MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta
10.10.2006 - (KOM(2005)0445 – C6‑0386/2005 – 2005/0190(CNS)) - *
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Umberto Guidoni
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta
(KOM(2005)0445 – C6‑0386/2005 – 2005/0190(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0445)[1],
– ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0386/2005),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6‑0333/2006),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 38 kohdan mukaisesti;
3. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;
4. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
5. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Komission teksti | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 12 kappale | |
(12) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 , komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti |
(12) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti. Kaikki tässä johdanto-osan kappaleessa mainittujen asetusten perusteella palautetut varat olisi osoitettava puiteohjelmaan kuuluvien toimien toteuttamiseen. |
Tarkistus 2 3 artikla | |
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 3 artiklan mukaisesti 2 553 miljoonaa euroa, josta 15 prosenttia saa olla komission hallintomenoja. |
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 3 artiklan mukaisesti 2 553 miljoonaa euroa, josta alle 15 prosenttia saa olla komission hallintomenoja. |
Perustelu | |
Tutkimusten ja hallinnon siirtäminen maihin, joissa kustannukset ovat alhaisemmat, tarkoittaa, että samankokoisesta budjetista voidaan käyttää enemmän tutkimukseen ja/tai tutkimusinfrastruktuurin laajentamiseen. Ohjelmien hallintomenot saavat olla kuusi prosenttia. | |
Tarkistus 3 3 artiklan 1 a kohta, taulukon jälkeen (uusi) | |
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen. |
Tarkistus 4 3 artiklan 1 b kohta (uusi) | |
|
Ohjelman yleiset hallintomenot toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi suhteutettava asianomaiseen ohjelmaan liittyviin tehtäviin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
Perustelu | |
Toimeenpanovirastolle osoitettujen määrärahojen pitää vastata vaatimuksia, joita asettavat toimeenpanoviraston perustamista koskevat menettelysäännöt sekä neuvoston asetus N:o 58/2003 yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. Näin taataan ohjelman toimien asianmukainen rahoitus. | |
Tarkistus 5 3 artiklan 1 c kohta (uusi) | |
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
Tarkistus 6 4 artiklan 1 kohta | |
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. |
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Tutkimustoiminnan keskeinen tavoite on sekä varmistaa atomienergian rauhanomaisen käytön turvallisuus (safety) että estää sen väärinkäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin (security). |
Perustelu | |
Viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen on erittäin tärkeää, että tutkimustoiminta atomienergia-alalla kattaa turvallisuuden kaksi näkökohtaa (Safety ja Security). | |
Tarkistus 7 5 a artikla (uusi) | |
|
5 a artikla |
|
Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
Perustelu | |
Tämä menettely otettiin käyttöön budjettivaliokunnan ja komission lokakuussa 1999 tekemän sopimuksen perusteella. Valmistelijan mielestä menettely olisi säilytettävä, jotta parannetaan seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmien varojen käytön seurantaa. | |
Tarkistus 8 6 artiklan 3 kohta | |
3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä. |
(3) Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat laadukkuus, kestävyyden edistäminen, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä. |
Perustelu | |
Valittujen hankkeiden on noudatettava kestävyyskriteereitä ja Lissabonin strategian mukaisia EU:n tavoitteita. | |
Tarkistus 9 7 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
1 a. Komissio laatii arviointikertomuksen, joka sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta, ja arvion ohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
Tarkistus 10 7 artiklan 3 kohdan 1 a alakohta (uusi) | |
|
Kyseisten tietojen on oltava aina käytettävissä ja ne toimitetaan pyynnöstä Euroopan parlamentille, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle tai Euroopan oikeusasiamiehelle. |
Perustelu | |
Euroopan oikeusasiamies vaikuttaa yhteisön toimielinten asianmukaisen toiminnan ja sen politiikkojen täytäntöönpanon takaajana asianmukaiselta taholta valvomaan sitä, että puiteohjelman 5 artiklaa, joka koskee eettisten perusperiaatteiden noudattamista kaikessa ohjelman nojalla toteutetussa tutkimustoiminnassa, sovelletaan asianmukaisesti. Muiden mainittujen elinten on mahdollisimman suuren avoimuuden vuoksi myös varmistettava erityisohjelman toimien kehitystä ja rahoitusta koskeva tiedottaminen. | |
Tarkistus 11 Liite, 1. osa, Johdanto, 1 a kappale (uusi) | |
|
Ilman että heikennetään Euroopan unionin uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen liittyviä nykyisiä ja tulevaisuudessakin välttämättömiä ponnisteluja ydinenergia voi olla merkittävä osatekijä EU:n kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa. |
Perustelu | |
Tarkistuksella korostetaan, että EU on panostanut runsaasti uusiutuvien energialähteiden tutkimukseen, ja niitä voidaan ja pitääkin yhdistää puhtaista ja turvallisista lähteistä saatavaan energiaan kuten ydinfuusiosta ITER-järjestelmässä saatavaan energiaan. | |
Tarkistus 12 Liite, 1. osa, Johdanto, 2 kappale | |
Pitkällä aikavälillä ydinfuusio voi tarjota periaatteessa rajattomasti puhdasta energiaa. ITER on ratkaisevan tärkeä askel kohti tämän lopullisen tavoitteen saavuttamista. ITER-hankkeen toteuttaminen onkin EU:n nykyisen strategian keskeinen osa. Siihen on kuitenkin liityttävä vahva ja kohdennettu eurooppalainen tutkimus-ja kehitysohjelma, jolla valmistaudutaan ITERin käyttöön ja jossa kehitetään ITERin käytön aikana ja sen jälkeen tarvittavia teknologioita ja tietämyspohjaa. |
Pitkällä aikavälillä ydinfuusio voi tarjota periaatteessa rajattomasti puhdasta energiaa. ITER on tärkeä askel kohti tämän lopullisen tavoitteen saavuttamista. ITER-hankkeen toteuttaminen onkin EU:n nykyisen strategian keskeinen osa. Siihen on kuitenkin liityttävä vahva ja kohdennettu eurooppalainen tutkimus-ja kehitysohjelma, jolla valmistaudutaan ITERin käyttöön ja jossa kehitetään ITERin käytön aikana ja sen jälkeen tarvittavia teknologioita ja tietämyspohjaa. |
Tarkistus 13 Liite, 2.1, Toimet, ii kohta, 1 kohdan johdantokappale | |
Kohdennetussa fysiikka-ja teknologiaohjelmassa pyritään vakiinnuttaman ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistelemaan ITERin toiminnan nopeaa aloittamista, minkä ansiosta ITERin perustavoitteet voidaan saavuttaa huomattavasti nopeammin ja edullisemmin. Ohjelma toteutetaan koordinoiduilla kokeellisilla, teoreettisilla ja mallintamistoimilla, joissa käytetään JET-laitteita ja muita assosiaatioiden laitteistoja. Sen avulla varmistetaan, että Euroopalla on riittävät vaikutusmahdollisuudet ITER-hankkeessa, ja valmistaudutaan Euroopan keskeiseen asemaan ITERin käytössä. Tähän ohjelmaan sisältyy: |
Kohdennetussa fysiikka-ja teknologiaohjelmassa pyritään vakiinnuttaman ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistelemaan ITERin toiminnan nopeaa aloittamista, minkä ansiosta ITERin perustavoitteet voidaan saavuttaa huomattavasti nopeammin ja edullisemmin. Ohjelma toteutetaan koordinoiduilla kokeellisilla, teoreettisilla ja mallintamistoimilla, joissa käytetään JET-laitteita, magneettiseen koossapitoon perustuvia laitteita (tokamakit, stellaraattorit ja kääntökenttäpinnelaitteet, joita on jo olemassa tai joita rakennetaan kaikissa jäsenvaltioissa) ja muita assosiaatioiden laitteistoja. Sen avulla varmistetaan, että Euroopalla on riittävät vaikutusmahdollisuudet ITER-hankkeessa, ja valmistaudutaan Euroopan keskeiseen asemaan ITERin käytössä. Tähän ohjelmaan sisältyy: |
Perustelu | |
Kun tokamakit, stellaraattorit ja kääntökenttäpinnelaitteet luokitellaan magneettiseen koossapitoon perustuviksi laitteiksi, on määritelty kattavasti eurooppalaisen fuusio-ohjelman toiminta. | |
Tarkistus 14 Liite, 2.1, Toimet, v kohta, 3 a luetelmakohta (uusi) | |
|
– kannustamalla patenttien kehittämiseen. |
Perustelu | |
Tutkimuksen ja henkilöresurssien koulutuksen edistämisen seurauksena on oltava lisääntynyt määrä patentteja, jotka toteutuessaan ovat heijastuma tämän ohjelman tavoitteiden asianmukaisesta soveltamisesta. | |
Tarkistus 15 Liite, 2.2, johdanto-osan 1 kappale | |
Epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
Turvallisuus on keskeinen vaatimus kaikessa Euroopan unionin toiminnassa ydinfissiotutkimuksen alalla. Yhtäältä on pyrittävä takaamaan energiantuotantolaitosten turvallisuus (safety) ja toisaalta estämään väärinkäytökset sotilaallisiin ja terroritarkoituksiin (security). Epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
Perustelu | |
Käsite "turvallisuus" kattaa kaksi näkökohtaa: yhtäältä tuotantolaitosten käyttöturvallisuus (Safety), toisaalta turvallisuus siinä mielessä, että estetään väärinkäytökset kaikissa muodoissa (Security). | |
Tarkistus 16 Liite, 2.2, johdanto-osan 1 kappale | |
Epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
Epäsuoria toimia toteutetaan edempänä esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille, tieteellisten ja teknisten tietojen vaihdolle ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
Perustelu | |
Koulutustoimia on tuettava tiedotustoimilla, joista korostuvat tieteellisten ja teknisten tietojen vaihto. | |
Tarkistus 17 Liite, 2.2, ii alakohta, Toimet, 1 luetelmakohta | |
– Ydinlaitosten turvallisuus: nykyisten ja myöhemmin rakennettavien ydinlaitosten käyttöturvallisuutta koskeva TTK, jossa keskitytään erityisesti laitosten elinkaaren arviointiin ja hallintaan, turvallisuuskulttuuriin, kehittyneisiin turvallisuusarviointimenetelmiin, numeerisiin simulointityökaluihin, instrumentointiin ja hallintaan sekä vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseen ja lieventämiseen, sekä tähän liittyvät toimet, joilla pyritään optimoimaan tietämyksen hallintaa ja ylläpitämään osaamista. |
– Ydinlaitosten turvallisuus: nykyisten ja myöhemmin rakennettavien ydinlaitosten käyttöturvallisuutta koskeva TTK, jossa keskitytään erityisesti laitosten elinkaaren arviointiin ja hallintaan, turvallisuuskulttuuriin (inhimillisen erehdyksen riskin ja organisaation virheiden minimointi), kehittyneisiin turvallisuusarviointimenetelmiin, numeerisiin simulointityökaluihin, instrumentointiin ja hallintaan sekä vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseen ja lieventämiseen, sekä tähän liittyvät toimet, joilla pyritään optimoimaan tietämyksen hallintaa ja ylläpitämään osaamista. |
Perustelu | |
Sen lisäksi, että mainitaan selvästi inhimillisen erehdyksen riski, on mainittava myös niin sanotut "organisaation virheet", sillä on osoitettu, että jopa hyvin luotettavissa laitoksissa tuotantoprosessin organisatorisen ketjun virhe voi olla kohtalokas ja aiheuttaa onnettomuuksia. | |
Tarkistus 18 Liite, 2.2, iii alakohta, Tavoitteet, 2 kohta | |
Tämän alan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ratkaista kiistanalainen kysymys riskeistä, joita aiheutuu altistuksesta pienille mutta pitkäkestoisille säteilyannoksille. Tämän tieteellisen ja poliittisen kysymyksen ratkaisemisella voi olla merkittäviä kustannus-ja/tai terveysvaikutuksia sekä säteilyn lääketieteelliseen että teollisuuskäyttöön. |
Tämän alan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ratkaista kiistanalainen kysymys riskeistä, joita aiheutuu altistuksesta pienille mutta pitkäkestoisille säteilyannoksille. Tämän tieteellisen kysymyksen ratkaisemisella voi olla merkittäviä kustannus-ja/tai terveysvaikutuksia sekä säteilyn lääketieteelliseen että teollisuuskäyttöön. |
Tarkistus 19 Liite, 2.2, v alakohta, Tavoitteet | |
Kaikilla ydinfission ja säteilysuojelun aloilla kannetaan huolta tarvittavan asiantuntemuksen ja henkilöstön korkean tason säilyttämisestä, sillä tämä saattaa vaikuttaa erityisesti kykyyn ylläpitää nykyinen korkea ydinturvallisuustaso. Tästä syystä tämän ohjelman tavoitteena on tukea erilaisin toimenpitein tieteellisen osaamisen ja taitotiedon levittämistä koko alalla. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden ja insinöörien saatavuus. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla EU:n koulutuslaitosten välistä koordinointia sen varmistamiseksi, että pätevyysvaatimukset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, sekä helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Vain todella eurooppalaisella lähestymistavalla voidaan varmistaa tarvittavat kannustimet ja yhdenmukainen korkeakoulutuksen taso. Siten voidaan helpottaa uuden tutkijapolven liikkuvuutta ja tarjota insinööreille jatkuvaa koulutusta, kun he joutuvat kohtaamaan huomispäivän tieteellisiä ja teknologisia haasteita yhä tiiviimmin integroidulla ydinalalla. |
Kaikilla ydinfission ja säteilysuojelun aloilla kannetaan huolta tarvittavan asiantuntemuksen ja henkilöstön korkean tason säilyttämisestä, sillä tämä saattaa vaikuttaa erityisesti kykyyn ylläpitää nykyinen korkea ydinturvallisuustaso. Tästä syystä tämän ohjelman tavoitteena on tukea erilaisin toimenpitein tieteellisen osaamisen ja taitotiedon levittämistä koko alalla. Näillä toimenpiteillä pyritään mahdollisimman nopeasti varmistamaan sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden ja insinöörien saatavuus. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla EU:n koulutuslaitosten välistä koordinointia sen varmistamiseksi, että pätevyysvaatimukset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, sekä helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Vain todella eurooppalaisella lähestymistavalla voidaan varmistaa tarvittavat kannustimet ja yhdenmukainen korkeakoulutuksen taso. Siten voidaan helpottaa uuden tutkijapolven liikkuvuutta ja tarjota insinööreille jatkuvaa koulutusta, kun he joutuvat kohtaamaan huomispäivän tieteellisiä ja teknologisia haasteita yhä tiiviimmin integroidulla ydinalalla. |
Perustelu | |
Tuotannon organisoinnin sosiotekninen lähestymistapa parantaisi epäilemättä ydinlaitosten turvallisuutta. Sitä varten tarvitaan riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. | |
Tarkistus 20 Liite, 2.2, v alakohta, Toimet, 1 luetelmakohta | |
– Koulutus: Tavoitteena on koordinoida kansallisia ohjelmia ja yleistä ydintutkimuksen ja ‑teknologian koulutusta erilaisilla, myös kilpailuun perustuvilla välineillä, osana henkilöstövoimavarojen yleistä tukemista kaikilla aihealueilla. Tähän sisältyy koulutuskurssien ja-verkkojen tukeminen. |
– Koulutus: Tavoitteena on koordinoida kansallisia ohjelmia ja yleistä ydintutkimuksen ja ‑teknologian koulutusta erilaisilla, myös kilpailuun perustuvilla välineillä, osana henkilöstövoimavarojen yleistä tukemista kaikilla aihealueilla. Tähän sisältyy koulutuskurssien ja-verkkojen tukeminen. Tätä varten ja "Ihmiset"-erityisohjelman ja muiden koulutustoimien tavoitteiden mukaisesti edistetään sitä, että opinnoissa hyvin menestyvät nuoret kiinnostuisivat ydinvoima-alasta tulevan ammatillisen toimintansa alana. |
Perustelu | |
Tällä hetkellä tilanne on se, että opinnoissa hyvin menestyvät valitsevat ydinfission sijasta muita sosiaalisesti arvostetumpia aloja. On tarpeen korjata tämä tilanne, sillä hyvien ammattilaisten puute voi johtaa epäluotettavaan toimintaan ja vakaviin turvallisuusongelmiin. | |
Tarkistus 21 Liite, 3 a osa (uusi) | |
|
3 a. TIEDOTTAMINEN |
|
On tarpeen toteuttaa ydinenergiaa koskevan tiedon levittäminen kansalaisille ja heidän edustajilleen käynnistämällä monivuotisia kampanjoita, joilla informoidaan ydinenergiasta, jotta voidaan sekä edistää keskustelua että helpottaa päätöksentekoa ja näin ollen auttaa kansalaisia käymään asiatietoon perustuvaa ja objektiivista keskustelua ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Mahdollisimman suuren tehon varmistamiseksi nämä kampanjat valmistellaan yhteiskuntatieteistä johdettuja menetelmiä soveltaen. |
|
|
Perustelu | |
Jotta kansalaiset ymmärtäisivät mahdollisimman hyvin Euratom-erityisohjelman toimet, on tarpeen edistää niitä koskevaa asianmukaista tiedottamista selittämällä, miten laaja vaikutus ydinenergialla on, ja kehottamalla kansalaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarkistuksen toinen kappale pyrkii korostamaan Euroopan unionin ponnisteluja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi ja kehittämiseksi. |
- [1] EUVL C / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
PERUSTELUT
Esittelijä pitää myönteisenä tätä komission ehdotusta erityisohjelmasta, jossa epäsuorat tutkimustoimet jakaantuvat kahteen toimintalinjaan:
1. fuusioenergiatutkimus ja
2. ydinfissio ja säteilysuojelu.
Fuusioenergiatutkimusta koskevat suuntaviivat
Esittelijä, kuten myös tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelman yleisesittelijä, uskoo, että EU:n olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin fuusioenergian potentiaali, sillä siitä voi pitkällä aikavälillä tulla käytännössä rajaton, ympäristön kannalta hyväksyttävissä oleva ja taloudellisesti kilpailukykyinen energianlähde, jolla on huomattava merkitys pyrittäessä kestävään energiavarmuuteen. Esittelijä katsoo, että tätä varten olisi noudatettava nopeutettua fuusioenergian kehittämisohjelmaa (”fast track”) – jäsenvaltioiden tiettyihin hankkeisiin myöntämät ylimääräiset vapaaehtoiset määrärahat mukaan lukien – jotta voitaisiin lyhentää minimiin aika, joka tarvitaan kaupallisen fuusioenergialaitoksen kehittämiseen.
ITER-laitteisto on tässä olennaisen tärkeä askel. Viime vuoden kesäkuussa kuusi osapuolta (EU, Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Kiina ja Korea) allekirjoittivat ITERiä koskevan kansainvälisen sopimuksen ITERin sijainnista käytyjen pitkien neuvottelujen jälkeen.
Näiden vaikeiden neuvottelujen aikana kaikki unionin toimielimet ja jäsenvaltiot tekivät vahvoja sitoumuksia muiden osapuolten kanssa ohjelmien ja talousarvion suhteen tukeakseen ITERin sijoittamista Eurooppaan (Ranskan Cadarache). ITRE-valiokunta on viime aikoina todennut useaan otteeseen, että EU:n olisi jatkettava vakaasti reaktoriin keskittyvää strategiaansa ja säilytettävä johtoasemansa fuusioenergiatutkimuksessa. Tätä tarkoitusta varten ITRE-valiokunta on toistuvasti kannustanut komissiota ja neuvostoa tekemään tarvittavat päätökset (mukaan lukien tietenkin kaikkien asiaan kuuluvien toimien ja ohjelmien riittävä rahoitus) varmistaakseen, että ITER-laitteisto todellakin rakennetaan Eurooppaan.
Näiden neuvottelujen myönteinen päätös – ITER sijoitetaan Euroopan unionin alueelle – edellyttää nyt johdonmukaisia päätöksiä ja toimia tässä ja seuraavassa puiteohjelmassa.
ITERin laitteiden hankkimisesta koituvien kustannusten ja osapuolten niihin myöntämien varojen jakaminen edellyttää ITERiä koskevan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti sijoitusosapuolelta eli Euroopan unionilta tarkoin määriteltyjä sitoumuksia. Näin ollen ITERin rakentamista varten tarvitaan riittävän suuri talousarvio, kuten komissio esittää.
Sen jälkeen kun ITER on rakennettu, sen täyteen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan myös riittävä määrä taitavia eurooppalaisia tieteenharjoittajia sekä korkeatasoista tietoa fysiikassa ja teknologiassa. Tätä varten Euroopan fuusio-ohjelmaa on ITERin rakennusvaiheen aikana – ns. lisäohjelmaa – tuettava riittävästi taloudellisesti ja hallinnollisesti.
Tähän liittyen esittelijä antaa seuraavat suositukset:
· Täysimääräinen tuki Euroopan fuusio-ohjelmalle kokonaisuudessaan. On välttämätöntä säilyttää vankka tutkimusohjelma, jotta varmistetaan, että ITERiin tehtävät investoinnit ovat kustannustehokkaita. Tähän liittyen komission olisi vältettävä huomattavia budjettileikkauksia.
1. ITERiä hallinnoiva virasto on välttämätön. Komission ehdotuksen mukaisesti se perustetaan yhteisyrityksenä Euratomin perustamissopimuksen nojalla. Esittelijä on samaa mieltä siitä, että Euratom voi sen avulla täyttää ITER-sopimuksesta johtuvat kansainväliset velvoitteensa ja antaa eurooppalaisen tuen ITERille ja laajemman lähestymistavan hankkeille Japanin kanssa. Viraston olisi myös vastattava komission ehdotuksen liitteessä alaotsikon "ITERin toteuttaminen" alla olevien ITERin rakentamista tukevien toimien hallinnoimisesta. Esittelijä on vakuuttunut, kuten lähestulkoon koko fuusiotutkijayhteisö, että ITERin rakentaminen on niin haastava tehtävä, että se tarvitsee ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan pelkästään sitä varten luodut rakenteet, jotka keskittyvät ainoastaan ITERin parhaaseen ja nopeimpaan mahdolliseen toteuttamiseen.
2. Olisi jatkettava vahvaa lisätutkimusohjelmaa, jolle varataan riittävästi varoja. On säilytettävä vankka tutkimusohjelma (lisäohjelma) ITERin rakentamisen aikana, jotta ITERiä sen valmistumisen jälkeen voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää Euroopan johtoasema fuusiofysiikassa ja -teknologiassa. Esittelijä katsoo, että ohjelmaa olisi tuettava riittävästi ja sen määrärahat olisi merkittävä fuusiotutkimuksen kokonaisbudjetissa, kuten yleisesittelijä ehdottaa Euratomin 7. tutkimus- ja kehitysohjelmaa koskevassa mietintöluonnoksessaan.
3. ITERiä hallinnoivan viraston ei tuli hallinnoida lisätutkimusohjelmaa. Esittelijä on lähestulkoon koko fuusiotutkimusyhteisön kanssa yhtä mieltä siitä, että kaikkia lisätutkimusohjelman toimia, komission ehdotuksen liitteessä tarkoitetut demonstraatiofuusioreaktorin ja muiden laitteiden mahdollisen rakentamisen valmistelutoimet mukaan luettuna, olisi toteutettava ja niitä olisi hallinnoitava erillään ITERiä hallinnoivasta virastosta. Kaikkia näitä toimia varten olisi säilytettävä sama hallinto kuin aikaisemmissa puiteohjelmissa, assosiaatiosopimukset ja Euroopan fuusiokehityssopimus mukaan luettuna. Itse asiassa esittelijä on täysin vakuuttunut siitä, että kokonaisvaltainen lähestymistapa fuusiotutkimustoimiin ja jäsenvaltioiden fuusioassosiaatioiden täysimääräinen osallistuminen on osoittautunut ainakin tähän mennessä menestyksekkääksi luotaessa aidosti eurooppalaista tutkimusaluetta fuusiotutkimuksen alalla, minkä johdosta EU:lla on johtoasema fuusiofysiikassa ja -teknologiassa.
4. Euroopan laajin fuusiotutkimuslaitteisto JET olisi pidettävä täysin toimivana. Koska JET kuitenkin vie lähes puolet lisäohjelman budjetista, on tärkeää taata laitoksen luotettavuus arvioimalla säännöllisesti sen tieteellisiä tuloksia.
5. EU:n olisi jatkossakin säilytettävä johtoasema fuusioenergian tutkimuksen alalla. ITERin rakentaminen Eurooppaan ei automaattisesti takaa EU:n johtoasemaa. ITERin menestyksekäs hyödyntäminen yleensä ja erityisesti EU:n tehokas osallistuminen ITERin kokeelliseen toimiin edellyttävät vahvaa ja aidosti eurooppalaista tutkimus- ja kehitysohjelmaa, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat. Esittelijä on tyytyväinen komission ehdotukseen tutkimus- ja kehitystoimista, joilla valmistellaan kaikissa jäsenvaltioissa jo olemassa tai rakenteilla olevaa toroidaaliseen magneettiseen koossapitoon liittyvää laitteistoa koskevaa ITER-operaatiota. Tällaisten laitteiden hyödyntäminen ITERin rakennusvaiheen aikana (joka kestää kymmenen vuotta) lisää tietoa useista ITERiin liittyvistä seikoista ja on olennaisen tärkeää onnistuneelle ITERin kokeelliselle toiminnalle. Esittelijä uskoo kuitenkin, että tähän ohjelmaan sisältyvien laitteistojen uudelleen tarkastelu, joka perustuu yleisesti hyväksyttyihin tieteellisiin väitteisiin, on toteutettava tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelman alussa.
6. Olisi varmistettava riittävät henkilöstövoimavarat. ITERin toteuttamiseen tarvitaan huomattavaa kasvua Euratomin fuusiobudjetissa sekä vieläkin suurempaa lisäystä asianmukaisesti koulutetun henkilöstön määrässä. Esittelijä katsoo, että tämän vaatimuksen täyttämiseksi EU:n tulee korkean tason koulutusohjelmien (eurooppalainen fuusiofysiikan ja -tekniikan tohtorin tutkinto mukaan lukien) keskittyä tieteellisiin ohjelmiin, joilla voidaan varmistaa uuden fyysikko- ja insinöörisukupolven riittävä koulutus.
7. Nopeutettua fuusioenergiaohjelmaa (fast track) olisi tuettava voimakkaasti. Esittelijä on vakaasti sitä mieltä, että olisi toteutettava nopeutettua fuusioenergiaohjelmaa, jotta demonstraatiofuusioreaktorin, DEMOn, toteutumista koskeva tavoite saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten olisi painotettava enemmän komission ehdotuksen liitteen kohdassa "Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin" tarkoitettua tutkimustoimintaa. Esittelijä katsoo kuitenkin, että olisi luotava strategioita – jäsenvaltioiden tiettyihin hankkeisiin myöntämät ylimääräiset vapaaehtoiset määrärahat mukaan lukien – jotta toimiin päästään ajoissa ja voidaan aloittaa samanaikaisesti mahdollisimman monta tutkimustoimea ja siten lyhentää aikaa, joka tarvitaan kaupallisen fuusioenergialaitoksen kehittämiseen, energiakriisin mahdollisesti syvetessä.
Ydinfissiota ja säteilysuojelua koskevat suuntaviivat
Koska Euratomin talousarviosta myönnetyt varat ovat rajalliset, esittelijä katsoo, että EU:n olisi annettava etusija turvallisuudelle ja jätteen huollolle, jotta varmistetaan olemassa olevien reaktoreiden turvallisempi käyttö.
Reaktorijärjestelmät Esittelijä on sitä mieltä, että reaktorijärjestelmiin liittyvässä toiminnassa olisi annettava vähemmän painoarvoa tavoitteelle "tutkia, kuinka ydinenergiaa voidaan kehittyneempien teknologioiden avulla hyödyntää turvallisemmin, luonnonvaroja tehokkaammin käyttäen ja kilpailukykyisemmin". Jäsenvaltiot voivat läheisessä yhteistyössä yksityisten alojen kanssa suorittaa paremmin uuden sukupolven reaktoreita koskevaa tutkimusta.
Yhteisyritykset ydinfission ja säteilysuojelun alalla Esittelijän mielestä Euratom-sopimuksen mukaiset yhteisyritykset ovat kannatettavia silloin, kun niiden avulla voidaan todella parantaa niiden vastuulla olevien toimien hallinnoinnin tehokkuutta sekä tieteellisten tulosten laatua. Tähän liittyen esittelijä toteaa, että radioaktiivisen jätteen huollon alan yhteisyritys, sellaisena kuin komissio sitä ehdottaa, voi todellakin edistää turvallisemman ja tehokkaamman teknologian kehittämistä ydinjätteen huoltoa varten.
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (23.6.2006)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta
(KOM(2005)0445 – C6‑0386/2005 – 2005/0190(CNS))
Valmistelija: Marilisa Xenogiannakopoulou
LYHYET PERUSTELUT
1. Ehdotuksen keskeiset näkökohdat
Tämä erityisohjelmaa koskeva ehdotus kattaa saman ajanjakson kuin puiteohjelma 2007–2011, joka puolestaan perustuu Euratom-sopimuksen 7 artiklaan. Tämän artiklan toisen kohdan mukaan tutkimusohjelmat laaditaan enintään viideksi vuodeksi. Ohjelman kesto ei tässä ehdotuksessa näin ollen ole sama kuin yhteisön erityisohjelmissa.
Komissio ehdottaa, että – ellei lieventäviä asianhaaroja ilmene – näitä Euratom-erityisohjelmia jatketaan vuosiksi 2012–2013 asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.
Tämän päätöksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä eritellään vaikutukset talousarvioon sekä henkilöstö- ja hallintovoimavarat ja se sisältää myös alustavia lukuja vuosiksi 2012–2013.
Komissio aikoo perustaa toimeenpanoviraston, jonka hoidettavaksi annetaan erityisohjelman tiettyjä täytäntöönpanotehtäviä.
Tämä erityisohjelma kattaa seuraavat kaksi ensisijaista aihealuetta:
· Fuusioenergiatutkimus: Tavoitteena on ITER-hankkeen tietämysperustan kehittäminen ja hankkeen toteuttaminen merkittävänä askeleena kohti prototyyppireaktorien luomista turvallisia, kestäviä, ympäristöä kunnioittavia ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten. Tähän ensisijaiseen aihealueeseen sisältyvät seuraavat toiminnan alat:
ITERin toteuttaminen
ITERin toimintaa valmistelevat t&k-toimet
DEMOa valmistelevat teknologiatoimet
Pidemmän aikavälin t&k-toimet
Henkilöstövoimavarat ja koulutus
Infrastruktuurit
Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin.
· Ydinfissio ja säteilysuojelu: Tarkoituksena on edesauttaa ydinfission turvallista käyttöä ja hyödyntämistä sekä muuta säteilyn käyttöä teollisuudessa ja lääketieteessä. Tähän ensisijaiseen aihealueeseen sisältyvät seuraavat toiminnan alat:
Radioaktiivisen jätteen huolto
Reaktorijärjestelmät
Säteilysuojelu
Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttömahdollisuuksien tukeminen
Henkilöstövoimavarat ja koulutus, mukaan luettuna liikkuvuus
Ohjelmassa on tärkeitä uutuuksia, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota pantaessa ohjelmaa täytäntöön:
– Ohjelmalla tiivistetään ydinfissiota ja säteilysuojelua koskevien kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia.
– ITER toteutetaan yhteisesti kansainvälisenä hankkeena ja sitä varten perustetaan Euratomin perustamissopimukseen perustuva yhteisyritys; myös Euroopan integroidun fuusioenergiatutkimuksen koordinointia tiivistetään entisestään.
– Kullakin aihealueella pyritään kohdentamaan kansainvälistä yhteistyötä entistä tarkemmin. Työohjelmissa on tarkoitus määrittää yksittäisiä yhteistyötoimia, jotka ovat kansainväliselle yhteistyölle määritellyn strategisen toimintamallin mukaisia.
– Kullakin aihealueella voidaan myös tukea toimia, joiden avulla voidaan joustavasti vastata esiin nouseviin tarpeisiin sekä ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin. Näiden toimien toteutuksessa käytetään hyväksi kokemuksia, jotka on saatu yhtäältä kuudenteen puiteohjelmaan sisältyneistä politiikan alojen tieteellistä tukea (Scientific Support to Politics) sekä uutta ja esiin nousevaa tiedettä ja teknologiaa (NEST) koskeneista ohjelmista ja toisaalta tieto- ja viestintätekniikan aihealueella toteutetuista tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin (FET) liittyvistä toimista.
Tämän erityisohjelman ja sen vuoteen 2013 ulottuvaksi suunnitellun jatkon aikana saattaa syntyä mahdollisuuksia tehokkaiden yhteisyritysten perustamiseen esimerkiksi radioaktiivisen jätteen huollon alalla. Komissio antaa tällaisten yritysten perustamista koskevia ehdotuksia neuvostolle, kun asia tulee ajankohtaiseksi.
2. Valmistelijan suositukset
Valmistelija ehdottaa johdonmukaisuuden vuoksi samoja tarkistuksia kaikkiin seitsemään tutkimuksen erityisohjelmaan.
Vakiotarkistuksessa viitataan monivuotiseen rahoituskehykseen ja todetaan, että otsakkeen 1 a enimmäismäärää on noudatettava.
Seuraavien tarkistusehdotusten tarkoituksena on taata moitteeton varainhoito ja erityisohjelmasta rahoitettujen toimien tehokas täytäntöönpano.
Valmistelija katsoo, että yhteisön rahoittaman tutkimuksen rahoitusseurannan parantamiseksi komission tulisi antaa budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti tietoa erityisohjelmien täytäntöönpanosta sekä ennakkoon tieto siitä, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
Tarkistus 1 1 a kohta (uusi) | |
1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 38 kohdan mukaisesti; | |
Perustelu | |
Vakiotarkistus. |
Ehdotus päätökseksi
Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 2 3 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen. |
Tarkistus 3 3 artiklan 1 b kohta (uusi) | |
|
Ohjelman yleiset hallintomenot toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi suhteutettava asianomaiseen ohjelmaan liittyviin tehtäviin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
Perustelu | |
Toimeenpanovirastolle osoitettujen määrärahojen pitää vastata vaatimuksia, joita asettavat toimeenpanoviraston perustamista koskevat menettelysäännöt sekä neuvoston asetus N:o 58/2003 yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. Näin taataan ohjelman toimien asianmukainen rahoitus. | |
Tarkistus 4 3 artiklan 1 c kohta (uusi) | |
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
Tarkistus 5 5 a artikla (uusi) | |
|
5 a artikla |
|
Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
Perustelu | |
Tämä menettely otettiin käyttöön budjettivaliokunnan ja komission lokakuussa 1999 tekemän sopimuksen perusteella. Valmistelijan mielestä menettely olisi säilytettävä, jotta parannetaan seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmien varojen käytön seurantaa. | |
Tarkistus 6 7 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
Arviointikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta. Se sisältää arvion ohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta |
||||||
Menettelynumero |
KOM(2005)0445 – C6-0386/2005 – 2005/0190(CNS) |
||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
ITRE |
||||||
Lausunnon antanut valiokunta |
BUDG |
||||||
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
Valmistelija |
Marilisa Xenogiannakopoulou |
||||||
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
Valiokuntakäsittely |
22.6.2006 |
|
|
|
|
||
Hyväksytty (pvä) |
22.6.2006 |
||||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
14 2 0 |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Herbert Bösch, Simon Busuttil, Bárbara Dührkop Dührkop, Markus Ferber, Ingeborg Gräßle, Nathalie Griesbeck, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Antonis Samaras, Esko Seppänen, Nina Škottová, Helga Trüpel, Yannick Vaugrenard, Ralf Walter |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
|
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
||||||
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
- [1] EUVL C 49, 28.2.2006, s. 37.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2005)0445 – C6-0386/2005 – 2005/0190(CNS) |
|||||||
EP:n kuuleminen (pvä) |
14.11.2005 |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
ITRE |
|||||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
BUDG |
EMPL |
ENVI |
|
|
|||
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
EMPL |
ENVI |
|
|
|
|||
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
|
|||
Esittelijä(t) |
Umberto Guidoni |
|
||||||
Alkuperäinen esittelijä |
|
|
||||||
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä) |
|
|||||||
Oikeusperustan kyseenalaistaminen |
|
|
|
|||||
Rahoitusmäärän muuttaminen |
|
|
|
|||||
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
|
|||||||
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
|
|||||||
Valiokuntakäsittely |
31.1.2006 |
21.2.2006 |
3.5.2006 |
30.5.2006 |
19.6.2006 |
|||
Hyväksytty (pvä) |
3.10.2006 |
|||||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 4 2 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Šarūnas Birutis, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Umberto Pirilli, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jean-Pierre Audy, María del Pilar Ayuso González, Avril Doyle, Edit Herczog, Peter Liese, Erika Mann, Lambert van Nistelrooij, Vittorio Prodi, John Purvis |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
|||||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
10.10.2006 |
|||||||
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
|||||||