Menettely : 2006/2085(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0299/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0299/2006

Keskustelut :

PV 25/10/2006 - 16
CRE 25/10/2006 - 16

Äänestykset :

PV 26/10/2006 - 6.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0461

MIETINTÖ     
PDF 160kWORD 95k
21.9.2006
PE 374.258v02-00 A6-0299/2006

sisävesiliikenteen edistämisestä: sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma ”NAIADES”

(2006/2085(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Corien Wortmann-Kool

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sisävesiliikenteen edistämisestä: sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma ”NAIADES”

(2006/2085(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon sisävesiliikenteen edistämisestä annetun komission tiedonannon (KOM(2006)0006),

–    ottaa huomioon 29. maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 718/1999 yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi(1),

–    ottaa huomioon valkoisen kirjan ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika”,

–    ottaa huomioon Wienissä 15. helmikuuta 2006 pidetyn sisävesiliikennettä käsitelleen korkean tason kokouksen tulokset,

–    ottaa huomioon kasvun ja työllisyyden edistämisestä laaditun Lissabonin toimintaohjelman,

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–    ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0299/2006),

A.  ottaa huomioon, että liikennevirtojen odotetaan kasvavan ja että sisävesiväylien käyttöä voidaan lisätä vielä huomattavasti, mikä tarjoaisi kilpailukykyisiä liikenneratkaisuja ja mahdollisuuden käyttää eri kuljetusmuotojen yhdistelmiä,

B.   katsoo, että Euroopassa kaivataan enemmän kunnianhimoa, jotta sisävesiväylien käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin hyödyntää paremmin ja jotta sisävesiliikenteen markkinapotentiaalia voitaisiin lisätä sinällään ja osana multimodaalisia kuljetusketjuja, myös julkisen ja yksityisen sektorin toimesta kansallisella ja yhteisön tasolla, ja jotta mahdollisuuksia sisävesiliikenteen kuljetusmäärien kasvattamiseen voitaisiin lisätä suhteellisen alhaisin infrastruktuurikustannuksin,

C.  katsoo, että tiivis yhteistyö Euroopan komission, jokikomissioiden, jäsenvaltioiden ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden yksityisten osapuolten välillä on välttämätöntä kilpailukyvyn parantamiseksi ja vesiliikenteen kehittämiseksi,

NAIADES-toimintaohjelma

1.   toteaa, että Euroopan liikennejärjestelmän kapasiteetti on yhä useammin venytetty äärimmilleen, mikä aiheuttaa ruuhkia ja viivästymisiä, ja että sisävesiliikenteen käyttö voi auttaa vähentämään ruuhkia, parantamaan tavarankuljetusliikenteen turvallisuutta, edistämään parempaa energiatehokkuutta ja suojelemaan ympäristöä;

2.   tukee siksi komission aloitetta perustaa sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma NAIADES (toimet merenkulun ja sisävesiliikenteen kehittämiseksi Euroopassa);

3.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen kansallista politiikkaa sisävesiliikenteen edistämiseksi eurooppalaisen toimintaohjelman hengessä ja kannustamaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä satamaviranomaisia toimimaan samalla tavalla;

1.   Markkinat

4.   korostaa, että nykyisiä markkinoita olisi vahvistettava, erityisesti parantamalla infrastruktuurin luotettavuutta ja integroimalla se paremmin koko toimitusketjuun;

5.  korostaa, että on kehitettävä yhteyksiä Itä- ja Keski-Euroopan uusiin jäsenvaltioihin sekä Romaniaan ja Bulgariaan ja että yhteydet on saatettava nykytekniikan mukaisiksi, mikä tarkoittaa, että on harkittava uusia infrastruktuuritoimia sekä toteutettava toimia, jotka liittyvät vaadittavaan liikennemuotojen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen;

6.   painottaa tarvetta kehittää mahdollisuuksia innovatiivisille multimodaalisille palveluille ja tarvetta luoda uusia markkinoita, joiden kehittämisessä yhteistyö sisävesiliikenteen toimijoiden ja käyttäjien sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken on välttämätöntä;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan vasta perustettujen yritysten rahoituksen, ja erityisesti riskipääoman saantia ja ottamaan aiheellisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan täysimääräisesti huomioon alan erityisrakenteen, koska alalla toimii pääasiassa pienyrityksiä;

8.  tukee tässä suhteessa täysin komission aloitetta tarjota rahoitusta koskevia tietolähteitä, esimerkiksi rahoituskäsikirjan, jossa luetellaan sisävesiliikenteen eurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset tukivälineet ja joka kattaa tarvittaessa Euroopan investointirahastosta saatavan rahoituksen;

9.  kehottaa komissiota julkaisemaan mahdollisimman pian sisävesiliikenteen tukijärjestelmiä koskevat valtiontuen suuntaviivat ja hyväksymään vähimmäissäännöt, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon sisävesiliikennealan tarpeet;

10. suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan tutkia nykyisiä kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla esiintyviä pullonkauloja, jotka hankaloittavat sisävesiliikenteen kehittämistä; vaatii kaikkia asianosaisia julkisia ja yksityisiä toimijoita osallistumaan kyseiseen seulontaan, jonka yhteydessä tarkastellaan mahdollisia ratkaisuja ja etsitään parhaita käytäntöjä ja jonka tulokset otetaan huomioon laadittaessa tulevaa lainsäädäntöä tai ryhdyttäessä uusiin toimenpiteisiin;

11. painottaa, että hallinnosta johtuvat pullonkaulat olisi poistettava ja menettelyjä olisi yksinkertaistettava, erityisesti käyttämällä sähköistä viestintää mahdollisimman tehokkaasti ja perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä meri- ja sisäsatamien menettelytapoihin sekä ympäristö-, jätteenkäsittely- ja elintarviketurvallisuuslainsäädäntöön, joka aiheuttaa häiriöitä logistiikkajärjestelmään;

2.   Infrastruktuuri

12. huomauttaa, että vesiväylästön luotettavuus ja monitoimi(sisä)satamien rakentaminen on tärkein edellytys sisävesiliikenteen tulevalle kehitykselle varsinkin osana yhdistettyjä rahtikuljetuksia sekä teknisessä ja taloudellisessa mielessä, ja korostaa jäsenvaltioiden erityistä velvollisuutta lisätä ponnistelujaan infrastruktuurin riittävyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat ja ympäristöriskit;

13. korostaa jokiliikenteen tiedotuspalveluiden (River Information Services) merkitystä edistettäessä sisävesiväylästön tehokkaampaa ja turvallisempaa käyttöä sekä edistettäessä sen yhteyksiä muihin kuljetusmuotoihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita liittämään jokiliikenteen tiedotuspalvelut Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin ohjeellisiin monivuotisiin ohjelmiin ja hyödyntämään täysimääräisesti jokiliikenteen tiedotuspalvelujen mahdollisuudet kestävän logistiikan saavuttamiseen;

14.      korostaa tarvetta yhdistää vesiväyläjärjestelmä merenkulkuun kehittämällä pääsyä merelle, parantamalla sisävesiliikenne- ja merenkulkujärjestelmien välisiä yhteyksiä ja investoimalla uusiin aluksiin, joita voidaan käyttää sekä sisävesiväylillä että merellä, mukaan luettuna innovatiivisesti suunnitellut alukset;

15. kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kaikkien osallisena olevien kolmansien maiden kanssa eurooppalaisen kehityssuunnitelman, joka sisältää ajantasaisen luettelon Euroopan sisävesiväylien in frastruktuurista, ja antamaan lisätietoja vesiväylistä, jotka vaativat kunnostusta ja muita rakenteellisia infrastruktuuriparannuksia; kehottaa komissiota käyttämään tässä hyväksi jäsenvaltioissa tehtyjen tieteellisten tutkimusten tuloksia ja asiantuntijoiden raportteja;

16. kehottaa komissiota nimeämään mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä sisävesiliikenteestä vastaavan eurooppalaisen TEN-T -koordinaattorin, joka tukee sisävesiliikennettä koskevien ensisijaisten TEN-T -hankkeiden toimeenpanoa käyttäen hyväkseen nykyisten koordinaattoreiden kokemuksia;

17. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota myöntämään korkeamman, vähintään 20 prosentin suuruisen etuustullin kaikille yhteisen edun mukaisille sisävesiväylähankkeille ja antamaan enemmän painoarvoa yhteisen edun mukaisille sisävesiväylähankkeille monivuotisessa TEN-T -ohjelmassa;

18. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan sisävesiliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelun yhteydessä ja valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason talouspolitiikassa, jotta voidaan edistää aktiivisesti vesiväylien varrella sijaitsevien kaupallisten ja logististen alueiden kehittämistä, ottamaan huomioon kestävän liikenteen sekä työpaikkojen luomisen teollisuudessa ja jakelualalla ja kiinnittämään erityistä huomiota pieniin vesiväyliin, joiden mahdollisuuksia rahdin liikkuvuuden tehostamiseen ei ole hyödynnetty;

3.   Aluskanta

19.  muistuttaa tarpeesta vahvistaa vuonna 2007 tiukempia yhteisön raja-arvoja rikkioksidi-, hiukkas-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöille, erityisesti edistämällä rikittömän polttoaineen käyttöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan kannusteita polttoainetehokkaiden ja ympäristöystävällisten moottoreiden käyttöönoton ja käytön tehostamiseksi sisävesiliikenteessä, jotta sen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa;

20. toteaa, että päästöt ovat kytköksissä markkinoilla olevan polttoaineen laatuun, ja kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen tiukempien normien asettamisesta sisävesialusten polttoaineille;

21. kehottaa komissiota esittämään vuonna 2007 ehdotuksen Euroopan vesiliikenteen innovaatiorahaston perustamisesta uusien, kysyntään perustuvien investointien ja rajatylittävää yhteistyötä ja yhteentoimivuutta vaativien logistiikkaa, teknologiaa ja ympäristöä koskevien eurooppalaista etua ajavien innovaatiohankkeiden rahoittamiseksi; katsoo, että koska rahasto on NAIADES-toimintaohjelman keskeinen väline, sisävesiliikennealan (nykyinen sisävesiliikenteen [vara]rahasto, joka on perustettu asetuksen (EY) N:o 718/1999 nojalla) olisi rahoitettava kolmasosa kyseisen rahaston toiminnasta, toinen kolmannes sen varoista tulisi yhteisrahoituksena EU:lta ja viimeinen kolmannes jäsenvaltioilta; kehottaa lisäksi laatimaan tiiviissä yhteistyössä alan kanssa ehdot, joiden mukaisesti rahasto olisi perustettava; toteaa, että tiedotustoimistoille annettava tuki voisi olla yksi vaihtoehto;

22. painottaa tarvetta edistää saastuttamattomien ja tehokkaiden alusten kehittämistä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman avulla; viittaa tässä laivanrakennuksessa tapahtuneeseen kehitykseen, jonka ansiosta aluksilla voidaan luonnonympäristöä vahingoittamatta liikennöidä erilaisilla vesialueilla, myös vähäisissä kulkusyvyyksissä, mikä voi edistää sisävesiliikennettä jopa matalissa vesissä tai vedenkorkeudeltaan vaihtelevilla vesialueilla; katsoo tässä yhteydessä, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tieto- ja viestintäteknologiaan sekä alusten suunnitteluun, ympäristötehokkuuteen ja varusteisiin;

4.   Työpaikat, taidot ja imago

23. myöntää, että yrittäjien ja henkilöstön puutteesta on tulossa ongelma sisävesiliikenteen alalla, koska nykyinen henkilöstö ikääntyy eikä ala houkuttele tulokkaita;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ponnisteluitaan miehistöä koskevien vaatimusten ja laivurintodistusten yhtenäistämiseksi sekä edistämään ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista esimerkiksi eurooppalaisen tutkintokehyksen (EQF) avulla;

25. kehottaa komissiota, jokikomissioita ja jäsenvaltioita kehittämään alalle yhteistyössä sen kanssa nykyaikaisia ja markkinasuuntautuneita koulutusohjelmia käyttäen mahdollisuuksien mukaan yhteisiä koulutusvaatimuksia ja toimien yhteistyössä merenkulkualan koulutusohjelmien, kuten Leadership-ohjelman kanssa, houkuttelemaan tulokkaita työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä sekä tarjoamaan houkuttelevia uranäkymiä;

26. painottaa nykyisen sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanon merkitystä hyvien työolojen varmistamiseksi;

27. panee merkille, että sisävesiliikenteen tavarankuljetukselle tarjoamat mahdollisuudet ovat yhä melko heikosti tunnettuja erityisesti sisävesiliikenteen joustavuuden ja kestävyyden osalta;

28. katsoo, että on kerrottava sisävesiliikenteen taloudellisesta arvosta ja mahdollisuuksista ja mainostettava niitä, jotta sisävesiliikennettä käytettäisiin täysimääräisesti ja jotta se menestyisi; kehottaa siksi tukemaan nykyisiä sisävesiliikennettä edistäviä toimistoja ja uusien toimistojen perustamista jäsenvaltioihin, jotka voisivat hyödyntää sisävesiliikennetä, sillä ne voivat neuvoa ja kannustaa kuljetuspalveluiden käyttäjiä käyttämään sisävesiliikennettä, ja tukemaan viranomaisia ongelmien tunnistamisessa ja politiikan määrittelyssä;

29. ehdottaa, että sisävesiliikennettä edistävä eurooppalainen verkosto sisällytettäisiin liikennemuotojen välistä yhteensopivuutta edistävään eurooppalaiseen verkostoon hyödyntäen olemassa olevia rakenteita ja muiden liikennemuotojen edistämisestä saatuja kokemuksia, erityisesti sellaisia yhteisön tason rakenteita, joilla edistetään lähimerenkulkua;

30. pyytää jäsenvaltioita ja sidosryhmiä alalle osoitetun yhteisön rahoituksen puuttuessa varmistamaan kyseisen verkoston rahoituksen kestävyyden;

31. panee merkille kaikki toimijat käsittävän eurooppalaisen markkinaseurantajärjestelmän merkityksen vahvuuksien ja puutteiden tunnistamiselle ja mahdollisten uusien markkinoiden kartoittamiselle, sillä se tarjoaa vertailukelpoista markkinatietoa erityisesti oikea-aikaisten ja vastuullisten investointipäätösten tekemiseen;

5.   Toimielinjärjestelmä

32.  huomauttaa, että toimielinjärjestelmästä tulevaisuudessa käytävissä keskusteluissa olisi keskityttävä sisävesiliikenteen kasvuun ja menestymiseen; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää ottaa huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten nykyinen pätevyys, jotta kansainvälisten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnettäisiin ja ylimääräistä byrokratiaa vältettäisiin;

33. vaatii jokikomissioiden ja yhteisön välistä tehostettua yhteistyötä koskevan yhteistoimintamuistion laatimista ja katsoo, että muistioon olisi sisällytettävä ainakin seuraavat aiheet:

-         NAIADES-toimintaohjelman täytäntöönpano,

-         sisävesiliikennealan tietämyksen ja henkilöstöresurssien parempi vaihto yhteisön, jäsenvaltioiden ja jokikomissioiden välillä;

°

° °

34. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Komissio on laatinut NAIADES-toimintaohjelman sisävesiliikenteen edistämiseksi. Siinä todetaan, että sisävesiliikenne on turvallinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, jonka infrastruktuurissa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ja joka voi edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa muihin liikennemuotoihin kohdistuvia ruuhkaongelmia. Komission toimintaohjelma käsittää viisi strategista aluetta, jotka ovat markkinat, aluskanta, taidot ja työpaikat, imago ja infrastruktuuri.

Tässä mietintöluonnoksessa tuetaan NAIADES-toimintaohjelman lähtökohtia ja yleisiä pääpiirteitä.

Sisävesiliikenteen avulla voidaan ratkaista useita nykyisin kohtaamiamme ympäristöön ja kestävään liikenteeseen liittyviä haasteita. Siksi se ansaitsee enemmän poliittista huomiota. Yleisesti ottaen kaivattaisiin enemmän kunnianhimoa sisävesiliikennealan etujen kehittämiseksi ja sisävesiväylien tarjoamien valtavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä infrastruktuurin luotettavuuteen ja yhteyksiin muihin kuljetusmuotoihin, erityisesti sisä- ja merisatamissa. Siksi se olisi liitettävä maankäytön suunnitteluun. Olisi myös ponnisteltava enemmän sisävesiliikenteen kehittämiseksi kestävämpään suuntaan käyttämällä vähemmän saastuttavia polttoaineita ja aluksia, joiden tyyppi ja koko soveltuvat nimenomaan niihin vesiväyliin, joilla niitä käytetään. Sellainen lähestymistapa voi johtaa uusien markkinoiden kehittymiseen alueilla, joilla sisävesiliikennettä ei tähän asti ole pidetty vaihtoehtona.

Sisävesiliikenteen alalla toimii enimmäkseen pienyrityksiä, jotka ovat perheomistuksessa. Ne ovat omavaraisia yrityksiä ja toimivat pääasiassa tai yksinomaan oman pääoman turvin. Niiltä kuitenkin puuttuu perinpohjaisen innovoinnin vaatimia resursseja. Poliittinen tuki ja edistystoimet voivat auttaa alaa kehittymään vielä keskeisemmäksi lenkiksi nykyaikaisissa logistiikkaketjuissa.

Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä halutaan korostaa seuraavia tekijöitä:

1.        Markkinakehitys

Länsi-Euroopassa sisävesiliikenteen markkinat ovat kasvaneet huomattavasti perinteisen irtolastikuljetuksen alalla sekä konttikuljetusten arvokkailla markkinoilla. Sisävesiliikenne on myös osoittautunut erityisen soveltuvaksi vaarallisten aineiden, kuten kemikaalien ja polttoaineiden, turvalliseen kuljetukseen. Yhä uusia markkinoita voidaan kehittää; teollisuus ja huolitsijat eivät välttämättä aina ole tietoisia sisävesiliikenteen tarjoamista mahdollisuuksista. EU:n laajentumisen jälkeen Länsi- ja Itä-Euroopan välinen kaupankäynti on lisääntynyt huomattavasti. Se antaa pontta uusien markkinoiden kehittämiselle ja voi yleisesti ottaen lisätä sisävesiliikenteen osuutta tavarankuljetuksesta.

Rahoituksen saanti ja menettelytapoja koskevat esteet haittaavat huomattavasti markkinoiden kehittymistä. Rahoituksen osalta on tärkeää, että yleensä pienyrittäjinä toimivat sisävesiliikenteen yrittäjät osaavat etsiä rahoitusta ja saavat pääomaa. Tästä syystä tässä mietintöluonnoksessa tuetaan komission aloitteita kehittää rahoituskäsikirja ja ehdottaa sisävesiliikenteen alalle valtiontuen suuntaviivoja. Esimerkkejä rahoitusvaihtoehdoista ovat Euroopan investointirahasto, ETF:n käynnistysjärjestelmä, siemenpääomatoimi sekä pk-yritysten takausjärjestelmä.

Usein sisävesiliikennettä haittaavat myös menettelytavoista tai hallinnosta johtuvat pullonkaulat. Kyseiset pullonkaulat aiheuttavat häiriöitä logistiikkaan ja heikentävät sisävesiliikenteen kilpailuasemaa verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Joskus erilaiset säännöt kuljetusmuotojen välillä, tai satamissa tai satamien välillä vaikeuttavat sisävesiliikenteen sujuvaa kehitystä.

Liian usein lainsäädännöstä johtuvat menettelytavat, esimerkiksi jätteenkäsittelyä, elintarviketurvallisuutta tai ympäristöä koskevat direktiivit aiheuttavat suunnattomia byrokraattisia ongelmia sisävesiliikenteen alalle, vaikka ne eivät suoraan liikenteeseen liitykään. Siksi olisi erittäin toivottavaa kiinnittää enemmän huomiota soveltamissääntöihin, joiden avulla otetaan huomioon tehokkaan (vesi)liikennejärjestelmän vaatimukset.

Tässä suhteessa mietintöluonnoksessa suhtaudutaan erittäin myönteisesti nykyisen lainsäädännön seulontaan ja yhdenmukaistamiseen. On äärimmäisen tärkeää parantaa lainsäädäntöä järkeistämällä hallinnollisia sekä asiakirjoja koskevia vaatimuksia. Seulonta ei saisi rajoittua yhteisön lainsäädäntöön, vaan olisi paneuduttava myös kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin käytäntöihin. Vaikka komissiolla on päävastuu kyseisen seulonnan suorittamisesta, myös muiden julkisten ja yksityisten osapuolten osallistuminen on välttämätöntä.

2.        Infrastruktuuri

Luotettava ja hyvin toimiva infrastruktuuri on edellytys nykyisten markkinoiden säilyttämiselle ja uusien kehittämiselle. Euroopan sisävesiliikenteen infrastruktuurin kunnossapidossa nykyisin vallitseva tekemättömien töiden kasauma on kiireellisin ratkaisua vaativa ongelma. Päävastuu on kansallisilla ja alueellisilla viranomaisilla, jotka eivät useinkaan pidä sisävesiliikenteen infrastruktuurin kunnossapitoa ja kehittämistä kovin tärkeänä asiana. Yleensä unohdetaan, että nykyisen infrastruktuurin kunnossapito ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Rajallisella mutta hyvin ajoitetulla ja suunnatulla puuttumisella voidaan välttää pullonkaulat suhteellisen vaatimattomin kustannuksin. Rantatörmien, sulkujen ja siltojen kunnossapidolla voidaan parantaa sisävesiliikenteen tehokkuutta ja välttää pullonkaulojen syntymistä. Euroopan tasolla komissio voi tukea tätä laatimalla ajantasaisen luettelon Euroopan sisävesiväylien tilasta ja antamalla tietoa sisävesiväylien kunnossapitotarpeesta tai mahdollisista parannustarpeista. Siten Euroopan vesiväylien infrastruktuurin kehittämissuunnitelma voi olla hyödyllinen väline tietoisuuden lisäämiseksi ja investointien edistämiseksi.

Kattavampien uutta infrastruktuuria koskevien suunnitelmien osalta esittelijä haluaisi huomauttaa, että vain 1,5 prosenttia TEN-talousarviosta on osoitettu sisävesiväyliä koskeville hankkeille. Vesistöalueiden kytkeminen sisävesiliikenteeseen on ratkaisevan tärkeää. Siten sisävesiliikenteessä olisi pitkiä keskeytymättömiä kuljetusketjuja. Tämän vuoksi kahden nykyisen TEN-T -sisävesiväylähankkeen, Straubing–Vilshovenin ja Seine–Nordin, toimeenpano on kiireellistä. On harmillista, että sisävesiliikenteellä ei ole omaa TEN-T -koordinaattoria. Eurooppalainen koordinaattori voisi helpottaa kyseisten hankkeiden toimeenpanoa, kuten muut TEN-T -hankkeet ovat osoittaneet. Lopuksi, jokiliikenteen tiedotuspalvelut parantavat liikenteen hallintaa ja voivat myös osaltaan edistää luotettavaa ja tehokasta infrastruktuuria. Jokiliikenteen tiedotuspalvelut olisi pantava toimeen viipymättä.

3.        Aluskanta

Koska alukset ovat pitkäikäisiä ja vaativat tuntuvia alkuinvestointeja, aluskanta uusiutuu hitaasti. Innovointi on kuitenkin erittäin tärkeää korkealaatuisen aluskannan luomiseksi, ja siksi eurooppalaista etua ajavien, uusia yrityksiä synnyttävien innovaatiohankkeiden kehittämisen olisi oltava etusijalla.

Alusten on tuettava kestävyyttä ensinnäkin päästöjen osalta. Toiseksi niiden on tuettava kestävyyttä vesillä, joilla ne liikennöivät. Ensimmäinen ja tärkein askel alusten päästöjen vähentämiseksi on käytössä olevien polttoaineiden laadun parantaminen. Erityisesti rikin määrän vähentäminen vähentää rikkioksidipäästöjä. Vaikka rikittömiä polttoaineita on jo olemassa, niiden saatavuus on rajallista. Yhteisön lainsäädännöllä luotava rikitöntä polttoainetta koskeva yhteinen normi olisi merkittävä apukeino rikittömän polttoaineen yleisen käytön lisäämiselle. Komissiota olisi siksi kehotettava tekemään vuonna 2007 ehdotus, jonka avulla tiukennettaisiin sisävesiliikenteessä käytettäviä polttoaineita koskevia normeja. Puhtaampien polttoaineiden käyttöönotto mahdollistaisi myös saastuttamattomampien moottoreiden käytön, jolloin hiilimonoksidipäästöt pienenisivät jopa 30 prosenttia ja hiukkaspäästöt jopa 35 prosenttia. Myös typenoksidipäästöt vähenisivät. Siten puhtaampien polttoaineiden käyttöönotolla olisi myönteisiä heijastusvaikutuksia myös muihin päästöihin. Hiukkas- ja typenoksidipäästöjä voidaan vähentää myös suodattimien tai katalysaattorien avulla, mutta nekin toimivat paremmin käytettäessä rikittömiä polttoaineita.

Alusten päästöjen vähentämisen lisäksi olisi harkittava myös uudenlaisten alusten kehittämistä ja käyttöä. Erot infrastruktuurissa vaativat erilaisten alusten käyttöä. Siellä missä Reiniä on vuosien saatossa muokattu soveltumaan sisävesiliikenteeseen, siitä voitaisiin kehittää ”sisävesiliikenteen valtatie”. Tonavan ja muiden jokien osalta luonnolliset esteet ja vedenkorkeuden vaihtelut voivat hankaloittaa sisävesiliikennettä. Jos näitä esteitä yritetään poistaa laajoilla infrastruktuuriin liittyvillä rakennustöillä (jokien syventäminen, patojen ja vallien rakentaminen), samalla saatetaan aiheuttaa muita, enemmän ympäristöön vaikuttavia ongelmia, erityisesti tulvia. Siksi olisi tutkittava aktiivisemmin mahdollisuutta rakentaa alukset jokien mukaan, sen sijaan että rakennettaisiin jokia alusten mukaan. Sellaisten alusten kehittäminen voisi johtaa uusien sisävesiliikenteen markkinoiden avautumiseen seuduilla, joiden vedenkorkeus vaihtelee, ilman että luonnolliselle ympäristölle aiheutuu vahinkoa. Viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, että padot ja vallit voivat suojata tulvilta vain paikallisesti, kun taas muut toimet, kuten vedenpidätysalueiden käyttö, tarjoavat perustavanlaatuisempia ja kestävämpiä ratkaisuja.

Euroopan vesiliikenteen innovaatiorahasto voisi olla hyvä väline sellaisten innovaatioiden rahoittamiseksi. Kyseisen rahaston tarkka käyttö on vielä määrittelemättä, mutta on ensisijaisen tärkeää, että investointiehdotukset perustuvat kysyntään ja että niihin liittyy rajatylittävää yhteistyötä. Rahaston perusta on jo olemassa nykyisen sisävesiliikenteen [vara]rahaston muodossa. Rahasto on perustettu asetuksen (EY) N:o 718/1999 nojalla ja se saa koko rahoituksensa sisävesiliikennealalta. Olisi sopivaa, jos EU ja sen jäsenvaltiot rahoittaisivat rahastoa samansuuruisilla määrillä, siten että kukin osapuoli maksaisi kolmasosan kokonaismäärästä.

4.        Työpaikat, taidot ja imago

Uuden henkilöstön rekrytoinnista on tullut vakava ongelma sisävesiliikenteen alalla. Yksi ratkaisu olisi vaatimusten yhtenäistäminen edelleen esimerkiksi miehistöä koskevien vaatimusten ja laivurintodistusten osalta. Ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen voisi olla jopa nopeampi tapa saada aikaan kansainvälistä liikkuvuutta työmarkkinoille. Jotta sisävesiliikenteen alalla työskentelystä saataisiin houkuttelevampaa, alasta olisi annettava myönteinen kuva painottaen työn dynaamista ja kansainvälistä luonnetta. Ala ei voi enää laskea perinteiden varaan, vaan sen olisi kehitettävä nykyaikaisia rekrytointikampanjoita.

Sisävesiliikenteen edistäminen on myös tapa kehittää uusia markkinoita. Edistämistoimistojen ja eurooppalaisen markkinaseurantajärjestelmän perustaminen ovat keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Myös sosiaalilainsäädännön täytäntöönpano on keskeinen osatekijä hyvien työolojen saavuttamisessa, samoin kuin työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelukin.

5.        Toimielinjärjestelmä

Toimielimiä koskevat näkökohdat ovat tärkeitä, mutta ne eivät koskaan voi olla tavoite itsessään. Minkä tahansa toimielinjärjestelmän olisi keskityttävä sisävesiliikenteen alan menestymiseen, ja NAIADES-toimintaohjelman toimeenpanon olisi oltava yksi sen ensisijaisista tavoitteista. Toimielinjärjestelmän parantaminen alkaa tehostamalla nykyisten organisaatioiden, erityisesti jokikomissioiden, yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteistyötä. Tiedon ja henkilöstön vaihto esimerkiksi tilapäisten siirtojen avulla voi auttaa organisaatioiden yhdentämistä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Sisävesiliikenteen edistäminen: sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma ”NAIADES”

Menettelynumero

2006/2085(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

6.4.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

6.4.2006

EMPL

6.4.2006

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

ENVI

25.4.2006

EMPL

1.2.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Corien Wortmann-Kool

22.2.2006

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

20.4.2006

19.6.2006

12.9.2006

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.9.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+

-

0

38

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Margrete Auken, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Luis de Grandes Pascual, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jörg Leichtfried, Fernand Le Rachinel, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Robert Navarro, Seán Ó Neachtain, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Renate Sommer, Ulrich Stockmann, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zsolt László Becsey, Nathalie Griesbeck, Helmuth Markov, Willem Schuth, Luis Yañez-Barnuevo García

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Brian Simpson

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

21.9.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...

(1)

EYVL L 90, 2.4.1999, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö