MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

16.5.2006 - (KOM(2005)0210 – C6‑0153/2005 – 2005/0098(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Luis de Grandes Pascual

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

(KOM(2005)0210 – C6‑0153/2005 – 2005/0098(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0210)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0153/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6‑0184/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  korostaa, että komission ehdotuksessa esitettyjen virastolle myönnettyjen määrärahojen on oltava vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymissä hajautetuille erillisvirastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaisia;

3.  pyytää komissiota vahvistamaan seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen asetusehdotuksessa esitetyt määrärahat tai tarvittaessa antamaan mukautetut määrärahat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi, millä varmistetaan niiden yhteensopivuus enimmäismäärien kanssa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN -1 KAPPALE (uusi)
	(-1) Rannikkovaltioiden väliset kahdenväliset ja alueelliset sopimukset, kuten vuonna 1992 tehty Helsingin yleissopimus ja vuonna 1976 tehty Barcelonan yleissopimus, velvoittavat antamaan keskinäistä apua meriympäristön pilaantumistapahtumien yhteydessä.
Perustelu
Kompromissitarkistus, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä.
Kahdenväliset ja alueelliset sopimukset tarjoavat tehokkaat puitteet torjuntatoiminnalle pienissä ja keskisuurissa onnettomuuksissa. Sopimuspuolina oleviin rannikkovaltioihin kuuluu jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia maita. Euroopan yhteisö on sopimuspuolena kaikissa eurooppalaisissa alueellisissa sopimuksissa.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 4 A KAPPALE (uusi)
	(4 a) Virastolla on oltava keskeinen tehtävä valvontaan, varhaiseen pilaantumisen havaitsemiseen ja pilaantumisen aiheuttaneiden alusten tunnistamiseen tarvittavia satelliittikuvia koskevan keskitetyn palvelun kehittämisessä. Tämän uuden järjestelmän avulla tiedot ovat helpommin saatavilla ja alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunta tehostuu.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 4 B KAPPALE (uusi)
	(4 b) Virastolla on oltava keskeinen tehtävä valvontaan, varhaiseen pilaantumisen havaitsemiseen ja pilaantumisen aiheuttaneiden laivojen tunnistamiseen tarvittavia satelliittikuvia koskevan keskitetyn palvelun perustamisessa. Tämän uuden keskitetyn palvelun avulla tiedot ovat helpommin saatavilla ja alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunta tehostuu.
Perustelu
Keskuksen perustaminen on alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista annetussa direktiivissä 2005/35/EY tarkoitettuja liitännäistoimenpiteitä. Tämän toimenpiteen avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat jäljittää nopeasti pilaantumisen lähteet ja tunnistaa sen aiheuttajat.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi)
	(5 a) Viraston toimet tällä alalla eivät saisi vapauttaa rannikkovaltioita vastuusta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien olemassa olevat yhteistyöjärjestelyt tällä alalla. Pilaantumistapauksessa viraston olisi tuettava sitä asianomaista jäsenvaltiota, jonka alaisuudessa puhdistustoimet toteutetaan.
Perustelu
Kompromissitarkistus, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä.
Viraston tehtävänä on tarjota uusia välineitä eikä sitä ole tarkoitettu korvaamaan jäsenvaltioiden toimia, vaan korjaamaan suuriin katastrofeihin vastaamisessa havaitut puutteet ja täydentämään asianomaisten jäsenvaltioiden työtä (asetus (EY) N:o 724/2004 asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta).
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 8 KAPPALE
(8) Määrien, jotka sidotaan pilaantumisentorjunnan rahoitukseen, olisi katettava ajanjakso 2007–2013 uusien rahoitusnäkymien mukaisesti.	(8) Määrien, jotka sidotaan pilaantumisentorjunnan rahoitukseen, olisi katettava ajanjakso 2007–2013 uusien rahoitusnäkymien mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä herkimmiksi määriteltyihin alueisiin.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 9 A KAPPALE (uusi)
	(9 a) Tätä määrää on pidettävä vähimmäismääränä, joka tarvitaan alusten aiheuttamaa pilaantumista koskevien virastolle annettujen torjuntatoimien toteuttamiseksi.
Perustelu
Jos rahoitus jää komission ehdottaman kynnyksen alapuolelle tämän yhteisön toimen menestyksekäs toteuttaminen on vakavasti uhattuna.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10) Jotta sitoumukset jakautuisivat optimaalisesti ja jotta voitaisiin ottaa huomioon öljyvahinkojen torjuntatoimissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset, on tarpeen varmistaa, että erityisiä toimintatarpeita seurataan jatkuvasti niin, että vuosittaisiin rahoitussitoumuksiin voidaan tehdä mukautuksia.	(10) Jotta sitoumukset jakautuisivat optimaalisesti ja jotta voitaisiin ottaa huomioon alusten aiheuttaman pilaantumisen torjuntatoimissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset, on tarpeen varmistaa, että erityisiä toimintatarpeita seurataan jatkuvasti niin, että vuosittaisiin rahoitussitoumuksiin voidaan tehdä mukautuksia.
Perustelu
Tämä on johdonmukainen asetuksen soveltamisalan kanssa, sillä ei pidä rajoittua vain öljyvahinkojen torjuntaan, vaan kaikkeen saastumiseen. Tässä pitää käyttää Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1406/2002 käytettyä termiä.
Tarkistus 8 2 ARTIKLAN B ALAKOHTA
(b) ”alueellisilla sopimuksilla” kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia, kuten vuonna 1974 tehtyä Helsingin yleissopimusta ja vuonna 1976 tehtyä Barcelonan yleissopimusta, jotka rannikkovaltiot ovat tehneet toistensa kanssa keskinäisen avun antamiseksi meriympäristön pilaantumistapahtumien yhteydessä.	(b) ”alueellisilla sopimuksilla” kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia, jotka rannikkovaltiot ovat tehneet toistensa kanssa keskinäisen avun antamiseksi meriympäristön pilaantumistapahtumien yhteydessä.
Perustelu
Kompromissitarkistus, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä. Ks. myös esittelijän alueellisista sopimuksista johdanto-osan uuteen 1 kappaleeseen esittämä tarkistus.
Tarkistus 9 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN B A ALAKOHTA (uusi)
	(b a) "öljyllä" aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1978 tehdyllä pöytäkirjalla (Marpol 73/78), liitteessä I tarkoitettuja aineita,
Tarkistus 10 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN B B ALAKOHTA (uusi)
	(b b) "haitallisilla nestemäisillä aineilla" Marpol 73/78 -yleissopimuksen II liitteessä tarkoitettuja aineita.
Tarkistus 11 3 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA
(a) informaatioon ja joissa kerätään, analysoidaan ja levitetään hyviä toimintatapoja, tekniikoita ja innovaatioita öljyvahinkojen torjunnan alalla,	(a) informaatioon ja joissa kerätään, analysoidaan ja levitetään hyviä toimintatapoja, tekniikoita ja innovaatioita, kuten säiliöiden tyhjentämisen valvontaan tarkoitetut laitteet, alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla,
Tarkistus 12 3 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
(b) yhteistyöhön ja koordinointiin ja joissa asianomaisille komission yksiköille tarjotaan teknistä ja tieteellistä apua asianomaisten alueellisten sopimusten mukaisten toimien puitteissa,	(b) yhteistyöhön ja koordinointiin ja joissa jäsenvaltioille ja asianomaisille komission yksiköille tarjotaan teknistä ja tieteellistä apua asianomaisten alueellisten sopimusten mukaisten toimien puitteissa,
Perustelu
Viraston varsinaisena tarkoituksena on tarjota palveluja paitsi komissiolle myös jäsenvaltioille, sillä viraston tehtävät ovat jäsenvaltioiden tehtäviä täydentäviä ja ne toteutetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä.
Tarkistus 13 3 ARTIKLAN C ALAKOHTA
(c) operatiiviseen apuun ja joissa jäsenvaltioiden pilaantumisentorjuntatoimia pyynnöstä tuetaan täydentävin keinoin, kuten pilaantumisentorjuntaan käytettävin valmiusaluksin ja laittein, kun on kyse alusten vahingossa tai tahallaan aiheuttamasta pilaantumisesta. Apu kohdistetaan ensisijaisesti Itämerelle, Englannin kanaalin läntisille sisääntuloväylille, Atlantin rannikolle ja Välimerelle, erityisesti Mustalta mereltä johtavan säiliöalusreitin varrelle, mutta apua annetaan myös muille sitä tarvitseville alueille.	(c) operatiiviseen apuun ja joissa pyynnöstä autetaan täydentävin keinoin, jotka koostuvat tekniikaltaan ja henkilöstöltään asianmukaisesti varustettujen alusten järjestelmästä sekä valvontaan ja varhaiseen pilaantumisen havaitsemiseen tarvittavia satelliittikuvia koskevasta keskitetystä palvelusta. Näillä toimilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia aluksista vahingossa tai tahallaan peräisin olevan pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoimia. Torjunta-alusten apu kohdistetaan ensisijaisesti Itämerelle, Englannin kanaalin läntisille sisääntuloväylille, Atlantin rannikolle, joka on jaettu kahteen alueeseen, pohjoiseen ja eteläiseen, ja Välimerelle, erityisesti Mustalta mereltä johtavan säiliöalusreitin varrelle, ja joka tapauksessa apua on mahdollista antaa kaikille muille sitä tarvitseville alueille.
Perustelu
Euroopan meriturvallisuusvirastoa ei perustettu korvaamaan jäsenvaltioiden toimia aluksista vahingossa tai tahallaan peräisin olevan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, vaan parantamaan jäsenvaltioiden puutteellista toimintakykyä täydentävillä toimilla, jos ne joutuvat suuren onnettomuuden uhriksi.
Satelliittikuvapalvelukeskuksen perustaminen pilaantumisen torjumiseksi on alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista annetussa direktiivissä 2005/35/EY tarkoitettuja liitännäistoimenpiteitä. Tämän toimenpiteen avulla jäsenvaltiot voivat jäljittää nopeasti pilaantumisen lähteet ja tunnistaa sen aiheuttajat.
Tarkistus 14 4 ARTIKLAN 2 KOHTA
Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.	Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa, ja tässä yhteydessä on varmistettava jäsenvaltioille 3 artiklan c kohdan mukaisen operatiivisen avun vähimmäisrahoitus.
Perustelu
Jos rahoitus jää komission ehdottaman kynnyksen alapuolelle, tämän yhteisön toimen menestyksekäs toteuttaminen on vakavasti uhattuna.
Tarkistus 15 4 artikla, 2 A kohta (uusi)
	Virastolle myönnettyjen määrärahojen on oltava rahoitusnäkymissä vuosille 2007–2013 virastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaiset.
Perustelu
Virastolle myönnettyjen määrärahojen on oltava hajautetuille virastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaiset. Siten voidaan varmistaa voimavarojen saatavuus ohjelmaan kuuluvien toimien rahoittamiseen.
Tarkistus 16 4 A ARTIKLA (uusi)
	4 a artikla
	Torjuntakapasiteetin valvonta
	Jotta saadaan lisää tarvittava määrä pilaantumisen torjunnassa käytettäviä aluksia ja voidaan määritellä missä määrin Euroopan unionin eri alueilla tarvitaan lisää operatiivista apua, on laadittava säännöllisin väliajoin luettelo kaupallisista ja valtiollisista käytettävissä olevista pilaantumisen torjuntajärjestelmistä ja alueilla olevasta kapasiteetista.
Perustelu
Erika- ja Prestige -alusten aiheuttamien peräkkäisten katastrofien jälkeen useat jäsenvaltiot, erityisesti Espanja, ovat tehneet runsaasti työtä parantaakseen pilaantumisen torjuntakapasiteettiaan. Toisissa jäsenvaltioissa on edistytty vieläkin enemmän. Sen varmistamiseksi, että operatiivista apua voidaan käyttää siellä missä sitä tarvitaan ja mahdollisimman tehokkaasti, on tarkkailtava tiiviisti kaupallista ja valtiollista torjuntakapasiteettia jäsenvaltioissa.
Tarkistus 17 5 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
	2 a. Komissio ja virasto varmistavat, että rahalle saadaan mahdollisimman hyvä vastine, kun yhteisön toimia rahoitetaan tämän asetuksen mukaisesti.
Perustelu
Yhteisön menojen on oltava paitsi perusteltuja niin myös tehokkaita.
Tarkistus 18 6 ARTIKLAN A KOHTA 10 artiklan 2 kohdan l alakohta (asetus (EY) N:o 1406/2002)
”l) tarkastelee k alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen suunnitelman ja asetuksessa […] säädettyjen talousarviositoumusten taloudellista toteutumista ennen varainhoitovuoden alkua 15 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun kertomuksen pohjalta.”	”l) tarkastelee k alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen suunnitelman ja asetuksessa […] säädettyjen talousarviositoumusten taloudellista toteutumista ennen varainhoitovuoden alkua 15 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun kertomuksen pohjalta.” Tarkastelu toteutetaan kun arvio viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista on tehty 18 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Perustelu
Kompromissitarkistus, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä.
Tarkistus 19 6 ARTIKLAN B KOHTA 15 artiklan 2 kohdan g alakohta (asetus (EY) N:o 1406/2002)
”g) hän antaa vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle ja hallintoneuvostolle kertomuksen pilaantumista koskevia viraston torjuntavalmius- ja torjuntatoimia koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman taloudellisesta toteutuksesta sekä päivitetyt tilannetiedot kaikista kyseisen suunnitelman mukaan rahoitetuista toimista.”	”g) hän antaa vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle ja hallintoneuvostolle kertomuksen pilaantumista koskevia viraston torjuntavalmius- ja torjuntatoimia koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman taloudellisesta toteutuksesta sekä päivitetyt tilannetiedot kaikista kyseisen suunnitelman mukaan rahoitetuista toimista.” Komissio vuorostaan lähettää tämän kertomuksen Euroopan parlamentille tiedoksi ja valvontatarkoitusta varten sekä tiedoksi 20 päivänä joulukuuta 2000 yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2850/2000/EY1 mukaisesti perustetulle komitealle sekä 23 päivänä lokakuuta 2001 yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa2 annetun päätöksen 2001/792/EY Euratom 9 artiklassa tarkoitetulle komitealle.
	__________ 1 EYVL L 332, 28.2.2000, s. 1. Päätös muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EYVL L 138, 30.4.2004, s. 12). 2 EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.
Perustelu
Kompromissitarkistus, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä.
Avoimuuden on oltava viraston toiminnan ohjenuorana, ja parlamentti on sopivin valvontaelin, eikä sitä pitäisi jättää huomiotta.
Tarkistus 20 7 ARTIKLAN OTSIKKO
Arviointi	Väliarviointi
Perustelu
Kompromissitarkistus, johon päästiin yhteisymmärryksessä neuvoston ja komission kanssa ensimmäisessä käsittelyssä.
Tarkistus 21 7 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi))
	Tämän kertomuksen perusteella komission on tarvittaessa tehtävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi ottaen huomioon tieteellisen edistyksen alusten aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnan alalla, etenkin haitallisten nestemäisten aineiden osalta.
Perustelu
Kyse ei ole pelkästään säännöllisestä arvioinnista, jolla voidaan valvoa viraston toiminnan tehokkuutta, vaan myös tarvittavien tieteellisten saavutusten huomioon ottamisesta, jotta meren pilaantumisen torjunta olisi aina mahdollisimman tehokasta.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Erika- ja Prestige-alusten haaksirikkojen peräkkäin aiheuttamat suuret ympäristökatastrofit vakavine taloudellisine seurauksineen osoittivat, että useimmilla jäsenvaltioilla ei ole tällä haavaa riittävää kapasiteettia suuronnettomuuksien hoitamiseen.

Euroopan unionin johtopäätös oli, että sen oli ryhdyttävä täydentämään rantavaltioiden toimia, jotta meren pilaantumiseen voidaan puuttua tehokkaasti ja nopeasti.

Euroopan meriturvallisuusvirasto perustettiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi

Viraston perustamisella pyrittiin luomaan asianmukaiset puitteet sellaisten konkreettisten toimien kehittämiseksi, joilla voidaan tehostaa meriturvallisuutta ja torjua alusten aiheuttamaa pilaantumista jäsenvaltioiden vesillä.

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o 1406/2002 virastolle annettiin alunperin tehtäviä, jotka liittyivät muun muassa tekniseen tukeen, tarkastuksiin, tietojen keruuseen ja meriturvallisuutta koskevien tietokantojen hyödyntämiseen.

Nyt virastolle on päätetty antaa uusia tehtäviä, jotka epäilemättä tuovat sille lisäarvoa. Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta annetulla asetuksella 724/2004 muutettiin ensin mainitun asetuksen 2 artiklaa niin, että virasto on saanut tehtäväkseen muun muassa

a)        tukea, kun tukea on pyydetty, täydentävin keinoin ja kustannustehokkaasti päätöksellä 2001/792/EY, Euratom perustetun yhteisön pelastuspalvelualan mekanismin puitteissa jäsenvaltioiden soveltamia pilaantumisen torjuntatoimia alusten vahingossa tai tahallaan aiheuttamissa pilaantumistapauksissa; tällöin virasto tukee sitä asianomaista jäsenvaltiota, jonka alaisuudessa puhdistustoimet toteutetaan;

b)        tarjota komissiolle ja jäsenvaltioille puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota ja tietoja meriturvallisuudesta, merenkulun turvatoimista ja alusten aiheuttamasta pilaantumisesta, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näitä aloja koskevien toimiensa parantamiseksi ja arvioida olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta; näihin tehtäviin sisältyvät meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia ja meriliikennettä sekä meren pilaantumista – sekä onnettomuuksista että tahallisista päästöistä aiheutuvaa pilaantumista – koskevien teknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja arviointi, nykyisten tietokantojen järjestelmällinen hyödyntäminen, niiden keskinäinen vertailu mukaan luettuna, sekä tarvittaessa lisätietokantojen kehittäminen.

Yhteenveto ehdotuksesta

Ehdotus asetukseksi pohjautuu yhteisön haluun tehdä Euroopan meriturvallisuusvirastosta hyödyllinen ja pysyvä väline. Koska virastolla on pitkäaikainen vastuu alusten aiheuttamien pilaantumisen torjumisesta ja ehkäisemisestä, ehdotuksen tarkoituksena on antaa virastolle tarvittava taloudellinen turva, joka perustuu ajanjakson 2007–2013 kattavaan monivuotiseen sitoumukseen uusien rahoitusnäkymien mukaisesti.

Ehdotuksella luodaan näin ollen yhteisön rahoitusosuutta koskevat menettelyt niiden viraston uusien tehtävien rahoittamiseksi, joihin se on sitoutunut kyseisen seitsemän vuoden aikana.

Ensinnäkin, kun kyse on operatiivisesta tuesta, asetusehdotuksella virastolle annetaan paremmat mahdollisuudet rahoittaa tehokkaiden lisätoimien käyttö alusten tahattomien ja tahallisten öljypäästöjen torjumiseen, koska se on päättänyt vuokrata öljyntorjunta-aluksia kilpailukykyiseen hintaan. Virasto valitsi pitkäaikaisen alusten vuokrauksen ja teki valmiussopimuksia kaupallisten liikenteenharjoittajien kanssa sellaisista aluksista, joiden kapasiteetti on niin suuri, että ne voidaan mukauttaa öljyntorjuntatarkoituksiin. Alukset kattavat operatiivisen avun neljä tärkeintä kohdetta Itämeren, Englannin kanaalin läntiset sisääntuloväylät, Atlantin rannikon ja Välimeren ja voivat antaa tarvittaessa samanlaista apua myös muille alueille vähintään kolmen vuoden ajan (valmiusalukset). Jos jäsenvaltio pyytää apua, alusten on keskeytettävä tavanomainen kaupallinen toimintansa lähteäkseen onnettomuusalueelle. Vähintään kolmen vuoden ajanjakson katsotaan olevan tarpeen erityisesti sellaisten investointien kattamiseksi, jotka tehdään aluksiin asennettaviin laitteisiin, minkä vuoksi tällaiset sopimukset ovat kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Ensimmäinen öljyntorjuntaan käytettävän valmiusaluksen hankintasopimus tehtäisiin vuonna 2005 rajoitetulla tarjouspyyntömenettelyllä. Vuonna 2006 uudet alukset olisi varusteltu ja toimintakuntoisia neljällä alueella, joten uudistamalla ensimmäiset sopimuksen vuosina 2007–2013 käytettävissä olisi riittävä määrä aluksia, jotka voisivat torjua alusten vahingossa tai tahallaan aiheuttamaa pilaantumista yhteisön vesillä.

Mitä tulee haitallisiin nestemäisiin aineisiin, kemikaalivuototapauksissa ensimmäiset sopimukset valmiusaluksista on määrä tehdä vuonna 2006. Vuonna 2007 tehdään sopimus kolmesta uudesta aluksesta, joten jopa neljä haitallisten aineiden torjunta-alusta on toiminnassa vuosina 2007–2013. Sopimukset olisi uusittava vuonna 2010 ja vuonna 2013.

Näiden alusten hankintaan tarvittavan määrärahan osuus olisi noin 136 miljoonaa euroa virastolle myönnetystä 154 miljoonan määrärahasta.

Toiseksi, merkittäviä monivuotisen rahoituskauden aikana toteutettavia toimia on satelliittikuvapalvelukeskuksen perustaminen täydentämään jäsenvaltioiden ja komission toimia alusten laittomien tai tahattomien päästöjen torjumiseksi. Viraston on perustettava tähän tarkoitukseen sopiva infrastruktuuri ja ostettava analysoituja satelliittikuvia. Alustavan kustannusarvion mukaan 1 000 kuvaan, jotka kattavat koko yhteisön vedet, tarvitaan vuodessa miljoona euroa. Tämäkään määrä ei riitä, jos jäsenvaltiot käyttävät palvelua säännöllisesti. Kun ensimmäinen kolmivuotinen sopimus on mennyt umpeen (vuonna 2009), meriturvallisuusvirasto haluaa ehkä hyödyntää satelliittiteollisuuden edistysaskelia ja neuvotella suuremman kuvamäärästä, jonka hinta on arviolta 3,5 miljoonaa euroa.

Esittelijän kanta

1. Euroopan meriturvallisuusviraston luonne

Euroopan meriturvallisuusviraston tehtävänä pitäisi olla meriturvallisuuden parantaminen sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen torjuminen jäsenvaltioiden vesillä. Sen pitäisi olla luonteeltaan pysyvä elin, joka pyrkii vähitellen saamaan entistä merkittävämpiä tehtäviä hoitaakseen, vaikka ne ovatkin aina jäsenvaltioiden toteuttamia pilaantumisentorjuntatoimia täydentäviä.

Virastolle on myönnettävä lisäresursseja, mutta sen tehtävänä ei ole korvata jäsenvaltioiden toimia, vaan helpottaa riittävän kapasiteetin puuttuessa onnettomuustapauksissa ja täydentää asiaomaisten jäsenvaltioiden toimia.

Viraston pitäisi tuoda lisäarvoa ja varoa, ettei siitä tule pelkästään byrokraattinen väline.

2. Hallinnon avoimuus

Viraston pitää tulla tunnetuksi avoimuudestaan sille myönnettyjen varojen hallinnassa.

Usein valitetaan, että Euroopan unioniin perustettujen virastojen toimintaa leimaa avoimuuden ja tehokkaan parlamentaarisen valvonnan puute. Esittelijä ehdottaa siksi, että 7 artiklassa tarkoitetun joka neljäs vuosi toteutettavan arvioinnin lisäksi Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti pilaantumisen ehkäisemiseen ja alusten aiheuttaman pilaantumisen torjumiseen tarkoitettujen toimien rahoituksen toteutumisesta. Näin voitaisiin avoimesti ja tehokkaasti valvoa, että asetusta noudatetaan asianmukaisesti. Parlamentti olisi täysin tietoinen olosuhteista, joissa virasto toteuttaa sille kuuluvia toimia, ja viraston tulevien vuosien suunnitelmista. Parlamentin olisi siten myös mahdollista käyttää tehokkaasti budjettivaltaansa myöntämällä virastolle sen tehtävien toteuttamiseen tarvittavat varat vuotuisen talousarviomenettelyn rajoissa (6 artiklan b kohtaan on lisättävä, että kertomus lähetetään myös Euroopan parlamentille).

3. Asetuksen soveltamisala – ehdotetun asetuksen soveltamisalaa on laajennettava koskemaan kaikkea alusten aiheuttamaa pilaantumista

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki viraston toimet, jotka katetaan rahoitustuella, koskevat niin öljyn kuin haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista. Näin ollen asetusehdotuksen 3 artiklan a kohdassa mainituilla toimilla tarkoitetaan myös haitallisten ja vaarallisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista koskevia toimia.

On myös tärkeää, että virasto antaa teknistä ja tieteellistä tukea jäsenvaltioille ja komissiolle, koska sen toiminta ja tehtävät ovat jäsenvaltioiden tehtäviä täydentäviä ja ne toteutetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä.

Rahoitus

Puheenjohtajakokous teki 29. syyskuuta 2005 rahoitusnäkymiä koskevan päätöksen, ja parlamentin pitäisi nyt voida hyväksyä asetusehdotuksen 4 artiklassa mainittu rahoitusohjeen mukainen kokonaismäärä. 154 miljoonan euron kokonaissummaa on pidettävä kohtuullisena vähimmäistasona.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.3.2006)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalleehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta(KOM(2005)0210 – C6 0153/2005 – 2005/0098(COD))Valmistelija: Jutta D. Haug

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Yleistä

Viimeaikaisten suuria öljyvahinkoja aiheuttaneiden merionnettomuuksien vuoksi (Erika, Prestige) meriturvallisuusvirastolle asetettiin asetuksessa (EY) N:o 724/2004 erityisiä velvoitteita ehkäistä alusten aiheuttamaa pilaantumista yhteisön alueella. Asetuksen mukaisesti virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea alusten vahingossa tai tahallaan aiheuttaman pilaantumisen alalla ja pyydettäessä tukee täydentävin keinoin ja kustannustehokkaasti jäsenvaltioiden soveltamia pilaantumisen torjuntamekanismeja.

Jos öljyvahingosta kärsivän jäsenvaltion omat voimavarat eivät riitä tilanteen korjaamiseen, se voi pyytää viraston apua saastumisen torjuntaan ja öljyn merestä keräämiseen. Virastolla on öljyvahingon uhreiksi joutuneiden jäsenvaltioiden avustamista varten "valmiusalusjärjestelmä", jonka alukset on varustettu saasteiden keräämiseen tarkoitetulla välineistöllä. Järjestelmän rahoitusta ja sen tehostamista varten virastolle on osoitettava huomattava monivuotinen määräraha.

Komission lainsäädäntöehdotuksessa määritetään menettelyt ja yhteisön rahoitus viraston uusia tehtäviä varten monivuotisena, seitsemälle vuodelle jaettavana sitoumuksena.

Taloudelliset vaikutukset

Komissio ehdottaa Euroopan meriturvallisuusvirastolle laivojen aiheuttaman meren saastumisen torjuntaan rahoituspakettia, joka on 154 miljoonaa euroa seitsemän vuoden ajalle. Virastolle osoitetulla yhteisörahoituksella katettaisiin uusia rahoitusnäkymiä 2007–2013 vastaava ajanjakso. Varoilla on määrä vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia torjua öljyn ja muiden aineiden aiheuttamaa saastumista erityisten saastumisen torjuntaan tarkoitettujen valmiusalusten avulla.

Vuosille 2007–2013 komissio ehdottaa seuraavia, budjettikohtaan 06 02 02 03 "Euroopan meriturvallisuusvirasto – Saastumisen torjuntatoimet" otettavia määriä:

miljoonaa euroa

	2007	2008	2009	2010	2011	2012 ja 2013[1]	Rahoitus-ohje yhteensä
Toimintamenot Sitoumukset	20,000	19,000	22,500	25,000	19,000	48,500	154,000
Toimintamenot Maksumäärärahat	18,000	18,000	23,000	25,000	21,500	48,500	154,000

Määrät olisi jaettava seuraavasti:

Operatiivinen tavoite 1 – operatiivinen apu

– toimi 1: Itämeri: 33 miljoonaa euroa

– toimi 2: Välimeri: 38 miljoonaa euroa

– toimi 3: Atlantin rannikko: 51 miljoonaa euroa

– toimi 4: Musta meri: 13,5 miljoonaa euroa

– toimi 5: Satelliittikuvapalvelukeskus: 7 miljoonaa euroa

Operatiivinen tavoite 2 - Tiedotus, yhteistyö ja koordinointi

11 miljoonaa euroa

On syytä huomauttaa, että komission monivuotisen ohjelman talousarvion arvioinnissa käyttämät luvut perustuvat vuosina 2005 ja 2006 toteutettuihin toimiin. Vaikka monivuotinen öljyntorjuntaohjelma on tarkoitus käynnistää vasta vuonna 2007, vuosien 2005 ja 2006 toimet liittyvät siihen välittömästi, koska sopimukset ovat edelleen voimassa ja ne on uudistettava monivuotisen ohjelman keston ajaksi.

Huomioita

Vuodeksi 2005 budjettivallan käyttäjä oli jo myöntänyt 17,8 miljoonaa euroa viraston toteuttamia saastumisen torjuntatoimia varten. Vuoden 2006 alustavassa talousarvioesityksessä komissio varasi budjettikohtaan saman määrän. Parlamentti lisäsi budjettikohdan määrärahoja toisessa käsittelyssä 6 miljoonaa euroa, joten tänä vuonna määrärahat nousivat yhteensä 23,8 miljoonaan euroon (maksusitoumukset/maksumäärärahat).

Vaikka valmistelija kannattaa täysin meriturvallisuusvirastolle annettua operatiivista tehtävää saastumisen torjunnassa, tehtävien laajentaminen tässä mittakaavassa edellyttää riittävän rahoituksen myöntämistä pitkällä aikavälillä.

Koska seuraavista rahoitusnäkymistä ei ole kuitenkaan päästy sopimukseen, 154 miljoonan euron määrä seitsemäksi vuodeksi 2007–2013 (komission ehdotuksessaan tekemän arvion mukaisesti) on ehkä realistinen, mutta sitä voidaan pitää ainoastaan ohjeellisena. Budjettivallan käyttäjän olisi hyväksyttävä lopulliset ehdotukset uusien rahoitusnäkymien mukaisesti (tarkistukset 1, 2, 3 ja 5).

Valmistelija ei kiistä tarvetta monivuotisiin sitoumuksiin, joilla varmistetaan saastumisen torjuntatoimien taloudellinen kestävyys. Päinvastoin, jos viraston toteuttamien saastumisen torjuntatoimien rahoitus laskee alle tietyn rajan, öljyvahinkoihin ei pystytä enää vastaamaan asianmukaisella tavalla. Valmistelijan mielestä riittämättömän yhteisörahoituksen tarjoaminen tätä toimintaa varten olisi varojen tuhlausta (tarkistukset 4 ja 6).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1 1 a kohta (uusi)

1 a.     täsmentää, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt määrärahat ovat täysin ohjeellisia, kunnes vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä on päästy sopimukseen;

Tarkistus 2 1 b kohta (uusi)

1 b.     korostaa, että komission ehdotuksessa tarkoitetulle virastolle osoitettujen määrärahojen on oltava vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymissä hajautetuille virastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaisia.

Tarkistus 3 1 c kohta (uusi)

1 c.     pyytää komissiota vahvistamaan seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen asetusehdotuksessa esitetyt määrärahat tai tarvittaessa antamaan mukautetut määrärahat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi, millä varmistetaan niiden yhteensopivuus enimmäismäärien kanssa;

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti[2]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 4 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Tässä asetuksessa säädetään saman ajanjakson 2007–2013 kattavasta rahoitusohjeesta toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi.	(9) Tässä asetuksessa säädetään saman ajanjakson 2007–2013 kattavasta ohjeellisesta rahoitusohjeesta toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi.
Perustelu
Ennen päätöstä uusista rahoitusnäkymistä vuosiksi 2007–2013 rahoitusohjeet monivuotista rahoitusta varten voivat olla ainoastaan ohjeellisia.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
	(9 a) Ottaen huomioon tämän yhteisön toimen erityisen luonteen rahoitusohjetta voidaan pitää vähimmäismääränä annettujen uusien tehtävien toteuttamista varten;
Perustelu
Jos saastumisen torjuntatoimien rahoitus jäisi mistä tahansa syystä komission ehdotuksen mukaisen rahoitusohjeen alle, yhteisön tointa ei käytännössä voitaisi panna täytäntöön.
Tarkistus 6 4 artiklan 1 kohta
Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskeva rahoitusohje on 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.	Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskevaksi ohjeelliseksi rahoitusohjeeksi vahvistetaan 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.
Perustelu
Ks. tarkistus 3. Kun päätös tehdään, komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen rahoitusohjeen vahvistamista varten ottaen huomioon rahoitusnäkymissä olevan enimmäismäärän (ks. tarkistus lainsäädäntöpäätöslauselmaan).
Tarkistus 7 4 artiklan 2 kohta
Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.	Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa. Tietty vähimmäisrahoitus on kuitenkin tarpeellinen 3 artiklan c kohdassa tarkoitetun operatiivisen avun täytäntöön panemiseksi.
Perustelu
Ks. tarkistus 4. Toimen rahoittamiseen tarvitaan tietty vuotuinen vähimmäismäärä. Jos tämä vähimmäismäärä ei toteudu, saastumisen torjuntatoimien asianmukainen toteuttaminen on mahdotonta.
Tarkistus 8 4 artikla
Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskeva rahoitusohje on 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.	1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskeva rahoitusohje on 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.
	2. Virastolle myönnettyjen määrärahojen on oltava rahoitusnäkymissä vuosille 2007–2013 virastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaiset.
Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.	3. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.
Perustelu
Virastolle myönnettyjen määrärahojen on oltava hajautetuille virastoille vahvistettujen yleisten enimmäismäärien mukaiset. Siten voidaan varmistaa voimavarojen saatavuus ohjelmaan kuuluvien toimien rahoittamiseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0210 – C6-0153/2005 – 2005/0098(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	TRAN
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG] 7.6.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jutta D. Haug 20.9.2004
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	20.2.2006	23.3.2006
Hyväksytty (pvä)	23.3.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		26
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard James Ashworth, Reimer Böge, Simon Busuttil, Gérard Deprez, Valdis Dombrovskis, Hynek Fajmon, Neena Gill, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Catherine Guy-Quint, Jutta D. Haug, Ville Itälä, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Mario Mauro, Jan Mulder, Giovanni Pittella, Antonis Samaras, Nina Škottová, László Surján, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kathalijne Maria Buitenweg, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Peter Šťastný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Sitoumukset vuoteen 2013 asti ja maksumäärärahat vuoteen 2014 asti.
• [2]  EUVL C ...., ...., s ....

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.12.2005)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalleehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta(KOM(2005)0210 – C6 0153/2005 – 2005/0098(COD))Valmistelija: Umberto Guidoni

LYHYET PERUSTELUT

Yhteenveto

1. Euroopan meriturvallisuusvirastolle annettiin Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 724/2004 uusia tehtäviä öljyvahinkojen torjunnan alalla. Viraston uudet tehtävät kattavat toimintoja, jotka liittyvät tiedottamiseen, yhteistyöhön, koordinointiin ja operatiiviseen apuun. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää jonkin verran pitkän aikavälin investointeja. Tällaisia tehtäviä ovat esim. neuvottelut valmiussopimuksista kaupallisten alusten käytöstä hätätapauksessa torjuntatoimenpiteisiin. Komissio katsoo, että viraston uusien tehtävien asianmukainen hoitaminen kustannustehokkaalla tavalla edellyttää riittävää taloudellista turvaa monivuotisen maksusitoumuksen pohjalta. Tässä rahoitusehdotuksessa esitetään viraston uusien tehtävien rahoittamista koskevat menettelyt ja määritellään yhteisön rahoitusosuus. Komissio ehdottaa 154 miljoonan euron rahoitusohjetta 1. tammikuuta 2007 alkavalle ja 31. joulukuuta 2013 päättyvälle jaksolle.

Tulot

2. Viraston uusiin tehtäviin sisältyvät öljyvahinkojen torjuntaan tarkoitetun kapasiteetin parantaminen (valmiussopimukset kaupallisten alusten saamisesta jäsenvaltioiden käyttöön onnettomuuden sattuessa), näiden alusten varustaminen öljyntorjuntaa varten sekä miehistöjen kouluttaminen. Onnettomuuden sattuessa jäsenvaltiot voisivat kutsua nämä alukset täydentämään omia öljyntorjuntamekanismejaan.

3. Vaikka jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää näitä palveluja, olisi maksettava alusten omistajille näiden alusten operatiivisesta käytöstä, ehdotuksessa ei esitetä maksua viraston tarjoamista palveluista, ts. valmiussopimusten neuvottelemisesta, alusten varustamisesta ja miehistöjen kouluttamisesta.

4. Moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä syistä ja "parhaaseen mahdolliseen kustannustehokkuuteen" (31. maaliskuuta 2004 annetun asetuksen 724/2004 johdanto-osan 10 kappale) pyrkimisen varmistamiseksi olisi tarkasteltava mahdollisuutta periä jäsenvaltioilta maksuja, kun ne käyttävät viraston tarjoamaa kapasiteettia. Viraston perussäädöksen (27. kesäkuuta 2002 annettu asetus 1406/2002) 18 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mahdollistetaan jo maksujen periminen tarjotuista palveluista.

5. Jos viraston tarjoamista palveluista perittäisiin maksu, varmistettaisiin, että jäsenvaltioilla ei ole houkutusta turvautua yksinomaan yhteisön tarjoamaan öljyvahinkojen torjuntakapasiteettiin, mikä vastaa 31. maaliskuuta annetun asetuksen 724/2004 johdanto-osan 8 kappaletta, jossa todetaan, että "Viraston toimet [- -] eivät saisi vapauttaa rannikkovaltioita vastuusta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja".

6. Lisäksi kaikki maksujen perimisestä aiheutuvat tulojen lisäykset merkitsisivät samalla vastaavaa vähennystä yhteisön talousarviosta maksettavaan osuuteen, mikä auttaisi vähentämään EY:n talousarvion yleistä taakkaa Euroopan veronmaksajille. Nämä maksut muodostaisivat kuitenkin osan puhdistuskustannuksista, joten kyseisen jäsenvaltion pitäisi voida hakea korvausta näistä kustannuksista pilaantumisen aiheuttajien vakuutusyhtiöiltä.

7. Komissio ei kuitenkaan solidaarisuussyistä ehdota maksujen perimistä viraston jäsenvaltioille tarjoamista palveluista. Kaikki jäsenvaltiot sen sijaan maksavat palveluista yhteisön talousarvion kautta.

8. Vaikka valmistelija yhtyykin komission esittämään solidaarisuusnäkemykseen, hän katsoo, että komission olisi esitettävä yksityiskohtaiset tiedot mahdollisuudesta periä maksu tarjotuista palveluista, jotta voidaan käydä avointa keskustelua kahdesta vaihtoehtoisesta rahoitusmallista: yhteisön talousarviosta maksettava tuki vastaan maksujen periminen. Komission olisi erityisesti esitettävä yksityiskohtaiset tiedot virastolle annettavien uusien tehtävien kustannuksista ja hyödyistä, mukaan luettuna valmiusalusten ylläpitämisen kustannukset verrattuna näiden alusten operatiivisen käytön kustannuksiin ja pilaantumisen jälkien korjaamisen nykyisiin operatiivisiin kustannuksiin.

Rahoitusohje

9. Ehdotetun asetuksen 4 artiklassa todetaan, että tehtävien suorittamista koskeva rahoitusohje on 154 miljoonaa euroa 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi. Neuvottelut uusista rahoitusnäkymistä, jotka kattavat 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 välisen ajan, ovat kuitenkin vielä kesken. Komission esittämässä muodossa 4 artikla menisi näiden neuvottelujen edelle. Sitä (ja johdanto-osan 9 kappaletta) olisi siten muutettava, jotta tehdään selväksi, että kokonaisrahoituksen määrä riippuu uusista rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen tuloksesta.

Menojen tehokkuus ja vaikuttavuus

10. Ehdotetun asetuksen 5 artikla kattaa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen. Artiklassa vaaditaan ehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa vastaan, perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, sakkojen maksamista. Menojen on kuitenkin oltava paitsi perusteltuja niin myös tehokkaita ja vaikuttavia. Tehokkuuden osalta 5 artiklaan olisi lisättävä uusi kohta, jossa komissiota ja virastoa kehotetaan varmistamaan, että rahalle saadaan mahdollisimman hyvä mahdollinen vastine.

11. Menojen vaikuttavuuden tutkiminen voitaisiin ratkaista arviointia koskevassa 7 artiklassa. Komission olisi esitettävä arvio siitä, missä määrin viraston tavoitteet on saavutettu. Jotta tämä arviointi voidaan suorittaa asianmukaisesti, ohjelman alussa olisi selkeästi asetettava mitattavissa olevat tavoitteet, joihin saavutettuja tuloksia voidaan verrata.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1 1 a kohta (uusi)

1 a.     korostaa, että komission ehdotuksessa esitetty rahoituskehys on suuntaa-antava ja edellyttää uusia rahoitusnäkymiä koskevan sopimuksen aikaansaamista;

Perustelu

Asetuksen ei pitäisi mennä uusista rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen edelle.

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE
(9) Tässä asetuksessa säädetään saman ajanjakson 2007–2013 kattavasta rahoitusohjeesta toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi.	(9) Tässä asetuksessa säädetään saman ajanjakson 2007–2013 kattavasta rahoituskehyksestä toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi sillä edellytyksellä, että uusista rahoitusnäkymistä sovitaan.
Perustelu
Asetuksen ei pitäisi mennä uusista rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen edelle.
Tarkistus 3 4 ARTIKLAN 1 KOHTA
Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskeva rahoitusohje on 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.	Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskeva suuntaa-antava rahoituskehys on 154 miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.
Perustelu
Asetuksen ei pitäisi mennä uusista rahoitusnäkymistä käytävien neuvottelujen edelle.
Tarkistus 4 5 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
	2 a. Komissio ja virasto varmistavat, että rahalle saadaan mahdollisimman hyvä vastine, kun yhteisön toimia rahoitetaan tämän asetuksen mukaisesti.
Perustelu
Yhteisön menojen on oltava paitsi perusteltuja niin myös tehokkaita.
Tarkistus 5 7 ARTIKLA
Komissio antaa viraston antamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Kertomuksessa esitetään tulokset 4 artiklassa tarkoitetun yhteisön rahoituksen käytöstä 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajanjakson kattavien sitoumusten ja menojen osalta.	Komissio antaa viraston antamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Kertomuksessa esitetään tulokset 4 artiklassa tarkoitetun yhteisön rahoituksen käytöstä 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajanjakson kattavien sitoumusten ja menojen osalta. Kertomuksen on myös sisällettävä analyysi siitä, missä määrin virastolle asetetut mitattavissa olevat tavoitteet on saavutettu.
Perustelu
Yhteisön menojen on oltava paitsi perusteltuja niin myös vaikuttavia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0210 – C6-0153/2005 – 2005/0098(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	TRAN
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 7.6.2005
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Umberto Guidoni 13.7.2005
Valiokuntakäsittely	21.11.2005	12.12.2005
Hyväksytty (pvä)	12.12.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		11 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Paulo Casaca, Petr Duchoň, Szabolcs Fazakas, Ingeborg Gräßle, Umberto Guidoni, Ona Juknevičienė, Nils Lundgren, Jan Mulder, Bart Staes, Terence Wynn
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0210 – C6-0153/2005 – 2005/0098(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	25.5.2005
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 7.6.2005
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 7.6.2005			CONT 7.6.2005			ENVI 7.6.2005		ITRE 7.6.2005
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ENVI 21.6.2005			ITRE 14.7.2005
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Luis de Grandes Pascual 28.6.2005
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)				/
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)				/
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)
Valiokuntakäsittely	22.2.2006	2.5.2006
Hyväksytty (pvä)	2.5.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		40 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Philip Bradbourn, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Roland Gewalt, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Fernand Le Rachinel, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Robert Navarro, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Johannes Blokland, Anne E. Jensen, Sepp Kusstatscher, Helmuth Markov, Salvatore Tatarella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Esther Herranz García, Francisco José Millán Mon, Marie-Hélène Descamps
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	16.5.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...