Menettely : 2005/0019(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0209/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0209/2006

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 06/07/2006 - 6.1
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0303

MIETINTÖ     *
PDF 176kWORD 160k
9.6.2006
PE 370.299v02-00 A6-0209/2006

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja veropetosten ja veron kiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta

(KOM(2005)0089 – C6‑0100/2005 – 2005/0019(CNS))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Christoph Konrad

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja veropetosten ja veron kiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta

(KOM(2005)0089 – C6‑0100/2005 – 2005/0019(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0089)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0100/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A6‑0209/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)

 

(1 a) Yhteisön suojaamiseksi arvonlisäveroihin liittyviltä taloudellisilta tappioilta – erityisesti vilpillisestä tai muusta laittomasta rajat ylittävästä toiminnasta aiheutuvilta tappioilta – mihin jäsenvaltiot ovat perustamissopimuksen 280 artiklassa sitoutuneet, jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

Tarkistus 2

JOHDANTO-OSAN 9 A KAPPALE (uusi)

 

(9 a) Tällä aloitteella ei pitäisi puuttua jäsenvaltioiden verotusoikeuteen.

Tarkistus 3

JOHDANTO-OSAN 9 B KAPPALE (uusi)

 

(9 b) Poikkeustapahtumien tehostamisen olisi veropetosten ja veronkierron tehokkaan torjunnan nimissä oltava vain rajoitettu osa kattavaa ohjelmaa EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistamiseksi, ja siksi olisi toteutettava uusia järjestelmän uudistuksia, jotka koskevat muun muassa veropetosten torjuntaa esimerkiksi rahoituspalvelujen, sähköisien palvelujen, kaksoisverotustilanteiden ja julkisien palvelujen uudenaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Tarkistus 4

JOHDANTO-OSAN 9 C KAPPALE (uusi)

 

(9 c) Harkittaessa arvonlisäveron kantamisjärjestelmän muuttamista arviointiperusteina olisi käytettävä veronkannon tehokkuutta, yhdenvertaista verotuskohtelua ja järjestelmän toteuttamiskelpoisuutta yritysten kannalta.

Perustelu

Kun otetaan huomioon nykyisten arvonlisäverojärjestelmien moninaisuus ja vaikeaselkoisuus, järjestelmän muuttamisella on päästävä siihen, että kaikki poliittiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Säädösten on oltava sellaisia, että niitä on helpompi soveltaa ja ne ovat toimivia.

Tarkistus 5

1 ARTIKLAN 1 KOHTA

4 artiklan 4 kohdan alakohta (direktiivi 77/388/ETY)

1) Lisätään 4 artiklan 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

Poistetaan.

”Jos jäsenvaltio käyttää toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on varmistettava, että tästä ei aiheudu perusteetonta hyötyä tai haittaa verovelvollisille.”.

 

Perustelu

Tämän kohdan oikeudelliset edellytykset ovat epäselviä, minkä vuoksi niihin sisältyy oikeudellisen epävarmuuden ja/tai väärinkäytön vaara.

Tarkistus 6

1 ARTIKLAN 2 KOHTA

5 artiklan 8 kohdan toinen virke (direktiivi 77/388/ETY)

2) Korvataan 5 artiklan 8 kohdan toinen virke seuraavasti:

Poistetaan.

”Jäsenvaltiot voivat tapauksissa, joissa saaja ei ole kokonaan veronmaksuvelvollinen, toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kilpailun vääristymisen välttämiseksi. Niiden on varmistettava, että tästä ei aiheudu perusteetonta hyötyä tai haittaa.”.

 

Perustelu

Ks. tarkistus 2.

Tarkistus 7

1 ARTIKLAN 7 KOHTA

21 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi) (direktiivi 77/388/ETY)

 

c a) Nämä tavaroiden luovutukset tai palvelujen suoritukset, joissa veronmaksuvelvollinen on vastaanottajana oleva verovelvollinen, on erotettava muista tavaroiden luovutuksista tai palvelujen suorituksista, joissa veronmaksuvelvollinen on kuten tähänkin asti palvelun suorittava yritys, niin, että asia on yrityksille selvä ja kiistaton ja valvottavissa.

Perustelu

Yrityksille on erittäin tärkeää, että alat, joita käännetty verovelvollisuus koskee, on määritelty täsmällisesti ja yksiselitteisesti ja että ero liiketoimiin, joissa veronmaksuvelvollinen on kuten tähänkin asti palvelun suorittava yritys, on selvästi nähtävissä. Epävarmuus ja kiistat tilityksistä lisäävät yrityksille koituvaa byrokratiaa ja taloudellista kuormitusta.

Tarkistus 8

1 ARTIKLAN 7 A KOHTA (uusi)

30 a artikla (uusi)(direktiivi 77/388/ETY)

 

7 a) Lisätään seuraava artikla:

 

"30 a artikla

 

Jäsenvaltioiden on yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavien rajat ylittävien arvonlisäveropetosten, erityisesti niin kutsuttujen karusellipetosten torjumiseksi kehotettava toimivaltaisia viranomaisiaan tätä alaa koskevien petosepäilyjen yhteydessä tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa. Komissio antaa Euroopan parlamentille perustamissopimuksen 280 artiklan 5 kohdan mukaisesti vuosikertomuksessaan selvityksen tällä alalla saavutetusta edistymisestä."

Tarkistus 9

1 ARTIKLAN 7 B KOHTA (uusi)

34 A artikla (uusi)(direktiivi 77/388/ETY)

 

7 b) Lisätään seuraava artikla:

 

"34 a artikla

 

Pitkällä aikavälillä parhaan säännöstön aikaansaamiseksi Euroopan unionin arvonlisäveronkantoon komissio laatii kattavan vertailevan yleiskatsauksen, jossa käsitellään jäsenvaltioiden ajatuksia aiheesta ja esitetään konkreettisesti käännetyn verovelvollisuuden (reverse charge) moninaiset seuraukset sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja unionissa toimiville yrityksille koituvat edut ja haitat.

PERUSTELUT

I. Lainsäädännön taustaa

Ensimmäinen arvonlisäverodirektiivi annettiin vuonna 1967(2), ja sitä pidetään EU:n ensimmäisenä poliittisena ja oikeudellisena sitoumuksena luoda yhteinen alv-järjestelmä tukemaan tavoitteena olevia toimivia ja kilpailukykyisiä sisämarkkinoita "yhteensopivilla" alv-järjestelmillä. Jo 1970-luvun alussa kaikki tuolloiset jäsenvaltiot ottivat käyttöön yhteisen alv-välineen.

Seuraava tärkeä askel otettiin kuudennella arvonlisäverodirektiivillä(3), jolla luotiin pitkälti yhdenmukainen veroperusta liiketoimille. Lisäksi komissio esitti vuoden 1985 sisämarkkinoiden valkoisen kirjan mukaisesti joukon asiaa koskevia ehdotuksia. Hallitukset eivät kuitenkaan hyväksyneet niitä, ja kävi selväksi, että asetetussa aikataulussa eli vuoteen 1993 mennessä ei saada aikaan yhteistä kantaa. Siksi neuvosto päätti luoda väliaikaisen järjestelmän, jolla luovuttiin verotarkastuksista rajoilla. Väliaikaiseksi tarkoitettua alv-järjestelmää (jonka soveltaminen oli tarkoitus lopettaa vuoden 1996 lopussa) on siitä lähtien sovellettu laajalti EU:n kauppaan.

II. Muutokseen kannustavat tekijät ja ehdotuksen tavoitteet

Komissio palasi asiaan 1996 uudella ehdotuksella, jonka tavoitteena oli saada käyttöön yhteinen järjestelmä. Vaikka vuoden 1987 kunnianhimoinen lähestymistapa (välitön muutos) oli hylätty ja vuoden 1996 ehdotuksella oli tarkoitus saada aikaan asteittainen muutos, ehdotus osoittautui varsin pian vaikeaksi toteuttaa.

Jotta uudet aloitteet olisivat johdonmukaisia voimassa olevan lainsäädännön kanssa, komissio päätti keskittyä "väliaikaisten" järjestelyjen parantamiseen. Uusi strategia julkistettiin vuonna 2000(4), ja siihen sisällytetyissä suosituksissa oli vain yksi keskeinen huomio, nimittäin, että nykyiseen alv-järjestelmään liittyy suuria kustannuksia ja liiketoimintaa hankaloittavia tekijöitä. Lokakuussa 2003 komissio esitti tarkistetun strategian. Ehdotusta voidaan pitää "rationalisointiharjoituksena", jonka tavoitteena on muuttaa kuudetta arvonlisäverodirektiiviä niin, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus toteuttaa nopeasti oikeudellisesti hyväksyttäviä toimia vilpillisen kilpailun torjumiseksi, tulonmenetysten kompensoimiseksi ja arvonlisäveron perintämenettelyn yksinkertaistamiseksi.

Poikkeukset: 27 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat saada luvan ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi ja veropetosten ja veronkierron estämiseksi. Tällä hetkellä jäsenvaltioilla on noin 140 poikkeuslupaa, ja niiden määrä on kasvussa. Tietoisena avoimuuden ja oikeusvarmuuden puutteesta komissio päätti pyrkiä järkiperäistämään ilmiötä saattamalla tietyt erityisen tehokkaat poikkeukset koskemaan kaikkia jäsenvaltioita valinnaisuuden pohjalta ja ilman nykyistä luvanhakumenettelyä. Komissio uskoo, että niiden laajempi soveltaminen suojelisi yrityksiä veronkiertoa harjoittavien saamilta kilpailueduilta.

Veronkierto ja veropetokset: 22 artiklan 8 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat säätää muista velvoitteista, joita ne pitävät välttämättöminä veron asianmukaisesti kantamiseksi ja veropetosten estämiseksi.

Soveltamisen yksinkertaistaminen: XIV osastossa säädetään mahdollisuudesta yksinkertaistaa menettelyjä arvonlisäveron kannossa tai vapauttaa verosta joitakin verovelvollisia (pienet yritykset, maataloustuottajat jne.). Vapaaehtoisuudesta johtuen yksinkertaistamisjärjestelyt ovat kovin erilaisia eri jäsenvaltioissa ja lisäävät näin sekaannusta.

Komission luokittelun mukaan ehdotuksessa on kolmenlaisia toimenpiteitä:

Varotoimenpiteet: eivät perustu suoraan poikkeuksiin

– vahvistetaan ehkäiseviä säännöksiä osa-alueilla "verovelvollisryhmät" (verovelvollisten oikeudellinen riippumattomuus, mutta kiinteä rahoituksellinen, taloudellinen ja organisatorinen yhteys) ja "toimivien yritysten siirrot" (varojen siirto kokonaan tai osittain);

– selvennetään investointitavaroihin liittyvien vähennysten oikaisemista (20 artiklan 2 ja 3 kohta), jota voidaan soveltaa myös palveluihin, jotka ovat luonteeltaan investointitavaran kaltaisia, so. muodostavat pitkän aikavälin investoinnin;

Vähäinen muutos:

– mahdollisuus soveltaa kultakaupassa erityistoimenpidettä, jolla estetään arvonlisäveron kiertäminen menetelmällä, jossa sijoituskultaa (vapautettu arvonlisäverosta) käytetään kulutustavaroiden raaka-aineena (luovutuksesta kannettava arvonlisävero);

Keskeiset säännökset:

– valinnaiset säännökset, jotka mahdollistavat tietyissä oloissa mutta ei tavanomaisten päivittäisten liiketoimien yhteydessä tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten arvon määrittämisen/uudelleenmäärittämisen niiden käypään arvoon; arvon määrittäminen on yksi veronkierrolle alttiimmista kohdista;

– laajennetaan valinnaisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöä tiettyjen verovelvollisille tapahtuneiden tavaraluovutusten tai palvelusuoritusten osalta, kuten rakennuksiin liittyvät palvelut ja rakennuspalveluihin liittyvän henkilöstön toimittaminen, jätteen, romun ja kierrätysmateriaalin toimitukset, maaomaisuus ja rakennukset, joiden osalta on valittu verotus, vakuutena olevien tavaroiden myynti, tavaroiden myynti omistuksenpidätyksen siirryttyä siirronsaajalle ja tämän käytettyä kyseistä oikeuttaan, maaomaisuus ja rakennukset tuomioistuimessa tapahtuvan selvitysmenettelyn yhteydessä. Nämä ovat aloja, jotka ovat osoittautuneet ongelmallisiksi jäsenvaltioissa ja joista ei ole riittävästi säännöksiä.

III. Esittelijän kanta

Esittelijä pitää myönteisenä ja kannattaa komissio aloitteen tavoitetta. Tällä hetkellä jäsenvaltiot soveltavat kukin yksilöllisten järjestelyjen mukaisesti yli 140 poikkeuslupaa, joilla puututaan usein samankaltaisiin arvolisäveropetostapauksiin. Unionin laajentumisen myötä uusien poikkeuslupahakemusten määrä kasvaa. Siksi on hyvä saada yhteenveto joissakin jäsenvaltioissa sovellettavista ja hyvin toimivista poikkeussäännöksistä veropetosten ja veronkierron torjumiseksi, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat halutessaan hyödyntää niitä. Voimassa olevien säännösten vahvistaminen ja yhdenmukaistaminen mahdollistaa nopeat toimet ilman että jokaisen valtion tarvitsee itse anoa poikkeuslupaa, jollaista muut maat ovat ehkä jo anoneet. Erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioiden osalta arvonlisäveropetosten torjunta selkiytyy huomattavasti, ja välineet ovat nopeammin käytettävissä. Näin voidaan torjua veropetoksia koko EU:ssa nykyisillä välineillä entistä tehokkaammin ja nopeammin ilman että tarvitsee muuttaa perusteellisesti koko Euroopan alv-perintäjärjestelmää. Unionissa toimivien yritysten ja unionin jäsenvaltioiden oikeusvarmuus lisääntyy. Lisäksi on tarkoitus tiukentaa epämääräisiä poikkeuksia tietyillä toimilla niissä tapauksissa, joissa veronmaksuvelvollinen on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin.

Eräissä jäsenvaltioissa on jo pitemmän aikaa käyty keskustelua arvonlisäveronkantojärjestelmän perusteellisesta muuttamisesta, jotta voidaan tehostaa alv-petosten torjuntaa. Tässä näyttää ns. reverse charge -malli eli veronmaksuvelvollisuuden kääntäminen tavaroita toimittaville tai palveluja tarjoaville yrityksille omaavan eräitä etuja. Ajatuksen kannattajat ovat vakuuttuneita siitä, että järjestelmällä voidaan tehokkaasti estää järjestäytynyt kansallinen ja kansainvälinen vetopetostoiminta. Arvonlisäveropetosten uhreiksi joutuvat usein nimenomaan keskisuuret yritykset, joten tämän ongelman ratkaiseminen on otettava EU:n yrityspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Ajatuksen vastustajat ovat puolestaan sitä mieltä, että käännetty verovelvollisuus aiheuttaa nimenomaan pk-yrityksille lisäkuormitusta ja hallinnollista rasitusta. Esittelijä suosittelee komissiolle, joka on toistaiseksi torjunut käännetyn verovelvollisuuden, että se seuraisi aktiivisesti jäsenvaltioiden tästä sekä jäsenvaltioille että yrityksille tärkeästä asiasta käymää keskustelua, jotta löydettäisiin oikea ratkaisu. Komission olisi laadittava kattava vertaileva yleiskatsaus, jossa käsitellään jäsenvaltioiden ajatuksia aiheesta ja esitetään konkreettisesti käännetyn verovelvollisuuden moninaiset seuraukset sekä siitä koituvat edut ja haitat. Komission olisi otettava parlamentti hyvissä ajoin ja säännöllisesti mukaan tähän keskusteluun.

Tätä jatkossa selvitystä kaipaavaa periaatekysymystä lukuun ottamatta komission luonnoksessa ei siis ole kyse uudesta aloitteesta, vaan nykyisten sääntöjen järkevästä yksinkertaistamisesta, konsolidoinnista ja osittaisesta joustavoittamisesta. Säännökset ovat jäsenvaltioiden käytettävissä veropetosten ja veronkierron torjunnasta jo aiemmin annettujen säännösten ja kansallisten poikkeussäännösten lisäksi. Jäsenvaltioiden ei ole pakko soveltaa tähän luonnokseen sisältyviä sääntöjä; ne voivat soveltaa niitä omassa maassaan myös valikoiden esimerkiksi tiettyihin veropetosten tekijöihin, mutta ei kaikkiin yrittäjiin. Myös jatkossa on tarvittaessa mahdollista anoa tietyissä ongelmatapauksissa kansallista poikkeuslupaa. Komissio on jo vuonna 2004 parantanut poikkeuslupien hakumenettelyä ja tehnyt siitä avoimemman (direktiivi 2004/7/EY). On joka tapauksessa kannatettava asia lähteä liikkeelle tästä aloitteesta ja toteuttaa nyt nopeasti toteutettavissa olevat toimet veropetosten estämiseksi.

Komissio ehdottaa veronmaksuvelvollisuuden kääntämisen ulottamista koskemaan hyvin rajallista joukkoa tapauksia: "Investointitavaroihin" (jäsenvaltiot laativat määritelmän) liittyvien vähennysten oikaisemista voidaan nyt soveltaa myös palveluihin, jotka ovat luonteeltaan "investointitavaran" kaltaisia ja joita kohdellaan sellaisina. Tähän kuuluvat palvelut, joita käytetään yrityksessä pitkähkön ajan. Tietyillä aloilla, kuten rakennusalalla ja tietyissä jätekuljetuksissa, on erityisen vaikea tarkistaa alv-maksuja. Uudessa liitteessä M on esitetty, millaisia jätteitä asia koskee. Juuri tässä on yritysten etujen mukaista huolehtia siitä, että alat, joita käännetty verovelvollisuus koskee, määritellään täsmällisesti ja aukottomasti ja että ero liiketoimiin, joissa veronmaksuvelvollinen on kuten tähänkin asti palvelun suorittava yritys, on selvästi nähtävissä. Epävarmuus ja kiistat tilityksistä lisäävät yrityksille koituvaa byrokratiaa ja taloudellista kuormitusta ja ovat vastoin tarkoitettuja tavoitteita. Siksi ne on syytä välttää.

Ehdotetuilla toimilla voidaan selventää nykyisiä säännöksiä mielekkäästi, ja samalla säilyy kansallinen pelivara päätöksenteossa. Arvonlisäveronkannon yhdenmukaistaminen on esittelijän mielestä kuitenkin ainoa veropolitiikan osa-alue, josta olisi säädettävä yhteisön lainsäädännöllä. Lisäksi verokilpailu on keskeinen osa jäsenvaltioiden myönteistä talouskehitystä ja siksi ehdottomasti säilyttämisen arvoinen.

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

Neuvoston direktiivi 67/227/ETY, 11.4.1967 (EYVL 71, 14.4.1967).

(3)

Neuvoston direktiivi 77/388/ETY, 17.5.1977 (EYVL L 145, 13.6.1977).

(4)

KOM(2000)0348, 7.6.2000.


talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO  (4.5.2006)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja veropetosten ja veron kiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta

(KOM(2005)0089 – C6‑0100/2005 – 2005/0019(CNS))

Valmistelija: Herbert Bösch

LYHYET PERUSTELUT

Neuvosto voi kuudennen arvonlisädirektiivin 27 artiklan mukaan komission ehdotuksesta yksimielisesti valtuuttaa jokaisen jäsenvaltion ottamaan käyttöön direktiivistä 77/388/ETY(1) poikkeavia erityistoimia veronkannon yksinkertaistamiseksi tai veronkierron ehkäisemiseksi.

Jäsenvaltiot soveltavat nykyisin yli 140 poikkeussääntöä. Tämä luku kasvaa lähiaikoina, koska myös EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyneet jäsenvaltiot hakevat nyt lupaa saada soveltaa poikkeussääntöjä. Lisäksi uudet jäsenvaltiot löytävät lainsäädännöstään melko varmasti muita erityistoimia, joille tarvitaan yhteisön oikeusperusta.

Komissio on neuvostolle ja Euroopan parlamentille 7. kesäkuuta 2000 antamassaan tiedonannossa strategiasta sisämarkkinoiden arvonlisäjärjestelmän toiminnan parantamiseksi(2) luvannut tietyssä määrin järkeistää nykyisin voimassa olevia lukuisia poikkeussääntöjä. Komissio vahvisti tämän aikeen 20. lokakuuta 2003 antamassaan tiedonannossa tämän strategian tarkistamisesta ja ajantasaistamisesta(3). Järkeistämisessä on tarkoitus kuudetta arvonlisäverodirektiiviä(4) muuttamalla antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää tiettyjä poikkeussääntöjä. Muutos koskisi niitä poikkeussääntöjä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja koskevat ongelmia, joita esiintyy useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Poikkeussääntöjen määrä ja se tosiasia, että ne koskevat samankaltaisia asioita, viittaavat siihen, että arvonlisäveronkannosta on myös nimenomaan arvonlisäveronkierron ja ‑arvonlisäveropetosten vuoksi tullut merkittävä ongelma viime vuosina.

Arvonlisäveropetoksista, erityisesti niin kutsutuista yhteisön sisäisistä karusellipetoksista aiheutuu vuosittain suunnattomia vahinkoja. Taloustutkimusta tekevä saksalainen ifo-instituutti arvioi kansallisten arvonlisäverojen kokonaistappioiden olleen Saksassa vuosina 2003–2005 vuosittain 17 000–18 000 miljoona euroa, joista kolmasosa johtuu rajat ylittävistä petoksista. Myös muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverotappiot ovat miljardien suuruisia ja niiden arvioidaan olevan kymmenen prosenttia kokonaistuloista.

Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että huomioon voidaan ottaa vain arvonlisäveronkannosta saadut todelliset tulot ja että tulojen poisjäänti haittaa yhteisön omien varojen järjestelmää.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti(5)  Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)

 

(1 a) Yhteisön suojaamiseksi arvonlisäveroihin liittyviltä taloudellisilta tappioilta – erityisesti rajat ylittävästä toiminnasta aiheutuvilta tappioilta – mihin jäsenvaltiot ovat perustamissopimuksen 280 artiklassa sitoutuneet, jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

Tarkistus 2

1 ARTIKLAN 7 A KOHTA (uusi)

XVIII OSASTO, ERINÄISET SÄÄNNÖKSET, 30 A ARTIKLA (uusi) (direktiivi 77/388/ETY)

 

7 a) Jäsenvaltioiden on yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavien rajat ylittävien arvonlisäveropetosten, erityisesti niin kutsuttujen karusellipetosten torjumiseksi kehotettava toimivaltaisia viranomaisiaan tätä alaa koskevien petosepäilyjen yhteydessä tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa. Komissio antaa Euroopan parlamentille perustamissopimuksen 280 artiklan 5 kohdan mukaisesti vuosikertomuksessaan selvityksen tällä alalla saavutetusta edistymisestä.

Tarkistus 3

1 ARTIKLAN 7 B KOHTA (uusi)

XVIII OSASTO, ERINÄISET SÄÄNNÖKSET, 34 A ARTIKLA (uusi) (direktiivi 77/388/ETY)

 

34 a artikla

 

7 b) Pitkällä aikavälillä parhaan säännöstön aikaansaamiseksi Euroopan unionin arvonlisäveronkantoon komissio laatii kattavan vertailevan yleiskatsauksen, jossa käsitellään jäsenvaltioiden ajatuksia aiheesta ja esitetään konkreettisesti käännetyn verovelvollisuuden (reverse charge) moninaiset seuraukset sekä siitä Euroopan unionin jäsenvaltioille ja unionissa toimiville yrityksille koituvat edut ja haitat.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja veropetosten ja veron kiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2005)0089 – C6-0100/2005 – 2005/0019 (CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

ECON

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT
27.4.2005

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Herbert Bösch
20.4.2005

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

19.4.2006

 

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

4.5.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

 

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Herbert Bösch, Paul van Buitenen, Simon Busuttil, Szabolcs Fazakas, Ingeborg Gräßle, Ona Juknevičienė, Nils Lundgren, Hans-Peter Martin, Jan Mulder, Borut Pahor, José Javier Pomés Ruiz, Bart Staes, Kyösti Virrankoski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Janusz Wojciechowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

(1)

EYVL L 145, 13.6.1977, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/66/EY, EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35.

(2)

KOM(2000)0348.

(3)

KOM(2003)0614.

(4)

Kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste (EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.) Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/18/EY (EUVL L 51, 22.2.2006, s. 12).

(5)

EYVL / EUVL C ..., ..., s. ....


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja veropetosten ja veron kiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta

Viiteasiakirjat

KOM(2005)0089 – C6-0100/2005 – 2005/0019(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

14.4.2005

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON
27.4.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT
27.4.2005

 

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

 

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Christoph Konrad
11.4.2005

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen
  JURI-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Rahoitusmäärän muuttaminen
  BUDG-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

 

Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

 

Valiokuntakäsittely

23.1.2006

20.3.2006

18.4.2006

 

 

Hyväksytty (pvä)

30.5.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, David Casa, Jan Christian Ehler, Jonathan Evans, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Karin Riis-Jørgensen, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Harald Ettl, Donata Maria Assunta Gottardi, Werner Langen, Andrea Losco, Giovanni Pittella, Gilles Savary

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

María del Pilar Ayuso González, Godfrey Bloom, Ville Itälä, Holger Krahmer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

9.6.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö