MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
25.9.2006 - (KOM(2005)0280 – C6‑0288/2005 – 2005/0124(CNS)) - *
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Kinga Gál
Valmistelija (*):
Cem Özdemir, Ulkoasiainvaliokunta
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
(KOM(2005)0280 – C6‑0288/2005 – 2005/0124(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0280)[1],
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0288/2005),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0306/2006),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
5. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 5 kappale | |
|
(5) Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97 perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusviraston. |
(5) Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97 perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusviraston. Samalla päätettiin, että viraston toimipaikka on edelleen Wienissä. |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 8 kappale | |
|
(8) Virastoa perustettaessa kiinnitetään huomiota Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehykseen, joka koskeva ehdotus sisältyi komission 25 päivänä helmikuuta 2005 esittämään luonnokseen toimielinten väliseksi sopimukseksi. |
Poistetaan. |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 9 kappale | |
|
(9) Viraston toiminnan olisi liityttävä perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Viraston läheisen yhteyden perusoikeuskirjan olisi käytävä ilmi viraston nimestä. Viraston toiminnan aihealueet ja samalla viraston toiminnan rajat olisi määriteltävä monivuotisissa puitteissa, sillä toimielimiin sovellettavien yleisten periaatteiden mukaisesti virastolla ei saa olla perusoikeuksia koskevaa omaa poliittista asialistaa. |
(9) Viraston toiminnan olisi liityttävä perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Viraston läheisen yhteyden perusoikeuskirjaan olisi käytävä ilmi viraston nimestä. |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) | |
|
|
(9 a) Koska uusi virasto muodostetaan laajentamalla nykyisen rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa, viraston pitäisi jatkaa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin tarkkailua sekä vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelemista perusoikeuksien suojaamiseen kuuluvana olennaisena osana. Tällöin olisi korostettava asianmukaisesti ryhmiä, jotka kokevat EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitettua syrjintää. |
Tarkistus 5 Johdanto-osan 11 kappale | |
|
(11) Virastolla olisi oltava oikeus laatia yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä lausuntoja unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita varten joko viraston omasta aloitteesta tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin. |
(11) Virastolla olisi oltava oikeus laatia yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä lausuntoja unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita varten joko viraston omasta aloitteesta tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin. Näiden toimielinten olisi voitava pyytää lainsäädäntöehdotuksistaan tai lainsäädäntömenettelyjen aikana omaksumistaan kannoista lausuntoja, joissa tarkasteltaisiin niiden yhdenmukaisuutta perusoikeuksien kanssa. |
Tarkistus 6 Johdanto-osan 12 kappale | |
|
(12) Neuvostolla olisi oltava mahdollisuus pyytää virastolta teknistä apua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla aloitettujen menettelyjen yhteydessä. |
(12) Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus pyytää virastolta teknistä apua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla aloitettujen menettelyjen yhteydessä. |
Tarkistus 7 Johdanto-osan 13 kappale | |
|
(13) Viraston olisi annettava vuosikertomus unionin perusoikeustilanteesta ja siitä, miten EU:n toimielimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioittavat perusoikeuksia. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista. |
(13) Viraston olisi annettava vuosikertomus toimialaansa kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja tarjottava siinä esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista. |
Tarkistus 8 Johdanto-osan 15 kappale | |
|
(15) Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten yhteisön ohjelmien, laitosten ja virastojen sekä unionin elinten kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia. |
(15) Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä unionin toimielinten sekä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia. |
Tarkistus 9 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
|
(15 a) Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, ja jäsenvaltioiden olisi nimettävä tätä varten kansallisia yhteyshenkilöitä. Viraston olisi erityisesti keskusteltava kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa kertomuksista ja muista laatimistaan asiakirjoista. |
Tarkistus 10 Johdanto-osan 16 kappale | |
|
Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan synergiaedut, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon samalla tavalla kuin nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoonkin. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti. |
Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan täydentävyys ja lisäarvo, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti. |
Tarkistus 11 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) | |
|
|
(16 a) Koska kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä asema perusoikeuksien suojaamisessa, viraston olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua ja tehtävä läheistä yhteistyötä perusoikeuksien alalla toimivien valtiosta riippumattomien organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan instituutioiden kanssa. Viraston olisi perustettava perusoikeusfoorumina tunnettava yhteistyöverkosto, jonka avulla pyritään jäsenneltyyn ja tuloksekkaaseen vuoropuheluun ja läheiseen yhteistyöhön kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa. |
Tarkistus 12 Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) | |
|
|
(17 a) Virastolla olisi oltava tiedekomitea, jotta sen toiminnan tieteellinen laadukkuus voitaisiin varmistaa. |
Tarkistus 13 Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) | |
|
|
(17 b) Viraston hallintoneuvoston, johtokunnan ja tiedekomitean jäseniä nimittävien viranomaisten olisi huolehdittava miesten ja naisten tasapainoisesta edustuksesta kyseisissä elimissä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös naisten ja miesten yhdenvertaiseen edustukseen viraston henkilökunnassa. |
Tarkistus 14 Johdanto-osan 18 kappale | |
|
(18) Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sen olisi nimettävä yksi riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon. |
(18) Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sitä olisi kuultava ennen kuin viraston monivuotiset puitteet hyväksytään ja ennen kuin viraston johtaja valitaan hakijoiden joukosta. |
Tarkistus 15 Johdanto-osan 19 kappale | |
|
(19) Jotta voitaisiin varmistaa tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa, olisi perustettava neuvoa-antava foorumi sen varmistamiseksi, että perusoikeuksien alalla aktiivisesti toimivat kansalaisyhteiskunnan eri ryhmät ovat moniarvoisesti edustettuina viraston hallintorakenteissa. |
Poistetaan. |
Tarkistus 16 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) | |
|
|
(21 a) Viraston henkilöstöön ja johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi, johtajan erottamista koskevat määräykset mukaan lukien. |
Tarkistus 17 Johdanto-osan 22 kappale | |
|
(22) Virastolla olisi oltava oikeushenkilöys, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta. Viraston toimipaikka olisi edelleen Wienissä, kuten jäsenvaltioiden hallitusten edustajien Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen kotipaikan vahvistamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 tekemässä päätöksessä todetaan. |
(22) Virastolla olisi oltava oikeushenkilöys, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta. |
Tarkistus 18 Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) | |
|
|
(22 a) Ehdokasmaiden olisi voitava osallistua viraston toimintaan. Lisäksi osallistuminen olisi sallittava myös maille, joiden kanssa on tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus, koska unioni voi siten tukea niitä Euroopan yhdentymistä koskevissa pyrkimyksissä helpottamalla lainsäädännön vaiheittaista mukauttamista yhteisön lainsäädäntöön ja siirtämällä asiantuntemusta ja hyviä käytänteitä etenkin niillä säännöstön aloilla, joita käytetään tärkeinä viitekohtina Länsi-Balkanin uudistusprosessin yhteydessä. |
Tarkistus 19 Johdanto-osan 23 kappale | |
|
(23) Koska tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, niistä olisi päätettävä kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä käyttäen. |
Poistetaan. |
Tarkistus 20 Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) | |
|
|
(23 a) Viraston olisi käynnistettävä tarvittavat toimintojensa arvioinnit ajoissa ja arvioitava perusteellisesti toimivaltuuksiaan unioniin kuulumattomien maiden yhteydessä, ja viraston toimivaltuuksia, tehtäviä ja työskentelymenetelmiä olisi tarkasteltava uudelleen näiden arviointien perusteella. |
Tarkistus 21 3 artiklan 2–4 kohta | |
|
2. Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. |
2. Hoitaessaan tehtäviään virasto ottaa huomioon perusoikeudet sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja joita on käsitelty Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. |
|
3. Viraston toiminta keskittyy perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 27 ja 28 artiklan soveltamista. |
3. Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta. Lisäksi se voi käsitellä 1 kohdan mukaisia perusoikeuskysymyksiä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maissa siinä määrin kuin on tarpeen kyseisen maan lainsäädännön vaiheittaiseksi mukauttamiseksi yhteisön lainsäädäntöön ja 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
4. Virasto toimittaa ja analysoi komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa. |
|
Perustelu | |
Artiklan 3 kohtaan tehty lisäys johtuu Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotuksesta sisällyttää viittaus yhteisön toimivaltaan 3 artiklan 1 kohdan tarjoaman mallin mukaisesti. | |
Tarkistus 22 4 artikla | |
|
1. Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi virasto: |
1. Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja 3 artiklan mukaisia toimivaltuuksiaan soveltaen virasto: |
|
(a) kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön virastot, tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, keskeiset yhteisön ulkopuoliset maat ja kansainväliset järjestöt antavat sille tiedoksi; |
(a) kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön ja unionin elimet, laitokset ja virastot, tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, yhteisön ulkopuoliset maat, kansainväliset järjestöt ja etenkin Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet antavat sille tiedoksi; |
|
(b) kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa; |
(b) kehittää menetelmiä ja standardeja tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa; |
|
(c) toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa. Virasto myös järjestää asiantuntijakokouksia ja perustaa tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä; |
(c) toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa; |
|
(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja yleisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta; |
(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee ja julkaisee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja erityisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta; |
|
(e) antaa teknisen asiantuntemuksensa neuvoston käyttöön, jos neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää riippumattomia henkilöitä laatimaan kertomuksen tietyn jäsenvaltion tilanteesta tai saa 7 artiklan 2 kohdan mukaisen ehdotuksen ja jos neuvosto on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan kyseisissä kohdissa määrätyn menettelyn mukaisesti pyytänyt virastolta mainittua teknistä asiantuntemusta; |
(e) antaa teknisen asiantuntemuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston käyttöön, jos neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla ottaa vastaan ehdotuksen; |
|
(f) julkaisee vuosikertomuksen perusoikeustilanteesta ja antaa esimerkkejä hyvistä käytänteistä; |
(f) julkaisee vuosikertomuksen viraston toimialaan kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja antaa esimerkkejä hyvistä käytänteistä; |
|
(g) julkaisee aihekohtaisia raportteja suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta; |
(g) julkaisee aihekohtaisia raportteja suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta; |
|
(h) julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan; |
(h) julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan; |
|
(i) tehostaa kansalaisyhteiskunnan, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimuskeskusten, toimivaltaisten viranomaisten edustajien ja muiden perusoikeuskysymyksiä käsittelevien henkilöiden tai elinten välistä yhteistyötä erityisesti verkottumalla, edistämällä vuoropuhelua Euroopan tasolla ja osallistumalla tarvittaessa jäsenvaltioissa järjestettäviin keskusteluihin tai tapaamisiin; |
(i) kehittää viestintästrategian ja edistää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa antaakseen perusoikeuksia koskevaa valistusta ja tiedottaakseen aktiivisesti kansalaisille toiminnastaan. |
|
(j) järjestää keskeisten sidosryhmien kanssa konferensseja, kampanjoita, keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja kokouksia Euroopan tasolla viraston työn edistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä |
|
|
(k) kehittää tiedotusstrategian suurta yleisöä varten, perustaa yleisölle avoimen arkiston, valmistaa opetusmateriaalia, tukee yhteistyötä ja välttää päällekkäistä työtä muiden tietolähteiden kanssa. |
|
|
2. Johtopäätökset, lausunnot ja kertomukset, joita virasto laatii suorittaessaan 1 kohdassa mainittuja tehtäviä, eivät koske perustamissopimuksen 250 artiklassa tarkoitettujen komission ehdotusten laillisuutta, toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämien kantojen laillisuutta tai perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettua säädösten laillisuutta. Niissä ei oteta kantaa siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa johtopäätöksissä, lausunnoissa ja kertomuksissa voidaan käsitellä perustamissopimuksen 250 artiklassa tarkoitettuja komission ehdotuksia tai toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämiä kantoja ainoastaan siinä tapauksessa, että asianosainen toimielin on esittänyt asiaa koskevan pyynnön 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Kyseisissä johtopäätöksissä, lausunnoissa ja kertomuksissa ei käsitellä perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettua säädösten laillisuutta tai sitä, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla. |
Tarkistus 23 5 artikla | |
|
1. Komissio hyväksyy viraston monivuotiset puitteet 29 artiklan 2 kohdassa mainitun sääntelymenettelyn mukaisesti. Puitteista todetaan seuraavaa: |
1. Viraston hallintoneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen perusteella monivuotiset puitteet ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmiin ja perusoikeuskysymyksiä koskeviin neuvoston päätelmiin perustuvat ohjeet. |
|
a) Ne kattavat viisi vuotta. |
|
|
b) Niissä määritetään viraston toiminnan aihealueet, joihin kuuluvat aina rasismin ja muukalaisvihan torjunta. |
|
|
c) Ne ovat yhdenmukaiset komission strategisissa tavoitteissa määriteltyjen unionin painopistealueiden kanssa. |
|
|
d) Niissä otetaan huomioon viraston taloudelliset ja henkilöresurssit. |
|
|
e) Niihin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on välttää päällekkäisyys muiden yhteisön elinten, laitosten ja virastojen toimeksiannon kanssa. |
|
|
2. Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisissa puitteissa määritellyillä aihealueilla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske kyseisiä aihealueita, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat. |
2. Monivuotiset puitteet kattavat viisi vuotta ja ne ovat yhdenmukaisia unionin painopistealojen ja strategisten tavoitteiden kanssa ja niissä otetaan huomioon viraston käytettävissä olevat talous- ja henkilöstöresurssit. |
|
3. Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman pohjalta ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit. |
3. Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisissa puitteissa määritellyillä aihealueilla. Lisäksi virasto vastaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission esittämiin, 4 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan mukaisiin pyyntöihin, jotka eivät kuulu mainittuihin aihealueisiin, edellyttäen että viraston taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit tämän sallivat. |
|
4. Asetuksen 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävä vuotuinen työohjelma vastaa komission vuotuista työohjelmaa, tutkimustyö ja yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa toteutettava tilastotyö mukaan luettuina. |
4. Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman pohjalta. |
Tarkistus 24 6 artiklan 1 ja 2 kohta | |
|
1. Virasto perustaa tarvittavat tietoverkot ja koordinoi niiden toimintaa. Verkot suunnitellaan siten, että varmistetaan objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittaminen, hyödynnetään jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja laitosten asiantuntemusta ja otetaan huomioon, että kansallisten viranomaisten osallistuminen tietojen keräämiseen on tarpeen. |
1. Varmistaakseen objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittamisen ja hyödyntäen jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja laitosten asiantuntemusta ja ottaen huomioon, että kansallisten viranomaisten osallistuminen tietojen keräämiseen on tarpeen, virasto: |
|
|
a) perustaa tietoverkkoja, kuten perusoikeuksia käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden verkon, koordinoi niiden toimintaa ja käyttää nykyisiä verkkoja, |
|
|
b) järjestää ulkoisten asiantuntijoiden kokouksia, ja |
|
|
c) perustaa tarvittaessa väliaikaisia työryhmiä. |
|
2. Jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa mahdollisimman tehokas resurssien hyödyntäminen, virasto ottaa toiminnassaan huomioon kaiken olemassa olevan tiedon lähteistä riippumatta sekä erityisesti työn, jota ovat tehneet: |
2. Jotta voidaan huolehtia täydentävyydestä ja varmistaa mahdollisimman tehokas resurssien hyödyntäminen, virasto ottaa tarvittaessa toiminnassaan huomioon kerätyt tiedot ja työn, jota ovat tehneet etenkin: |
|
a) yhteisön toimielimet, elimet, laitokset ja virastot, |
a) unionin toimielimet ja yhteisön, unionin ja jäsenvaltioiden elimet, laitokset ja virastot, |
|
b) jäsenvaltioiden toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä |
b) Euroopan neuvosto viitaten sen seuranta- ja valvontamekanismien ja sen ihmisoikeusvaltuutetun havaintoihin ja toimintaan, ja |
|
c) Euroopan neuvosto ja muut kansainväliset järjestöt. |
c) Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö (Etyj), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt. |
Tarkistus 25 8 artiklan otsikko, -1 kohta (uusi) ja 1 kohta | |
|
Yhteistyö kansallisten ja eurooppalaisten organisaatioiden kanssa |
Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa |
|
|
-1. Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän läheisen yhteistyön varmistamiseksi kukin jäsenvaltio nimittää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi. Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdan mukaisesti laaditut asiakirjat. |
|
1. Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä sellaisten julkisten laitosten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia perusoikeuskysymysten alalla joko jäsenvaltioissa tai Euroopan tasolla. |
1. Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: |
|
|
– valtion organisaatiot ja julkiset laitokset, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan lukien, jotka ovat toimivaltaisia perusoikeuskysymysten alalla jäsenvaltioissa, |
|
|
– Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, erityisesti demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt. |
Tarkistus 26 9 artikla | |
|
Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston velvoite nimetä riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon 11 artiklan mukaisesti. |
Varmistaakseen täydentävyyden ja lisäarvon virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa ja 9 a artiklan mukaisen, kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy, että Euroopan neuvoston nimeää riippumattoman henkilön viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 11 ja 12 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 27 9 a artikla (uusi) | |
|
|
9 a artikla |
|
|
Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ja ihmisoikeusfoorumin perustaminen |
|
|
1. Virasto tekee läheistä yhteistyötä perusoikeuksia, rasismin ja muukalaisvihan torjumista ja vähemmistön suojelemista käsittelevien valtiosta riippumattomien organisaatioiden ja kansallisella, eurooppalaisella tai kansainvälisellä tasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan instituutioiden kanssa. Virasto perustaa tätä varten perusoikeusfoorumiksi nimitettävän yhteistyöverkon, joka koostuu ihmisoikeuksia käsittelevien valtiosta riippumattomien organisaatioiden, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen asiantuntijoista. |
|
|
2. Foorumi muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja keskeisten sidosryhmien läheisestä yhteistyöstä. |
|
|
3. Foorumiin voivat osallistua 1 kohdan mukaisesti kaikki halukkaat ja pätevät sidosryhmät. Virasto voi ottaa yhteyttä foorumin jäseniin viraston toiminnan painopistealoihin kuuluviksi yksilöidyistä aloista aiheutuvien erityistarpeiden nojalla. |
|
|
4. Virasto ottaa foorumiin yhteyttä erityisesti: |
|
|
a) tehdäkseen hallintoneuvostolle ehdotuksia 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävän vuotuisen työohjelman laatimista varten, |
|
|
b) antaakseen palautetta ja ehdottaakseen hallintoneuvostolle seurantatoimia, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaista vuosikertomusta, ja |
|
|
c) tiedottaakseen johtajalle ja tiedekomitealle viraston toiminnan kannalta merkittävien konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksista ja niissä annetuista suosituksista. |
|
|
5. Foorumin toimintaa koordinoidaan johtajan alaisuudessa. |
Tarkistus 28 10 artiklan c ja d alakohta | |
|
c) johtaja ja |
c) tiedekomitea ja |
|
d) foorumi. |
d) johtaja. |
Tarkistus 29 11 artikla | |
|
1. Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus perusoikeuksista ja julkisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista: |
1. Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus perusoikeuksista ja julkisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista: |
|
a) yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen, |
a) yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen, joka on hoitanut vastuullisia tehtäviä riippumattomassa kansallisessa ihmisoikeusinstituutiossa tai muussa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatiossa, |
|
b) yksi Euroopan parlamentin nimeämä riippumaton jäsen, |
|
|
c) yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen ja |
b) yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen ja |
|
d) kaksi komission edustajaa. |
c) kaksi komission nimeämää jäsentä, |
|
|
– joista toinen on riippumaton henkilö, joka on valittu yleismaailmallisesti tunnustettujen perusoikeusasiantuntijoiden keskuudesta, ja |
|
|
– joista toinen on komission edustaja. |
|
Edellä a kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava |
|
|
– kokemusta erittäin vastuullisesta työstä riippumattoman kansallisen ihmisoikeuselimen hallinnossa tai |
|
|
– muissa riippumattomissa laitoksissa tai elimissä hankittu laaja asiantuntemus perusoikeuskysymyksistä. |
|
|
Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa varajäsen, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset. |
|
|
Virasto julkaisee verkkosivuillaan hallintoneuvoston jäsenluettelon ja pitää sen ajan tasalla. |
|
|
2. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. |
|
|
Jos jäsen ei kuitenkaan enää täytä niitä vaatimuksia, joiden perusteella hänet aikanaan nimettiin, hänen on ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Kyseinen osapuoli nimeää uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. |
|
|
3. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. |
3. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. |
|
Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni. |
Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni. |
|
4. Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se: |
4. Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta ei voi uusia. |
|
a) hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa. Työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja. Vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle; |
|
|
b) hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset, joissa verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin. Kertomukset toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle; |
|
|
c) nimittää ja tarvittaessa erottaa viraston johtajan; |
|
|
d) hyväksyy viraston talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion; |
|
|
e) käyttää kurinpitovaltaa johtajan suhteen; |
|
|
f) laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti; |
|
|
g) hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa; |
|
|
h) hyväksyy 20 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa; |
|
|
i) toteuttaa tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja |
|
|
j) päättää 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi. |
|
|
5. Hallintoneuvosto voi siirtää osan tehtävistään johtokunnalle, lukuun ottamatta 4 kohdan a, b, c, d, g ja h alakohdassa mainittuja asioita. |
5. Jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy tavanomaista korvaamista tai kuolemaa lukuun ottamatta ainoastaan siinä tapauksessa, että hän eroaa. Jos jäsen tai varajäsen ei kuitenkaan enää täytä riippumattomuusedellytystä, hänen on ilmoitettava heti asiasta komissiolle ja viraston johtajalle. Asianosainen osapuoli nimittää uuden jäsenen tai varajäsenen toimikauden loppuun saakka. Asianosainen osapuoli nimittää uuden jäsenen tai varajäsenen toimikauden loppuun saakka myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on todennut jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella, että jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuusedellytystä. Jos toimikautta on jäljellä alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikausi voi olla täydet viisi vuotta. |
|
6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
6. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 13 artiklassa tarkoitetun johtokunnan jäsentä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimettyjen jäsenten keskuudesta kahden ja puolen vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. |
|
7. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisiä kokouksia. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää. |
7. Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se: |
|
|
a) hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission ja tiedekomitean annettua lausuntonsa. Työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja ja siinä on otettava huomioon yhteisön tutkimus- ja tilastointitoiminta; vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle; |
|
|
b) hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset, ja vertaa etenkin jälkimmäisessä saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; rajoittamatta 12 a artiklan viidennen kohdan soveltamista tiedekomiteaa on kuultava ennen 4 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä; kertomukset toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle; |
|
|
c) nimittää ja tarvittaessa erottaa laitoksen johtajan; |
|
|
d) hyväksyy viraston vuosittaisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion; |
|
|
e) käyttää 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimivaltaa ja kurinpitovaltaa johtajan suhteen; |
|
|
f) laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti; |
|
|
g) hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission ja tiedekomitean annettua lausuntonsa; |
|
|
h) hyväksyy 20 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa; |
|
|
i) toteuttaa tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti; |
|
|
j) hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti; |
|
|
k) nimittää ja erottaa tiedekomitean jäsenet 12 a artiklan ensimmäisen ja kolmannen kohdan mukaisesti; ja |
|
|
l) toteaa 5 kohdan mukaisesti, että hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuusedellytystä. |
|
8. Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voi osallistua tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen ja unionin laitosten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun. |
8. Hallintoneuvosto voi siirtää osan tehtävistään johtokunnalle, lukuun ottamatta 4 kohdan a, b, c, d, e, g, h, k ja l alakohdassa mainittuja asioita. |
|
|
8 a. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 7 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä ja 7 kohdan a, b, c, d, e, g, h ja k alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai, jos jäsen on poissa, hänen varajäsenellään on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää 7 kohdan a, b, g ja k alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
|
|
8 b. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita ylimääräisiä kokouksia. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää. |
|
|
8 c. Tiedekomitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen, unionin laitosten ja muiden kansainvälisten instituutioiden johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun. |
Tarkistus 30 12 artiklan 1 kohta | |
|
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi komission edustajaa. |
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja kaksi muuta hallintoneuvoston jäsentä, jotka hallintoneuvosto on valinnut 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä yksi komission hallintoneuvostoon nimittämistä jäsenistä. Euroopan neuvoston hallintoneuvostoon nimittämä jäsen voi osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijana. |
Tarkistus 31 12 a artikla (uusi) | |
|
|
12 a artikla |
|
|
Tiedekomitea |
|
|
Tiedekomitea koostuu yhdestätoista riippumattomasta jäsenestä, jotka ovat ansioituneita perusoikeusasioissa. Hallintoneuvosto nimittää jäsenet avoimen hakukilpailun ja valintamenettelyn avulla kuultuaan ensin Euroopan parlamentin asiasta vastaavaa valiokuntaa ja otettuaan sen näkemykset huomioon. Hallintoneuvosto varmistaa, että edustus on maantieteellisesti tasapainoinen. Hallintoneuvoston jäsenet eivät voi olla tiedekomitean jäseniä. Edellä 11 artiklan 7 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset edellytykset tiedekomitean jäsenten nimittämiselle. |
|
|
Tiedekomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sitä ei voida uusia. |
|
|
Tiedekomitean jäsenet ovat riippumattomia. Heidät voidaan vaihtaa vain heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä hoitamaan tehtäviään. Jos jäsen ei kuitenkaan enää täytä riippumattomuusedellytystä, hänen on heti ilmoitettava asiasta komissiolle ja viraston johtajalle. Hallintoneuvosto voi vaihtoehtoisesti jäsentensä kolmasosan tekemän ehdotuksen perusteella ilmoittaa, että kyseinen henkilö ei enää täytä riippumattomuusedellytystä, ja erottaa tämän. Hallintoneuvosto nimittää uuden jäsenen toimikauden päättymiseen saakka tavallisia jäseniä koskevan menettelyn mukaisesti. Jos toimikautta on jäljellä alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikausi voi olla täydet viisi vuotta. Virasto julkaisee tiedekomitean jäsenten luettelon verkkosivuillaan ja pitää luettelon ajan tasalla. |
|
|
Tiedekomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on vuosi. |
|
|
Tiedekomitea antaa takeet viraston toiminnan tieteellisestä laadusta ja opastaa toimintaa tätä varten. Siksi johtaja ottaa tiedekomitean mukaan kaikkien 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen laatimista koskeviin valmisteluihin niin aikaisessa vaiheessa kuin se on asianmukaista. |
|
|
Tiedekomitea tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu tiedekomitean kokoon neljästi vuodessa. Puheenjohtaja käynnistää tarvittaessa kirjallisen menettelyn tai kutsuu ylimääräisen kokouksen kokoon joko omasta aloitteestaan tai vähintään neljän tiedekomitean jäsenen esittämän pyynnön perusteella. |
Tarkistus 32 13 artikla | |
|
1. Virastoa johtaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdokasluettelon perusteella. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, hallinto- ja johtamistaidot sekä kokemus perusoikeuksien alalla. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle lausunto ja vastaamaan valiokunnan jäsenten kysymyksiin. |
1. Virastoa johtaa ja edustaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyömenettelyä soveltaen. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, kokemus perusoikeusasioista sekä hallinto- ja johtamistaidot. |
|
2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio arvioi erityisesti ensimmäisellä toimikaudella saavutettuja tuloksia ja tuloksiin johtanutta toimintaa sekä viraston tehtäviä ja tarpeita tulevina vuosina. |
2. Yhteistyömenettely etenee seuraavasti: |
|
|
a) ehdokashaun ja avoimen valintamenettelyn jälkeen komissio laatii luettelon, jonka perusteella hakijoita pyydetään esittäytymään Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan kysymyksiin; |
|
|
b) Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antavat lausunnon hakijoista ja ilmoittavat etusijajärjestyksestä; |
|
|
c) hallintoneuvosto nimittää johtajan otettuaan lausunnot huomioon. |
|
3. Johtaja vastaa |
3. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. |
|
a) edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta, |
Komissio arvioi toimikauden päättymistä edeltävän yhdeksän kuukauden aikana erityisesti: |
|
b) viraston vuotuisen työohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta, |
johtajan suorituskykyä sekä viraston tehtäviä ja vaatimuksia tulevina vuosina. |
|
c) kaikista henkilöstöasioista ja erityisesti 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä, |
Hallintoneuvosto voi arviointikertomuksen huomioon otettuaan ja ainoastaan, mikäli se on tarpeen viraston tehtävien ja vaatimusten perusteella, komission ehdotuksen perusteella jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmen vuoden ajaksi. |
|
d) päivittäisestä hallinnosta, |
Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeistaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan kuukautta ennen hallintoneuvoston virallista päätöstä toimikauden jatkamisesta pyytää antamaan selvitys asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. |
|
e) viraston talousarvion toteuttamisesta 20 artiklan mukaisesti ja |
Jos johtajan toimikautta ei jatketa, hän jatkaa virassa kunnes hänen seuraajansa on nimitetty. |
|
f) ammatillisten standardien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle. |
|
|
|
|
|
4. Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta. |
4. Johtaja vastaa seuraavista asioista: |
|
|
a) edellä 4 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitaminen ja erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdan mukaisten asiakirjojen valmisteleminen ja julkaiseminen yhteistyössä tiedekomitean kanssa, |
|
|
b) viraston vuosittaisen työohjelman valmisteleminen ja täytäntöönpano, |
|
|
c) kaikki henkilöstöasiat ja erityisesti 23 artiklan 2 kohdan mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen henkilökunnan suhteen, |
|
|
d) päivittäiseen hallintoon kuuluvat asiat, |
|
|
e) viraston talousarvion täytäntöönpano 20 artiklan mukaisesti, |
|
|
f) viraston suorituskykyä ja sen tavoitteita vertailevien tehokkaiden seuranta- ja valvontamenettelyjen toteuttaminen alan tunnustettujen standardien mukaisesti; johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle, |
|
|
g) yhteistyö kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa, ja |
|
|
h) yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa, 9 a artiklan mukaisen ihmisoikeusfoorumin yhteen sovittaminen mukaan lukien. |
|
5. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. |
5. Johtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta. |
|
|
5 a. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa pyytää johtajaa kuulemistilaisuuteen kaikissa viraston toimintaan kytkeytyvissä asioissa. |
|
|
5 b. Hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle erottamisen syyt. |
Tarkistus 33 14 artikla | |
|
14 artikla |
Poistetaan. |
|
Perusoikeusfoorumi |
|
|
1. Foorumi koostuu perusoikeuskysymyksistä sekä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta vastaavien valtiosta riippumattomien järjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen edustajista. |
|
|
2. Foorumin jäsenet valitaan avoimessa valintamenettelyssä, josta päättää hallintoneuvosto. Foorumissa voi olla jäseniä enintään 100. Heidän toimikautensa pituus on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. |
|
|
3. Hallintoneuvoston jäsenet eivät voi olla foorumin jäseniä, mutta he voivat osallistua foorumin kokouksiin. |
|
|
4. Foorumi muodostaa puitteet perusoikeuksia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja keskeisten sidosryhmien läheisestä yhteistyöstä. |
|
|
5. Foorumi: |
|
|
– tekee ehdotuksia 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävän vuotuisen työohjelman laatimista varten ja |
|
|
– antaa palautetta ja ehdottaa seurantatoimia 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyttävän perusoikeustilannetta koskevan vuosikertomuksen pohjalta. |
|
|
6. Foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumi kokoontuu vuosittain tai hallintoneuvoston pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan viraston sisäisissä säännöissä ja julkistetaan. |
|
|
7. Virasto tarjoaa foorumin tarvitsemaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista. |
|
Tarkistus 34 15 artiklan 2 kohta | |
|
2. Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. He antavat tästä sitoumuksen. |
2. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, tiedekomitean jäsenet ja johtaja sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. He antavat tämän vuoksi etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. He tekevät ilmoituksen kirjallisena ottaessaan tehtävänsä vastaan, ja tarkistavat ilmoitusta, jos etunäkökohtien suhteen ilmenee muutoksia. Virasto julkaisee ilmoituksen verkkosivuillaan. |
|
Edellä 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan nojalla nimetyt hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti. Tämän vuoksi he tekevät etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. |
|
|
Kyseiset ilmoitukset tehdään kirjallisesti vuosittain. |
|
Tarkistus 35 16 artiklan otsikko ja 1–2 kohta | |
|
Oikeus tutustua asiakirjoihin |
Avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin |
|
1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001. |
1. Viraston on kehitettävä hyviä hallintokäytänteitä varmistaakseen, että sen toiminta on mahdollisimman avointa. |
|
|
Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001. |
|
2. Hallintoneuvosto vahvistaa järjestelyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöön panemiseksi kuuden kuukauden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta. |
2. Hallintoneuvosto hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun virastosta on tullut toimintakykyinen, erityismääräyksiä 1 kohdan toteuttamista varten. Määräyksissä on käsiteltävä muun muassa seuraavia asioita: |
|
|
– kokousten avoimuus, |
|
|
– viraston ja sen tiedekomitean työn julkaiseminen, ja |
|
|
– asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpano. |
Tarkistus 36 19 artiklan 3 kohta | |
|
3. Sulkematta muita tulonlähteitä pois viraston tuloihin kuuluvat: |
3. Sulkematta muita tulonlähteitä pois viraston tuloihin kuuluu Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus. |
|
(a) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus ja |
Näin saatuja tuloja voidaan täydentää 4 artiklassa yksilöityjen tehtävien toteuttamisen yhteydessä suoritetuista palveluista saatavilla maksuilla. |
|
(b) suoritetuista palveluista saadut maksut. |
|
|
Näitä tuloja voidaan täydentää: |
|
|
(a) jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja |
|
|
(b) 8, 9 tai 27 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai yhteisön ulkopuolisilta mailta saatavalla rahoituksella. |
|
Tarkistus 37 22 artiklan 4 kohta | |
|
4. Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet, oikeudelliset velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. Virasto noudattaa työsopimuksia, jotka seurantakeskus on tehnyt ennen tämän asetuksen antamista. |
4. Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet, oikeudelliset velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. |
Tarkistus 38 23 artiklan 1–2 kohta | |
|
1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi. |
1. Viraston henkilöstöön ja johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi. |
|
2. Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on annettu nimittävälle viranomaiselle. |
2. Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on Euroopan yhteisöjen henkilöstösääntöjen mukaisesti annettu nimittävälle viranomaiselle ja Euroopan yhteisöjen palvelussuhteen ehtojen mukaisesti sopimuksia tekevälle viranomaiselle. |
Tarkistus 39 27 artikla | |
|
Ehdokasmaiden ja tulevien ehdokasmaiden osallistuminen |
Ehdokasmaiden ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistuminen |
|
1. Viraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen ja jotka Eurooppa-neuvosto on määrittänyt ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi ehdokasmaiksi, jos assosiaationeuvosto tekee päätöksen osallistumisesta. |
1. Viraston toimintaan voivat osallistua ehdokasmaat sekä maat, joiden kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. |
|
2. Siinä tapauksessa niiden osallistumisen edellytyksistä määrätään assosiaationeuvoston päätöksellä. Päätöksessä on määriteltävä kyseiselle maalle tarjottava asiantuntija-apu ja neuvonta ja mainittava erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston toimintaan. Lisäksi päätöksessä on säädettävä viraston tekemiin aloitteisiin osallistumisesta, kyseisten maiden rahoitusosuudesta ja henkilöstöstä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on mainittava, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa. |
2. Tällaisten maiden osallistumisesta ja sen edellytyksistä määrätään assosiaationeuvoston päätöksellä ottaen huomioon kunkin maan erityisasema. Päätöksessä on 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti määriteltävä erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston toimintaan. Lisäksi päätöksessä on säädettävä viraston tekemiin aloitteisiin osallistumisesta, kyseisten maiden rahoitusosuudesta ja henkilöstöstä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on mainittava, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa. |
|
3. Virasto tarkkailee sen toimintaan tämän artiklan nojalla osallistuvien maiden perusoikeustilannetta siinä määrin kuin kussakin assosiaatiosopimuksessa määrätään. Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan vastaavasti tässä tarkoituksessa. |
|
Tarkistus 40 29 artikla | |
|
29 artikla |
Poistetaan. |
|
Menettely |
|
|
1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. |
|
|
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
|
|
3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on yksi kuukausi. |
|
Tarkistus 41 30 artikla | |
|
1. Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 11 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa toimikautensa 1 päivänä tammikuuta 2007. |
1. Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Komissio toteuttaa viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 11 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa toimintansa asianmukaisesti. |
|
2. Komissio käynnistää menettelyn viraston johtajan nimittämiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. |
2. Osapuolet käynnistävät menettelyn viraston johtajan nimittämiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. |
|
3. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan nykyistä toimikautta enintään 18 kuukautta, kunnes 2 kohdassa mainittu nimittämismenettely on saatu päätökseen. |
3. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta nimittää väliaikaisen johtajan tai jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan nykyistä toimikautta mahdollisimman lyhyen aikaa, kunnes 2 kohdassa mainittu nimittämismenettely on saatu päätökseen. |
|
4. Jos seurantakeskuksen johtaja ei halua jatkaa tai ei pysty jatkamaan tehtävässään 3 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimittää väliaikaisen johtajan, johon sovelletaan samoja vaatimuksia. |
|
Tarkistus 42 31 artiklan 1–3 kohta | |
|
1. Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toiminnoistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Virasto ilmoittaa hallintoneuvostolle arviointien tulokset. |
1. Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toiminnoistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle arviointien tulokset. |
|
2. Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot. |
2. Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot. |
|
3. Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset. |
3. Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa: |
|
|
– otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen, |
|
|
– arvioidaan viraston tehtävien, toimivaltuuksien, toiminta-alojen tai rakenteen mahdollista muuttamistarvetta, |
|
|
– analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia, ja |
|
|
– otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset. |
|
Arvioinnissa pohditaan myös, olisiko viraston tehtäviä, toimivaltuuksia, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava tai laajennettava tai olisiko erityisesti toteutettava sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että viraston toiminta on sääntelyvirastoja koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaista heti niiden tultua voimaan. |
|
Tarkistus 43 32 artiklan 1 kohta | |
|
1. Hallintoneuvosto käsittelee 31 artiklassa tarkoitetun arvioinnin lopputulokset ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne. |
1. Hallintoneuvosto käsittelee 31 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin lopputulokset ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne. |
- [1] EUVL / EYVL C ..., ..., s. ....
PERUSTELUT
Parhaillaan keskeytyksissä olevan Euroopan unionin perustuslakiprosessin valossa esittelijä katsoo, että on oikea aika, että Eurooppa liputtaa perusihmisoikeuksien suojelemisen ja edistämisen puolesta.
Keskusteltaessa Euroopan parlamentin roolista Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisessa on hyvin tärkeää säilyttää parlamentin ensimmäisen ehdotuksen korkea kunnianhimo. Tämän vuoksi viraston valtuuksista ja rakenteesta käytävissä yksityiskohtaisissa toimielinten keskusteluissa on pysyteltävä periaatteissa, jotka on esitetty Euroopan parlamentin 26. toukokuuta 2005 antamassa päätöslauselmassa perusoikeuksien edistämisestä ja suojelusta: kansallisten ja yhteisön toimielinten rooli, perusoikeusvirasto mukaan lukien.
Tämän päätöslauselman ja esittelijän nykynäkemyksen mukaisesti on tärkeää luoda virasto, joka on samanaikaisesti riippumaton ja vastuullinen. Näin ollen on löydettävä tasapaino näiden kahden vaatimuksen välillä pitäen aina mielessä, että tärkeintä on toiminnallisen ja tehokkaan elimen luominen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aktiivista ja tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kolmen toimielimen kesken – ennen kaikkea on päästävä poliittiseen konsensukseen.
Tällainen virasto on kiinnostava ainoastaan, jos se pystyy suorittamaan tehtävänsä legitiimisti, tehokkaasti ja luotettavasti. Tässä prosessissa on löydettävä tasapaino kahden kilpailevan haasteen välillä – eli viraston riippumattomuuden vahvistamisen ja sen vastuullisuuden varmistamisen Euroopan unionin toimielimiin nähden välillä. Riittävän legitiimin ja tilivelvollisen viraston on keskityttävä ensisijaisesti unionin jäsenvaltioihin sulkematta pois mahdollisuutta puuttua kolmansiin maihin liittyviin kysymyksiin siinä määrin kuin se on olennaista yhteisön lainsäädännön ja EU:n sisäisten politiikkojen täytäntöönpanossa.
Esittelijä on muuttanut komission alkuperäistä ehdotusta sen takaamiseksi, että nämä seikat todellakin luonnehtivat perustettavaa elintä. Tarkistukset voidaan ryhmitellä kolmeen pääperustelulinjaan.
Ensiksikin, jotta viraston legitimiteettiä tehostettaisiin, sen valtuuksia ja rakennetta määriteltäessä Euroopan parlamentin roolia on korostettava enemmän kuin komission ehdotuksessa (tarkistuksilla 8, 9, 13, 19, 21 ja 39 pyritään tämän tavoitteen saavuttamiseen).
Toinen seikka on, että viraston roolia, maantieteellistä kattavuutta ja tehtäviä määriteltäessä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan neuvoston työskentely, jotta vältettäisiin päällekkäisyys ja varmistettaisiin synergia (tarkistuksilla 11, 17, 25, 31, 33 ja 40 taataan tämä).
Kolmanneksi on muistettava, että viraston rakenteessa sen riippumattomuus voidaan taata ainoastaan, jos sen jäsenet ja päätöksentekoelimet ovat itse riippumattomia ja avoimessa prosessissa luotuja. Komission lisäksi myös parlamentin on osallistuttava sen monivuotisen puiteohjelman määrittelyyn (tarkistus 22). Virastolle olisi jätettävä avoimeksi mahdollisuus ottaa esille kysymyksiä omasta aloitteesta (tarkistuksilla 32, 33, 38, 39 ja 40 pyritään saavuttamaan tämä moninkertainen tavoite).
Mitä tulee viraston maantieteelliseen kattavuuteen, esittelijä katsoo, että viraston ensisijainen rooli on auttaa EU:n toimielimiä ja sen jäsenvaltioita noudattamaan niillä yhteisön lainsäädännön nojalla olevaa velvollisuutta kunnioittaa perusoikeuksia politiikoissaan. Kolmansia maita ei kuitenkaan voida jättää sen kattavuusalueen ulkopuolelle, koska on yhtä lailla otettava huomioon asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön tai sisäisen politiikan ulkoinen ulottuvuus. Kun tästä kysymyksestä päästiin kompromissiin, otettiin asianmukaisesti huomioon tehostettu yhteistyö AFET-valiokunnan kanssa (tarkistus 16 on osoitus tästä sopimuksesta).
Näiden tarkistusten kautta kunnianhimoisena pyrkimyksenä on asettaa virasto keskeiseen asemaan Euroopan kehityksessä kohti perusoikeuksien parempaa suojelua, ja tässä prosessissa on käytettävä hyväksi kaikkea nykyistä kokemusta. Perusoikeuksien olisi oltava kaikkien EU:n politiikkojen ja toimien ytimessä, jotta EU voisi olla todellinen perusoikeuksien symboli.
ulkoasiainvaliokunnaN lAUSUNtO (11.5.2006)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
(KOM(2005)0280 – C6‑0288/2005 – 2005/0124(CNS))
Valmistelija (*): Cem Özdemir
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan parlamentti on aina ollut edelläkävijä ihmisoikeuksien kehittämisessä sekä perusoikeuksien takaamisessa EU:ssa ja muualla maailmassa. Tästä syystä on jo pitkään odotettu, että Euroopan unioni perustaa perusoikeusviraston. Viraston perustamisen kautta Euroopan unioni varmistaa, että se kykenee kunnioittamaan politiikassaan ihmisoikeuksia. Viraston olisi toimivaltuuksiensa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohta ja perusoikeuskirja) suhteen pyrittävä läheiseen koordinointiin ja yhteistyöhön Euroopan neuvoston kanssa päällekkäisyyksien estämiseksi. Viraston olisikin syytä kiinnittää huomiota Euroopan neuvoston tietoihin, analyyseihin ja toimintaan, ja ennen kaikkea sen ihmisoikeuksien tarkkailua koskeviin mekanismeihin, jotta vältettäisiin jakolinjojen synty ja normien päällekkäisyys, mitkä uhkaisivat heikentää yleisesti ihmisoikeuksien suojelua Euroopassa.
Viraston ensisijainen tehtävä on avustaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita (niiden toimiessa yhteisön oikeuden puitteissa) noudattamaan EU:n ja yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan perusoikeuden noudattamisesta niiden politiikassa. Tässä suhteessa on tarpeen käsitellä sitä mahdollisuutta, että EU ja sen jäsenvaltiot voidaan EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaan asettaa vastuuseen kolmansissa maissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkomuksista. Siksi virastolla olisi oltava valtuudet tarkastella kaikkia niitä politiikan aloja, jotka voivat johtaa kyseiseen vastuutilanteeseen. Tässä ominaisuudessa virasto voisi toimia kolmansissa maissa tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten ennakkovaroitusjärjestelmänä.
Viraston täydentävänä tehtävänä on avustaa EU:ta ulkopolitiikan täytäntöönpanossa silloin kun se edellyttää unionin ulkopuolisen valtion ihmisoikeustilanteen arvioimista (Euroopan komission ehdotuksen 3 artiklan 4 kohta). Viraston toimintaan osallistuminen on avointa kaikille maille, jotka Eurooppa-neuvosto on nimennyt ehdokasvaltioiksi tai mahdollisiksi ehdokasvaltioiksi, kuten Euroopan komissio on ehdottanut (27 artikla). Tätä voidaan pitää edellisistä laajentumisista saatuna opetuksena, jolla vastaisuudessa edelleen helpotetaan ehdokasvaltioiden saumatonta integroitumista Euroopan unioniin. Perusoikeusvirastolla on vastaava rooli myös niissä sopimuksissa, joita EU on tehnyt erityisesti niiden kolmansien maiden kanssa (komission ehdotuksen 3 artiklan 4 kohta), jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, mukaan luettuna ihmisoikeuksia koskeva ehtolauseke, jota sovelletaan molemminpuolisesti.
Kansan suoraan valitsemana ja EU:n ulkosuhteita yhdessä neuvoston kanssa poliittisesti valvovana toimielimenä Euroopan parlamentin on kyettävä luottamaan perusoikeusviraston palveluihin ja asiantuntemukseen hyvin perusteltujen päätösten tekemiseksi.
Perusoikeusviraston riippumattomuuden vahvistamisesta ja viraston sekä Euroopan unionin toimielinten välisistä toimivaltuuksista on huolehdittava yhteistyössä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa.
TARKISTUKSET
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
| Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale | |
|
(2) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. |
(2) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja etenkin sen 6 artiklan 2 kohtaan ja 11 artiklaan, yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja kaikkiin muihin kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 16 kappale | |
|
(16) Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan synergiaedut, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon samalla tavalla kuin nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoonkin. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti. |
(16) Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa, mutta vältettävä joutumasta siitä riippuvaiseksi tai keskinäisen riippuvuuden tilaan. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan synergiaedut, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon samalla tavalla kuin nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoonkin. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti. |
Perustelu | |
Yhteistyö ei rajoita viraston kykyä tehdä omia päätöksiä omien kantojensa perusteella. | |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 18 kappale | |
|
(18) Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sen olisi nimettävä yksi riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon. |
(18) Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sen olisi nimettävä yksi riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon ja sillä pitäisi olla oikeus osallistua viraston johtajan nimitykseen ja hänen toimikautensa pidentämiseen. |
Perustelu | |
Euroopan parlamentin pitäisi harjoittaa valvontatehtäväänsä myös viraston johdon osalta. | |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) | |
|
|
(26 a) Euroopan parlamentti tunnustaa ja vahvistaa uudelleen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien merkityksen kaikissa EU:n ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa ja tunnustaa, että komission olisi aktiivisesti arvioitava näitä perusvelvoitteita. |
Tarkistus 5 2 artikla | |
|
Viraston tavoitteena on tarjota yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja asiantuntemusta ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimintalinjoja. |
Viraston tavoitteena on tarjota yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja asiantuntemusta ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimintalinjoja. Vaikka virasto on Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen laillinen seuraaja, se kehittää itselleen omat metodit, menettelyt ja päätöksentekoprosessit, sekä toimii tieteellisen objektiivisuutta noudattaen. |
Tarkistus 6 3 artiklan 2 kohta | |
|
2. Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. |
2. Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa ja erityisesti Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta ottaen aiheellisesti huomioon voimassa olevat kansainväliset ihmisoikeusnormit, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjat ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja kaikki muut näihin perusvelvoitteisiin perustuvat asiaankuuluvat kansainväliset instrumentit. |
Tarkistus 7 3 artiklan 3 kohta | |
|
3. Viraston toiminta keskittyy perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 27 ja 28 artiklan soveltamista. |
3. Viraston toiminta keskittyy perusoikeustilanteeseen ja perusoikeusvaikutuksiin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä hakija- ja ehdokasvaltioiden soveltaessa yhteisön oikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 27 ja 28 artiklan soveltamista. |
Tarkistus 8 3 artiklan 4 kohta | |
|
4. Virasto toimittaa ja analysoi komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa. |
4. Virasto toimittaa ja analysoi Euroopan parlamentin, komission tai neuvoston pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja siinä määrin kuin tämä on aiheellista yhteisön oikeuden tai sisäpolitiikan soveltamisen kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista. Tämä tehtävä ei kuitenkaan saa haitata viraston pääasiallista keskittymistä jäsenvaltioihin. |
Tarkistus 9 3 artiklan 4 a kohta (uusi) | |
|
|
4 a. Viimeistään kaksi vuotta ensimmäisen hallintoneuvostonsa nimittämisen jälkeen viraston on esitettävä Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle perinpohjainen arvio tässä artiklassa säädetyistä toimivaltuuksistaan varainhoidollisen ja hallinnollisen kykynsä puitteissa, ja tehtävä tarvittaessa niitä koskevia muutosehdotuksia. |
Tarkistus 10 4 artiklan 1 kohdan d alakohta | |
|
(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja yleisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta; |
(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee suosituksia ja laatii lausuntoja yleisistä aiheista ja kansainvälisistä sopimuksista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta; |
Perustelu | |
Jotta virastolla olisi todella lisäarvoa, on tärkeää, että se voi antaa suosituksia myös kansainvälisistä sopimuksista. | |
Tarkistus 11 9 artikla | |
|
Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston velvoite nimetä riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon 11 artiklan mukaisesti. |
Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa kahdenvälisen sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy muun muassa: |
|
|
a) Euroopan neuvostolle annettava mahdollisuus nimetä edustajansa tai ihmisoikeusvaltuutettunsa viraston hallintoneuvostoon 11 artiklan mukaisesti |
|
|
b) viraston tehostettu yhteistyö Euroopan neuvoston asianomaisten elinten kanssa Euroopan neuvoston jäseninä olevien kolmansien maiden suhteen. |
Tarkistus 12 9 a artikla (uusi) | |
|
|
9 a artikla |
|
|
Yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien kanssa |
|
|
Virasto ottaa toiminnassaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien toimivaltaisten elinten toiminnan, esimerkiksi ihmisoikeustoimikunnan, jonka kanssa se voi tehdä yhteistyösopimuksia. |
Perustelu | |
Viraston pitäisi koordinoida toimintaansa Yhdistyneiden kansakuntien toimivaltaisten elinten kanssa. | |
Tarkistus 13 9 b artikla (uusi) | |
|
|
9 b artikla |
|
|
Yhteistyö ihmisoikeusjärjestöjen kanssa |
|
|
Viraston pitäisi ottaa toiminnassaan huomioon yhteistyö laajalti arvostettujen ihmisoikeusjärjestöjen kanssa erityisesti kun on kyse ihmisoikeusrikkomuksia unionissa ja kolmansissa maissa koskevista tiedoista ja raporteista, joita nämä järjestöt tuottavat säännöllisesti. |
Tarkistus 14 11 artiklan 6 kohta | |
|
6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö ei voi äänestää 4 kohdan c, e, f, h, i ja j alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
Perustelu | |
Tarkistuksen tavoitteena on antaa Euroopan neuvoston nimittämälle henkilölle äänioikeus yleisiä asioita koskevien johtopäätösten ja lausuntojen hyväksymistä ja menettelytapoja koskevissa asioissa, mikä auttaa Euroopan neuvoston normien ja toiminnan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden lujittamisessa. | |
Tarkistus 15 12 artiklan 1 kohta | |
|
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi komission edustajaa. |
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Euroopan neuvoston hallintoneuvoston nimittämä henkilö sekä kaksi komission edustajaa. |
Perustelu | |
Tarkistuksella on sama tavoite kuin tarkistuksilla 5, 6 ja 7. | |
Tarkistus 16 13 artiklan 1 kohta | |
|
1. Virastoa johtaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdokasluettelon perusteella. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, hallinto- ja johtamistaidot sekä kokemus perusoikeuksien alalla. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle lausunto ja vastaamaan valiokunnan jäsenten kysymyksiin. |
1. Virastoa johtaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdokasluettelon perusteella. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, hallinto- ja johtamistaidot sekä kokemus perusoikeuksien alalla. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle lausunto ja vastaamaan valiokunnan jäsenten kysymyksiin. Euroopan parlamentti kokonaisuudessaan hyväksyy tai hylkää johtajan nimityksen. |
Tarkistus 17 13 artiklan 2 kohta | |
|
2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio arvioi erityisesti ensimmäisellä toimikaudella saavutettuja tuloksia ja tuloksiin johtanutta toimintaa sekä viraston tehtäviä ja tarpeita tulevina vuosina. |
2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio arvioi erityisesti ensimmäisellä toimikaudella saavutettuja tuloksia ja tuloksiin johtanutta toimintaa sekä viraston tehtäviä ja tarpeita tulevina vuosina. Euroopan parlamentin pitää hyväksyä johtajan toimikauden jatkaminen. |
Perustelu | |
Euroopan parlamentin pitäisi toimia valvovassa roolissa johtajan toimikauden jatkamisprosessissa. | |
Tarkistus 18 13 artiklan 5 kohta | |
|
5. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. |
5. Hallintoneuvosto voi komission tai Euroopan parlamentin ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. |
Tarkistus 19 14 artiklan 6 kohta | |
|
6. Foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumi kokoontuu vuosittain tai hallintoneuvoston pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan viraston sisäisissä säännöissä ja julkistetaan. |
6. Foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumi kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa tai hallintoneuvoston pyynnöstä tai silloin kun sen enemmistö pitää sitä tarpeellisena. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan viraston sisäisissä säännöissä ja julkistetaan. |
Tarkistus 20 27 artiklan 1 kohta | |
|
1. Viraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen ja jotka Eurooppa-neuvosto on määrittänyt ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi ehdokasmaiksi, jos assosiaationeuvosto tekee päätöksen osallistumisesta. |
1. Viraston toimintaan voivat osallistua tarkkailijoina maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen ja jotka Eurooppa-neuvosto on määrittänyt ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi ehdokasmaiksi, jos assosiaationeuvosto tekee päätöksen osallistumisesta. |
Perustelu | |
Tarkoitus on tuoda mahdollisia uusia unionin jäsenvaltioita mukaan viraston toimintaan ja saada ne osallistumaan jo ennen jäsenyyttä tavalla, joka on johdonmukainen viraston pääasiallisen tavoitteen kanssa. | |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta |
||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS) |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
AFET |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
29.9.2005 |
||||||
|
Valmistelija |
Cem Özdemir |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
21.11.2005 |
4.1.2006 |
24.1.2006 |
20.2.2006 |
3.5.2006 |
||
|
Hyväksytty (pvä) |
3.5.2006 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 5 3 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bastiaan Belder, André Brie, Elmar Brok, Simon Coveney, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Toomas Hendrik Ilves, Ioannis Kasoulides, Bogdan Klich, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Cecilia Malmström, Emilio Menéndez del Valle, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Baroness Nicholson of Winterbourne, Cem Özdemir, Justas Vincas Paleckis, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Mirosław Mariusz Piotrowski, Michel Rocard, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Emil Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Gitte Seeberg, Antonio Tajani, Charles Tannock, Paavo Väyrynen, Ari Vatanen, Karl von Wogau, Luis Yañez-Barnuevo García |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Irena Belohorská, Árpád Duka-Zólyomi, Michl Ebner, Kinga Gál, Milan Horáček, Aloyzas Sakalas, Inger Segelström, Tatjana Ždanoka |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
… |
||||||
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
budjettivaliokunnaN lAUSUNtO (25.4.2006)
kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
(KOM(2005)0280 – C6‑0288/2005 – 2005/0124(CNS))
Valmistelija: Jutta D. Haug
LYHYT PERUSTELU
|
Komission ehdotus Yleistä Eurooppa-neuvosto korosti 13. joulukuuta 2003 pidetyssä huippukokouksessa, että ihmisoikeuksia koskevia tietoja on erittäin tärkeää kerätä ja analysoida Euroopan unionin politiikan määrittelemiseksi tällä alalla. Tätä varten Eurooppa-neuvosto päätti, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) toimeksiantoa laajennettaisiin ja että siitä muodostettaisiin ihmisoikeusvirasto. Komissio kannatti ehdotusta ja ilmoitti aikomuksestaan laatia ehdotus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2. kesäkuuta 1997 annetun asetuksen 1035/97 muuttamisesta. Ajatus ihmisoikeusvirastosta sisällytettiin myöhemmin myös 4.–5. marraskuuta 2004 hyväksyttyyn Haagin ohjelmaan, jonka avulla lujitetaan vapautta, turvallisuutta ja oikeutta Euroopan unionissa. Eurooppa-neuvosto kehotti 16.–17. joulukuuta 2004 jatkamaan ihmisoikeusviraston perustamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa. Komission 26. tammikuuta 2005 hyväksymässä asiakirjassa ”Strategiset tavoitteet vuosiksi 2005–2009. Eurooppa 2010: kumppanuus Euroopan uudistamiseksi – hyvinvointi, solidaarisuus ja turvallisuus” todetaan, että perusoikeuksien suojelun on oltava etusijalla eurooppalaisissa toimissa ja että on perustettava Euroopan perusoikeusvirasto. Rahoitusvaikutukset Nykyisellään Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen vuotuinen talousarvio on 8,2 miljoonaa euroa ja keskuksella on 37 työntekijää. Ehdotuksen mukaan uusi virasto aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2007 siten, että sen toimeksianto on huomattavasti laajempi kuin seurantakeskuksen. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että uuden viraston perustaminen vie kahdesta kolmeen vuotta, ja jo perustetun viraston toimeksiannon huomattava laajentaminen kestänee yhtä kauan. Näin ollen ehdotetaan, että uuden viraston talousarviota kasvatetaan vuosina 2007–2013, jotta väistämätön siirtymävaihe voidaan ottaa huomioon. Alustava rahoitussuunnitelma on seuraava: 16 miljoonaa euroa vuonna 2007, 20 miljoonaa euroa vuonna 2008, 21 miljoonaa euroa vuonna 2009, 23 miljoonaa euroa vuonna 2010, 26 miljoonaa euroa vuonna 2011, 28 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2013. Henkilöstön kokonaismääräksi ehdotetaan sataa työntekijää. Yksityiskohtaisemmat rahoitustiedot: |
|
|
|
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
Yht. |
|
|
Avustus osastolle 1 – Henkilöstö |
|||||||||
|
MM/MSM |
4,806 |
6,318 |
7,560 |
8,640 |
9,720 |
10,800 |
10,800 |
58,644 |
|
|
Avustus osastolle 2 – Muut hallinnolliset menot |
|||||||||
|
MM/MSM |
1,200 |
1,550 |
1,900 |
2,150 |
2,400 |
2,700 |
2,700 |
14,600 |
|
|
Avustus osastolle 3 – Toimintamenot |
|||||||||
|
|
9,894 |
12,132 |
11,540 |
12,810 |
14,280 |
14,600 |
16,400 |
91,656 |
|
|
OHJEELLINEN MÄÄRÄ YHTEENSÄ |
15,900 |
20,000 |
21,000 |
23,600 |
26,400 |
28,100 |
29,900 |
164,900 |
|
Henkilöstökustannukset mukaan luettuina vuosiksi 2007–2013 tarvitaan seuraavat summat:
|
|
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
YHT. |
|
|
MM/MSM YHTEENSÄ |
16,262 |
20,365 |
21,368 |
24,030 |
26,834 |
28,538 |
30,338 |
167,735 |
|
Huomautukset
Valmistelija yhtyy täysin näkemykseen, jonka mukaan hajautetut erillisvirastot voivat olla sopiva keino kehittää unionin toimien ohjausta. Nykyiset ja tulevat virastot voivat olla hyvin tärkeässä asemassa luotaessa unionin kansalaisille vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta. Tehokkaan työskentelyn mahdollistavassa ympäristössä toimiva, itsenäinen ja arvostettu perusoikeusvirasto voisi tuottaa todellista eurooppalaista lisäarvoa kaikille nykyisen unionin kansalaisille.
Virastojen määrän kasvaminen viimeisten kymmenen vuoden aikana on kuitenkin aiheuttanut joitakin huolia sen suhteen, että toimintamenoihin tarkoitetuista varoista käytetään jatkuvasti suurempi osa luonteeltaan hallinnollisten menojen kattamiseen. Koska seuraavan, vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen varat ovat niukat ja koska Euroopan parlamentti haluaa määritellä hajautetuille erillisvirastoille yhteenlasketun enimmäismäärän, valmistelija haluaisi jälleen kerran tuoda esiin, että myös unionin virastoissa olisi nyt kiinnitettävä huomiota kustannustehokkuuteen. Näiden merkittävien talousarviota koskevien epävarmuustekijöiden vallitessa ei yksinkertaisesti ole enää varaa sallia sitä, että samankaltaisia asioita käsittelevät virastot tekevät päällekkäistä työtä.
Perusoikeusvirastolle suunnitellun viitemäärän suhteen on tärkeää huomata, että joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin perustuvan komission uusimman ohjeellisen menoerittelyn mukaan tarvittavat uuden rahoituskehyksen 2007–2013 alaotsikon 3A alaiset varat näyttävät olevan tällä hetkellä taattuina. Luonnollisesti tilanne voidaan arvioida lopullisesti – myös virastojen yhteenlaskettua enimmäismäärää koskevan tarpeen osalta – vasta sen jälkeen, kun uusi rahoituskehys on hyväksytty.
Valmistelija haluaa huomauttaa tässä yhteydessä, että tämänhetkisten lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että ennen vuotta 2013 alaosaston 3A alla olevista varoista olisi hyvin vaikeaa (tai jopa mahdotonta) rahoittaa sellaisia uusia virastoja, joiden perustamisesta ei ole vielä tehty ehdotusta. Jos vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen tuleva kehitys edellyttäisi uuden viraston perustamista, tätä varten ei ehkä yksinkertaisesti olisikaan rahaa.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Tarkistus 1 1 a kohta (uusi) | |
1 a. Katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn rahoitusohjeen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen xx enimmäismäärän kanssa ja xxx tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan kanssa; |
Ehdotus asetukseksi
| Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 2 31 artiklan 2 kohta | |
|
2. Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot. |
2. Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot, etenkin jos on ollut kyse merkittävistä menoista. |
Perustelu | |
Budjettiviranomaisen täytyy saada tietoa merkittäviä menoja aiheuttavista toimista erityisesti siinä tapauksessa, että arvioinnissa ilmenee ongelmia. | |
Tarkistus 3
31 artiklan 3 kohdan 2 alakohta
|
Arvioinnissa pohditaan myös, olisiko viraston tehtäviä, toimivaltuuksia, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava tai laajennettava tai olisiko erityisesti toteutettava sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että viraston toiminta on sääntelyvirastoja koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaista heti niiden tultua voimaan. |
Arvioinnissa pohditaan myös, olisiko viraston tehtäviä, toimivaltuuksia, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava tai laajennettava tai olisiko erityisesti toteutettava sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että viraston toiminta on sääntelyvirastoja koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaista heti niiden tultua voimaan. Arviointiraportissa on eriteltävä jokaisen tällaisen muutoksen tai laajentamisen talousarviovaikutukset. |
|
Perustelu
Arvioinnin olisi osoitettava kaikkien viraston rakennetta tai tehtäviä koskevien muutosten talousarviovaikutukset. Tämä on erityisen tärkeä seikka siinä tapauksessa, että erillisvirastoja koskeva yhteenlaskettu enimmäismäärä sisällytetään uuteen rahoituskehykseen.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta |
||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS) |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
BUDG |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Jutta D. Haug |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
25.4.2006 |
|
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
25.4.2006 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
20
|
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Richard James Ashworth, Reimer Böge, Simon Busuttil, Paulo Casaca, Bárbara Dührkop Dührkop, Hynek Fajmon, Salvador Garriga Polledo, Jutta D. Haug, Ville Itälä, Anne E. Jensen, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Helga Trüpel, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Hans-Peter Martin, Peter Šťastný |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
- [1] Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (22.3.2006)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
(KOM(2005)0280 – C6‑0288/2005 – 2005/0124(CNS))
Valmistelija: Emine Bozkurt
TARKISTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
| Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale | |
|
(2) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. |
(2) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin ja erilaisiin oikeudellisiin välineisiin, kuten lasten oikeuksien julistukseen, sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. |
Perustelu | |
Koska lapset ovat erityisen haavoittuva ryhmä, on hyvin tärkeää kiinnittää heihin erityishuomiota. | |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 kappale | |
|
(4) Perusoikeuksien tarkempi tunteminen ja niiden saattaminen laajempaan tietoisuuteen unionissa varmistaa osaltaan perusoikeuksien kunnioittamisen. Tätä tavoitetta edistäisi sellaisen yhteisön viraston perustaminen, jonka tehtävänä olisi tarjota perusoikeusasioita koskevaa tietoa. Tehokkaiden instituutioiden kehittäminen suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia on myös kansainvälisen yhteisön ja Euroopan yhteisön yhteinen tavoite, joka käy ilmi Euroopan neuvoston ministerikomitean 30 päivänä syyskuuta 1997 antamasta suosituksesta N:o R (97) 14. |
(4) Perusoikeuksien tarkempi tunteminen ja niiden saattaminen laajempaan tietoisuuteen unionissa varmistaa osaltaan perusoikeuksien kunnioittamisen. Tätä tavoitetta edistäisi sellaisen yhteisön viraston perustaminen, jonka tehtävänä olisi tarjota perusoikeusasioita koskevaa tietoa. Tehokkaiden instituutioiden kehittäminen suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja lasten oikeuksia on myös kansainvälisen yhteisön ja Euroopan yhteisön yhteinen tavoite, joka käy ilmi Euroopan neuvoston ministerikomitean 30 päivänä syyskuuta 1997 antamasta suosituksesta N:o R (97) 14. |
Perustelu | |
Katso johdanto-osan 2 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu. | |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 13 kappale | |
|
(13) Viraston olisi annettava vuosikertomus unionin perusoikeustilanteesta ja siitä, miten EU:n toimielimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioittavat perusoikeuksia. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista. |
(13) Viraston olisi annettava vuosikertomus unionin perusoikeustilanteesta ja siitä, miten EU:n toimielimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioittavat perusoikeuksia. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista. Kaikissa kertomuksissa on otettava täysimääräisesti huomioon sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. |
Perustelu | |
Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella on oltava merkittävä asema viraston toiminnassa. | |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
|
(15 a) Viraston olisi osaltaan tuettava lasten oikeuksien suojelua koskevaa julkista politiikkaa perustamalla erityisohjelmia, joiden avulla varmistetaan heidän oikeuksiensa täysimääräinen kunnioitus. |
Perustelu | |
Katso johdanto-osan 2 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu. | |
Tarkistus 5 3 artiklan 4 kohta | |
|
4. Virasto toimittaa ja analysoi komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa. |
4. Virasto toimittaa ja analysoi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa. |
Perustelu | |
Tarkistuksella korjataan edellä mainittu puute ja ulotetaan virastolle kuuluva selontekovastuu kaikkiin EU:n toimielimiin. | |
Tarkistus 6 3 artiklan 4 a kohta (uusi) | |
|
|
4 a. Koska lasten oikeudet ovat ratkaiseva tekijä perusoikeuksien noudattamisessa, viraston on pyrittävä toteuttamaan ja edistämään ensisijaisia toimia, joissa otetaan huomioon ainoastaan lasten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten, hylättyjen lasten sekä psyykkisesti tai tunnetasolla ahdingossa olevien lasten, edut. Virasto käynnistää rakentavan vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa voidakseen varmistaa kaikkien lasten oikeuksien suojelun. |
Perustelu | |
Katso johdanto-osan 2 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu. | |
Tarkistus 7 4 artiklan 1 kohdan b alakohta | |
|
(b) kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa; |
(b) kehittää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen huomioon ottaen menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa; |
Tarkistus 8 5 artiklan 1 kohdan b alakohta | |
|
b) Niissä määritetään viraston toiminnan aihealueet, joihin kuuluvat aina rasismin ja muukalaisvihan torjunta. |
b) Niissä määritetään viraston toiminnan aihealueet, joihin kuuluvat aina rasismin ja muukalaisvihan torjunta ja joissa otetaan yhtä lailla huomioon aihealueet, joilla rikotaan perusoikeuksia ja lasten oikeuksia, sekä perinteisten kansallisten vähemmistöjen ja haavoittuvimpien ryhmien suojelu. |
Perustelu | |
Monivuotisten puitteiden ei pitäisi kärsiä yksipuolisesta lähestymistavasta, jossa tuodaan esiin resurssien rajoitukset (vrt. saman artiklan muut kohdat) ja erityisesti rasismi ja muukalaisviha. Tästä syystä tässä alakohdassa olisi mainittava sitoumus, jonka mukaan on otettava asianmukaisesti ja yhtäläisesti huomioon kaikki muut aihealueet, joilla esiintyy perusoikeusrikkomuksia, jotta päätöksentekijät saisivat paremmin määritetyt toimintapuitteet. | |
Tarkistus 9 5 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi) | |
|
|
b a) Niissä noudatetaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 2 artiklaa, jonka nojalla yhteisön tehtävänä on edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, sekä saman sopimuksen 3 artiklaa, jonka nojalla yhteisö pyrkii toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. |
Tarkistus 10 5 artiklan 1 kohdan e alakohta | |
|
e) Niihin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on välttää päällekkäisyys muiden yhteisön elinten, laitosten ja virastojen toimeksiannon kanssa. |
e) Niihin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on välttää päällekkäisyys muiden yhteisön elinten, laitosten ja virastojen, erityisesti tasa-arvoinstituutin, toimeksiannon kanssa. |
Perustelu | |
Tasa-arvoinstituutin ja perusoikeusviraston resurssien optimaalinen käyttö edellyttää yhteistyötä, jolla helpotetaan kummankin toimivaltuuksien kunnioittamista. | |
Tarkistus 11 11 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) | |
|
|
Jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka nimeävät hallintoneuvoston jäsenet, pyrkivät varmistamaan, että naiset ja miehet ovat jäsenistössä tasapuolisesti edustettuina. |
Tarkistus 12 11 artiklan 6 kohta | |
|
6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
6. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä. |
Perustelu | |
Puheenjohtajan olisi oltava tasa-arvoisessa asemassa muiden hallintoneuvoston jäsenten kanssa hallintoneuvoston päätöksenteossa. | |
Tarkistus 13 11 artiklan 8 kohta | |
|
8. Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voi osallistua tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen ja unionin laitosten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun. |
8. Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja osallistuu tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin koordinoidakseen kyseisen vuoden työohjelmia. Muiden yhteisön virastojen ja unionin laitosten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun. |
Perustelu | |
Tarkistus on yhdenmukainen komission ehdotuksen johdanto-osan 15 kappaleen kanssa. Lisäksi käytännön yhteistyö kyseessä olevien laitosten välillä on toteutettava työohjelmien koordinoinnin muodossa. Tästä syystä on selvästi ilmoitettava, että tasa-arvoinstituutin johtajan on osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi. | |
Tarkistus 14 12 artiklan 1 kohta | |
|
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi komission edustajaa. |
1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Euroopan neuvoston hallintoneuvostoon nimeämä henkilö sekä kaksi komission edustajaa. |
Perustelu | |
Tämän tarkistuksen tarkoituksena on lujittaa määräyksiä, joilla pyritään välttämään päällekkäisyys Euroopan neuvoston toiminnan kanssa, sekä mahdollistaa Euroopan neuvoston edustus virastossa. Tällä tavoin käytössä on käytännön mekanismi, jonka avulla voidaan välttää Euroopan neuvoston toiminnan päällekkäisyys ja varmistaa toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys. | |
Tarkistus 15 14 artiklan 1 kohta | |
|
1. Foorumi koostuu perusoikeuskysymyksistä sekä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta vastaavien valtiosta riippumattomien järjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen edustajista. |
1. Foorumi koostuu perusoikeuskysymyksistä ja lasten oikeuksia koskevista kysymyksistä sekä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta vastaavien valtiosta riippumattomien järjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen edustajista. |
Perustelu | |
Katso johdanto-osan 2 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu. | |
Tarkistus 16 23 artiklan 1 kohta | |
|
1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi. |
1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi. Erityishuomiota on kiinnitettävä naisten ja miesten yhtäläiseen edustukseen. |
Perustelu | |
Monet virastot kärsivät naispuolisen henkilöstön vähyydestä. Yhtäläisten mahdollisuuksien kunnioittamista on korostettava ja lisättävä tästä maininta asetukseen, jotta asia otettaisiin huomioon viraston toiminnan arvioinnin yhteydessä. | |
Tarkistus 17 27 artiklan 3 kohta | |
|
3. Virasto tarkkailee sen toimintaan tämän artiklan nojalla osallistuvien maiden perusoikeustilannetta siinä määrin kuin kussakin assosiaatiosopimuksessa määrätään. Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan vastaavasti tässä tarkoituksessa. |
3. Virasto tarkkailee sen toimintaan tämän artiklan nojalla osallistuvien maiden perusoikeustilannetta ja lasten oikeuksien tilannetta siinä määrin kuin kussakin assosiaatiosopimuksessa määrätään. Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan vastaavasti tässä tarkoituksessa. |
Perustelu | |
Katso johdanto-osan 2 kappaleeseen tehdyn tarkistuksen perustelu. | |
Tarkistus 18 31 artiklan 3 kohdan 1 alakohta | |
|
3. Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset. |
3. Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat, virastossa harjoitettava yhtäläisten mahdollisuuksien politiikka ja viraston vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset. |
Perustelu | |
Monet virastot kärsivät naispuolisen henkilöstön vähyydestä. Yhtäläisten mahdollisuuksien kunnioittamista on korostettava ja lisättävä tästä maininta asetukseen, jotta asia otettaisiin huomioon viraston toiminnan arvioinnin yhteydessä. | |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta |
||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS) |
||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta |
FEMM |
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija |
Emine Bozkurt |
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
21.2.2006 |
21.3.2006 |
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
21.3.2006 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
17 0 2 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lissy Gröner, Zita Gurmai, María Esther Herranz García, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Pia Elda Locatelli, Astrid Lulling, Angelika Niebler, Siiri Oviir, Teresa Riera Madurell, Amalia Sartori, Britta Thomsen, Corien Wortmann-Kool, Anna Záborská |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
|
||||||
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS) |
|||||||
|
EP:n kuuleminen (pvä) |
22.9.2005 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
AFET |
FEMM |
AFCO |
CULT |
BUDG |
|||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
AFCO |
CULT |
|
|
|
|||
|
Tehostettu yhteistyö |
AFET |
|
|
|
|
|||
|
Esittelijä(t) |
Kinga Gál |
|
||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
|
||||||
|
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä) |
|
|||||||
|
Oikeusperustan kyseenalaistaminen |
|
/ |
|
|||||
|
Rahoitusmäärän muuttaminen |
|
/ |
|
|||||
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
|
|||||||
|
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
|
|||||||
|
Valiokuntakäsittely |
4.10.2005 4.5.2006 |
24.1.2006 1.6.2006 |
22.2.2006 |
23.3.2006 |
|
|||
|
Hyväksytty (pvä) |
13.9.2006 |
|||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
31 6 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Alvaro, Alfredo Antoniozzi, Edit Bauer, Mihael Brejc, Michael Cashman, Jean-Marie Cavada, Charlotte Cederschiöld, Carlos Coelho, Fausto Correia, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Lilli Gruber, Timothy Kirkhope, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Sarah Ludford, Jaime Mayor Oreja, Claude Moraes, Lapo Pistelli, Martine Roure, Ioannis Varvitsiotis, Donato Tommaso Veraldi, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Frieda Brepoels, Marco Cappato, Bárbara Dührkop Dührkop, Maria da Assunção Esteves, Anne Ferreira, Ignasi Guardans Cambó, Sophia in 't Veld, Hubert Pirker, Antonio Tajani, Kyriacos Triantaphyllides |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Thomas Wise |
|||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
25.9.2006 |
|||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
|||||||