MIETINTÖ kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seurannasta
14.9.2006 - (2006/2137(INI))
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Jan Christian Ehler
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seurannasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Kertomus kilpailusta ammatillisissa palveluissa" (KOM(2004)0083),
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Ammatillisia palveluita koskevien uudistusten jatkaminen – Kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seuranta (KOM(2005)0405),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 6, 43, 45, 49 ja 81 artiklan,
– ottaa huomioon 18. tammikuuta 1994 antamansa päätöslauselman notaarien ammattikunnan tilanteesta ja organisaatiosta yhteisön kahdessatoista jäsenvaltiossa[1],
– ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2001 antamansa päätöslauselman tiettyjen vapaiden ammattien harjoittajien, erityisesti lakimiesten, pakollisista taksoista ja vapaiden ammattien harjoittajien erityisestä tehtävästä ja asemasta nyky-yhteiskunnassa[2],
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2003 antamansa päätöslauselman vapaiden ammattien harjoittajien markkinasäännöksistä ja kilpailusäännöistä[3],
– ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman oikeudellisen alan ammateista ja yleisestä edusta oikeusjärjestelmien toiminnassa[4],
– ottaa huomioon neuvoston 22. maaliskuuta 1977 antaman direktiivin 77/249/ETY asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta[5],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 16. helmikuuta 1998 antaman direktiivin 98/5/EY asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu[6],
– ottaa huomioon neuvoston 27. tammikuuta 2003 antaman direktiivin 2002/8/EY oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset[7],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 7. syyskuuta 2005 antaman direktiivin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta[8],
– ottaa huomioon kilpailuoikeutta ja palveluiden tarjoamisen vapautta koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kiinnittäen erityistä huomiota vähimmäispalkkioita koskeviin kansallisiin säännöksiin,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä[9],
– ottaa huomioon Institut für höhere Studien (IHS) -tutkimuslaitoksen Euroopan komission toimeksiannosta tekemän ja tammikuussa 2003 julkaistun tutkimuksen "Economic impact of regulation in the field of liberal professions in different Member States",
- ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0272/2006),
A. katsoo, että maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi uudistusohjelman, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta "vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta" ympäristöä suojellen (Lissabonin toimintasuunnitelma),
B. katsoo, että Wim Kokin johtaman työryhmän marraskuussa 2004 laatimassa raportissa korostettiin kaikkien markkinoiden vapauttamisen ja tarpeettoman sääntelyn purkamisen merkitystä kilpailun lisäämisessä,
C. katsoo, että Lissabonin toimintasuunnitelman väliarvioinnissa sitouduttiin elvyttämään Lissabonin toimintaohjelmaa siten, että kasvu ja työllisyys asetetaan etusijalle, ja että jäsenvaltioita kehotettiin esittämään kasvua ja työllisyyttä tukevat kansalliset uudistusohjelmat,
D. katsoo, että palvelut ovat EU:n kasvun tärkein moottori, joten ne ovat tärkeässä asemassa parannettaessa Euroopan talouden kilpailukykyä,
E. katsoo, että vapaat ammatit ovat Euroopan talouden kannalta avainasemassa, joten ne on otettava mukaan uudistustoimiin,
F. ottaa huomioon, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden kuuluu päättää, haluavatko ne säännellä ammatteja suoraan kansallisten määräysten avulla vai sallivatko ne ammatillisten järjestöjen harjoittaa itsesääntelyä,
G. ottaa huomioon, että komissio on useiden vuosien ajan käynyt jäsenvaltioiden ja ammattijärjestöjen kanssa kilpailun esteiden purkamista koskevaa vuoropuhelua, joka on johtanut vapauttamistoimiin ja uusiin uudistustoimiin.
H. katsoo, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla ja niissä olevilla vapaiden ammattien harjoittajien järjestöillä on uudistusten jatkamisessa tärkeä asema,
I. katsoo, että ammattijärjestöt, muut ammatilliset tahot, kuluttaja- ja käyttäjäjärjestöt sekä kaikki asianosaiset sidosryhmät on saatava osallistumaan prosessiin tasapuolisesti,
J. katsoo, että asiakkaiden ja ammatillisten palveluiden tarjoajien tietotasojen epäsymmetria, ja se seikka, että tiettyjä ammatillisia palveluja voidaan pitää ”julkishyödykkeinä”, sekä se, että ammatillisten palveluiden tuottamiseen voi liittyä niin sanottuja ”ulkoisia vaikutuksia”, voivat oikeuttaa tietynasteisen sääntelyn,
K. katsoo, että EU:n komission toimeksiannosta vuosina 2002–2003 laadittu ammatillisia palveluja koskeva tilannekatsaus ei enää kuvasta yksittäisissä jäsenvaltioissa voimassa olevan sääntelyn nykytilannetta ja vaikeuttaa siksi myös uudistustoimien arviointia,
L. katsoo, että komissio ei totea mitään siitä, millaisia uusia työpaikkoja ja kasvun lisääntymistä koskevia vaikutuksia järjestelmällisellä kilpailua edistävällä ammatillisten palvelujen sektorin uudistuksella on,
M. katsoo, että kaikkien uudistusprosessin osapuolten ymmärtämystä uudistuksen välttämättömyydestä voidaan vahvistaa siten, että määritellään selvät päämäärät tai tavoitteet, joille on tieteellinen tuki,
N. katsoo, että uudistuksen keskeisin tavoite tulisi olla huolehtia palveluiden laajemmasta ja helpommasta saatavuudesta kuluttajille varmistaen samalla palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden,
O. ottaa huomioon, että edelleen on merkittäviä eroja sen suhteen, missä määrin eri ammattiluokat ovat onnistuneet avaamaan markkinoita,
P. ottaa huomioon, että direktiivissä 2005/36/EY vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti vastaanottavat jäsenvaltiot vaativat säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi alueellaan määrättyä ammattipätevyyttä,
1. pitää myönteisenä komission, jäsenvaltioiden ja vapaiden ammattien harjoittajien järjestöjen välistä vuoropuhelua, jonka tavoitteena on poistaa perusteettomia tai yleisen edun suojelemista haittaavia kilpailunrajoituksia ja kuluttajan kannalta haitallisia säännöksiä ja jotka viime kädessä ovat haitallisia myös ammatin harjoittajille;
2. kehottaa kaikkia uudistusprosessin osapuolia jatkamaan uudistusta rakentavassa hengessä;
3. katsoo, että perinteistä oikeutta säännellä perinteisten, maantieteellisten ja demografisten ominaispiirteiden perusteella olisi rajoitettava ja että lopulta se olisi poistettava kokonaan; korostaa tässä yhteydessä, että sääntöjen on oltava sukupuolen, etnisen taustan ja kansalaisuuden suhteen syrjimättömiä ja ne saavat rajoittaa mahdollisimman vähän kilpailua Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen mielessä pitäen;
4. kannustaa jäsenvaltioita käsittelemään rakentavasti niitä empiirisiä kokemuksia, joita muut jäsenvaltiot ovat saaneet ammatillisia palveluita koskevista uudistusprosesseista, ja sillä tavoin saamaan parhaan mahdollisen hyödyn omien uudistustensa tekemiseen;
5. kehottaa komissiota varmistamaan, että perussopimusten säännöksiä kilpailun suojelemisesta ja sisämarkkinoista noudatetaan asianmukaisesti vapaiden ammattien alalla;
6. katsoo, että tehokas ja avoin ammatillisten palvelujen tarjoajien itsesääntely tai sääntely, jonka yhteydessä toimien teho arvioidaan etukäteen ja vaikutuksia valvotaan ja tarvittaessa ohjataan, on sopiva keino varmistaa Lissabonin strategian vaatimusten mukainen toiminta; on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden tulisi vastata kansallisen itsesääntelyn laajuuden valvomisesta, jotta estetään sen muodostuminen haitaksi kuluttajien etujen tai yleisen edun turvaamisen kannalta;
7. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ammatillisten palveluiden helpon saatavuuden ja liikkuvuuden sekä helpottamaan siirtymistä yliopisto-opinnoista ja yliopistollisista jatko-opinnoista ammatteihin;
8. katsoo, että pienten ja keskisuurten yritysten vahvistamiseksi ja ammatillisten palveluiden innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseksi on välttämätöntä luopua yhteistyömahdollisuuksien rajoituksista ja helpottaa ammattienvälisten palveluyritysten perustamista;
9. pitää tärkeänä parantaa eettisiä normeja ja kuluttajansuojelua ammatillisten palveluiden alalla ja kannattaa sitä, että ammatillisia palveluita tarjoavat yritykset laativat yhdessä kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa käytännesäännöt;
10. korostaa näkemystä, että mainonnan alan erityissäännöksistä voidaan pääosin luopua ja jäljelle on jätettävä vain perustellut rajoitukset; huomauttaa myös, että mainonnan alan erityissäännösten jatkuminen olisi rajoitettava vain perusteltuihin poikkeustapauksiin ja että säännösten vähentämisellä olisi pyrittävä siihen, että ammatinharjoittajat voivat tiedottaa käyttäjille tarjoamistaan palveluista mainonnan avulla ja välittää kuluttajille tietoja ammatillisista pätevyyksistään ja erikoisaloistaan sekä tarjottujen palveluiden luonteesta ja hinnasta;
11. kehottaa komissiota esittämään, millaisia uusia työpaikkoja ja kasvun lisääntymistä koskevia vaikutuksia sektorin järjestelmälliseltä kilpailua edistävältä uudistukselta odotetaan;
12. kehottaa komissiota tutkimaan huolellisemmin ammatillisten palveluiden luokkien välisiä eroja sen suhteen, missä määrin niiden markkinoita on vapautettu kussakin jäsenvaltiossa sekä selvittämään, mikä on tarpeettomien esteiden täydellisen poistamisen odotettavissa oleva vaikutus kilpailuun, mukaan lukien sen arvioiminen, millaisia vaikutuksia sillä todennäköisesti on ammattialoille, joiden voimavarat ovat rajalliset ja jotka rajoittuvat tietyille alueille;
13. kannustaa komissiota laajentamaan analyysiaan, jossa sääntelyyn perustuva suojelu oli jaoteltu eri kuluttajaryhmien mukaan, niin että pienten ja keskisuurten yritysten osalta tehdään tarkemmat tutkimukset, ja että otetaan huomioon ja lähempään tarkasteluun se, että julkiset viranomaiset eivät esiinny homogeenisena ostajana vaan monina pieninä yksikköinä, jotka ostavat ammatillisia palveluja itsenäisesti ja vaihtelevan intensiivisesti;
14. kiinnittää huomiota siihen, että sääntelyyn perustuvan suojelun jaottelussa eri kuluttajaryhmien mukaan ei oteta huomioon sitä, että säännökset saavat laillisen oikeutuksensa siitä, että ammatillisten palvelujen tuottamisessa voi esiintyä ”ulkoisia vaikutuksia” ja että tiettyjä ammatillisia palveluja voidaan pitää ”julkishyödykkeinä”;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] EYVL C 44,14.2.1994, s. 36.
- [2] EUVL C 21 E, 24.1.2002, s. 364.
- [3] EUVL C 91 E, 15.4.2004, s. 126.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0108.
- [5] EYVL L 78, 26.3.2977, s. 17.
- [6] EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36.
- [7] EUVL L 26, 31.1.2003, s. 41.
- [8] EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.
- [9] EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.
PERUSTELUT
Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi uudistusohjelman, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Wim Kokin johtaman työryhmän marraskuussa 2004 laatimassa raportissa korostettiin sitä merkitystä, joka kaikkien markkinoiden vapauttamisella ja tarpeettoman sääntelyn purkamisella on kilpailun lisäämisessä. Lissabonin toimintasuunnitelman väliarvioinnissa ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä sitouduttiin elvyttämään Lissabonin strategia siten, että kasvu ja työllisyys asetetaan etusijalle. Niissä sovittiin myös, että jäsenvaltioiden olisi esitettävä kasvua ja työllisyyttä tukevat kansalliset uudistusohjelmat.
Vapaiden ammattien taloudellinen merkitys Euroopassa on suuri, minkä vuoksi ne on otettava mukaan uudistusten valmisteluun. Kuten ammatillisia palveluita koskevien uudistusten jatkamista käsittelevästä 5. syyskuuta 2005 julkaistusta komission tiedonannosta käy selville, vuotta 2001 koskevien lukujen mukaan liike-elämän palveluista kertynyt liikevaihto oli yli 1 281 miljardia euroa eli noin 8 prosenttia EU:ssa kertyneestä kokonaisliikevaihdosta. Tästä saatu arvonlisä oli 660 miljardia euroa, josta ammatillisten palveluiden osuus oli noin kolmasosa.
Mainitun 5. syyskuuta 2005 annetun ammatillisia palveluita koskevien uudistusten jatkamista käsittelevän esityksen ohella komissio laati jo vuonna 2004 (9. helmikuuta 2004) tiedonannon kertomuksesta kilpailusta ammatillisissa palveluissa. Tiedonanto julkaistiin vuosina 2002/2003 laaditun, vapaiden ammattien sääntelykäytäntöä koskevan tilannekatsauksen (IHS:n tutkimuksen) jatkotoimena. Uudessa, vuonna 2005 annetussa tiedonannossa analyysiin on sisällytetty ensimmäistä kertaa kaikki jäsenvaltiot.
Komissio keskittyi kertomuksessaan kuuteen ammattiin: asianajajiin, notaareihin, insinööreihin, arkkitehteihin, farmaseutteihin ja kirjanpitäjiin (näihin läheisesti liittyvä veroneuvojan ammatti mukaan luettuna). Se analysoi yksityiskohtaisesti viittä keskeistä kilpailunrajoitusta (sitovia kiinteitä hintoja, ohjehintoja, mainontaa koskevia sääntöjä, ammattiin pääsyn vaatimuksia, yritysrakennetta koskevia sääntöjä ja monialaista yhteistyötä).
Komissio käynnisti vuoden 2004 aikana jäsennellyn vuoropuhelun eurooppalaisten ammattijärjestöjen kanssa. Sen yhteydessä komissio totesi, että uudistushalukkuus vaihtelee sen mukaan, kuinka avoin ja sääntelemätön kulloinkin tarkasteltu ammattiala jo on. Komission mukaan uudistukset ovat viime vuosien aikana edenneet pisimmälle niissä maissa, joissa noudatetaan jäsenneltyä kilpailun edistämistä tai sääntelyä koskevaa uudistusohjelmaa. Komissio pitää myönteisenä, että jäsenvaltioista yli kolmasosa on ilmoittanut meneillään olevasta tilanneanalyysista. Lopuissa seitsemässä maassa uudistusprosessi on lähtenyt käyntiin hitaasti.
Komissio toteaa tiedonannossaan, että kaikissa jäsenvaltioissa uudistusten jatkamista pidetään tarpeellisena ja odotetaan, että kansallisella tasolla syntyneet säännökset niissäkin puretaan.
Komissio toteaa, että ammatillisten palveluiden alalla kuluttajien katsotaan tarvitsevan edelleen erityistä sääntelyyn perustuvaa suojelua. Syinä mainitaan tietotasojen epäsymmetrisyys, ”ulkoisten vaikutusten” esiintymisen mahdollisuus sekä se, että eräiden ammatillisten palveluiden tarjoajien katsotaan tuottavan ”julkishyödykkeitä”.
Lisäksi komissio vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan nykyisten rajoitusten analyyttisen tarkastelun ja katsoo, että etenkin mainontaoikeuden tai ohjehinnoittelun alalla olisi mahdollista nopeasti poistaa rajoitukset.
Komission tiedonannon erityisenä uudistuksena voidaan korostaa suoritettua markkinoiden analyysia ja päätelmää, jonka mukaan sääntely on järjestettävä eri kuluttajaluokkien mukaan. Siten komission mielestä julkisen sektorin ja suurten yritysten osalta sääntelyyn perustuvan suojelun tarve on hyvin vähäinen. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta komissio ei ole ottanut lopullisesti kantaa, ja tavallisten kuluttajien komissio tunnustaa tarvitsevan lisää sääntelyyn perustuvaa suojelua.
Komissio pyrkii jatkossakin toimimaan välittäjänä uudistusprosessin läpiviemiseksi.
Parlamentti on useilla päätöksillään ottanut kantaa vapaiden ammattien harjoittamiseen ja alan uudelleenjärjestelyihin. Viimeksi asiaa koskevia päätöksiä tehtiin 23. maaliskuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin päätöslauselmalla oikeudellisen alan ammateista ja yleisestä edusta oikeusjärjestelmien toiminnassa.
Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön avulla parlamentin on tarkoitus vaikuttaa siihen, että käynnissä oleva keskustelu vapaiden ammattien panoksesta Lissabonin strategiaan tulee objektiivisemmaksi ja edistää rakentavan uudistusprosessin jatkamista. Tarkoitus on vaikuttaa erityisesti siihen, että nykyisten järjestelmien uudistamisen etuja sekä kuluttajille että itse vapaiden ammattien harjoittajille korostetaan ja ne tuodaan esille ja otetaan huomioon vuoropuhelussa. Parlamentin olisi kuitenkin päätöslauselmassaan ilmaistava selvästi, että vapaiden ammattien harjoittajilta odotetaan panosta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mietinnön laadinnan yhteydessä jouduttiin toteamaan, että puuttuu sekä ajan tasalla olevia tilastoja, joiden perusteella voisi antaa lausuntoja vapaiden ammattien harjoittamisen taloudellisesta merkityksestä EU:ssa, että uudistusten valmistelemiseksi tarvittavia talouden tunnuslukuja. Koko Eurooppaa koskevat tiedot perustuvat useiden vuosien takaisten tutkimusten ekstrapolointiin tai niin sanottuun IHS:n tutkimukseen. Ekstrapolointi on ongelmallista muuttuneen kilpailuympäristön vuoksi, ja IHS:n tutkimuksella, jossa tutkittujen valtioiden ja ammattien määrä oli suppea ja jonka tekemisestä on kulunut jo kolme ja puoli vuotta, ei ole kattavaa todistusvoimaa. Oikeutetusti vaadittua, järjestelmällistä ja kilpailua edistävää alan uudistusta varten tarvittavien tunnuslukujen (odotettavissa olevien kasvu- ja työllisyysvaikutuksia koskevien lukujen) puuttuminen vaikeuttaa myönteisen uudistusilmapiirin luomista. Komission tulevissa tutkimuksissa nämä ongelmat pitäisi ottaa huomioon ja niihin pitäisi löytää ratkaisu. On oltava mahdollista tehdä selkeä taloudellinen arvio vapauttamisen – erityisesti hintajärjestelmien vapauttamisen (sitovat kiinteät hinnat, hintajärjestelmät, markkinahinnat) – riskeistä ja mahdollisuuksista.
Tällä mietintöluonnoksella myös pannaan alulle komission analyysin laajentaminen siten, että eri kuluttajaryhmiä koskeva erilainen sääntelyn tarve otetaan huomioon. Koska komissio ei voi vielä arvioida pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta ja 99 prosenttia EU:n alueella olevista yrityksistä lasketaan kuuluviksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, todistusvoima on vielä puutteellinen. Ongelmallisena pidetään myös sitä, että julkista sektoria tarkastellaan homogeenisena yksikkönä. Esimerkiksi Saksassa kuntatason julkisten hankintasopimusten tekijöinä ovat 50-prosenttisesti hyvin pienet alueyksiköt, joiden yhteydessä sääntelyyn perustuvaa suojelua ei voi rinnastaa jonkin ministeriön hallinnonalan suojeluun.
Mietinnöllä on tarkoitus korostaa, että parlamentti tunnustaa monissa jäsenvaltioissa vakiintuneen vapaiden ammattien harjoittajien itsesääntelyn. Itsesääntelyä koskevat kuitenkin avoimuutta, tehokkuutta, vaikutusten arviointia ja valvontaa koskevat vaatimukset. Jäsenvaltioita, joissa vapaiden ammattien itsesääntely ei ole vakiintunut, ei pidä erityisesti vaatia muuttamaan järjestelmäänsä.
Parlamentin olisi tunnustettava oikeus tietynlaiseen sääntelyyn perinteisten (kuten kehittyneen kuluttajansuojan), maantieteellisten ja demografisten ominaispiirteiden perusteella: samalla tällä mietinnöllä on tarkoitus selventää, että tällainen sääntely katsotaan erityissääntelyksi ja säännöt on valittava siten, että ne rajoittavat mahdollisimman vähän kilpailua.
Edelleen mietinnöllä on tarkoitus rohkaista jäsenvaltioita hyötymään niistä empiirisistä kokemuksista, joita toiset jäsenvaltiot ovat jo saaneet uudistusprosessissaan ammatillisten palvelujen alalla. Erilainen uudistustahti EU:n sisällä vapaiden ammattien alalla ja sitä kautta jo saadut kokemukset voivat auttaa tasoittamaan tähänastisia viivästyksiä.
Mainonnan ja monialaisten käytäntöjen (yhteistyömahdollisuuksien) alalla useissa jäsenvaltioissa on edelleen huomattavasti rajoituksia. Yhteistyömahdollisuuksien rajoittamisen perusteluksi esitetään yleisesti ammattieettisten normien turvaaminen. Juuri ammatillisia palveluja koskevan yhteistyön osalta tämä perustelu ei ole ymmärrettävissä, koska ammattieettiset normit koskevat niitä kaikkia. Näiden normien noudattamisen varmistamiseksi on sellaisia välineitä, joilla puututaan kilpailuun yhteistyökieltoa lievemmin. Parlamentin tulisi tehdä selväksi, että nyt alulla olevalla uudistuksella on merkitystä juuri pienten ja keskisuurten yritysten vahvistamisen kannalta. Useissa jäsenvaltioissa on jo kokemusta sääntelyn purkamisesta mainonnan alalla. Parlamentin tulisi tehdä selväksi, että se odottaa, että mainonnan rajoitusten vähentämisen vaikutuksiin paneudutaan ripeästi. Jäsenvaltioiden kokemukset vähentämisestä viittaavat siihen, että jotkut jäsenvaltiot purkavat suurimman osan mainonnan alan rajoituksista.
Euroopan parlamentti on luottavainen sen suhteen, että ehdotetut toimenpiteet elvyttävät ja edistävät järjestelmällistä uudistusprosessia.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Kilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seuranta |
|||||||||||
|
Menettelynumero |
||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
ECON |
|||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
IMCO |
JURI |
|
|
|
|||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
IMCO
|
JURI
|
|
|
|
|||||||
|
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Esittelijä(t) |
Jan Christian Ehler |
|
||||||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
|
||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
30.5.2006 |
20.6.2006 |
11.9.2006 |
|
|
|||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
12.9.2006 |
|||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
28 1 1 |
||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Jan Christian Ehler, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Donata Gottardi, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in 't Veld, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Kurt Joachim Lauk, Astrid Lulling, Cristobal Montoro Romero, Joseph Muscat, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Manuel António dos Santos, Margarita Starkevičiūtė, Sahra Wagenknecht |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Harald Ettl, Satu Hassi, Vladimír Maňka, Thomas Mann, Giovanni Pittella |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
|||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
14.9.2006 |
|||||||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
|||||||||||