MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä

10.10.2006 - (KOM(2006)0154 – C6‑0137/2006 – 2006/0056(CNS)) - *

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Philippe Morillon

Menettely : 2006/0056(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0331/2006
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0331/2006
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä

(KOM(2006)0154 – C6‑0137/2006 – 2006/0056(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0154)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0137/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6‑0331/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission tekstiParlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

(5 a) Vesiviljely ei ole ainoa lähde, josta tulokaslajit voivat levitä vesiympäristöön. Muu toiminta, esimerkiksi painolastivesien käyttö ja koristeina käytettävien kalojen kauppa, saattaa olla merkittävämpi ympäristöriski ja vaatia erityisiä hallintomenettelyitä. Olisi kehitettävä kattavia strategioita tulokaslajiongelman ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisella tavalla. Niin kauan kuin tällaista linjausta ei ole saatu toteutettua, on aiheellista ryhtyä alakohtaisiin toimiin, kuten tässä asetuksessa ehdotetut toimet.

Perustelu

Koska ympäristöuhkat vaihtelevat luonteeltaan hyvin paljon ja erityisesti niillä toimialoilla, joista nämä uhkat saattavat olla peräisin, tulokaslajien leviämistä vesiympäristöön koskevaan ongelmaan olisi kehitettävä kattavia ja kokonaisvaltaisia strategioita.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

 

(5 b) Olisi kehitettävä erityisstrategioita vastustamaan muuntogeenisten lajien käyttöönottoa EU:n kalanviljelyalalla ja valvomaan hedelmöittyneiden munien liikkumista.

Perustelu

On tärkeää vastustaa muuntogeenisten kalojen karkaamista meriympäristöön ja sitä, että ne lisääntyvät alkuperäisten lajien kanssa. On myös tärkeää varmistaa, että asetus laajennetaan kattamaan hedelmöittyneiden munien tuonti EU:sta niiden liikkuminen EU:ssa. Lisäksi käytäntö siirtää nuoret tonnikalat kalan omalta kasvualueelta kauas kasvatettavaksi voi aiheuttaa potentiaalista uhkaa tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Olisi otettava huomioon, että varmoissa ja alhaisen karkaamisriskin omaavissa suljetuissa vesiviljelylaitoksissa pidettävien tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien liikkumisesta ei pitäisi normaalisti tehdä ennakolta ympäristöriskiarviointia.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

(9 a) Eräitä tulokaslajeja on yleisesti käytetty jo pitkään vesiviljelyssä ja kokemus on osoittanut, että niihin liittyvä ympäristöriski on erittäin pieni. Niihin liittyvää toimintaa pitäisikin käsitellä erikseen ja helpottaa toiminnan kehittämistä ilman hallinnollista lisärasitusta.

Perustelu

Jo kauan sitten saapuneita ja yhteisössä laajalle levinneitä tulokaslajeja on käsiteltävä erityisellä tavalla, mikäli niistä ei ole tunnettua haittaa.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

 

(9 b) On säädettävä riittävän pitkä siirtymäaika tämän asetuksen voimaantulonajan ja täytäntöönpanoajan välille ottaen huomioon sen taloudelliset ja institutionaaliset vaikutukset sidosryhmille.

Tarkistus 6

2 artiklan 4 a kohta (uusi)

 

4 a. Tässä asetuksessa otetaan huomioon, että 3 artiklan 3 kohdassa määritellyissä suljetuissa vesiviljelylaitoksissa karkaamisuhka on pienempi.

Perustelu

Maahan sijoitetut kiertovesiviljelyjärjestelmät ovat hyvin biovarmoja. Riski, että näistä järjestelmistä pakenee vesiviljelyorganismeja on häviävän pieni[2]. Lisäksi nämä laitteistot toimivat riippumattomina avoimen veden lähteistä.

Tarkistus 7

2 artiklan 5 a kohta (uusi)

 

5 a. Lukuun ottamatta 3 ja 4 artiklaa tätä asetusta ei pitäisi soveltaa lajeihin, joita on käytetty yleisesti vesiviljelyssä yli 30 vuoden ajan ja joiden karkaaminen luontoon ei ole osoittautunut ympäristöriskiksi.

 

Komissio laatii asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen ja tieteellisen tietämyksen perusteella luettelon tällaisista lajeista ennen asetuksen voimaantuloa.

Perustelu

Eräät tulokaslajit, jotka ovat saapuneet Eurooppaan jo vuosikymmeniä sitten, ovat tällä hetkellä levinneet erittäin laajalle ja ne muodostavat osan yhteisön vesiviljelyssä perinteisesti käytetyistä lajeista (esim. kirjolohi, tyynenmerenosteri, karppi). Nämä lajit olisi jätettävä periaatteessa asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli niistä ei ole tunnettua haittaa.

Tarkistus 8

5 artikla

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä itseään avustamaan neuvoa-antava komitea, jossa asiaa koskeva biologinen ja ekologinen asiantuntemus ovat edustettuina, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’.

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä itseään avustamaan neuvoa-antava komitea, jossa asiaa koskeva biologinen ja ekologinen asiantuntemus ovat edustettuina, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’. Jos valtuudet vesiviljelytoiminnan hallinnoimiseksi on siirretty alueellisille tai paikallisille elimille, nämä elimet voivat nimittää toimivaltaisia viranomaisia ja neuvoa-antavia komiteoita.

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on sallia eräille jäsenvaltioille niiden toimielimiin ja aluejakoon liittyvistä syistä useampi toimivaltainen viranomainen ja useampi neuvoa-antava komitea.

Tarkistus 9

6 artiklan 1 kohta

1. Jokaisen, joka aikoo tuoda alueelle tai siirtää alueelta toiselle vesieliön, on haettava lupaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Jätettävät hakemukset voivat koskea useita, enintään viiden vuoden pituisen ajanjakson kuluessa tehtäviä siirtoja.

1. Jokaisen, joka aikoo tuoda alueelle tai siirtää alueelta toiselle vesieliön, on haettava lupaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Jätettävät hakemukset voivat koskea useita, enintään seitsemän vuoden pituisen ajanjakson kuluessa tehtäviä siirtoja.

Perustelu

Viiden vuoden enimmäisaika on liian lyhyt eikä siinä oteta huomioon eräiden lajien lisääntymissykliä eikä investointien takaisinmaksamiseksi vaadittua aikaa.

Tarkistus 10

10 artiklan 1 kohta

1. Hakijalle on ilmoitettava luvan myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätöksestä kohtuullisen ajan kuluessa ja joka tapauksessa vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

1. Hakijalle on ilmoitettava luvan myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätöksestä kohtuullisen ajan kuluessa ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Perustelu

Vuoden määräaika on liian pitkä, sitä ei voi pitää kohtuullisena eikä se ole alan tarpeita vastaava.

Tarkistus 11

12 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa luvan koska tahansa, jos tulee esiin ennalta arvaamattomia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kotoperäisiin kantoihin.

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa luvan koska tahansa, jos tulee esiin ennalta arvaamattomia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kotoperäisiin kantoihin. Luvan peruuttaminen on perusteltava tieteellisillä syillä.

Perustelu

Jos toimivaltainen viranomainen peruuttaa luvan, peruutuksen on perustuttava tieteelliseen tietoon.

Tarkistus 12

25 artiklan 1 a kohta (uusi)

 

Sitä sovelletaan .* alkaen

 

____________________

* Kaksitoista kuukautta sen voimaantulopäivästä.

Perustelu

Hakijoille ja kansallisille viranomaisille koituvien taloudellisten ja institutionaalisten seurausten vuoksi tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika.

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
  • [2]  Verrethin, Martinsin, Edingin ja Scheinderin laatima Consensus-työryhmän tieteellinen raportti kiertovesiviljelyjärjestelmistä (2005).

PERUSTELUT

I-      Komission ehdotus

Tätä asetusta sovelletaan tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien siirtoihin käytettäväksi vesiviljelyssä.

Nämä lajit merkitsevät todellista taloudellista mahdollisuutta Euroopan vesiviljelylle sekä lajien monipuolistamisen kannalta että niiden erityispiirteiden vuoksi, joiden ansiosta ne voivat sopia kasvatukseen paremmin kuin kotoperäiset lajit. Komission mukaan niiden siirtyminen Euroopan ekosysteemeihin on joissakin tapauksissa aiheuttanut luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Tämän kysymyksen käsitteleminen on näin ollen merkittävä askel ympäristönäkökohtien huomioonottamisessa yhteisessä kalastuspolitiikassa.

Tämän ehdotuksen perustana on toteuttaa kansallisella tasolla lupajärjestelmä vesieliöiden alueelle tuomiseen ja siirtämiseen vesiviljelyssä käytettäväksi. Ehdotetuilla menettelyillä alueelle tuomista ja siirtämistä koskevat hakemukset jätetään vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja niitä käsitellään kansallisessa neuvoa-antavassa komiteassa, jonka tehtävänä on määritellä, onko ehdotettu alueelle tuominen rutiininomainen vai ei. Jos kyse on muusta kuin rutiininomaisesta alueelle tuomisesta, on tehtävä ympäristöriskien arviointi. Lupa voidaan myöntää vain jos siirron riskiä pidetään vähäisenä. Jos riski katsotaan suureksi tai keskisuureksi, neuvoa-antava komitea tutkii yhdessä hakijan kanssa, onko käytettävissä lieventäviä menettelyitä tai tekniikkoja riskitason alentamiseksi hyväksyttävälle tasolle.

Muita kuin rutiininomaisia siirtoja varten ehdotuksessa on karanteenimenettelyitä, ja eräissä tapauksissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat myös vaatia lajeille alustavaa koepäästämistä ennen kuin ne päästetään laajamittaiseen myyntiin. Kansalliset viranomaiset voivat myöntää luvan muihin kuin rutiininomaisiin siirtoihin ainoastaan, jos riskinarvioinnissa on todettu, että lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ympäristöriski on vähäinen. Luvan epääminen on perusteltava tieteellisillä perusteilla.

Asetusehdotuksessa annetaan myös tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat valmiussuunnitelmia, seurantamenettelyitä ja kansallisten rekisterien pitämistä.

Tätä asetusta ei sovelleta vesieliöiden siirtämiseen alueelta toiselle yhden jäsenvaltion alueella, lukuun ottamatta eräitä 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjä tapauksia. Poiketen siitä, mitä kyseisessä kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää, että tätä asetusta sovelletaan niiden alueella siirtoihin alueelta toiselle myös muissa tapauksissa.

Jos jonkin eliön ehdotetun siirron potentiaaliset tai tunnetut ympäristövaikutukset voivat todennäköisesti ulottua muihin jäsenvaltioihin, 11 artiklassa vahvistetaan erityinen menettely asianomaisten kuulemiseksi ja lupien vahvistamiseksi.

Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa luvan koska tahansa, jos tulee esiin ennalta arvaamattomia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kotoperäisiin kantoihin (12 artikla).

Tähän ehdotukseen sisältyvät toimet perustuvat kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) meren eliöiden alueelle tuomista ja siirtämistä koskeviin toimintaohjeisiin ja Euroopan sisävesikalastuskomission (EIFAC) meren ja makean veden eliöiden alueelle tuomista ja siirtämistä koskeviin toimintaohjeisiin ja menettelykäsikirjaan sekä vesieliöiden alueelle tuomista ja siirtämistä koskeviin Kanadan kansallisiin ohjeisiin ja luonnon monimuotoisuutta suojelevaan yhteisön voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Vuonna 2001 laatimassaan biologista monimuotoisuutta koskevassa kalastusalan toimintasuunnitelmassa (KOM(2001)0162 lopullinen) komissio sitoutui tutkimaan tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien siirtojen yleisiä ympäristövaikutuksia. Komissio sitoutui lisäksi yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevassa strategiassaan (KOM(2002)0511) antamaan ehdotuksen tulokaslajien käyttöön ottamista vesiviljelyssä koskevat hallinnointisäännöt tällaisten siirtojen mahdollisten kielteisten vaikutusten poistamiseksi.

Tähän asetusehdotukseen sisältyvät toimenpiteet eivät vaikuta muissa yhteisön säännöksissä vaadittavien edellytysten, erityisesti eläinten ja vesiviljelyn tuotteiden terveyttä koskevien edellytysten sekä kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä säädettyjen edellytysten noudattamiseen (13 artikla).

II-    Esittelijän kommentit

Esittelijä pitää myönteisenä sellaisten yhteisön puitteiden laatimista, joilla voidaan varmistaa vesiympäristön asianmukainen suojelu riskeiltä, joita liittyy tulokaslajien käyttöön vesiviljelyssä. Tällainen kehys on tarpeen Euroopan vesiviljelyn kehitykselle, sillä ala kasvaa jatkuvasti ja kasvatettavia lajeja pitää monipuolistaa, jotta tuotantoa voidaan mukauttaa markkinoiden vaatimusten mukaisesti.

Olisikin estettävä jo etukäteen haitalliset biologiset vuorovaikutukset kotoperäisten lajien kanssa, geneettiset muutokset mukaan lukien, ja rajoitettava muiden kuin siirrettäviksi tarkoitettujen lajien leviämistä sekä muita haittavaikutuksia.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että eräät jo kauan sitten Eurooppaan tuodut tulokaslajit olisi jätettävä ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli niistä ei ole tunnettua haittaa.

Eräät tulokaslajit ovat tällä hetkellä levinneet erittäin laajalle ja ne muodostavat osan yhteisön vesiviljelyssä perinteisesti käytetyistä lajeista (esim. kirjolohi, tyynenmerenosteri, karppi).

Esittelijä ehdottaa, että komissio laatii asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti luettelon asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätettävistä lajeista käytössä olevan tieteellisen tietämyksen perusteella.

Toisaalta esittelijä katsoo, että liitteen I luettelo saattaa osoittautua liian yksityiskohtaiseksi, mikä voi käännyttää pois mahdollisia hakijoita. Hän ehdottaakin 6 artiklan 2 kohtaan tarkistusta, jossa neuvoa-antaville komiteoille annetaan mahdollisuus olla vaatimatta tiettyjä liitteessä I esitettyjä tietoja ottaen huomioon erityisesti laitosten erityispiirteet. (esim. avoimet tai suljetut vesiviljelylaitokset), asianomaisten lajien ominaisuudet (esim. vähäriskiset lajit) sekä aiemmat kokemukset (esim. laitosten vuosia jatkunut toiminta ilman tunnettuja haittavaikutuksia).

Muilla tarkistuksilla pyritään

- pidentämään lupien enimmäisvoimassaoloaikaa; viiden vuoden enimmäisaika on todellakin liian lyhyt eikä siinä oteta huomioon eräiden lajien lisääntymissykliä eikä investointien takaisinmaksamiseksi vaadittua aikaa;

- lyhentämään luvan myöntämistä tai epäämistä koskevan päätöksen määräaikaa, sillä vuoden määräaikaa ei voi pitää kohtuullisena eikä se vastaa alan tarpeita;

- sallimaan jäsenvaltioille useampi toimivaltainen viranomainen ja useampi neuvoa-antava komitea, jos tämä ratkaisu sopii paremmin niiden sisäisiin toimielinjärjestelmiin;

- varmistamaan riittävän pitkä aika tämän asetuksen voimaantulonajan ja täytäntöönpanoajan välille, jotta alalla on tarpeeksi aikaa sopeutua siihen.

Esittelijä ehdottaa myös, että ehdotukseen lisättäisiin johdanto-osan kappale, jossa korostetaan, että vesiviljely ei ole suinkaan ainoa eikä kenties merkittävinkään tulokaslajien kulkeutumislähde vesiympäristöön ja että tätä kysymystä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja yleisellä tasolla ottaen huomioon muihin toimialoihin liittyvät riskit.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Ehdotus neuvoston asetukseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0154 – C6‑0137/2006 – 2006/0056(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

2.5.2006

Asiasta vastaava valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PECH

15.5.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

15.5.2006

 

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

ENVI

3.5.2006

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Philippe Morillon

3.5.2006

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen
  JURI-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Rahoitusmäärän muuttaminen
  BUDG-lausunto annettu (pvä)

 

 

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

 

Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

 

Valiokuntakäsittely

11.7.2006

28.8.2006

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

3.10.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Iles Braghetto, David Casa, Paulo Casaca, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Carmen Fraga Estévez, Alfred Gomolka, Pedro Guerreiro, Ian Hudghton, Rosa Miguélez Ramos, Philippe Morillon, Seán Ó Neachtain, Catherine Stihler, Margie Sudre, Daniel Varela Suanzes-Carpegna

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Josu Ortuondo Larrea, Carl Schlyter

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

10.10.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)