MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta

19.7.2006 - (KOM(2005)0671 – C6‑0033/2006 – 2005/0279(CNS)) - *

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta

(KOM(2005)0671 – C6‑0033/2006 – 2005/0279(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0671)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0033/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6‑0253/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 1 kohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
1. Kolmannesta maasta tuotu tuote voidaan saattaa yhteisön markkinoille luonnonmukaiseksi merkittynä, jos se on tässä asetuksessa vahvistettujen tuotantosääntöjen mukainen.	1. Kolmannesta maasta tuotu tuote voidaan saattaa yhteisön markkinoille luonnonmukaiseksi merkittynä, jos se täyttää seuraavat edellytykset: tuote on tässä asetuksessa vahvistettujen tuotantosääntöjen mukainen, tuotteen alkuperämaa kerrotaan tuojille ja kuluttajille selkeästi ja edellä mainittujen ehtojen toteutuminen voidaan tarkistaa ja vahvistaa. Kolmannen maan taloustoimijoilta, jotka osallistuvat asianomaisen tuotteen kaikkiin tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheisiin, edellytetään, että ne ovat ilmoittaneet toiminnastaan 9 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle tai tarkastuslaitokselle, jos asianomainen viranomainen tai laitos suorittaa kyseisessä kolmannessa maassa tarkastuksia, tai tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytylle tarkastuslaitokselle.
	Tuotteelta vaaditaan 9 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuslaitoksen myöntämä todistus, joka vahvistaa, että tuote on tässä kohdassa säädettyjen ehtojen mukainen.
Perustelu
Jos näiltä tuotteilta ei vaadita todistusta, niihin on liitettävä asiakirja, joka vahvistaa niiden olevan kaikkien yhteisön asetuksen vaatimusten mukaisia.
Tarkistus 2 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 2 kohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
2. Kolmannen maan toimijan, joka haluaa saattaa tuotteensa yhteisön markkinoille luonnonmukaisiksi merkittyinä 1 kohdan edellytysten mukaisesti, on alistettava toimintansa 9 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuslaitoksen valvontaan, jos asianomainen viranomainen tai laitos suorittaa kyseisessä kolmannessa maassa tarkastuksia, tai tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen valvontaan.	Poistetaan.
Perustelu
Jos tuontituotteet päästetään yhteisön markkinoille ilman, että niiltä vaaditaan mitään todistusta luonnonmukaisuudesta, ei voida tarjota samaa kuluttajansuojaa kuin Euroopan unionissa tuotettujen luonnonmukaisten tuotteiden yhteydessä.
Tarkistus 3 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 3 kohdan a alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
a) kyseinen tuote on tuotettu yhteisössä luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavia tuotantostandardeja vastaavien standardien mukaisesti tai Codex Alimentarius -ohjeissa vahvistettujen kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti;	a) kyseinen tuote on tuotettu yhteisössä luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavia tuotantostandardeja vastaavien standardien mukaisesti;
Perustelu
Codex Alimentarius -ohjeilla luodaan yleiset suuntaviivat luonnonmukaisten tuotteiden tuottamiseksi. Niissä ei mainita asetuksen N:o 2092/91 mukaisia tiukkoja tuotantojärjestelyitä, joita yhteisön luonnonmukaisten tuotteiden tuottajien on noudatettava. Yhteisön tuottajat ovat siten huomattavasti heikommassa asemassa tuotantoprosessissa.
Tarkistus 4 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 3 kohdan b alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
b) tuottajaan on sovellettu valvontajärjestelmää, joka on yhteisön valvontajärjestelmää vastaava tai Codex Alimentarius -ohjeiden mukainen;	b) tuottajaan on sovellettu valvontajärjestelmää, joka on yhteisön valvontajärjestelmää vastaava;
Perustelu
Codex Alimentarius -ohjeilla luodaan yleiset suuntaviivat luonnonmukaisten tuotteiden tuottamiseksi. Niissä ei mainita asetuksen N:o 2092/91 mukaisia tiukkoja tuotantojärjestelyitä, joita yhteisön luonnonmukaisten tuotteiden tuottajien on noudatettava. Yhteisön tuottajat ovat siten huomattavasti heikommassa asemassa tuotantoprosessissa.
Tarkistus 5 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 3 kohdan d alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
d) tuotteella on 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn, kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuslaitoksen taikka 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen myöntämä sertifikaatti, jossa todistetaan tuotteen täyttävän tässä kohdassa esitetyt edellytykset.	d) tuotteella on 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn, kolmannen maan tarkastusviranomaisen tai ‑laitoksen taikka 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen myöntämä sertifikaatti, jossa todistetaan tuotteen täyttävän tässä kohdassa esitetyt edellytykset. Komissio vahvistaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkastustodistuksen pääpiirteet ja laatii sen soveltamista koskevat säännöt, ennen kuin uutta tuontijärjestelmää ryhdytään soveltamaan. Sertifikaatti myönnetään ainoastaan siihen tuoteluokkaan, jota sertifikaatti koskee ja johon se viittaa.
Perustelu
Tuontituotteisiin liitettävä todistus ei voi olla samanlainen kuin asetuksessa (EY) N:o 1788/2001 määritelty “tarkastustodistus”, koska tuontilupia ei ole tulevaisuudessa. Tästä syystä on muutettava nykyistä todistusta ja laadittava soveltamista koskevat säännöt, ennen kuin uutta tuontijärjestelmää ryhdytään soveltamaan (tämän on määrä tapahtua 1. tammikuuta 2007).
Tarkistus 6 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 3 kohdan d a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	d a) jäljempänä 4 kohdan mukaisesti hyväksytty taikka 5 kohdan mukaisesti tunnustettu kolmannen maan tarkastuslaitos on eurooppalaisen standardin EN 45011 "Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset" (ISO 65) mukainen ja sille on myönnetty lupa ennen 1 päivää tammikuuta 2009 kyseisen, kaikkiin monenvälisen sopimuksen vastavuoroisesta tunnustamisesta allekirjoittaneisiin valtioihin sovellettavan normin mukaisesti.
Perustelu
Jotta voidaan varmistaa, että kolmansien maiden tuotteisiin sovelletaan yhteisön järjestelmää vastaavaa valvontajärjestelmää, kolmansien maiden tarkastuslaitosten on oltava standardin EN 45011 mukaisia tai niillä on oltava kyseisen standardin mukainen lupa. Luvan saamiselle jätetään kohtuullinen aika.
Tarkistus 7 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 4 kohdan 1 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
4. Komissio hyväksyy 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannet maat, joiden tuotantostandardit ja valvontajärjestelyt vastaavat yhteisön tuotantostandardeja ja valvontajärjestelmää tai jotka ovat Codex Alimentarius -ohjeissa vahvistettujen kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaiset, ja julkaisee tällaisten maiden luettelon.	4. Komissio hyväksyy 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannet maat, joiden tuotantostandardit ja valvontajärjestelyt vastaavat yhteisön tuotantostandardeja ja valvontajärjestelmää, ja julkaisee tällaisten maiden luettelon. Julkaistu luettelo on tarkistettava säännöllisesti, ja tiedot on käytävä läpi tarkastamalla tuotantotilat, standardit ja asiaan liittyvät asiakirjat säännöllisin väliajoin paikan päällä.
Perustelu
Codex Alimentarius -ohjeilla luodaan yleiset suuntaviivat luonnonmukaisten tuotteiden tuottamiseksi. Niissä ei mainita asetuksen N:o 2092/91 mukaisia tiukkoja tuotantojärjestelyitä, joita yhteisön luonnonmukaisten tuotteiden tuottajien on noudatettava. Yhteisön tuottajat ovat siten huomattavasti heikommassa asemassa tuotantoprosessissa.
Tarkistus 8 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 4 kohdan 2 a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Komissio esittää tammikuun 1 päivään 2009 mennessä ehdotuksen EU:n teknistä apua koskevista toimista otettaessa käyttöön luonnonmukaista viljelyä kolmansissa maissa koskevat oikeudelliset puitteet ja valvontajärjestelmät.
Perustelu
Komission tulisi joka tapauksessa tarvittaessa varmistaa asiantuntevan kolmannen osapuolen avulla paikan päällä, että noudatetaan vastaavia tuotantostandardeja.
Tarkistus 9 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 4 kohdan 2 a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Komission tiedottaa kolmansille maille luonnonmukaista tuotantoa koskevista asetuksistaan ja voimassa olevista valvontamenettelyjä koskevista vaatimuksista.
Tarkistus 10 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 4 kohdan 2 a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun komission kolmansia maita koskevan tunnustamisen on oltava vastavuoroinen, ja kolmannen maan on päästettävä EU:n luonnonmukaiset tuotteet markkinoilleen.
Perustelu
Eurooppalaiset toimijat saattaisivat joutua huonompaan kilpailuasemaan, sillä niiden on täytettävä tiukemmat vaatimukset. Jos tuontituotteille hyväksytään luonnonmukaisuutta koskevat kansainväliset vaatimukset, on vahvistettava myös se, että eurooppalaiset vaatimukset hyväksytään myös EU:n rajojen ulkopuolella, erityisesti Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Tarkistus 11 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 1 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
5. Kun kyseessä ovat sellaisesta kolmannesta maasta, jota ei ole hyväksytty 4 kohdan mukaisesti, tuotavat tuotteet eikä toimija ole alistanut toimintaansa 9 artiklassa tarkoitetun valvontaviranomaisen tai tarkastuslaitoksen valvontaan, komissio hyväksyy 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkastuslaitokset, joilla on toimivalta tehdä tarkastuksia ja myöntää sertifikaatteja kyseisessä kolmannessa maassa tämän artiklan 2 tai 3 kohdan soveltamiseksi, ja laatii näistä tarkastuslaitoksista luettelon.	5. Kun kyseessä ovat sellaisesta kolmannesta maasta, jota ei ole hyväksytty 4 kohdan mukaisesti, tuotavat tuotteet eikä toimija ole alistanut toimintaansa 9 artiklassa tarkoitetun valvontaviranomaisen tai tarkastuslaitoksen valvontaan, komissio hyväksyy 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkastuslaitokset, joilla on toimivalta tehdä tarkastuksia ja myöntää sertifikaatteja kyseisessä kolmannessa maassa tämän artiklan 2 tai 3 kohdan soveltamiseksi, ja laatii ja julkaisee näistä tarkastuslaitoksista luettelon.
Perustelu
Selventävä tarkistus.
Tarkistus 12 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 3 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
Tutkiessaan hyväksymishakemusta komissio pyytää tarkastuslaitokselta tarvittavat tiedot. Komissio voi antaa kolmannen maan tuotantosääntöjen ja tarkastuslaitoksen toteuttamien valvontatoimien tarkastamisen paikalla asiantuntijoiden tehtäväksi.	Tutkiessaan hyväksymishakemusta komissio pyytää tarkastuslaitokselta tarvittavat tiedot. Komissio voi antaa kolmannen maan tuotantosääntöjen ja tarkastuslaitoksen toteuttamien valvontatoimien tarkastamisen paikalla asiantuntijoiden tehtäväksi. Komissio tutkii merkit väärinkäytöksistä tällaisella menetelmällä hyväksytyllä tarkastuslaitoksella, komissio tutkii asian. Jos tarkastuslaitos ei enää täytä tämän asetuksen mukaisen tunnustamisen ehtoja, se poistetaan luettelosta.
Tarkistus 13 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 3 a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Komissio esittää 1 päivään tammikuuta 2009 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kolmansista maista tapahtuvan tuonnin erityisistä riskilähteistä, jotka edellyttävät erityistä seurantaa ja valvontaa väärinkäytösten estämiseksi. Lisäksi komissio esittää ehdotuksen paikallisten sertifioijien ja tarkastajien koulutuksesta ja/tai tukemisesta kolmansissa maissa.
Tarkistus 14 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 3 a alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Luettelo luonnonmukaisia tuotteita EU:hun vientiä varten tuottavien kolmansien maiden toimijoista tarkistetaan joka vuosi sen varmistamiseksi, että kyseiset toimijat noudattavat edelleen luonnonmukaisten tuotteiden tuotantoa koskevia ehtoja.
Perustelu
Luonnonmukaisia tuotteita tuottavia yrityksiä koskevaa luetteloa olisi tarkasteltava uudelleen joka vuosi, jotta varmistetaan, että ne noudattavat edelleen ehtoja ja että ne eivät siirry tavanomaisiin tuotantokeinoihin ja saa etua siitä, että ne on kirjattu ikuisesti luonnonmukaisten tuotteiden tuottajien luetteloon.
Tarkistus 15 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 3 b alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Kaikki kolmansista maista tapahtuvan tuonnin tarkastamisesta vastaavat laitokset tunnustetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 lähtien tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, ja niiden on täytettävä EN 45011 ‑standardin tai ISO Guide 65:n vaatimukset.
Perustelu
Koska kolmansista maista tapahtuva tuonti edellyttää muunlaista kapasiteettia kuin maan sisäinen valvonta, tulevaisuudessa myös tarkastuslaitokset, joiden pääkonttori on EU:ssa, on alistettava erityiseen hyväksymismenettelyyn, jos ne haluavat sertifioida kolmansista maista tuotuja tuotteita. On tarpeen muistuttaa yhdenmukaisuudesta standardin EN 45011 kanssa (jossa määritellään tuotteiden sertifiointielimille yleiset kriteerit asiantuntemuksesta, luotettavuudesta, riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta).
Tarkistus 16 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 5 kohdan 3 b alakohta (uusi) (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistuvat kolmansien maiden tarkastuslaitosten tunnustamismenettelyyn, ja ne voivat tehdä tarkastuslaitoksissa paikan päällä tarkastuksia pistokokein, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täysimääräinen noudattaminen.
Tarkistus 17 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 6 kohdan 1 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
6. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia, että kyseisen jäsenvaltion tuoja saattaa markkinoille 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuulumattomista maista tuotavia tuotteita kuuden kuukauden ajan 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tarkastuslaitosten ensimmäisen luettelon julkaisemisesta, jos tuoja antaa riittävät todisteet siitä, että 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset eivät enää täyty, lupa perutaan välittömästi.	6. Jäsenvaltion tarkastusviranomainen tai ‑laitos voi sallia, että kyseisen jäsenvaltion tuoja saattaa markkinoille 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuulumattomista maista tuotavia tuotteita kuuden kuukauden ajan 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tarkastuslaitosten ensimmäisen luettelon julkaisemisesta, jos tuoja antaa riittävät todisteet siitä, että 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset eivät enää täyty, lupa perutaan välittömästi.
Perustelu
Tarkastukset ja mahdollisten säännönvastaisuuksien havaitseminen on tarkastuslaitosten tehtävä. Tämä on säännön henki ja perustuu toimivaltaisten viranomaisten perustamiin valtuuskuntiin.
Tarkistus 18 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 6 kohdan 2 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
Tuodulla tuotteella on oltava luvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen myöntämä sertifikaatti, jossa todistetaan tuotteen täyttävän tässä kohdassa esitetyt edellytykset.	Tuodulla tuotteella on oltava luvan myöntäneen jäsenvaltion tarkastusviranomaisen tai ‑laitoksen tai 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen myöntämä sertifikaatti, jossa todistetaan tuotteen täyttävän tässä kohdassa esitetyt edellytykset.
Perustelu
Tarkastukset ja mahdollisten säännönvastaisuuksien havaitseminen on tarkastuslaitosten tehtävä. Tämä on säännön henki ja perustuu toimivaltaisten viranomaisten perustamiin valtuuskuntiin.
Tarkistus 19 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 11 artiklan 6 kohdan 3 alakohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kustakin tämän kohdan mukaisesti myönnetystä luvasta ja sisällytettävä tähän ilmoitukseen tiedot asianomaisista tuotantostandardeista ja valvontajärjestelyistä.	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kustakin tämän kohdan mukaisesti myönnetystä luvasta ja sisällytettävä tähän ilmoitukseen tiedot asianomaisista tuotantostandardeista, tuonnin määrästä ja valvontajärjestelyistä. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen koordinoimaa yhteisön julkista tietokantaa EU:n tuonnista.
Tarkistus 20 1 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) Liite I, A osa, 2.2 kohta (asetus (ETY) N:o 2092/91)
	(3 a) Korvataan asetuksen (EY) N:o 2092/91 liitteessä I olevan A osan 2.2 kohta seuraavasti:
	"2.2. Muita liitteessä II mainittuja eloperäisiä lannoitteita tai kivennäislannoitteita saa käyttää lisänä poikkeuksellisesti korkeintaan 30 kgN/ha, jos
	– kasvupaikkaan sopeutuneiden kasvien riittävää ravinnemäärää ei voida saavuttaa käyttämällä edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettua viljelykiertoa tai maanparannusta;
	– liitteessä II tarkoitettuja lantaan ja/tai eläinten ulosteeseen liittyviä tuotteita saa käyttää vain, jos ne 2.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun karjanlantaan yhdistettyinä ovat tämän liitteen B osan 7.1 kohdan rajoitusten mukaisia."
Perustelu
Perinteisen maatalouden eläinten ulosteita saa joissakin jäsenvaltioissa käyttää korkeintaan 170 kgN/ha. Luonnonmukaisen maatalouden uskottavuus heikkenee, jos käytetään perinteisestä maataloudesta peräisin olevia lannoitteita. Lisäksi tämä vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua. Tästä syystä on otettava käyttöön siirtymäajan ratkaisu ja vähennettävä huomattavasti perinteisestä maataloudesta peräisin olevan lannoitteen sallittua enimmäismäärää, jotta perinteisen maatalouden eloperäisistä lannoitteista voidaan luopua kokonaan, kun luonnonmukaista maataloutta koskeva asetus tulee voimaan.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden tuontia koskeva sääntely perustuu tilapäisesti tämänhetkiseen asetukseen 91/2092. Komissio ehdottaa tämän asetuksen muuttamisella menettelyllä 2005/0279(CNS) keskipitkän aikavälin sääntelyä, jonka se aikoo pitkällä aikavälillä myös sisällyttää esittämäänsä uuteen luonnonmukaisia tuotteita koskevaan asetukseen (2005/0278(CNS)).

Tässä mietinnössä ehdotetuilla nykyisen asetuksen muutoksilla pyritään edistämään sitä, että ennen uuden asetuksen voimaantuloa kerätään hyödyllisiä tietoja ja ehdotuksia, jotka koskevat luonnonmukaisen viljelyn tukemista kolmansissa maissa sekä tuontinormien turvaamista.

Voimassa olevassa asetuksessa on luettelo kuudesta yhteisön ulkopuolisesta maasta, joiden lainsäädäntö on tunnustettu EU:n asetusta vastaavaksi viljelyn sääntelyn, sertifioinnin sekä luonnonmukaisten tuotteiden markkinoinnin osalta.

Kuitenkin 70 prosenttia luonnonmukaisten tuotteiden tuonnista tapahtuu edelleen niin kutsuttujen "tuontivaltuutusten" avulla. Tuontivaltuutuksen antavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, ja asiaa koskevat menettelyt ovat osittain erilaisia. Tuojien kannalta tilanne on usein epäselvä, ja eri jäsenvaltioissa voidaan soveltaa erilaisia tulkintoja tarkastuksia ja sertifiointia koskevista määräyksistä.

Jäsenvaltioiden väliset sopimukset sekä yhteinen tietokanta tuontimääristä, tuottajista ja tuojista ovat vielä puutteellisia. Tuontivaltuutukset ovat nykyään voimassa vuoden, ja ne koskevat tietyn tuotteen tiettyä määrää. Viranomaiset seuraavat tuotetta koskevien määräysten sekä määrien noudattamista vain asiakirjojen avulla, eivät paikalla tehtävin pistokokein. Siksi tuontivaltuutusmenettelyä pidetäänkin toisaalta liian byrokraattisena ja toisaalta tehottomana. Ilmeisesti petoksia on aiemmin on tapahtunut yhä uudestaan huolimatta siitä, että tuotuja tuotteita on kontrolloitu verrattain usein.

Euroopan komission ja kansallisten viranomaisten rooli

Voimassa olevan asetuksen muuttamista koskeva komission ehdotus on periaatteessa oikeansuuntainen. EU:n pitäisi tiukentaa tuotujen luonnonmukaisten tuotteiden hyväksymismenettelyä ja saattaa tarkastukset ja sertifiointi yhdenmukaisiksi koko EU:ssa. Jää kuitenkin epäselväksi, miten petoksia voidaan estää etukäteen ja miten komissio aikoo selvitä valtavasta tarkastuslaitosten valvontatehtävästä. Kun otetaan huomioon kompetenssi, jota kansalliset viranomaiset ovat kehittäneet vuodesta 1991, näiden viranomaisten tulisi edelleenkin osallistua hyväksymis- ja tarkastusmenettelyihin. Niillä tulisi olla valvonta- ja neuvonantotehtävä. Jo olemassa olevan komission tietokannan avulla tulisi kehittää yhteisön tuontitietokanta, joka käsittää tuojien ja tuottajien nimet, tarkastuslaitokset sekä tuodut määrät. Tuontia koskeva kokonaiskuva voi auttaa havaitsemaan ja estämään kaksinkertaisen sertifioinnin sekä tavallisten tuotteiden tuonnin väärin sertifikaatein, ja sen avulla voidaan myös varmistaa tuotteiden seurattavuus.

Riskeihin keskittyvä tarkastusmenettely ja selvät säännöt

Tämänhetkinen luonnonmukaista viljelyä koskeva valvontajärjestelmä keskittyy prosesseihin. Tämä merkitsee myös sitä, että kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskeva valvontamenettely on erilaisten ehtojen alainen ja tapahtuu osittain eri tavalla kuin kotimaista tuotantoa koskeva menettely. On ehdottomasti varmistettava, että luonnonmukaiset tuotteet, jotka saatetaan markkinoille EU:n laajuista biomerkintää käyttäen, on poikkeuksetta valmistettu asetuksen (ETY) 2092/91 säännösten mukaisesti.

Tuotaessa luonnonmukaisia tuotteita kolmansista maista toimivaltaisten kansallisten ja EU:n tason viranomaisten on otettava huomioon, että tuotantomaiden oikeudelliset vaatimukset eroavat EU:n vaatimuksista. Kolmansien maiden viljelijät työskentelevät osittain erilaisissa olosuhteissa, ja monissa kolmansissa maissa dokumentointivelvoitteet eivät ole niin tiukkoja kuin EU:ssa. Väärinkäytöksiä voi tuotannon ohella esiintyä myös lastauspaikoissa, satamissa ja välivarastoissa. Luonnonmukaisten tuotteiden jatkuvasti kasvavan kysynnän vuoksi kolmansien maiden erilaiset sertifioijat kokevat tiettyä kilpailupainetta, joka voi johtaa väärinymmärrettyyn joustavuuteen etenkin siksi, että loppukäyttäjä on kaukana.

Siksi tarvitaan pikaisesti erityisten riskikohtien analyysiä, jotta valvonnasta ja tarkastuksista saataisiin entistä tehokkaampia. Komission on parannettava hyväksyttyjen tarkastajien kokeita niin, että havaituissa epävarmoissa kohdissa tehdään tarkastajien pistokokeita. Kolmansista maista tulevien tuotteiden tarkastusta koskevat säännöt on määriteltävä nykyistä selvemmin, ja EU:n on säänneltävä sertifioijien tunnustamista ja hyväksyntää yhtenäisesti.

On huolehdittava siitä, että joustavuutta on riittävästi kolmansien maiden erityisolosuhteisiin mukautumista varten. Koska kolmansista maista tuotavien tuotteiden sertifiointiin ja tarkastukseen liittyy muita ongelmia kuin tuotteiden sertifiointiin sisämarkkinoilla, esittelijä kannattaa menettelyä, jossa sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle asettautuneet tarkastuslaitokset alistetaan lupamenettelyyn, ennen kuin ne voivat sertifioida kolmansista maista tuotuja tuotteita.

Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden tuontia koskeva sääntely voi olla esimerkkinä rajoitetulle EU:n markkinoille pääsystä: luonnonmukaisten tuotteiden tapauksessa EU tarjoaa kolmansien maiden tuottajille ja jalostajille hyvin hinnoin arvokkaat markkinat, joilla ne voivat myydä tuotteitaan selviä ehtoja noudattaen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0671 – C6-0033/2006 – 2005/0279(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	27.1.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 2.2.2006
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 2.2.2006		INTA 2.2.2006	IMCO 2.2.2006
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)	ENVI 30.1.2006		INTA 25.1.2006	IMCO 21.2.2006
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	-
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf 26.1.2006
Alkuperäinen esittelijä	-
Oikeusperustan kyseenalaistaminen   JURI-lausunto annettu (pvä)			/
Rahoitusmäärän muuttaminen   BUDG-lausunto annettu (pvä)	-		/	-
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)	-
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)	-
Valiokuntakäsittely	20.02.2006		24.4.2006	20.6..2006	12.7.2006
Hyväksytty (pvä)	12.7.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 - -
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marie-Hélène Aubert, Katerina Batzeli, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Albert Jan Maat, Diamanto Manolakou, Mairead McGuinness, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Witold Tomczak, Janusz Wojciechowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María del Pilar Ayuso González, Christa Klaß, Astrid Lulling, Jan Mulder
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	-
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	19.7.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	-