SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

19.9.2006 - (6284/1/2006 – C6‑0226/2006 – 2004/0218(COD)) - ***II

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Marie Anne Isler Béguin

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

(6284/1/2006 – C6‑0226/2006 – 2004/0218(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6284/1/2006 – C6‑0226/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan[1] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0621)[2],

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0621/2)[3],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6‑0288/2006),

1.  hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Neuvoston yhteinen kanta	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale
(1) Ympäristönsuojelu on yksi Eurooppa-neuvoston kestävän kehityksen pääperiaatteista antamissa julkilausumissa mainituista keskeisistä tavoitteista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.	(1) Ympäristönsuojelu on yksi Euroopan unionin kestävän kehityksen tärkeimmistä ulottuvuuksista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.
Perustelu
Kestävän kehityksen tavoite on määritetty perussopimuksissa eikä Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Näin ollen on asianmukaisempaa viitata periaatteeseen yleisesti.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Life+ -välineen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin varmistaa. Erityisesti sellaisten toimenpiteiden ja hankkeiden, jotka rahoitetaan siirretyn hallinnoinnin alaisesta talousarvion osasta, olisi täytettävä ylimääräiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien, kuten päivittäisten toimien rahoittamisen välttämiseksi.	(4) Life+ -välineen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin varmistaa. Toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä ylimääräiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien rahoittamisen välttämiseksi, paitsi jos tällaisilla toimilla on selvää demonstraatioarvoa tai jos niiden tehtävänä on käynnistää toiminta.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen muiden tarkistusten kanssa, jos siirrettyä hallintoa koskeva periaate poistetaan. Vaikka tekstin henki on oikea, sanamuoto on liian raskas. Monet legitiimit eurooppalaisen lisäarvon hankkeet, kuten demonstraatiohankkeet, vaativat päivittäisten toimien toteuttamista. Ehdotetussa tekstissä vähennetään legitiimien toimien poissulkemisen vaaraa ja säilytetään samalla vaatimus, että hallitukset eivät saisi käyttää Life+-varoja rutiinitoimiin, jotka olisi rahoitettava kansallisista talousarvioista.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon sekä nimeämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.	(5) Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon sekä nimeämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä. Komission olisi tarkasteltava uudelleen näiden täydentävien välineiden osuutta Natura 2000:n rahoituksessa ennen rahoituskehyksen vuoden 2008–2009 uudelleentarkastelua Life+:n mukauttamiseksi tarvittaviin muutoksiin ja korkeatasoisen yhteisön yhteisrahoituksen varmistamiseksi.
Perustelu
Komissio on arvioinut, että Natura 2000 -verkoston vuotuiset rahoituskustannukset ovat 6,1 miljardia euroa. Komissio on menestyksekkäästi puolustanut sitä, että yhteisrahoituksen tarve hoidetaan "yhtenäistetyn lähestymistavan" avulla pääasiassa käyttämällä muita välineitä kuten rakennerahastoja, kalastusrahastoa ja maaseudun kehittämisrahastoa ja täyttämällä joitakin aukkoja Life+-ohjelmalla. Ei kuitenkaan ole takeita, että tämä yhtenäistetty lähestymistapa toimisi. Sen vuoksi on tarpeen tarkastella tätä lähestymistapaa uudelleen ennen EU:n talousarvion tarkistamista.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
	(5 a) Jäsenvaltiot sopivat toukokuussa 2004 Malahidessa, että on ryhdyttävä järjestelyihin riittävän rahoituksen varmistamiseksi Natura 2000 ‑verkostolle, yhteisön yhteisrahoitus mukaan luettuna. Koska tällä asetuksella rahoitetaan ainoastaan Natura 2000 ‑kohteiden hallintaan liittyviä parhaita käytänteitä tai demonstrointitoimia, komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden välineiden kautta on saatavissa riittävästi varoja verkoston hallinnointia varten, jonka arvioidaan maksavan vuodessa 6,1 miljardia euroa koko EU:lle.
Perustelu
Ensimmäisen käsittelyn tarkistus 3 muutettuna.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 20 kappale
(20) Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille tällä päätöksellä siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla, ovat pääasiallisesti menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY1 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä. Tietyt täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet olisi siksi hyväksyttävä kyseisen päätöksen 4 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti. Tässä asetuksessa säädetään kuitenkin yleisistä puitteista, ja sitä sovelletaan seitsemän vuotta. Yhteisön ja jäsenvaltioiden päätavoitteissa tapahtuu todennäköisesti huomattavia muutoksia kyseisenä aikana. Tämän asetuksen nojalla monia keskeisiä päätöksiä myös siirretään monivuotisten strategiaohjelmien ja vuotuisten kansallisten työohjelmien puitteisiin. Kyseiset asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa, että tietyt muut menettelyt hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saattaa ehdotetut toimenpiteet neuvoston harkittaviksi. Sääntelymenettely soveltuu myös niihin tämän asetuksen liitteisiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, joissa täsmennetään olennaiset säädökset, erityisesti rahoituskelpoiset toimenpiteet, ja määritellään muut täytäntöönpanosäännöt kuin tässä asetuksessa suoraan mainitut tekniset toimenpiteet,	(20) Tämän asetuksen nojalla monia keskeisiä päätöksiä siirretään monivuotisten strategiaohjelmien ja vuotuisten kansallisten työohjelmien puitteisiin. Kyseiset asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tietyt menettelyt hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saattaa ehdotetut toimenpiteet neuvoston harkittaviksi. Sääntelymenettely soveltuu myös siihen, että määritellään muut täytäntöönpanosäännöt kuin tässä asetuksessa suoraan mainitut tekniset toimenpiteet. Sääntelymenettelyä, jonka mukaista valvontaa edellytetään 28 päivänä kesäkuuta 1999 menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY1 5 a artiklassa, olisi sovellettava tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittujen monivuotisten strategisten ohjelmien hyväksymiseen ja mahdolliseen muuttamiseen sekä niiden tämän asetuksen liitteeseen tehtävien muutosten hyväksymiseen, joissa täsmennetään olennaiset säädökset, erityisesti rahoituskelpoiset toimenpiteet, jotta mahdollistetaan molemmille lainsäädäntövallan käyttäjälle valvontamahdollisuus ennen tällaisten toimenpiteiden hyväksymistä.
1 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.	1 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (2006/512/EY) (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa. Tämä tarkistus on seurausta 14 artiklan 2 kohtaan ja 15 artiklan 1 kohtaan tehdyistä tarkistuksista.
Tarkistus 6 3 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Komission on varmistettava, että alueiden väliset ja rajat ylittävät hankkeet otetaan huomioon kansallisissa vuotuisissa työohjelmissa etenkin jos hankkeisiin liittyvällä rajat ylittävällä yhteistyöllä varmistetaan olennaisesti lajien säilyminen.
Perustelu
Tällä palautetaan osittain ensimmäisen käsittelyn tarkistus 14. Rajat ylittävät ja alueiden väliset hankkeet ovat erinomainen esimerkki eurooppalaisesta lisäarvosta, ja niitä olisi edistettävä. On olemassa riski, että ohjelmointilähestymistavan ja Life+-ohjelman masentavan pienen talousarvion myötä jäsenvaltioita ei kannusteta hyväksymään rajat ylittäviä hankkeita, koska se merkitsisi "rahan menemistä naapureille". Komission olisi siksi varmistettava, että rajat ylittävien hankkeiden rahoitusta jatketaan.
Tarkistus 7 4 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
	c a) tuetaan sellaisten politiikkojen kehittämistä ja tehokasta täytäntöönpanoa, joilla torjutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle, parannetaan ekosysteemien joustavuutta ilmastonmuutoksen suhteen ja helpotetaan niiden sopeutumista ilmastonmuutoksiin;
Perustelu
Ilmastonmuutos on merkittävin uhka biologiselle monimuotoisuudelle, ja siksi se olisi ilmaistava selvästi otsikon "luonto ja biologinen monimuotoisuus" tavoitteissa.
Tarkistus 8 5 artiklan 5 kohta
5. Jos jäsenvaltio niin päättää, henkilöstömenot voivat saada yhteisön yhteisrahoitusta seuraavin edellytyksin:	Poistetaan.
a) kansallisille toimistoille myönnettävä yhteisön rahoitus saa olla enintään 2 prosenttia yhteisön maksuosuudesta kyseisen jäsenvaltion asianomaista vuotta koskevaan vuotuiseen kansalliseen työohjelmaan. Kyseisen henkilöstön on suoritettava sellaisia ylimääräisiä tehtäviä, joita kansalliset hallinnot eivät ole aiemmin suorittaneet yhteisön ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä;
b) virkamiesten palkkakustannuksia voidaan rahoittaa vain siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten hankkeen täytäntöönpanoa koskevien toimien kustannuksiin, joita asianomainen viranomainen ei olisi toteuttanut, ellei kyseiseen hankkeeseen olisi ryhdytty. Kyseisen henkilöstön on oltava varta vasten hankkeeseen siirrettyä ja sen on merkittävä lisäkustannusta olemassa olevaan pysyvään henkilöstöön nähden.
Perustelu
Tähän saakka ohjelman hallintoa hoitaneen, jäsenvaltioihin sijoitetun henkilöstön on jatkettava, joten ei vaikuta järkevältä, että sen lukumäärää kasvatetaan ja että se olisi tarpeen rahoittaa yhteisön talousarviosta.
Tarkistus 9 6 artiklan 1 kohta
1. Komissio laatii ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman vuosiksi 2007–2010 ja toisen monivuotisen strategisen ohjelman vuoksiksi 2011–2013. Näissä ohjelmissa määritellään päätavoitteet, toiminnan painopistealueet, toimenpidetyypit sekä tavoiteltavat tulokset yhteisön rahoitusta varten 1, 3 ja 4 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja vaatimusten osalta. Niihin on sisällyttävä varojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken, ja niissä on osoitettava ne osat talousarviota, jotka ovat keskitetyn suoran hallinnoinnin ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisen siirretyn hallinnoinnin alaisia.	1. Komissio laatii ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman vuosiksi 2007–2010 ja asetettuja tavoitteita koskevan uudelleentarkastelun jälkeen toisen monivuotisen strategisen ohjelman vuoksiksi 2011–2013. Näissä ohjelmissa määritellään päätavoitteet, toiminnan painopistealueet, toimenpidetyypit sekä tavoiteltavat tulokset yhteisön rahoitusta varten 1, 3 ja 4 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja vaatimusten osalta.
Vähintään 80 prosenttia talousarviosta on hoidettava siirretyllä hallinnoinnilla.
Perustelu
Horisontaalinen tarkistus. Life-ohjelmat ovat osoittautuneet ohjelmien tavoitteiden mukaisesti hallinnoltaan tehokkaiksi, joten tällaisen hallintotavan jatkaminen olisi järkevintä, koska hallintokoneistot ja virkamiehet ovat jo sopeutuneet tähän hallintotapaan.
Tarkistus 10 6 artiklan 2 kohta
2. Siirretyn hallinnoinnin alaisten talousarvion osien osalta jäsenvaltioille jaetut varat eivät rajoita 11 artiklan 3 kohdassa säädettyä vuosittaista talousarviomenettelyä. Komission on jaettava varat seuraavin perustein:	Poistetaan.
a) väestö:
i) kunkin jäsenvaltion kokonaisväestö. Tähän perusteeseen sovelletaan 50 prosentin painotusta; ja
ii) kunkin jäsenvaltion väestöntiheys siihen määrään saakka, joka vastaa enintään kaksinkertaista EU:n keskimääräistä väestöntiheyttä. Tähän perusteeseen sovelletaan 5 prosentin painotusta;
b) luonto ja biologinen monimuotoisuus:
i) kunkin jäsenvaltion osalta yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-ala ilmaistuna osuutena yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-alasta. Tähän perusteeseen sovelletaan 25 prosentin painotusta; ja
ii) yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kattaman jäsenvaltion alueen osuus suhteessa osuuteen yhteisön alueesta, jonka yhteisön tärkeinä pitäminä alueet kattavat. Tähän perusteeseen sovelletaan 20 prosentin painotusta.
Heti kun tiedot ovat saatavilla kaikista jäsenvaltioista, komissio tekee laskelmat luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osalta sekä yhteisön tärkeinä pitämien alueiden että erityissuojelualueiden osalta välttäen kuitenkin kaksinkertaista laskentaa.
Lisäksi komissio voi jakaa lisävaroja sisämaajäsenvaltioille. Näin jaettujen varojen kokonaismäärä ei saa ylittää 3 prosenttia siirretyn hallinnoinnin alaisen kokonaisbudjetin varoista.
Komissio on huolehtii kuitenkin, ettei minkään jäsenvaltion osuus ole pienempi kuin asianmukainen vähimmäismäärä, joka on yhden ja kolmen miljoonan euron välillä vuodessa, ottaen huomioon väestöntiheyden, ympäristöön liittyvät menot, ympäristöalan tarpeet sekä vastaanottokyvyn.
Perustelu
Horisontaalinen tarkistus. Life-ohjelmat ovat osoittautuneet ohjelmien tavoitteiden mukaisesti hallinnoltaan tehokkaiksi, joten tällaisen hallintotavan jatkaminen olisi järkevintä, koska hallintokoneistot ja virkamiehet ovat jo sopeutuneet tähän hallintotapaan.
Tarkistus 11 6 artiklan 3 kohta
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle siirretyn hallinnoinnin alaisten talousarvion osien osalta ehdotukset vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi kultakin vuodelta vuosina 2007–2010 ja 2011–2013 edellä 1 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten strategisten ohjelmien perusteella. Niissä on kunkin vuoden osalta ainakin:	3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ehdotukset vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi kultakin vuodelta vuosina 2007–2010 ja 2011–2013 edellä 1 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten strategisten ohjelmien laatimiseksi. Niissä on kunkin vuoden osalta ainakin:
a) kartoitettava painopistealueet ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;	a) kartoitettava painopistealueet ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;
b) esiteltävä kansalliset erityistavoitteet;	b) esiteltävä kansalliset erityistavoitteet;
c) kuvattava rahoitettavat toimenpiteet ja se, miten ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset;	c) kuvattava rahoitettavat toimenpiteet ja se, miten ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset;
d) esitettävä kustannusarviot, ja	d) esitettävä kustannusarviot, ja
e) kuvattava ehdotettu seurantajärjestelmä.	e) kuvattava ehdotettu seurantajärjestelmä.
Jäsenvaltiot voivat sisällyttää vuotuisia kansallisia työohjelmia koskeviin ehdotuksiinsa kansainvälisiä toimenpiteitä.	Jäsenvaltiot sisällyttävät vuotuisia kansallisia työohjelmia koskeviin ehdotuksiinsa kansainvälisiä toimenpiteitä.
Perustelu
Monivuotisten ohjelmien toteuttamiseksi on tarpeen, että Euroopan komissiolla on riittävästi tietoja jäsenvaltioiden tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamiseksi. Kun nämä tiedot on saatu, kyseiset ohjelmat voidaan laatia.
Tarkistus 12 6 artiklan 4 kohta
4. Komissio kuulee jäsenvaltioita monivuotisia strategisia ohjelmia koskevista ehdotuksista 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Ohjelmat hyväksytään 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Vuosia 2007–2010 koskeva monivuotinen strateginen ohjelma hyväksytään mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.	4. Komissio kuulee jäsenvaltioita monivuotisia strategisia ohjelmia koskevista ehdotuksista 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa ja direktiivin 92/43/ETY 20 artiklassa tarkoitetussa komiteassa. Ohjelmat hyväksytään 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Vuosia 2007–2010 koskeva monivuotinen strateginen ohjelma hyväksytään mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio huolehtii julkisten tahojen osallistumisesta monivuotisten strategisten ohjelmien luonnosten laatimiseen.
Perustelu
On kuultava myös elinympäristökomiteaa, kun otetaan huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun varatun talousarvion huomattava koko.
Tarkistus 13 6 artiklan 5 kohdan 1 alakohta
5. Komissio kuulee jäsenvaltioita kahdenvälisesti vuotuisia kansallisia työohjelmia koskevista ehdotuksista, jotta vuotuiset kansalliset työohjelmat voidaan hyväksyä 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset vuotta 2007 koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman hyväksymisestä. Niiden on tarvittaessa toimitettava myös seuraavia vuosia koskevat vuotuiset kansalliset työohjelmat sekä päivitettävä jo toimitettuja ehdotuksia 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti asetettua aikataulua noudattaen.	5. Komissio kuulee jäsenvaltioita kahdenvälisesti vuotuisia kansallisia työohjelmia koskevista ehdotuksista direktiivin 92/43/ETY 20 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan, jotta vuotuiset kansalliset työohjelmat voidaan hyväksyä 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset vuotta 2007 koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman hyväksymisestä. Niiden on tarvittaessa toimitettava myös seuraavia vuosia koskevat vuotuiset kansalliset työohjelmat sekä päivitettävä jo toimitettuja ehdotuksia 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti asetettua aikataulua noudattaen. Komissio huolehtii julkisten tahojen osallistumisesta monivuotisten strategisten ohjelmien luonnosten laatimiseen direktiivin 2003/35/EY säännösten mukaisesti.
Perustelu
Elinympäristökomitealle olisi myös annettava mahdollisuus ilmaista kantansa kansallisista ohjelmista, koska siirretyn hallinnoinnin alaisen budjetin tulisi suurimmaksi osaksi koskea luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osaa.
Tarkistus 14 6 artiklan 6 kohta
6. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kansalliset toimistot panevat 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyt vuotuiset kansalliset työohjelmat täytäntöön. Kansallisten toimistojen on pyydettävä hankehakemuksia vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Niiden on varmistettava, että hankkeet täyttävät 3 artiklassa asetetut vaatimukset, ja annettava etusija hankkeille, jotka edistävät parhaiten tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 15 6 artiklan 7 kohta
7. Kansallisten toimistojen on raportoitava komissiolle vuotuisten kansallisten työohjelmien täytäntöönpanosta. Niiden on asetettava 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hankkeista tehdyt loppukertomukset tai niistä laaditut yhteenvedot yleisön saataville. Komissio julkaisee säännöllisesti Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden luettelot, joihin sisältyy lyhyt kuvaus tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä yhteenveto käytetyistä varoista. Tätä varten se käyttää asianmukaisia välineitä ja tekniikoita, myös Internetiä.	7. Komissio julkaisee säännöllisesti Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden luettelot, joihin sisältyy lyhyt kuvaus tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä yhteenveto käytetyistä varoista. Tätä varten se käyttää asianmukaisia välineitä ja tekniikoita, myös Internetiä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 16 7 artiklan 2 kohta
2. Komissio voi antaa osan talousarvion toteutuksesta yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla ja tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä valintaperusteita noudattaen.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa, kun siirrettyä hallintoa koskeva periaate poistetaan.
Tarkistus 17 10 artikla
Tällä asetuksella ei rahoiteta toimenpiteitä, jotka kuuluvat jonkin muun yhteisön rahoitusvälineen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, Euroopan kalatalousrahaston ja seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman tukikelpoisuusvaatimusten piiriin, tai saavat tällaisesta rahoitusvälineestä avustusta samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava tiedot yhteisön talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista keskitetysti rahoitettujen toimenpiteiden osalta komissiolle ja siirrettyjen toimenpiteiden osalta kansallisille toimistoille. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa.	Tällä asetuksella ei rahoiteta toimenpiteitä, jotka kuuluvat jonkin muun yhteisön rahoitusvälineen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tai Euroopan kalatalousrahaston pääasiallisen soveltamisalan piiriin, tai saavat tällaisesta rahoitusvälineestä avustusta samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava tiedot yhteisön talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista komissiolle. Komission on varmistettava koordinaatio ja täydentävyys muiden yhteisön välineiden kanssa.
Perustelu
Tutkimuksen puiteohjelman hankkeet sekä innovaation ja kilpailukyvyn puiteohjelma voivat täydentää Life+-ohjelman alaisuudessa toteutettuja ohjelmia. Ei olisi johdonmukaista jättää niitä rahoituksen ulkopuolelle, jos halutaan toteuttaa yhdennettyjä ohjelmia.
Tarkistus 18 11 artiklan 2 kohta
2. Rahoituspuitteet Life+ -välineen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena ovat 1 854 372 000 euroa.	2. Rahoituspuitteet Life+ -välineen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena ovat 1 911 000 000 euroa (vuoden 2004 hintoina).
Perustelu
Politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa vuosina 2007–2013 käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa otsaketta 2 varten hyväksytty ylimääräinen 100 miljoonan euron summa olisi osoitettava kokonaisuudessaan Life+-välineeseen N2000:een liittyvien demonstrointitoimien ja biologisen monimuotoisuuden hallintatoimien rahoittamiseksi. Komissio kasvatti vain 50 miljoonalla summaa, joka Eurooppa-neuvoston päätöksestä olisi seurannut. Toiset 50 miljoonaa, jotka komissio on nyt siirtänyt budjettikohdan marginaaliksi, olisi sen vuoksi lisättävä Life+:aan. Lisäksi komission laatimassa ohjeellisessa jaossa Fiche 94 REV1 -asiakirjassa (vuoden 2004 hintoina) mainitaan 1 861 miljoonan euron eikä 1 854 miljoonan euron summa. Näin ollen summan tulisi olla 1 861 miljoonaa + 50 miljoonaa = 1 911 miljoonaa euroa (vuoden 2004 hintoina).
Tarkistus 19 11 artiklan 4 kohta
4. Vähintään 40 prosenttia Life+ -välineen budjettivaroista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.	4. Vähintään 55 prosenttia Life+ -välineen budjettivaroista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.
Perustelu
Life+ on äärimmäisen tärkeä rahoitusväline ympäristönsuojelun ja erityisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden kannalta. 100 miljoonan euron lisämääräraha, josta neuvoteltiin rahoituskehysten aikana, oli tarkoitettu Natura 2000:lle. Life+:n merkitys luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle on sittemmin kasvanut johtuen rakennerahastoja, kalatalousrahastoa ja maaseudun kehittämisrahastoa koskevien asianmukaisten määräysten puuttumisesta suuressa osassa Eurooppaa esimerkiksi ohjelmointiasiakirjaluonnoksissa.
Tarkistus 20 12 artiklan 1 kohta
1. Tuensaajan on toimitettava kaikista Life+ -välineestä rahoitetuista toimenpiteistä ja hankkeista – keskitetysti rahoitettujen toimenpiteiden osalta komissiolle ja siirrettävien toimenpiteiden osalta kansalliselle toimistolle – työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.	1. Tuensaajan on toimitettava kaikista Life+ -välineestä rahoitetuista toimenpiteistä ja hankkeista rahoitusta saaneiden toimenpiteiden osalta komissiolle työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.
Perustelu
Kertomukset on esitettävä rahoituksesta vastuussa olevalle elimelle.
Tarkistus 21 12 artiklan 2 kohta
2. Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden tarkastuksia paikan päällä, myös pistotarkastuksina, erityisesti varmistaakseen 3 artiklassa asetettujen tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.	2. Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden tarkastuksia paikan päällä, myös pistotarkastuksina, erityisesti varmistaakseen 3 artiklassa asetettujen tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen ja varmistaakseen niiden vaikutuksen EU:n politiikan tavoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.
Perustelu
Komission olisi paikan päällä tehtävien tarkastusten avulla valvottava ja arvioitava EU:n politiikan tavoitteiden sekä rahoitusmenettelyiden noudattamista.
Tarkistus 22 14 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston päätöksellä 2006/512/EY muutetun päätöksen 1999/468/EY 5 a ja 7 artiklaa.
Perustelu
Uusien komitologiamääräysten (neuvoston päätös 17. heinäkuuta 2006) käyttöönoton jälkeen on tarpeen sopeuttaa valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. Tällä tarkistuksella otetaan käyttöön Life+-välinettä koskeva uusi "sääntelymenettely, johon liittyy valvonta".
Tarkistus 23 15 artiklan 1 kohta
1. Edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään seuraavat täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla	1. Edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään seuraavat täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla
a) hyväksytään 6 artiklan 1 kohdan mukaiset monivuotiset strategiset ohjelmat ja tarvittaessa muutetaan niitä;
b) hyväksytään vuotuiset kansalliset työohjelmat jäsenvaltioiden 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien ehdotusten pohjalta ja tarvittaessa muutetaan niitä;	b) hyväksytään vuotuiset kansalliset työohjelmat jäsenvaltioiden 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien ehdotusten pohjalta ja tarvittaessa muutetaan niitä;
c) lisätään toimenpiteitä liitteeseen I tai muutetaan liitettä II; ja
d) säädetään muista tarvittavista säännöistä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi.	d) säädetään muista tarvittavista säännöistä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi, jotka eivät ole tämän asetuksen epäolennaisten seikkojen muuttamiseen tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston päätöksen 2006/512/EY mukaisesti.
	1 a. Edellä 14 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään seuraavat täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla
	a) hyväksytään 6 artiklan 1 kohdan mukaiset monivuotiset strategiset ohjelmat ja tarvittaessa muutetaan niitä;
	b) lisätään toimenpiteitä liitteeseen I.
Perustelu
Uusien komitologiamääräysten (neuvoston päätös 17. heinäkuuta 2006) käyttöönoton jälkeen on tarpeen sopeuttaa valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. Life+-välineen tapauksessa uutta sääntelymenettelyä, johon liittyy valvonta, olisi sovellettava monivuotisten strategisten ohjelmien ja liitteessä I määriteltyjen tukikelpoisten toimenpiteiden hyväksymiseen. Ne ovat lähes lainsäädännöllisiä toimenpiteitä päätöksen 2006/512/EY mukaisesti.
Tarkistus 24 15 artiklan 2 kohta
2. Edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla	2. Edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla
a) päätetään siirtää talousarvion toteuttaminen kansalliselle toimistolle tai kansallisille toimistoille 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja vahvistetaan se, että toimisto tai toimistot täyttävät liitteessä II asetetut valintaperusteet;
b) määritetään 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten työohjelmien sekä 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen raporttien muoto, sisältö ja toimitusajat;	b) määritetään 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten työohjelmien muoto, sisältö ja toimitusajat;
c) määritetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto, sisältö ja vastaanottajat, ja	c) määritetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja sisältö ja
d) vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.	d) vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 25 Liite I, 1 kohta, johdantolause
1. keskitetyn suoran hallinnoinnin alaisen talousarvion osalta:	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 26 Liite I, 1 kohta, a alakohta
a) sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tietyt operatiiviset toimet, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla;	a) sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen operatiiviset toimet, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla ja osallistuvat Euroopan unionin politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon;
Perustelu
Euroopan parlamentin tarkistus 36.
Tarkistus 27 Liite I, 1 kohta, b alakohta
b) yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon suoraan liittyvien verkkojen ja tietokonejärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen;	b) yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon suoraan liittyvien verkkojen, tietokantojen ja tietokonejärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, erityisesti helpotettaessa julkista tiedonsaantia ympäristöasioissa;
Perustelu
Euroopan parlamentin 2 artiklaan tekemät tarkistukset 12 ja 42.
Tarkistus 28 Liite I, 2 kohta, johdantolause
2. joko keskitetyn suoran tai siirretyn hallinnoinnin alaisen talousarvion osalta:	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 29 Liite I, 2 kohta, c alakohta
c) apu valmiuksien kehittämiseen;	c) apu valmiuksien kehittämiseen ja parantamiseen;
Perustelu
Kehittämisen lisäksi on tarpeellista myös parantaa valmiuksia niissä tapauksissa, joissa tietämystä on jo olemassa.
Tarkistus 30 Liite I, 2 kohta, h alakohta
h) kansallisten toimistojen henkilöstömenot; ja	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.
Tarkistus 31 Liite II
	Liite poistetaan.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen aikaisempien tarkistusten kanssa.

PERUSTELUT

Euroopan parlamentin tekemä työ Life+ -rahoitusvälineen ensimmäisessä käsittelyssä on tuottanut tärkeitä tuloksia

Euroopan parlamentti on yksimielisesti tunnustanut, ettei Life+ -rahoitusväline ei yllä ympäristöasioiden vaatimalle tasolle. Ohjelman rajalliset taloudelliset resurssit eivät mahdollista Euroopan unionin aloittaman ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa.

Ensimmäisen käsittelyn aikana esitetty keskeinen kysymys on Natura 2000 -verkoston taloudellisten resurssien riittävyys, jotta niillä voitaisiin taata eurooppalaisen luonnon monimuotoisuuden hallintaan, suojeluun ja säilyttämiseen sen alkuperäisessä ympäristössä tarkoitetun verkoston toiminta.

Kolmas osio on näin ollen otettu uudelleen mukaan neuvoston ja komission yhteiseen kantaan, kuten oli myös aikaisemmassa Life-välineessä. Luonto ja luonnon monimuotoisuus -osio mahdollistaa muun muassa Natura 2000 -verkoston tukemisen, jatkokehityksen, ja täytäntöönpanon myös rannikko- ja meriympäristön ja -lajien osalta.

Parlamentin Natura 2000 -ohjelmalle saamaa rahoitusta (1/3 komission arvioimasta 21 miljardin suuruisesta yhteisön rahoitusosuudesta) ei kuitenkaan ole otettu huomioon vuosien 2007–2013 talousarviossa. Jatkuvasta painostuksesta huolimatta rahoitusnäkymien neuvotteluiden aikana, Life+ Natura 2000 -ohjelmalle myönnettiin vain 100 miljoonaa. Koska koko summa tulisi käyttää Life+ -ohjelmaan, jää 50 miljoonaa puuttumaan. Asian korjaamiseksi esitetään tarkistusehdotus, että rahoitusnäkymien neuvotteluiden aikana pyydetään 100 miljoonan euron lisäystä.

Jos takuu Natura 2000 -ohjelman yhteisrahoituksesta rakennerahastojen (esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) avulla ei ole täysin tyydyttävä ratkaisu, sitoumuksia ympäristöprojektien hyväksi on tehtävä ja ne on lunastettava myöntämällä eurooppalaista rahoitusta. Tämän sitoumuksen takaamiseksi ensimmäisen käsittelyn tarkistus numero 3 on myös esitetty uudelleen.

Jos Natura 2000 -ohjelman rahoitus oli Life+ -mietinnön ensimmäisen käsittelyn keskeisin aihe, erityisesti kun kyse oli rahoitusnäkymiä ja talousarvion tarkistamista koskevista neuvotteluista, esittelijä keskittyy toisessa käsittelyssä talousarviomäärärahojen jakautumiseen liittyviin kysymyksiin.

Komissio itse asiassa ehdottaa, että 80 prosenttia rahoituksesta myönnetään jäsenvaltioille. Tämä poistaisi eurooppalaisen lisäarvon ja antaisi jäsenvaltioille avoimen sekin kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstökustannusten rahoitus on paljastava esimerkki tapauksesta. Esittelijän mielestä eurooppalaisella ympäristörahoituksella ei tarvitse tasoittaa rahoitusalijäämää, mitä tulee jäsenvaltioiden henkilöstökustannusten rahoitukseen ympäristöalalla, mutta sillä on pantava käytäntöön eurooppalaisien hankkeita.

Mitä ohjelman täytäntöönpanoon tulee, esittelijä katsoo, että se on järjestettävä tavoitekriteerien perusteella, eikä jakamalla automaattisesti uudelleen yhteisön varoja jäsenvaltioille.

Toinen esittelijälle tärkeä asia on korostaa uudelleen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tärkeyttä erityisesti kansalaisjärjestöjen ja elinympäristökomiteoiden kautta, monivuotisten ja vuosittaisten kansallisten ohjelmien suunnittelun yhteydessä.

Euroopan parlamentille on myös tiedotettava ohjelman eri vaiheista komission tiedonannoilla. Euroopan parlamentin on voitava käyttää valvontavaltuuksiaan.

Life+ olisi tietenkin voinut saada suurempiakin määrärahoja. Tässä yhteydessä komission strategia yrittää sisällyttää ympäristökysymykset komission kehittämiin politiikan välineisiin ei ole vielä osoittanut tehoaan. Rahoitusvälineen lisäksi Euroopan parlamentti seuraa erityisen tarkasti Göteborgin kestävän kehityksen strategian ottamista huomioon rahoituksessa, erityisesti liikenne-, kalastus-, ja kehitysyhteistyöpolitiikan sekä liittymistä valmistelevien järjestelyiden osalta.

Itse asiassa vastuumme on suuri. Luonnon monimuotoisuus on pysähtymätön, dynaaminen prosessi, jota täytyy tukea. Koska Euroopan alueet luovat monimutkaisten biologisten yhteyksien rungon, ja koska ne takaavat myös yhteiskuntiemme kestävyyden, alueet, jotka kätkevät alleen suuren lajimoninaisuuden, on asetettava maantietämyksemme keskipisteeksi. Koska eurooppalaisella politiikalla palvellaan ennen kaikkea kansalaisia, on ensiarvoisen tärkeää taata heille keskeisten ja korvaamattomien luonnonvarojen säilyminen.

Ilmastonmuutos on toinen esille nostettava haaste. Lämpötilannousua vastaan taistelemisen ohella Life+ tarjoaa taloudellista tukea uusille, erityisesti energiatehokkuuteen liittyville teknologioille. Life+ -välineellä on näin ollen tuettava innovatiivisia toimia, joita Euroopan kansalaiset toivovat.

Päätelmät

Esittelijä pyytää Euroopan parlamentin jäseniä tukemaan toista käsittelyä varten esittämiään tarkistusehdotuksia. Life+ -välineen täytäntöönpanossa meidän on pidettävä mielessä ympäristön merkitys eurooppalaiselle hankkeelle. Ympäristö jää kansalaisten ainoaksi kiintopisteeksi hankkeen vaikeuksissa sekä yhteisön toimielinten kyseenalaistamisessa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)
Viiteasiakirjat	6284/1/2006 – C6‑0226/2006 – 2004/0218(COD)
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero	7.7.2005	A6-0131/2005 P6_TA(2005)0291
Komission ehdotus	KOM(2004)621 – C6-0127/2004
Komission muutettu ehdotus
Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)	4.7.2006
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 4.10.2004
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Marie Anne Isler Béguin 20.1.2005
Alkuperäinen esittelijä	Marie Anne Isler Béguin
Valiokuntakäsittely	12.7.2006		14.9.2006
Hyväksytty (pvä)	14.9.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Irena Belohorská, John Bowis, Frieda Brepoels, Hiltrud Breyer, Dorette Corbey, Avril Doyle, Anne Ferreira, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Jules Maaten, Linda McAvan, Marios Matsakis, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Vittorio Prodi, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Karin Scheele, Richard Seeber, Bogusław Sonik, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Philippe Busquin, Milan Gaľa, Jutta D. Haug, Caroline Lucas, Ria Oomen-Ruijten, Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Eva Lichtenberger
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	19.9.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

• [1]  Hyväksytyt tekstit 7.7.2005, P6_TA-(2005)0291.
• [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [3]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.