MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä

26.4.2006 - (KOM(2005)0472 – C6‑0326/2005 – 2005/0201(CNS)) - *

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Albert Jan Maat

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä

(KOM(2005)0472 – C6‑0326/2005 – 2005/0201(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0472)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0326/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6‑0140/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Euroopan parlamentti antoi 15 päivänä marraskuuta 2005 päätöslauselman1, jossa se kehotti komissiota antamaan viipymättä ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvyttämisestä.
	1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0425.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteiden onnistuneen täytäntöönpanon edellytyksinä ovat tiivis yhteistyö ja yhtenäinen toiminta yhteisön, jäsenvaltioiden ja paikallisella tasolla sekä osallisina oleville julkisille aloille tiedottaminen ja niiden kuuleminen ja osallistuminen.	(8) Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteiden onnistuneen täytäntöönpanon edellytyksinä ovat tiivis yhteistyö ja yhtenäinen toiminta yhteisön, jäsenvaltioiden ja paikallisella ja alueellisella tasolla sekä osallisina oleville julkisille aloille tiedottaminen ja niiden kuuleminen ja osallistuminen.
Perustelu
Teksti saatetaan vastaamaan juridista ja hallinnollista todellisuutta joissakin jäsenvaltioissa, joissa kyseisen lajin kalastuksen sääntely kuuluu alueellisten hallitusten toimivaltuuksiin tai se jaetaan keskushallinnon kanssa.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Sellaisilla vesistöalueilla, joilla kalastuksella ja muilla ihmisen ankeriaaseen vaikuttavilla toimilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, kaikki ohjelmat ja toimenpiteet olisi koordinoitava koko vesistöalueen osalta. Yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien vesistöalueiden osalta yhteisön olisi pyrittävä varmistamaan aiheellinen koordinointi asianomaisten kolmansien maiden kanssa. Tällainen koordinointitarve ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita toteuttamasta kiireellisiä toimia,	(10) Sellaisilla vesistöalueilla, joilla kalastuksella ja muilla ihmisen ankeriaaseen vaikuttavilla toimilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, kaikki ohjelmat ja toimenpiteet olisi koordinoitava koko vesistöalueen osalta. Yhteensovittaminen ei saisi kuitenkaan estää ankeriaanhoitosuunnitelmien kansallisen osan nopeaa toteuttamista. Yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien vesistöalueiden osalta yhteisön olisi pyrittävä varmistamaan aiheellinen koordinointi asianomaisten kolmansien maiden kanssa. Liittyen kansainväliseen yhteensovittamiseen sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Itämereen ja Euroopan rannikkovesiin, jotka sijaitsevat vesipuitedirektiivissä määritettyjen rajojen ulkopuolella. Tällainen koordinointitarve ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita toteuttamasta kiireellisiä toimia,
Perustelu
Euroopan ankeriaskantojen elvyttämistoimet eivät rajoitu Euroopan unionissa sijaitseville vesialueille.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
	(10 a) Koska monet tulevista lasiankeriaista luonnollisesti menetetään, Euroopan komission olisi viipymättä tarkasteltava, miten yhteisön vesiviljelyala voitaisiin saada osallistumaan Euroopan ankeriaskannan elvytystoimiin. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kasvattamalla pyydetyt lasiankeriaat kelta-ankeriaiksi ja laskemalla ne sellaisiin eurooppalaisiin sisävesiin, joista on yhteys mereen,
Tarkistus 5 Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
	(10 b) Eurooppalaisen ankeriaskannan elvyttämisen yhteydessä on pantava merkille, että lasiankerias on erityisen haavoittuva laji muun muassa siksi, että sitä viedään ulkomaille suuria määriä. Siksi on käynnistettävä erityisiä toimenpiteitä unionin vesille istutettavien lasiankeriaiden määrän lisäämiseksi.
Perustelu
Koska lasiankerias on erityisen uhanalainen ankeriaskannan osa suuren kysyntänsä ja vientinsä vuoksi, on toteutettava erityisiä toimia istutettavien lasiankeriaiden määrän lisäämiseksi unionin aluevesillä.
Tarkistus 6 2 artikla
Anguilla anguilla -lajin ankeriaan kalastaminen, purkaminen ja hallussa pitäminen on kiellettyä kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä viidenteentoista päivään.	Kalastuskautta lyhennetään siten, että pyyntiponnistus vähenee puoleen.
Perustelu
Vaikka suunnitelmia laadittaessa vaikuttaakin tarpeelliselta ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, kalastamisen kieltäminen 15 päivän välein ei mitenkään ole asianmukainen malli. Koska ankeriaan kalastus riippuu ensinnäkin kuun vaiheista, kyseinen toimenpide voi aiheuttaa kalastuksen täydellisen kieltämisen tai päinvastaisessa tapauksessa sillä ei ole mitään vaikutusta kalastukseen. Toisaalta toimenpiteellä kielletään kalastuksen ohella myös ankeriaiden purkaminen ja hallussa pitäminen. Tällä voi olla hyvin haitallinen vaikutus markkinointiyrityksille, jotka eivät voi palkata henkilökuntaa 15 päivänä kuussa tai ottaa käyttöön tarvittavaa infrastruktuuria, koska niiden olisi myöhemmin keskeytettävä sen käyttäminen. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että jos halutaan vähentää pyyntiponnistus puoleen, se on tehtävä yhtäjaksoisesti kalastuskautta lyhentämällä.
Tarkistus 7 3 artiklan johdantokappale
Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, Anguilla anguilla -lajin ankeriaan kalastaminen, purkaminen ja hallussa pitäminen on sallittua 30 päivään kesäkuuta 2007 saakka kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä viidenteentoista päivään edellyttäen, että:	Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, Anguilla anguilla -lajin ankeriaan kalastaminen, purkaminen ja hallussa pitäminen on sallittua 30 päivään kesäkuuta 2007 saakka vahvistetun kalastuskauden ulkopuolella edellyttäen, että:
Perustelu
Koska 2 artiklaa koskevassa tarkistuksessa ehdotetaan, että hätätoimenpiteenä korvataan viidentoista päivän kielto lyhentämällä kalastuskautta, myös poikkeuksia on käsiteltävä vahvistettu kalastuskausi huomioon ottaen.
Tarkistus 8 3 artiklan b kohta
b) kaikki pyydetyt ankeriaat vapautetaan aikuisten hopea-ankeriaiden kutuvaellukselle pääsyn lisäämiseksi Euroopan sisävesiin, joista on pääsy merelle.	b) kaikki pyydetyt ankeriaat vapautetaan aikuisten hopea-ankeriaiden kutuvaellukselle pääsyn lisäämiseksi Euroopan sisävesiin, joista on pääsy merelle, tai ankeriaita käytetään Euroopan unionissa harjoitetun vesiviljelyn piirissä edellyttäen, että vesiviljelyn piiriin kuuluvista ankeriaista käytetään komission myöhemmin vahvistama prosenttiosuus kelta-ankeriaiden kasvattamiseen ja niiden laskemiseen sellaisiin eurooppalaisiin sisävesiin, joista on yhteys mereen, aikuisten hopea-ankeriaiden kutuvaellukselle pääsyn lisäämiseksi ja
Tarkistus 9 3 artiklan b a alakohta (uusi)
	b a) jäsenvaltioiden on toteutettava täydentäviä toimia, jotta voitaisiin mahdollisuuksin mukaan välttää lasiankeriaiden luonnollisen muuton estäminen tiettyjen kausien aikana.
Perustelu
Kausina, jolloin lasiankeriaat siirtyvät rannikkoalueilta sisämaahan päin, niiden vaelluksen tiellä olevat esteet on poistettava niin hyvin kuin mahdollista.
Tarkistus 10 4 artiklan 1 kohta
1. Jos toteutettavilla kansallisilla toimenpiteillä voidaan jo varmistaa määriteltyjen vesistöalueiden osalta, että 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tavoite saavutetaan, asianomainen jäsenvaltio voi toimittaa kyseisiä vesistöalueita koskevan pyynnön 2 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä poikkeamiseksi 30 päivään kesäkuuta 2007 saakka.	1. Jos toteutettavilla kansallisilla toimenpiteillä voidaan jo varmistaa määriteltyjen vesistöalueiden osalta, että 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tavoite saavutetaan, asianomainen jäsenvaltio voi toimittaa kyseisiä vesistöalueita koskevan pyynnön 2 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä poikkeamiseksi 30 päivään kesäkuuta 2008 saakka.
Tarkistus 11 4 a artikla (uusi)
	4 a artikla
	Muu lasiankeriaiden suojelu
	Alle 12 senttimetrin pituisten ankeriaiden kalastaminen on sallittua, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:
	a) suurin osa pyydetyistä ankeriaista lasketaan sellaiseen eurooppalaiseen sisäveteen, josta on yhteys mereen, aikuisten hopea-ankeriaiden kutuvaellukselle pääsyn lisäämiseksi,
	b) ankeriaisiin, jotka pyydetään Euroopan unionissa harjoitettavaa vesiviljelyä varten, sovelletaan ehtoa, jonka mukaan komission myöhemmin määrittämä prosenttiosuus vesiviljelyn piiriin kuuluvista ankeriaista käytetään ankeriaanpoikasten kasvattamiseen ja niiden laskemiseen sellaisiin eurooppalaisiin sisävesiin, joista on yhteys mereen, aikuisten hopea-ankeriaiden kutuvaellukselle pääsyn lisäämiseksi,
	c) jos jokin jäsenvaltio niin haluaa, komissio voi myös määrittää lasiankeriaiden vientiä koskevan kiintiön, jos tämä ei ole vastoin kestävää kehitystä koskevia vaatimuksia eikä se haittaa Euroopan ankeriaskannan elvyttämistä,
	d) komissio voi sallia pyydettyjen lasiankeriaiden käyttämisen ravinnoksi jäsenvaltiossa tai jollakin alueella, jos tämä ei ole vastoin kestävää kehitystä koskevia vaatimuksia.
Tarkistus 12 5 artikla
Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, Anguilla anguilla -lajin ankeriaan kalastaminen, purkaminen ja hallussa pitäminen on sallittua 1 päivästä heinäkuuta 2007 kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä viidenteentoista päivään edellyttäen, että kalastus on ankeriaanhoitosuunnitelman määräysten ja rajoitusten mukaista.	Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 päivästä heinäkuuta 2008 kalastus on ankeriaanhoitosuunnitelman määräysten ja rajoitusten mukaista.
Perustelu
Teksti saatetaan vastaamaan 2 artiklaa koskevaa tarkistusta.
Tarkistus 13 5 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat toimittaneet ankeriaanhoitosuunnitelmansa komission hyväksyttäväksi ennen joulukuun 31 päivää 2006, 2 artiklan soveltamista lykätään siihen saakka, kunnes komissio on tehnyt lopullisen päätöksensä.
Tarkistus 14 6 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä niiden valtion alueella sijaitsevat yksittäiset vesistöalueet, jotka ennen ihmisen toimia olivat ankeriaan elinympäristöjä, jäljempänä ’ankeriasvesistöalueita’.	1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä niiden valtion alueella sijaitsevat yksittäiset vesistöalueet, jotka ennen ihmisen toimia olivat ankeriaan elinympäristöjä, jäljempänä ’ankeriasvesistöalueita’. Jäsenvaltio voi perustelluissa tapauksissa määrittää vesistöalueeksi koko kansallisen alueensa tai jo olemassa olevan alueellisen hallinnollisen yksikön.
Perustelu
Soveltamisen helpottamiseksi tulee antaa mahdollisuus soveltaa yhtä kansallista hoito-ohjelmaa.
Tarkistus 15 6 artiklan 2 kohta
2. Ankeriasvesistöalueita määritellessään jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon direktiivin 2000/60/EY 3 artiklassa tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt.	2. Ankeriasvesistöalueita määritellessään jäsenvaltioiden on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon direktiivin 2000/60/EY 3 artiklassa tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt.
Perustelu
Järjestelmän elinkelpoisuuden vahvistamiseksi tulee antaa myös mahdollisuus soveltaa kansallisia hoito-ohjelmia.
Tarkistus 16 6 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava vesistöalueilla ankeriaanhoitosuunnitelma, jolla taataan ankeriaskantojen tehokas elpyminen. Jäsenvaltioiden on ehdotettava näiden toimintasuunnitelmien kohteina olevia vesistöalueita.
Perustelu
Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Portugalissa, kaikkia vesistöalueita pidetään ankeriaan luonnollisena elinympäristönä. Niitä kaikkia koskevien hoitosuunnitelmien laatiminen, seuranta ja valvonta olisi vaikea toteuttaa, koska se vaatisi liian suuria inhimillisiä ja taloudellisia resursseja. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden pitäisi vahvistaa toimien prioriteetit ja ottaa omat erityistilanteensa huomioon.
Tarkistus 17 6 artiklan 3 b kohta (uusi)
	3 b. Useamman jäsenvaltion kesken jakautuneiden vesistöalueiden hoitosuunnitelmat on tehtävä yhdessä ja ne on esitettävä komissiolle.
Tarkistus 18 6 artiklan 4 kohta
4. Kunkin ankeriaanhoitosuunnitelman tavoitteena on oltava kunkin ankeriasvesistöalueen osalta mahdollistaa suurella todennäköisyydellä, että aikuisten ankeriaiden biomassasta vähintään 40 prosenttia pääsee mereen verrattuna parhaaseen arvioon määrästä, joka kyseiseltä ankeriasvesistöalueelta voisi päästä mereen, jos kalastusalueeseen tai ankeriaskantaan vaikuttavaa ihmisen toimintaa ei olisi.	4. Kunkin ankeriaanhoitosuunnitelman tavoitteena on oltava kunkin ankeriasvesistöalueen osalta mahdollistaa suurella todennäköisyydellä, että aikuisten ankeriaiden biomassasta suuri osa pääsee mereen verrattuna parhaaseen arvioon määrästä, joka kyseiseltä ankeriasvesistöalueelta voisi päästä mereen, kun otetaan huomioon kalastusalueeseen tai ankeriaskantaan vaikuttavaa ihmisen toiminta.
Perustelu
Ei ole lainkaan selvää, miten on mahdollista laskea, että mereen pääsevien kalojen osuus on 40 prosenttia. Suunnitelmilla olisi varmistettava huomattavasti korkeampi osuus kaikissa vesistöissä, mutta ottaen huomioon kannan runsautta koskeva tilanne ja/tai esteet kussakin vesistössä. Toisaalta kohdan viimeisen lauseen merkitys on epäselvä.
Tarkistus 19 6 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Euroopan unionin on tuettava toimenpiteitä, joilla kaloja istutetaan eri jäsenvaltioiden vesistöalueille.
Tarkistus 20 6 artiklan 5 b kohta (uusi)
	5 b. Euroopan unionin on edistettävä tukitoimia esteiden ohitusmekanismien rakentamiseksi ja/tai mukauttamiseksi niin, että kalojen nousua jokiin ei vaaranneta.
Perustelu
Ankeriaiden vaeltaminen ylävirtaan ja siten niiden mahdollisuus nousta jokiin ovat tämän lajin yksilöiden elinkaaren kannalta olennaisia tekijöitä. Fyysisten esteiden poistamisen makean veden reiteiltä on siten oltava yksi prioriteeteista.
Tarkistus 21 7 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 kaikki yksittäiset 6 artiklan mukaisesti laaditut ankeriaanhoitosuunnitelmansa.	1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 kaikki yksittäiset 6 artiklan mukaisesti laaditut ankeriaanhoitosuunnitelmansa.
Perustelu
On olemassa useita tekijöitä, jotka tekevät nykyisestä aikataulusta toteutuskelvottoman, minkä vuoksi sitä ehdotetaan lykättäväksi vuodella. Toisaalta suunnitelmat vaativat lukuisissa tapauksissa eri alueiden ja jopa valtioiden välistä koordinointia. Tällainen koordinointityö vaatii valtavasti aikaa ja ponnisteluja. Toisaalta nykyinen tietämys ei riitä kalojen mereen pääsyn laskemiseen, eivätkä ICESin ehdottamat työryhmät ja tulokset malleista, joita tällä hetkellä tutkitaan SLIME-hankkeen yhteydessä, vaikuta tuottavan tuloksia ajoissa niin, että niitä voitaisiin käyttää suunnitelmien toteuttamiseen tämänhetkisen ehdotettavan aikataulun mukaisesti.
Tarkistus 22 7 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on pantava 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt ankeriaanhoitosuunnitelmansa täytäntöön 1 päivästä heinäkuuta 2007.	3. Jäsenvaltioiden on pantava 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt ankeriaanhoitosuunnitelmansa täytäntöön 1 päivästä heinäkuuta 2008 tai mahdollisimman aikaisin ennen tätä päivämäärää.
Tarkistus 23 8 artiklan 1 kohta
1. Useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle ulottuvien ankeriasvesistöalueiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava yhdessä ankeriaanhoitosuunnitelma.	1. Useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle ulottuvien ankeriasvesistöalueiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava yhdessä ankeriaanhoitosuunnitelma. Tapauksissa, joissa tällainen koordinointi uhkaa aiheuttaa niin paljon viivästyksiä, että yhteistä hoitosuunnitelmaa ei voida toimittaa määräajassa, jäsenvaltiot voivat toimittaa kyseisen vesistöalueen omaa kansallista osaansa koskevan hoitosuunnitelman.
Tarkistus 24 8 artiklan 2 kohta
2. Jos ankeriasvesistöalue ulottuu yhteisön rajojen ulkopuolelle, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä laatimaan ankeriaanhoitosuunnitelma yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden kanssa.	2. Jos ankeriasvesistöalue ulottuu yhteisön rajojen ulkopuolelle, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä laatimaan ankeriaanhoitosuunnitelma yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden kanssa. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota Itämereen ja Euroopan rannikkovesiin, jotka jäävät direktiivin 2000/60/EY soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 25 8 a artikla (uusi)
	8 a artikla
	Lasiankeriaita koskevia erityistoimia
	Komissio toteuttaa osana eurooppalaisen ankeriaskannan elvyttämissuunnitelmaa erityistoimia istutettavien lasiankeriaiden määrän lisäämiseksi keskittyen ongelmiin, joita lasiankeriaiden suurimittainen vienti aiheuttaa.
Perustelu
Koska lasiankerias on erityisen uhanalainen ankeriaskannan osa sen suuren kysynnän ja viennin vuoksi, on toteutettava erityisiä toimia istutettavien lasiankeriaiden määrän lisäämiseksi.
Tarkistus 26 9 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava kunkin ankeriaanhoitosuunnitelman osalta komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 suunnitelman seurannasta, tehokkuudesta ja tuloksista, ja niiden on erityisesti arvioitava kunkin vesistöalueen osalta mereen kutemaan pääsevien ankeriaiden osuus biomassasta verrattuna siihen määrään, joka pääsisi mereen, jos kalastusta tai ankeriaskantaan vaikuttavaa muuta ihmisen toimintaa ei olisi.	1. Jäsenvaltioiden on raportoitava kunkin ankeriaanhoitosuunnitelman osalta komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 suunnitelman seurannasta, tehokkuudesta ja tuloksista.
Perustelu
Kuten on todettu, ei ole selvää, miten mereen pääsevien ankeriaiden osuus on mahdollista laskea. Sen vuoksi on asianmukaista – lainsäädännön yksinkertaistamista ja jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan vähentämistä koskevaa komission taktiikkaa noudattaen – vähentää vain vähän hyödyllisten tai täysin hyödyttömien raporttien laadintaa koskevia pyyntöjä.
Tarkistus 27 9 artiklan 2 kohta
2. Komissio esittää viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää tilastollisen ja tieteellisen arvion ankeriaanhoitosuunnitelmien täytäntöönpanon tuloksista ja johon liittyy tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunto.	2. Komissio esittää viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää tilastollisen ja tieteellisen arvion ankeriaanhoitosuunnitelmien täytäntöönpanon tuloksista ja johon liittyy tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunto.
Perustelu
On olemassa useita tekijöitä, jotka tekevät nykyisestä aikataulusta toteutuskelvottoman, minkä vuoksi sitä ehdotetaan lykättäväksi vuodella. Toisaalta suunnitelmat vaativat lukuisissa tapauksissa eri alueiden ja jopa valtioiden välistä koordinointia. Tällainen koordinointityö vaatii valtavasti aikaa ja ponnisteluja. Toisaalta nykyinen tietämys ei riitä kalojen mereen pääsyn laskemiseen, eivätkä ICESin ehdottamat työryhmät ja tulokset malleista, joita tällä hetkellä tutkitaan SLIME-hankkeen yhteydessä, vaikuta tuottavan tuloksia ajoissa niin, että niitä voitaisiin käyttää suunnitelmien toteuttamiseen tämänhetkisen ehdotettavan aikataulun mukaisesti.
Tarkistus 28 9 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Komissio päättää ennen tammikuun 1 päivää 2007 kansainvälistä merentutkimusneuvostoa, Euroopan sisävesikalastuskomissiota, jäsenvaltioita ja kalatalousalaa kuultuaan, onko 6 artiklan 4 kohdassa vahvistettu normi käytännössä riittävän mittaus- ja sovelluskelpoinen, minkä jälkeen komissio antaa tarvittaessa muutetun tai tarkistetun ehdotuksen.
Tarkistus 29 11 artiklan 1 kohta
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mutta kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Euroopan unionin alueen ankeriaskanta on romahtanut viime vuosien aikana. Ankeriasta uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, ellei Euroopan unionissa panna nopeasti täytäntöön tilanteen parantamiseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa.

Eurooppalaista ankeriasta pyydetään sen koko esiintymisalueella (koko Eurooppa ja Pohjois-Afrikka). Lasiankeriaan pyynti keskittyy Lounais-Eurooppaan. Saalis (noin 100 tonnia) otetaan suoraan kulutukseen, ja sitä käytetään kelta-ankeriaan viljelyyn (Euroopassa ja ennen kaikkea Kaukoidässä) sekä istutuksiin muualla Euroopassa. Kelta- ja hopea-ankeriaita pyydetään kaikkialla Euroopan vesistöissä ja saalis (arviolta noin 8 000 tonnia) jalostetaan yhdessä viljeltyjen ankeriaiden (noin 10 800 tonnia) kanssa elintarvikkeiksi (savustamalla, hauduttamalla, hyytelöimällä jne.).

Taulukko 1

Alla on taulukko merkittävimmistä eurooppalaisen ankeriaan pyyntiä tai viljelyä harjoittavista maista. Luvut kuvastavat vuoden 2000 virallista tuotantoa (lähde: Kansainvälinen merentutkimusneuvosto/Euroopan sisävesikalastuskomissio, ankeriastyöryhmä). Viralliset pyyntiluvut ovat merkittävästi alhaisemmat kuin todellinen pyyntimäärä, joka on oletettavasti noin kaksinkertainen niihin verrattuna.

Saalis EU:ssa		Saalis EU:n ulkopuolella		Ankeriaan viljely
Maa	Tuotanto (t)	Maa	Tuotanto (t)	Maa	Tuotanto (t)
Yhdistynyt kuningaskunta	796	Egypti	2 064	Alankomaat	3 800
Saksa	686	Norja	281	Tanska	2 674
Tanska	620	Turkki	176	Italia	2 750
Ruotsi	560	Tunisia	108	Muu Eurooppa	1 639
Italia	549	Marokko	100	Aasia	10 000
Puola	429	Muut maat	238
Ranska	399
Alankomaat	351
Irlanti	250
Muu EU	280

Pyyntikokoisten ankeriaiden kanta on pienentynyt viimeisten 20 vuoden aikana 50 prosenttia (edellisten 40 vuoden aikana jopa 75 prosenttia), ja lasiankeriaskanta on pienentynyt samassa ajassa 95 prosenttia.

Ankerias on Euroopassa perinteisesti erittäin kysytty kala. Tietyillä alueilla sillä on vahva vaikutus ruokaperinteisiin ja se on olennainen osa luontoa.

Vaikka sisävesikalastus ei virallisesti kuulu Euroopan yhteisen kalastalouspolitiikan soveltamisalaan, useissa jäsenvaltioissa esiintyvä ongelma pakottaa meidät yhteisten toimintatapojen luomiseen. Jos näin ei toimita, ankeriaskannan ylläpito tai elvyttäminen uhkaa käydä mahdottomaksi.

Lisäksi yksittäisten jäsenvaltioiden ja ilmastoalueiden väliset erot ovat suuret. Skandinaviassa tilanne on täysin toinen kuin esimerkiksi Ranskassa. Ankeriaskannan huomattavaa pienenemistä on kuitenkin havaittavissa koko unionin alueella.

Jokainen Euroopan vesistö, jossa ankeriasta esiintyy, myötävaikuttaa mahdollisesti hopea-ankeriaan (lisääntymiskykyisen ankeriaan) tuotantoon. Vaikutus on suurempi merellä kuin sisämaassa, ja myös maakohtaisia eroja löytyy. Ei tiedetä, lisääntyvätkö kaikkien maiden hopea-ankeriaat, vai ovatko kutevat yksilöt jostakin pienestä osasta Eurooppaa, jolloin muista maista tulevat hopea-ankeriaat jäisivät ilman jälkikasvua.

Yleisesti väitetään, että suurin osa hopea-ankeriasnaaraista olisi lähtöisin Skandinaviasta, mutta todennäköiseltä näyttää myös, että varsinaisen ydinalueen muodostaisi Biskajanlahti, johon vaeltaa yli 95 prosenttia lasiankeriaista. Jos keskitytään suojelemaan ainoastaan yhtä aluetta, on olemassa vaara, että suojellaan vahingossa väärää aluetta. Tulee siis lähteä ennakoivasti olettamuksesta, että mahdollisesti kaikki vaeltavat hopea‑ankeriaat saavat jälkikasvua. Siksi mikään maa ei voi vetäytyä yhteisistä ponnisteluista sukukypsien ankeriaiden suojelemiseksi.

Vuosien kuluessa niin sanottujen luonnonvaraisina pyydettyjen ankeriaiden osuus kulutukseen käytetyistä ankeriaista on pienentynyt huomattavasti. Suurin osa kulutukseen käytettävistä ankeriasta on peräisin vesiviljelystä. Tästä on seurauksena, että yhä suurempi osa pyydystetyistä lasiankeriaista myydään vesiviljelyyn käytettäviksi.

Tätä kehitystä on selvästi nopeuttanut lasiankeriaiden valtava kysyntä Kaakkois-Aasiassa. Sen myötä lasiankeriaiden hinta on noussut niin paljon, että niiden istuttaminen Euroopan sisävesiin ei enää ole kannattavaa.

Koska ankeriaskannan pienenemistä esiintyy koko Euroopassa, vaikuttaa todennäköiseltä, että kaikki Euroopan ankeriaat kuuluvat samaan kantaan ja ovat peräisin samalta kutualueelta. Ankeriaskannan elvyttäminen on siksi lähinnä kansainvälinen ongelma. Ankerias on kuitenkin ennen kaikkea ympäri Eurooppaa pienissä vesistöissä esiintyvä kala. Näissä vesistöissä kalastusta harjoitetaan pienessä mittakaavassa, ja monilla paikallisilla tekijöillä on vaikutuksensa siihen. Elvyttämisohjelma voidaan panna täytäntöön kaikissa pienissä vesistöissä ainoastaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kannan hoitajien kanssa. Kansainvälisen elvytyssuunnitelman tulee perustua tietoihin, jotka on kerätty kyseisistä pienistä vesistöistä.

Ankeriaskannan elvyttämisen kaksitahoinen luonne (ongelma on toisaalta maailmanlaajuinen, toisaalta se vaikuttaa pieniin vesistöihin) edellyttää roolijakoa ylempien ja alempien viranomaisten sekä viranomaisten ja toimijoiden välillä. Keskeisen viranomaisen (EU) on toisaalta annettava kannan kestävälle hoidolle ehdot ja välitettävä ne alemmille (kansallisille) viranomaisille, jotka puolestaan muokkaavat niistä alueellisille kalastuskannan hoitajille pyyntisuunnitelmia koskevat ehdot. Toisaalta paikallisen ankeriaskannan hoidon on perustuttava paikallista tilannetta koskeviin tietoihin ja (ylemmän) viranomaisen on käytettävä kyseisiä tietoja hoidon valvontaan ja arvioimiseen. Siksi toimiva yhteistyö kalastusalan, muiden toimijoiden sekä viranomaisten kesken on erityisen tärkeää.

Euroopan parlamentti antoi 15. marraskuuta 2005 päätöslauselman (2005/2032(INI)), jossa se kehotti komissiota antamaan lyhyellä aikavälillä ehdotuksen ankeriaskannan elvyttämistä koskevaksi asetukseksi. Nykyinen komissio on toiminut asiassa ripeästi ja on nyt siis antanut asetusehdotuksensa (2005/0201) osin edellä mainitun päätöslauselman pohjalta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0472 – C6-0326/2005 – 2005/0201(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	20.10.2005
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH 27.10.2005
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 27.10.2005
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ENVI 29.11.2005
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Albert Jan Maat 25.10.2005
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)	0.0.0000
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	29.11.2005		30.1.2006		22.2.2006		19.4.2006
Hyväksytty (pvä)	19.4.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	Yksimielisesti
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	James Hugh Allister, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Marie-Hélène Aubert, Iles Braghetto, Luis Manuel Capoulas Santos, David Casa, Paulo Casaca, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Carmen Fraga Estévez, Ioannis Gklavakis, Alfred Gomolka, Heinz Kindermann, Henrik Dam Kristensen, Albert Jan Maat, Willy Meyer Pleite, Rosa Miguélez Ramos, Philippe Morillon, Seán Ó Neachtain, Bernard Poignant, Struan Stevenson, Margie Sudre
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Chris Davies, Duarte Freitas
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Carlos Carnero González, Salvador Garriga Polledo, Eugenijus Gentvilas, Antonio Masip Hidalgo
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	26.4.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...