät yksipuoliset lisämyönnytykset maataloudessa selvästikin vaarantaisivat uudistetun YMP:n toteuttamisen ja niistä olisi vain vähän tai ei ollenkaan hyötyä niille maille, joita varten kehityssuunnitelma on laadittu.

Tämän vuoksi on jo aika, että neuvottelijat alkavat kiinnittää enemmän huomiota muihin tärkeisiin neuvottelualueisiin kuten muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyyn (NAMA) ja palveluihin, mutta myös kaupan edistämiseen ja sääntökysymyksiin, pyrkien laatimaan menettelytapoja ja sääntöjä, jotka todella näkyisivät kansainvälisessä kaupassa.

Tämä olisi Euroopan unionin etujen mukaista, ja unionin tulisi myös varmistaa, että sen osallistuminen Dohan kierrokseen on Lissabonin strategiassa määriteltyjen lisääntyvän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tavoitteiden mukaista. Samoin se olisi kaikkien sellaisten kehitysmaiden etujen mukaista, joille on tai voisi olla hyötyä teollisuus- ja palvelusektoreista ja joille pelkästään maataloudelle omistettava kierros merkitsisi monien mahdollisuuksien päästämistä käsistä.

4.        Hongkongin jälkeen

Hongkongin ministerikokous osoitti, että tie on vielä vapaa tämänhetkisen kierroksen saattamiseksi onnistuneeseen päätökseen. Tie on kuitenkin kuoppainen ja voi pian johtaa umpikujaan.

Poliittista tahtoa näyttää löytyvän, mutta näkemyksissä on vielä suuria eroja eikä lähestulkoon yksinomainen keskittyminen maatalousneuvotteluihin ole tähän mennessä mahdollistanut kompromisseja, jotka olisivat välttämättömiä neuvottelujen nykyisessä, pitkälle edistyneessä vaiheessa.

Nähtäväksi jää, pitävätkö Hongkongissa asetetut tiukat määräajat.

WTO:n jäsenten aloittaessa neuvottelujen viimeistä ja vaikeinta vaihetta, voisi olla hyväksi tarkastella koko prosessia yleisestä näkökulmasta.

Kaikkien osapuolien olisi ymmärrettävä, että monenväliselle kauppajärjestelmälle ei ole olemassa toimivaa vaihtoehtoa, jos halutaan varmistaa taloudellinen yhdentyminen ja kehitys, lisääntyvän keskinäisen taloudellisen riippuvuuden tehokas hallinta ja riitojen rauhanomainen ja tasapuolinen sovittelu. Dohan kierroksen saattaminen onnistuneesti päätökseen vahvistaisi ja laajentaisi kansainvälistä kauppaa ja kehitystä tehden kansainvälisestä kauppajärjestelmästä kaikille jäsenille tasapuolisemman ja tehokkaamman. Lisäksi sen avulla voitaisiin ehkäistä protektionismin leviämistä. Aikana, jolloin kansainvälisten instituutioiden ja maailmanpolitiikan hallinnan kysyntä ylittää tarjonnan, Dohan kierroksen onnistuminen voisi samoin toimia merkittävänä virikkeenä kansainväliselle yhteistyölle ja yhdentymiselle.

Vaikka WTO antaakin jonkin verran sijaa etelän köyhien maiden kehittämistä, ympäristönsuojelua ja yhteiskunnallista vastuuta koskeville keskusteluille, on pidettävä mielessä, että WTO ei ole puhtaasti kehitysjärjestö ja vielä vähemmän ympäristöjärjestö tai sosiaalipoliittinen organisaatio. Kyse on erityisjärjestöstä, jolla on kansainvälistä kauppaa koskevia erityistehtäviä. WTO:n ohjelman ylikuormittaminen muilla kuin kauppaan liittyvillä kysymyksillä ja näiden kysymysten liiallinen painottaminen Dohan ministerikokouksen antamassa julistuksessa on vaikeuttanut neuvotteluja entisestään. Demokratian puute WTO:n suhteissa kansalaisyhteiskuntaan sekä riittämätön viestintä ja tiedotus korostavat osaltaan ongelmia.

Tähänastisissa neuvotteluissa valittu suunta ja WTO:n kokoonpanon lisääntyvä hajanaisuus on osoittanut, että WTO:n yritykset säännellä jäseniensä kauppaan liittyviä talouspolitiikan osa-alueita voivat kohdata vastarintaa aiheuttaen neuvottelujen juuttumista paikoilleen ja jatkuvia viestintäkatkoksia.

Euroopan unioni on Hongkongin kokousta edeltäneissä neuvotteluissa ja itse kokouksessa ajanut laaja-alaista näkemystä Dohan kierroksesta pyrkien vapauttamaan kansainvälistä tavara- ja palvelukauppaa entisestään ja vahvistamaan monenkeskisiä kaupan sääntöjä ja määräyksiä samalla kannustaen ja tukien maailman köyhimpien maiden kehittämispyrkimyksiä. Komission taitavien neuvottelijoiden väsymättömien ponnistelujen, unionin jäsenvaltioiden yhtenäisyyden ja Euroopan parlamentin antaman tuen ansiosta Euroopan unioni pystyi tekemään merkittäviä, uskottavia ja rakentavia ehdotuksia kaikilla Hongkongin neuvottelujen kattamilla aloilla. Euroopan unioni tulee epäilemättä jatkamaan ponnistelujaan tulevien kuukausien aikana, ja sen tulisi olla vielä aktiivisemmin mukana ponnisteluissa kierroksen onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

Euroopan unionin lähtökohtana ja objektiivisena viitekehyksenä neuvotteluissa toimii sen sisämarkkinoiden yhteinen säännöstö. Normatiivisen vallan ominaispiirteisiin perustuvan eurooppalaisen hallintamallin soveltaminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa on WTO:n väljemmän sääntelyn ja vähemmän sitovan järjestelmän vastaista. Mitä vakaampi ja kattavampi WTO:n sääntelyjärjestelmästä tulee, sitä merkittävämpää siitä seurauksena oleva maailmanlaajuinen yhdentyminen tulee olemaan ja sitä lähempänä monenvälinen kauppajärjestelmä tulee olemaan eurooppalaista ulkoisten toimien mallia.

kehitysyhteistyövaliokunnAN LAUSUNTO (20.2.2006)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
(2005/2247(INI))

Valmistelija: Maria Martens

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.        muistuttaa, että WTO:n vuoden 2001 Dohan ministerikokouksen julistuksessa asetetaan kehitysmaiden tarpeet Dohan kehitysohjelman ytimeen, jotta kyseiset maat pääsisivät osallisiksi maailmantaloudesta;

2.        toistaa, että kauppa voi muodostaa tärkeän ja tehokkaan kehitysyhteistyön ja köyhyyden vähentämisen välineen, jonka on yhdessä muiden kehitysyhteistyön välineiden kanssa edistettävä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;

3.        katsoo, ettei Hongkongin ministerikokous ole vielä onnistunut saavuttamaan kyseistä tavoitetta ja varoittaa, että Yhdysvaltain presidentin kauppaneuvotteluvaltuuksien ("fast track") päätyttyä vuonna 2007 neuvottelut saattavat mutkistua entisestään; toistaa kuitenkin, että Dohan kierrokselle asetetun vuoden 2006 määräajan saavuttamiseksi tehtävät ponnistelut eivät saisi vaarantaa tavoitetta saavuttaa kehitystä tukeva lopputulos;

4.        pitää myönteisenä erityis- ja erilliskohtelussa tapahtunutta edistystä, mutta korostaa, että paljon enemmän on vielä tehtävä ja että erityis- ja erilliskohtelun – jonka ansiosta vähiten kehittyneet ja heikossa asemassa olevat maat saavat etuoikeuksia – tulisi olla oikea kehitysyhteistyön väline, joka on olennainen ja sitova osa WTO:n sopimuksia;

5.        pitää myönteisenä kaikkien kehittyneiden maiden aikomusta poistaa maatalouden vientituet vuoteen 2013 mennessä ruoka-apu sekä muut vientitukijärjestelmät mukaan lukien; samoin pitää myönteisenä, että merkittävä osa leikkauksista ajoitetaan täytäntöönpanokauden ensimmäiselle puoliskolle ja kehottaa kehittyneitä maita pitäytymään näissä sitoumuksissa; kehottaa komissiota ja WTO:n muita kehittyneitä jäsenmaita viimeistelemään kaupankäyntiä vääristävien kotimaisten maataloustukien ja tariffien merkittäviä vähentämismenettelyjä;

6.        pitää myönteisenä erityistuotteita ja suojalausekejärjestelmää koskevaa sopimusta, jossa otetaan huomioon kehitysmaiden tarve suojella elintarviketurvallisuutta, maaseudun kehittämistä sekä köyhien maanviljelijöiden elinkeinoa;

7.        pitää valitettavana sitä, että Hongkongin sopimus rajoittuu puuvillan vientitukien poistamiseen eikä koske lainkaan kotimaisia vientitukia, jotka muodostavat valtaosan kaupankäyntiä vääristävistä tuista;

8.        pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vähiten kehittyneiden maiden "kehitysyhteistyöosuus" maataloutta koskevissa neuvotteluissa, jotta ne voivat puuttua elintarviketurvaan ja maaseudun työllisyyteen liittyviin ongelmiin, jotka ovat merkittäviä kysymyksiä köyhyyden poistamisessa;

9.        korostaa olevan tärkeää kehitysmaille, että myös niiden teollisuustuotteet pääsevät markkinoille, samalla kun säilytetään oikeus säännellä ekologisesti arkoja aloja; kehottaa kehittyneitä ja kehittyviä maita osallistumaan kyseiseen prosessiin suhteessa omaan kehityksen tasoonsa päästämällä vähiten kehittyneet maat markkinoille ja piristämällä pohjoisen ja etelän välistä sekä etelän maiden keskinäistä kaupankäyntiä; vaatii, ettei vähiten kehittyneiden ja heikossa asemassa olevien maiden tarvitsisi tehdä sitoumuksia;

10.      panee merkille sopimuksen sveitsiläismallin käyttämisestä tariffileikkauksissa muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyssä ja toteaa että sen on noudatettava täysin "osittaisen vastavuoroisuuden periaatetta";

11.      ilmaisee pettymyksensä siihen, että vähiten kehittyneille maille vuoteen 2008 saakka tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn kehitysmaiden markkinoille takaava "kehityspaketti" ei ole ollut täysin EU:n "kaikki paitsi aseet" ‑aloitteen mukainen, vaan se rajoittaa vähiten kehittyneiden maiden tuotteiden markkinoille pääsyä 97‑prosenttisesti (noin 300 tullinimikettä lukuun ottamatta), mikä riittää riistämään joidenkin vähiten kehittyneiden maiden kaikkien tuotteiden pääsyn markkinoille;

12.      korostaa, että asteittainen ja tarkkaan säännelty palvelujen vapauttaminen saattaisi johtaa parempaan talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; painottaa kuitenkin, että on suojeltava kaikkien WTO:n jäsenmaiden kykyä säännellä palvelualoja eritoten tärkeimmillä palvelualoilla kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa; on varattava mahdollisuus joustoon sellaisten maiden tapauksessa, jotka eivät vielä ole valmiita neuvottelemaan palvelualan kaupankäynnistä;

13.      kehottaa komissiota ottamaan Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa huomioon etuoikeuksien murenemisen ja harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä erityisesti köyhimpien maiden nauttimien EU:n antamien etuoikeuksien takaamiseksi jatkossa; on syvästi huolestunut erityisesti EU:n sokeriuudistuksesta ja sen vaikutuksesta ATK-maihin, ja kehottaa komissiota täyttämään sen Hongkongissa tekemän sitoumuksen vähintään 190 miljoonan euron myöntämisestä vuosittain näille maille tukitoimiin;

14.      pahoittelee syvästi sitä, ettei kauppatavaroiden hintojen alenemisen ongelmaa toistaiseksi ole käsitelty asianmukaisella tavalla Dohan kehitysohjelmassa;

15.      pitää myönteisenä "kehityspakettiin" kuuluvaa "apua kaupalle" ‑ohjelmaa (Aid for Trade), jonka avulla kehitysmaille ja erityisesti vähiten kehittyneille maille annetaan kaupankäyntiin liittyvää tukea; arvostelee kuitenkin voimakkaasti sitä, että julkistettu ohjelma hyödyntää jo sidottua tukea; kehottaa Euroopan unionia varmistamaan, että sen osuus rahoitetaan uusista resursseista ja että näitä varoja käytetään kauppaohjelmien tukemiseen eniten apua tarvitsevissa kehitysmaissa;

16.      pitää myönteisenä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaan sopimukseen (TRIPS-sopimus) tehtyjä tarkistuksia, joiden mukaan maat, joilla on riittämättömät lääkkeiden tuotantovalmiudet, voivat tuoda maahan vielä patentoitavina olevia geneerisiä lääkkeitä, ja kehottaa jäsenmaita täysimääräisesti panemaan täytäntöön Dohan julistuksen ja pidättäytymään neuvottelemasta kauppasopimuksista, jotka menevät Dohassa tehtyjä päätöksiä pitemmälle; kehottaa tarkistamaan päätöksiä pikaisesti, jotta voidaan arvioida nykyisten toimien tehokkuus;

17.      korostaa teknisen tuen antamisen ja toimintaedellytysten parantamisen tärkeyttä sellaisissa kehitysmaissa, jotka tarvitsevat apua voidakseen hyötyä paremman markkinoille pääsyn eduista, monipuolistaa tuotantoaan, korvata tullin tarvitsemat voimavarat sekä täyttää WTO:lle tekemänsä sitoumukset; ottaa huomioon kehitysmaiden mahdollisuudet hyötyä kaupankäynnin helpottamisen alalla tapahtuvasta edistyksestä;

18.      pitää valitettavana WTO:n neuvotteluprosessin demokraattisen luotettavuuden ja avoimuuden puutetta sekä kehottaa vahvistamaan WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta;

19.      korostaa monenvälisen kauppajärjestelmän tärkeyttä; painottaa, että päätöksenteon WTO:ssa on oltava avointa, kansallisten edustajien vastuuvelvollisuutta on kehitettävä, mahdollisuuksia julkiseen valvontaan on tehostettava ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultava laajemmin kansainvälisen kaupan reilun sääntöihin perustuvan järjestelmän takuuna ja jotta köyhimmät maat saavat sen avulla äänensä kuuluviin kauppaneuvottelujen aikana; painottaa lisäksi, että - jotta tämä olisi mahdollista - vähiten kehittyneille maille olisi tarjottava tarvittavaa tukea niiden neuvotteluvalmiuksien parantamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Dohan kierroksen arviointi Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
Menettelynumero	2005/2247(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	INTA
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 15.12.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Maria Martens 1.12.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	20.2.2006
Hyväksytty (pvä)	20.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Thierry Cornillet, Alexandra Dobolyi, Michael Gahler, Filip Andrzej Kaczmarek, Glenys Kinnock, Ģirts Valdis Kristovskis, Maria Martens, Miguel Angel Martínez Martínez, Jürgen Schröder, Feleknas Uca, María Elena Valenciano Martínez-Orozco, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	John Bowis, Milan Gaľa, Ana Maria Gomes, Fiona Hall, Manolis Mavrommatis, Zbigniew Zaleski and Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Robert Evans
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (20.2.2006)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
(2005/2247(INI))

Valmistelija: Margarita Starkevičiūtė

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  rohkaisee komissiota lujittamaan ponnistelujaan menestyäkseen WTO:n neuvotteluissa ja samalla pitämään mielessä neuvottelujen monialaisen luonteen; pahoittelee, että WTO:n kokouksia koskeva EU:n poliittinen huomio on yleensä keskittynyt maatalous- ja tekstiilituotantoon, ja että sen yhteydessä on jätetty huomiotta kaupallisten palvelujen ja niiden myötä rahoituspalvelujen tarjoamat suuremmat taloudelliset mahdollisuudet sekä tekijänoikeuksia koskevat kauppaan liittyvät seikat;

2.  toteaa, että rahoituksen ja etenkin erilaisten innovatiivisten rahoitustuotteiden saannin vaikeus estää talouskasvua kehitysmaissa; palauttaa tähän viitaten mieleen, että EU:n jäsenvaltiot eivät voi hyödyntää rahoituspalvelujen suunnattomia mahdollisuuksia; muistuttaa, että Euroopan unionin ja kehitysmaiden tekninen ja hallinnollinen yhteistyö on tärkeää paikallisten lainsäädäntö- ja säännöspuitteiden laadun parantamiseksi erityisesti rahoituspalvelujen osalta;

3.  toteaa, että WTO:n sopimuksen synnyttämien hyötyjen ja haittojen välillä pitäisi löytää oikeudenmukainen tasapaino;

4.  toteaa, että koska muut jo tuntevat EU:n suhteellisen vakiintuneet neuvotteluasemat, tämä voi haitata neuvotteluja, ja että olisi mietittävä keinoja kyseisen ongelman korjaamiseen;

5.  katsoo, että rahoituspalvelujen kauppaa olisi muun kaupankäynnin tavoin tuettava GATS-sopimukseen kuuluvilla vahvoilla ennalta sovituilla sitoumuksilla, jotka koskevat rajat ylittävää tavarakauppaa, kulutusta, kaupallista läsnäoloa sekä ihmisten vapaata liikkuvuutta; Hongkongin ministerikokouksen julistus tarjoaa suunnitelman huomattavan edistymisen saavuttamiseksi rahoituspalvelujen markkinoiden vapauttamisessa; WTO:n jäsenten olisi tavoiteltava seuraavia sitoumuksia: (i) toimintamuodossa 1 vahvistetaan täysi markkinoillepääsy, mikä merkitsee, että pääomamarkkinoihin liittyvien palvelujen tuottajat ja kuluttajat voivat harjoittaa liiketoimintaa rajat ylittävältä pohjalta siten, että niille ei aseteta määrällisiä rajoituksia, niiltä ei vaadita taloudellisia tarpeita koskevia testejä eikä niitä syrjitä kansalaisuuden perusteella, (ii) toimintamuodossa 2 varmistetaan, että kuluttajat voivat matkustaa alueensa ulkopuolelle hankkimaan pääomamarkkinoihin liittyviä palveluja, (iii) toimintamuodossa 3 varmistetaan, että ulkomaiset palveluntarjoajat voivat perustaa ja johtaa yrityksiä muiden maiden alueella siten, että niille ei aseteta määrällisiä rajoituksia, niiltä ei vaadita taloudellisia tarpeita koskevia testejä, niille ei aseteta yritysmuotoa eikä ulkomaisia omistusosuuksia koskevia rajoituksia tai ylärajoja ja ettei niitä syrjitä kansalaisuuden perusteella, (iv) toimintamuodossa 4 varmistetaan, että kaikki rahoituspalveluihin liittyvät toimet hyväksytään ja niitä sovelletaan oikeudenmukaisella, avoimella ja tehokkaalla tavalla, johon ei liity syrjintää; tekee sen johtopäätöksen, että kehitysmaiden rahoitustarkastusta ja pankkijärjestelmää on vahvistettava rahoitusalan kriisien välttämiseksi tulevaisuudessa;

6.  pitää myönteisenä WTO:n Dohan kierroksella saavutettua mahdollisuutta poistaa liiketoiminnan esteet, parantaa sääntelyn avoimuutta ja lisätä oikeusvarmuutta EU:n normien mukaisen sääntelyn käyttöönotolla;

7.  suhtautuu myönteisesti siihen, että julistuksessa sitoudutaan poistamaan tullien ulkopuoliset esteet; korostaa, että kyseiset esteet vääristävät kansainvälistä kauppaa huomattavasti, ja kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota esteiden poistamiseen varsinkin muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskevissa neuvotteluissa;

8.  korostaa uudelleen rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevien normien monenvälisen tunnustamisen tärkeyttä ja tähän liittyen myös kansainvälisten kirjanpitonormien ja päävaatimuksia koskevien sääntöjen vastavuoroisen tunnustamisen ja noudattamisen ensisijaista tärkeyttä EU:n ja USA:n osalta;

9.  puoltaa malliaikataulujen käyttämistä auttamaan WTO:n jäsenvaltioita laatimaan aikatauluja rahoituspalveluja koskeville sitoumuksilleen, jotta kaupalliset seuraukset olisivat mahdollisimman tehokkaita ja jotta talouskasvua ja työpaikkojen luomista vauhditettaisiin sekä kehitysmaissa että kehittyneissä maissa, ja tähän olisi sisällytettävä myös säännöspuitteiden arviointi esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) laatiman rahoitusalan arviointiohjelman mukaisesti niissä maissa, joille pyyntö on osoitettu; panee merkille, että rajat ylittävien fuusioiden ja yritysostojen merkitys kasvaa kansainvälisissä taloussuhteissa; tunnustaa tässä yhteydessä yritysjohdon valvontasääntöjen merkittävän roolin, ja tästä syystä kehottaa yritysjohdon valvontaa kiinnittämään suurempaa huomiota WTO:n neuvottelukierroksiin; panee merkille, että joidenkin maiden epäasianmukaisilla kilpailusäännöillä on kauppaa mahdollisesti vääristävä vaikutus; vaatii WTO:lta valppautta hallitsevan markkina-aseman väärinkäytön ja vilpillisen käytöksen varalta;

10. tunnustaa, että kehitysmailla saattaa olla tarve riittävän joustaville puitteille säännösten asteittaiseksi täytäntöönpanemiseksi siirtymäkausien aikana; katsoo kuitenkin, että tällaisia toimia ei pitäisi käyttää tietyn maan suojelemiseksi maailmanlaajuiselta kilpailulta;

11. ottaa huomioon, että kehitysmaat tarvitsevat aikaa voidakseen rauhassa avata rahoitusmarkkinansa;

12. toteaa, että valtiot voivat hyväksyä toimia myös varotoimena – sijoittajien, tallettajien ja vakuutuksenottajien suojelemiseksi – sekä rahoitusjärjestelmän koskemattomuuden ja vakauden säilyttämiseksi;

13. korostaa, että kaupankäynnin, velan ja rahoituksen välisen suhteen tutkimisessa on edistytty, ja kehottaa komissiota sisällyttämään WTO-kauppakumppaneilleen osoittamiinsa monenvälisiin ja kahdenvälisiin pyyntöihin uusia ja paranneltuja GATS-sitoumuksia rahoituspalvelujen osalta, jotta voidaan varmistaa, että kaupan vapauttaminen varsinkin rahoituspalveluissa hyödyttää asianosaisia tasapuolisesti;

14. korostaa, että viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että pääoman liikkuvuutta ei pitäisi vapauttaa ennen kuin pankkiala on avattu ulkomaiselle kilpailulle ja valvontajärjestelmiä uudistettu; ehdottaa, että nämä kokemukset otetaan huomioon asetettaessa määräaikoja vapauttamistoimien täytäntöönpanolle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Dohan kierroksen arviointi Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
Menettelynumero	2005/2247(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	INTA
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 2.2.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Margarita Starkevičiūtė 13.12.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	13.2.2006		20.2.2006
Hyväksytty (pvä)	20.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, David Casa, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Wolf Klinz, Guntars Krasts, Joseph Muscat, Astrid Lulling, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Karin Riis-Jørgensen, Dariusz Rosati, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Harald Ettl, Klaus-Heiner Lehne, Thomas Mann, Diamanto Manolakou, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (21.2.2006)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
(2005/2247(INI))

Valmistelija: Paul Rübig

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.        suhtautuu myönteisesti Hongkongissa järjestetyssä Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa saavutettuihin kaupan edistämistavoitteisiin; korostaa tulli- ja rajamuodollisuuksien maailmanlaajuisen yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen tärkeyttä; kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä ponnistelemaan kaupan edistämistä koskevan WTO:n sopimuksen neuvottelujen onnistumiseksi, mikä parantaisi tuntuvasti EU:n kaupankäyntiä kolmansien maiden kanssa;

2.        ilmaisee uudelleen pettymyksensä siihen, että kolme neljästä Singaporen kysymyksestä (investoinnin turvaaminen, kilpailupolitiikka ja julkisten hankintojen avoimuus) ei enää kuulu Dohan kierroksella käsiteltäviin asioihin; vaatii, että on selvitettävä, miten Singaporen kysymykset ja niihin liittyvät asiat toteutetaan kansallisella tasolla, mitä sääntöjä niihin sovelletaan monenvälisellä ja/tai useammankeskisellä tasolla ja mitkä ovat tehokkaat täytäntöönpanovälineet;

3.        toivoo, että komission ilmoittama menettelymuutos palvelualaa koskevissa neuvotteluissa, joissa perinteisen, alhaalta ylöspäin tapahtuvan "pyydä ja tarjoa" ‑toimintatavan täydennykseksi otetaan käyttöön monenväliset neuvottelut, vaikuttaa myönteisesti Euroopan unionin palvelualaan; toteaa jälleen, että tämän neuvottelukierroksen aikana ei pidä puuttua jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä itsenäisesti julkisia palvelujaan;

4.        muistuttaa Singaporen kysymyksiin liittyvistä valiokunnan aiemmista päätöslauselmista, joissa keskitytään vuonna 1999 Seattlessa ja vuonna 2003 Cancúnissa järjestettyjen WTO:n ministerikokousten epäonnistumisten syihin; on sitä mieltä, että EU:n olisi vaadittava näiden asioiden nostamista neuvottelujen keskipisteeksi WTO:n ja/tai useammankeskisellä tasolla, että niitä olisi käsiteltävä samanaikaisesti teollisuustuotteiden kaupan ja avointen palvelumarkkinoiden kanssa ja että käsiteltävinä aiheina olisi oltava myös verkkovierailumaksut ja -standardit televiestintäalalla;

5.        suosittelee, että kun Dohan kierros on saatu päätökseen, komissio arvioi, kannattaisiko WTO:n puitteissa tehdä itsenäinen toisen sukupolven televiestintäsopimus entistä vahvempien ja avoimien kansainvälisen televiestintämarkkinoiden luomiseksi; pyytää komissiota raportoimaan asiasta parlamentille ja sen asiasta vastaavalle valiokunnalle viimeistään syksyllä 2006;

6.        suhtautuu myönteisesti kaupan tukemista koskeviin lupauksiin, mutta vaatii WTO:n yhteydessä tehtyä puitesopimusta, jossa määritellään tuen sisältö: erityisesti, mihin sitä käytetään, ja sen soveltamista ja vastaanottajia koskevat säännöt yhdistettynä täytäntöönpanovälineisiin; toistaa kantansa, että markkinoille pääsy on liitettävä tekniseen tukeen, jota tarjotaan infrastruktuurin puutteiden korjaamiseksi, tuotteiden laadun lisäämiseksi sekä vähiten kehittyneiden maiden vientituotteiden ja -palvelujen kytkemiseksi kansainvälisiin toimitusketjuihin erityisesti pk-yritysten kumppanuustoimintaan keskittyen;

7.        suhtautuu myönteisesti heikoimmin kehittyneiden maiden verovapautta koskevaan aloitteeseen, joka hyväksyttiin Hongkongissa; painottaa, että maailman köyhimpien maiden pääsyä markkinoille on helpotettava, jotta ne voisivat osallistua kansainväliseen kauppaan, ja että tähän pääsemiseksi OECD-maiden on sitouduttava WTO:ssa velvoittavaan "kaikki paitsi aseet" ‑sopimukseen; pyytää nopeasti kehittyvän talouden maita avaamaan markkinoitaan WTO:ssa ja käynnistämään teollisuustuotteiden markkinoille pääsyä koskevat neuvottelut suosituimmuuskohtelun pohjalta; korostaa, että WTO-järjestelmän on tuettava eikä estettävä eteläisten maiden välistä kauppaa;

8.        painottaa kumppanien etsimisen olevan keskeinen tavoite maailmankauppaa koskevissa neuvotteluissa, sillä Hongkongin ministerikokouksen tulokset ovat osoittaneet, että johdonmukaisten ehdotusten tekeminen yksin ei välttämättä riitä takaamaan neuvottelujen onnistumista; kehottaa komissiota tarkastelemaan huolellisesti valtioista riippumattomien järjestöjen roolia neuvotteluprosessissa; toteaa valtioista riippumattomien järjestöjen organisaatioiden olevan epädemokraattisia ja läpinäkymättömiä ja toimivan lisäksi WTO:n jäsenten välikappaleina; pitää valitettavana, että valtioista riippumattomilla järjestöillä saattaa olla merkittävämpi vaikutus päätösasiakirjaan kuin demokraattisesti valituilla parlamenttien jäsenillä;

9.        pitää valitettavana, että Hongkongin ministerikokous ei tuottanut kouraantuntuvia tuloksia eurooppalaisten yritysten kannalta; huomauttaa, että teollisuustuotteiden markkinoille pääsyä koskevissa neuvotteluissa ei saatu aikaan päätöstä teollisuustuotteiden tariffivähennysmallista eikä teollisuuden toimialakohtaisten sopimusten jatkamisesta markkinoille pääsyn parantamiseksi entisestään; pitää valitettavana, että neuvotteluissa muiden kuin tariffiesteiden poistamisesta ei edistytty ja että palvelualaa koskeva sopimus oli puhdas minimisopimus, joka ei anna mitään takeita vapauttamisprosessin viemisestä pidemmälle; painottaa myös, että mikäli tulevana vuonna ei edistytä merkittävästi markkinoille pääsyä koskevissa kysymyksissä, eurooppalaiset yritykset menettävät lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia nopeasti kehittyvän talouden maissa;

10.      panee merkille muiden kuin maataloustuotteiden tariffivähennyksiä koskevasta Sveitsin mallista saavutetun sopimuksen, joka jättää kertoimien määrän ja arvon avoimeksi; toteaa jälleen, että omaksuttavan mallin on yhtäältä sallittava heikommassa asemassa olevien kehitysmaiden suojella haavoittuvaisia alojaan ja toisaalta annettava eurooppalaisille erityisaloille, kuten autoalalle, mahdollisuus säilyttää kilpailuasemansa;

11.      muistuttaa sääntöihin perustuvan monenkeskisen järjestelmän logiikasta: vapautuminen voi luoda mahdollisuuksia, mutta se ei takaa taloudellista menestystä eikä kansainvälisestä kaupasta saatujen voittojen reilua jakoa; korostaa tarvetta WTO:n kiistojenratkaisujärjestelmien vahvistamiseen lisäämällä WTO:n jäsenten halukkuutta niiden sääntöjen ja täytäntöönpanomekanismien noudattamiseen, joilla varmistetaan vapaat, oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset maailmanlaajuiset markkinat;

12.      ehdottaa EU:n neuvottelijoille, että he alkavat WTO:n yhteydessä muotoilla energia-alaa koskevaa EU:n kantaa energian toimitusvarmuuden parantamiseksi ja markkinavoimien vahvistamiseksi energia-alalla, siten että katettaisiin energia-alan teolliset sovellukset, kehitysmaihin suuntautuvien investointien helpottaminen sekä kaksinkertainen hinnoittelu ja muunlaisten monia Euroopan unionin teollisuudenaloja uhkaavien vientirajoitusten tai verojen poistaminen;

13.      pyytää EU:n neuvottelijoita vaatimaan sellaisten TRIPS-sopimukseen sovellettavien WTO:n toimeenpanomekanismien vahvistamista, jotka ovat välttämättömiä väärennettyjen tuotteiden myynnin torjumiseksi ja EU:n patenttioikeuksien estämiseksi; toteaa, että EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien suojeleminen, maantieteelliset indikaattorit mukaan lukien, säilyy yhtenä tärkeimmistä WTO:n piirissä käsiteltävistä kysymyksistä; suhtautuukin myönteisesti uutisiin, joiden mukaan komissio lähettää 1. huhtikuuta alkaen Pekingiin patenttiasioista vastaavan virkamiehen; korostaa, että väärennetyt tuotteet ovat vaikuttaneet haitallisesti verotuloihin kehittyneissä maissa, ovat edistäneet järjestäytyneen rikollisuuden rahoittamista kansainvälisellä tasolla, ovat vähentäneet halukkuutta keksintöjen tekoon ja innovointiin kaikissa maissa sekä mahdollisesti haittaavat EU:n teollisuuden tekemiä merkittäviä investointeja huipputekniikan tuotteisiin ja palveluihin;

14.      muistuttaa, että pk-yritykset ovat EU:n ja kehitysmaiden talouksien selkäranka, mutta niiden osallistuminen maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään edellyttää, että yksityisomaisuutta koskevat oikeudet määritellään selvästi, monopolihinnoittelulle laaditaan selvät rajat ja että kyseiset oikeudet pannaan täytäntöön tehokkaasti, jotta ne kannustavat pk-yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovaatioon; ehdottaa, että Euroopan unioni pyrkii kauppapolitiikassaan vähentämään pk-yrityksiin kohdistuvia kansainväliseen kauppaan ja investointeihin liittyviä riskejä helpottamalla nopeasti kehittyvän talouden maiden markkinoille pääsyä poistaen tehokkaasti tariffiesteitä ja muita kuin tariffiesteitä, poistamalla Euroopan kaupallisen toiminnan (investointeihin, sijoittautumiseen, kauppaoikeuksiin kohdistuvia) rajoituksia sekä lujittamalla WTO:n välitysmekanismeja, jotta muihin kuin tariffiesteisiin voidaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti;

15.      painottaa WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden merkitystä ja kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan aktiivisesti pyrkimyksiä sisällyttää Dohan neuvottelukierroksen loppuasiakirjaan viittaus, jossa korostetaan lainsäätäjien roolia kauppapolitiikan määrittämisessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Dohan kierroksen arviointi Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
Menettelynumero	2005/2247(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	TRADE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.12.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Paul Rübig 13.12.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	31.1.2006		21.2.2006
Hyväksytty (pvä)	21.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Attard-Montalto, Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Lena Ek, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, María del Pilar Ayuso González, Ivo Belet, Françoise Grossetête, Edit Herczog, Mieczysław Edmund Janowski, Erika Mann, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (20.2.2006)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
(2005/2247(INI))

Valmistelija: Joseph Daul

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltioiden ministereiden kuudennessa WTO:n ministerikokouksessa Hongkongissa 13.–18. joulukuuta 2005 antaman julkilausuman ja erityisesti työohjelman seuraaviksi kuukausiksi,

B.  ottaa huomioon Euroopan unionin tavoitteen säilyttää eurooppalainen maatalousmalli sellaisena kuin se on määritelty uudelleen Luxemburgin sopimuksessa 23. kesäkuuta 2003, joka koskee yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta,

C. katsoo, että Euroopan unioni on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotannossa ja kaupassa maailmanlaajuisesti merkittävä tekijä ja että sen tähden EU:n kannattaa WTO:n monenkeskisen kanavan turvin osallistua kaupan sääntelyn laatimiseen ja pyrkiä kaikkien neuvotteluihin kuuluvien alojen ja toimijoiden väliseen globaaliin ja tasapuoliseen sopimukseen,

1.  pitää myönteisenä Euroopan unionin yhtenäisyyttä WTO:n kuudennen ministerikokouksen aikana; muistuttaa, että Hongkongin ministerikokouksen julkilausuma merkitsee vain yhtä vaihetta Dohan kehitysohjelmassa ja että tässä yhteydessä on välttämätöntä saavuttaa tasapaino neuvottelujen eri osioiden välillä; pahoittelee kuitenkin ministerikokouksen julkilausumassa olevan kehitystä koskevan osion rajallisuutta sekä sitä, että Euroopan unionin tärkeimmät kauppakumppanit eivät tehneet globaaleja tarjouksia kuten Euroopan unioni teki 28. lokakuuta 2005 maatalousosiota koskevan merkittävän osuuden suhteen;

2.  pitää tärkeinä tulevia määräaikoja neuvottelusääntöjen määrittämiseksi ja katsoo, että on tärkeää tehdä tasapuolisia sitoumuksia maatalousosion puitteissa; muistuttaa komissiota siitä, että nämä säännöt eivät missään tapauksessa saa kyseenalaistaa eurooppalaista maatalousmallia eivätkä maatalouden monitoimisuutta;

3.  korostaa, että komission tekemät sitoumukset WTO:n maatalousneuvottelujen aikana eivät voi ylittää yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan voimassa olevan järjestelmän puitteita eivätkä neuvotteluvaltuuksia;

4.  pitää välttämättömänä säilyttää komission nykyisen tarjouksen ehdollinen luonne Dohan kehitysohjelman puitteissa sekä mahdollisuudet peruuttaa ehdotus neuvottelujen aikana, mikäli muut WTO:n kumppanimaat eivät tee tyydyttäviä tarjouksia;

5.  muistuttaa, että yhteisön tuottajien yhteisen maatalouspolitiikan lukuisten uudistusten vuoksi tekemät myönnytykset ovat osaltaan merkittävästi edistäneet neuvotteluja; katsoo, että tämä tuki olisi merkittävä Euroopan unionin hyväksi, kun pyritään tasapuoliseen sopimukseen ja näin ollen olisi hyväksyttävä, että yhteisö tekee vähemmän myönnytyksiä muihin maatalousneuvottelujen osioihin ja erityisesti markkinoille pääsyyn;

6.  palauttaa mieliin Luxemburgin sopimuksen soveltamisalan YMP:n uudistuksen suhteen ja vaatii, että määritellään "vihreässä laatikossa" olevat toimet, joihin sisältyy tuotannosta riippumaton tuki;

7.  katsoo, että Euroopan unioni on jo ponnistellut merkittävästi vähentääkseen kauppaa vääristävää sisäistä tukea ja pitää välttämättömänä, että 30. huhtikuuta mennessä määriteltävät säännöt ovat riittävän dynaamisia velvoittaakseen teollisuusmaat ja etenkin tärkeimmät niistä toteuttamaan sisäpoliittisia uudistuksia;

8.  korostaa, että on tärkeätä, että kaikki WTO:n jäsenvaltiot sitoutuvat lakkauttamaan vuoteen 2013 mennessä kaikki vientituen muodot sekä korostaa, että on määriteltävä tarkat ja sitovat säännöt, jotka liittyvät vastaavalla tavalla vaikuttaviin toimiin, esimerkkeinä kaupalliset valtionyritykset ja vientimonopolit, vientiluotot ja elintarvikeapu;

9.  kiinnittää komission huomiota siihen, että on vahvistettava asianmukaiset täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat vientituen poistamista, ottaen huomioon asian vaikutukset markkinoiden hallinnointiin; pyytää komissiota tässä yhteydessä antamaan parlamentille kertomuksen tavoitteistaan, joiden avulla pyritään säilyttämään yhteisön maatalousalojen taloudellinen ja sosiaalinen tasapaino;

10. katsoo, että markkinoille pääsy on haasteena neuvotteluille ja YMP:n uudistuksen toteuttamiselle; katsoo, että näin ollen tullimaksujen alentamisen yleisiä puitteita on arvioitava ottaen huomioon kaikkien WTO:n jäsenten ponnistelut maatalousneuvottelujen eri osioiden yhteydessä sekä Euroopan unionin ponnistelut sisäistä tukea ja vientikilpailua koskevien osioiden yhteydessä, siten että tuontitavaroihin voidaan soveltaa samoja vaatimuksia kuin kotimaisiin tuotteisiin;

11. suosittaa, ottaen huomioon WTO:n puitteissa ehdotetun maataloustuotteita koskevan jyrkän tariffien purkamisen, että markkinoillepääsyn edellytykset määritellään ennakolta taloudellisen, ympäristöperusteisen ja sosiaalisen polkumyynnin ehkäisemiseksi; ehdottaa näin ollen, että sovelletaan maksuja maataloustuontiin erityisen suojalausekkeen avulla silloin kun tuotanto-olosuhteissa ei noudateta ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia tai eläinten tai ympäristön suojelua koskevaa yhteisön lainsäädäntöä; ehdottaa, että tuotteeseen liitettäisiin nämä elintarviketurvaa ja maaseudun kehitystä kehitysmaissa koskevat maksut, jotta voitaisiin ehkäistä kriisejä;

12. kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden etuja ajatellen luettelon aroista maataloustuotteista, joihin sovelletaan vähäisempää liberalisointia kuin muihin tuotteisiin sekä soveltamaan erityistä suojalauseketta maataloustuotteisiin, joiden nykyinen tullisuoja ei ole enää riittävä tai ei enää olisi riittävä tehtyjen arviointien valossa, tariffien alentamista koskevien sitoumusten soveltamisen jälkeen;

13. pahoittelee, että Euroopan unioni ei ole kyennyt sisällyttämään muiden kuin kaupallisten näkökohtien tunnustamista ministereiden antamaan julkilausumaan eikä tulevien kuukausien työohjelmaansa; kehottaa komissiota antamaan asialle enemmän painoa seuraavien neuvottelujen aikana;

14. pahoittelee, että WTO:n yleisneuvoston 1. elokuuta 2004 hyväksymien puitteiden mukaisesti mihinkään ei ole sitouduttu neuvottelujen maatalousosiota koskevien muiden kuin kaupallisten näkökohtien suhteen ja pitää vielä riittämättömänä saavutettua edistymistä, joka koskee maantieteellisten merkintöjen suojaamisen laajentamista ja vahvistamista;

15. katsoo, että komission on voimakkaasti puolustettava WTO:n neuvotteluissa' muita kuin kaupallisia näkökohtia', jotta voitaisiin saavuttaa maailmanlaajuinen yksimielisyys asiasta; katsoo lisäksi, että komission on pyrittävä myös siihen, että EU:n ulkopuoliset maat hyväksyvät yhteisön vaatimukset, jotka koskevat muita kuin kaupallisia näkökohtia;

16. toteaa, että trooppisten maiden karjankasvatus- ja eläinlääketieteellinen instituutti arvioi noin 10 miljardiksi euroksi summan, josta Euroopan maanviljelijöiden on vastattava eläinten hyvinvointia koskevien normien noudattamiseksi ja muiden ei-kaupallisten näkökohtien huomioon ottamiseksi; korostaa, että yhteisön maanviljelijät joutuvat kärsimään kaupan vääristymistä niin kauan kun tuontitavaroita eivät koske samat normit kuin kotimaisia tuotteita; toteaa, että korvausten maksaminen 'vihreästä laatikosta' ei ole toivottava ratkaisu, sillä tämä rahoitusmuoto saattaa osoittautua riittämättömäksi;

17. katsoo, että maatalousneuvotteluihin on sisällytettävä keskustelut, jotka koskevat viinejä ja alkoholijuomia varten luotavaa kansainvälistä rekisteriä sekä rekisterin laajentamista kattamaan muita tuotteita; katsoo, että kyseinen rekisteri yhdessä muiden korkealaatuisten tuotteiden kanssa voi muodostaa yhteisön politiikan jalustan, jonka avulla edistetään laatutuotteiden vientiä maailmanmarkkinoille; vaatii, että otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon eurooppalaisten tuotteiden vientiä koskevat intressit;

18. toteaa, että Euroopan unionin on vahvistettava suhteitaan maihin, joiden kanssa sillä on yhteiset käsitykset maataloudesta, erityisesti G10-maihin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin; katsoo, että uusista sitoumuksista johtuva yhteisön markkinoiden avautuminen on varattava ensisijaisesti vähiten kehittyneille maille ja AKT-valtioille; muistuttaa, että on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon ongelmat, jotka liittyvät näiden maiden käytössä olevien etuusmarginaalien heikkenemiseen;

19. muistuttaa, että Dohan kehitysohjelman tavoitteena on integroida kehitysmaat paremmin kansainväliseen kauppaan; katsoo, että tavoitteen täyttäminen vaatii teollisuusmaiden ja nopeasti kehittyvien maiden aktiivista osallistumista; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että Hongkongissa päästiin sopimukseen markkinoiden avaamisesta vähiten kehittyneiden maiden alkuperäisille tuotteille ja että ministerikokouksessa saavutettiin alustavaa edistymistä ratkaistaessa Afrikan maiden esiintuomaa puuvillaa koskevaa ongelmaa; pitää kuitenkin Yhdysvaltojen ponnisteluja riittämättöminä; muistuttaa komissiota siitä, että on löydettävä parempia ratkaisuja esitettyihin ongelmiin;

20. katsoo, että kehitysmaat on eroteltava toisistaan ja vaadittava niiltä liberalisoinnin alalla sitoumuksia, jotka ovat suhteessa niiden kehitystasoon, niiden talouden voimavaroihin ja niiden teollisuuden ja viennin kilpailukykyyn; katsoo, että suurten maataloustuottajien ja viejämaiden (kuten Intia, Brasilia ja Kiina)olisi sitouduttava pidemmälle menevään liberalisointiin kuin esimerkiksi elintarvikkeita nettomääräisesti tuovien maiden;

21. katsoo, että kaikkien kehitysmaille tai vähiten kehittyneille maille tehtävien myönnytysten olisi oltava tiukasti alkuperäsääntöjen mukaisia ja noudatettava mekanismia, jolla voidaan ehkäistä kolmikantakauppaa koskevia käytäntöjä;

22. katsoo, että neuvottelujen aikana komission on huolehdittava jatkuvasta tietojen välittämisestä jäsenvaltioille avoimuuden periaatteen mukaisesti ja erityisesti silloin kun tehdään tärkeitä sitoumuksia; katsoo, että komission neuvotteluvaltuuksien käytännön soveltaminen on vahvistettava kysymällä säännöllisesti jäsenvaltioiden kantaa asiaan;

23. pyytää komissiota toimittamaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle arviot Euroopan unionin tekemien myönnytysten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista; pyytää komissiota antamaan valiokunnalle säännöllisesti kertomuksen keskustelujen edistymisestä;

24. pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtajaa toimittamaan tämän lausunnon kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajalle.

PERUSTELUT

Maailman kauppajärjestön kuudes ministerikokous päättyi WTO:n jäsenvaltioiden yhteisen julkilausuman hyväksymiseen.

Tämä julkilausuma, joka vahvistaa WTO:n yleisneuvoston 1. elokuuta 2004 hyväksymän päätöksen, on merkittävä askel Dohan kehitysohjelmaan liittyvässä prosessissa, joka on määritelty neljännen ministerikokouksen päätteeksi 14. marraskuuta 2001 hyväksytyssä julkilausumassa.

WTO:n jäsenet pääsivät yhteiseen julkilausumaan, sillä Euroopan unioni pyrki päättäväisesti sisällyttämään siihen tarkkoja sitoumuksia, joiden avulla köyhimmät maat voitaisiin paremmin integroida maailman kaupan kasvuun.

EU:n kauppakumppanit ottivat huomioon yhteisön kannan, sillä EU:n toimielimet – parlamentti, neuvosto ja komissio – toimivat yhtenäisesti. Tällä hetkellä yhtenäisyys on erittäin tärkeää, sillä ministerineuvoston julkilausuman mukaan neuvotteluja on vauhditettava, jotta kierros saataisiin päätökseen tämän vuoden lopussa.

Kuudennen ministerikokouksen aikana WTO:n jäsenvaltiot pääsivät eteenpäin neuvotteluissa ja sopivat kolmesta seuraavasta tärkeästä kohdasta:

1.        kaikkien vientituen muotojen ja kaikkiin vientitoimiin liittyvien sääntöjen, joilla on vastaavia vaikutuksia, samansuuntainen ja progressiivinen poistaminen, joka on saatettava päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä,

2.        vähiten kehittyneistä maista tulevien tuotteiden markkinoillepääsyä koskevan erityisjärjestelmän toteuttaminen, joka on ensimmäinen merkittävä askel kehitysmaiden kannalta, vaikka markkinoiden avaaminen koskeekin vain 97 prosenttia tullinimikkeistä,

3.        alustava edistyminen ratkaistaessa puuvillaa koskevaa ongelmaa, joka on arkaluonteinen aihe Afrikan valtioille.

Toisaalta ministerikokouksen julkilausumassa määriteltiin työohjelma, jonka mukaisesti maataloutta koskevat seuraavat määräajat.

Neuvottelijoiden on 30. huhtikuuta 2006 mennessä määriteltävä lukuina ilmaistut ehdot, jotka koskevat seuraavia asioita:

–         sisäinen tuki: luokkien määrittely porrastettujen vähennysten toteuttamiseksi ja vähennysasteet globaalien tukitoimien suhteen samoin kuin kaupan vääristymiä aiheuttavan sisäisen tuen globaali vähentäminen,

–         vientikilpailu: vientiluottoja tai vakuusohjelmia, vientiä harjoittavia kaupallisia valtionyrityksiä ja elintarvikeapua koskevien sääntöjen vahvistaminen sekä täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat kaikkien vientituen muotojen samansuuntaista ja progressiivista poistamista,

–         markkinoillepääsy: luokkien määrittely tariffien vähentämiseksi, tullimaksujen alennukset, arkojen tuotteiden ja kehitysmaiden erityistuotteiden kohtelu sekä mekanismi, joka koskee erityistä suojalausekemääräystä,

–         kehitysmaihin sovellettava erityis- ja erilliskohtelu, joka koskee maatalousneuvottelujen kolmea osiota.

WTO:n jäsenten on 31. heinäkuuta 2006 mennessä jätettävä lukuina ilmaistut tarjoukset, jotka on laadittu näin määriteltyjen sääntöjen perusteella.

Keskustelut myönnytyksiä koskevista luetteloista on määrä käydä syksyllä, jotta Dohassa aloitettu neuvottelukierros saataisiin päätökseen 31. joulukuuta 2006 mennessä.

Näissä puitteissa Euroopan unionin on osallistuttava aktiivisesti keskusteluihin neuvotteluja koskevista säännöistä, joiden perusteella laaditaan luettelot myönnytyksistä.

Kauppaneuvotteluissa päästään sopimukseen vain, jos tasapaino saavutetaan kolmella tasolla:

–         yleinen neuvottelujen sisäinen tasapaino siten, että noudatetaan yhtenäissitoumuksen periaatetta,

–         maatalousneuvottelujen sisäinen tasapaino, siten että otetaan huomioon Euroopan unionin tuottajien jo tekemät myönnytykset lukuisien uudistusten yhteydessä ja säilytetään YMP:n uudistus ja maatalouden monitoimisuus,

–         Maailman kauppajärjestön jäsenvaltioiden tekemiä myönnytyksiä koskeva tasapaino, siten että otetaan huomioon niiden mahdollisuudet osallistua neuvotteluihin ja niiden kehitystaso. Näin ollen on syytä arvioida edellytykset kehitysmaiden väliseen erilliskohteluun ja rajoittaa kaupan vapauttamisen seurauksia niille maille, joilla on suosituimmuussopimuksia Euroopan unionin kanssa ja ottaa huomioon niiden käytössä olevien etuuksien väheneminen.

Euroopan unionin osoittamaa yhtenäisyyttä Maailman kauppajärjestön kuudennessa ministerikokouksessa on jatkettava. Näin ollen on ehdottoman tärkeää, että Euroopan komissio antaa Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle riittävästi tietoja keskustelujen edistymisestä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Dohan kierroksen arviointi Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
Menettelynumero	2005/2247(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	INTA
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 15.12.2005
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Joseph Daul 23.11.2005
Valiokuntakäsittely	20.2.2006
Hyväksytty (pvä)	20.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: 21 –: - 0: -
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marie-Hélène Aubert, Peter Baco, Katerina Batzeli, Joseph Daul, Albert Deß, Carmen Fraga Estévez, Jean-Claude Fruteau, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Albert Jan Maat, Mairead McGuinness, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Jeffrey Titford
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Mulder, James Nicholson, Zdzisław Zbigniew Podkański
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Dohan kierroksen arviointi Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen
Menettelynumero	2005/2247(INI)
Oikeusperusta	45 art.
Asiasta vastaava valiokunta                Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 15.12.2005
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä) Mietinnön laatimisesta päätetty (pvä)	DEVE 15.12.2005	ECON 2.2.2006				ITRE 15.12.2005			AGRI 15.12.2005
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Georgios Papastamkos 13.6.2005
Alkuperäinen esittelijä
Valiokuntakäsittely	23.11.2005	25.1.2006			21.2.2006
Hyväksytty (pvä)	22.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0::			24 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Enrique Barón Crespo, Daniel Caspary, Françoise Castex, Nigel Farage, Christofer Fjellner, Glyn Ford, Béla Glattfelder, Jacky Henin, Syed Kamall, Sajjad Karim, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Javier Moreno Sánchez, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Bogusław Rogalski, Tokia Saïfi, Robert Sturdy, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Panagiotis Beglitis, Jorgo Chatzimarkakis, Pierre Jonckheer, Maria Martens, Zuzana Roithová, Antolín Sánchez Presedo, Frithjof Schmidt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Seán Ó Neachtain
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	1.3.2006					A6-0051/2006