SUOSITUS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin

18.7.2006 - (7591/2006 – C6‑0138/2006 – 2005/0251(AVC)) - ***

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Diana Wallis

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin

(7591/2006 – C6‑0138/2006 – 2005/0251(AVC))

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (7591/2006),

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c kohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6‑0138/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 75 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A6‑0250/2006),

1.  antaa puoltavan lausunnon ehdotuksesta neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Haagin konferenssi

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin kuuluu 65 jäsenvaltiota, mukaan lukien kaikki EU-maat, ja se on maailmanlaajuinen hallitustenvälinen organisaatio. Haagin konferenssissa kohtaavat erilaiset oikeudelliset perinteet, ja siellä kehitetään monenvälisiä oikeudellisia välineitä, joilla vastataan maailmanlaajuisiin tarpeisiin.

Myös yhä useammista konferenssiin kuulumattomista valtioista on vähitellen tullut Haagin yleissopimusten sopimuspuolia. Näin ollen konferenssissa tehty työ koskee yli 120 maata eri puolilla maailmaa.

Konferenssin perussäännön mukaan sen tarkoituksena on työskennellä kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen asteittaiseksi yhtenäistämiseksi. Tämä edellyttää kansainvälisesti sovittujen lähestymistapojen löytämistä muun muassa tuomioistuinten toimivallan ja sovellettavan lainsäädännön kohdalla sekä tuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta monilla erilaisilla aloilla kauppaoikeudesta ja pankkilainsäädännöstä lähtien kansainvälisiin riita-asiain oikeudenkäynteihin asti sekä lasten suojelusta aina avioliittoa ja henkilöstatuuttia koskeviin asioihin.

Vuosien mittaan konferenssista on tehtäväänsä toteuttaessaan tullut yhä tärkeämpi kansainvälisen oikeudellisen ja hallinnollisen yhteistyön keskus yksityisoikeuden, etenkin perheen ja lasten suojelun, riita-asiain oikeudenkäyntien ja kauppaoikeuden alalla. Toistaiseksi on tehty 35 yleissopimusta.

Järjestön perimmäinen tarkoitus on työskennellä sellaisen maailman puolesta, jossa henkilöt – yksilöt ja yritykset – voivat oikeusjärjestelmien erilaisuudesta huolimatta nauttia suuresta oikeusvarmuudesta.

Konferenssi kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1893 T.M.C. Asserin (Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1911) aloitteesta. Siitä tuli pysyvä hallitustenvälinen järjestö vuonna 1955, jolloin sen perussääntö tuli voimaan.

Järjestö kokoontuu periaatteessa joka neljäs vuosi täysistuntoon (tavanomainen diplomaatti-kokous) neuvottelemaan yleissopimuksista ja hyväksymään niitä sekä päättämään tulevasta työstä. Yleissopimukset valmistellaan valiokunnissa tai työryhmissä, jotka kokoontuvat useita kertoja vuodessa, yleensä Haagissa Rauhanpalatsissa mutta yhä useammin järjestön eri jäsenvaltioissa. Valiokunnat kokoontuvat myös tarkistamaan yleissopimusten toimintaa ja antamaan suosituksia yleissopimusten vaikuttavuuden parantamiseksi ja yhdenmukaisten käytäntöjen ja tulkintojen edistämiseksi.

Järjestöä rahoittavat pääasiassa sen jäsenvaltiot. Järjestön jäsenvaltioiden diplomaattisten edustajien neuvosto hyväksyy vuosittain järjestön talousarvion. Järjestö myös pyytää ja saa jonkin verran erityishankkeisiin liittyvää rahoitusta muista lähteistä.

Yhteisön ehdotettu liittyminen järjestöön

Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta alkaen yhteisöllä on ollut toimivalta toteuttaa oikeudellista yhteistyötä koskevia toimenpiteitä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (EY:n perustamissopimuksen 65 artikla). Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutuksesta tämä on johtanut ulkoisten toimivaltuuksien siirtymiseen yhteisön jäsenvaltioilta yhteisölle. Koska monet yhteisön hyväksymät välineet kattavat Haagin konferenssissa käsiteltäviä asioita, komissio on esittänyt asiasta kyseisen ehdotuksen, jonka tarkoituksena on turvata yhteisön liittyminen konferenssiin.

EY:n liittymistä Haagin konferenssiin koskeva menettely on edennyt jo pitkälle. Konferenssin perussäännön muuttaminen niin, että yhteisö voi liittyä järjestöön, edellyttää sitä, että kaksi kolmasosaa valtioista allekirjoittaa muutoksen. Tarvittava kannatus saavutettaneen lähiaikoina.

Parlamentin osallistuminen Haagin konferenssin työskentelyyn tulevaisuudessa

Tämän luonnoksen esittelijä kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että parlamentti voi osallistua Haagin konferenssin työskentelyyn ja että sitä kuullaan Haagin yleissopimusten luonnosten osalta, etenkin silloin, kun on kyse sellaisista lainsäädännöllisistä aloista, joilla parlamentti ja neuvosto soveltavat yhteispäätösmenettelyä; lisäksi esittelijä pyytää komissiota tekemään parlamentille ehdotuksen osallistumiseen ja kuulemiseen sovellettavasta virallisesta menettelystä. Esittelijä katsoo myös, että parlamentin olisi konferenssin kanssa tutkittava perusteellisesti muita yhteistyötapoja, joihin voisi kuulua johtavan roolin ottaminen parlamentaarisen foorumin perustamisessa kansallisten parlamenttien jäsenten kanssa konferenssin työn seuraamiseksi ja konferenssin informoimiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön liittymisestä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevään Haagin konferenssiin
Viiteasiakirjat	7591/2006 – C6-0138/2006 – 2005/0251(AVC)
EP:n puoltavaa lausuntoa pyydetty (pvä)
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 15.5.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 15.5.2006		LIBE 15.5.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ECON 14.2.2006		LIBE 22.2.2006
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Diana Wallis 30.1.2006
Alkuperäinen esittelijä
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)			/
Valiokuntakäsittely	23.2.2006		19.4.2006		13.7.2006
Hyväksytty (pvä)	13.7.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Berger, Carlo Casini, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Piia-Noora Kauppi, Katalin Lévai, Hans-Peter Mayer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Gabriele Stauner, Daniel Strož, Diana Wallis, Rainer Wieland, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Hiltrud Breyer, Manuel Medina Ortega, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Michel Rocard
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Sharon Bowles, Miroslav Mikolášik
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	18.7.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...