MIETINTÖ aiheesta "Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet"
8.3.2006 - (2005/2022(INI))
Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne
Valmistelija (*): Diana Wallis, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö: Euroopan parlamentin työjärjestyksen 47 artikla
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
aiheesta "Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet"
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A6‑0055/2005),
A. katsoo, että vaikka Euroopan sopimusoikeutta koskevassa aloitteessa, jota kuvataan 11. lokakuuta 2004 annetussa komission tiedonannossa (KOM(2004)0651) ja jonka etenemisestä tiedotetaan komission ensimmäisessä edistymistä käsittelevässä vuosikertomuksessa, näyttäisi ensisijaisesti olevan kyse pyrkimyksestä parantaa lainsäädäntöä Euroopan unionin tasolla, ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, mihin aloite käytännössä johtaa tai minkä oikeusperustan nojalla yksi tai useampi sitova asiakirja annetaan,
B. ottaa huomioon, että monet hankkeen parissa työskentelevät tutkijat ja sidosryhmät uskovat selvästi, että pitkän aikavälin tuloksena on eurooppalainen velvoitesäännöstö tai jopa suoranainen eurooppalainen yksityisoikeus, vaikka komissio kieltääkin pyrkivänsä tähän tavoitteeseen, ja katsoo lisäksi, että kyseinen hanke on joka tapauksessa selvästi tärkein yksityisoikeuden alalla meneillään oleva aloite,
C. katsoo, että poliittisten päättäjien on tehtävä päätös kyseisen lainsäädännön valmistelusta ja antamisesta, sillä päätös lainsäädännön antamisesta on itsessään poliittinen ja sen sisältö, joskin oikeudellinen, määräytyy sosiaalisten ja poliittisten tavoitteiden perusteella; pitää ensiarvoisen tärkeänä, että meneillään oleva työ tehdään hyvin ja asianmukaisella poliittisella panostuksella, sillä tulevaisuudessa voi hyvinkin olla riittävästi poliittista tahtoa kyseisen lainsäädännön antamiseksi,
D. pitää ensisijaisen tärkeänä, että poliittiset päättäjät paneutuvat huolellisesti prosessiin, vaikka aloitteessa sen nykymuodossa pitäydytäänkin kuluttajansuojan alalla vallitsevan säännöstön järkeistämiseen ja siistimiseen sekä valinnaisten vakiosopimusehtojen muotoilemiseen; katsoo, että tässä yhteydessä voitaisiin ottaa oppia kokemuksista, joita saatiin Alankomaissa äskettäin käyttöön otetun siviililainsäädännön myötä,
E. katsoo, että jos tavoitteena on kuluttajansuojasäännöstön tarkistaminen yleisön luottamuksen lisäämiseksi sisämarkkinoihin, on tarpeen vahvistaa korkeatasoinen kuluttajansuoja,
F. katsoo, että Euroopan unionin lainsäädäntöelimillä olisi oltava mahdollisuus tehdä lopulliseen aloitteeseen tarkistuksia ja että aloitteelle olisi saatava näiden elinten virallinen hyväksyntä,
G. katsoo, että koska nykyinen kuluttajansuojasäännöstö on erillinen osa-alue yhteisön lainsäädännössä, mikä ilmentää EU:n lainsäätäjän halua tarjota korkeatasoinen kuluttajansuoja perustamissopimusten mukaisesti, ja vaikka on selvää, että Euroopan sopimusoikeutta koskeva aloite turvaa laajemmin koko sopimusoikeuden yhtenäisyyden ja parantaa sitä, tämä toimenpide ei saisi vesittää nykyisen kuluttajansuojasäännöstön keskeisiä arvoja,
Taustalla vaikuttavat periaatteet ja tavoitteet
1. toistaa 26. toukokuuta 1989[1], 6. toukokuuta 1994[2], 15. marraskuuta 2001[3] ja 2. syyskuuta 2003[4] hyväksymissään päätöslauselmissa esittämänsä kannan, että yhtenäisten sisämarkkinoiden toteutuminen edellyttää yksityisoikeuden yhtenäistämiseen tähtääviä toimia;
2. pyytää komissiota heti hyödyntämään yhteisön yhteisen yksityisoikeuden kehittämiseksi tuloksia, joita Euroopan sopimusoikeutta valmistelevat tutkimusryhmät ja yhteisten puitteiden asiantuntijaverkosto ovat saaneet käynnissä olevasta työstään yhteisön säännöstön uudistamiseksi kuluttajaoikeuden alalla komission jo toteuttaman tarkistamisen puitteissa;
Aineellisoikeudelliset seikat
3. suosittaa painokkaasti, että yhteisiä puitteita ja sopimusoikeutta ei pitäisi suunnitella niin, että ne suosivat yksipuolisesti yhtä rajallista, oikeustoimiin osallistuvaa ryhmää;
4. muistuttaa komissiota siitä, että termi ”yritys” kattaa muitakin kuin vain suuret yritykset ja sisältää myös pienet – jopa yhden hengen – yritykset, jotka tarvitsevat usein erityisesti niiden tarpeisiin laadittuja sopimuksia, joissa otetaan huomioon näiden yritysten suhteellinen haavoittuvuus niiden tehdessä sopimuksia suurten yritysten kanssa;
5. huomauttaa, että laadittavaa lainsäädäntöä pitää voida soveltaa sekä yritysten välisiin että yrityksen ja kuluttajan välisiin oikeustoimiin;
6. pyytää komissiota erottelemaan tarpeen vaatiessa yritysten välisiin toimiin sovellettavat säännökset yritysten ja kuluttajien välisiin toimiin sovellettavista säännöksistä ja pitämään nämä alueet järjestelmällisesti erillään toisistaan;
7. korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon sopimuksen tekemisen vapautta koskeva perusperiaate erityisesti yritysten välillä;
8. korostaa, että sopimusoikeuslainsäädäntöä yhdenmukaistettaessa on tärkeää ottaa huomioon eurooppalainen sosiaalinen malli;
9. pyytää kunnioittamaan erilaisia oikeusperinteitä ja ‑järjestelmiä;
10. pyytää komissiota tulevissa ehdotuksissaan asianmukaisesti ja täsmällisesti määrittelemään näiden ehdotusten suhteen yhteisön lainvalintasääntöihin ja kansallisiin oikeusjärjestelmiin, erityisesti kun on kyse sovellettavan lain valinnan oikeellisuuden määrittämisen ehdoista, pakottavista säännöksistä sekä oikeuspaikan lain asemasta;
11. panee merkille, että jos sopimusoikeuden yksittäisistä näkökohdista annetaan liian yksityiskohtaisia säännöksiä, on vaarana, ettei muuttuneisiin oikeudellisiin olosuhteisiin kyetä vastaamaan joustavasti, ja pitää tämän vuoksi parempana tarkasti määrittelemättömien yleisten säädösten ja oikeudellisten käsitteiden hyväksymistä, jolloin tuomioistuimet saavat käyttää riittävästi harkintavaltaansa tuomioita antaessaan;
12. pyytää komissiota teettämään perusteellisen arvion kaikkien yksityisoikeutta koskevien oikeustoimien oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista;
Menettelytapaa koskevat seikat
13. suhtautuu myönteisesti komission ensimmäiseen edistymistä käsittelevään vuosikertomukseen ja tukee sen maltillista ja oikeasuhtaista asennoitumista kuluttajansuojasäännöstön tarkistamiseen;
14. pyytää, että koko komissio, oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston johdolla ja yhdessä sisämarkkinoiden ja palvelujen sekä terveyden ja kuluttajasuojan pääosaston kanssa, osallistuisi tähän työhön ja että tarpeelliset materiaali- ja henkilöstöresurssit olisivat käytettävissä ottaen huomioon hankkeen tärkeyden ja laajuuden;
15. pyytää komissiota toimittamaan viipymättä selvän lainsäädäntösuunnitelman, jossa esitetään tulevat säädökset, joilla komissio aikoo ottaa tutkimusryhmien ja sopimusoikeuden asiantuntijaverkoston[5] (CFR-Net) työn tulokset käyttöön oikeustoimissa;
16. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille virallisen suunnitelman parlamentin kuulemisesta uudelleen työn edistyessä ja kehottaa panemaan tutkijoiden ja CFR-netin työn tulokset lopullisesti täytäntöön;
17. pyytää komissiota varmistamaan, että verkoston saamat tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon tutkimusryhmien työssä;
18. tukee komissiota sen pyrkimyksissä lainsäädännön parantamiseksi mutta korostaa, että tutkijoiden täytyy yhteistä viitekehystä luodessaan noudattaa Euroopan unionin lainsäädäntöelinten vahvistamia selkeitä suuntaviivoja;
19. pyytää komissiota edistämään tutkimus- ja sidosryhmäprosessien selvittämistä laatimalla organisatorisen diagrammin ja/tai kaavion, jossa määritellään selvästi kaikki eri ryhmät, työryhmät ja osapuolet ja niin edelleen, jotka ovat mukana prosessissa, ja ilmoitetaan niiden rooli sekä asema prosesseissa;
20. pitää toivottavana, että komissio tekee parlamentille selkoa tutkijoiden lopullisen raportin perusteella erilaisista mahdollisista juridisista vaihtoehdoista, ja muistuttaa, että yhteinen viitekehys voidaan hyväksyä lopullisesti vasta, kun se on saanut parlamentin ja neuvoston poliittisen hyväksynnän;
21. pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille toistuvasti, vähintäänkin neljännesvuosittain, tutkimusryhmien ja verkoston työn etenemisestä ja sen tuloksista;
22. vaatii, että neljännesvuosittain annettavista tiedonannoista ilmenee ainakin kolmenlaisia asioita:
a) tiivistelmä työryhmien merkittävimmistä siihenastisista tuloksista
b) tutkimusryhmien vastaukset
c) komission lausunto siitä, kuinka se aikoo ottaa nämä tulokset huomioon tulevassa työssään;
23. kehottaa komissiota toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa yhteisen viitekehyksen luomisen kaikissa vaiheissa; on sitä mieltä, että ennen kuin parlamenttia kuullaan lopullisesta asiakirjasta, sitä olisi kuultava virallisesti ensin asiakirjan alustavasta rakenteesta ja yhteisen viitekehyksen valmistuttua sen jokaisesta osastosta tai jaksosta (riippuen sen lopullisesta rakenteesta);
24. pyytää komissiota kuulemaan parlamenttia ennen uusien suunnittelutoimenpiteiden toteuttamista;
25. pyytää komissiota antamaan sidosryhmiä edustavien asiantuntijoiden verkostolle lisää aikaa valmistella verkoston työryhmien monipuolista työtä ja keskustella sen sisällöstä;
26. pyytää, että asiantuntijaverkostossa sidosryhmiä edustavat järjestöt voisivat päättää itse siitä, ketkä edustajat osallistuvat tapaamisiin;
27. kehottaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa ja niitä valiokuntia, joilta on pyydetty lausuntoa Euroopan sopimusoikeudesta, seuraamaan jatkuvasti komission, tutkimusryhmien ja verkoston työtä ja antamaan tarvittaessa lausuntoja tuloksista, joista komissio tiedottaa säännöllisesti;
28. kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota järjestämään yhdessä komission ja Euroopan parlamentin kanssa foorumin, jossa voidaan esitellä työn edistymistä ja tuloksia ja keskustella niistä;
29. harkitsee huolellisesti, miten asia pitäisi parhaiten käsitellä itse parlamentissa, jotta tämä kunnianhimoinen ja pitkäaikainen hanke saisi ansaitsemansa näkyvyyden ja huomion, ja ehdottaa tämän vuoksi perustettavaksi sellaisen parlamentaarisen hankeryhmän, jolla on asianmukaiset välineet tämän pitkäaikaisen hankkeen hoitamiseen meneillään olevan vaalikauden ajan ja joka ilmentää valiokuntien välistä tehostettua yhteistyömenettelyä;
30. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Taustaa
Lokakuun 11. päivänä 2004 Euroopan komissio antoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon aiheesta "Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet"[1]. Siinä esitellään komission 12. helmikuuta 2003 julkaisemaa toimintasuunnitelmaa "Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistäminen"[2] koskevat jatkotoimet. Komissio esitti 23. syyskuuta 2005 ensimmäisen edistymistä käsittelevän vuosikertomuksen Euroopan sopimusoikeudesta ja yhteisön säännöstön tarkistamisesta[3].
Yksi jatkotoimenpiteistä on yhteisön sopimusoikeuden yhteisten puitteiden laatiminen. Komission suunnitelman mukaan yhteisten puitteiden toiminta-alueisiin voisi kuulua se, että kansalliset lainsäätäjät voisivat käyttää yhteisiä puitteita myös aloilla, joita yhteisön lainsäädäntö ei koske, että yhteiset puitteet toimisivat pohjana laadittaessa valinnaista normia (toimintasuunnitelman III toimenpide) ja että yhteiset puitteet täydentäisivät kansallista lainsäädäntöä.
Yhteisten puitteiden laatimisesta vastaa osittain kuluttajajärjestöjen, teollisuuden, liike-elämän ja oikeudellisen alan sidosryhmien edustajien verkosto (CFR-Net), jonka komissio perusti 15. joulukuuta 2004 Brysselissä. Se työskentelee työryhmissä, jotka käsittelevät kukin sopimusoikeuden tiettyjä osa-alueita. Työryhmien työn perustana toimivat akateemisten tutkijaryhmien tulokset. Komissio antoi tutkijaryhmille tehtäväksi laatia kuudennessa puiteohjelmassa ehdotuksia Euroopan sopimusoikeuden yhteiseksi kehykseksi.
Esittelijän kanta
Mietinnön tavoitteena on laatia strategiset näkymät komission ja verkoston tulevalle työlle, johon Euroopan parlamentti osallistuu.
Työryhmien tapaamisissa ja komission 11. lokakuuta 2004 antamaa tiedonantoa koskevissa keskusteluissa on esitetty kritiikkiä, jotka vastaavat myös esittelijän kantaa. Kritiikki koskee sekä säännöksiin että menettelyihin liittyviä seikkoja.
Säännösten sisällön suhteen suurin vaara on se, ettei sopimuksen tekemisen vapautta koskevaan yksityisoikeuden perusperiaatteeseen kiinnitetä riittävästi huomiota ja ettei näkyvissä ole vielä merkkejä siitä, että yritysten väliset oikeudelliset suhteet erotettaisiin järjestelmällisesti yritysten ja kuluttajien välisistä oikeudellisista suhteista. Lisäksi on vaarana, ettei sopimusoikeus saa riittävästi tilaa kehittyä dynaamisesti, koska yksittäisiä sopimustyyppejä koskevat säännöt ovat erittäin yksityiskohtaisia.
Menettelyjen näkökulmasta esitetty kritiikki koskee ensinnäkin sitä, ettei komissio ole antanut selvää lainsäädäntösuunnitelmaa yhteisten puitteiden oikeudellisesta muodosta. Lisäksi Euroopan parlamentti ei ole vielä saanut riittävän merkittävää tehtävää kehitysprosessissa. Tässä yhteydessä pyydettyjen neljännesvuosittain annettavien tiedonantojen tarkoituksena on tiedottaa vähitellen [komission ja verkoston] työn aikana katsausten muodossa niistä lukuisista tuloksista, joita työn päättyessä odotetaan. Tiedonantojen tarkoituksena on myös kertoa, kuinka komissio aikoo käsitellä verkoston ja tutkimusryhmän tulosten eriävyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Lisäksi verkoston käytännön työtä on osittain parannettava, vaikka onkin otettava huomioon, että komissio on käynnistänyt aivan uudenlaisen hankkeen, johon komission käytettävissä ei ole erityisasiantuntemusta.
25.1.2006
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO (*)
oikeudellisten asioiden valiokunnalle
Euroopan sopimusoikeudesta ja yhteisön säännöstön tarkistamisesta: jatkotoimet
Valmistelija (*): Diana Wallis
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla
EHDOTUKSET
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. katsoo, että vaikka Euroopan sopimusoikeutta koskevassa aloitteessa, jota kuvataan 11. lokakuuta 2004 annetussa komission tiedonannossa (KOM(2004)0651) ja jonka etenemisestä tiedotetaan komission ensimmäisessä edistymistä käsittelevässä vuosikertomuksessa, näyttäisi ensisijaisesti olevan kyse pyrkimyksestä parantaa lainsäädäntöä Euroopan unionin tasolla, ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, mihin aloite käytännössä johtaa tai minkä oikeusperustan nojalla yksi tai useampi sitova asiakirja annetaan,
B. ottaa huomioon, että monet hankkeen parissa työskentelevät tutkijat ja sidosryhmät uskovat selvästi, että pitkän aikavälin tuloksena on eurooppalainen velvoitesäännöstö tai jopa suoranainen eurooppalainen yksityisoikeus, vaikka komissio kieltääkin pyrkivänsä tähän tavoitteeseen, ja katsoo lisäksi, että kyseinen hanke on joka tapauksessa selvästi tärkein yksityisoikeuden alalla meneillään oleva aloite,
C. katsoo, että poliittisten päättäjien on tehtävä päätös kyseisen lainsäädännön valmistelusta ja antamisesta, sillä päätös lainsäädännön antamisesta on itsessään poliittinen ja sen sisältö, joskin oikeudellinen, määräytyy sosiaalisten ja poliittisten tavoitteiden perusteella; pitää ensiarvoisen tärkeänä, että meneillään oleva työ tehdään hyvin ja asianmukaisella poliittisella panostuksella, sillä tulevaisuudessa voi hyvinkin olla riittävästi poliittista tahtoa kyseisen lainsäädännön antamiseksi,
D. pitää ensisijaisen tärkeänä, että poliittiset päättäjät paneutuvat huolellisesti prosessiin, vaikka aloitteessa sen nykymuodossa pitäydytäänkin kuluttajansuojan alalla vallitsevan säännöstön järkeistämiseen ja siistimiseen sekä valinnaisten vakiosopimusehtojen muotoilemiseen; katsoo, että tässä yhteydessä voitaisiin ottaa oppia kokemuksista, joita saatiin Alankomaissa äskettäin käyttöön otetun siviililainsäädännön myötä,
E. katsoo, että jos tavoitteena on kuluttajansuojasäännöstön tarkistaminen yleisön luottamuksen lisäämiseksi sisämarkkinoihin, on tarpeen vahvistaa korkeatasoinen kuluttajansuoja,
F. katsoo, että Euroopan unionin lainsäädäntöelimillä olisi oltava mahdollisuus tehdä lopulliseen aloitteeseen tarkistuksia ja että aloitteelle olisi saatava näiden elinten virallinen hyväksyntä,
G. katsoo, että koska nykyinen kuluttajansuojasäännöstö on erillinen osa-alue yhteisön lainsäädännössä, mikä ilmentää EU:n lainsäätäjän halua tarjota korkeatasoinen kuluttajansuoja perustamissopimusten mukaisesti, ja vaikka on selvää, että Euroopan sopimusoikeutta koskeva aloite turvaa laajemmin koko sopimusoikeuden yhtenäisyyden ja parantaa sitä, tämä toimenpide ei saisi vesittää nykyisen kuluttajansuojasäännöstön keskeisiä arvoja,
1. katsoo, että yhteisen viitekehyksen kehittäminen voisi parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta, mutta komission on osoitettava siihen riittävät henkilöstövoimavarat;
2. kehottaa komissiota toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa yhteisen viitekehyksen luomisen kaikissa vaiheissa; on sitä mieltä, että ennen kuin parlamenttia kuullaan lopullisesta asiakirjasta, sitä olisi kuultava virallisesti ensin asiakirjan alustavasta rakenteesta ja yhteisen viitekehyksen valmistuttua sen jokaisesta osastosta tai jaksosta (riippuen sen lopullisesta rakenteesta);
3. tukee komissiota sen pyrkimyksissä lainsäädännön parantamiseksi mutta korostaa, että tutkijoiden täytyy yhteistä viitekehystä luodessaan noudattaa Euroopan unionin lainsäädäntöelinten vahvistamia selkeitä suuntaviivoja;
4. pyytää komissiota edistämään tutkimus- ja sidosryhmäprosessien selvittämistä laatimalla organisatorisen diagrammin ja/tai kaavion, jossa määritellään selvästi kaikki eri ryhmät, työryhmät ja osapuolet ja niin edelleen, jotka ovat mukana prosessissa, ja ilmoitetaan niiden rooli sekä asema prosesseissa;
5. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille virallisen suunnitelman parlamentin kuulemisesta uudelleen työn edistyessä; kehottaa panemaan tutkijoiden ja CFR-netin työn tulokset lopullisesti täytäntöön antamalla sitova oikeudellinen väline (tai välineet) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 ja/tai 153 artiklan nojalla;
6. pitää toivottavana, että komissio tekee parlamentille selkoa tutkijoiden lopullisen raportin perusteella erilaisista mahdollisista juridisista vaihtoehdoista, ja muistuttaa, että yhteinen viitekehys voidaan hyväksyä lopullisesti vasta, kun se on saanut parlamentin ja neuvoston poliittisen hyväksynnän;
7. vaatii, että komission itsensä täytyy ottaa käyttöön monialainen lähestymistapa, jotta mukaan saataisiin erityisesti oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto sekä sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto, ja taata samalla mahdollisimman suuri avoimuus prosessin jokaisessa vaiheessa;
8. suhtautuu myönteisesti komission ensimmäiseen edistymistä käsittelevään vuosikertomukseen ja tukee sen maltillista ja oikeasuhtaista asennoitumista kuluttajansuojasäännöstön tarkistamiseen;
9. huomauttaa, ettei yritysten välisille sopimuksille saa antaa aiheetta liiaksi painoarvoa yritysten ja kuluttajien välisten sopimusten kustannuksella ja että kuluttajansuojasäännöstön järkeistäminen on poliittista toimintaa ja edellyttää parlamentin mahdollisimman tiivistä osallistumista;
10. muistuttaa komissiota siitä, että termi ”yritys” kattaa muitakin kuin vain suuret yritykset ja sisältää myös pienet – jopa yhden hengen – yritykset, jotka tarvitsevat usein erityisesti niiden tarpeisiin laadittuja sopimuksia, joissa otetaan huomioon näiden yritysten suhteellinen haavoittuvuus niiden tehdessä sopimuksia suurten yritysten kanssa;
11. harkitsee huolellisesti, miten asia pitäisi parhaiten käsitellä itse parlamentissa, jotta tämä kunnianhimoinen ja pitkäaikainen hanke saisi ansaitsemansa näkyvyyden ja huomion, ja ehdottaa tämän vuoksi perustettavaksi sellaisen parlamentaarisen hankeryhmän, jolla on asianmukaiset välineet tämän pitkäaikaisen hankkeen hoitamiseen meneillään olevan vaalikauden ajan ja joka ilmentää valiokuntien välistä tehostettua yhteistyömenettelyä.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet | |||||
|
Menettelynumero |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
JURI | |||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
IMCO | |||||
|
Tehostettu yhteistyö |
12.5.2005 | |||||
|
Valmistelija |
Diana Wallis | |||||
|
Valiokuntakäsittely |
24.5.2005 |
5.10.2005 |
22.11.2005 |
|
| |
|
Ehdotukset hyväksytty (pvä) |
24.1.2006 | |||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
27 0 0 | ||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Charlotte Cederschiöld, Bert Doorn, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Anna Hedh, Edit Herczog, Anneli Jäätteenmäki, Pierre Jonckheer, Henrik Dam Kristensen, Alexander Lambsdorff, Kurt Lechner, Lasse Lehtinen, Arlene McCarthy, Manuel Medina Ortega, Bill Newton Dunn, Zita Pleštinská, Giovanni Rivera, Heide Rühle, Leopold Józef Rutowicz, Andreas Schwab, József Szájer, Marianne Thyssen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jean-Claude Fruteau, Joel Hasse Ferreira, Joseph Muscat, Angelika Niebler, Diana Wallis, Anja Weisgerber | |||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
| |||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... | |||||
- [1] KOM(2004)0651.
- [2] KOM(2003)0068.
- [3] KOM(2005)0456 lopullinen.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet | ||||||||||||
|
Menettelynumero |
|||||||||||||
|
Työjärjestyksen artikla |
45 art. | ||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
JURI | ||||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
IMCO |
LIBE |
|
|
| ||||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
LIBE |
|
|
|
| ||||||||
|
Tehostettu yhteistyö |
IMCO |
|
|
|
| ||||||||
|
Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset |
|
|
| ||||||||||
|
Esittelijä(t) |
Klaus-Heiner Lehne |
| |||||||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
| |||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
14.9.2005 |
30.1.2006 |
|
|
| ||||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
23.2.2006 | ||||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
20 0 0 | |||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Maria Berger, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Piia-Noora Kauppi, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Aloyzas Sakalas, Gabriele Hildegard Stauner, Diana Wallis, Rainer Wieland, Nicola Zingaretti, Jaroslav Zvěřina | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Janelly Fourtou, Jean-Paul Gauzès, Roland Gewalt, Adeline Hazan, Eva Lichtenberger, Arlene McCarthy, Toine Manders, Michel Rocard | ||||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
| ||||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6 |
2.3.2006 |
A6-0055/2006 | |||||||||||