MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta

10.5.2006 - (KOM(2005)0673 – C6‑0031/2006 – 2005/0272(CNS)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Esko Seppänen

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta

(KOM(2005)0673 – C6‑0031/2006 – 2005/0272(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0673)[1],

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan 2 kohdan ja 32 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0031/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6‑0174/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
	(1 a) Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta on tehty kansainvälinen yleissopimus.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Yhteisöllä ei ole polttoainekiertoa koskevaa yhteistä politiikkaa, minkä vuoksi kukin jäsenvaltio vastaa itse siitä, minkälaista toimintamallia se toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen; tämän direktiivin säännöksillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä niiden oikeutta kieltäytyä päästämästä radioaktiivista jätettä alueelleen lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto.	(6) Kukin jäsenvaltio vastaa itse siitä, minkälaista toimintamallia se toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen, ja toiset pitävät käytettyä polttoainetta käyttökelpoisena resurssina, joka soveltuu jälleenkäsiteltäväksi, ja toiset puolestaan pitävät parhaana sen loppusijoittamista; tämän direktiivin säännöksillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa alkuperäjäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä määräjäsenvaltioiden oikeutta kieltäytyä päästämästä (i) radioaktiivista jätettä alueelleen lopullista käsittelyä varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto, ja (ii) käytettyä polttoainetta loppusijoitusta varten.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltäytyä hyväksymästä sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden hyväksyntää, tai asettaa siirrolle ehtoja. Kieltäytyminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskeviin kansallisiin tai kansainvälisiin määräyksiin, jotka ovat helposti yksilöitävissä. Asiaa koskeva lainsäädäntö ei rajoitu alakohtaiseen kuljetuksia koskevaan lainsäädäntöön. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään laivojen ja lentokoneiden oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti.	(8) Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltäytyä hyväksymästä sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden suostumusta, tai asettaa siirrolle ehtoja. Kieltäytyminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskeviin tässä direktiivissä vahvistettuihin kansallisiin, yhteisön tason tai kansainvälisiin määräyksiin. Asiaa koskeva lainsäädäntö ei rajoitu alakohtaiseen kuljetuksia koskevaan lainsäädäntöön. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään laivojen ja lentokoneiden oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti.
Perustelu
Näin teksti on johdonmukainen ehdotetun terminologian kanssa, sillä kauttakulkujäsenvaltioiden ja määräjäsenvaltioiden yhteydessä on käytetty sanaa "suostumus". Sitä paitsi direktiivissä itsessään olisi määriteltävä säännökset, joihin epäämiset ja ehdot perustuvat.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
	(8 a) Kukin jäsenvaltio vastaa täysin omaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huollosta; tämän direktiivin säännökset eivät saisi aiheuttaa sitä, että määräjäsenvaltion olisi hyväksyttävä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto. Kieltäytyminen tällaisista siirroista olisi perusteltava tässä direktiivisissä vahvistettujen kriteerien pohjalta.
Perustelu
Uutta johdanto-osan kappaletta tarvitaan selkeyttämään 6 artiklan tarkoitusta.
Tarkistus 5 1 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Tällä direktiivillä ei rajoiteta kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joihin kuuluu muun muassa muttei yksinomaan oikeus viattomaan kauttakulkuun ja esteettömään kauttakulkuun, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (Unclos) määrätään.
Perustelu
Varmistetaan johdonmukaisuus IAEA:n yleissopimuksen kanssa, jonka yhdessä artiklassa (27 artiklan 3 i kohta) nimenomaisesti taataan kansainvälisen oikeuden mukaisten merenkulkua koskevien oikeuksien ja vapauksien suojelu.
Tarkistus 6 3 artiklan 1 alakohta
1) ’radioaktiivisella jätteellä’ sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista ainetta, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät näe mitään jatkokäyttöä ja/tai jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä-, kauttakulku- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti;	1) ’radioaktiivisella jätteellä’ sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista ainetta, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät näe mitään jatkokäyttöä ja jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti;
Perustelu
Ehdotuksessa annetun radioaktiivisen jätteen uuden määritelmän annetaan ymmärtää olevan yhdenmukainen IAEA:n yleissopimuksen määritelmän kanssa. Itse asiassa näiden välillä on eräitä eroja, jotka aiheuttavat epäselvyyksiä. Epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi ja yhdenmukaisuuden yleissopimuksen – johon Euratom-yhteisö liittyi 2. tammikuuta 2006 – kanssa varmistamiseksi tarkistuksessa ehdotetaan, että pidetään kiinni yleissopimuksen määritelmästä.
Tarkistus 7 3 artiklan 2 alakohta
2) ’käytetyllä polttoaineella’ ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä;	2) ’käytetyllä polttoaineella’ ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä; käytettyä polttoainetta voidaan pitää joko käyttökelpoisena resurssina, joka soveltuu jälleenkäsiteltäväksi, tai sitä voidaan pitää loppusijoitettavana tuotteena, jolle ei ole enää mitään käyttöä, jolloin sitä käsitellään radioaktiivisena jätteenä.
Perustelu
Näin teksti noudattaa IAEA:n yleissopimusta, jossa selvästi todetaan, että käytetty polttoaine voidaan joko hävittää tai sitä voidaan pitää arvokkaana materiaalina, joka voidaan käsitellä uudelleen.
Tarkistus 8 5 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Jäsenvaltioiden asiasta vastaavat viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, että kaikkia siirtoja, joita tämä direktiivi koskee, koskevia tietoja käsitellään asiaankuuluvalla varovaisuudella ja suojellaan kaikenlaista väärinkäyttöä vastaan.
Perustelu
Tarkistusmenettelyn tavoitteen mukainen, joka on sovellettavassa direktiivissä 92/3/Euratom asetettujen menettelyjen toimivuuden parantaminen.
Tarkistus 9 5 a artikla (uusi)
	5 a artikla
	Hakemusta koskeva toimivaltaisten viranomaisten vastaanottoilmoitus
	Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta:
	a) lähetettävä ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille edellyttäen, että hakemus on asianmukaisesti täytetty 14 artiklan säännösten mukaisesti; tai
	b) jos hakemus ei ole asianmukaisesti täytetty, kuten kohdassa (a) on määritelty, pyydettävä puuttuvat tiedot alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja tiedotettava määräjäsenvaltion ja muiden mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta pyynnöstä. Haltijalle toimitetaan jäljennös kyseisestä pyynnöstä. Tällaisen pyynnön lähettämisen seurauksena on, että vastaanottoilmoitusta koskeva aikaraja siirtyy. Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset lähettävät puuttuvat tiedot kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilman tarpeetonta viivästystä. Määräjäsenvaltion tai puuttuvia tietoja pyytäneiden kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on 7 kalenteripäivän kuluessa puuttuvien tietojen vastaanottamisesta lähetettävä täten asianmukaisesti täytettyä hakemusta koskeva vastaanottoilmoitus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.
Perustelu
Jotta lisätään vastikään luodun vastaanottoilmoitusta koskevan menettelyn tehokkuutta ja parannetaan oikeutettuja takuita, vaikuttaa asianmukaiselta, että varmistetaan virallisesti hakemuksen täydelliset tiedot. Tämä virallinen tarkistaminen sekä joko vastaanottoilmoituksen tai puuttuvia tietoja koskevan pyynnön lähettäminen on tehtävä 15 kalenteripäivän kuluessa.
Tarkistus 10 6 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohta
1. Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa asianmukaisesti täytetyn hakemuksen vastaanottamisesta annettava vastaanottoilmoitus.
Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kolmen kuukauden kuluessa asianmukaisesti täytetyn hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan, tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista tai suostumuksen epäämisestä.	Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kahden kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksen päiväyksestä ilmoitettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan, tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista tai suostumuksen epäämisestä.
Perustelu
Suostumuksen tai suostumuksen epäämisen antamista koskevat määräajat olisi laskettava vastaanottoilmoituksen päivämäärästä ja sovitettava siihen. Direktiivin 92/3/Euratom täytäntöönpano osoittaa, että siirtolupahakemusta koskeva analyysi voidaan tehdä kahden kuukauden kuluessa ja siihen voidaan tarvittaessa myöntää yksi lisäkuukausi. Lisäksi kahden menettelyvaiheen yhdistelmä johtaa aikarajojen lisäämiseen vähintään 15 kalenteripäivällä. Koska ajanjaksot lasketaan vastaanottoilmoituksen päivämäärästä, 6 artiklan 2 kohdan ehdot eivät enää päde.
Tarkistus 11 6 artiklan 2 kohta
2. Jos määräjäsenvaltion ja/tai suunniteltujen kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta ei ole saatu vastausta 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, näiden maiden katsotaan antaneen suostumuksensa esitettyyn siirtoon, edellyttäen että näiltä mailta on saatu 1 kohdassa tarkoitettu vastaanottoilmoitus.	2. Jos määräjäsenvaltion ja/tai suunniteltujen kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta ei ole saatu vastausta 1 kohdan ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, näiden maiden katsotaan antaneen suostumuksensa esitettyyn siirtoon.
Perustelu
Suostumuksen tai suostumuksen epäämisen antamista koskevat määräajat olisi laskettava vastaanottoilmoituksen päivämäärästä ja sovitettava siihen. Direktiivin 92/3/Euratom täytäntöönpano osoittaa, että siirtolupahakemusta koskeva analyysi voidaan tehdä kahden kuukauden kuluessa ja siihen voidaan tarvittaessa myöntää yksi lisäkuukausi. Lisäksi kahden menettelyvaiheen yhdistelmä johtaa aikarajojen lisäämiseen vähintään 15 kalenteripäivällä. Koska ajanjaksot lasketaan vastaanottoilmoituksen päivämäärästä, 6 artiklan 2 kohdan ehdot eivät enää päde.
Tarkistus 12 6 artiklan 3 kohdan b alakohta
b) määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön sekä asiaa koskevaan radioaktiivisen aineen kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön.	b) määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön tai asiaa koskevaan radioaktiivisen aineen kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön.
Perustelu
Sana "sekä" on korvattava sanalla "tai", jotta eri lainsäätäjien toiveet sopisivat yhteen toisiensa kanssa.
Tarkistus 13 6 artiklan 3 kohdan 2 a alakohta (uusi)
	Samaa suostumus- ja epäämismenettelyä sovelletaan sekä radioaktiivisen jätteen siirtoihin että käytetyn polttoaineen loppusijoitussiirtoihin.
Perustelu
Näin selvennetään, että on olemassa yhteinen valvontamenettely, jota sovelletaan kaikkiin, sekä radioaktiivisten jätteiden että käytetyn polttoaineen, siirtoihin riippumatta siitä, onko kyseessä loppusijoitussiirto tai siirto jälleenkäsittelyyn ja palautus.
Tarkistus 14 9 artiklan 2 kohta
2. Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen. Niiden on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä.	2. Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen hallintoa koskevan sovellettavan lainsäädännön perusteella. Niiden on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä.
Perustelu
Ilmaisu "jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen" on epämääräinen. On viitattava selvästi johonkin vaihtoehtoiseen turvalliseen järjestelyyn, kuten käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen hallintoa koskevaan lainsäädäntöön. Tällainen on erityisesti IAEA:n yleissopimus käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta, jonka osapuoleksi yhteisö liittyi 2. tammikuuta 2006.
Tarkistus 15 9 artiklan 3 kohta
3. Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.	3. Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun 1 kohdassa mainittujen syiden vuoksi, haltija vastaa pääasiallisesti kustannuksista, ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
Perustelu
Direktiivissä otetaan huomioon se, että käytännössä siirron epäonnistumisesta johtuvista kustannuksista voidaan sopia osapuolten kesken ja/tai asiaakoskevassa lainsäädännössä.
Tarkistus 16 10 artiklan 1 kohdan 3 alakohta
Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.	Poistetaan.
Perustelu
Siirtojen epäonnistumisesta aiheutuvia kustannuksia käsitellään kahdesti 10 artiklassa (1 kohdassa ja 5 kohdassa). Selkeyden vuoksi aihetta on käsiteltävä ainoastaan yhdessä kohdassa, 10 artiklan 5 kohdassa, joka on kaikkein sopivin.
Tarkistus 17 10 artiklan 5 kohta
5. Määräjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.	5. Määräjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun 1 kohdassa mainittujen syiden vuoksi, vastaanottaja vastaa pääasiallisesti kustannuksista, ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
Perustelu
Direktiivissä otetaan huomioon se, että käytännössä siirron epäonnistumisesta johtuvista kustannuksista voidaan sopia osapuolten kesken ja/tai asiaakoskevassa lainsäädännössä.
Tarkistus 18 11 artiklan 5 kohta
5. Kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilö vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.	5. Kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun ensimmäisessä alakohdassa mainittujen syiden vuoksi, edellä 1 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilö vastaa pääasiallisesti kustannuksista, ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai kyseisen henkilön ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
Perustelu
Direktiivissä otetaan huomioon se, että käytännössä siirron epäonnistumisesta johtuvista kustannuksista voidaan sopia osapuolten kesken ja/tai asiaa koskevassa lainsäädännössä.
Tarkistus 19 12 artiklan 5 kohta
5. Alkuperäjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen kauttakulkujäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Sovelletaan, mitä 9 artiklan 2 kohdassa säädetään. Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.	5. Alkuperäjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen kauttakulkujäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Sovelletaan, mitä 9 artiklan 2 kohdassa säädetään. Jos siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun ensimmäisessä alakohdassa mainittujen olosuhteiden vuoksi, haltija vastaa pääasiallisesti kustannuksista, ellei asiaa koskevassa lainsäädännössä tai haltijan ja jonkun toisen siirtoon osallistuvan henkilön välisissä sopimusjärjestelyissä ole määrätty toisin.
Perustelu
Direktiivissä otetaan huomioon se, että käytännössä siirron epäonnistumisesta johtuvista kustannuksista voidaan sopia osapuolten kesken ja/tai asiaakoskevassa lainsäädännössä.
Tarkistus 20 16 artiklan 1 kohta
1. Jäsenvaltioiden on edistettävä sellaisten sopimusten tekemistä, joilla helpotetaan radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, mukaan luettuna loppusijoitus, kun kyse on sellaisten maiden radioaktiivisesta jätteestä, jotka tuottavat sitä vähäisiä määriä ja joihin ei säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta ole perusteltua perustaa tarvittavia laitoksia.	1. Jäsenvaltioiden on edistettävä sellaisten sopimusten tekemistä, joilla helpotetaan radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, mukaan luettuna loppusijoitus, kun kyse on sellaisten maiden radioaktiivisesta jätteestä, jotka tuottavat sitä vähäisiä määriä ja joihin ei säteilyyn liittyvien, taloudellisten sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien kannalta ole perusteltua perustaa tarvittavia laitoksia.
	Tällaisia sopimuksia tehdään sillä ehdolla, että kukin jäsenvaltio säilyttää oikeuden kieltää käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen pääsy alueelleen lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto.
Perustelu
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa tarvittavia mittakaavaetuja ja käsitellä riittävän suuria määriä radioaktiivista jätettä, jotta voidaan hyvittää yhteisten sijoituspaikkojen perustamisen edellyttämät investoinnit ja varmistaa kaikkein korkeimpien ympäristö- ja turvallisuusnormien noudattaminen.
Jäsenvaltioiden välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin ja tarvittaessa komission toimimiseen välittäjänä perustuva yhteistyöprosessi on tarkoituksenmukainen, sillä se vastaa vähäisiä määriä ydinjätettä tuottavien tarpeisiin. Kussakin tapauksessa on kuitenkin nimenomaisesti sovittava, että jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus koska tahansa kieltäytyä päästämästä alueelleen sekä käytettyä ydinpolttoainetta että radioaktiivista jätettä loppujalostusta tai ‑sijoitusta varten.

• [1]  EUVL C. / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Direktiivi 92/3/Euratom koskee Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvontaa ja tarkkailua. Sen tarkoituksena oli luoda tiukka valvonta- ja lupajärjestelmä radioaktiivisen jätteen siirroille. Komissio laati 12. marraskuuta 2004 ehdotuksen (KOM(2004)0716) tämän direktiivin muuttamiseksi. Se kuitenkin vedettiin pois heinäkuussa 2005. Uusi ja perusteellisemmin valmisteltu ehdotus (KOM(2005)0673) esitettiin 21. joulukuuta 2005, ja komissio otti huomioon neuvoston atomikysymyksiä käsittelevän ryhmän valmistelevan työn ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon.

Ehdotuksen oikeusperusta on Euratom-sopimus ja sen 31 ja 32 artikla (terveys ja turvallisuus). Euroopan parlamentin kanssa sovelletaan ainoastaan kuulemismenettelyä.

Komissio perustelee ehdotuksensa yhdenmukaisuudella uudempien Euratomin direktiivien kanssa, yhdenmukaisuudella kansainvälisten yleissopimusten kanssa, erityisesti käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan IAEA:n yleissopimuksen (jonka osapuoli Euratom on) kanssa, käytännön menettelyjen selkeyttämisellä sekä käytetyn polttoaineen sisällyttämisellä soveltamisalaan.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä direktiivin soveltamisalaan, siirtoja koskevaan automaattiseen suostumusmenettelyyn sekä yhteisön sisäisten ja yhteisön ulkopuolisten siirtojen erottamiseen.

Direktiivin soveltamisalaa laajennetaan käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyyn ja loppusijoitukseen, mikä on loogista säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta.

Automaattinen hyväksymismenettely otetaan käyttöön, eivätkä yksittäiset maat enää voi kieltäytyä siitä, mikä aiemman direktiivin mukaan oli mahdollista.

Radioaktiivisen aineen yhteisön sisäisistä siirroista, joihin voi kuulua kulku kolmansien maiden kautta, riittää vain ilmoitus näiden maiden viranomaisille (7 artiklan 1 kohta) sen jälkeen, kun lupa on myönnetty.

Kysymystä käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta on selvennettävä.

IAEA:n yleissopimuksen johdanto-osan xii kappaleessa todetaan, että "jokaisella valtiolla on oikeus kieltää vieraassa valtiossa tuotetun käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen tuonti omalle alueelleen".

Saman yleissopimuksen 27 artiklan 1 kohdan i alakohdassa määrätään, että "sopimuspuoli, joka on alkuperävaltio, ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että valtioiden väliseen siirtoon on valtuutus ja että siirto tapahtuu vasta sen jälkeen kun ennakkoilmoitus on tehty ja määränpäävaltiolta on saatu suostumus".

Mietinnössään ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) "käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta" (PE 322.031 lop.) Euroopan parlamentti toteaa, että "minkään jäsenvaltion ei ole koskaan pakko ottaa vastaan muiden jäsenvaltioiden minkääntyyppisiä radioaktiivisia jätteitä" (johdanto-osan 12 a kappale).

Käsiteltävänä olevan direktiivin johdanto-osan 6 kappaleessa todetaan, että "tämän direktiivin säännöksillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä niiden oikeutta kieltäytyä päästämästä radioaktiivista jätettä alueelleen lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, paitsi jos kyseessä on jälleensiirto".

Lisäksi direktiivin 6 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla jäsenvaltioiden on esitettävä suostumuksen epäämiselle perustelut, joiden on perustuttava "määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön sekä asiaa koskevaan radioaktiivisen aineen kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön".

Sana "sekä" lauseen keskellä herättää kysymyksen, onko vastaanottajavaltion yksiselitteinen oikeus olla antamatta suostumustaan käytetyn polttoaineen tuontiin loppusijoitusta varten epäselvä. Tältä osin teksti ei vastaa kysymykseen, onko kullakin maalla oikeus kieltää ulkomaisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus sen maaperässä tai maaperällä sijaitseviin varastoihin.

Radioaktiivinen jäte ja käytetty polttoaine ovat Euroopan yhteismarkkinalainsäädännössä tavaroita, jotka on erotettava toisistaan. Näiden eri tuotteiden välillä on siis tehtävä ero.

Tekstin selventämiseksi esittelijä ehdottaa tarkistuksia itse tekstiin (eikä johdanto-osaan, joka ei ole juridisesti yhtä sitova). Tarkistuksilla pitäisi korostaa, että millä tahansa valtiolla on oikeus kieltää sekä ulkomaisen radioaktiivisen jätteen että ulkomaisen käytetyn polttoaineen maahantuonti loppusijoitusta varten.

Esittelijä ymmärtää tarpeen (16 artiklan 1 kohta) tarjota vaihtoehto vähäisiä määriä radioaktiivista jätettä tuottaville maille ja hyväksyy vapaaehtoisten sopimusten edistämisen jäsenvaltioiden välillä, mutta se, että komissiolle annetaan erotuomarin asema (16 artiklan 4 kohta) siitä, mikä on "yhteistyön puutetta", on komissiolta ylilyönti.

16 artiklan perusteluissa komissio toteaa, että "tarvitaan erityinen yhteistyövelvollisuus, jotta vältettäisiin tilanteet, joissa lupa-/suostumusmenettelyä voitaisiin käyttää väärin viivytystarkoituksiin ja se voisi muodostaa perusteettoman esteen esimerkiksi käytetyn polttoaineen vapaalle liikkuvuudelle yhteisössä".

Edellä esitetty lainaus merkitsee, että yhteisön sisällä sovelletaan käytetyn polttoaineen vapaata liikkuvuutta, eikä huomioon oteta vastaanottajavaltion oikeutta kieltäytyä ulkomaisen käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tuonnista IAEA:n yleissopimuksen nojalla.

Jätettä, oli se sitten kierrätyskelpoista tai ei, sekä käytettyä polttoainetta on EY:n perussopimusten artikloiden mukaan pidettävä tavaroina, joiden liikkuvuutta ei EY-sopimuksen 28 ja 29 artiklan nojalla saa estää. Koska radioaktiivista jätettä ja loppusijoitukseen tuotavaa käytettyä polttoainetta siis pidetään tavaroina, niitä koskevat EY-sopimuksen 28 artikla ja sitä seuraavat artiklat.

EY-sopimuksen 30 artiklan nojalla "mitä 28 ja 29 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja ... ihmisten ... terveyden ja elämän suojelemiseksi ...".

Tämän direktiivin 92/3 muutoksen oikeusperusta on Euratom-sopimus. Tähän oikeusperustaan sisältyvät myös asianmukaiset artiklat kansalaisten terveyden ja elämän suojelemisesta, millä perustellaan samat esteet radioaktiivisten materiaalien vapaalle liikkuvuudelle yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Perussopimuksissa tunnustetaan jäsenvaltion oikeus kieltää radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen tuonti loppusijoitusta varten. Riittää, että vastaanottava valtio viittaa väestön ja työntekijöiden terveyden suojaamiseen. Vaikka käytetty polttoaine on tavaraa, loppusijoitukseen tuotavan käytetyn polttoaineen vapaan liikkuvuuden syrjimättä tapahtuva estäminen on perusteltua.

Jotta tämä tulisi selväksi, sitä koskeva tarkistus on lisättävä komission ehdotukseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0673 – C6-0031/2006 – 2005/0272(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	10.1.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 2.2.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 2.2.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ENVI 30.1.2006
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Esko Seppänen 26.1.2006
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)			/
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)			/
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	21.2.2006		20.3.2006		24.4.2006
Hyväksytty (pvä)	4.5.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jan Březina, Renato Brunetta, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Nicole Fontaine, Umberto Guidoni, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Umberto Pirilli, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María del Pilar Ayuso González, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Edit Herczog, Mieczysław Edmund Janowski, Esko Seppänen, Lambert van Nistelrooij, Francisca Pleguezuelos Aguilar
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	10.5.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...