MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö"

26.10.2006 - (KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Teresa Riera Madurell

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö"

(KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0440)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0381/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A6‑0379/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 38 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus.	(4) Tämän erityisohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. Tämän vuoksi on pyrittävä sen toimien suurempaan tehokkuuteen vahvistamalla täydentävyyttä ja synergiaa muiden yhteisön ohjelmien ja toimien, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kulttuuria, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä, ympäristöä ja tietoyhteiskuntaa koskevien toimien, kanssa.
Perustelu
Tästä erityisohjelmasta rahoitettavien toimien on oltava kiinteässä yhteydessä muiden ohjelmien ja toimenpiteiden yhteydessä toteutettaviin toimiin siten, että ne täydentävät toisiaan ja että tähän alaan mahdollisesti liittyviä EU:n eri politiikkoja koordinoidaan.
Tietoyhteiskuntaan liittyvien toimien on osallistuttava erityisohjelman synergiaprosesseihin muiden yhteisön toimien kanssa.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
	(4 a) Monitieteellisyys ja tieteidenvälisyys on otettava erityisesti huomioon "Yhteistyö" -erityisohjelmassa eurooppalaisen tutkimuksen neuvoa-antavan komitean suositusten (EURAB 04.009, huhtikuu 2004) ja Euroopan parlamentin 10 päivänä maaliskuuta 2006 antaman päätöslauselman tieteestä ja teknologiasta Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä – Suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle1 mukaisesti.
	_______________ 1 EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 259.
Perustelu
Tätä tieteessä ja teknologiassa yleistä kysymystä ei voida jättää huomiotta erityisohjelmassa. Tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joilla tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä vahvistetaan ohjelmissa ja hankkeissa.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
	(4 b) Tässä erityisohjelmassa on kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota tietojen, tulosten ja teknologioiden siirtoon julkiselta tutkimussektorilta yrityksille, pääasiassa pk-yrityksille, sekä mekanismeihin, jotta yritysten tarpeet voidaan saattaa tehokkaasti ja joustavasti tutkimusryhmille.
Perustelu
Yksi erityisohjelman "Yhteistyö" tavoitteista on Euroopan talouden kilpailukyky. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjelman edistämää ja julkisten tahojen toteuttamaa tutkimusta sovelletaan yrityksissä niiden tuotteiden, prosessien jne. parantamisessa. Tämän vuoksi on laadittava ja vahvistettava mekanismeja ja kannustimia, jotta tietämyksen, kykyjen ja teknologioiden siirto johtaa siihen, että yritykset ja erityisesti pk-yritykset saavat tutkimustulokset tietoonsa ja voivat mukauttaa ja käyttää niitä.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 5 kappale
(5) Tässä puiteohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvien toimien on täydennettävä toimia, jotka toteutetaan kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman yhteydessä.	(5) "Yhteistyö" -erityisohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että varmistetaan pk-yritysten riittävä osallistuminen kaikkiin sen toimiin ja hankkeisiin. Tässä erityisohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvissä toimissa on pyrittävä mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman toimien ja muiden yhteisön ohjelmien ja toimien kanssa.
Perustelu
Pk-yritykset ovat Euroopan teollisuuden ydintoimijoita. On kuitenkin hyvin tiedossa, että näiden yritysten on vaikea toteuttaa innovatiivisia toimia ja ennen kaikkea tutkimus- ja kehitystoimia. Näin ollen pk-yritysten osallistumista erityisohjelmaan "Yhteistyö" on kannustettava konkreettisemmin ja tehokkaammin toimin.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
	(5 a) "Yhteistyö" -erityisohjelmassa on otettava huomioon alueiden merkitys eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa, jonka komissio on myöntänyt tiedonannossaan "Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus" KOM(2001)0549.
Perustelu
Komission tiedonannossa KOM(2001)0549 todetaan, että "alueelliset tutkimus- ja innovaatiopolitiikat ja niihin liittyvät hankkeet saattavat olla ratkaisevan tärkeitä toimintojen kasaantumisesta syntyvien hyötyjen ja haittojen ja menestyksekkäiden teollisuusklusterien synnyn kannalta". Tämän tiedonannon avainviesti on viittaus yhteisön asianmukaisiin politiikkoihin, joihin tutkimuksen mainitaan kuuluvaksi, ja siksi on helpotettava alueiden yhteyttä todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 kappale
(7) Erityisohjelmasta olisi rahoitettava Euroopan investointipankille (EIP) myönnettävää avustusta ”riskinjakorahoitusvälineen” muodostamista varten, jotta voitaisiin parantaa EIP:n lainojen saatavuutta.	(7) Erityisohjelmasta olisi rahoitettava Euroopan investointipankille (EIP) myönnettävää avustusta ”riskinjakorahoitusvälineen” muodostamista varten, jotta voitaisiin parantaa EIP:n lainojen saatavuutta. Vastaavasti erityisohjelmasta myönnetään samansuuruista taloudellista tukea, jonka tavoitteena on kattaa riski, joka liittyy pk-yritysten osallistumiseen hankkeisiin, ja näin pk-yritykset säästyvät pankkivakuuksia koskevilta vaatimuksilta.
Perustelu
Ominaispiirteidensä ja rakenteidensa vuoksi pk-yritykset ovat yrityksiä, jotka tarvitsevat eniten EIP:n lainojen saatavuusprosessien yksinkertaistamista.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista.	(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja vahvistettava myös yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka eivät ole tehneet tällaisia sopimuksia, ja sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen hyvän ja molemminpuolisen edun mukaista.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet.	(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet, ja teroitettava tutkimuksen sivistyksellistä ja humanistista arvoa eettistä ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen.
Perustelu
Tutkimukseen liittyy nyt enemmän kuin koskaan jännitteitä – joskus hedelmällisiä ja toisinaan haitallisia – kun se etenee roimin harppauksin ja kohtaa yhteiskunnan ja sen taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen rakenteen. Meidän olisi pysähdyttävä hetkeksi miettimään etiikkaan ja moniin kulttuurisiin näkökohtiin liittyviä asioita tutkimusmaailmassa.
Tarkistus 9 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
	(9 a) Tässä erityisohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yliopistojen tärkeä rooli tieteellisen ja teknisen tutkimuksen todellisen huipputason takaamisessa ja eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa, kuten tunnustetaan komission tiedonannossa yliopistojen roolista tietojen ja taitojen Euroopassa (KOM(2003)0058), sekä myötävaikuttamisessa tietoyhteiskunnan kehittymiseen.
Tarkistus 10 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä.	(10) "Yhteistyö" -erityisohjelman ja yleensä koko seitsemännen puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä.
Perustelu
Tässä tarkistuksessa pyritään sisällyttämään horisontaalinen lähestymistapa, jotta kaikkia erityisohjelmaan ja seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyviä näkökohtia käsiteltäisiin kestävän kehityksen edistämisen tavoitteen näkökulmasta Lissabonin strategian mukaisesti.
Tarkistus 11 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
	(10 a) "Yhteistyö" -erityisohjelman on tuettava tieteen ja teknologian tunnetuksi tekemistä tavoitteena lähentää tiedettä ja teknologiaa yhteiskuntaan.
Perustelu
Tiede ja teknologia ovat tärkeä osa 2000-luvun kulttuuria, minkä vuoksi myös tämän ohjelman toimien on tuettava tieteen lähentämistä yhteiskuntaan.
Tarkistus 12 Johdanto-osan 11 kappale
(11) Olisi varmistettava, että puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen ja helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti.	(11) Komissio sitoutuu varmistamaan puiteohjelman ja "Yhteistyö" -erityisohjelman moitteettoman varainhoidon ja molempien toteutuksen sekä avoimuuden, selkeyden ja sen, että ne ovat mahdollisimman yksinkertaisesti ja tehokkaasti helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti.
Perustelu
Tämän periaatteen on sisällyttävä selkeämmin tämän erityisohjelman johdanto-osan kappaleisiin.
Tarkistus 13 2 artikla
Erityisohjelmassa tuetaan kaikkia ”Yhteistyön” piiriin kuuluvia tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla:	Erityisohjelmassa tuetaan kaikkia ”Yhteistyön” piiriin kuuluvia tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla:
a) Terveys,	a) Terveys,
b) Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia	b) Elintarvikkeet, kalastus, maatalous ja bioteknologia
c) Tieto- ja viestintäteknologia	c) Tieto- ja viestintäteknologia
d) Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat	d) Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat
e) Energia	e) Energia
f) Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)	f) Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos);
g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)	g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)
h) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet	h) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet
i) Turvallisuus ja avaruus	i) Turvallisuus
	i a) Avaruus
Tarkistus 14 3 a artiklan 1 kohta (uusi)
	1. Komission on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen EY/Euratom N:o 1605/2002 määräysten mukaisesti.
Tarkistus 15 3 a artiklan 2 kohta (uusi)
	2. Ohjelman yleiset hallintomenot, perustettavaksi ehdotettavan toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien, olisi suhteutettava ohjelman mukaisiin toimiin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan.
Perustelu
Toimeenpanovirastolle osoitettujen määrärahojen pitää vastata vaatimuksia, joita asettavat toimeenpanoviraston perustamista koskevat menettelysäännöt sekä neuvoston asetus N:o 58/2003 yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. Näin taataan ohjelman toimien asianmukainen rahoitus.
Tarkistus 16 3 a artiklan 3 kohta (uusi)
	3. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Tarkistus 17 4 artiklan 1 kohta
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.	1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita ottaen huomioon vaadittavat tietämyksen alueen ja tutkimuslajin mukaiset tieteelliset takeet.
Tarkistus 18 5 a artikla (uusi)
	5 a artikla
	Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta.
Perustelu
Tämä menettely otettiin käyttöön budjettivaliokunnan ja komission lokakuussa 1999 tekemän sopimuksen perusteella. Valmistelijan mielestä menettely olisi säilytettävä, jotta parannetaan seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmien varojen käytön seurantaa.
Tarkistus 19 6 artiklan 3 kohta
3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä.	3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet, sekä tunnustetaan se, että on sopivaa, että tutkijat ja tutkimusryhmät osallistuvat samanaikaisesti kansallisiin ja yhteisön ohjelmiin. Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä.
Perustelu
Tutkimusryhmillä pitää olla mahdollisuus tehdä samanaikaisesti hakemuksia sekä kansallisella että yhteisön tasolla tulematta hylätyiksi, millä itse asiassa tehostetaan eurooppalaista tutkimusaluetta.
Tarkistus 20 7 artiklan 2 kohta
2. Tämän päätöksen 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan:	2. Tämän päätöksen 8 artiklan 3 kohdassa säädettyä sääntelymenettelyä sovelletaan seuraaviin toimiin:
Tarkistus 21 8 artiklan 2–5 kohta
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan säännökset.	2. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.	3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon 8 artiklan määräykset.
4. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista.
Tarkistus 22 Liite I, Johdanto, 2 kohta
Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee edistää myös kestävää kehitystä.	Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on oltava tiedon lisääminen. Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee lisätä tietoa ja edistää myös kestävää kehitystä. Tutkimus on tärkeä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden, talouskasvun, kilpailukyvyn, terveyden ja elämänlaadun edistämisväline.
Perustelu
Tutkimus ja tiede kietoutuvat yhä useammin yhteen kilpailukyvyn, talouden tai tuotantopanosten ja teollisuuden etujen kanssa. Tieteellisen tutkimuksen on tähdättävä ennen kaikkea tiedon lisäämiseen.
Tarkistus 23 Liite I, Johdanto, 2 a kohta (uusi)
	Kun hankkeisiin liittyy yliopistojen ja teollisuuden kumppanuustoimintaa, komissio huolehtii perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tulosten levittämisestä, jos ne koskevat yleistä etua ja edistävät yhteistä hyvää.
Perustelu
Lissabonin toimintasuunnitelmassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi eurooppalaisen tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava tiedon levittäminen ja demokratisointi. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa, joihin sisältyy yliopistojen ja teollisuuden välistä yhteistyötä, on huolehdittava siitä, että tutkimusta tehdään aiheista, joilla ei ole suoria teollisia vaikutuksia, ja että tutkimustulokset ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla ja hyödynnettävissä, etenkin kun tulokset antavat mahdollisuuden yhteiskunnallisiin parannuksiin ja yhteiskunnan kehittämiseen.
Tarkistus 24 Liite I, Johdanto, 3 kohta, 9 alakohta ja 9 a alakohta (uusi)
(9) Turvallisuus ja avaruus.	(9) Turvallisuus
	(9 a) Avaruus
Perustelu
Turvallisuuden ja avaruuden yhteydestä huolimatta näitä kahta aihetta on käsiteltävä kahtena hyvin määriteltynä painopistealana.
Tarkistus 25 Liite I, Johdanto, 5 kohta
Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Lisäksi erityisohjelman toimissa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät.	Tieteen ja teknologian alan huippuosaamisen periaatetta on sovellettava kauttaaltaan seitsemännessä puiteohjelmassa. Lisäksi erityisohjelman toimissa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät.
Tarkistus 26 Liite I, 5 a kohta (uusi)
	Kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin maiden ja alueiden koheesion lisäämiseen tieteen ja teknologian alalla huomioiden varsinkin toimet, joilla voidaan kaventaa eri alueiden välistä teknologista kuilua kannustamalla eriytetysti kaikentasoisten yritysten teknologiakapasiteetteja. Tätä varten puiteohjelman toimet suunnitellaan yhdessä komission muiden politiikkojen toimintalinjojen kanssa, etenkin aluepolitiikan ja kilpailu- ja innovaatiopolitiikan kanssa.
Perustelu
Alueiden välinen koheesiopolitiikka on yksi unionin peruspolitiikkoja ja näin ollen sen on oltava mukana kaikissa muissa eurooppalaisissa politiikoissa. Euroopan maiden ja alueiden väliset teknologiset erot eli teknologiakuilu on yleensä suurempi kuin taloudelliset erot tai erot elämän laadussa. Ohjelmassa "Yhteistyö" on ehdottomasti edistettävä erojen vähentämistä yritysten teknologisissa kyvyissä unionin maiden ja alueiden välillä sopimalla tätä varten yhteisiä toimia alueellisten politiikkojen kanssa.
Tarkistus 27 Liite I, Monitieteinen ja poikkialainen tutkimus sekä yhteiset ehdotuspyynnöt, 1 kohta
Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tieteellisiin painopistealoihin, joiden aiheet ovat poikkialaisia. Tällaisia voivat olla muun muassa meritieteet ja -teknologiat. Tutkimus- ja teknologia-aiheita, jotka ovat tärkeitä useamman kuin yhden aihealueen kannalta, voidaan tarkastella yhteisesti eri aihealueiden rajojen yli. Näin edistetään monitieteisyyttä. Poikkialaisten toimien toteutuksessa:	Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tieteellisiin ja teknisiin painopistealoihin, joiden aiheet ovat poikkialaisia. Tällaisia voivat olla muun muassa meritieteet, matkailuun liittyvät teknologiat, vihreä tekniikka ja kemia, sekä ympäristöhygienia. Tutkimus- ja teknologia-aiheita, tehtävälähtöinen tutkimus mukaan luettuna, jotka ovat tärkeitä useamman kuin yhden aihealueen kannalta, voidaan tarkastella yhteisesti eri aihealueiden rajojen yli. Näin edistetään monitieteisyyttä. Poikkialaisten toimien toteutuksessa:
– käytetään aihealueiden yhteisiä ehdotuspyyntöjä, jos tutkimusaihe on selvästi relevantti kunkin asianomaisen aihealueen toimien kannalta;	– käytetään aihealueiden yhteisiä ehdotuspyyntöjä, jos tutkimusaihe on selvästi relevantti kunkin asianomaisen aihealueen toimien kannalta;
– hyödynnetään ”esiin nousevia tarpeita” koskevaa tointa, jossa painotetaan erityisesti poikkitieteistä tutkimusta;	– hyödynnetään ”esiin nousevia tarpeita” koskevaa tointa, jossa painotetaan erityisesti poikkitieteistä tutkimusta;
– kuullaan työohjelmaa laadittaessa ulkopuolisia tahoja, jotka edustavat laajasti eri tieteenaloja ja taustaryhmiä;	– kuullaan työohjelmaa laadittaessa tunnustetusti arvovaltaisia tutkijoita, jotka edustavat laajasti eri tieteenaloja ja taustaryhmiä;
– huolehditaan siitä, että politiikan kannalta olennainen tutkimus on sopusoinnussa EU:n eri aloilla harjoittaman politiikan kanssa.	– huolehditaan siitä, että politiikan kannalta olennainen tutkimus on sopusoinnussa EU:n eri aloilla harjoittaman politiikan kanssa.
Tarkistus 28 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Monitieteinen ja poikkialainen tutkimus sekä yhteiset ehdotuspyynnöt, 2 kohta
Koordinoinnista tämän erityisohjelman aihealueiden ja seitsemännen puiteohjelman muiden erityisohjelmien toimien, kuten "Valmiudet"-erityisohjelman tutkimusinfrastruktuureja koskevien toimien, välillä huolehtii Euroopan komissio.	Koordinoinnista tämän erityisohjelman aihealueiden ja seitsemännen puiteohjelman muiden erityisohjelmien toimien, kuten "Valmiudet"-erityisohjelman tutkimusinfrastruktuureja koskevien toimien, välillä huolehtii Euroopan komissio. Työohjelmassa identifioidaan toimet, joita on koordinoitava erityisesti muiden erityisohjelmien kanssa, ja vahvistetaan soveliaat mekanismit, jotta koordinointi olisi tehokasta.
Perustelu
On kiinnitettävä erityistä huomiota erityisohjelman tutkimustoimien ja muiden erityisohjelmien tutkimustoimien koordinaatioon. Näin helpotetaan ohjelmien toteutusta, levittämistä ja hyödyntämistä.
Tarkistus 29 Liite I, otsikko, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 1 kohta
Jotta voitaisiin varmistaa, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja alan toimijoiden kannalta, tukeudutaan muiden tietolähteiden ohella ”eurooppalaisten teknologiayhteisöjen” (European Technology Platforms) tekemään työhön. Näin erityisohjelmalla edistetään eurooppalaisten teknologiayhteisöjen laatimien strategisten tutkimuslinjausten toteutusta niiltä osin kuin näistä linjauksista on saatavissa aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Tutkimustarpeet, jotka on yksilöity tähän mennessä laadituissa strategisissa tutkimuslinjauksissa, on jo yleisellä tasolla paljolti sisällytetty jäljempänä esitettäviin yhdeksän aihealueen määrittelyihin. Niiden yksityiskohtainen tekninen sisältö otetaan huomioon myöhemmin laadittaessa seikkaperäistä työohjelmaa ehdotuspyyntöjä varten.	Jotta voitaisiin varmistaa, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja alan toimijoiden kannalta ja että teollisuus osallistuu niihin jatkuvasti, tukeudutaan muiden tietolähteiden ohella ”eurooppalaisten teknologiayhteisöjen” (European Technology Platforms) tekemään työhön. Näin erityisohjelmalla edistetään yhdessä teollisuuden toteuttamien edistämistoimien ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen laatimien strategisten tutkimuslinjausten toteutusta niiltä osin kuin näistä linjauksista on saatavissa aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Tutkimustarpeet, jotka on yksilöity tähän mennessä laadituissa strategisissa tutkimuslinjauksissa, on jo yleisellä tasolla paljolti sisällytetty jäljempänä esitettäviin yhdeksän aihealueen määrittelyihin. Niiden yksityiskohtainen tekninen sisältö otetaan huomioon myöhemmin laadittaessa seikkaperäistä työohjelmaa ehdotuspyyntöjä varten.
Perustelu
Euroopan teknologiayhteisöjen kiinnostus perustuu siihen, että on mahdollista yhdistää ponnisteluja.
Tarkistus 30 Liite I, otsikko, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 2 kohta
Erityisohjelmassa huolehditaan myös siitä, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja EU:n politiikan ja säännösten laatimisen, täytäntöönpanon ja arvioinnin kannalta. Tämä koskee muun muassa EU:n politiikkaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, tietoyhteiskunnan ja viestinten, työllisyyden, sosiaaliasioiden, koheesion sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Samoin tärkeä osa-alue on esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä tutkimus, jota tarvitaan standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Tässä yhteydessä voidaan käyttää apuna foorumeja, joiden puitteissa eri sidosryhmät pohtivat yhdessä tiedeyhteisön kanssa sosiaali-, ympäristö- tai muun politiikan kannalta olennaisia strategisia tutkimuslinjauksia.	Erityisohjelmassa huolehditaan myös siitä, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja EU:n politiikan ja säännösten laatimisen, täytäntöönpanon ja arvioinnin kannalta. Tämä koskee muun muassa EU:n politiikkaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, tietoyhteiskunnan ja viestinten, työllisyyden, sosiaaliasioiden, koheesion sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Samoin tärkeä osa-alue on esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä tutkimus, jota tarvitaan yhteentoimivuuden ja kilpailun sekä standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Tässä yhteydessä voidaan käyttää apuna foorumeja, joiden puitteissa eri sidosryhmät pohtivat yhdessä tiedeyhteisön kanssa sosiaali-, ympäristö- tai muun politiikan kannalta olennaisia strategisia tutkimuslinjauksia.
Perustelu
Standardien on oltava yhteentoimivia kilpailun lisäämiseksi.
Tarkistus 31 Liite I, otsikko, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 3 kohta, 1 alakohta, johdantokappale
• Esiin nousevat tarpeet. Näiden osalta voidaan antaa erityistä tukea tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on määrittää tai tutkia tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja. Toteutustapoja ovat:	• Esiin nousevat tarpeet. Näiden osalta voidaan antaa erityistä tukea tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on määrittää tai tutkia tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja tai suoria sovelluksia. Toteutustapoja ovat:
Perustelu
On varmistettava, että tieteellisten ja teknisten mahdollisuuksien innovatiivisten sovellusten potentiaalia hyödynnetään suoraan, heti kun niitä löydetään meneillään olevan tutkimuksen avulla, ilman että välttämättä odotetaan tutkimushankkeen saamista päätökseen.
Tarkistus 32 Liite I, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 3 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta
– avoin, ”alhaalta ylöspäin” etenevä tutkimus, jossa tutkijat määrittävät itse tutkimusaiheita luodakseen uusia tieteen ja teknologian mahdollisuuksia (”Adventure”‑toimet”) tai arvioidakseen uusia tutkimuslöytöjä tai äskettäin havaittuja ilmiöitä, joihin voi liittyä yhteiskunnan kannalta riskejä tai ongelmia (”Insight”‑toimet);	– avoin, ”alhaalta ylöspäin” etenevä tutkimus, jossa tutkijat määrittävät itse tutkimusaiheita luodakseen uusia tieteen ja teknologian mahdollisuuksia (”Adventure”‑toimet”) tai tunnistaakseen aikaisessa vaiheessa kehityksiä tai suuntauksia, joilla on huomattavia sovellusmahdollisuuksia, ("Foresight‑toimet”) tai arvioidakseen uusia tutkimuslöytöjä tai äskettäin havaittuja ilmiöitä, joihin voi liittyä yhteiskunnan kannalta riskejä tai ongelmia (”Insight”‑toimet);
Perustelu
Ennakointitoimet valtaavat alaa, koska tutkijat tuntevat olevansa yhä enemmän velvollisia ottamaan huomioon tutkimustoimintansa laajemmat näkökohdat samoin kuin potentiaaliset riskit ja vaikutukset. Tutkijoiden strategista ajattelutapaa "alhaalta ylöspäin" ‑tasolla pitäisi rohkaista, koska tulevien tieteellisten ja teknisten kehitysten ja mahdollisten sovellusten ennakointi aikaisessa vaiheessa antaa EU:lle valtavan kilpailuedun.
Tarkistus 33 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, johdantokappale
Kaikilla aihealueilla tuetaan tietämyksen levittämistä ja tutkimustulosten siirtoa muun muassa päätöksentekijöiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin ja tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin. Tähän pyritään muun muassa rahoittamalla verkostoitumis- ja välitystoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä sähköisiä tietopalveluja. Tietämyksen siirto ja tutkimustulosten levittäminen toteutetaan kullakin aihealueella:	Kaikilla aihealueilla tuetaan tietämyksen levittämistä ja siirtoa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä muun muassa päätöksentekijöiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin, tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin ja vaikutus olisi suurempi. Tähän pyritään muun muassa rahoittamalla verkostoitumis- ja välitystoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä sähköisiä tieto- ja neuvontapalveluja. Tietämyksen siirto ja tutkimustulosten levittäminen toteutetaan kullakin aihealueella:
Perustelu
Tutkimustoiminnan tehokasta hyödyntämistä varten on otettava mukaan tutkimustoiminnan hyväksikäytön näkymät.
Tarkistus 34 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, 2 alakohta
– tarjoamalla hankkeille ja konsortioille kohdennetusti apua sellaisen osaamisen hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tulosten käyttö;	– tarjoamalla hankkeille ja konsortioille kohdennetusti apua sellaisen osaamisen ja resurssien, varsinkin taloudellisten, hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tulosten käyttö;
Perustelu
On tuettava sellaisten esteiden vähentämistä, joita tutkijat kohtaavat etsiessään rahoitusta, jota tarvitaan tuloksien kaupallistamiseksi.
Tarkistus 35 Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, 3 luetelmakohta
– toteuttamalla erityisiä levittämistoimia, joiden avulla levitetään ennakoivasti tuloksia eri hankkeista, mukaan luettuina edellisten puiteohjelmien ja muiden tutkimusohjelmien hankkeet, ja joissa kohderyhminä (eli tulosten potentiaalisina käyttäjäryhminä) ovat yksittäiset alat tai sidosryhmäkokonaisuudet;	– toteuttamalla erityisiä levittämistoimia, joiden avulla levitetään ennakoivasti tuloksia eri hankkeista, mukaan luettuina edellisten puiteohjelmien ja muiden tutkimusohjelmien hankkeet, ja joissa kohderyhminä ovat yksittäiset alat tai sidosryhmäkokonaisuudet siten, että erityisesti korostetaan mahdollisia käyttäjiä ja korkeakouluopintoja edeltävien kurssien opettajia;
Perustelu
Tutkijoiden kutsumuksen edistämisen kannalta on asianmukaista saattaa tieteelliset tutkimustulokset sellaisten henkilöiden ulottuville, jotka auttavat tai vaikeuttavat sen muodostumista: ensimmäisen ja toisen asteen opettajat.
Tarkistus 36 Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, 5 luetelmakohta
– käyttämällä apuna CORDIS-palveluja;	– käyttämällä apuna CORDIS-palveluja käyttäjäystävällisellä tavalla;
Perustelu
Komission tiedonvälitysportaalina CORDIS-palvelun on oltava helposti käytettävissä.
Tarkistus 37 Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistaminen, 1 kohta, 6 luetelmakohta
– toteuttamalla toimia, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista.	– toteuttamalla toimia, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen hyödyksi tehtävän tutkimuksen käyttö mukaan lukien.
Perustelu
Kun kansalaisyhteiskunnan järjestöille annetaan mahdollisuus hyödyntää tieteellistä asiantuntemusta, samalla edesautetaan sitä, että suuri yleisö hyväksyy uudet tekniikat helpommin ja niitä koskeva ymmärrys kasvaa.
Tarkistus 38 Liite I, Yhteiset teknologia-aloitteet, 1 kohta
Joissakin harvahkoissa tapauksissa TTK-tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että on perusteltua muodostaa pitkäaikaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Näissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn pohjalta ja jotka kattavat yhden tai muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksesta, yhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina tutkimuspuiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin lainarahoitus. Yhteisistä teknologia-aloitteista tehdään päätökset erillisten ehdotusten perusteella (esim. EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla).	Joissakin harvahkoissa tapauksissa TTK-tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että on perusteltua muodostaa pitkäaikaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Näissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn pohjalta ja jotka kattavat yhden tai muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksesta, yhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina tutkimuspuiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin lainarahoitus. Yhteisistä teknologia-aloitteista tehdään tapauskohtaisesti päätökset erillisten ehdotusten perusteella (esim. EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla).
Perustelu
Yhteisöjen valinta on tarpeen toteuttaa analysoimalla kunkin niiden tarpeellisuutta erikseen.
Tarkistus 39 Liite I, Muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin liittyvä koordinointi, 1 kohta
Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa ja keskinäistä täydentävyyttä puiteohjelman toimien ja valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn, EIROforumin tai COSTin, puitteissa toteutettujen toimien välillä. COSTin hallinto- ja koordinointikustannuksiin annetaan rahoitustukea, jotta COSTin avulla voidaan jatkossakin edistää kansallista rahoitusta saavien tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja työn koordinointia.	Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa ja keskinäistä täydentävyyttä puiteohjelman toimien ja valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn, EIROforumin tai COSTin, puitteissa toteutettujen toimien välillä. Kun otetaan huomioon pk-yritysten kehittämisen merkitys Euroopan unionin kilpailukyvylle, on kiinnitettävä erityistä huomiota korkean teknologian alalla toimiviin pk-yrityksiin, jotta niitä autetaan pääsemään mukaan tutkimukseen perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti (EUREKA "EUROSTARS" -ohjelmat). COSTin hallinto- ja koordinointikustannuksiin annetaan rahoitustukea, jotta COSTin avulla voidaan jatkossakin edistää kansallista rahoitusta saavien tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja työn koordinointia.
Tarkistus 40 Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta
Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta:	Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kolme toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta:
	– luoda perusta kehitysmaiden tutkimustoiminnalle ja -kapasiteetille sekä lujittaa ja vahvistaa vastuullisia elimiä eli yliopistoja sekä julkisia ja yksityisiä tutkijankoulutuslaitoksia;
– tukea ja edistää Euroopan kilpailukykyä muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja mobilisoimalla kolmansien maiden parhaat tutkijat työskentelemään Eurooppaan ja Euroopan kanssa yhteistyössä;	– tukea ja edistää Euroopan kilpailukykyä muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja mobilisoimalla kolmansien maiden parhaat tutkijat työskentelemään Eurooppaan ja Euroopan kanssa yhteistyössä;
– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn pohjalta.	– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn pohjalta.
Perustelu
Tutkimuksesta vastuussa olevien elinten lujittaminen ja parantaminen on tarpeen, jotta voidaan luoda tutkijalle ja investoinnille otollinen ilmapiiri.
Tarkistus 41 Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta, 1 luetelmakohta
– tukea ja edistää Euroopan kilpailukykyä muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja mobilisoimalla kolmansien maiden parhaat tutkijat työskentelemään Eurooppaan ja Euroopan kanssa yhteistyössä;	– tukea ja edistää tutkimushankkeita, joilla on yleismaailmallinen arvo, muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja tukemalla kolmansien maiden tutkijoiden liikkuvuutta luoden näille parhaat mahdolliset edellytykset työskennellä Euroopassa ja Euroopan kanssa yhteistyössä ja helpottamalla heidän palaamistaan myöhemmin kotimaahansa;
Perustelu
On kannustettava avaamaan Euroopan tutkimusjärjestelmä ulkomaisille tutkijoille luomalla heille mahdollisimman hyvät edellytykset jatkaa kotimaahan palattuaan yhteistyötä Euroopan kanssa ja hyödyntää yhteisten tutkimusten tuloksia. Lisäksi kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa sekä maiden välillä että erilaisten tutkijaryhmien välillä prioriteetit on otettava huomioon tasapuolisesti ja tasapainoisesti.
Tarkistus 42 Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn pohjalta.	– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia vahvistaen samalla maailmanlaajuisen yhteistyön sekä osaamisen ja tietojen jakamisen käsitettä.
Tarkistus 43 Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta
EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kumppanuusmaiden kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta. Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä. Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä, eurooppalaisten arvojen esille tuomista, kilpailukykyä, sosioekonomista kehitystä, ympäristönsuojelua ja hyvinvointia.	EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta ja Euroopan sekä kumppanuusmaiden ensisijaiset tavoitteet. Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat yleisen ja yhteisen edun mukaisia. Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä ja tulosten esille tuomista kilpailukyvyn, sosioekonomisen kehityksen, ympäristönsuojelun ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tarkistus 44 Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 3 kohta, 2 luetelmakohta
• toteuttamalla kullakin aihealueella kohdennetusti erityisiä yhteistyötoimia kolmansien maiden kanssa, jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään yksittäisiin aiheisiin liittyvää yhteistyötä. Erityistarpeiden ja painopistealueiden määritys sidotaan kiinteästi voimassa oleviin kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin sekä meneillään oleviin monenvälisiin ja kahden alueen välisiin vuoropuheluihin EU:n ja näiden maiden tai maaryhmien välillä. Painopisteet määritetään kunkin alueen tai maan erityisten tarpeiden, mahdollisuuksien ja taloudellisen kehityksen tason perusteella. Tätä varten laaditaan kansainvälisen yhteistyön strategia ja toteutussuunnitelma, jossa määritetään aihealuekohtaisia ja aihealueiden rajat ylittäviä kohdennettuja toimia. Toimien aihealueita voivat olla esimerkiksi terveys, maatalous, puhtaanapito, vesihuolto, elintarvikevarmuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, energia, ympäristö, kalastus, vesiviljely ja luonnonvarat, kestävä talouspolitiikka sekä tieto- ja viestintäteknologia. Nämä kohdennetut toimet ovat EU:n ja kyseisten maiden yhteistyön ensisijaisia toteutusvälineitä. Niiden tavoitteena on erityisesti parantaa ehdokasmaiden, EU:n naapurimaiden, kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden tutkimus- ja yhteistyövalmiuksia. Toimista toteutetaan kohdennetut ehdotuspyynnöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että asianomaiset kolmannet maat ja erityisesti kehitysmaat pääsevät mukaan toimiin.	• toteuttamalla kullakin aihealueella kohdennetusti erityisiä yhteistyötoimia kolmansien maiden kanssa, jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään yksittäisiin aiheisiin liittyvää yhteistyötä. Erityistarpeiden ja painopistealueiden määritys sidotaan kiinteästi voimassa oleviin kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin sekä meneillään oleviin monenvälisiin ja kahden alueen välisiin vuoropuheluihin EU:n ja näiden maiden tai maaryhmien välillä. Painopisteet määritetään kunkin alueen tai maan yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn sekä erityisten tarpeiden, mahdollisuuksien ja taloudellisen kehityksen tason perusteella. Tätä varten laaditaan kansainvälisen yhteistyön strategia ja toteutussuunnitelma, jossa määritetään aihealuekohtaisia ja aihealueiden rajat ylittäviä kohdennettuja toimia. Toimien aihealueita voivat olla esimerkiksi terveys, maatalous, puhtaanapito, vesihuolto, elintarvikevarmuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, energia, ympäristö, kalastus, vesiviljely ja luonnonvarat, kestävä talouspolitiikka sekä tieto- ja viestintäteknologia. Nämä kohdennetut toimet ovat EU:n ja kyseisten maiden yhteistyön ensisijaisia toteutusvälineitä. Toimet koskevat aloja, joista molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita, ja niihin kuuluvat myös seuraavat toimet: parantaa ehdokasmaiden, EU:n naapurimaiden, kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden tutkimus- ja yhteistyövalmiuksia. Toimista toteutetaan kohdennetut ehdotuspyynnöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että asianomaiset kolmannet maat ja erityisesti kehitysmaat pääsevät mukaan toimiin.
Perustelu
Olisi käytävä selväksi, että Yhteistyö-erityisohjelmasta toteutettaviin yksittäisiin yhteistyötoimiin kuuluvat erityisesti sellaiset tutkimusalat, joista sekä EU että kolmannet maat ovat kiinnostuneita.
Tarkistus 45 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Lähestymistapa, 1 a kohta (uusi)
	Tämän vuoksi pyritään parempaan täydentävyyteen ja synergiaan yhteisön muiden ohjelmien ja toimien sekä jäsenvaltioissa toteutettavien kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien kanssa.
Perustelu
Kaikkia yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelmia on koordinoitava hyvin, jotta toimet yhdistettäisiin eikä tehtäisi päällekkäistä työtä.
Tarkistus 46 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Lähestymistapa, 3 kohta
Tutkimukseen liittyvät sukupuolinäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon hankkeissa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustuloksista tiedottamiseen ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti potilasryhmien, kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käytävään vuoropuheluun biolääketieteen ja genetiikan tutkimuksen mukanaan tuomasta uudesta kehityksestä. Lisäksi huolehditaan tutkimustulosten laajasta levityksestä ja käytöstä.	Sukupuolinäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon hankkeissa. Sairauksien riskitekijät, biologiset mekanismit, syyt, kliiniset oireet, seuraukset ja hoito ovat usein erilaisia naisilla ja miehillä. Lisäksi on sairauksia, joita esiintyy ainoastaan tai useammin naisilla tai miehillä (naisilla esiintyy paljon useammin fibromyalgiaa ja kroonista väsymystä kuin miehillä). Tämän vuoksi kaikissa tällä aihealueella rahoitettavissa toimissa on otettava tutkimussuunnitelmissa, menetelmissä ja tulosten analysoinnissa huomioon tällaisten erojen mahdollisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustuloksista tiedottamiseen ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti potilasryhmien, kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käytävään vuoropuheluun biolääketieteen ja genetiikan tutkimuksen mukanaan tuomasta uudesta kehityksestä. Lisäksi huolehditaan tutkimustulosten laajasta levityksestä ja käytöstä.
Perustelu
Sukupuolinäkökohdat on kiireellisesti sisällytettävä terveydenhuoltopolitiikkojen laatimiseen ja soveltamiseen. Krooninen väsymys ja fibromyalgia ovat näkymättömiä sairauksia vaikean diagnosointinsa ja niiden tutkimukseen ja hoitoon osoitettujen varojen puutteen vuoksi. Laskelmien mukaan noin 90 prosenttia näistä sairauksista kärsivistä on naisia. Kyseessä on siis sukupuoleen perustuva sairaus.
Näiden sairauksien alkuperää ja syitä on tutkittava kiireellisesti ja syvennettävä niiden hoitoja. Tämän vuoksi tutkimukseen osoitettavia varoja on ehdottomasti lisättävä.
Tarkistus 47 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja teknologiat ihmisen terveyden hoitoon, 1 kohta, 1 luetelmakohta
– Suurikapasiteettinen tutkimus. Tavoitteena on kehittää uusia modernin biologian tutkimusvälineitä, joiden avulla voidaan tehostaa merkittävästi datan tuottamista ja parantaa datan ja näytteiden (biopankkien) standardointia, hankintaa ja analyysiä. Painopiste on seuraavien osa-alueiden uusissa tekniikoissa: sekvensointi; geenien ilmentyminen, genotyyppaus ja fenotyyppaus; rakennegenomiikka; bioinformatiikka ja systeemibiologia; muut omiikka-teknologiat.	– Suurikapasiteettinen tutkimus. Tavoitteena on kehittää uusia modernin biologian tutkimusvälineitä, joiden avulla voidaan tehostaa merkittävästi datan tuottamista ja parantaa datan ja näytteiden (biopankkien) standardointia, hankintaa ja kokeellista ja biolaskennallista analyysiä. Painopiste on seuraavien osa-alueiden uusissa tekniikoissa: sekvensointi käyttäen nopeita, taloudellisia ja laajalti saatavilla olevia menetelmiä; geenien ilmentyminen, genotyyppaus ja fenotyyppaus; rakennegenomiikka; bioinformatiikka ja systeemibiologia, mukaan luettuna supertietokoneiden käyttö rakenteellisessa mallintamisessa, muut omiikka-teknologiat.
Perustelu
Tietoja ei pidä analysoida ainoastaan kokeellisesti vaan käyttäen kaikkia biotietotekniikan mahdollisuuksia ja resursseja, mikä avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia.
Rakennebiologiassa on toistaiseksi käsitelty laajalti biologisten molekyylien liikkumattomia kuvia. Biologiset molekyylit ovat kuitenkin erittäin dynaamisia, ja niiden sisäinen liikkuvuus vastaa suureksi osaksi niiden biologista funktiota. Makromolekyylin dynamiikan mallintaminen vaatii suunnatonta tietokonekapasiteettia, joka saadaan aikaan vain supertietokoneiden ja laajan samanaikaisen tietojenkäsittelyn avulla.
Bioteknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti vain, jos sen käytettävissä olevat välineet ovat kohtuuhintaisia ja tutkimuksen kehittämistä edistäviä. Uudet lähestymistavat, joiden tavoitteena on DNA:n nopea analysointi, vähentävät kustannuksia, joita aiheutuu miljoonien molekyylien kartoittamisesta. Kartoitus tarjoaa arvokasta tietoa sairauksien torjuntaa varten etenkin yksilötasolla. Näin ollen tämä tutkimus olisi aloitettava välittömästi.
Tarkistus 48 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja teknologiat ihmisen terveyden hoitoon, 1 kohta, 4 luetelmakohta
– Hoitojen soveltuvuuden, turvallisuuden ja tehokkuuden ennustaminen. Tavoitteena on kehittää ja validoida parametreja, välineitä, menetelmiä ja standardeja, joita tarvitaan uusien turvallisten ja tehokkaiden biolääkkeiden saattamiseksi potilaiden käyttöön [tavanomaisten lääkkeiden osalta näitä kysymyksiä tarkastellaan ehdotetun innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen yhteydessä]. Painopisteitä ovat muun muassa farmakogenomiikka sekä menetelmät ja mallit in silico, in vitro (mukaan luettuina eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät) ja in vivo.	– Hoitojen soveltuvuuden, turvallisuuden ja tehokkuuden ennustaminen. Tavoitteena on kehittää ja validoida parametreja, välineitä, menetelmiä ja standardeja, joita tarvitaan uusien turvallisten ja tehokkaiden biolääkkeiden saattamiseksi potilaiden käyttöön [tavanomaisten lääkkeiden osalta näitä kysymyksiä tarkastellaan ehdotetun innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen yhteydessä]. Painopisteitä ovat muun muassa farmakogenomiikka sekä menetelmät ja mallit in silico, in vitro (mukaan luettuina eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät) ja in vivo sekä immuunivalvonta.
Perustelu
Tämä vaihe on välttämätön immuunijärjestelmän hoitojen tehon mittaamiseksi. Se on edellytyksenä autoimmuunisairauksien ja immuunijärjestelmän sairauksien hoidon tehokkuudelle. Lisäksi se mahdollistaa lääkkeiden turvallisuuden asteen mittaamisen immuunijärjestelmän kannalta.
Tarkistus 49 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 1 luetelmakohta, 1 alakohta
• Laajamittainen tiedon kokoaminen. Tavoitteena on käyttää suurikapasiteettisia tekniikoita datan tuottamiseksi, jotta voidaan selvittää geenien ja geenituotteiden toimintaa ja niiden vuorovaikutusta monimutkaisissa verkoissa. Painopisteitä ovat genomiikka, proteomiikka, populaatiogenetiikka sekä vertaileva ja funktionaalinen genomiikka.	• Laajamittainen tiedon kokoaminen. Tavoitteena on käyttää suurikapasiteettisia tekniikoita datan tuottamiseksi, jotta voidaan selvittää geenien ja geenituotteiden sekä solujärjestelmien toimintaa ja niiden vuorovaikutusta monimutkaisissa verkoissa samoin kuin roolia, joka niillä on tärkeissä biologisissa prosesseissa (kuten synaptinen ja solujen tasolla tapahtuva uudelleenjärjestely ja mutaatioprosesseissa). Painopisteitä ovat genomiikka, mukaan lukien RNA, proteomiikka, populaatiogenetiikka sekä vertaileva ja funktionaalinen genomiikka.
Tarkistus 50 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 2 luetelmakohta, 1 alakohta
• Aivot ja aivosairaudet. Tavoitteena on ymmärtää paremmin aivojen kokonaisrakennetta ja dynamiikkaa, tutkia aivosairauksia ja etsiä uusia hoitoja. Erityisesti on määrä tutkia aivotoimintoja molekyylitasolta aina kognitioon asti sekä tarkastella neurologisia sairauksia ja mielen sairauksia ja mielenterveyshäiriöitä sekä niiden regeneratiivista ja korjaavaa hoitoa.	• Aivot ja aivosairaudet. Tavoitteena on ymmärtää paremmin aivojen kokonaisrakennetta ja dynamiikkaa, tutkia aivosairauksia sekä sukupuoleen perustuvia näkökohtia ja ikääntymiseen liittyviä olennaisia sairauksia (esimerkiksi dementia, Alzheimerin tauti tai Parkinsonin tauti) ja etsiä uusia hoitoja. Erityisesti on määrä tutkia aivotoimintoja molekyylitasolta aina kognitioon asti sekä aivojen vajaatoimintaa synapsien toiminnasta hermoston rappeutumiseen ja lisätä yleistä ymmärrystä aivoista. Neurologisia sairauksia ja mielen sairauksia ja mielenterveyshäiriöitä sekä niiden regeneratiivista ja korjaavaa hoitoa ja tekniikoita tutkitaan.
Tarkistus 51 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 2 luetelmakohta, 2 alakohta
• Ihmisen kehityksen ja ikääntymisen tutkimus. Tavoitteena on ymmärtää paremmin elinikäisen kehityksen ja terveen ikääntymisen prosessia. Painopisteenä on ihmis- ja mallijärjestelmien tutkimus, mukaan luettuina ympäristöön, käyttäytymiseen ja sukupuoleen liittyvät vuorovaikutukset.	• Ihmisen kehityksen ja ikääntymisen tutkimus. Tavoitteena on ymmärtää paremmin elinikäisen kehityksen ja terveen ikääntymisen prosessia. Painopisteenä on ihmistä koskevien mallintamis- ja solujärjestelmien tutkimus, mukaan luettuina ympäristöön, käyttäytymiseen, kulttuuriin ja sukupuoleen liittyvät vuorovaikutukset tarkoituksena vähentää vanhuusiän jokapäiväisiä ongelmia, sekä tutkimus synapsien toiminnasta hermojen rappeutumiseen soveltamalla myös kliinisiä tai esikliinisiä ja funktionaalisia tai molekyylikuvantamiseen liittyviä lähestymistapoja.
Tarkistus 52 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 1 alakohta
• Syöpä. Painopisteinä ovat sairauden etiologia, ennaltaehkäisyssä, varhaisessa diagnoosissa ja hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuskohteiden ja biologisten merkkiaineiden yksilöinti ja validointi sekä prognoosi-, diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden arviointi.	• Syöpä. Painopisteinä ovat sairauden etiologia, epidemiologinen tutkimus, uudet lääkkeet / terapiat sekä riskitekijät ennaltaehkäisyssä, ympäristötekijöiden, varhaisessa diagnoosissa ja hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuskohteiden ja biologisten merkkiaineiden yksilöinti ja validointi, prognoosi-, diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden ja ikään liittyvien degeneratiivisten häiriöiden arviointi.
Tarkistus 53 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 3 alakohta
• Diabetes ja lihavuus: Diabeteksen tutkimuksessa painopisteenä ovat diabeteksen eri tyyppien etiologia ja niiden ehkäisy ja hoito. Lihavuuden tutkimuksessa painopisteessä ovat monitieteiset lähestymistavat, joissa yhdistyvät genetiikka, elämäntapojen tutkimus ja epidemiologia.	• Diabetes ja lihavuus: Diabeteksen tutkimuksessa painopisteenä ovat diabeteksen eri tyyppien etiologia ja niiden ehkäisy ja hoito, mukaan lukien soluja korvaava terapia. Lihavuuden tutkimuksessa painopisteessä ovat monitieteiset lähestymistavat, joissa yhdistyvät genetiikka, biokemia ja fysiologia (joita arvioidaan käyttämällä noninvasiivisia menetelmiä kuten molekyylikuvantamista ja funktionaalista kuvantamista), elämäntapojen tutkimus ja epidemiologia. Sekä diabeteksen että lihavuuden kohdalla painotetaan nuoruusiän sairauksia ja lapsuudessa vaikuttavia tekijöitä.
Perustelu
Solujen kuvantaminen, solujen kohtaloa ja toiminnallisuutta tiukasti seuraamalla, on solusiirtojen (kantasolujen) ja vakavien sairauksien esikliinisen vaiheen tärkein painopistealue.
Solujen korvaaminen on nykyään ainoa menetelmä, joka kohtaa täydelliseen insuliiniriippumattomuuteen 1-tyypin diabeteksessa. Lapsuusajan interventiotutkimusten kehittäminen, minkä tarkoituksena on estää/parantaa 1-tyypin diabetes, on tärkein 1- tyypin diabetesta koskeva tutkimuksen painopistealue.
Tarkistus 54 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 3 a alakohta (uusi)
	Reumasairaudet. Painopisteinä ovat reumasairauksien etiologia, aikainen diagnosointi ja biologiset merkkiaineet sekä hoito painottaen erityisesti tulehdusperäisiä reumasairauksia.
Perustelu
Noin kolmasosa Euroopan väestöstä, suunnilleen 100 miljoonaa ihmistä, kärsii reumasairauksista jossakin elämänsä vaiheessa. Tutkimustoimia on kiireellisesti vahvistettava ja tuettava valtioiden välistä yhteistyötä, jotta näiden sairauksien syitä koskevassa tietämyksessä edistyttäisiin ja löydettäisiin uusia ja parempia keinoja.
Reumasairauksien tutkimuksen tärkeyttä korostettiin Euroopan parlamentin 13. lokakuuta 2005 hyväksymässä kirjallisessa kannanotossa nro 389.
Tarkistus 55 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 alakohta
• Muut krooniset sairaudet. Painopisteenä ovat ei-tappavat sairaudet, joilla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun vanhuusiässä, kuten toiminta- ja aistirajoitteet ja muut krooniset sairaudet (esim. reumasairaudet).	• Muut krooniset sairaudet. Painopisteenä ovat ei-tappavat sairaudet, joilla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun vanhuusiässä, kuten toiminta- ja aistirajoitteet ja muut krooniset ja tulehduksia aiheuttavat sairaudet (esim. reumasairaudet, dementia, osteoporoosi ja hermostoa rappeuttavat sairaudet).
Perustelu
Euroopassa on alkamassa ajanjakso, jolloin väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla.
Koska entistä useammat ihmiset elävät kauemmin, ikääntymisen aiheuttamista sairauksista kuten Alzheimerin taudista kärsivien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti ja tämänhetkisten arvioiden mukaan miltei puolet kaikista 85-vuotiaista tai sitä vanhemmista kärsii jonkinasteisesta dementiasta. Koska väestömme ikääntyy, Alzheimerin tauti eurooppalaisena terveysongelmana kasvaa tasaisesti. Tämä tekee taudista ensisijaisen tutkimuskohteen.
Toimenpiteillä, joilla voitaisiin viivyttää Alzheimerin taudin ja muiden dementian muotojen puhkeamista, on suunnaton positiivinen kansanterveydellinen vaikutus, koska niillä vähennettäisiin suuresti taudista kärsivien määrää. Tämä puolestaan vähentäisi sosiaalisia, henkilökohtaisia ja taloudellisia kustannuksia, joita heidän hoitamisestaan aiheutuu.
Tarkistus 56 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 a alakohta (uusi)
	– Muut sairaudet. hengityselinsairaudet, laiminlyödyt sairaudet ja väestöpohjaiset selvitykset uusien riskitekijöiden tutkimiseksi.
Tarkistus 57 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 b alakohta (uusi)
	– Kudosten uusiutumisen tutkimus. Toiminta kohdistuu kudosten uusiutumisen, kuten iho- ja sydänkudoksen uusiutumisen, tutkimukseen ja siten pyritään ymmärtämään uusiutumisprosessien perustana olevia mekanismeja ja yksilöimään innovatiivisia lähestymistapoja geeni- ja soluhoitoja varten.
Perustelu
Viime vuosina on saatu tieteellistä näyttöä siitä, että kantasolujen ja kudoksen uudistumista tapahtuu (vaikkakin rajoitetusti) kudoksissa, joissa tällaista ominaisuutta ei aikaisemmin katsottu olevan, kuten aivoissa ja sydämessä.
On äärimmäisen tärkeätä edistää tämänsuuntaista tutkimusta, jotta säilytetään Euroopan nykyinen etumatka kilpailijoihin nähden. Kun nisäkkäiden kudosten uudistumista aletaan ymmärtää molekyylitasolla, se johtaa nopeasti uusiin soluterapiaohjeisiin yleisissä sairauksissa, joihin liittyy yhä korkea kuolleisuus ja sairastuvuus ja joista tämän vuoksi aiheutuvat korkeat sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset. Lisäksi tämän alan tutkimus kannustaa kehittämään uusia biomateriaaleja, jotka edustavat myös tärkeää biolääketieteellistä tutkimusalaa.
Tarkistus 58 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 1 luetelmakohta
– Tehokkaampi terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Tavoitteena on tuottaa näyttöä, jonka pohjalta voidaan optimoida elämäntapoihin liittyvät julkisen terveydenhuollon toimenpiteet eri tasoilla ja eri yhteyksissä. Painopisteenä ovat terveyden laajemmat taustatekijät ja niiden vuorovaikutus sekä yksilö- että yhteisötasolla (esim. ruokavalio, stressi, tupakan ja muiden aineiden käyttö, liikunta, kulttuuritekijät, sosiaalis-taloudelliset tekijät ja ympäristötekijät). Erityisesti tarkastellaan elinikäistä mielenterveyttä.	– Tehokkaampi terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Tavoitteena on tuottaa näyttöä, jonka pohjalta voidaan optimoida elämäntapoihin liittyvät julkisen terveydenhuollon toimenpiteet eri tasoilla ja eri yhteyksissä. Painopisteenä ovat terveyden laajemmat taustatekijät ja niiden vuorovaikutus sekä yksilö- että yhteisötasolla (esim. ruokavalio, stressi, tupakan ja muiden aineiden käyttö, liikunta, elämänlaatu, kulttuuritekijät, sosiaalis-taloudelliset ja ravitsemukselliset tekijät sekä ympäristötekijät). Erityisesti tarkastellaan elinikäistä mielenterveyttä.
Perustelu
Ihmisten ja ryhmien elämänlaadun tai ravintotottumusten kaltaiset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten terveyteen ja yhdessä toisten tekijöiden kanssa ne vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti, minkä vuoksi ne on otettava huomioon. Näin voidaan harjoittaa terveyttä koskevaa tutkimusta.
Tarkistus 59 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– Kliinisen tutkimuksen tulosten muuttaminen kliiniseksi käytännöksi. mukaan luettuina lääkkeiden käytön parantaminen ja käyttäytymisinterventioiden, organisatoristen toimenpiteiden sekä lääketieteellisten hoitojen ja teknologioiden asianmukainen käyttö. Erityistä huomiota kiinnitetään potilasturvallisuuteen: hyvän hoitotavan yksilöimiseen, päätöksenteon ymmärtämiseen kliinisissä yhteyksissä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä näyttöön perustuvan hoidon ja potilaiden omavoimaistamiseen (patient empowerment) tähtäävien sovellusten edistämiseen. Painopisteinä ovat strategioita koskeva vertailuanalyysi sekä eri hoitotoimenpiteiden, mukaan luettuna lääkehoito, tulosten tarkastelu ottaen huomioon lääketurvatoiminnasta saatu näyttö, potilaiden erityispiirteet (esim. perinnöllinen alttius, ikä, sukupuoli ja hoitoihin sitoutuminen) ja kustannushyödyt.	– Kliinisen tutkimuksen tulosten muuttaminen kliiniseksi käytännöksi, mukaan luettuina lääkkeiden käytön parantaminen (esimerkiksi antibioottiresistenssin kehittymisen estäminen) ja käyttäytymisinterventioiden, organisatoristen toimenpiteiden ja julkisten terveydenhuoltojärjestelmien sekä lääketieteellisten hoitojen ja teknologioiden asianmukainen käyttö. Erityistä huomiota kiinnitetään potilasturvallisuuteen, mukaan lukien lääkkeiden sivuvaikutukset: hyvän hoitotavan yksilöimiseen, päätöksenteon ymmärtämiseen kliinisissä yhteyksissä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä julkisessa terveydenhuollossa sekä näyttöön perustuvan hoidon ja potilaiden omavoimaistamiseen (patient empowerment) tähtäävien sovellusten edistämiseen tarkoituksena parantaa potilaan henkilökohtaista ja sosiaalista itsenäisyyttä. Painopisteinä ovat strategioita koskeva vertailuanalyysi sekä eri hoitotoimenpiteiden, mukaan luettuna lääkehoito ja uudet terveydenhuoltoteknologiat, tulosten tarkastelu ottaen huomioon lääketurvatoiminnasta saatu näyttö, potilaiden erityispiirteet (esim. perinnöllinen alttius, ikä, sukupuoli ja hoitoihin sitoutuminen) ja kustannushyödyt terveyden ja elämänlaadun sekä myös hyvien käytäntöjen kannalta.
Tarkistus 60 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 3 luetelmakohta
– Terveydenhuoltojärjestelmien laatu, solidaarisuus ja kestävyys. Tavoitteena on luoda perusta sille, että maat voivat mukauttaa terveydenhuoltojärjestelmiään muiden maiden kokemuksen pohjalta. Tässä yhteydessä otetaan huomioon kansallisten olosuhteiden ja väestön erityispiirteiden merkitys (ikääntymisaste, liikkuvuus, maahanmuutto, koulutus, sosiaalis-taloudellinen asema, muuttuvat työolot jne.) Painopisteinä ovat terveydenhuoltojärjestelmien organisaatioon, talouteen ja sääntelyyn liittyvät seikat sekä terveydenhuoltojärjestelmien toteutus ja tulokset tehokkuuden, suorituskyvyn ja tasapuolisuuden kannalta tarkasteltuina. Erityistä huomiota kiinnitetään investointikysymyksiin ja henkilöresursseihin.	– Terveydenhuoltojärjestelmien laatu, solidaarisuus ja kestävyys. Tavoitteena on luoda perusta sille, että maat voivat mukauttaa terveydenhuoltojärjestelmiään muiden maiden kokemuksen pohjalta. Tässä yhteydessä otetaan huomioon kansallisten olosuhteiden ja väestön erityispiirteiden merkitys (ikääntymisaste, liikkuvuus, maahanmuutto, koulutus, sosiaalis-taloudellinen asema, muuttuvat työolot jne.). Painopisteinä ovat terveydenhuoltojärjestelmien organisaatioon, talouteen ja sääntelyyn liittyvät seikat sekä terveydenhuoltojärjestelmien toteutus ja tulokset tehokkuuden, suorituskyvyn ja tasapuolisuuden kannalta tarkasteltuina. Erityistä huomiota kiinnitetään investointikysymyksiin ja henkilöresursseihin ja heikommassa asemassa olevan väestön, kuten vammaisten, mahdollisuuksiin käyttää terveydenhuoltoa.
Perustelu
Ei ole tutkittu riittävästi sitä, miten hyvin terveydenhuolto tavoittaa tällaiset heikommassa asemassa olevat ryhmät, joten asia on selvitettävä.
Tarkistus 61 Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 3 a luetelmakohta (uusi)
.	– Uusien lääketieteellisten teknologioiden ja hoitojen asianmukainen käyttö. Erityisesti kansanterveyden korkean suojelun tason varmistavien uusien lääketieteellisten teknologioiden (mukaan luettuna laitteet) ja kehittyneiden hoitojen laajamittaisen käytön pitkän aikavälin turvallisuuteen liittyvät näkökohdat ja seuranta.
Perustelu
Jotta oltaisiin johdonmukaisia puiteohjelman kanssa, erityisohjelmaan on sisällytettävä myös uusien teknologioiden ja hoitojen asianmukainen käyttö.
Tarkistus 62 Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Lähestymistapa, 2 kohta
Erityisesti elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian ja tieto- ja viestintäteknologioiden aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemis- ja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla.	Erityisesti ja ennen kaikkea pienyritykset ja elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian ja tieto- ja viestintäteknologioiden aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemis- ja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla.
Tarkistus 63 Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 1 a luetelmakohta (uusi)
	– On todettava selkeästi, että luonnon monimuotoisuuden ja molekylaarisen tyypityksen tutkimisen tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, ei sen hyväksikäyttämisen uusien muotojen määrittäminen. Biologisten luonnonvarojen kestävä hallinta edellyttää ennen kaikkea ympäristön suojelua ja sen ympäristön säilyttämistä. Integrointia aiheeseen "Ympäristö" olisi edistettävä.
Perustelu
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen etenee nopeasti ja ihmisen toiminta ei pysty korvaamaan menetyksiä.
On tärkeää kehittää ja käyttää DNA-taksonomiaa laboratorioissa, joissa käytetään bioteknologian ja bioinformatiikan uusimpia muotoja, koska ne nopeuttaisivat biologisen monimuotoisuuden inventointia ja avaisivat uusia ekologisen tutkimuksen mahdollisuuksia ja edistäisivät luonnon monimuotoisuuden suojelua.
Tarkistus 64 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 2 luetelmakohta
– Maatalouden, metsätalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen vähäisemmin ympäristövaikutuksin kehittämällä uusia teknologioita, laitteita, seurantajärjestelmiä, uudentyyppisiä kasveja ja tuotantojärjestelmiä, parantamalla kalatalouden hallinnan tieteellistä ja teknistä perustaa ja tutkimalla eri järjestelmien (maatalous ja metsätalous; kalatalous ja vesiviljely) välistä vuorovaikutusta koko ekosysteemin kattavassa lähestymistavassa. Maaympäristöjen biologisten resurssien osalta erityisenä painopisteenä ovat vähäiseen tuotantopanokseen perustuvat ja luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, resurssien hoidon parantaminen ja uusrehut sekä uudenlaiset kasvit (viljelykasvit ja puut), joilla on parempi koostumus, stressinsietokyky, ravinteiden hyväksikäytön tehokkuus ja arkkitehtuuri. Tätä tuetaan tutkimuksella, jonka kohteena ovat uusien kasvijärjestelmien ja -tuotteiden bioturvallisuus, rinnakkaiselo ja jäljitettävyys. Kasviterveyttä parannetaan tutkimalla ekologiaa, tuhoeläinbiologiaa, tauteja ja muita uhkia, tukemalla tautien puhkeamisen valvontaa ja parantamalla kestävän tuhoeläinhallinnan välineitä ja tekniikoita. Vesiympäristöjen biologisten resurssien osalta painopisteinä ovat viljeltyjen lajien olennaiset biologiset toiminnot, turvalliset ja ympäristömyötäiset tuotantojärjestelmät ja rehut sekä kalastusbiologia, monilajikalastuksen dynamiikka, kalastuksen ja meriekosysteemin välinen vuorovaikutus sekä laivastoperustaiset, alueelliset ja monivuotiset hoitojärjestelmät.	– Maatalouden, metsätalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen kuluttajan terveyttä suojaten ja vähäisemmin ympäristövaikutuksin kehittämällä uusia teknologioita, laitteita, seurantajärjestelmiä, uudentyyppisiä kasveja ja tuotantojärjestelmiä, parantamalla kalatalouden ja viljelyn hallinnan tieteellistä ja teknistä perustaa, viimeksi mainitussa tapauksessa valikoitujen kasvien kasvattamista, kasvinsuojelua ja optimoitua tuotantoa koskevien järjestelmien avulla, ja tutkimalla eri järjestelmien (maatalous ja metsätalous; kalatalous ja vesiviljely) välistä vuorovaikutusta koko ekosysteemin kattavassa lähestymistavassa. Luonnonvaraisten ekosysteemien suojelua, biologisten torjunta-aineiden kehittämistä, biologisen monimuotoisuuden ja metagenomiikan mikrobiologista ulottuvuutta edistetään. Maaympäristöjen biologisten resurssien osalta erityisenä painopisteenä ovat vähäiseen tuotantopanokseen perustuvat ja luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, geneettisesti muunneltujen organismien ympäristöön ja ihmisen terveyteen kohdistuvan vaikutuksen valvonta ja arviointi sekä kestävä, kilpailukykyinen ja monitahoinen maa- ja metsätalous. Resurssien hoidon parantaminen ja uusrehut sekä uudenlaiset kasvit (viljelykasvit ja puut), joilla on parempi koostumus, stressinsietokyky, ravinteiden hyväksikäytön tehokkuus ja arkkitehtuuri ovat myös edistettäviä asioita. Tätä tuetaan tutkimuksella, jonka kohteena ovat uusien kasvijärjestelmien ja -tuotteiden bioturvallisuus, rinnakkaiselo ja jäljitettävyys. Kasviterveyttä ja kasvinsuojelua parannetaan tutkimalla ekologiaa, tuhoeläinbiologiaa, tauteja, rikkakasveja ja muita uhkia, tukemalla tautien puhkeamisen valvontaa ja parantamalla kestävän rikkakasvi- ja tuhoeläinhallinnan välineitä ja tekniikoita. Entistä tehokkaampia maaperän hedelmällisyyttä koskevia valvonta- suojelu- ja parannusmenetelmiä kehitetään. Vesiympäristöjen biologisten resurssien osalta painopisteinä ovat viljeltyjen lajien olennaiset biologiset toiminnot, turvalliset ja ympäristömyötäiset tuotantojärjestelmät ja rehut sekä kalastusbiologia, monilajikalastuksen dynamiikka, kalastuksen ja meriekosysteemin välinen vuorovaikutus sekä laivastoperustaiset, alueelliset ja monivuotiset hoitojärjestelmät.
Perustelu
Nykyinen maatalouskomissaari on tuonut useaan otteeseen julki, että alkuperäisten tuotteidemme säilyttämistä on vahvistettava, jotta niitä parannettaisiin ja niistä tehtäisiin kilpailukykyisempiä. Toisaalta on myös syytä kannustaa tutkimusta, jossa kunnioitetaan ympäristöä myrkyllisten viljelykasvien, tautien jne. invaasioiden torjumiseksi.
Tarkistus 65 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 3 luetelmakohta
– Eläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin optimointi maataloudessa, kalataloudessa ja vesiviljelyssä muun muassa hyödyntämällä geenitietoutta, uusia jalostusmenetelmiä, lisäämällä ymmärrystä eläinten fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä parantamalla tietämystä eläinten tartuntataudeista, muun muassa zoonooseista, ja näiden tautien valvontaa. Lisäksi on määrä kehittää välineitä eläinten tartuntatautien seurantaa, ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten toteuttamalla rokotteisiin ja diagnostiikkaan liittyvää tukevaa ja soveltavaa tutkimusta, tutkimalla jo tunnettujen tai ilmenevien tartunnanaiheuttajien ja muiden uhkien (mukaan luettuina tahalliset teot) ekologiaa sekä eri viljelyjärjestelmien ja ilmaston vaikutuksia. Uutta tietämystä on määrä tuottaa myös eläinjätteen turvallisesta hävittämisestä ja sivutuotteiden käsittelyn parantamisesta.	– Eläintuotannon ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin optimointi maataloudessa, kalataloudessa ja vesiviljelyssä muun muassa hyödyntämällä geenitietoutta, uusia jalostusmenetelmiä, lisäämällä ymmärrystä eläinten fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä parantamalla tietämystä eläinten tartuntataudeista, muun muassa zoonooseista ja niiden patogeenisistä mekanismeista sekä muista rehuperäisistä taudeista, ja näiden tautien valvontaa. Lisäksi on määrä kehittää välineitä eläinten tartuntatautien seurantaa, ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten toteuttamalla rokotteisiin ja diagnostiikkaan liittyvää tukevaa ja soveltavaa tutkimusta, tutkimalla jo tunnettujen tai ilmenevien tartunnanaiheuttajien ja muiden uhkien (mukaan luettuina tahalliset teot) ekologiaa sekä eri viljelyjärjestelmien ja ilmaston vaikutuksia. Tässä yhteydessä on syytä tutkia maatalouden sopeutumista nykyisten ilmastovyöhykkeiden siirtymiseen. Uutta tietämystä on määrä tuottaa myös eläinjätteen turvallisesta hävittämisestä ja sivutuotteiden käsittelyn parantamisesta. Huomioon otetaan muut elintarviketuotannon kestävyyden ja varmuuden uhat, kuten ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset tuotantoprosesseihin.
Perustelu
Zoonoosien valvonnasta puhuttaessa on osoittautunut erityisen käyttökelpoiseksi soveltaa mahdollisten tartuntatapauksien ja niiden aiheuttamien virusten kehittymismekanismien ennaltaehkäisyä ja havaitsemista koskevia kriteereitä. Näin ollen patogeenisten tekijöiden syntyä ja käyttäytymistä koskevaan tutkimukseen suunnatut erityistoimet ovat erittäin perusteltuja.
Rehuperäisiä tauteja, kuten BSE-tautia, ei pitäisi jättää tutkimuksen ulkopuolelle.
On tärkeää tutkia maailmanlaajuisia muutoksia kuten ilmastovyöhykkeiden siirtymistä ja pyrkiä tutkimaan maataloustuotannon sopeutumistoimia.
Tarkistus 66 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 4 luetelmakohta
– Tarvittavien välineiden tarjoaminen poliittisille päätöksentekijöille ja muille toimijoille alan strategioiden, politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanon tueksi ja erityisesti eurooppalaisen tietopohjaisen biotalouden rakentamisen sekä maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämisen tarpeiden tukemiseksi. Yhteistä kalastuspolitiikkaa tuetaan kehittämällä mukautuvia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat koko ekosysteemin huomioon ottamisen merten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tutkimus käsittää sosioekonomiset tutkimukset, eri viljelyjärjestelmien vertailuselvitykset, kustannustehokkaat kalatalouden hallintajärjestelmät, non-food-eläinten kasvatuksen, vuorovaikutuksen metsätalouden kanssa ja tutkimukset, jotka koskevat toimeentulon parantamista maaseudulla ja rannikkoalueilla.	– Tarvittavien välineiden tarjoaminen poliittisille päätöksentekijöille ja muille toimijoille alan strategioiden, politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanon tueksi ja erityisesti eurooppalaisen tietopohjaisen biotalouden rakentamisen sekä maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämisen tarpeiden tukemiseksi ja metsätalouden innovatiivisten mekanismien, metsäpalojen ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitettujen menetelmien ja maatalouden aiheuttaman eroosion ja kuivuuden torjuntaan tarkoitettujen toimien kehittämisen tukemiseksi. Tuetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, eläinten terveyttä koskevaa yhteisön politiikkaa, EU:n metsästrategiaa ja yhteistä kalatalouspolitiikkaa. Yhteistä kalastuspolitiikkaa tuetaan kehittämällä mukautuvia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat koko ekosysteemin huomioon ottamisen merten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tutkimus käsittää sosioekonomiset tutkimukset, maaseutua koskevan yhteiskunnallisen tutkimuksen, eri viljelyjärjestelmien vertailuselvitykset, kustannustehokkaat kalatalouden hallintajärjestelmät, non-food-eläinten kasvatuksen, vuorovaikutuksen metsätalouden kanssa ja tutkimukset, jotka koskevat toimeentulon parantamista maaseudulla ja rannikkoalueilla.
Perustelu
Ottaen huomioon Etelä-Euroopassa kahden viime vuoden aikana tapahtuneet traagiset tapahtumat, erityisesti äärimmäisen kuivuuden ja metsäpalot, on kansainvälisesti edistettävä tutkimusta ja tieteellistä yhteistyötä metsätaloudessa, metsäpalojen ehkäisemisessä ja torjumisessa sekä kuivuuden ja maatalouden aiheuttaman eroosion minimoinnissa.
Komission on oltava johdonmukainen kytkiessään konkreettisia toimia valittuun lähestymistapaan. Kun aiheen 2 lähestymistapa-osiossa viitataan tutkimuksen osuuteen YMP:ssä, eläinten terveyttä koskevassa yhteisessä politiikassa, EU:n metsästrategiassa ja yhteisessä kalatalouspolitiikassa, on syytä esittää myös konkreettisia toimia.
Tarkistus 67 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, otsikko
• Ruokapöydästä maatilalle: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 68 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, 2 luetelmakohta
– Ruokavaliotekijät ja -tottumukset keskeisenä hallittavana tekijänä ruokavalioperäisten sairauksien ja häiriöiden kehityksessä ja niiden esiintymisen vähentämisessä. Näitä tekijöitä koskevan tietämyksen lisääminen edellyttää nutrigenomiikan ja systeemibiologian kehittämistä ja soveltamista sekä ravinnon, fysiologisten toimintojen ja psykologisten toimintojen välisten vuorovaikutusten tutkimista. Tutkimus voi johtaa jalostettujen elintarvikkeiden koostumuksen uudistamiseen ja uuselintarvikkeiden, erityisruokavaliovalmisteiden ja terveys- ja ravitsemusvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Myös perinteisten, paikallisten ja kausielintarvikkeiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan nostaa esille määrättyihin elintarvikkeisiin ja ruokavalioihin liittyviä vaikutuksia ja kehittää kattavaa elintarvikeohjeistoa.	– Ruokavaliotekijät ja -tottumukset keskeisenä hallittavana tekijänä ruokavalioperäisten sairauksien ja häiriöiden, mukaan lukien lihavuus (lasten ja aikuisten) ja allergiat, kehityksessä ja niiden esiintymisen vähentämisessä. Sairauksien ehkäisyyn liittyvä ravinto, mukaan lukien tietämys terveydestä, elintarvikkeiden ainesosista ja ominaisuuksista. Näitä tekijöitä koskevan tietämyksen lisääminen edellyttää nutrigenomiikan ja systeemibiologian kehittämistä ja soveltamista. Yhtenäistetyn lähestymistavan olisi keskityttävä erityisesti ravinnon, fysiologisten toimintojen ja psykologisten toimintojen välisten vuorovaikutusten tutkimiseen. Tutkimus voi johtaa jalostettujen elintarvikkeiden koostumuksen uudistamiseen ja uuselintarvikkeiden, erityisruokavaliovalmisteiden ja terveys- ja ravitsemusvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Myös perinteisten, paikallisten ja kausielintarvikkeiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan nostaa esille määrättyihin elintarvikkeisiin ja ruokavalioihin liittyviä vaikutuksia ja kehittää kattavaa elintarvikeohjeistoa.
Perustelu
Tässä tarkistuksessa sisällytetään seitsemänteen puiteohjelmaan ruokavalioihin ja oikeaan ravintoon liittyvät eri aloitteet, joita Euroopan unioni jo edistää muiden välineiden, kuten kansanterveysohjelmien, kautta.
Tarkistus 69 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, 3 luetelmakohta
– Innovoinnin optimointi Euroopan elintarviketeollisuudessa integroimalla kehittyneitä teknologioita perinteiseen elintarviketuotantoon, kehittämällä keskeisiä jalostusteknologioita elintarvikkeiden funktionaalisuuden parantamiseksi, kehittämällä ja demonstroimalla huipputeknistä ja ekotehokasta prosessointia ja pakkaamista, ottamalla käyttöön älykkäitä valvonnan sovelluksia sekä tehostamalla sivutuotteiden, jätteen ja energian käsittelyä. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kehittää kestäviä ja uudentyyppisiä tekniikoita eläinrehun tuotantoon – muun muassa rehun prosessoinnin ja koostumuksen turvallisuuden varmistamiseksi – ja laadunvalvontaan.	– Innovoinnin optimointi Euroopan elintarviketeollisuudessa integroimalla kehittyneitä teknologioita perinteiseen elintarviketuotantoon, kehittämällä keskeisiä jalostusteknologioita elintarvikkeiden funktionaalisuuden parantamiseksi, kehittämällä uusia ainesosia ja tuotteita, säilytysmenetelmiä ja -teknologioita ja aistinvaraisia näkökohtia elintarvikkeiden ja uusien elintarvikeainesosien tuotannossa. kehittämällä ja demonstroimalla huipputeknistä ja ekotehokasta prosessointia ja pakkaamista, ottamalla käyttöön älykkäitä valvonnan sovelluksia sekä tehostamalla sivutuotteiden, jätteen ja energian käsittelyä. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kehittää kestäviä ja uudentyyppisiä tekniikoita eläinrehun tuotantoon – muun muassa rehun prosessoinnin ja koostumuksen turvallisuuden varmistamiseksi – ja laadunvalvontaan.
Perustelu
Elintarviketuotannon innovointi on oltava muutakin kuin niiden pelkkää viljelyä ja valmistamista. Toisaalta elintarvikkeiden tai niiden ainesosien alkuperätekniikkaa voidaan ja sitä pitääkin parantaa keksimällä uusia malleja. Toisaalta on kuitenkin tutkittava edelleen tuotantoon liittyviä teknologisia prosesseja (uusien pakkaus- ja varastointitekniikoiden jne. etsintä).
Tarkistus 70 Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 5 luetelmakohta
– Ihmisen terveyden ja ympäristön suojelu tutkimalla elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuihin kohdistuvia ja niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tähän sisältyy elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden ja niihin liittyvien terveysvaikutusten tutkiminen sekä tehokkaampien välineiden ja menetelmien kehittäminen elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjujen aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointia varten. Elintarvikeketjun laadun ja eheyden varmistaminen edellyttää uusia malleja tuotantoketjun analyysia varten ja ratkaisuja kokonaiselintarvikeketjun (total food chain) hallintaan, mukaan luettuina kuluttajanäkökohdat.	– Ihmisen terveyden ja ympäristön suojelu tutkimalla elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuihin kohdistuvia ja niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tähän sisältyy elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden ja niihin liittyvien terveysvaikutusten tutkiminen sekä tehokkaampien välineiden ja menetelmien kehittäminen elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjujen aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointia varten. Elintarvikeketjun laadun ja eheyden varmistaminen edellyttää uusia malleja tuotantoketjun analyysia varten ja ratkaisuja kokonaiselintarvikeketjun (total food chain) hallintaan, mukaan luettuina kuluttajanäkökohdat. Jäljitettävyyttä koskevien uusien menetelmien kehittämistä GMO:iden ja muiden kuin GMO:iden osalta ja eläinten rehun ja lääkityksen vaikutuksia ihmisten terveyteen tutkitaan.
Perustelu
Jäljitettävyyttä koskevien uusien menetelmien kehittäminen on välttämätöntä kuluttajien luottamuksen vahvistamisen kannalta. Sama koskee toimenpiteitä, jotka koskevat eläinten rehun ja lääkityksen vaikutusta ihmisten terveyteen.
Tarkistus 71 Liite I, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta
Kansainvälisellä yhteistyöllä on ensisijainen asema ”Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia” -aihealueen tutkimuksessa, ja sitä edistetään voimakkaasti koko aihealueella. Tavoitteena on tukea tutkimusta, jolla on erityistä merkitystä kehitysmaille. Kohteiden valinnassa otetaan huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet ja meneillään olevat toimet. Erityistoimia on määrä toteuttaa yhteistyön edistämiseksi ensisijaisten kumppanialueiden ja -maiden kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita ja maita, jotka osallistuvat kahden alueen välisiin vuoropuheluihin ja kahdenvälisiin tiede- ja teknologiasopimuksiin, sekä naapurimaita, nousevan talouden maita ja kehitysmaita.	Kansainvälisellä yhteistyöllä on ensisijainen asema ”Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia” -aihealueen tutkimuksessa, ja sitä edistetään voimakkaasti koko aihealueella. Tavoitteena on tukea tutkimusta, jolla on erityistä merkitystä kehitysmaille. Kohteiden valinnassa otetaan huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet ja meneillään olevat toimet (esimerkiksi maaperän ja vesivarojen hallinnoinnin parantamista koskevat verkostot). Erityistoimia on määrä toteuttaa yhteistyön edistämiseksi ensisijaisten kumppanialueiden ja -maiden kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita ja maita, jotka osallistuvat kahden alueen välisiin vuoropuheluihin ja kahdenvälisiin tiede- ja teknologiasopimuksiin, sekä naapurimaita, nousevan talouden maita ja kehitysmaita.
Perustelu
Tämän kohdan päättää solidaarisuus ja kehitysyhteistyö, joten on syytä mainita maaperän ja vesivarojen hallinnointia koskevien tekniikoidemme ja tietämyksemme viennin merkitys.
Tarkistus 72 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta
Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin).	Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien maatalous- ja elintarvikejärjestön kanssa suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin).
Perustelu
Tavoite maailman kalakantojen ennalleenpalauttamisesta vuoteen 2015 mennessä on kiitettävä, mutta erittäin korkealle asetettu. Siksi olisi priorisoitava yhteistyötä ja koordinointia maatalous- ja elintarvikejärjestön kanssa.
Tarkistus 73 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Tavoite
Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologioiden tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnan ja talouden vaatimuksiin voidaan vastata. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi.	Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologioiden tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnan ja talouden vaatimuksiin voidaan vastata. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti kaikkia Euroopan kansalaisia, ja erityisesti ikääntyneitä ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamia kansalaisia, kuten vammaisia ja niitä, joilla on vaikeuksia päästä käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa, sekä yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi. Näiden toimien ensisijaisena tavoitteena pidetään digitaalisen kuilun kaventamista ja tiedonsaannin ulkopuolelle jättämisen vähentämistä.
Perustelu
Digitaalisen kuilun kaventaminen on yksi uuden yhteiskunnan ja rakenteilla olevan tietämystalouden haasteista. Julkisten tahojen velvollisuutena on taata, että tietoyhteiskunta kehittyy ilman digitaalista kuilua. Euroopan unionin eri välineiden ja ohjelmien on tuettava tämän tavoitteen saavuttamista. Tämän vuoksi yksi seitsemännen puiteohjelman ensisijaisista tavoitteista on oltava digitaalisen kuilun kaventaminen.
Tarkistus 74 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 1 kohta
Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Euroopan on siksi hallittava ja muovattava tieto- ja viestintäteknologian tulevaa kehitystä ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille.	Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Tieto- ja viestintäteknologiat voivat myös olla tärkeässä asemassa tiedon, osaamisen ja tutkimustulosten levittämisessä ja näiden saatavuuden varmistamisessa. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Ne auttavat parantamaan ja monipuolistamaan tietojen saatavuutta, ja niiden on oltava kansalaisten aktiivista osallistumista kannustava tekijä. Euroopan on siksi kannustettava kehittämään tieto- ja viestintäteknologiaa avoimeen ja kattavaan suuntaan ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille.
Tarkistus 75 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 4 kohta
Tieto- ja viestintäteknologian aihealueella asetetaan etusijalle keskeisten teknologiapilareiden ympärille jäsennelty strategisesti tärkeä tutkimus, varmistetaan teknologioiden täysi integraatio ja tuotetaan osaaminen ja keinot kehittää hyvin monentyyppisiä innovatiisia tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Toimet edistävät teollista ja teknistä kehitystä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja parantavat kilpailukykyä keskeisillä tietotekniikkaintensiivisillä aloilla, kun käyttöön voidaan ottaa innovatiivisia ja korkealaatuisia tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuotteita ja parantaa organisaatioprosesseja sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Lisäksi aihealueen tutkimuksella tuetaan muita Euroopan unionin politiikan aloja asettamalla tieto- ja viestintäteknologia poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden palvelukseen.	Tieto- ja viestintäteknologian aihealueella asetetaan etusijalle keskeisten teknologiapilareiden ympärille jäsennelty strategisesti tärkeä tutkimus, varmistetaan teknologioiden täysi integraatio ja tuotetaan osaaminen ja keinot kehittää hyvin monentyyppisiä innovatiisia tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Toimet edistävät teollista ja teknistä kehitystä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja parantavat kilpailukykyä keskeisillä tietotekniikkaintensiivisillä aloilla, kun käyttöön voidaan ottaa innovatiivisia ja korkealaatuisia tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuotteita ja uusia tai parannettuja organisaatioprosesseja sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Lisäksi aihealueen tutkimuksella tuetaan muita Euroopan unionin politiikan aloja asettamalla tieto- ja viestintäteknologia poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden esimerkiksi terveydenhuollon tai ympäristönsuojelun, palvelukseen.
Tarkistus 76 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 5 kohta
Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia, tukea yhteisille teknologia-aloitteille – mm. valikoiduilla tutkimuksen osa-alueilla nanoelektroniikkateknologioita ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevissa yhteisissä teknologia-aloitteissa – sekä kansallisten ohjelmien koordinointitoimia muun muassa tietotekniikka-avusteisen asumisen (Ambient Assisted Living) alalla. Toimien painopisteisiin kuuluu tutkimusaiheita, joiden valinnassa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työhön. Lisäksi pyritään saamaan aikaan synergiaa muiden erityisohjelmien toimien kanssa.	Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia, ja sen avulla voitaisiin antaa tukea yhteisille teknologia-aloitteille, sekä kansallisten ohjelmien koordinointitoimia (muun muassa nanoteknologia, sulautetut järjestelmät ja tietotekniikka-avusteinen asuminen (Ambient Assisted Living). Toimien painopisteisiin kuuluu tutkimusaiheita, joiden valinnassa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työhön. Lisäksi pyritään saamaan aikaan synergiaa muiden erityisohjelmien avaruustutkimukseen liittyvien aihealueiden kanssa. Yhteisön muiden ohjelmien ja toimien, erityisesti rakennerahastojen, kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman ja i-2010 -aloitteen, sekä tieto- ja viestintäteknologioihin liittyvien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa pyritään myös mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen.
Perustelu
Kaikkia yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelmia on koordinoitava hyvin, jotta toimet yhdistettäisiin eikä tehtäisi päällekkäistä työtä.
Tarkistus 77 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 1 luetelmakohta
– Nanoelektroniikka, fotoniikka ja integroidut mikro-/nanojärjestelmät. Prosessi-, laite- ja suunnittelutekniikat, joilla parannetaan komponenttien, järjestelmämikropiirien (SoC), paketoitujen järjestelmien (SiP) ja integroitujen järjestelmien kokoa, tiheyttä, suorituskykyä, energiatehokkuutta, valmistusta ja kustannustehokkuutta; perustason fotoniikkakomponentit moniin erilaisiin sovelluksiin; suurikapasiteettiset/suuritiheyksiset tiedonvarastointijärjestelmät; hyvin laajapinta-alaiset/pitkälle integroidut näyttöratkaisut; anturit, toimilaitteet, näyttimet ja kuvantamislaitteet; vähävirtaiset järjestelmät, vaihtoehtoiset energianlähteet/-varastointitekniikat; heterogeenisten teknologioiden ja järjestelmien integrointi; monitoimintaiset integroidut mikro-nano-bio-info-järjestelmät; laajan pinta-alan elektroniikka; integrointi eri materiaaleihin/objekteihin; rajapinnat eläviin organismeihin; molekyylien tai atomien itsejärjestäytyminen stabiileiksi rakenteiksi.	– Nanoelektroniikka, fotoniikka ja integroidut mikro-/nanojärjestelmät: Prosessi-, laite- ja testaustekniikat ja -metodiikat, joilla parannetaan komponenttien, järjestelmämikropiirien (SoC), paketoitujen järjestelmien (SiP) ja integroitujen järjestelmien kokoa, tiheyttä, suorituskykyä, energiatehokkuutta, valmistusta ja kustannustehokkuutta; perustason fotoniikkakomponentit, joilla tuotetaan, käytetään ja ilmaistaan valoa moniin erilaisiin sovelluksiin, ultranopeat komponentit mukaan luettuina; radiotaajuusjärjestelmät; suurikapasiteettiset/suuritiheyksiset tiedonvarastointijärjestelmät; hyvin laajapinta-alaiset/pitkälle integroidut näyttöratkaisut; anturit, toimilaitteet, näyttimet ja kuvantamislaitteet; vähävirtaiset järjestelmät, vaihtoehtoiset energianlähteet/-varastointitekniikat; heterogeenisten teknologioiden ja järjestelmien integrointi; älykkäät järjestelmät; monitoimintaiset integroidut mikro-nano-bio-info-järjestelmät; laajan pinta-alan elektroniikka; integrointi eri materiaaleihin/objekteihin; rajapinnat eläviin organismeihin; molekyylien tai atomien itsejärjestäytyminen stabiileiksi rakenteiksi.
Tarkistus 78 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 2 luetelmakohta
– Ajasta ja paikasta riippumattomat rajoittamattoman kapasiteetin viestintäverkot. Kustannustehokkaat matkaviestintä- ja laajakaistaverkkotekniikat ja -järjestelmät, mukaan luettuina maanpäälliset ja satelliittiverkot; erilaisten kiinteiden verkkojen, matkaviestintäverkkojen, langattomien verkkojen ja radio- ja televisioverkkojen konvergenssi ulottuen henkilökohtaisista ympäristöistä alueellisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristöihin; kiinteiden ja langattomien viestintäpalvelujen ja -sovellusten yhteentoimivuus, verkotettujen resurssien hallinta, palvelujen uudelleenkonfiguroitavuus; tilannekohtaisesti toimivien älykkäiden multimedialaitteiden, anturien ja mikrosirujen kompleksinen verkottaminen.	– Ajasta ja paikasta riippumattomat suuren kapasiteetin viestintäverkot. Matkaviestintä- ja laajakaistaverkkotekniikat ja -järjestelmät, mukaan luettuina maanpäälliset ja satelliittiverkot; erilaisten kiinteiden verkkojen ja palvelujen, matkaviestintäverkkojen, langattomien verkkojen ja radio- ja televisioverkkojen konvergenssi ulottuen henkilökohtaisista ympäristöistä alueellisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristöihin; palvelujen jakelun infrastruktuurit ja arkkitehtuurit, kiinteiden ja langattomien viestintäpalvelujen ja -sovellusten yhteentoimivuus, verkotettujen resurssien hallinta (mukaan lukien palvelujen tehokkuus ja laatu [QoS] ), palvelujen uudelleenkonfiguroitavuus; tilannekohtaisesti toimivien älykkäiden multimedialaitteiden, anturien ja mikrosirujen kompleksinen verkottaminen.
Perustelu
Konvergenssia ei pidä soveltaa ainoastaan verkkoihin vaan myös palveluihin, koska kansalaiset haluavat saada niitä riippumatta käyttämästään infrastruktuurista.
Verkkojen resurssien hallinnassa on valvottava erityisesti palvelujen laatupolitiikan noudattamista tapauksissa, jolloin verkko on lievästi ruuhkautunut.
On aina tärkeää korostaa tehokkuutta, koska se on toivottavaa kaikissa tilanteissa.
Tarkistus 79 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 3 luetelmakohta
– Sulautetut ja ympäristöään säätelevät tietotekniikkajärjestelmät. Tehokkaammat, suojatummat, hajautetut, käyttövarmat ja suorituskykyiset laitteisto-/ohjelmistojärjestelmät, jotka voivat havainnoida ja säädellä ympäristöään ja mukautua siihen ja samalla optimoida resurssien käytön; järjestelmien mallintamis-, suunnittelu ja valmistusmenetelmät ja välineet kompleksisuuden hallintaan; avoimet, koottavat arkkitehtuurit ja mittakaavasta riippumattomat alustat, väliohjelmistot ja hajautetut käyttöjärjestelmät, joilla voidaan luoda aidosti saumattomia yhteistoimintaisia älykkäitä ympäristöjä antureita, toimilaitteita, laskentaa, viestintää, varastointia ja palvelujen tarjoamista varten; tietotekniikka-arkkitehtuurit, jotka sisältävät heterogeenisia, verkotettuja ja uudelleenkonfiguroitavia komponentteja, mukaan luettuina käännös, ohjelmointi ja ajonaikainen tuki; laajamittaisten, hajautettujen ja epätäsmällisten (uncertain) järjestelmien hallinta.	– Sulautetut ja ympäristöään säätelevät tietotekniikkajärjestelmät. Tehokkaammat, suojatummat, hajautetut, käyttövarmat ja suorituskykyiset laitteisto-/ohjelmistojärjestelmät, jotka voivat havainnoida ja säädellä ympäristöään ja mukautua siihen ja samalla optimoida resurssien käytön; järjestelmien mallintamis–, analysointi-, suunnittelu-, valmistus- ja validointimenetelmät ja välineet kompleksisuuden hallintaan; avoimet, koottavat arkkitehtuurit ja mittakaavasta riippumattomat alustat, väliohjelmistot ja hajautetut käyttöjärjestelmät, joilla voidaan luoda aidosti saumattomia yhteistoimintaisia älykkäitä ympäristöjä antureita, toimilaitteita, laskentaa, viestintää, varastointia ja palvelujen tarjoamista varten; tietotekniikka-arkkitehtuurit, jotka sisältävät heterogeenisia, verkotettuja ja uudelleenkonfiguroitavia komponentteja, mukaan luettuina käännös, ohjelmointi ja ajonaikainen tuki; laajamittaisten, hajautettujen ja epätäsmällisten (uncertain) järjestelmien hallinta.
Tarkistus 80 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 4 luetelmakohta
– Ohjelmistot, gridit, käyttövarmuus ja luotettavuus. Osaamisintensiivisiä palveluja tukevia dynaamisia ja luotettuja ohjelmisto-, arkkitehtuuri- ja väliohjelmistojärjestelmiä varten tarkoitetut teknologiat, välineet ja menetelmät, mukaan luettuna niiden tarjoaminen hyötypalveluna; palvelusuuntautuneet, yhteentoimivat ja mittakaavasta riippumattomat infrastruktuurit, resurssien grid-tyyppinen virtualisointi, verkkokeskeiset käyttöjärjestelmät; avoimet kehitysympäristöt ja yhteistyöratkaisut ohjelmistojen, palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen; kokoonpanovälineet; kompleksisten järjestelmien emergentin käyttäytymisen hallinta; laajamittaisten, hajautettujen ja ajoittaisesti yhteenkytkettyjen järjestelmien ja palvelujen luotettavuuden ja vikasietoisuuden parantaminen; suojatut ja luotetut järjestelmät ja palvelut, mukaan luettuina yksityisyyttä suojaava pääsynvalvonta ja todentaminen, dynaamiset turvallisuus- ja luotettavuusperiaatteet, luotettavuuden ja luottamuksen metamallit.	– Ohjelmistot, palvelujen jakelun arkkitehtuuri, Gridit, käyttövarmuus ja luotettavuus: Osaamisintensiivisiä palveluja korkealaatuisten, dynaamisten ja luotettavien ohjelmistojen ja korkealaatuisten jakelupalvelujen kehittämistä ja validointia varten sekä arkkitehtuuri- ja väliohjelmistojärjestelmiä varten, mukaan luettuna niiden tarjoaminen hyötypalveluna, sekä teknologiat, välineet ja menetelmät kehittämistä ja validointia varten; palvelusuuntautuneet, yhteentoimivat ja mittakaavasta riippumattomat infrastruktuurit, resurssien grid-tyyppinen virtualisointi, erityisalakohtaiset kehitysympäristöt mukaan luettuina, verkkokeskeiset käyttöjärjestelmät; avoimen lähdekoodin ohjelmistot; avoimet kehitysympäristöt ja yhteistyöratkaisut ohjelmistojen, palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen ja validointiin, vapaat, maksuttomat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot mukaan luettuina; kokoonpanovälineet, ohjelmointikielet mukaan luettuina; kompleksisten järjestelmien emergentin käyttäytymisen hallinta; laajamittaisten, hajautettujen ja ajoittaisesti yhteenkytkettyjen järjestelmien ja palvelujen luotettavuuden ja vikasietoisuuden parantaminen; suojatut ja luotetut järjestelmät ja palvelut, mukaan luettuina yksityisyyttä suojaava pääsynvalvonta ja todentaminen, dynaamiset turvallisuus- ja luotettavuusperiaatteet, luotettavuuden ja luottamuksen metamallit. Ohjelmistomallien käyttöönotto teollisuudessa.
Perustelu
Yksi ohjelmistotekniikan kuumimmista aiheista ovat välineet, joilla mitataan tietotekniikan kehityksen laatua, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää sisällyttää ne tähän tutkimuslinjaan.
Esitettyjen aiheiden osalta tärkeää ei ole ainoastaan niiden teoreettinen näkökulma vaan myös niiden siirtäminen teollisuuteen.
Tarkistus 81 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 5 luetelmakohta
– Tietämysjärjestelmät, kognitiiviset järjestelmät ja oppimisjärjestelmät. Menetelmät ja tekniikat, joiden avulla voidaan hankkia ja tulkita, esittää ja personoida, selata ja hakea, jakaa ja toimittaa tietoa ottaen huomioon ihmiselle ja koneelle merkitykselliset sisällön semanttiset suhteet; keinotekoiset järjestelmät, jotka havaitsevat, tulkitsevat ja arvioivat tietoa ja kykenevät yhteistoimintaan, itsenäiseen toimintaan ja oppimiseen; teoriat ja kokeet, joiden avulla voidaan päästä inkrementaalisia kehitysaskeleita pidemmälle hyödyntämällä ymmärrystä luonnollisesta kognitiosta, erityisesti oppimisesta ja muistista (myös ihmisen oppimisjärjestelmien edistämiseksi).	– Tietämysjärjestelmät, kognitiiviset järjestelmät ja oppimisjärjestelmät. Menetelmät ja tekniikat, joiden avulla voidaan hankkia ja tulkita, esittää ja personoida, selata ja hakea, jakaa ja toimittaa tietoa ottaen huomioon ihmiselle ja koneelle merkitykselliset sisällön semanttiset suhteet, yhdessä tiedon jaetun hallinnoinnin kanssa; keinotekoiset järjestelmät, jotka havaitsevat, tulkitsevat ja arvioivat tietoa ja kykenevät yhteistoimintaan, itsenäiseen toimintaan ja oppimiseen; teoriat ja kokeet, joiden avulla voidaan päästä inkrementaalisia kehitysaskeleita pidemmälle hyödyntämällä ymmärrystä luonnollisesta kognitiosta, erityisesti oppimisesta ja muistista (myös ihmisen oppimisjärjestelmien edistämiseksi).
Perustelu
Koska jakelu on viestinnän infrastruktuuria, tiedon hallinnoinnin on myös oltava sitä, minkä vuoksi on syytä mainita se selvästi tässä tutkimuslinjassa.
Tarkistus 82 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 6 luetelmakohta
– Simulointi, visualisointi, vuorovaikutus ja virtuaalivahvisteinen todellisuus. Välineet mallintamiseen, simulointiin, visualisaatioon, vuorovaikutukseen, virtuaaliseen, virtuaalivahvisteiseen ja virtuaalisuutta ja reaalisuutta yhdistävään todellisuuteen sekä niiden integraatioon kokonaisvaltaisissa ympäristöissä; välineet tuotteiden, palvelujen ja audiovisuaalisen digimedian innovatiiviseen suunnitteluun; luonnollisemmat, intuitiiviset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät ja uudet tavat toimia vuorovaikutuksessa teknologian, koneiden ja laitteiden ja muiden käyttöesineiden kanssa; monikieliset ja automaattiset konekääntämisjärjestelmät.	– Simulointi, visualisointi, vuorovaikutus ja virtuaalivahvisteinen todellisuus. Välineet mallintamiseen, simulointiin, visualisaatioon, vuorovaikutukseen, virtuaaliseen, virtuaalivahvisteiseen ja virtuaalisuutta ja reaalisuutta yhdistävään todellisuuteen sekä niiden integraatioon kokonaisvaltaisissa ympäristöissä; välineet tuotteiden, palvelujen ja audiovisuaalisen digimedian innovatiiviseen suunnitteluun; luonnollisemmat, intuitiiviset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät ja uudet tavat toimia vuorovaikutuksessa teknologian, koneiden ja laitteiden ja muiden käyttöesineiden kanssa kieliteknologia, monikieliset ja automaattiset konekääntämisohjelmat mukaan luettuina.
Tarkistus 83 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 6 a luetelmakohta (uusi)
	– Matkapuhelinjärjestelmät: siirtyminen neljännen sukupolven matkapuhelinjärjestelmään ja siitä eteenpäin asiaan liittyviin uraa uurtaviin digitaalisten siirtojen ja antennien teknologioihin.
Perustelu
Japanissa neljännen sukupolven järjestelmiä on tutkittu ja määritetty runsaasti, kun taas Euroopassa ollaan jälkijunassa.
Tarkistus 84 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Teknologioiden integrointi, 2 luetelmakohta
– Kotiympäristöt. Viestintä, seuranta, hallinta ja apu kotona, rakennuksissa ja julkisissa tiloissa; kaikkien laitteiden saumaton yhteentoimivuus ja käyttö ottaen huomioon kustannustehokkuus, kohtuuhintaisuus ja käytettävyys; uudet palvelut ja vuorovaikutteisen digisisällön ja -palvelujen uudet muodot; tiedonsaanti ja -hallinta.	– Kotiympäristöt. Viestintä, seuranta, hallinta ja apu kotona, rakennuksissa ja julkisissa tiloissa; kaikkien laitteiden saumaton yhteentoimivuus ja käyttö ottaen huomioon kustannustehokkuus, kohtuuhintaisuus, käytettävyys ja turvallisuus; uudet palvelut ja vuorovaikutteisen digisisällön ja -palvelujen uudet muodot, viihdepalvelut mukaan luettuina; tiedonsaanti ja -hallinta.
Perustelu
(Tarkistuksen ensimmäinen osa ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tämän alan ulkopuolelle ei pidä jättää viihteen sisältöön liittyviä alueita.
Tarkistus 85 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 1 alakohta
– Terveys. Henkilökohtaiset, häiritsemättömät järjestelmät, joiden avulla kansalaiset voivat hallita hyvinvointiaan (esim. päälle puettavat tai kehoon asetettavat terveyttä tukevat seurantalaitteet ja autonomiset järjestelmät); kehittyvät tekniikat, kuten molekyylikuvantaminen, ennaltaehkäisyn tehostamiseksi ja lääkityksen yksilöllistämiseksi; terveyttä koskevan tietämyksen muodostaminen (knowledge discovery) ja soveltaminen kliinisissä käytännöissä; elinten toimintojen mallintaminen ja simulointi; mikro- ja nanorobottilaitteet mahdollisimman vähän invasiivisia kirurgisia ja hoitosovelluksia varten.	– Terveys. Henkilökohtaiset, häiritsemättömät järjestelmät, joiden avulla kansalaiset voivat hallita hyvinvointiaan (esim. päälle puettavat tai kehoon asetettavat terveyttä tukevat seurantalaitteet, joilla on kyky kommunikoida, ja autonomiset järjestelmät); kehittyvät tekniikat, kuten molekyylikuvantaminen, ennaltaehkäisyn tehostamiseksi ja lääkityksen yksilöllistämiseksi; terveyttä koskevan tietämyksen muodostaminen (knowledge discovery) ja soveltaminen kliinisissä käytännöissä; elinten toimintojen mallintaminen ja simulointi; mikro- ja nanorobottilaitteet mahdollisimman vähän invasiivisia kirurgisia ja hoitosovelluksia varten; havaitsemisen ja kliinisten päätösten tietokoneavusteiset tukijärjestelmät, jotka johtavat luotettavampaan diagnoosiin ja työnkulun parantamiseen, jotka mahdollisesti johtavat tautikohtaisiin asiantuntijajärjestelmiin, joissa käytetään integraalista hoitokiertoa, ja käytetään hyväksi kerääntynyttä potilastietoa, sekä mallia, joka perustuu tiedonlouhinnan avulla saatuun tauteja koskevaan tietämykseen, bioinformatiikka ja systeemibiologia; yritysten tieto- ja viestintäjärjestelmät, jotka lisäävät tehokkuutta ja vähentävät hoitovirheitä sairaalassa ja sairaanhoidossa;
Perustelu
Mittaustulokset on lähetettävä yksityisyys taaten seurantakeskukseen, jossa ammattilainen voi analysoida ne. Näin ollen sykliä on täydennettävä tutkimuksen, kehityksen ja innovaation osalta.
Väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan sellaisten uusien menetelmien tutkimusta ja kehitystä, joilla vähennetään painetta sairaaloissa samanaikaisesti kun parannetaan henkilöiden elämän laatua hoidon tasoa vähentämättä.
Tarkistus 86 Liite I, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 2 alakohta
– Hallinto. Tieto- ja viestintäteknologian monitieteinen käyttö julkisessa hallinnossa yhdistettynä organisaatiomuutoksiin ja uusiin taitoihin siten, että voidaan tarjota innovatiivisia ja kansalaiskeskeisiä palveluja kaikille; kehittynyt tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva tutkimus ja ratkaisut, joilla parannetaan demokratiaa ja demokratiaan osallistumista, julkisen sektorin palvelujen toimivuutta ja laatua sekä vuorovaikutusta viranomaisten kanssa ja niiden kesken ja tuetaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia prosesseja demokratian kaikissa vaiheissa.	– Hallinto. Tieto- ja viestintäteknologian monitieteinen käyttö julkisessa hallinnossa yhdistettynä organisaatiomuutoksiin, prosessien uudelleen suunnitteluun ja uusiin taitoihin siten, että voidaan tarjota innovatiivisia ja kansalaiskeskeisiä palveluja kaikille; kehittynyt tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva tutkimus ja ratkaisut, joilla parannetaan demokratiaa ja demokratiaan osallistumista (mukaan lukien eDemocracy), julkisen sektorin palvelujen toimivuutta ja laatua sekä vuorovaikutusta viranomaisten kanssa ja niiden kesken ja tuetaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia prosesseja demokratian kaikissa vaiheissa.
Perustelu
Tieto- ja viestintätekniikat voivat ja niiden pitää olla demokratian tukemisen edistäjiä. Tällä alalla eDemocracy helpottaa ja jouduttaa kansalaisten osallistumista, sillä on rajaton kattavuus, se mahdollistaa tietojen nopeamman virran ja tiedonvaihdon eikä aiheuta byrokratiaa.
Tarkistus 87 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 3 alakohta
– Osallisuus. Tavoitteena on valtaistaa yksilöt ja heidän yhteisönsä ja parantaa kaikkien kansalaisten tasapuolista osallistumista tietoyhteiskuntaan ja samalla ehkäistä vammaisuudesta, heikosta taitotasosta, köyhyydestä, maantieteellisestä eristyneisyydestä, kulttuurista, sukupuolesta tai iästä johtuvat digitaalikuilut tukemalla aputeknologiaa, edistämällä itsenäistä elämistä, parantamalla tietotekniikkataitoja ja kehittämällä kaikille suunniteltuja (design-for-all) tuotteita ja palveluja.	– Osallisuus: Tavoitteena on valtaistaa yksilöt ja heidän yhteisönsä ja parantaa kaikkien kansalaisten tasapuolista osallistumista tietoyhteiskuntaan ja samalla ehkäistä vammaisuudesta, heikosta taitotasosta, köyhyydestä, maantieteellisestä eristyneisyydestä, kulttuurista, sukupuolesta tai iästä johtuvat digitaalikuilut tukemalla aputeknologiaa, edistämällä itsenäistä elämistä (esimerkiksi kotihoitoteknologian ja -palvelujen avulla), parantamalla tietotekniikkataitoja ja kehittämällä kaikille suunniteltuja (design-for-all) tuotteita ja palveluja.
Tarkistus 88 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 4 alakohta
– Liikkuvuus. Integroidut tieto- ja viestintätekniikkapohjaiset ajoneuvojen turvajärjestelmät, jotka perustuvat avoimiin, käyttövarmoihin ja luotettaviin arkkitehtuureihin ja rajapintoihin; yhteentoimivat ja yhteistyössä toimivat liikenteen tehokkuus- ja turvallisuusjärjestelmät, jotka perustuvat ajoneuvojen väliseen ja ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurien väliseen viestintään ja joihin on integroitu tarkkoja ja käyttövarmoja paikannustekniikoita; personoidut, paikkamukautuvat henkilökohtaista navigointia palvelevat ja multimodaaliset palvelut, mukaan luettuina älykkäät matkailupalveluratkaisut.	– Liikkuvuus. Integroidut tieto- ja viestintätekniikkapohjaiset ajoneuvojen turvajärjestelmät, jotka perustuvat avoimiin, käyttövarmoihin ja luotettaviin arkkitehtuureihin ja rajapintoihin; yhteentoimivat ja yhteistyössä toimivat liikenteen tehokkuus- ja turvallisuusjärjestelmät, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja perustuvat ajoneuvojen väliseen ja ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurien väliseen viestintään ja joihin on integroitu tarkkoja ja käyttövarmoja paikannus- ja navigointitekniikoita; personoidut, paikkamukautuvat henkilökohtaista navigointia palvelevat ja multimodaaliset palvelut, mukaan luettuina älykkäät matkailupalveluratkaisut;
Tarkistus 89 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 5 a luetelmakohta (uusi)
	– Kulttuuri: Tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen siirto kulttuurialan taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi (mukaan lukien kulttuuriperintö, alueellinen kehitys ja matkailu) ja työllisyyden lisäämiseksi näillä aloilla; on harkittava julkisten (paikallis- ja aluetason sekä kansallisen tason) elinten ja yksityisten järjestöjen (erityisesti pk-yritysten) välisiä kumppanuuksia.
Tämä tarkistus korvaa 7. puiteohjelmaa koskevaan Jerzy Buzekin mietintöluonnokseen tehdyn tarkistuksen 680.
Tarkistus 90 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 a luetelmakohta (uusi)
	– Uudet tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat liiketoimintamallit: suunnitellaan ja määritellään tieto- ja viestintätekniikkaan tarkoitettuja uusia liiketoimintamalleja toimimalla yhteistyössä aloilla, joilla tieto- ja viestintätekniikka on ratkaisevassa asemassa tuotantoa ja palveluja koskevan lähestymistavan muuttamisessa (esim. liikenne, terveydenhuolto, energia ja ympäristö). Tämän yhteisen tutkimuksen kautta käynnistettyjä hankkeita olisi kokeiltava erityistilanteissa. Yhteisiä ponnisteluja olisi tuettava liitteessä I mainitun useampia eri aihealueita koskevan lähestymistavan kautta.
Perustelu
Tieto- ja viestintätekniikalle on syntymässä uusia mahdollisuuksia ilmenevien sosiaalis-taloudellis-ympäristöllisten ongelmien myötä. Erityisesti liikenne-, terveydenhuolto- ja energia-aloilla voidaan hyötyä tieto- ja viestintätekniikan laaja-alaisesta soveltamisesta. Näiden uusien sovellusten toteuttaminen edellyttää, että on määritettävä uusia liiketoimintamalleja ja arvoketjuja, jotta rohkaistaan investointeihin asiaan liittyviin innovaatioaloitteisiin.
Tarkistus 91 Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 2 luetelmakohta, 1 alakohta
– Vuorovaikutteisen, epälineaarisen ja itsesopeutuvan sisällön uudet muodot; luovuus ja rikkaammat käyttäjäkokemukset; monimediasisällön räätälöinti ja tarjonta; täysdigitaalisen sisällöntuotannon ja -hallinnan yhdistäminen kehittyviin semanttisiin teknologioihin; käyttäjälähtöinen sisällön käyttö, sisältöön pääsy ja sisällön luominen.	– Vuorovaikutteisen, epälineaarisen ja itsesopeutuvan sisällön uudet muodot; luovuus ja rikkaammat käyttäjäkokemukset, viihde ja design mukaan luettuina; monimediasisällön räätälöinti ja tarjonta; täysdigitaalisen sisällöntuotannon ja -hallinnan yhdistäminen kehittyviin semanttisiin teknologioihin; käyttäjälähtöinen sisällön käyttö, sisältöön pääsy ja sisällön luominen.
Tarkistus 92 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Sovellusten tutkimus, toisen luetelmakohdan 2 a alaluetelmakohta (uusi)
	– Kulttuuriperinnön ja siihen osana kuuluvan ihmisen asuinympäristön suojelu, säilyttäminen ja arvostaminen: ihmisen elinympäristön, johon kuuluu mm. rakennettu ympäristö, kaupunkialueet ja maisema, ympäristöystävällisen ja kestävän hallinnan mahdollistava teknologia sekä kulttuuriperinnön suojelun, säilyttämisen ja optimaalisen käytön ja integroinnin mahdollistava teknologia, johon sisältyvät ympäristövaikutusten arviointi, riskinarviointimallit ja ‑välineet, edistynyt ja ainetta rikkomaton vaurioiden diagnosointitekniikka, uudet restaurointituotteet ja ‑menetelmät ja sekä irtaimen että kiinteän kulttuuriomaisuuden kestävän hallinnan mahdollistavat rajoittamis- ja mukauttamisstrategiat.
Tarkistus 93 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, 3 kohta, 2 luetelmakohta, 3 luetelmakohta
– Älykkäät palvelut, joilla tuetaan pääsyä digitaalisessa muodossa oleviin kulttuuriresursseihin; välineet, joilla yhteisöt voivat luoda elävään perintöön pohjautuvaa uutta kulttuurimuistia; digitaalisen sisällön säilyttämismenetelmät ja -välineet; digitaalisten objektien käytettävyyden parantaminen tulevien käyttäjien näkökulmasta muuttamatta niiden alkuperäistä autenttisuutta, eheyttä ja käyttöyhteyttä.	– Älykkäät palvelut, joilla tuetaan kulttuurin käyttöä ja edistetään kulttuuria (mukaan luettuina kulttuuriperintö, aluekehitys ja matkailu); välineet, joilla yhteisöt voivat kerätä ja säilyttää elävään perintöön pohjautuvaa kulttuurimuistia; digitaalisen sisällön säilyttämis- ja monipuolistamismenetelmät ja -välineet; digitaalisten objektien käytettävyyden parantaminen tulevien käyttäjien näkökulmasta muuttamatta niiden alkuperäistä autenttisuutta, eheyttä ja käyttöyhteyttä.
Tarkistus 94 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, 3 kohta, 3 luetelmakohta, 1 luetelmakohta
– Dynaamiset, verkostopainotteiset yrityksiä tukevat järjestelmät, joilla luodaan ja tarjotaan tuotteita ja palveluja; älykkäiden komponenttien hajautettu valvonta ja hallinta; digitaaliset liiketoimintaekosysteemit (DBE), erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin mukautettavat ohjelmistoratkaisut; yhteistyöpalvelut hajautettuja työtiloja varten; teknologia-avusteinen ryhmäläsnäolo (group presence), ryhmäjohtaminen ja resurssien yhteiskäytön tuki.	– Dynaamiset, verkostopainotteiset yrityksiä tukevat järjestelmät, joilla luodaan ja tarjotaan tuotteita ja palveluja; älykkäiden komponenttien hajautettu valvonta ja hallinta; digitaaliset liiketoimintaekosysteemit (DBE), erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin mukautettavat ohjelmistoratkaisut; yhteistyöpalvelut hajautettuja kontekstitietoisia (context-aware) työtiloja varten; teknologia-avusteinen ryhmäläsnäolo (group presence), ryhmäjohtaminen ja resurssien yhteiskäytön tuki; tietojen keskinäinen jakaminen ja interaktiiviset palvelut.
Tarkistus 95 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, 3 kohta, 3 luetelmakohta, 2 luetelmakohta
– Valmistus. Verkotettu älykäs ohjaustekniikka tarkkuusvalmistukseen ja vähän resursseja kuluttavaan tuotantoon; langaton automaatio ja logistiikka laitosten nopeaa uudelleenkonfigurointia varten; integroidut ympäristöt mallintamista, simulointia, presentaatiota ja virtuaalista tuotantoa varten; valmistustekniikat miniatyrisoituja tieto- ja viestintäteknologian järjestelmiä ja kaikentyyppisten materiaalien ja objektien kanssa yhteen nivottuja järjestelmiä varten.	– Valmistus, perinteinen teollisuus mukaan lukien: Verkotettu älykäs ohjaustekniikka tarkkuusvalmistukseen ja vähän resursseja kuluttavaan tuotantoon; langaton automaatio ja logistiikka laitosten nopeaa uudelleenkonfigurointia varten; integroidut ympäristöt mallintamista, simulointia, optimointia, presentaatiota ja virtuaalista tuotantoa varten; valmistustekniikat miniatyrisoituja tieto- ja viestintäteknologian järjestelmiä ja kaikentyyppisten materiaalien ja objektien kanssa yhteen nivottuja järjestelmiä varten.
Tarkistus 96 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, 3 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi)
	– Reaaliaikainen yrityshallinnon ja tulosten valvonta. Tehokas ja aktiivinen tuki johdon päätöksille, tiedonhaku, -keruu ja -jalostaminen.
Perustelu
On tärkeää edistää tieto- ja viestintäteknologiasovellusten käyttöä yrityshallinnossa.
Tarkistus 97 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, 3 kohta, 4 luetelmakohta, 1 luetelmakohta
– Välineet, jotka tukevat luottamusta tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen sovelluksiin; eri kokonaisuuksista koostuvat ja monikerroksiset identiteetin hallintajärjestelmät; tunnistus- ja valtuutustekniikat; järjestelmät, joilla vastataan uuden teknisen kehityksen synnyttämiin tietosuojatarpeisiin; oikeuksien ja hyödykkeiden hallinnointi; välineet suojautua verkkouhilta.	– Välineet, jotka tukevat luottamusta tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen sovelluksiin; eri kokonaisuuksista koostuvat ja monikerroksiset identiteetin hallintajärjestelmät; tunnistus- ja valtuutustekniikat; järjestelmät, joilla vastataan uuden teknisen kehityksen synnyttämiin tietosuojatarpeisiin; oikeuksien ja hyödykkeiden hallinnointi; välineet suojautua roskapostilta ja verkkouhilta.
Perustelu
Roskaposti on muuttunut satunnaisesta vaivasta suureksi ongelmaksi sen jälkeen, kun sen määrä ja monimutkaisuus on kasvanut valtavasti. Sen kustannukset liike-elämälle ja sähköisen viestinnän tehokkaalle toiminnalle kasvavat asteittain. Roskapostin torjuntaratkaisut vanhenevat huimaa vauhtia. EU:n on edistettävä asianmukaisten teknisten välineiden kehittämistä tämän ilmiön pysäyttämiseksi.
Tarkistus 98 Liite I, Aihealueet, 3 Tieto- ja viestintäteknologia, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin, 1 kohta
Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Tavoitteena on stimuloida ja tukea monitieteistä huippututkimusta tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvillä esiin nousevilla tutkimusaloilla. Painopisteitä: miniatyrisoinnin ja tietotekniikan uusien rajojen tutkiminen, mukaan luettuna esimerkiksi kvantti-ilmiöiden hyödyntäminen; verkotettujen tietotekniikka- ja viestintäjärjestelmien kompleksisuuden hallinta; uusien ratkaisujen tutkiminen ja älykkäiden järjestelmien kokeilu uusia personoituja tuotteita ja palveluja varten.	Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Tavoitteena on stimuloida ja tukea monitieteistä huippututkimusta tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvillä esiin nousevilla tutkimusaloilla. Painopisteitä: miniatyrisoinnin ja tietotekniikan uusien rajojen tutkiminen, mukaan luettuna esimerkiksi kvantti-ilmiöiden hyödyntäminen; verkotettujen tietotekniikka- ja viestintäjärjestelmien kompleksisuuden hallinta, mukaan lukien ohjelmistot; uusien ratkaisujen tutkiminen ja älykkäiden järjestelmien kokeilu uusia personoituja tuotteita ja palveluja varten.
Tarkistus 99 Liite I, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Lähestymistapa, 1 kohta
Euroopan teollisuus tarvitsee merkittäviä innovaatioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Sen on keskitettävä kapasiteettiaan runsaasti lisäarvoa tarjoaviin tuotteisiin ja teknologioihin, jotta se kykenisi vastaamaan yhtäältä asiakkaiden vaatimuksiin ja toisaalta ympäristöä ja terveyttä koskeviin sekä muihin yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tutkimuksella on olennainen asema pyrittäessä vastaamaan näihin kilpaileviin haasteisiin.	Euroopan teollisuus tarvitsee merkittäviä innovaatioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Sen on keskitettävä kapasiteettiaan runsaasti lisäarvoa tarjoaviin tuotteisiin, prosesseihin ja teknologioihin, jotta se kykenisi vastaamaan yhtäältä asiakkaiden vaatimuksiin ja toisaalta ympäristöä ja terveyttä koskeviin sekä muihin yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tutkimuksella on olennainen asema pyrittäessä vastaamaan näihin kilpaileviin haasteisiin.
Tarkistus 100 Liite I, Aihealueet, 4 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Lähestymistapa, 2 kohta
Tämän aihealueen avulla pyritään ennen kaikkea nanoteknologian, materiaalitieteiden ja uusien tuotantomenetelmien toimivaan yhdistämiseen. Tarkoituksena on maksimoida teollisuuden muutosta tukevat vaikutukset ja edistää samalla kestävää tuotantoa ja kulutusta. Aihealueella tuetaan kaikkia teollisuuden toimia, joilla saadaan aikaan synergiaa muiden aihealueiden kanssa. Tukea annetaan kaikkien tutkimusalojen ja osa-alueiden sovelluksille materiaalitieteiden, tehokkaiden valmistus- ja prosessiteknologioiden, nanobioteknologian ja nanoelektroniikan aloilla.	Tulevaisuuden teollisuuden kilpailukyky on suuresti riippuvainen nanoteknologioista ja niiden sovelluksista. Nanotieteiden ja -teknologioiden tutkimus ja teknologinen kehitys eri aloilla voivat nopeuttaa Euroopan teollisuuden muutosprosessia. EU:lla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden, nanoteknologioiden, materiaalien ja tuotantoteknologioiden kaltaisilla aloilla. Tarvitaan kuitenkin lisäpanostusta, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa EU:n asemaa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä, jolle on ominaista kova kilpailu.
Perustelu
Tämä aihealue on erityisen laaja. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennesta puiteohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että on tarpeen keskittyä ensisijaisesti nanotieteisiin ja nanoteknologioihin ja välttää voimavarojen liiallista hajottamista.
Tarkistus 101 Liite I, Aihealueet, 4 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Materiaalit, 1 kohta
Uudet ja entistä älykkäämmät materiaalit, jotka tarjoavat uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja enemmän suorituskykyä, ovat yhä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta. Valmistusteollisuuden uusissa toimintamalleissa tuotteiden arvoa ja suorituskykyä lisätään yhä useammin ensisijaisesti materiaaleja – eikä prosessoinnin eri vaiheita – kehittämällä.	Uudet, optimoidut ja entistä älykkäämmät materiaalit, esimerkiksi komposiitit, jotka tarjoavat uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja enemmän suorituskykyä, ovat yhä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta. Valmistusteollisuuden uusissa toimintamalleissa tuotteiden arvoa ja suorituskykyä lisätään yhä useammin ensisijaisesti materiaaleja – eikä prosessoinnin eri vaiheita – kehittämällä.
Perustelu
Komposiitteja tutkitaan yhtä paljon kuin metalleja ja tutkimukset koskevat erityisesti komposiitteihin liittyviä ongelmia (liimaus jne.), joita ei taas esiinny metallien kokoonpanossa (juottaminen jne.)
Tarkistus 102 Liite I, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Materiaalit, 2 kohta
Materiaaleja koskevassa tutkimuksessa keskitytään älykkäiden ja ominaisuuksiltaan räätälöityjen uusien materiaalien kehittämiseen. Tämä edellyttää materiaalien luontaisten ominaisuuksien, prosessoinnin ja tuotannon älykästä hallintaa sekä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista materiaalien koko elinkaaren aikana. Painopistealueena on uusien kehittyneiden materiaalien, erityisesti entistä suorituskykyisempien nano-, bio- ja hybridimateriaalien, aikaansaaminen nano- ja bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä ”luonnosta oppimisen” avulla.	Materiaaleja koskevassa tutkimuksessa keskitytään älykkäiden ja ominaisuuksiltaan räätälöityjen uusien materiaalien kehittämiseen. Tämä edellyttää materiaalien luontaisten ominaisuuksien, prosessoinnin ja tuotannon älykästä hallintaa sekä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista materiaalien koko elinkaaren aikana. Painopistealueena on uusien kehittyneiden materiaalien, erityisesti entistä suorituskykyisempien nano-, bio-, meta- ja hybridimateriaalien, aikaansaaminen nano- ja bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä ”luonnosta oppimisen” avulla.
Perustelu
Metamateriaalit ovat uusi materiaaliluokka, jolla on luonnossa havaitsemattomia ominaisuuksia ja jota ei pidä jättää tutkimuksen ulkopuolelle, koska ne ovat innovatiivisesti merkittäviä ja niiltä odotetaan paljon tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yksi metamateriaalien suosituimmista sovelluksista on litteiden linssien valmistaminen.
Tarkistus 103 Liite I, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Uudet tuotantoteknologiat, 1 kohta
Valmistuksessa tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU:n teollisuus pystyisi muuntumaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseksi teollisuudeksi. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tätä varten on luotava oikeanlaiset olosuhteet jatkuvalle innovoinnille (teollisessa toiminnassa sekä tuotantojärjestelmissä, mukaan luettuina rakentaminen, laitteet ja palvelut) sekä yleisten tuotantoresurssien (teknologioiden, organisaatioiden ja tuotantolaitteiden) kehittämiselle. Samanaikaisesti on täytettävä turvallisuus- ja ympäristövaatimukset.	Valmistuksessa tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU:n teollisuus pystyisi muuntumaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseksi teollisuudeksi. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tätä varten on luotava oikeanlaiset olosuhteet jatkuvalle innovoinnille (teollisessa toiminnassa sekä tuotantojärjestelmissä, mukaan luettuina rakentaminen, laitteet ja palvelut) sekä yleisten tuotantoresurssien (teknologioiden, automatisoinnin, resurssien/laitteistojen ja tuotantolaitteiden organisoimisen) kehittämiselle edistäen Euroopan perusteollisuuden modernisoimista. Samanaikaisesti on täytettävä turvallisuus- ja ympäristövaatimukset, jotka koskevat muun muassa komposiittimateriaaleja.
Perustelu
On parempi selvittää tarkemmin mitä yleiset tuotantoresurssit tarkoittavat. Viime kädessä tavoitteena on Euroopan teollisuuden modernisointi.
Tarkistus 104 Liite I, Aihealueet, 4 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Uudet tuotantoteknologiat, 2 kohta
Tutkimuksen kohteena ovat useat eri osatekijät: sellaisten uusien teollisten mallien ja strategioiden kehittäminen ja validointi, jotka kattavat kaikki tuotteiden ja prosessien elinkaareen liittyvät näkökohdat; mukautuvat tuotantojärjestelmät, joiden avulla voidaan poistaa nykyisiä prosessien rajoituksia ja mahdollistaa uusien valmistus- ja prosessointimenetelmien käyttö; verkotettu tuotanto, jonka avulla voidaan kehittää välineitä ja menetelmiä maailmanlaajuisia yhteistyössä toteutettavia ja lisäarvoa tuottavia toimintoja varten; välineet, joiden avulla uudet teknologiat voidaan nopeasti siirtää ja integroida valmistusprosessien suunnitteluun ja toteutukseen; nano-, bio-, informaatio- ja kognitiivisten teknologioiden konvergenssin hyödyntäminen uusien tuotteiden ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä sekä mahdollisessa uusien teollisuudenalojen luomisessa.	Tutkimuksen kohteena ovat useat eri osatekijät: sellaisten uusien teollisten mallien ja strategioiden kehittäminen ja validointi, jotka kattavat kaikki tuotteiden ja prosessien elinkaareen liittyvät näkökohdat; mukautuvat tuotantojärjestelmät, joiden avulla voidaan poistaa nykyisiä prosessien rajoituksia ja mahdollistaa uusien valmistus- ja prosessointimenetelmien käyttö; verkotettu tuotanto, jonka avulla voidaan kehittää välineitä ja menetelmiä maailmanlaajuisia yhteistyössä toteutettavia ja lisäarvoa tuottavia toimintoja varten; välineet, joiden avulla uudet teknologiat voidaan nopeasti siirtää ja integroida valmistusprosessien suunnitteluun ja toteutukseen; monitieteellisten tutkimusverkkojen hyödyntäminen ja nano-, bio-, informaatio- ja kognitiivisten teknologioiden konvergenssin hyödyntäminen uusien hybriditeknologioiden, tuotteiden ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä sekä mahdollisessa uusien teollisuudenalojen luomisessa.
Perustelu
Nanotieteet ja -teknologiat ovat luonteeltaan monitieteellisiä. Näin ollen yksi pääedellytyksistä innovaatiolle tällä tutkimusalalla on monitieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja koulutuksen verkostojen kehittäminen siten, että yhdistetään useita tieteen aloja, kuten nanoteknologiat, materiaalitieteet, insinööritiede, tieto- ja viestintätekniikat, geologia ja ympäristötieteet. Tavoitteena on kehittää uusia hybriditeknologioiota ja saavuttaa vahva risteymä eri tieteenalojen välillä.
Tarkistus 105 Liite I, Aihealueet, 4 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Teknologioiden integrointi teollisia sovelluksia varten, 2 kohta
Tätä koskevassa tutkimuksessa keskitytään uusiin sovelluksiin sekä uudenlaisiin, merkittäviä edistysaskeleita mahdollistaviin ratkaisuihin, joilla voidaan vastata keskeisiin haasteisiin. Lisäksi tutkimus kohdistetaan niihin TTK-tarpeisiin, joita eri eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat määrittäneet. Uuden tietämyksen sekä uusien nano-, materiaali- ja tuotantoteknologioiden integrointia sekä alakohtaisiin että poikkialaisiin sovelluksiin tuetaan muun muassa terveydenhuollon, rakentamisen, avaruusteollisuuden, liikenteen, energiahuollon, kemian, ympäristön, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, massan- ja paperintuotannon sekä koneenrakennuksen aloilla ja lisäksi luonteeltaan yleisemmällä työturvallisuuden alalla.	Tätä koskevassa tutkimuksessa keskitytään uusiin sovelluksiin sekä uudenlaisiin, merkittäviä edistysaskeleita mahdollistaviin ratkaisuihin, joilla voidaan vastata keskeisiin haasteisiin. Lisäksi tutkimus kohdistetaan niihin TTK-tarpeisiin, joita eri eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat määrittäneet. Uuden tietämyksen sekä uusien nano-, materiaali- ja tuotantoteknologioiden integrointia sekä alakohtaisiin että poikkialaisiin sovelluksiin tuetaan muun muassa terveydenhuollon, elintarvikkeiden jalostuksen, rakentamisen (myös asuinrakentamisen), lentokone- ja avaruusteollisuuden, liikenteen, energiahuollon, kemian, ympäristön, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, jalkineteollisuuden, massan- ja paperintuotannon sekä koneenrakennuksen aloilla ja lisäksi luonteeltaan yleisemmällä työturvallisuuden alalla.
Perustelu
Ei pidä jättää ulkopuolelle teollisuudenaloja, jotka voivat hyötyä tämän alan tutkimuksesta.
Tarkistus 106 Liite I, Aihealueet, 5 Energia, Lähestymistapa, 3 kohta
Yksi tämän aihealueen tärkeistä tavoitteista on Euroopan energiasektorin kilpailukyvyn parantaminen, jotta se voisi vastata ankaraan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tavoitteena on luoda Euroopan teollisuudelle edellytykset saavuttaa johtava asema maailmassa tai säilyttää jo hankittu johtoasema keskeisten energiateknologioiden alalla. Erityisesti pk-yritykset ovat avainasemassa energia-alalla: niillä on elintärkeä asema energiaketjussa ja ne ovat keskeinen innovaatioita edistävä voima. Niiden laajamittainen osallistuminen tutkimus- ja demonstrointitoimiin on olennaisen tärkeää, ja sitä edistetään aktiivisesti.	Yksi tämän aihealueen tärkeistä tavoitteista on Euroopan energiasektorin kilpailukyvyn parantaminen, jotta se voisi vastata ankaraan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tavoitteena on luoda Euroopan teollisuudelle edellytykset saavuttaa johtava asema maailmassa tai säilyttää jo hankittu johtoasema keskeisten energiateknologioiden alalla. Tämä johtava asema voidaan suojata voimakkaalta kilpailulta ainoastaan huomattavilla investoinneilla tutkimus- ja kehitystyöhön. Erityisesti pk-yritykset ovat avainasemassa energia-alalla: niillä on elintärkeä asema energiaketjussa ja ne ovat keskeinen innovaatioita edistävä voima. Niiden laajamittainen osallistuminen tutkimus- ja demonstrointitoimiin on olennaisen tärkeää, ja sitä edistetään aktiivisesti.
Perustelu
On tehtävä selväksi, että tutkimus- ja kehitystyöhön tehtävät huomattavat investoinnit edesauttavat Euroopan johtavan aseman turvaamista maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Tarkistus 107 Liite I, 5. Energia, Lähestymistapa, 5 kohta
Tutkimustulosten leviämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi tietämyksen levittämistä ja tulosten siirtoa – myös poliittisille päättäjille – tuetaan kaikilla aloilla. Näillä toimilla täydennetään erilliseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvässä Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmassa toteutettavia toimia, joilla pyritään tukemaan innovointia ja poistamaan demonstroitujen energiateknologioiden laajamittaisen markkinoille saattamisen ei-teknisiä esteitä.	Tutkimustulosten leviämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi tietämyksen levittämistä ja tulosten siirtoa – myös poliittisille päättäjille – tuetaan kaikilla aloilla. Erityisesti pyritään kannustamaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä ja tavoitellaan mahdollisimman suurta synergiaa ja täydentävyyttä yhteisön muiden ohjelmien ja toimien kanssa, esimerkiksi kilpailukykyä ja innovaatioita koskevaan ohjelmaan sisältyvän Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman kanssa.
Perustelu
Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavien toimien on oltava kiinteässä yhteydessä muista ohjelmista rahoitettavien ohjelmien kanssa siten, että ne täydentävät toisiaan.
Tarkistus 108 Liite I, Aihealueet, 5 Energia, Toimet, -1 kohta (uusi)
	Energia-alan rahoituksen myöntämisen on perustuttava vaatimuksiin, joiden perusteella energiateknologian muotoja voidaan arvioida sen kannalta, missä määrin ne pystyvät auttamaan EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, joiden mukaisesti luodaan energia-ala, joka on kilpailukykyinen, ympäristön kannalta kestävä ja turvallinen. Tätä aihetta koskevat EU:n suhteellisen rajoitetut tutkimus- ja kehittämisvarat on keskitettävä niihin teknologian muotoihin, jotka voivat nopeasti vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Perustelu
Muuta kuin ydinvoimaa koskevat EU:n suhteellisen rajoitetut tutkimus- ja kehittämisvarat on keskitettävä niihin teknologian muotoihin, jotka sellaisinaan vastaavat suuressa määrin objektiivisia kriteerejä, joita ovat: EU:n energiariippuvuuden vähentäminen, tuontienergian määrän rajoittaminen ja useat energiapoliittiset ongelmat, CO2-päästöjen nopea rajoittaminen sekä EU:n yleisen kilpailukyvyn parantaminen ja työpaikkojen luomisen edistäminen lyhyellä aikavälillä.
Tarkistus 109 Liite I, 5. Energia, Toimet, Uusiutuviin energialähteisiin perustuva polttoainetuotanto
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin soveltuvia integroituja teknologioita sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä, jotta voitaisiin tarjota keinoja kasvattaa merkittävästi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta EU:n sähköntuotannossa. Tutkimuksen avulla olisi parannettava muuntamisen kokonaishyötysuhdetta, alennettava merkittävästi sähkön hintaa, parannettava prosessien luotettavuutta ja vähennettävä entisestään ympäristövaikutuksia. Etusijalla ovat aurinkosähkö, tuulisähkö ja biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettava sähkö. Tutkimuksessa pyritään myös hyödyntämään muiden uusiutuvien energialähteiden kaikki mahdollisuudet: tällaisia energialähteitä ovat geoterminen energia, aurinkolämpö, merienergia ja pienvesivoima.	Tavoitteena on tutkia, kehittää ja demonstroida erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin soveltuvia integroituja teknologioita sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä, jotta voitaisiin tarjota keinoja kasvattaa merkittävästi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta EU:n sähköntuotannossa. Tutkimuksen avulla olisi parannettava muuntamisen kokonaishyötysuhdetta, poistettava nykyiset esteet, mikä johtaa siihen, että on alennettava merkittävästi sähkön hintaa, parannettava prosessien luotettavuutta ja vähennettävä entisestään ympäristövaikutuksia. Etusijalla ovat aurinkosähkö, aurinkolämpö, tuulisähkö ja biomassasta (energiakasvien viljely sekä jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettava sähkö. Tutkimuksessa pyritään myös hyödyntämään muiden uusiutuvien energialähteiden kaikki mahdollisuudet: tällaisia energialähteitä ovat geoterminen energia, aurinkolämpö, merienergia ja pienvesivoima.
Perustelu
Ehdotetaan eri alaotsikoiden alkutekstin yhdenmukaistamista kolmen tieteellisen tekijän (tutkimus, kehitys ja demonstrointi) sisällyttämiseksi.
Sähkön tuottamista aurinkoenergiasta ei pidä rajoittaa vain aurinkosähköön. On parannettava myös mahdollisuuksia tuottaa sähköä ja lämpöä keski- ja korkealämpöisillä aurinkoenergian keräimillä.
Lienee aiheellista käsitellä laaja-alaisesti energiaviljelmiä ja niiden mahdollisuuksia koskevien toimien lisäämis- ja parantamistavoitetta.
Tarkistus 110 Liite I, 5. Energia, Toimet, Uusiutuviin energialähteisiin perustuva polttoainetuotanto
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida parannettuja muuntamisteknologioita biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettujen kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden, kestävää tuotantoa ja tarjontaketjuja varten. Tutkimuksessa olisi painotettava uudentyyppisiä biopolttoaineita sekä nykyisten biopolttoaineiden uusia tuotanto- ja jakelukanavia, mukaan luettuna energian ja muiden lisäarvotuotteiden yhteistuotanto biojalostamoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa hiilipäästöihin liittyviä hyötyjä koko energialähteestä käyttäjään ulottuvan toimitusketjun osalta, ja siinä keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen, teknologian integroinnin edistämiseen ja raaka-aineiden käyttöön. Muita käsiteltäviä aiheita ovat raaka-ainelogistiikka, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi turvallisen ja luotettavan käytön mahdollistamiseksi kiinteissä ja liikennesovelluksissa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyntuotannon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tuetaan biomassaan, uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön ja aurinkosähköön perustuvia prosesseja.	Tavoitteena on tutkia, kehittää ja demonstroida parannettuja muuntamisteknologioita biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) ja energiakasviviljelmistä tuotettujen kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden, kestävää tuotantoa ja tarjontaketjuja varten. Tutkimuksessa olisi painotettava uudentyyppisiä biopolttoaineita sekä nykyisten biopolttoaineiden uusia tuotanto- ja jakelukanavia, mukaan luettuna energian ja muiden lisäarvotuotteiden yhteistuotanto biojalostamoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa hiilipäästöihin liittyviä hyötyjä koko energialähteestä käyttäjään ulottuvan toimitusketjun osalta, ja siinä keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen, teknologian integroinnin edistämiseen ja raaka-aineiden käyttöön. Muita käsiteltäviä aiheita ovat energiakasvit, raaka-ainelogistiikka, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi turvallisen ja luotettavan käytön mahdollistamiseksi kiinteissä ja liikennesovelluksissa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyntuotannon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tuetaan biomassaan, uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön ja aurinkosähköön perustuvia prosesseja.
Perustelu
Ehdotetaan eri alaotsikoiden alkutekstin yhdenmukaistamista kolmen tieteellisen tekijän (tutkimus, kehitys ja demonstrointi) sisällyttämiseksi.
Lienee aiheellista käsitellä laaja-alaisesti energiaviljelmiä ja niiden mahdollisuuksia koskevien toimien lisäämis- ja parantamistavoitetta. Siksi ehdotetaan niiden mainitsemista tässä kohdassa edellisen kohdan lisäksi.
Tarkistus 111 Liite I, 5. Energia, Toimet, Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida teknologioita, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä lämmityksessä ja jäähdytyksessä ja edistää tätä kautta energian kestävää käyttöä. Tutkimuksella tavoitellaan kustannusten merkittävää alenemista, tehokkuuden parantumista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Lisäksi pyritään optimoimaan teknologioiden käyttö erilaisissa alueellisissa olosuhteissa. Tutkimuksen ja demonstroinnin tulisi koskea myös seuraavia aiheita: uudet järjestelmät ja komponentit teollisia sovelluksia varten (mukaan luettuna lämpöenergiaa hyödyntävä meriveden suolanpoisto), kaukolämpö ja -jäähdytys ja/tai rakennuskohtainen lämmitys ja jäähdytys, integroitavuus rakennuksiin ja energian varastointi.	Tavoitteena on tutkia, kehittää ja demonstroida teknologioita, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä aktiivisessa lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä passiivisen tai luonnollisesti tuotetun lämmityksen hyväksikäyttöjärjestelmien parantamisessa ja edistää tätä kautta energian kestävää käyttöä. Tutkimuksella tavoitellaan kustannusten merkittävää alenemista, tehokkuuden parantumista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Lisäksi pyritään optimoimaan teknologioiden käyttö erilaisissa alueellisissa olosuhteissa. Tutkimuksen ja demonstroinnin tulisi koskea myös seuraavia aiheita: uudet järjestelmät ja komponentit teollisia sovelluksia varten (mukaan luettuna lämpöenergiaa hyödyntävä meriveden suolanpoisto), kaukolämpö ja -jäähdytys ja/tai rakennuskohtainen lämmitys ja jäähdytys, integroitavuus rakennuksiin ja energian varastointi.
Perustelu
Ehdotetaan eri alaotsikoiden alkutekstin yhdenmukaistamista kolmen tieteellisen tekijän (tutkimus, kehitys ja demonstrointi) sisällyttämiseksi.
Euroopan unionin on tutkittava uusia mahdollisuuksia hyödyntää passiivisia tai luonnollisesti tuotettuja lämmitysjärjestelmiä talonrakentamisen energiatehokkuutta koskevin lainsäädännöllisin keinoin.
Tarkistus 112 Liite I, Aihealueet, 5 Energia, Toimet, Puhtaat hiiliteknologiat
Hiilivoimalat ovat edelleen tärkeitä sähköntuottajia kaikkialla maailmassa. Niiden tehokkuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja samoin niiden päästöjä, etenkin hiilidioksidipäästöjä, voidaan vielä huomattavasti vähentää. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen hallinnan edistämiseksi tuetaan puhtaiden hiilenmuuntamisteknologioiden kehittämistä ja demonstrointia. Tavoitteena on parantaa merkittävästi voimalaitosten tehokkuutta ja luotettavuutta, minimoida epäpuhtauspäästöt ja vähentää kokonaiskustannuksia erilaisissa toimintaolosuhteissa. Tulevaisuuden päästötöntä energiantuotantoa silmällä pitäen nämä toimet tulisi nivoa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehitykseen siten, että tähän kehitykseen voidaan valmistautua ja sitä voidaan tukea.	Hiilivoimalat ovat edelleen tärkeitä sähköntuottajia kaikkialla maailmassa. Niiden tehokkuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja samoin niiden päästöjä, etenkin hiilidioksidipäästöjä, voidaan vielä huomattavasti vähentää. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä varojen säästämisen ja hiilidioksidipäästöjen hallinnan edistämiseksi tuetaan puhtaiden hiilenmuuntamisteknologioiden kehittämistä ja demonstrointia. Tavoitteena on parantaa merkittävästi voimalaitosten tehokkuutta ja luotettavuutta, minimoida epäpuhtauspäästöt, mukaan lukien pienhiukkaset, hivenaineet, elohopea ja orgaaniset yhdisteet, ja vähentää kokonaiskustannusta erilaisissa toimintaolosuhteissa. Tulevaisuuden päästötöntä energiantuotantoa silmällä pitäen nämä toimet tulisi nivoa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehitykseen siten, että tähän kehitykseen voidaan valmistautua ja sitä voidaan tukea.
Perustelu
On tärkeää toteuttaa kaikki parannukset, jotka voidaan tehdä käytössä oleviin ja/tai tuleviin hiilivoimaloihin. Tarkistusten tarkoituksena ei ole ainoastaan parantaa EU:n tutkimuksen toimintaedellytyksiä tehokkuuden ja CO2:n vähentämisen osalta vaan myös päästöttömyyden osalta (esimerkkeinä pienhiukkaset, hivenaineet, elohopea ja orgaaniset yhdisteet).
Tarkistus 113 Liite I, Aihealueet, 5 Energia, Toimet, Älykkäät energiaverkot
Kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisen helpottamiseksi tarvitaan laaja-alaisia t&k-toimia, joilla voidaan parantaa Euroopan sähkö- ja kaasujärjestelmien ja -verkkojen tehokkuutta, joustavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Sähköverkkojen osalta tavoitteena on muuttaa nykyiset sähköverkot joustavaksi ja interaktiiviseksi (asiakkaat/verkonhaltijat) palveluverkoksi ja poistaa esteet uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun energiantuotannon (esim. polttokennot, mikroturbiinit, mäntämoottorit) laajamittaisen käyttöönoton ja tehokkaan integroinnin tieltä. Tämä edellyttää myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia (esim. innovatiiviset tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut, uusiutuvien energialähteiden varastointiteknologiat, tehoelektroniikka ja korkean lämpötilan suprajohtimia käyttävät laitteet). Kaasuverkkojen osalta tavoitteena on demonstroida älykkäämpiä ja tehokkaampia prosesseja ja järjestelmiä kaasun siirtoa ja jakelua varten, mukaan luettuna uusiutuvien energialähteiden tehokas integrointi.	Kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisen helpottamiseksi tarvitaan laaja-alaisia t&k-toimia, joilla voidaan parantaa Euroopan sähkö- ja kaasujärjestelmien ja -verkkojen tehokkuutta, joustavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Sähköverkkojen osalta tavoitteena on muuttaa nykyiset sähköverkot joustavaksi ja interaktiiviseksi (asiakkaat/verkonhaltijat) palveluverkoksi ja poistaa esteet uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun energiantuotannon (esim. polttokennot, mikroturbiinit, mäntämoottorit) laajamittaisen käyttöönoton ja tehokkaan integroinnin tieltä sekä parantaa toimitusten laatua (jännitteen laadun ja toimitetun energian osalta). Tämä edellyttää myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia (esim. innovatiiviset tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut, uusiutuvien energialähteiden varastointiteknologiat, sähköisen kaukoluennan ja automatisoidun kaukomittauksen hallinnan järjestelmät, tehoelektroniikka ja korkean lämpötilan suprajohtimia käyttävät laitteet, tieto- ja viestintätekniset valvontajärjestelmät aktiiviselle verkkohallinnoinnille, tehokas työvoiman johtaminen jne.). Kaasuverkkojen osalta tavoitteena on demonstroida älykkäämpiä ja tehokkaampia prosesseja ja järjestelmiä kaasun siirtoa ja jakelua varten, mukaan luettuna uusiutuvien energialähteiden tehokas integrointi. Sähkö- ja kaasuverkkojen välistä integraatiota (esimerkiksi integroidut valvontakeskukset, multimittaus, jaettu työvoima) koskevalla tutkimuksella pyritään tehokkuustavoitteeseen molemmilla aloilla.
Perustelu
Hajautetun sähköntuotannon integrointi on yksi tulevaisuuden sähköverkkojen suurimmista haasteista, jotta voidaan lisätä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön tuotantoa, parantaa toimitusten laatua ja tyydyttää käyttäjien tarpeita. Käyttäjät ovat entistä enemmän mukana sähkömarkkinoilla innovatiivisten tekniikoiden (esimerkiksi sähköinen kaukoluenta ja automatisoitu kaukomittauksen hallinta, ennakkoon maksettu energia, laajakaistapalvelut jne.) ja myös paikallisen sähköntuotannon (hajautettu tuotanto) avulla. Tutkimus, joka koskee hajautetun tuotannon hallinnointia ja integrointia jakeluverkoissa, on tervetullutta. Tieto- ja viestintätekniikat ovat johtavassa asemassa. Jakeluverkkojen tehokkaan hallinnon saavuttamiseksi on parannettava organisointia: työvoimahallinto, sähkön ja kaasun tuotannon integrointi sekä kaasu- ja sähköverkkojen jaettu työvoima voivat parantaa tehokkuustasoa.
Tarkistus 114 Liite I, 5. Energia, Toimet, Energiatehokkuus ja energiansäästö
Tarjolla olevat mittavat mahdollisuudet energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen on hyödynnettävä optimoimalla, validoimalla ja demonstroimalla uusia ratkaisuja ja teknologioita, joita voidaan käyttää rakennuksissa, palveluissa ja teollisuudessa.	Tarjolla olevat mittavat mahdollisuudet energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen on hyödynnettävä optimoimalla, validoimalla, tutkimalla, kehittämällä ja demonstroimalla uusia ratkaisuja ja teknologioita, joita voidaan käyttää rakennuksissa, kuljetuksissa, palveluissa ja teollisuudessa.
Perustelu
Ehdotetaan eri alaotsikoiden alkutekstin yhdenmukaistamista kolmen tieteellisen tekijän (tutkimus, kehitys ja demonstrointi) sisällyttämiseksi.
Kuljetusalaa ei pidä jättää tämän kohdan toimien ulkopuolelle.
Tarkistus 115 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Tavoite
Tavoitteena on edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa. Tähän pyritään parantamalla tietämystä biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joiden avulla voidaan seurata, ehkäistä ja lieventää ympäristöön (terveys mukaan luettuna) kohdistuvia paineita ja riskejä ja hoitaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävästi.	Tavoitteena on edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa. Tähän pyritään parantamalla tietämystä biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista, biologisesta monimuotoisuudesta ja sen kestävästä käytöstä sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joiden avulla voidaan seurata, ehkäistä, lieventää ja mukauttaa ympäristöön (terveys mukaan luettuna) kohdistuvia paineita ja riskejä ja hoitaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävästi.
Perustelu
Tietyt ympäristöpaineet tai -riskit voivat olla vaikeasti muutettavia. Tämän vuoksi on tutkittava niiden mukauttamistapoja, jotta niiden vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön vähennettäisiin.
Tarkistus 116 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 1 kohta
Ympäristön suojelu on olennaisen tärkeää nykyisen ja tulevien sukupolvien elämän laadun sekä talouskasvun kannalta. Väestönkasvu, kaupungistuminen, maatalouden, liikenteen ja energiantuotannon jatkuva kasvu sekä ilmaston paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen vaihtelu ja lämpeneminen aiheuttavat painetta maapallon luonnonvaroille ja kulttuuriympäristölle. EU:n haasteena onkin varmistaa jatkuva ja kestävä kasvu ja lieventää samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. EU:n laajuista yhteistyötä tarvitaan, koska maat, alueet ja kaupungit joutuvat kohtaamaan yhteisiä ympäristöongelmia ja koska ympäristötutkimuksen tutkimusalan laajuus, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät tiettyä kriittistä massaa. Tällainen yhteistyö helpottaa myös yhteistä suunnittelua, toisiinsa liitettyjen ja yhteentoimivien tietokantojen käyttöä sekä yhteisten indikaattoreiden, arviointimenetelmien ja yhdenmukaisten ja laajamittaisten havainnointi- ja ennustamisjärjestelmien kehittämistä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on tarpeellista tietämyksen lisäämiseksi ja ympäristön paremman hoidon edistämiseksi maailmanlaajuisesti.	Ympäristön suojelu on olennaisen tärkeää nykyisen ja tulevien sukupolvien elämän laadun sekä talouskasvun kannalta. Väestönkasvu, kaupungistuminen, rakentaminen ja maanviljelyn, karjatalouden, vesiviljelyn ja kalastuksen, liikenteen ja energiantuotannon jatkuva kasvu sekä ilmaston paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen vaihtelu ja lämpeneminen aiheuttavat painetta maapallon luonnonvaroille ja kulttuuriympäristölle. EU:n haasteena onkin varmistaa jatkuva ja kestävä kasvu ja lieventää samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. EU:n laajuista yhteistyötä tarvitaan, koska maat, alueet ja kaupungit joutuvat kohtaamaan yhteisiä ympäristöongelmia ja koska ympäristötutkimuksen tutkimusalan laajuus, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät tiettyä kriittistä massaa. Tällainen yhteistyö helpottaa myös yhteistä suunnittelua, toisiinsa liitettyjen ja yhteentoimivien tietokantojen käyttöä sekä yhteisten indikaattoreiden, arviointimenetelmien ja yhdenmukaisten ja laajamittaisten havainnointi- ja ennustamisjärjestelmien kehittämistä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on tarpeellista tietämyksen lisäämiseksi ja ympäristön paremman hoidon edistämiseksi maailmanlaajuisesti.
Perustelu
Ympäristövaikutukset, joita syntyy karjataloudessa (esimerkiksi lietteentuotanto ja sen vaikutus pohjavesiin, kalataloudessa (esimerkiksi varojen säilyttäminen tai innovaatiot ympäristöä kunnioittavampien pyydysten kehittämiseksi) ja vesiviljelyssä (esimerkiksi rannikkojen merrat ja häkit ja niiden vaikutus ympäristöön), on mainittava, jotta ne sisällytetään tämän osan toimien piiriin.
Tarkistus 117 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 4 kohta
Kansallisten ohjelmien koordinointia tehostetaan laajentamalla ja syventämällä nykyisiä ympäristötutkimuksen alan ERA-NET-verkkoja. Tähän sisältyy myös Itämeren tutkimukseen liittyvien ohjelmien yhteinen toteuttaminen sekä uusien ERA-NET-verkkojen perustaminen.	Kansallisten ohjelmien koordinointia tehostetaan laajentamalla ja syventämällä nykyisiä ympäristötutkimuksen alan ERA-NET-verkkoja. Pyritään kannustamaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä yhteisillä ehdotuspyynnöillä niillä painopistealoilla, jotka vaativat selvästi monialaisuutta, kuten meritieteissä ja -teknologioissa.
Perustelu
Meriympäristön suojeluun liittyvissä näkökohdissa tarvitaan ehdottomasti monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä sekä osallistuvien sidosryhmien ja maiden toimintaa ja yhteistyötä.
Tarkistus 118 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 5 kohta
Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten tehokkaampaan levittämiseen (muun muassa hyödyntämällä synergioita EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa) sekä tulosten käyttöönoton vauhdittamiseen loppukäyttäjien ja erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden piirissä.	Erityistä huomiota kiinnitetään tieto- ja viestintäteknologioiden alan tutkimustulosten levittämiseen ja niistä tiedottamiseen ja niiden tekemiseen kansantajuisesti tunnetuksi tavoitteena tieteen ja teknologian lähentäminen yhteiskuntaan.
	Pyritään mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa esimerkiksi kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ja, Urban-ohjelman tai Life+ -rahastojen kanssa.
Perustelu
Levitetään suurelle yleisölle kansantajuista tietoa tieteestä, jotta kannustettaisiin loppukäyttäjiä ja erityisesti poliittisia päättäjiä ottamaan näitä toimia käyttöön.
Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavien toimien on oltava kiinteässä yhteydessä muista ohjelmista rahoitettavien ohjelmien kanssa siten, että ne täydentävät toisiaan.
Tarkistus 119 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 1 luetelmakohta, 1 alakohta
Ilmaston ja maapallon luonnonjärjestelmän toimintaa on tutkittava integroidusti, jotta voidaan havainnoida ja analysoida näiden järjestelmien kehitystä ja ennakoida tulevia kehityssuuntia. Tämä mahdollistaa tehokkaiden sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämisen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia varten. Tutkimuksessa laaditaan kehittyneitä ilmastonmuutosmalleja, joissa tarkastellaan erilaajuisia alueita koko maapallosta aina alueiden osiin saakka. Näitä malleja käytetään muutosten, mahdollisten vaikutusten ja kriittisten kynnysten arvioinnissa. Toimissa tutkitaan ilmakehän koostumuksessa ja veden kierrossa tapahtuvia muutoksia ja kehitetään riskilähtöisiä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kuivuuden, myrskyjen ja tulvien esiintymisessä tapahtuneet muutokset. Tutkimuskohteina ovat myös ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ympäristön laatuun ja ilmastoon aiheuttama paine sekä ilmakehän, stratosfäärin otsonikerroksen, maanpinnan, jäätiköiden ja valtamerien välinen vuorovaikutus. Lisäksi tarkastellaan myös palautemekanismeja ja äkillisiä muutoksia (esim. merivirtauksissa) sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia.	Ilmaston ja maapallon ja merien (napaseudut mukaan lukien) luonnonjärjestelmän toimintaa on tutkittava integroidusti, jotta voidaan havainnoida ja analysoida näiden järjestelmien aiempaa ja nykyistä kehitystä ja ennakoida tulevia kehityssuuntia. Tämä mahdollistaa tehokkaiden sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämisen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia varten. Tutkimuksessa laaditaan kehittyneitä ilmastonmuutosmalleja, joissa tarkastellaan erilaajuisia alueita koko maapallosta aina alueiden osiin saakka. Näitä malleja käytetään muutosten, mahdollisten vaikutusten ja kriittisten kynnysten arvioinnissa. Toimissa tutkitaan ilmakehän koostumuksessa ja veden kierrossa tapahtuvia muutoksia ja kehitetään riskilähtöisiä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kuivuuden, myrskyjen ja tulvien esiintymisessä tapahtuneet muutokset. Tutkimuskohteina ovat myös ilman, pohja- ja pintaveden ja maaperän pilaantumisen ympäristön laatuun ja ilmastoon aiheuttama paine sekä ilmakehän, stratosfäärin otsonikerroksen, maanpinnan, jäätiköiden ja valtamerien välinen vuorovaikutus mukaan lukien merenpinnan vaihtelun vaikutukset rannikkoalueilla. Lisäksi tarkastellaan myös palautemekanismeja ja äkillisiä muutoksia (esim. merivirtauksissa) sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia, erityisen haavoittuviin alueisiin, kuten rannikko- ja vuoristoalueisiin, kohdistuvat vaikutukset mukaan lukien.
Perustelu
Maapallon ja merien luonnonjärjestelmissä aiemmin tapahtuneiden muutosten tutkimuksesta voidaan saada merkittävää tietoa nykyisten ja tulevien muutosten selittämiseksi ja ennustamiseksi.
Tässä tarkistuksessa myös ajantasaistetaan kuvaus maa- ja merialueemme nykyisin kohtaamista paineista, niin että mukana on esimerkiksi napajäätiköiden sulaminen, merenpinnan korkeusmuutokset ja vaikutukset pohjavesiin.
Tarkistus 120 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 2 luetelmakohta, 1 alakohta
Jotta voidaan tukea ympäristöä ja terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa ja ottaa huomioon uusiin ympäristöriskeihin liittyvät kansanterveysongelmat ja karakterisoida näihin riskeihin liittyviä sairauksia, tarvitaan poikkialaista tutkimusta, jossa tarkastellaan ympäristöön liittyvien riskitekijöiden ja ihmisen terveyden välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksessa keskitytään eri altistumisteitä pitkin tapahtuvaan monialtistumiseen, pilaantumislähteiden määrittämiseen sekä uusiin tai kehittymässä oleviin ympäristöstressiä aiheuttaviin tekijöihin (esim. sisä- ja ulkoilma, sähkömagneettiset kentät, melu ja altistuminen myrkyllisille aineille) ja niiden mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tutkimuksessa pyritään myös yhdistämään toimia, jotka koskevat ihmisten biomonitoroinnin tieteellisiä näkökohtia, menetelmiä ja välineitä koordinoidun ja yhdenmukaisen lähestymistavan kehittämiseksi. Tutkimus käsittää alttiisiin väestöryhmiin keskittyvät eurooppalaiset kohorttitutkimukset, menetelmät ja välineet riskien parempaa karakterisointia ja arviointia varten sekä riskien ja terveysvaikutusten vertailun. Tutkimuksessa kehitetään biomarkkereita ja mallintamisvälineitä, joissa otetaan huomioon altistuminen useille riskitekijöille, vaihtelut altistuvuudessa ja epävarmuustekijät. Lisäksi kehitetään menetelmiä ja päätöksenteon tukivälineitä (indikaattoreita, kustannushyöty- ja monikriteerianalyysejä, terveysvaikutusten arviointeja ja sairaustaakka- ja kestävyysanalyysejä) riskinarviointia, riskien hallintaa ja riskeistä tiedottamista sekä politiikan kehittämistä ja analysointia varten.	Jotta voidaan tukea ympäristöä ja terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa ja ottaa huomioon uusiin ympäristö- ja ilmastoriskeihin liittyvät kansanterveysongelmat ja karakterisoida näihin riskeihin liittyviä sairauksia, tarvitaan poikkialaista tutkimusta, jossa tarkastellaan ympäristöön liittyvien riskitekijöiden ja ihmisen terveyden välistä vuorovaikutusta erityisesti kaupunkiympäristössä (mukaan lukien jälkiteolliset alueet). Tutkimuksessa keskitytään maailmanlaajuisen muutoksen vaikutukseen (ilmasto, maankäyttö, globalisaatio), eri altistumisteitä pitkin tapahtuvaan monialtistumiseen, lajiutumiseen ja toksikologiaan, pilaantumislähteiden määrittämiseen sekä uusiin tai kehittymässä oleviin ympäristöstressiä aiheuttaviin tekijöihin ja niiden yhteisvaikutuksiin luonnollisten aiheuttajien ja osatekijöiden kanssa (esim. vahingolliset kaasut, orgaaniset ja epäorgaaniset pien- ja mikrohiukkaset, sisä- ja ulkoilma, sähkömagneettiset kentät, melu ja altistuminen myrkyllisille aineille, kaasuille ja autojen päästöille, sekä auringonsäteilyn ihon tai silmien terveyteen aiheuttaman vaikutuksen lisääntyminen) ja niiden mahdollisiin terveysvaikutuksiin, oireyhtymien ja kroonisen altistumisen analyysiin, vuorovaikutukseen myrkyllisten aineiden ja kyseisten aineiden sekoitusten kanssa, geneettisten polymorfismien analyyseihin ja immunologisiin testeihin, mukaan lukien lymfosiittien transformaatiotestit ja aktivoitumistestit. Edistetään myrkyllisten aineiden tai muiden uusien tai vanhojen kemiallisten aineiden tutkimusta REACH-asetuksen mukaisesti, mukaan luettuina eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät. Tutkimuksessa pyritään myös yhdistämään toimia, jotka koskevat ihmisten biomonitoroinnin epidemiologisia näkökohtia, menetelmiä ja välineitä koordinoidun ja yhdenmukaisen lähestymistavan kehittämiseksi. Tutkimus käsittää alttiisiin väestöryhmiin keskittyvät eurooppalaiset kohorttitutkimukset, menetelmät ja välineet riskien parempaa karakterisointia ja seurantaa varten sekä riskien ja terveysvaikutusten arvioinnin ja vertailun. Tutkimuksessa kehitetään biomarkkereita ja mallintamis- ja seurantavälineitä, joissa otetaan huomioon altistuminen useille riskitekijöille, vaihtelut altistuvuudessa ja epävarmuustekijät. Lisäksi kehitetään menetelmiä ja päätöksenteon tukivälineitä (indikaattoreita, kustannushyöty- ja monikriteerianalyysejä, terveysvaikutusten arviointeja ja sairaustaakka- ja kestävyysanalyysejä) riskinarviointia, riskien hallintaa ja riskeistä tiedottamista sekä politiikan kehittämistä ja analysointia varten.
Tarkistus 121 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 3 luetelmakohta, 1 alakohta
Luonnonkatastrofien hallinta edellyttää moniriskilähestymistapaa. Vaarojen, haavoittuvuuden ja riskien arviointia varten tarvitaan parempaa tietämystä, parempia menetelmiä ja integroidumpaa kokonaisuutta. Lisäksi on kehitettävä kartoitus-, ehkäisy- ja lieventämisstrategioita, joissa otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Tutkimuksessa käsitellään katastrofeja, jotka liittyvät ilmastoon (esim. myrskyt, kuivuus, metsäpalot, maanvyörymät ja tulvat) ja geologisiin uhkiin (esim. maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja hyökyaallot). Tutkimuksen avulla on määrä oppia tuntemaan ilmiöiden taustalla olevia prosesseja ja parantaa ennustemenetelmiä probabilistisen lähestymistavan pohjalta. Sillä tuetaan myös ennakkovaroitus- ja tiedotusjärjestelmien kehittämistä. Myös suurten luonnonuhkien yhteiskunnallisia vaikutuksia pyritään kvantifioimaan.	Luonnonkatastrofien hallinta edellyttää moniriskilähestymistapaa, jossa keskitytään yhdistämään erityiset riskistrategiat kattavien suunnitelmien, menetelmien ja sääntöjen kanssa. Vaarojen, haavoittuvuuden ja riskien arviointia varten tarvitaan parempaa tietämystä, parempia menetelmiä ja integroidumpaa kokonaisuutta. Lisäksi on kehitettävä kartoitus-, ehkäisy-, havaitsemis- ja lieventämisstrategioita, joissa otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Tutkimuksessa käsitellään katastrofeja, jotka liittyvät ilmastoon (esim. myrskyt, kuivuus, hallat, metsäpalot, maanvyörymät, päästöt, tulvat sekä muut äärimmäisilmiöt) ja geologisiin uhkiin (esim. maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja hyökyaallot). Tutkimuksen avulla on määrä oppia tuntemaan ilmiöiden taustalla olevia prosesseja ja parantaa ennustemenetelmiä probabilistisen lähestymistavan pohjalta. Sillä tuetaan myös luonnonilmiöiden aiheuttamien vaarojen ja katastrofien hallinnan tutkimista ja ennakkovaroitus- ja tiedotusjärjestelmien ja nopean toiminnan järjestelmien kehittämistä sekä niiden hallintoa ja tutkimusta siitä, miten luonnonilmiöiden aiheuttamia vaaroja ja katastrofeja hallitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisiin käyttäytymismalleihin luonnonkatastrofien yhteydessä ja vaikutusten arviointiin.
Tarkistus 122 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Resurssien kestävä hallinta, 1 luetelmakohta
Tutkimustoimilla pyritään parantamaan tietämyspohjaa ja kehittämään edistyneitä malleja ja välineitä, joita tarvitaan resurssien kestävässä hallinnassa ja kestävien kulutusmallien luomisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa ekosysteemien toiminnan ja niiden ennalleen palautumisen ennustaminen sekä ekosysteemien (biologisen monimuotoisuuden, veden ja maaperän ja merien luonnonvarojen kannalta) tärkeiden rakenteellisten ja toiminnallisten osien vahingoittumisen tai ehtymisen lieventäminen. Ekosysteemien mallintamista koskevassa tutkimuksessa otetaan huomioon suojelu- ja säilyttämiskäytännöt. Toimilla edistetään innovatiivisia lähestymistapoja, joiden avulla ekosysteemipalveluista voidaan kehittää taloudellisia toimintoja. Lähestymistapoja kehitetään aavikoitumisen, maaperän huonontumisen ja eroosion torjuntaan sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Tutkimuskohteina ovat myös metsien ja kaupunkiympäristön kestävää hoito ja suunnittelu sekä jätehuolto. Tutkimuksessa hyödynnetään avoimia, hajautettuja ja yhteentoimivia tiedonhallinta- ja tietojärjestelmiä ja edistetään niiden kehittämistä. Lisäksi tuetaan luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviä arviointeja, ennusteita ja palveluita.	Tutkimustoimilla pyritään parantamaan tietämyspohjaa ja kehittämään edistyneitä malleja ja välineitä, joita tarvitaan resurssien kestävässä hallinnassa ja kestävien kulutusmallien luomisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa ekosysteemien toiminnan ja niiden ennalleen palautumisen ennustaminen sekä ekosysteemien (biologisen monimuotoisuuden, veden ja maaperän ja merien luonnonvarojen kannalta) tärkeiden rakenteellisten ja toiminnallisten osien vahingoittumisen tai ehtymisen lieventäminen. Ekosysteemien mallintamista koskevassa tutkimuksessa otetaan huomioon suojelu- ja säilyttämiskäytännöt sekä suojautuminen eroosiolta etenkin vuoristoalueilla. Toimilla edistetään innovatiivisia lähestymistapoja, joiden avulla ekosysteemipalveluista voidaan kehittää taloudellisia toimintoja. Lähestymistapoja kehitetään aavikoitumisen, maaperän huonontumisen ja eroosion torjuntaan sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Tutkimuskohteina ovat myös maaseutualueiden sekä metsien, metsän ekosysteemien ja muiden ekosysteemien, jotka ovat lähellä luontoa ja jotka kärsivät muuttuvista ympäristöolosuhteista, toistuvat ja intensiiviset katastrofit mukaan lukien, ja kaupunkiympäristön kestävää hoitoa ja säilyttämistä koskeva kokonaisvaltainen strategia, jossa otetaan huomioon kulttuuriperintö ja kaupunkisuunnittelu sekä jätehuolto. Tutkimuksessa hyödynnetään avoimia, hajautettuja ja yhteentoimivia tiedonhallinta- ja tietojärjestelmiä ja edistetään niiden kehittämistä. Lisäksi tuetaan luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviä arviointeja, ennusteita ja palveluita.
Perustelu
Luonnonvarojen kestävä hoito edellyttää järjestelmällistä säilyttämistä ja hoitoa koskevien mallien tutkimista, mikä on pääteltävissä Natura 2000 -verkoston toteuttamisessa esiin tulleista vaikeuksista.
Tarkistus 123 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ympäristöteknologiat, 1 luetelmakohta
Uusia tai parannettuja ympäristöteknologioita tarvitaan ihmisen toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ympäristön suojelun ja luonnonvarojen hallinnan tehostamiseksi sekä sellaisten uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi, jotka ovat ympäristön kannalta suotuisampia kuin olemassa olevat vaihtoehdot. Tutkimus kohdistuu erityisesti seuraaviin aiheisiin: teknologiat, jotka liittyvät ympäristöriskien ehkäisyyn tai pienentämiseen, uhkien ja katastrofien lieventämiseen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen; kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja tukevat teknologiat; teknologiat, jotka liittyvät luonnonvarojen tehokkaampaan hallintaan tai vettä, maaperää, meriä ja muita luonnonvaroja pilaavien aineiden ja jätteiden tehokkaampaan käsittelyyn; kulttuurimaiseman (rakennettu ympäristö, kaupunkialueet ja maisemat) ympäristömyötäisen ja kestävän hoidon teknologiat sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen ja restauroinnin teknologiat.	Uusia tai parannettuja ympäristöteknologioita tarvitaan ihmisen toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ympäristön suojelun ja luonnonvarojen hallinnan tehostamiseksi sekä sellaisten uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi, jotka ovat ympäristön kannalta suotuisampia kuin olemassa olevat vaihtoehdot. Tutkimus kohdistuu erityisesti seuraaviin aiheisiin: teknologiat, jotka liittyvät ympäristöriskien ehkäisyyn tai pienentämiseen, uhkien ja katastrofien lieventämiseen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen; kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja tukevat teknologiat; teknologiat, jotka liittyvät luonnonvarojen tehokkaampaan hallintaan tai vettä, maaperää, meriä ja muita luonnonvaroja pilaavien aineiden ja jätteiden tehokkaampaan käsittelyyn ja erityisesti jätteiden hyödyntämiseen; teknologiat, jotka liittyvät energiantuotannosta peräisin olevien jätteiden tai jätemateriaalien käsittelyyn ja/tai hyödylliseen uudelleenkäyttöön; kulttuurimaiseman (rakennettu ympäristö, kaupunkialueet ja maisemat) ympäristömyötäisen ja kestävän hoidon teknologiat sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen ja restauroinnin teknologiat.
Perustelu
Jätteiden hyödyntämisellä on tärkeä osuus jäteongelman ratkaisussa, erityisesti osana energiantuotantoa.
Tarkistus 124 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ympäristöteknologiat, 2 luetelmakohta, 1 alakohta
Tutkimuksessa keskitytään teknologioiden (myös prosessien ja tuotteiden) riskien ja suorituskyvyn arviointiin ja tähän liittyvien menetelmien, kuten elinkaarianalyysin, kehittämiseen. Lisäksi tutkimus kohdistuu erityisesti seuraaviin aiheisiin: ympäristöteknologioiden pitkän aikavälin mahdollisuudet, markkinapotentiaali ja sosioekonomiset näkökohdat; kemikaalien riskinarviointi, älykkäät testausstrategiat ja -menetelmät eläinkokeiden minimoimiseksi, riskien kvantifiointitekniikat; sekä tutkimus, jolla tuetaan Euroopan ympäristöteknologioiden verifiointi- ja testausjärjestelmän kehittämistä.	Tutkimuksessa keskitytään teknologioiden (myös prosessien, tuotteiden ja palveluiden) riskien ja suorituskyvyn arviointiin ja tähän liittyvien menetelmien, kuten elinkaarianalyysin, kehittämiseen. Lisäksi tutkimus kohdistuu erityisesti seuraaviin aiheisiin: ympäristöteknologioiden pitkän aikavälin mahdollisuudet, markkinapotentiaali ja sosioekonomiset näkökohdat; kemikaalien riskinarviointi, älykkäät testausstrategiat ja -menetelmät eläinkokeiden minimoimiseksi, riskien kvantifiointitekniikat; sekä tutkimus, jolla tuetaan Euroopan ympäristöteknologioiden verifiointi- ja testausjärjestelmän kehittämistä.
Perustelu
Lisätään palvelut samalle tasolle kuin tuotteet ja prosessit.
Tarkistus 125 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta
Kehitysmaiden kanssa luotavat tiede- ja teknologiakumppanuudet edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista useilla aloilla (esim. luonnonvarojen häviämisen pysäyttäminen, vesihuollon ja vedenpuhdistuksen parantaminen sekä vastaaminen kaupungistumisen aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin), joilla myös pk-yritykset voivat olla tärkeitä tekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ja alueellisten ja paikallisten kehitysongelmien väliseen suhteeseen. Tähän liittyvät kysymykset voivat koskea luonnonvaroja, biologista monimuotoisuutta, maankäyttöä, luonnollisia ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia uhkia ja riskejä, ilmastonmuutosta, ympäristöteknologioita sekä ympäristöä ja terveyttä. Samoin kiinnitetään huomiota politiikan analysointivälineisiin. Yhteistyö teollisuusmaiden kanssa parantaa mahdollisuuksia hyödyntää koko maailman huippututkimusta.	Kehitysmaiden kanssa luotavat tiede- ja teknologiakumppanuudet edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista useilla aloilla (esim. ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien vaikutusten ennaltaehkäisy ja lieventäminen ja luonnonvarojen häviämisen pysäyttäminen, vesihuollon ja vedenpuhdistuksen ja maaperän suojelun parantaminen, aavikoitumisen ehkäisy ja torjunta sekä vastaaminen kaupungistumisen ympäristölle ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttamiin haasteisiin sekä kestävä tuotanto ja kulutus), joilla myös pk-yritykset voivat olla tärkeitä tekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ja alueellisten ja paikallisten kehitysongelmien väliseen suhteeseen. Tähän liittyvät kysymykset voivat koskea luonnonvaroja, biologista monimuotoisuutta, maankäyttöä, luonnollisia ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia uhkia ja riskejä, ilmastonmuutosta, ympäristöteknologioita sekä ympäristöä ja terveyttä. Samoin kiinnitetään huomiota politiikan analysointivälineisiin. Yhteistyö teollisuusmaiden kanssa parantaa mahdollisuuksia hyödyntää koko maailman huippututkimusta.
Perustelu
Euroopan unioni voi myötävaikuttaa kaikkein köyhimpien maiden oikeansuuntaiseen kehitykseen kehittämällä ja jakamalla niiden kanssa tekniikkaa luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, veden ja maaperän oikeaan käyttöön, rakentamiseen ja kaupunkien kestävään kasvuun jne.
Tarkistus 126 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Kansainvälinen yhteistyö, 3 kohta
GEOSS-järjestelmän perustaminen kaukokartoitusta varten edistää kansainvälistä yhteistyötä maapallon luonnonjärjestelmän ymmärtämiseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten osalta. Se edistää myös koordinoitua tiedonkeruuta tieteellisiä ja poliittisia tarkoituksia varten.	GEOSS-järjestelmän perustaminen kaukokartoitusta varten edistää kansainvälistä yhteistyötä maapallon luonnonjärjestelmän ymmärtämiseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten osalta. Se edistää myös koordinoitua tiedonkeruuta tieteellisiä ja poliittisia tarkoituksia varten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kiinnostuksen lisäämistä.
Perustelu
On aivan selvää, että makrojärjestelmä GEOSSista saadut tiedot auttavat julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä tiedostamaan planeetan ympäristötarpeet ja kannustavat niitä toimintaan.
Tarkistus 127 Liite I, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin, 2 kohta
Ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen saattaa pitää sisällään esimerkiksi arviointeja, joissa selvitetään EU:n uusien politiikkojen vaikutuksia kestävään kehitykseen. Tällaiset uudet toimet voivat koskea muun muassa ympäristöä ja meripolitiikkaan liittyviä standardeja ja sääntelyä.	Ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen saattaa pitää sisällään esimerkiksi arviointeja, joissa selvitetään EU:n uusien politiikkojen vaikutuksia kestävään kehitykseen. Tällaiset uudet toimet voivat koskea muun muassa kestävää tuotantoa ja kulutusta, ympäristöä, ilmastonmuutosta, luonnonvaroja, meripolitiikkaa sekä standardeja ja sääntelyä.
Perustelu
Tässä kappaleessa esitetty kestävän kehityksen jatkuva arviointi pitää liittää myös yhteisön tuotantoa ja kulutusta, luonnonvaroja ja ilmastonmuutosta koskevaan politiikkaan, kuten tämän painopistealueen eri osissa mainitaan.
Tarkistus 128 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Tavoite
Tavoitteena on kehittää teknologian edistysaskeleiden pohjalta integroituja, ”vihreämpiä”, ”älykkäämpiä” ja turvallisempia yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden hankkima kilpailukyky ja johtava asema maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen.	Tavoitteena on kehittää teknologian edistysaskeleiden pohjalta integroituja, ”vihreämpiä” ja ”älykkäämpiä” yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden hankkima johtava asema maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen, jotta Atlantin välinen teknologiakuilu saadaan kurottua umpeen.
Perustelu
Eurooppa on menettänyt johtoasemansa joillakin lentoliikenteen aloilla (esim. alueellinen lentoliikenne on nyt kanadalaisten ja brasilialaisten hallinnassa). Lisäksi joillakin aloilla (esim. tilt-rotor-lentokone) Euroopan markkinaosuus on vaarassa huveta vähäiseksi ilman riittäviä investointeja.
Tarkistus 129 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 3 kohta
Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osien pohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista.	Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen ja merenkulkuteknologian alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osien pohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Perustelu
Euroopan on säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologiaa koskevan tutkimuksen alalla.
Tarkistus 130 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 5 kohta
Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa ja liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos.	Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa, liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos, sekä toimenpiteet, joilla vähennetään maantieteellisistä rajoituksista aiheutuvia haittavaikutuksia. Ympäristön tutkimuksen olisi katettava tavat, joilla liikennettä vältetään, vähennetään ja optimoidaan. Ympäristökysymysten tutkimisen on katettava liikenteen tehostaminen.
Perustelu
Valmistelijan ehdottamaa tekstiä vastaavasti tässä tarkistuksessa esitetään, että yhteistyön nimikkeen alla toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että niillä vähennetään pysyvistä maantieteellisistä rajoituksista aiheutuvia haittoja.
Tarkistus 131 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 5 a kohta (uusi)
	Erityistä huomiota kiinnitetään yhteisön tutkimustulosten levittämisen tehostamiseen. Kannustetaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä ja pyritään mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa esimerkiksi Marco Polo -ohjelmalle tai Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitetun rahoituksen osalta.
Perustelu
Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavien toimien on oltava kiinteässä yhteydessä muista ohjelmista rahoitettavien ohjelmien kanssa siten, että ne täydentävät toisiaan.
Tarkistus 132 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 2 kohta
Lentoliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään kehittämään teknologioita ilmailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi; tavoitteena on puolittaa hiilidioksidipäästöt, vähentää typen oksidien päästöjä 80 prosentilla ja puolittaa melutaso. Tutkimuksessa keskitytään ympäristöä vähemmän kuormittavan moottoriteknologian kehittämiseen, mukaan luettuna vaihtoehtoinen polttoaineteknologia, sekä kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten tehokkuuden parantamiseen, uusiin älykkäisiin ja kevyisiin rakenteisiin ja aerodynaamisten ominaisuuksien parantamiseen. Muita käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ilma-alusten tehokkaampi toiminta lentoasemilla (ilma- ja maatoiminnot), ilmaliikenteen hallinta sekä valmistus-, huolto- ja kierrätysprosessit.	Lentoliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään kehittämään teknologioita ilmailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi; tavoitteena on puolittaa hiilidioksidipäästöt, vähentää typen oksidien päästöjä 80 prosentilla ja puolittaa melutaso. Tutkimuksessa keskitytään ympäristöä vähemmän kuormittavan moottoriteknologian kehittämiseen, mukaan luettuna vaihtoehtoinen polttoaineteknologia, sekä kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten (helikopterit ja tilt-rotor-lentokoneet) tehokkuuden parantamiseen, uusiin älykkäisiin ja kevyisiin rakenteisiin ja aerodynaamisten ominaisuuksien parantamiseen. Muita käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ilma-alusten tehokkaampi toiminta lentoasemilla (ilma- ja maatoiminnot), ilmaliikenteen hallinta sekä valmistus-, huolto- ja kierrätysprosessit.
Perustelu
Helikopterit ja tilt-rotor-lentokoneet kuuluvat molemmat omine erityispiirteineen pyöriväsiipisten ilma-alusten perheeseen.
Tarkistus 133 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 4 kohta
Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienikokoisiin aluksiin. Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa. Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä, luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa.	Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen: Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienempiin aluksiin kaupunkien väliseen liikenteeseen ja alueelliseen käyttöön (esim. alukset, joissa on kallistetut roottorit). Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa, ja kansallisten tiedotus- ja varausjärjestelmien yhteentoimivuuden liikenteenharjoittajien ja liikennemuotojen välillä yleiseurooppalaisella tasolla. Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä ja terveydellisiä oloja muun muassa matkustamon sisätiloja parantamalla, luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erilaisiin maantieteellisiin olosuhteisiin ja erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa.
Perustelu
"Pienempiin" ilmaisee paremmin tarpeen ottaa huomioon kaikenlaiset suuria lentokoneita pienemmät alukset. Olisi parannettava myös kaupunkien välisiä lentoyhteyksiä ja yhteyksiä alueilla, joilla ei ole riittävää infrastruktuuria.
Tarkistus 134 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 5 kohta
Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa, sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten.	Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa esimerkiksi hyödyntämällä SMMART-hankkeen (System for Mobile Maintenance Accessible in Real Time) tuloksia, sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten
Perustelu
On toivottavaa, että hyödynnetään kuudennen puiteohjelman saavutuksia, joihin kuuluu SMMART - System for Mobile Maintenance Accessible in Real Time. SMMART-tutkimuksen tavoitteena on tehostaa ja lyhentää ilmailualan varaosien toimitusketjua.
Tarkistus 135 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 6 kohta
Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin.	Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin sekä fyysisiin rasituksiin tai vaikeisiin sääolosuhteisiin.
Perustelu
Esitetyllä tarkistuksella pyritään tuomaan mahdollisimman suuri määrä näkökohtia tulevien tutkimuskohteiden piiriin.
Tarkistus 136 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 7 kohta
Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilma-alusten sisätiloja koskevat uudet ideat, uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän toiminnan vaihtoehtoiset mallit ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin.	Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilma-alusten sisätiloja koskevat uudet mallit, uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän vaihtoehtoiset toimintatavat ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin, sekä haitallisten maantieteellisten rajoitusten minimointiin tähtäävät uudet ideat.
Perustelu
Tulevaisuuden lentoliikenteen on tarjottava uusia tapoja minimoida haitat, jotka aiheutuvat pysyvistä maantieteellisistä rajoituksista, jollaisia ilmenee alueilla tai maissa, joilla tai joissa lentoliikennettä harjoitetaan.
Tarkistus 137 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 1 kohta
Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden energiatehokkuutta sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot mukaan luettuina. Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, korjaamista, tarkastamista ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa.	Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on parantaa yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutuvien ulkoisten kustannusten laskentamenetelmiä sekä kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden kustannustehokkuutta ja energiatehokkuutta (esim. hybridiratkaisuin) sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot mukaan luettuina, sekä junia, jotka käyttävät vaihtoehtoisia hybridimoottoreita ja joiden tavoitteena on saada aikaan hiilivapaa liikennemuoto. Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, diagnoosia, korjaamista, tarkastamista, purkamista, hävittämistä ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa.
Tarkistus 138 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 3 kohta
Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen. Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuuskonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, palveluihin ja -infrastruktuureihin. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu.	– Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen kaikille kansalaisille, myös vammaisille: Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuus- ja liikennekonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, -palveluihin ja -infrastruktuureihin. Toimissa keskitytään liikkuvuuden laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden ja erityisryhmien, kuten ikääntyneiden ja naisten, kannalta. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin ja malleihin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu.
Tarkistus 139 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 4 kohta
Turvallisuuden ja turvatoimien parantaminen. Tavoitteena on kehittää teknologioita ja älykkäitä järjestelmiä riskialttiiden henkilöiden kuten kuljettajien, pyöräilijöiden, matkustajien, miehistön ja jalankulkijoiden suojelemiseksi. Tutkimuksessa kehitetään edistyneitä teknisiä järjestelmiä ja riskianalyysimenetelmiä ajoneuvojen, alusten ja infrastruktuurien suunnittelua varten. Tutkimuksessa painotetaan kokoavia lähestymistapoja, joissa yhdistetään inhimilliset tekijät, rakenteiden kestävyys, ennaltaehkäisevät, passiiviset ja aktiiviset turvallisuustekijät, pelastustoimet sekä kriisinhallinta. Turvallisuutta käsitellään olennaisena osana liikenteen kokonaisjärjestelmää, joka kattaa infrastruktuurit, tavarat ja tavarankuljetussäiliöt, liikenteen käyttäjät ja harjoittajat, ajoneuvot ja alukset sekä poliittiset ja lainsäädännölliset toimet, mukaan luettuina päätöksenteon tuki- ja validointivälineet. Turvatoimia käsitellään aina kun ne ovat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvä edellytys.	Turvallisuuden ja turvatoimien parantaminen: Tavoitteena on kehittää teknologioita ja älykkäitä järjestelmiä riskialttiiden henkilöiden kuten kuljettajien, pyöräilijöiden, matkustajien, miehistön ja jalankulkijoiden suojelemiseksi. Tutkimuksessa kehitetään edistyneitä teknisiä järjestelmiä ja riskianalyysimenetelmiä ajoneuvojen, alusten ja infrastruktuurien suunnittelua varten. Tutkimuksessa painotetaan kokoavia lähestymistapoja, joissa yhdistetään inhimilliset tekijät, rakenteiden kestävyys, ennaltaehkäisevät, passiiviset ja aktiiviset turvallisuustekijät, pelastustoimet sekä kriisinhallinta. Turvallisuutta käsitellään olennaisena osana liikenteen kokonaisjärjestelmää, joka kattaa on- tai off-shore-infrastruktuurit, tavarat (mukaan lukien nesteytetty maakaasu) ja tavarankuljetussäiliöt, liikenteen käyttäjät ja harjoittajat, ajoneuvot ja alukset sekä poliittiset ja lainsäädännölliset toimet, mukaan luettuina päätöksenteon tuki- ja validointivälineet. Turvatoimia käsitellään aina kun ne ovat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvä edellytys.
Tarkistus 140 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 5 kohta
Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuoteratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät.	Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät.
Tarkistus 141 Liite I, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) tukeminen, 3 kohta
Välineiden ja asianmukaisen ympäristön luominen. Tavoitteena on varmistaa palvelujen turvallinen käyttö, pääasiassa keskeisiä sovelluksia koskevalla sertifioinnilla, sekä ennakoida ja varmistaa, että palvelut ovat riittäviä uusien politiikkojen ja lainsäädännön ja niiden täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi tavoitteena on kehittää julkisesti säänneltyjä palveluja noudattaen hyväksyttyjä saatavuutta koskevia periaatteita, kehittää navigointisovelluksissa käytettäviä keskeisiä digitaalisia topografia-, kartografia- ja maanmittaustietoja ja -järjestelmiä sekä tarkastella turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia.	Välineiden ja asianmukaisen ympäristön luominen. Tavoitteena on varmistaa palvelujen turvallinen käyttö, pääasiassa keskeisiä sovelluksia koskevalla sertifioinnilla, sekä ennakoida ja varmistaa, että palvelut ovat riittäviä uusien politiikkojen ja lainsäädännön ja niiden täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi tavoitteena on kehittää julkisesti säänneltyjä palveluja noudattaen hyväksyttyjä saatavuutta koskevia periaatteita, kehittää navigointisovelluksissa käytettäviä keskeisiä digitaalisia topografia-, kartografia- ja maanmittaustietoja ja -järjestelmiä sekä tarkastella turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia. Jotta GMES-seurantaan liittyvien järjestelmien kanssa saavutettaisiin mahdollisimman suuri vuorovaikutus, turvallisuuden alalla edistetään toteutettavuustutkimuksia ja demonstrointeja, jotta saavutettaisiin yhteensopivuus ja lähentyminen kaikissa mahdollisissa vaiheissa GMES-järjestelmien ja Galileon välillä osana GMES-järjestelmää "järjestelmien järjestelmänä".
Tarkistus 142 Liite I, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Lähestymistapa, 1 kohta
Tutkimuksen painopisteinä ovat merkittävimmät Eurooppaa ja koko maailmaa nyt ja tulevaisuudessa kohtaavat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset haasteet. Ehdotetut tutkimuslinjaukset muodostavat yhtenäisen tavan lähestyä näitä haasteita. Kehittämällä keskeisiä haasteita koskevaa sosioekonomista ja humanistista tietämysperustaa edesautetaan merkittävästi yhteisen näkemyksen syntymistä koko Euroopassa sekä laajempien kansainvälisten ongelmien ratkaisua. Tutkimuksen painopisteet tukevat politiikan laatimista, toteutusta, vaikuttavuutta ja arviointia miltei kaikilla yhteisön politiikan osa-alueilla niin Euroopan tasolla, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Lisäksi tutkimukseen liittyy valtaosin myös vahva kansainvälinen näkökulma.	Tutkimuksen painopisteinä ovat merkittävimmät Eurooppaa ja koko maailmaa nyt ja tulevaisuudessa kohtaavat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset haasteet. Ehdotetut tutkimuslinjaukset muodostavat yhtenäisen tavan lähestyä näitä haasteita. Kehittämällä keskeisiä haasteita koskevaa sosioekonomista, sosiokulttuurista ja humanistista tietämysperustaa edesautetaan merkittävästi yhteisen näkemyksen syntymistä koko Euroopassa sekä laajempien kansainvälisten ongelmien ratkaisua. Tutkimuksen painopisteet tukevat politiikan laatimista, toteutusta, vaikuttavuutta ja arviointia miltei kaikilla yhteisön politiikan osa-alueilla niin Euroopan tasolla, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Lisäksi tutkimukseen liittyy valtaosin myös vahva kansainvälinen näkökulma.
Perustelu
Laajemman ja konkreettisemman kuvan saamiseksi eurooppalaisista ja kansainvälisistä ongelmista pitää sisällyttää myös sosiokulttuurinen tietämys.
Tarkistus 143 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, johdantokappale
Tarkoituksena on kehittää ja koota yhteen tutkimusta, joka koskee kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että näitä kysymyksiä voidaan ymmärtää entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, kun jatkossa kehitetään osaamisyhteiskuntaa. Tutkimuksen on määrä olla hyödyksi politiikan kannalta ja tukea tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus kattaa seuraavat osatekijät:	Tarkoituksena on kehittää ja koota yhteen tutkimusta, joka koskee kasvuun, sosioekonomiseen vakauteen, työllisyyteen, kilpailukykyyn, teknologiseen koheesioon ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että näitä kysymyksiä voidaan ymmärtää entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, kun jatkossa kehitetään osaamisyhteiskuntaa. Tutkimuksen on määrä olla hyödyksi politiikan kannalta ja tukea tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus kattaa seuraavat osatekijät:
Perustelu
On otettava huomioon yhteiskunnallis-taloudelliseen vakauteen vaikuttavat tekijät ja tutkimuksen integroiminen lakisääteiseen ja muuhun kuin lakisääteiseen koulutukseen.
Tällä tarkistuksella korvataan osa Jerzy Buzekin seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan mietintöluonnokseen esitetystä tarkistuksesta 981.
Tarkistus 144 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 1 luetelmakohta
– tietämyksen muuttuva rooli taloudessa; tähän sisältyviä kysymyksiä ovat erityyppisen tietämyksen ja osaamisen merkitys, koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä aineettomat investoinnit;	– tietämyksen muuttuva rooli taloudessa; tähän sisältyviä kysymyksiä ovat erityyppisen tietämyksen ja osaamisen merkitys, yrittäjyys, luovuus, kulttuuriset tekijät, arvot, koulutus, epävirallinen koulutus mukaan lukien, ja elinikäinen oppiminen sekä aineettomat investoinnit; tietämyksen sekä tiedon ja aineettomien tuotteiden rooli taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vaurauden tuottamisen sekä sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin kannalta.
Tarkistus 145 Liite I, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– talouden rakenteet, rakennemuutos ja tuottavuuskysymykset, mukaan luettuina palvelusektorin rooli, rahoituksen rooli, demografiset tekijät, kysyntä sekä pitkän aikavälin muutosprosessit;	– talouden rakenteet, rakennemuutos, alojen väliset suhteet ja tuottavuuskysymykset, mukaan luettuina palvelusektorin rooli, palveluiden ulkoistaminen, tieto- ja viestintäteknologia, rahoituksen rooli, demografiset tekijät, kysyntä sekä pitkän aikavälin muutosprosessit;
Perustelu
Alojen väliset suhteet ovat nykyisessä globaalistuneessa maailmassa yhä tiiviimmät eikä niitä voida jättää mainitsematta talouden rakenteiden yhteydessä. Sama koskee myös palveluiden ulkoistamista ja tieto- ja viestintäteknologiaa, joita ilman nykyisiä talousjärjestelmiä ei voi ymmärtää.
Tarkistus 146 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 3 luetelmakohta
– institutionaaliset ja politiikkaan liittyvät kysymykset, kuten makrotalouspolitiikka, työmarkkinat, institutionaaliset toimintaympäristöt sekä politiikan yhtenäisyys ja koordinointi.	– institutionaaliset ja politiikkaan liittyvät kysymykset, kuten makrotalouspolitiikka, työmarkkinat, kansalliset ja alueelliset sosiaaliturvajärjestelmät, institutionaaliset toimintaympäristöt, tieteellisen tietämyksen muuttuva rooli politiikan laadinnassa sekä politiikan yhtenäisyys ja koordinointi.
Tarkistus 147 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 1 a luetelmakohta (uusi)
	– Kaupunkitutkimuksen kehittäminen tarkoituksena ymmärtää paremmin temaattista (ympäristö, liikenne, sosiaaliset kysymykset, talous, väestö) ja alueellista (kaupungit, alueet) vuorovaikutusta kaupungeissa ja kehittää innovatiivisia suunnittelumekanismeja kysymysten käsittelemiseksi integroidulla ja kestävällä tavalla ja innovatiivisia hallintoprosesseja kansalaisten osallistumisen sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseksi, ymmärtää paremmin Euroopan kaupunkien asemaa maailmanlaajuisesti (kaupunkien kilpailukyky) ja tukea paikallisviranomaisia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi ja syrjäytymisen torjumiseksi kaupungeissa, joissa epätasa-arvo kasvaa talouskasvusta huolimatta.
Tarkistus 148 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 3 a ja 3 b luetelmakohta (uusi)
	– Kaupunkien kilpailukyky; Euroopan kaupunkien rooli maailmanlaajuisesti, aluepolitiikat yhteenkuuluvuuden parantamiseksi.
	– Kaupunkitutkimus: keskittyminen temaattiseen (ympäristö, liikenne, sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset, väestö) ja alueelliseen vuorovaikutukseen kaupungeissa, integroitujen ja kestävien hallintoprosessien kehittämiseksi.
Perustelu
Komission ehdotuksessa ei edellytetä erityistä kaupunkisuunnittelun tutkimusta, vaikka enemmistö EU:n kansalaisista asuu kaupungeissa. Tämän tarkistuksen tavoitteena on tällaisen kaupunkeja koskevan tutkimuksen palauttaminen. Kun otetaan huomioon viimevuotiset mellakat Ranskan lähiöissä, on tarpeen sisällyttää tällainen tutkimus puiteohjelmaan.
Tarkistus 149 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 3 c luetelmakohta (uusi)
	– tutkimukset kulttuurin, kulttuuriperinnön, luovan alan ja kulttuurialan vaikutuksesta sosioekonomiseen kehitykseen ja työmarkkinoihin.
Perustelu
Kulttuuriympäristö on merkittävä tekijä erityisesti Euroopassa. Sen luomaa lisäarvoa on tutkittava perusteellisesti.
Tarkistus 150 Liite I, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Eurooppa osana maailmaa, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– konfliktit, niiden syyt ja niiden ratkaisu; turvallisuuden ja epävakautta aiheuttavien tekijöiden, kuten köyhyyden, rikollisuuden, ympäristön huonontumisen ja resurssien niukkuuden, välinen suhde; terrorismi, sen syyt ja seuraukset; turvallisuuteen liittyvät politiikat, turvattomuuteen liittyvät käsitykset sekä siviili- ja sotilaspuolen väliset suhteet.	– konfliktit, niiden syyt ja niiden ratkaisu; turvallisuuden ja epävakautta aiheuttavien tekijöiden, kuten köyhyyden, muuttoliikkeiden, rikollisuuden, ympäristön huonontumisen ja resurssien niukkuuden, välinen suhde; terrorismi, sen syyt ja seuraukset; turvallisuuteen liittyvät politiikat, turvattomuuteen liittyvät käsitykset sekä siviili- ja sotilaspuolen väliset suhteet.
Perustelu
On lisättävä muuttoliikkeet epävakautta aiheuttavien tekijöiden joukkoon.
Tarkistus 151 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kehityksen ennakointi, 1 kohta, 1 luetelmakohta
– laaja-alainen sosioekonomisen kehityksen ennakointi, joka kohdennetaan muutamiin EU:n kannalta keskeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin; tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen ja tietämyksen maailmanlaajuistumisen tuleva kehitys ja vaikutukset sekä rikollisuuden ja merkittävien riskien muutokset;	– laaja-alainen sosioekonomisen kehityksen ennakointi, joka kohdennetaan muutamiin EU:n kannalta keskeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin; tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen ja tietämyksen maailmanlaajuistumisen ja levittämisen tuleva kehitys ja vaikutukset sekä rikollisuuden ja merkittävien riskien muutokset;
Perustelu
Tietämyksen maailmanlaajuistumisen vuoksi on ehdottoman tärkeää ymmärtää tietämyksen leviämisen mekanismeja.
Tarkistus 152 Liite I, 8 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kehityksen ennakointi, 1 kohta, 4 a luetelmakohta (uusi)
	– humanistiset tieteet – kielet, kielten rakenne ja kielenoppiminen, historia, taidehistoria, maantiede ja geotiede, aluehistoria, filosofia, kulttuurihistoria ja uskontojen historia.
	Kuvataiteisiin, perinteisiin käsityöläisammatteihin, arkkitehtuuriin ja kaupunkeihin liittyvä kulttuuriperintö.
Perustelu
Tarvitaan kokonaisvaltaista tietämystä yhteisten arvojen perustasta.
Tarkistus 153 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, otsikko
9. Turvallisuus ja avaruus	9. Turvallisuus
Avaruustutkimuksessa tuetaan Euroopan avaruusohjelmaa ja keskitytään GMES:n kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tutkimustoimien on määrä tukea Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä sekä täydentää jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden, kuten Euroopan avaruusjärjestön, toimia.
Perustelu
Turvallisuuden ja avaruuden välisistä yhtymäkohdista huolimatta näitä kahta aihetta olisi käsiteltävä erillisinä tarkkaan määriteltyinä prioriteetteina.
Tarkistus 154 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.1 Turvallisuus, otsikko
9.1      Turvallisuus	Poistetaan.
Perustelu
Turvallisuuden ja avaruuden välisistä yhtymäkohdista huolimatta näitä kahta aihetta olisi käsiteltävä erillisinä tarkkaan määriteltyinä prioriteetteina.

Tarkistus 155

Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.1 Turvallisuus, Lähestymistapa, 2 kohta

Yhteisön tason toimissa tarkastelun kohteeksi on valittu neljä turvallisuuteen liittyvää tehtäväaluetta. Tehtäväalueet liittyvät politiikan kannalta merkittäviin uhkiin ja potentiaalisiin turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, ja niistä saadaan runsaasti lisäarvoa Euroopan tasolla. Lisäksi on yksilöity kolme poikkialaista tehtäväaluetta. Jokainen tehtäväalue käsittää kuusi ”vaihetta”, joiden kesto ja painotus vaihtelevat. Nämä vaiheet ovat (suluissa on mainittu, mihin osatekijään vaiheessa keskitytään): yksilöinti (tapahtuma), ehkäisy (uhka), suojaaminen (kohde), varautuminen (toimet), reagointi (kriisi) ja vahinkojen korjaaminen (seuraukset). Vaiheiden nimet kuvaavat, mitä kussakin vaiheessa tehdään. Ensimmäiset neljä vaihetta liittyvät tapahtuman välttämiseen tai sen mahdollisten vahingollisten vaikutusten lieventämiseen. Viimeiset kaksi puolestaan liittyvät toimintaan tapahtuman yhteydessä sekä sen pidempiaikaisten seurausten hoitoon.	Yhteisön tason toimissa tarkastelun kohteeksi on valittu neljä turvallisuuteen liittyvää tehtäväaluetta. Tehtäväalueet liittyvät politiikan kannalta merkittäviin uhkiin ja potentiaalisiin turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, ja niistä saadaan runsaasti lisäarvoa Euroopan tasolla. Salassapitoa koskevien erityisvaatimusten huomioon ottaminen on taattava. Tutkimustulosten avoimuutta ei tällöin pidä tarpeettomasti rajoittaa. Lisäksi on määriteltävä alat, joilla nykyinen tutkimustulosten avoimuus on mahdollista. Lisäksi on yksilöity kolme poikkialaista tehtäväaluetta. Nämä vaiheet ovat (suluissa on mainittu, mihin osatekijään vaiheessa keskitytään): yksilöinti (tapahtuma), ehkäisy (uhka), suojaaminen (kohde), varautuminen (toimet), reagointi (kriisi) ja vahinkojen korjaaminen (seuraukset). Vaiheiden nimet kuvaavat, mitä kussakin vaiheessa tehdään. Ensimmäiset neljä vaihetta liittyvät tapahtuman välttämiseen tai sen mahdollisten vahingollisten vaikutusten lieventämiseen. Viimeiset kaksi puolestaan liittyvät toimintaan tapahtuman yhteydessä sekä sen pidempiaikaisten seurausten hoitoon.

Perustelu

KOM-asiakirjassa todetaan yhteistyöstä: Kaikilla aihealueilla tuetaan tietämyksen levittämistä ja tutkimustulosten siirtoa .... Tarkoituksena on, että tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin ja tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin. Alaviitteessä huomautetaan: "Turvallisuustutkimuksessa voidaan joissakin tapauksissa soveltaa tiettyjä rajoituksia osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti." Tarkistuksella halutaan ottaa huomioon turvallisuustutkimusta koskevat erityisvaatimukset. Parlamentti painottaa hyväksynnällään jo muotoiltua kantaa.

Tarkistus 156

Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.1 Turvallisuus, Lähestymistapa, 6 kohta

Toimiin pyritään ponnekkaasti saamaan mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kansalaisten turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ja organisaatioita. Tämän aihealueen tutkimuksen sisällön ja rakenteen määrittelyssä käytetään tukena Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean (ESRAB) laatimia pitkän aikavälin strategisia tutkimuslinjauksia.	Toimiin pyritään ponnekkaasti saamaan mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä - jolloin pk-yrityksen määritelmää on turvallisuustutkimuksen alalla mukautettava työntekijöiden ja liikevaihdon määrän osalta tai vaihtoehtoisesti yritys on luokiteltava pk-yritykseksi, mikäli omistajuus, vastuuvelvollisuus, johtaminen, riskit ja yhteisvastuu yhdistyvät yrityksen johdon toiminnassa - sekä kansalaisten turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ja organisaatioita. Tämän aihealueen tutkimuksen sisällön ja rakenteen määrittelyssä käytetään tukena Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean (ESRAB) laatimia pitkän aikavälin strategisia tutkimuslinjauksia.

Perustelu

Vaikka talous on useilla aloilla rakenteeltaan sellainen, että pk-yritykset ovat - EU:n määritelmän mukaisesti - innovoinnin ja kilpailukyvyn moottoreita, on turvallisuusala kuitenkin tästä poikkeus. Innovaation ehdoton edistäjä on - muun muassa loppuun saattamattomien sisämarkkinoiden ja rajoitetun kilpailun vuoksi - YK, joka usein ei toimi yksinomaan turvallisuustutkimuksen alalla eikä siksi - EU:n pk-yritysmääritelmän mukaisesti - kuulu keskisuuriin yrityksiin. Rakenteet on otettava huomioon.

Tarkistus 157 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.1 Turvallisuus, Toimet, Terrorismin ja rikollisuuden torjunta
• Terrorismin ja rikollisuuden torjunta. Toimissa keskitytään potentiaalisten vahinkoa aiheuttavien tekojen muodostaman uhan eri osatekijöihin, kuten rikoksen-/ vahingontekijöihin ja näiden käyttämiin laitteisiin ja resursseihin tai hyökkäysten mekanismeihin. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”yksilöinti”, ”ehkäisy”, ”varautuminen” ja ”reagointi”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat teot ja toisaalta lieventää mahdollisten tekojen seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: uhan, esimerkiksi kemiallisen, biologisen, säteily- tai ydinuhan, tiedostaminen (jossa olennaisia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen kerääminen, kokoaminen, hyödyntäminen ja jakaminen sekä muiden varoittaminen); havaitseminen (esim. vaaralliset aineet, yksilöt tai ryhmät, epäilyttävä käytös); yksilöinti (esim. henkilöt, aineiden tyyppi ja määrä); ehkäisy (esim. pääsyn ja liikkumisen rajoittaminen sekä taloudellisten resurssien osalta taloudellisten rakenteiden valvonta); varautuminen (esim. riskien arviointi, tahallisesti levitettyjen biologisten ja kemiallisten aineiden torjunta, strategisten reservien, kuten henkilöstön, osaamisen, tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden riittävyyden arviointi sellaisten tapahtumien varalta, joilla on mittavia vaikutuksia); terroritekojen ja rikosten vaikutusten poistaminen tai rajoittaminen; tietojenkäsittely lainvalvonnassa.	• Terrorismin ja rikollisuuden torjunta: Toimissa keskitytään potentiaalisten vahinkoa aiheuttavien tekojen muodostaman uhan eri osatekijöihin, kuten rikoksen-/ vahingontekijöihin ja näiden käyttämiin laitteisiin ja resursseihin tai hyökkäysten mekanismeihin. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”yksilöinti”, ”ehkäisy”, ”varautuminen” ja ”reagointi”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat tapahtumat ja toisaalta lieventää mahdollisten tapahtumien seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: uhan, esimerkiksi kemiallisen, biologisen, säteily- tai ydinuhan, tiedostaminen (jossa olennaisia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen kerääminen, kokoaminen, hyödyntäminen ja jakaminen sekä muiden varoittaminen); havaitseminen (esim. vaaralliset aineet, yksilöt tai ryhmät, epäilyttävä käytös); yksilöinti (esim. henkilöt, aineiden tyyppi ja määrä); ehkäisy (esim. pääsyn ja liikkumisen rajoittaminen sekä taloudellisten resurssien osalta taloudellisten rakenteiden valvonta); varautuminen (esim. riskien arviointi, tahallisesti levitettyjen biologisten ja kemiallisten aineiden torjunta, strategisten reservien, kuten henkilöstön, osaamisen, tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden riittävyyden arviointi sellaisten tapahtumien varalta, joilla on mittavia vaikutuksia); terroritekojen ja rikosten vaikutusten poistaminen tai rajoittaminen; tietojenkäsittely lainvalvonnassa, rauhantutkimus sekä rauhanomaista konfliktien ehkäisyä ja ratkaisua koskeva tutkimus.
Perustelu
Puiteohjelman tavoitteena on myös EU:n toimintalinjojen tukeminen.
Tarkistus 158 Liite I, 9.1 Turvallisuus, Toimet, Infrastruktuurien ja yleishyödyllisten laitosten turvallisuus
• Toimissa keskitytään tarkastelemaan vahingollisten tekojen kohteita, kuten esimerkiksi infrastruktuurin osalta suurten tilaisuuksien tai tapahtumien tapahtumapaikkoja, poliittisesti tai symbolisesti arvokkaita kohteita (kuten parlamenttirakennukset tai monumentit) sekä yleishyödyllisiä kohteita, kuten energialaitoksia (öljy-, sähkö-, kaasu-) vesihuoltojärjestelmiä, liikennejärjestelmiä (ilma-, vesi-, maa-), viestintäjärjestelmiä (kuten lähetysjärjestelmät), rahoituslaitoksia, hallinnon laitoksia, julkisen terveydenhuollon laitoksia jne. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”suojaaminen” ja ”varautuminen”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat teot ja toisaalta lieventää mahdollisten tekojen seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: fyysisen infrastruktuurin ja sen toimintojen haavoittuvuustekijöiden analysointi ja arviointi; olemassa olevien ja tulevaisuudessa käyttöön otettavien julkisten ja yksityisten kriittisten verkotettujen infrastruktuurien, järjestelmien ja palvelujen fyysinen ja toiminnallinen turvaaminen; valvonta- ja hälytysjärjestelmät, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin vahingollisten tapahtumien yhteydessä; suojaaminen tapahtuman kerrannaisvaikutuksilta.	• Toimissa keskitytään tarkastelemaan katastrofeja ja vahingollisten tekojen kohteita, kuten esimerkiksi infrastruktuurin osalta suurten tilaisuuksien tai tapahtumien tapahtumapaikkoja, poliittisesti tai symbolisesti arvokkaita kohteita (kuten parlamenttirakennukset tai monumentit) sekä yleishyödyllisiä kohteita, kuten energialaitoksia (öljy-, sähkö-, kaasu-) vesihuoltojärjestelmiä, liikennejärjestelmiä (ilma-, vesi-, maa-), viestintäjärjestelmiä (kuten lähetysjärjestelmät), rahoituslaitoksia, hallinnon laitoksia, julkisen terveydenhuollon laitoksia jne. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”suojaaminen” ja ”varautuminen”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat tapahtumat ja toisaalta lieventää mahdollisten tapahtumien seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: fyysisen infrastruktuurin ja sen toimintojen haavoittuvuustekijöiden analysointi ja arviointi; olemassa olevien ja tulevaisuudessa käyttöön otettavien julkisten ja yksityisten kriittisten verkotettujen infrastruktuurien, järjestelmien ja palvelujen fyysinen ja toiminnallinen turvaaminen; valvonta- ja hälytysjärjestelmät, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin vahingollisten tapahtumien yhteydessä; suojaaminen tapahtuman kerrannaisvaikutuksilta.
Perustelu
Katastrofit pitää mainita ensiksi.
Tarkistus 159 Liite I, 9.1 Turvallisuus, Toimet, Turvallisuusjärjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus, otsikko
• Turvallisuusjärjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus.	• Turvallisuusjärjestelmien integrointi, keskinäiset yhteydet ja yhteentoimivuus:
Perustelu
On varmistettava, että turvallisuusjärjestelmät ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, jotta niissä saadaan aikaan toivottu yhteentoimivuus.
Tarkistus 160 Liite I, 9.1 Turvallisuus, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta
Kansainvälisten yhteistyötoimien toteuttaminen tulee kyseeseen silloin, kun niistä saadaan molemminpuolista hyötyä ja ne ovat sopusoinnussa EU:n turvallisuuspolitiikan kanssa. Tutkimus voi koskea esimerkiksi maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevia turvallisuuteen liittyviä toimia.	Kansainvälisten yhteistyötoimien toteuttaminen tulee kyseeseen silloin, kun niistä saadaan molemminpuolista hyötyä ja ne ovat sopusoinnussa EU:n turvallisuuspolitiikan kanssa. Tutkimus voi koskea esimerkiksi maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevia turvallisuuteen ja katastrofeihin liittyviä toimia.
Perustelu
On aiheellista eritellä myös kansainvälisen yhteistyön kohdalla tämän kohdan kaksi pääasiaa.
Tarkistus 161 Liite I, 9.1 Turvallisuus, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin
Turvallisuustutkimuksen aihealue on luonteeltaan ja rakenteeltaan joustava. Sen toimien avulla on mahdollista reagoida myös toistaiseksi tuntemattomiin tulevaisuuden turvallisuusuhkiin sekä näiden uhkien myötä mahdollisesti syntyviin politiikan tarpeisiin. Tämä joustavuus täydentää edellä selostettujen tutkimustoimien jo muutenkin tehtävälähtöistä luonnetta.	Turvallisuustutkimuksen aihealue on luonteeltaan ja rakenteeltaan joustava. Sen toimien avulla on mahdollista reagoida myös toistaiseksi tuntemattomiin tulevaisuuden katastrofeihin ja turvallisuusuhkiin sekä näiden uhkien myötä mahdollisesti syntyviin politiikan tarpeisiin. Tämä joustavuus täydentää edellä selostettujen tutkimustoimien jo muutenkin tehtävälähtöistä luonnetta.
Perustelu
Pitää mainita myös katastrofeihin reagoiminen.
Tarkistus 162 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.2. Avaruus
9.2 Avaruus	9 a. Avaruus
	Tavoite
	Avaruustutkimuksessa tuetaan Euroopan avaruusohjelmaa ja keskitytään GMES:n kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tutkimustoimien on määrä tukea Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä sekä täydentää jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden, kuten Euroopan avaruusjärjestön, toimia.
Perustelu
Turvallisuuden ja avaruuden välisistä yhtymäkohdista huolimatta näitä kahta aihetta olisi käsiteltävä erillisinä tarkkaan määriteltyinä prioriteetteina.
Tarkistus 163 Liite I, 9.2 Avaruus, Toimet, Avaruussovellukset eurooppalaisen yhteiskunnan palveluksessa, 1 luetelmakohta, 1 alakohta
Tavoitteena on kehittää tarkoitukseen sopivia satelliittipohjaisia seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotka toimivat uniikkeina ja maailmanlaajuisesti käytettävissä olevina tietolähteinä. Lisäksi pyritään tukemaan ja vauhdittamaan niiden operatiivisen käytön kehitystä. Toimilla tuetaan niin ikään sellaisten operatiivisten GMES-palvelujen kehittämistä, joiden avulla päätöksentekijät pystyvät paremmin ennakoimaan ympäristön ja turvallisuuden hallintaan liittyviä kriisitilanteita ja ongelmia tai lieventämään niiden seurauksia. Tutkimustoimissa tulisi pääasiassa pyrkiä siihen, että avaruuteen sijoitetuista lähteistä saatu GMES-informaatio voidaan käyttää maksimaalisesti hyväksi ja yhdistää muista seurantajärjestelmistä saatuun informaatioon monimutkaisissa tuotteissa, jotka integroivat ja hallinnoivat informaatiota tehokkaasti ja tarjoavat loppukäyttäjille tietoa ja räätälöityjä palveluja. Tutkimuksen avulla olisi myös parannettava seurantamenetelmiä ja seurannassa käytettävien välineiden teknologiaa. Lisäksi olisi tarpeen vaatiessa kehitettävä uusia avaruuteen sijoitettavia järjestelmiä tai parannettava olemassa olevien yhteentoimivuutta ja mahdollistettava niiden käyttö operatiivisissa tai operatiivista vaihetta edeltävissä palveluissa, jotka vastaavat tiettyihin erityistarpeisiin.	Tavoitteena on kehittää tarkoitukseen sopivia satelliittipohjaisia seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotka toimivat uniikkeina ja maailmanlaajuisesti käytettävissä olevina tietolähteinä. Lisäksi pyritään tukemaan ja vauhdittamaan niiden operatiivisen käytön kehitystä. Toimilla tuetaan niin ikään sellaisten operatiivisten GMES-palvelujen kehittämistä, joiden avulla päätöksentekijät pystyvät paremmin ennakoimaan ympäristön ja turvallisuuden hallintaan ja luonnonkatastrofien hallintaan liittyviä kriisitilanteita ja ongelmia tai lieventämään niiden seurauksia. Tutkimustoimissa tulisi pääasiassa pyrkiä siihen, että avaruuteen sijoitetuista lähteistä saatu GMES-informaatio voidaan käyttää maksimaalisesti hyväksi ja yhdistää muista seurantajärjestelmistä saatuun informaatioon monimutkaisissa tuotteissa, jotka integroivat ja hallinnoivat informaatiota tehokkaasti ja tarjoavat loppukäyttäjille tietoa ja räätälöityjä palveluja. Tutkimuksen avulla olisi myös parannettava seurantamenetelmiä ja seurannassa käytettävien välineiden teknologiaa. Lisäksi olisi tarpeen vaatiessa kehitettävä uusia avaruuteen sijoitettavia järjestelmiä tai parannettava olemassa olevien yhteentoimivuutta ja mahdollistettava niiden käyttö operatiivisissa tai operatiivista vaihetta edeltävissä palveluissa, jotka vastaavat tiettyihin erityistarpeisiin. Tutkimuksella olisi tuettava sellaisten kestävien, avaruuteen perustuvien ja paikanpäällä (myös maan pinnalla ja ilma-aluksissa) toimivien järjestelmien kehittämistä maan seurantaa ja kriisien hallintaa varten, joilla saadaan nopeaan tahtiin tarkkoja kuvia tärkeistä kohteista mukaan lukien arkaluonteiset alueet, kaupunkialueet ja nopeasti kasvavat alueet riskien ehkäisyä ja hallintaa ja kaikenlaisia hätätilanteita varten sekä avaruuteen perustuvien ja muiden järjestelmien kehittämistä lähemmäksi toisiaan.
Perustelu
On näyttöä siitä, että satelliittivalvonta- ja seuranta voivat olla erittäin tehokkaita luonnonkatastrofien estämisessä ja hallinnassa.
Tarkistus 164 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.2 Avaruus, Lähestymistapa, 6 a kohta (uusi)
	Eurooppaa koskevien kansainvälisten sitoumusten arviointi ja seuranta EU:n rajojen ulkopuolella.
Perustelu
Maapallon seuranta Euroopan ulkopuolella on olennaista, ja se olisi mainittava erittäin selvästi. Se edellyttää erityistutkimusta ja tekniikoita. Kioton pöytäkirja ja muut ympäristösitoumukset (katso luku 6 "Ympäristö") sekä taloudelliset sopimukset vaativat, että kolmansia osapuolia on valvottava. Tilanne on tällainen laittomien kasvien, laittoman ydinalan toiminnan tapauksessa ja tuettaessa YK:n elimiä, joiden ei ole yksin yleensä mahdollista toteuttaa valvontaa ja jotka luottavat usein yksinomaan USA:lta peräisin olevaan informaatioon. Lopullisena tarkoituksena on edistää tutkimusta, joka auttaisi kehittämään tulevia riippumattomia yhteisön valmiuksia valvoa.
Tarkistus 165 Liite I, 9 Turvallisuus ja avaruus, 9.2 Avaruus, Toimet, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin
Esiin nousevia tarpeita koskevan tutkimuksen avulla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja avaruustutkimusalan teknisen kehityksen myötä ilmeneviin kysymyksiin. Lisäksi se mahdollistaa tarvittavat mukautukset ja sovellukset muilla osa-alueilla (esim. luonnonvarojen hallintaa, biologisia prosesseja ja uusia materiaaleja koskevassa tutkimuksessa). Ennakoimattomia politiikkaan liittyviä tarpeita koskevassa tutkimuksessa voidaan puolestaan kehittää esimerkiksi avaruusresursseja hyödyntäviä ratkaisuja kehitysmaiden tueksi sekä sellaisia uusia kaukokartoitus- ja viestintävälineitä ja -menetelmiä, jotka tukevat yhteisön politiikkaa olennaisilla osa-alueilla ja sen toimia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.	Esiin nousevia tarpeita koskevan tutkimuksen avulla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja avaruustutkimusalan teknisen kehityksen myötä ilmeneviin kysymyksiin. Lisäksi se mahdollistaa tarvittavat mukautukset ja sovellukset muilla osa-alueilla (esim. luonnonvarojen hallintaa, biologisia prosesseja ja uusia materiaaleja koskevassa tutkimuksessa). Ennakoimattomia politiikkaan liittyviä tarpeita koskevassa tutkimuksessa voidaan puolestaan kehittää esimerkiksi avaruusresursseja hyödyntäviä ratkaisuja kehitysmaiden tueksi sekä sellaisia uusia kaukokartoitus- ja viestintävälineitä ja -menetelmiä, jotka tukevat yhteisön politiikkaa olennaisilla osa-alueilla ja sen toimia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimukseen, jonka tarkoituksena on parantaa kriittisten infrastruktuurien seurantajärjestelmien avaruudessa sijaitsevia komponentteja. Kriittisiä infrastruktuureja ovat muun muassa televiestintäverkot, maa- ja merikuljetukset, energiainfrastruktuurit ja eurooppalaisten verkkojen käyttösovellutukset, pääasiassa EU:n rajojen ulkopuolella.
Perustelu
Kriittisten infrastruktuurien turvallisuutta koskeva tutkimus ei ole läheskään tyydyttävää aikana, jolloin kyseiset infrastruktuurit ovat ylikuormitettuja ja toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla maailmanlaajuisesti. Strategiset päätökset, jotka vaikuttavat muun muassa Euroopan energiahuoltoon, tehdään yhä useammin vasta kun on tarkkaan pohdittu turvallisuustarpeita ja -vaatimuksia. Tutkimusta tällä alalla, erityisesti kun on kyse avaruuteen sijoitetuista komponenteista, on siksi kiireellisesti lisättävä.
Tarkistus 166 Liite II, taulukko
Komission teksti
Terveys 5 984 Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia 1 935 Tieto- ja viestintäteknologia 9 110 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat 3 467 Energia 2 265 Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) 1 886 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) 4 180 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet 607 Turvallisuus ja avaruus 2 858 YHTEENSÄ*. 32 292
Parlamentin tarkistukset
Terveys 6 134 Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia 1 935 Tieto- ja viestintäteknologia 9 020 Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat 3 467 Energia 2 385 Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) 1 886 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) 4 150 Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet 657 Turvallisuus 1 429 Avaruus 1 429 YHTEENSÄ*. 32 492
Tarkistus 167 Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Yhteiset teknologia-aloitteet, Ilmailu ja lentoliikenne, 1 kohta
Euroopan on säilytettävä asemansa avainteknologioiden kehittämisen eturintamassa, jotta sen ilmailuteollisuus ja lentoliikenneala voisivat toimia kestävästi, innovatiivisesti ja kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. Ilmailu- ja lentoliikenneala on vahvasti TTK-intensiivinen. Euroopan ilmailuteollisuus- ja ilmaliikenneyritysten nykyinen kilpailukykyisyys maailmanmarkkinoilla perustuukin yksityisen sektorin huomattaviin tutkimusinvestointeihin (tyypillisesti 13–15 prosenttia liikevaihdosta), joita on tehty useiden vuosikymmenten ajan. Alan erityispiirteistä johtuen uudet kehitysaskeleet edellyttävät usein julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa yhteistyötä.	Euroopan on säilytettävä asemansa avainteknologioiden kehittämisen eturintamassa, jotta sen ilmailuteollisuus ja lentoliikenneala voisivat toimia kestävästi, innovatiivisesti ja kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. On aloja, kuten alueellinen lentoliikenne, joilla Euroopan on saatava takaisin kilpailukykynsä myös teknologisesti innovatiivisilla ratkaisuilla, ja muita aloja, joilla kilpailupaineet kasvavat. Erityisesti ekologisesti kestävän teknologian kehittäminen on avain koko alan (pyöriväsiipiset ilma-alukset ja alueellinen lentoliikenne mukaan lukien) kilpailukyvyn varmistamiseen. Ilmailu- ja lentoliikenneala on vahvasti TTK-intensiivinen. Euroopan ilmailuteollisuus- ja ilmaliikenneyritysten nykyinen kilpailukykyisyys maailmanmarkkinoilla perustuukin yksityisen sektorin huomattaviin tutkimusinvestointeihin (tyypillisesti 13–15 prosenttia liikevaihdosta), joita on tehty useiden vuosikymmenten ajan. Alan erityispiirteistä johtuen uudet kehitysaskeleet edellyttävät usein julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa yhteistyötä. Euroopan ilmailualan tutkimuksen neuvoa-antava elin ACARE on laatinut alaa koskevat strategiset tutkimuslinjaukset.
Perustelu
Lentoliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen on koko ilmailualaa (pyöriväsiipiset ilma-alukset ja alueellinen lentoliikenne mukaan lukien) koskeva tärkeä teknologinen prioriteetti.
Tarkistus 168 Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Yhteiset teknologia-aloitteet, Ilmailu ja lentoliikenne, 3 kohta
Käsiteltäviä aihepiirejä on useita, muun muassa ympäristöä säästävät ja kustannustehokkaat ilma-alukset (”green aircraft”) sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja SESAME-aloitetta tukeva ilmaliikenteen hallinta.	Käsiteltäviä aihepiirejä on useita, muun muassa ympäristöä säästävät ja kustannustehokkaat lentoliikennejärjestelmät (”The Green Air Transport System”) sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja SESAME-aloitetta tukeva ilmaliikenteen hallinta.
Perustelu
"Ilma-alus" -termi on liian kapea-alainen. Kyseisellä alalla käytetään nykyään mieluummin ilmaisua "lentoliikennejärjestelmä".
Tarkistus 169 Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Riskinjakorahoitusväline, 2 kohta
EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille laajamittaisille eurooppalaisilla TTK-toimille.	EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille eurooppalaisilla TTK-toimille.
Tarkistus 170 Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Riskinjakorahoitusväline, 4 kohta
Avustus maksetaan vuosittain. Vuosittainen määrä vahvistetaan työohjelmassa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon toimintakertomus ja ennusteet, jotka EIP esittää yhteisölle.	Koko ajanjaksoa koskevan avustuksen kokonaismäärä sekä arvioidut vuotuiset määrät esitetään etukäteen. Avustus maksetaan vuosittain ja sen määrä voidaan vahvistaa työohjelmassa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon toimintakertomus ja ennusteet, jotka EIP esittää yhteisölle.
Tarkistus 171 Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Riskinjakorahoitusväline, 5 kohta, 2 luetelmakohta
• Laajamittaisten eurooppalaisten TTK-toimien tukikelpoisuus. ”Yhteiset teknologia-aloitteet” ja laajamittaiset yhteistyöhankkeet, joita yhteisö rahoittaa tämän erityisohjelman eri aihealueilla ja sen eri toimien yhteydessä, ovat automaattisesti tukikelpoisia. Myös muut laajamittaiset eurooppalaiset yhteistyöhankkeet, kuten EUREKA-hankkeet, saattavat tulla kysymykseen. Avustussopimuksessa määritetään perustamissopimuksen 167 nojalla annetun asetuksen mukaisesti myös menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja taataan yhteisölle mahdollisuus kieltää tietyissä tapauksissa riskinjakorahoitusvälineen käyttö EIP:n esittämän lainan rahoituksessa.	• Laajamittaisten eurooppalaisten TTK-toimien tukikelpoisuus. ”Yhteiset teknologia-aloitteet” ja laajamittaiset yhteistyöhankkeet sekä pk-yrityksiä koskevat hankkeet, joita yhteisö rahoittaa tämän erityisohjelman eri aihealueilla ja sen eri toimien yhteydessä, ovat automaattisesti tukikelpoisia. Myös muut laajamittaiset eurooppalaiset yhteistyöhankkeet, kuten EUREKA-hankkeet, saattavat tulla kysymykseen. Pk-yritysten tukikelpoisuus olisi myös tehtävä hyvin selväksi. Avustussopimuksessa määritetään perustamissopimuksen 167 artiklan nojalla annetun asetuksen mukaisesti myös menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja taataan yhteisölle mahdollisuus kieltää tietyissä tapauksissa riskinjakorahoitusvälineen käyttö EIP:n esittämän lainan rahoituksessa.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Kohti innovaation ja tietämyksen Eurooppaa

EU:n pitää pyrkiä kärkeen ja siksi sitoutuminen kunnianhimoiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovointityöhön on välttämätöntä.

Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ehdotettiin uuden taloudellisen kasvun mallin strategiaa, joka olisi ympäristöystävällinen ja edistyksellinen ja jossa tieteellinen tutkimustyö, teknologian kehitys ja innovaatio ovat keskeisiä ainesosia. Myöhemmin Barcelonan Eurooppa-neuvosto puolestaan asetti tavoitteeksi tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien investointien kokonaismäärän kasvattamisen 3 prosenttiin unionin yhteenlasketusta BKT:stä vuoteen 2010 mennessä. Yksityissektorin osuuden näistä uusista investoinneista olisi oltava kaksi kolmasosaa.

Kokin selvityksen[1] ja Locatellin mietinnön[2] perusteella vahvistettiin edellytykset, jotka täyttämällä EU voisi toteuttaa vuodeksi 2010 asetetut tavoitteet: lisätään yksityisiä investointeja tutkimukseen; lisätään henkilöstöresursseja niin, että tuhatta aktiivista kansalaista kohti on 8 tutkijaa, mikä merkitsee 700 000 uutta tutkijaa. – tuetaan laadukasta perustutkimusta; parannetaan tutkimuksen ja yritysten välisiä yhteyksiä, erityisesti pk-yritysten osalta; parannetaan eurooppalaisen (mukaan lukien Euroopan investointipankki), kansallisen ja alueellisen tutkimuspolitiikan koordinointia ja helpotetaan byrokratiaa sekä toimiin liittyviä menettelyjä.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella komissio esitti huhtikuussa 2005 ehdotuksensa seitsemänneksi puiteohjelmaksi, jonka talousarvio on 72,7 miljardia euroa vuosina 2007–2013 (mikä kaksinkertaistaa seitsemännen puiteohjelman talousarvion) Euroopan parlamentissa laajaa tukea saaneen Bögen mietinnön mukaisesti.

Seitsemännen puiteohjelman sisällön osalta Euroopan parlamentti kannattaa yleisesti ottaen komission ehdotusta ja huomauttaa, että ainoastaan säilyttämällä komission ja parlamentin ehdottama rahoitustaso voidaan varmistaa mainittujen tavoitteiden saavuttaminen.

Joulukuussa 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa saavutetussa yhteisymmärryksessä ja neuvoston ja Euroopan parlamentin sopimuksessa rahoituskehyksestä 2007–2013 osoitettiin seitsemännen puiteohjelman määrärahoiksi määrä, joka on lähes 30 prosenttia alle komission alkuperäisen ehdotuksen, vaikka sopimukseen sisältyy ehdotus yhteisön budjetin radikaaliksi tarkistamiseksi vuonna 2009. Tällä hetkellä komission ja neuvoston on sovittava parlamentin kanssa siitä, että määrärahoja ja erityisesti tämän erityisohjelman määrärahoja voidaan olennaisesti lisätä seitsemännen puiteohjelman tarpeiden mukaisesti, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.

Yhteistyötä koskeva erityisohjelma edustaa komission alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti 61 prosenttia seitsemännen puiteohjelman koko budjetista. Sen tavoitteena on auttaa Eurooppaa saavuttamaan johtava asema keskeisillä tieteen ja teknologian aloilla. Tähän pyritään tukemalla yliopistojen, yritysten, tutkimuskeskusten ja julkisen vallan yhteistyötä kaikkialla Euroopan unionissa ja myös muualla maailmassa. Komission ehdotuksessa on yhdeksän ensisijaista aihealuetta, jotka edustavat hyvin suurta jatkuvuutta kuudenteen puiteohjelmaan nähden ja siinä ehdotetaan lähestymistapoihin parannuksia, jotka helpottavat tutkijaryhmien pääsyä ohjelmien piiriin.

Esittelijä on yleisesti ottaen tyytyväinen komission ehdotuksen rakenteeseen ja sisältöön. Silti eräisiin kysymyksiin on välttämätöntä saada asianmukaiset vastaukset:

Monitieteellisyys ja tieteidenvälisyys Useampiin eri aihealueisiin sovellettavien tutkimus- ja teknologia-aiheiden yhteinen tarkastelu ja tieteidenvälisyyden osalta ensisijaisten aihealueiden mutkikkaiden ongelmien tarkasteleminen samaan aikaan eri tieteiden näkökulmasta ovat erittäin tehokkaita tapoja tuottaa olennaista tieteellistä edistystä.

Yritysten aseman parantaminen teknologiayhteisöjen avulla Barcelonan Eurooppa-neuvoston tavoitteiden saavuttamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää rakentaa vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten kanssa ja niiden ja tutkimuskeskusten välillä.

Yhteiset teknologia-aloitteet Ensisijaisesti on jatkettava teknologiayhteisöjä, jotka muutamissa tapauksissa voivat kehittyä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksiksi, joka ovat integroidumpia, laajamittaisempia ja pitkäaikaisia ja joita hallinnoidaan yhteisyrityksissä, joihin tehdyistä pääomapanostuksista komission pitää saada parlamentin lausunto 171 artiklan mukaisesti.

Koska "Yhteistyö" -erityisohjelmassa on uusia teknisen ja taloudellisen hallinnoinnin ja osallistumisen välineitä, komission on luotava hallinnointimekanismit, joilla taataan kriteerien täyttäminen, painopisteiden avoimuus sekä tehokas hallinto ja raportoitava kaikesta tästä säännöllisesti Euroopan parlamentille.

Pk-yritysten osallistuminen On laadittava järjestelyitä, joilla varmistetaan pk-yritysten tehokas osallistuminen ”Yhteistyö-ohjelman ensisijaisten aihe-alueiden toimiin ja hankkeisiin. Komission ehdotuksessa on täsmennettävä seuraavia seikkoja:

a)        On vahvistettava konkreettiset osallistumistavoitteet "Yhteistyö" -ohjelman osallistumisen ja budjetin osalta (20 prosenttia),

b)        hankkeille, joihin osallistuu pk-yrityksiä, pyritään etsimään mahdollisimman paljon rahoitusta kaikista yhteisön rahastoista, myös Euroopan investointipankilta ja Euroopan investointirahastolta,

c)        on vahvistettava järjestelyitä alueellisten, aihekohtaisten tai paikallisten klustereiden muodostamiseksi niin, että mahdollistetaan niiden osallistumiskyvyn parantaminen,

d)        on parannettava ja yksinkertaistettava hallintomenettelyjä.

Tässä kohdassa on tärkeää ottaa käyttöön erityisiä koordinointivälineitä "Valmiudet”
-erityisohjelman ja kilpailukykyä ja innovointia koskevan ohjelman välillä.

Täydentävyys ja synergia On tärkeää vahvistaa synergiaa ja täydentävyyttä "Yhteistyö"
-ohjelman ja yhteisön muiden ohjelmien ja toimien, kuten kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman, rakennerahastojen sekä muiden ohjelmien välillä, joista voidaan rahoittaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia koskevia toimia, infrastruktuuria tai hankkeita.

Tätä ei ole käytännössä helppoa toteuttaa, mikä johtuu juuri näiden rahastojen käyttöä ja hallinnointia koskeviin asetuksiin sisältyvistä rajoituksista. Ehdotetaan menettelyä integroitujen ehdotusten esittämiseksi, jolloin voimat yhdistettäisiin eikä tehtäisi päällekkäistä työtä. Tämä seikka pitää ottaa mukaan osallistumissääntöihin.

Talousarvion tarkistaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimus rahoituskehyksestä kaudelle 2007–2013 ei tarjoa taloudellisia resursseja seitsemännen puiteohjelman ja erityisesti erityisohjelman "Yhteistyö" tavoitteiden täysimittaiseksi saavuttamiseksi, ja siksi esittelijä ehdottaa, että rahoituskehyksen tarkistuksessa vuonna 2009 esitetään ehdotus, joka vastaa unionin pyrkimyksiä tällä alalla.

Vastaaminen uusiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin "Yhteistyö" -erityisohjelman pitää olla riittävän avoin ja joustava sekä vastatakseen sellaisten alojen tarpeisiin, jotka kehittyvät ja muuttuvat nopeasti ja joiden tilannetta on vaikeaa ennustaa seitsemän vuotta etukäteen, että vastatakseen poliittisiin tarpeisiin, joita syntyy odottamattomien tapahtumien seurauksena ja jotka vaativat nopeaa toimintaa kuten esimerkiksi uudet epidemiat jne...

Koordinointi jäsenvaltioiden kanssa Koordinointijärjestelyjä puiteohjelman ja erityisesti tämän erityisohjelman sekä jäsenvaltioiden ja alueiden tutkimusohjelmien välillä on tehostettava, jotta voidaan optimoida taloudellisten resurssien käyttö, yhdistää voimat ja välttää päällekkäinen työ sekä saada aikaan todellinen eurooppalainen tutkimusalue.

Eurooppalainen tutkimusalue

On vahvistettava periaatetta, että etusijalla on toiminta yhteisön puitteissa hallitusten välisen menetelmän sijaan. Tämä tarkoittaa, että suositaan hallitusten välistä yhteistyötä, esimerkiksi ERA NET -järjestelmässä, ainoastaan jos toimet ovat seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisia ja jos niiden ehdottajat antavat toisten jäsenvaltioiden toimijoille mahdollisuuden tasaveroiseen osallistumiseen.

Yliopistot keskeisenä tutkimus- ja koulutuskeskuksien verkostona

Unionissa yli 60 prosenttia tutkimuksesta tehdään yliopistoissa, joissa työskentelee ylivoimainen enemmistö tutkimushenkilöstöstä. Tämä on toinen merkittävä seikka, jota mietinnössä on korostettava ja joka pitää ottaa huomioon tehtäessä tieteen ja teknologian organisoimiseen unionissa liittyviä päätöksiä ja perustettaessa mahdollisia uusia huippututkimuslaitoksia, jollainen on esimerkiksi Euroopan teknologiainstituutti.

Teknologian siirtäminen Tutkimuksen ja yritysten välisissä yhteyksissä olevat vaikeudet (molempiin suuntiin) tunnetaan hyvin. On laadittava ja tehostettava mekanismeja ja kannustimia, jotta tietämyksen, kykyjen ja teknologioiden siirto johtaa siihen, että yritykset ja erityisesti pk-yritykset saavat tutkimustulokset tietoonsa ja voivat mukauttaa ja käyttää niitä.

Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyön unionin ulkopuolisten maiden kanssa on perustuttava aihealueisiin, jotta yhteistyöstä saataisiin merkittävää lisäarvoa, ja siinä on keskityttävä kahteen ensisijaiseen näkökohtaan: yhteistyö teollisuusmaiden kanssa yhteisen edun mukaisilla erityisillä aihealueilla ensisijaisesti tämän ohjelman aihealueilla; ja yhteistyö kehitysmaiden kanssa hankkeissa, joiden tavoitteena on edistää talouskehityksen, terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ympäristön kestokyvyn parantamista;

Teknologiakuilun kaventaminen Tilastotiedot osoittavat, että Euroopan unionin maiden ja alueiden väliset teknologiset erot ovat yleensä suurempia kuin taloudelliset erot tai erot elämän laadussa. Tämän vuoksi "Yhteistyö" -erityisohjelmassa on kiinnitettävä erityishuomiota EU:n maiden ja alueiden tieteen ja teknologian alan koheesion lisäämiseen tehokkailla toimenpiteillä, joilla voidaan kaventaa eri alueiden välistä teknologista kuilua.

Tieteellisen tiedon levittäminen "Yhteistyö" -erityisohjelman pitää edesauttaa myös tieteellisen tiedon levittämistä tavoitteena tieteen ja teknologian tuominen lähemmäksi yhteiskuntaa, mikä pitää ottaa huomioon sekä hankkeiden laadinnassa että niiden toteuttamisessa.

Parlamentin rooli Euroopan parlamentilla pitää olla merkittävämpi rooli puiteohjelman ja erityisesti tämän erityisohjelman seurannassa, valvonnassa ja toteuttamisessa. Euroopan parlamentin on saatava tietoonsa ja annettava lausuntoja 6 artiklassa tarkoitetusta työohjelmasta, sen tarkistamisesta sekä varojen jakamisesta.

Rahoitusvälineet EIP:n kanssa Komission ehdotukseen sisältyy Euroopan investointipankille myönnettävä avustus. Sen tavoitteena pitäisi olla osaltaan edistää ja helpottaa yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen. Riskinjakorahoitusväline voi olla rajoittunut soveltamisalaltaan (vain luottoja) ja kooltaan (ainoastaan suuria hankkeita), joten olisi tarkasteltava kaikkia yhteistyömahdollisuuksia EIP:n ja EIR:n kanssa, jotta saavutetaan Barcelonan huippukokouksessa määritelty tavoite, että yksityissektorin osuuden investoinneista olisi oltava kaksi kolmasosaa suhteessa puiteohjelman edustamaan julkiseen toimintaan. Olisi tehtävä kaikki voitava, jotta EIP:n tarjoama rahoitus tällä uudella alalla vastaisi ja tukisi kysyntää, jota olisi kannustettava eurooppalaisten teknologiayhteisöjen ja yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa tehdyllä työllä.(CNS)

• [1]  http://europa.eu.int/comm/councils/bx20041105/kok_report_en.pdf
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0077.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (22.6.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö"
(KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS))

Valmistelija: Marilisa Xenogiannakopoulou

am

LYHYET PERUSTELUT

1.        Ehdotuksen keskeiset näkökohdat

Erityisohjelmaehdotusten oikeusperustana ovat EY:n perustamissopimuksen XVIII osaston 163–173 artikla ja erityisesti 166 artiklan 3 kohta, jossa määrätään puiteohjelman täytäntöönpanosta erityisohjelmin.

Komissio aikoo perustaa toimeenpanoviraston, jonka hoidettavaksi annetaan tiettyjä "Yhteistyö"-, "Ihmiset"-, ja "Valmiudet"-erityisohjelmien täytäntöönpanotehtäviä. Tätä toimintamallia sovelletaan myös "Ideat"-erityisohjelman täytäntöönpanossa.

"Yhteistyö"-erityisohjelman tavoitteena on auttaa Eurooppaa saavuttamaan johtava asema keskeisillä tieteen ja teknologian aloilla. Tähän pyritään tukemalla yliopistojen, yritysten, tutkimuskeskusten ja julkisen vallan yhteistyötä kaikkialla Euroopan unionissa ja myös muualla maailmassa. Aiemmat puiteohjelmat ovat osoittaneet, että tällaisilla toimilla voidaan edesauttaa Euroopan tutkimuksen rakennemuutosta sekä resurssien yhdistämistä ja lisäämistä.

Seitsemännessä puiteohjelmassa pyritään levittämään toimien vaikutukset entistä laajemmalle. "Yhteistyö"-ohjelmassa ehdotetut yhdeksän aihealuetta vastaavat niitä keskeisiä tietämyksen ja teknologian osa-alueita, joilla on lisättävä huippututkimusta, jotta voitaisiin vastata Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä kansanterveyttä, ympäristöä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin.

Ohjelmassa on tärkeitä uutuuksia, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota pantaessa ohjelmaa täytäntöön:

–         Ohjelmassa käynnistetään yhteisiä teknologia-aloitteita, joilla vastataan tarpeeseen saada aikaan kunnianhimoisia yleiseurooppalaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia tärkeiden teknologioiden kehitystyön vauhdittamiseksi.

–         Ohjelmalla tiivistetään kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia (ERA-NET-järjestelmä).

–         Ohjelma sisältää tietotekniikka-avusteista asumista (ambient assisted living), Itämeren tutkimusta ja metrologiaa koskevia toimia (nk. 169 artiklan mukaiset aloitteet).

–         Ohjelma sisältää kansainvälistä yhteistyötä (toimia koskevaa vuoropuhelua ja verkostoja kumppanuusmaiden eri alueiden kanssa).

–         Ohjelma vastaa joustavalla tavalla esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin.

2.        Valmistelijan suositukset

Valmistelija ehdottaa johdonmukaisuuden vuoksi samoja tarkistuksia kaikkiin seitsemään tutkimuksen erityisohjelmaan.

Vakiotarkistuksessa viitataan monivuotiseen rahoituskehykseen ja todetaan, että otsakkeen 1 a enimmäismäärää on noudatettava.

Seuraavien tarkistusehdotuksen tarkoituksena on taata moitteeton varainhoito ja erityisohjelmasta rahoitettujen toimien tehokas täytäntöönpano.

Valmistelija katsoo, että yhteisön rahoittaman tutkimuksen rahoitusseurannan parantamiseksi komission tulisi antaa budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti tietoa erityisohjelmien täytäntöönpanosta sekä ennakkoon tieto siitä, jos se aikoo poiketa vuotuisessa talousarviossa esitetystä rahoituksen jakautumisesta.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1 1 a kohta (uusi)

1 a.     katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 38 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Tämä on vakiotarkistus.

Ehdotus päätökseksi

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 2 3 artiklan 1 a kohta (uusi)
	Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.
Tarkistus 3 3 artiklan 1 b kohta (uusi)
	Ohjelman yleiset hallintomenot toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi suhteutettava asianomaisen ohjelmaan liittyviin tehtäviin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan.
Perustelu
Toimeenpanovirastolle osoitettujen määrärahojen pitää vastata vaatimuksia, joita asettavat toimeenpanoviraston perustamista koskevat menettelysäännöt sekä neuvoston asetus N:o 58/2003 yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. Näin taataan ohjelman toimien asianmukainen rahoitus.
Tarkistus 4 3 artiklan 1 c kohta (uusi)
	Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Tarkistus 5 5 a artikla (uusi)
	5 a artikla
	Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta.
Perustelu
Tämä menettely otettiin käyttöön budjettivaliokunnan ja komission lokakuussa 1999 tekemän sopimuksen perusteella. Valmistelijan mielestä menettely olisi säilytettävä, jotta parannetaan seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmien varojen käytön seurantaa.
Tarkistus 6 8 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Arviointikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta. Se sisältää arvion ohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö"
Menettelynumero	KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.11.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	0.0.0000
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Marilisa Xenogiannakopoulou 20.9.2004
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	22.6.2006
Hyväksytty (pvä)	22.6.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Herbert Bösch, Simon Busuttil, Bárbara Dührkop Dührkop, Markus Ferber, Ingeborg Gräßle, Nathalie Griesbeck, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Antonis Samaras, Esko Seppänen, Nina Škottová, Helga Trüpel, Yannick Vaugrenard, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  EUVL C 49, 28.2.2006, s. 37.

liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunto (28.2.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
(KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS))

Valmistelija: Jaromír Kohlíček

LYHYET PERUSTELUT

Seitsemäs puiteohjelma: tilannekatsaus

Huhtikuun 6. päivänä 2005 komissio esitteli ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännestä puiteohjelmasta (2007–2013). Lokakuun 11. päivänä 2005 liikenne- ja matkailuvaliokunta hyväksyi ehdotusta koskevan lausunnon, joka sisälsi liikennettä ja ilmailua käsittelevää osiota koskevia tarkistuksia ja joka siirrettiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan käsiteltäväksi. Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiin liittyvän epävarmuuden vuoksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta oli päättänyt laatia ennen mietintöään kaksi työasiakirjaa, jotka se esitteli kesäkuussa ja lokakuussa 2005. Mietintöluonnoksensa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta esittelee tammikuussa 2006. Valmistelija on pyytänyt teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittelijää Jerzy Buzekia sisällyttämään mietintöön kaikki liikenne- ja matkailuvaliokunnan tarkistukset ja välttämään sellaisten tarkistusten sisällyttämistä, jotka voisivat olla ristiriidassa liikenne- ja matkailuvaliokunnan tarkistusten kanssa.

Komissio esitteli puolestaan 21. syyskuuta 2005 uuden ehdotuksensa neuvoston päätökseksi. Ehdotus koskee vain yhtä seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmaa, joka on nimeltään ”Yhteistyö”. ”Yhteistyö”-erityisohjelma on seitsemännen puiteohjelman osista se, jossa määritetään tutkimuksen yhdeksän aihealuetta. Niistä yksi on liikenne ja ilmailu. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta laatii erillisen mietinnön tästä ehdotuksesta, jonka käsittelyssä parlamenttia ainoastaan kuullaan.

Liikenne ja ilmailu ”Yhteistyö”-erityisohjelmassa: erot seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan yleiseen ehdotukseen nähden

”Yhteistyö”-erityisohjelmaa koskevassa ehdotuksessa lähinnä tarkennetaan niitä asioita, jotka on jo mainittu seitsemättä puiteohjelmaa koskevassa yleisessä ehdotuksessa. Liikenteen ja ilmailun suhteen ehdotukset ovat rakenteeltaan samanlaisia: uudessa ehdotuksessa esitellään ensin tavoite ja lähestymistapa ja tämän jälkeen ilmailua ja lentoliikennettä, pintaliikennettä ja Galileo-järjestelmää koskevat toimet.

Seitsemättä puiteohjelmaa koskevaan yleiseen ehdotukseen verrattuna uusi ehdotus sisältää seuraavia eroja ja lisäyksiä:

Tavoite ja lähestymistapa:

Tavoitteisiin on lisätty liikenneturvallisuuden lisääminen. ”Yhteistyö”-ohjelman lähestymistavalle ominaista on ”integrointi”: siinä kytketään toisiinsa kaikki liikennemuodot. Monialaisiin tutkimusaiheisiin kohdistuvissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, kuten turvallisuuteen. Ehdotuksessa ei puhuta ”tulevaisuuden puhtaasta ja turvallisesta ajoneuvosta”, vaan käytetään yleisempää sanamuotoa ja puhutaan ”vaihtoehtoisten energianlähteiden käytöstä liikennesovelluksissa” ja ”ympäristövaikutuksista, ilmastonmuutos mukaan luettuna”. Tekstissä korostetaan teknologiayhteisöjen työtä ja niiden strategisia tutkimusohjelmia, millä voidaan perustella yhteisten teknologia-aloitteiden käynnistäminen. Ehdotuksessa kiinnitetään myös huomiota pk-yritysten kannalta erityisen tärkeisiin toimiin sekä vaikutusten arviointiin.

Toimet ilmailun ja lentoliikenteen alalla:

Ehdotukseen on lisätty joitakin määrällisiä tavoitteita, kuten päästöjen vähentäminen (CO₂-päästöjen ja melun 50 prosentilla, NOx-päästöjen vähentäminen 80 prosentilla), onnettomuuksien vähentäminen viidesosaan nykyisestä ja uusien tuotteiden markkinoilletuloajan puolittaminen. Kohdassa ”Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen” mainitaan tutkimus, jossa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erityyppisiin aluksiin ja niiden ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa. Kohdassa ”Ajankäytön tehokkuuden parantaminen” keskitytään SESAME-aloitteeseen. Kohdassa ”Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle” ehdotukseen on lisätty joitakin uusia käsitteitä, kuten uudet moottori- ja nostolaiteratkaisut sekä ilma-alusten uudet ohjausmenetelmät.

Toimet pintaliikenteen (rautatie-, maantie- ja vesiliikenteen) alalla:

Perustelut ovat yksityiskohtaisempia, ja tekstiin on lisätty muutamia uusia painotuksia. Ehdotuksessa mainitaan esimerkiksi polttokennot (ekologisen kestävyyden parantamiseksi), lastaus ja purku (liikennemuotosiirtymän edistämiseksi), kysynnän hallinta (kaupunkiliikenteen parantamiseksi), riskien arviointi (turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi) ja elinkaarikustannusten alentaminen (kilpailukyvyn parantamiseksi).

Galileo-järjestelmää koskevat toimet:

Tätä kappaletta on laajennettu merkittävästi: siinä mainitaan kaikenlaiset mahdolliset Galileo-järjestelmän sovellukset (esimerkiksi kartografia tai navigointi) ja huomioon otettavat, tärkeät seikat (esimerkiksi järjestelmän ottaminen kaupalliseen käyttöön tai turvallisen käytön varmistaminen sertifioinnin avulla).

Muita lisäyksiä:

Tekstiin on lisätty kaksi uutta alaotsikkoa: toisella korostetaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja toisessa pannaan merkille, että tutkimuksella pitäisi kyetä myös vastaamaan ennakoimattomiin politiikan tarpeisiin.

Tarkistukset

Kun komissio julkaisi ”Yhteistyö”-erityisohjelmaa koskevan ehdotuksensa, parlamentti ei ollut vielä hyväksynyt mietintöään seitsemättä puiteohjelmaa koskevasta yleisestä ehdotuksesta. Siksi komission ehdotuksessa ei oteta (vielä) huomioon tarkistuksia, joita parlamentti on tehnyt yleiseen ehdotukseen. Koska uusi ehdotus on hyvin samankaltainen kuin edellinen ehdotus, valmistelija ehdottaa siihen tarkistuksia, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin yleiseen ehdotukseen tehdyt tarkistukset.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 2 artiklan 1 kohdan g alakohta
g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)	(g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu ja merenkulkuteknologia), erityisesti Galileo, SESAR ja ERTMS¹)
	___________ ¹ Galileo on eurooppalainen satelliittinavigaatio-ohjelma, SESAR on eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä ja ERTMS on eurooppalaisen rautatieliikenteen hallinta- ja ohjausjärjestelmä.
Perustelu
Euroopan olisi säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologian tutkimuksen alalla. Galileon, SESARin ja ERMTS:n osalta on otettava huomioon neuvoston päätös uudesta rahoituskehyksestä
Tarkistus 2 Liite I, osa 7, otsikko Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)
Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)	Liikenne (mukaan luettuna ilmailu- ja merenkulkuteknologia), erityisesti Galileo, SESAR ja ERTMS)
Perustelu
Euroopan on säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologian tutkimuksen alalla. Galileon, SESARin ja ERMTS:n osalta on otettava huomioon neuvoston päätös uudesta rahoituskehyksestä.
Tarkistus 3 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Tavoite
Tavoitteena on kehittää teknologian edistysaskeleiden pohjalta integroituja, ”vihreämpiä”, ”älykkäämpiä” ja turvallisempia yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden hankkima kilpailukyky ja johtava asema maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen.	Tavoitteena on kehittää pysyvästi kilpailukykyisiä ja matkustajaystävällisiä eurooppalaisia liikennejärjestelmiä globaaleilla markkinoilla toimivien Euroopan kansalaisten ja yritysten eduksi. Liikenteen ja logistiikan alalla seitsemännen puiteohjelman tavoitteita ovat teknologinen edistys, kestävä kehitys, "vihreämmät", "älykkäämmät", "halvemmat mutta paremmat" ja "turvallisemmat" yleiseurooppalaiset ja maailmanlaajuiset liikennejärjestelmät.
Perustelu
Ensimmäinen ja tärkein tavoite on luoda kilpailukykyä, ja seuraavaksi tavoitteeksi olisi asetettavapäätavoitetta tukeva tutkimustausta. Käyttäjäystävällisyyttä koskeva lisäys on komission ehdotuksen hengen mukainen. EU:n liikenneyhteydet eri puolille maailmaa ja sen liikennejärjestelmien kehitys huomioon ottaen on erittäin tärkeää mainita myös uusi, kehittynyt logistiikkajärjestelmä, joka auttaa parantamaan liikkuvuutta ja vähentämään ympäristövaikutuksia.
Tarkistus 4 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Lähestymistapa, 1 kappale
Euroopan liikennejärjestelmä on Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin olennainen tekijä. Se on keskeisessä asemassa, kun ihmisiä ja tavaroita kuljetetaan paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Tällä aihealueella käsitellään joitakin ajankohtaisia haasteita, jotka on yksilöity liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa ja jotka liittyvät erityisesti siihen, kuinka voidaan parantaa liikennejärjestelmien suotuisaa vaikutusta yhteiskuntaan ja teollisuuden kilpailukykyyn laajentuneessa EU:ssa ja minimoida samalla liikenteen kielteiset vaikutukset ja seuraukset ympäristön, energian käytön, turvallisuuden ja kansanterveyden kannalta.	Euroopan ja maailmanlaajuiset liikennejärjestelmät ovat Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin olennainen tekijä. Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden välillä on merkittävää liikennettä ja että jäsenvaltioilla on merkittäviä liikenneyhteyksiä kolmansiin maihin, eurooppalaiset yritykset ovat erityisesti lento- ja meriliikenteessä johtavassa asemassa monilla alueilla myös kolmansien maiden välisen liikenteen alalla joko liikennepalvelujen tarjoajina tai uusimman kaluston toimituksissa. Tällä aihealueella käsitellään joitakin ajankohtaisia haasteita, jotka on yksilöity liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa ja jotka liittyvät erityisesti siihen, kuinka voidaan parantaa liikennejärjestelmien suotuisaa vaikutusta yhteiskuntaan ja teollisuuden kilpailukykyyn laajentuneessa EU:ssa ja minimoida samalla liikenteen kielteiset vaikutukset ja seuraukset ympäristön, energian käytön, turvallisuuden ja kansanterveyden kannalta. Liikennealan tutkimuksen määrärahojen jakamistapa heijastaa eri liikennemuotojen taloudellista merkitystä.
Perustelu
Tällä korostetaan, että eurooppalaista liikennealaa on tarkasteltava maailmanlaajuisessa yhteydessä. Lisäksi on otettava huomioon, että taloudellisesti pintaliikenteen osuus on selvästi lentoliikenteen osuutta suurempi, minkä pitäisi näkyä määrärahojen jakotavassa ja tutkimusohjelmissa. Kuten komissio itsekin toteaa seitsemättä puiteohjelmaa koskevassa yleisessä ehdotuksessaan KOM(2005)0043, pintaliikenne muodostaa 11 prosenttia EU:n BKT:sta ja työllistää 16 miljoonaa ihmistä, kun taas lentoliikenne muodostaa vain 2,6 prosenttia EU:n BKT:sta ja työllistää vain 3,1 miljoonaa ihmistä.
Tarkistus 5 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 3 kohta
Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osien pohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista.	Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen ja merenkulkuteknologian alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osien pohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Perustelu
Euroopan on säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologiaa koskevan tutkimuksen alalla.
Tarkistus 6 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 5 kohta
Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa ja liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos.	Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa, liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos, sekä toimenpiteet, joilla vähennetään maantieteellisistä rajoituksista aiheutuvia haittavaikutuksia. Ympäristön tutkimuksen olisi katettava tavat, joilla liikennettä vältetään, vähennetään ja optimoidaan. Ympäristökysymysten tutkimisen on katettava liikenteen tehostaminen.
Perustelu
Valmistelijan ehdottamaa tekstiä vastaavasti tässä tarkistuksessa esitetään, että yhteistyön nimikkeen alla toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että niillä vähennetään pysyvistä maantieteellisistä rajoituksista aiheutuvia haittoja.
Tarkistus 7 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, otsikko Ilmailu ja lentoliikenne
Ilmailu ja lentoliikenne	Kestävä ilmailu ja lentoliikenne
Perustelu
Tarkistus on EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan ja Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukainen.
Tarkistus 8 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 4 kohta
Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienikokoisiin aluksiin. Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa. Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä, luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa.	Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienikokoisiin aluksiin. Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa, ja ne mahdollistavat kansallisten tieto- ja varausjärjestelmien muuttamisen yhteentoimiviksi eurooppalaisten liikenteenharjoittajien ja liikennemuotojen välillä. Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä, luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista maantieteellisiin olosuhteisiin ja erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa.
Perustelu
Varausjärjestelmien yhdenmukaistamisen parantaminen lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja koko järjestelmän tehokkuutta kaikkien maantieteellisten olosuhteiden osalta.
Tarkistus 9 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 5 kohta
Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa, sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten.	Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa esimerkiksi hyödyntämällä SMMART-hankkeen (System for Mobile Maintenance Accessible in Real Time) tuloksia, sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten
Perustelu
On toivottavaa, että hyödynnetään kuudennen puiteohjelman saavutuksia, joihin kuuluu SMMART - System for Mobile Maintenance Accessible in Real Time. SMMART-tutkimuksen tavoitteena on tehostaa ja lyhentää ilmailualan varaosien toimitusketjua.
Tarkistus 10 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 6 kohta
Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin.	Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin sekä fyysisiin rasituksiin tai vaikeisiin sääolosuhteisiin.
Perustelu
Esitetyllä tarkistuksella pyritään tuomaan mahdollisimman suuri määrä näkökohtia tulevien tutkimuskohteiden piiriin.
Tarkistus 11 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 7 kohta
Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilma-alusten sisätiloja koskevat uudet ideat, uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän toiminnan vaihtoehtoiset mallit ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin.	Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilma-alusten sisätiloja koskevat uudet mallit, uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän vaihtoehtoiset toimintatavat ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin, sekä haitallisten maantieteellisten rajoitusten minimointiin tähtäävät uudet ideat.
Perustelu
Tulevaisuuden lentoliikenteen on tarjottava uusia tapoja minimoida haitat, jotka aiheutuvat pysyvistä maantieteellisistä rajoituksista, jollaisia ilmenee alueilla tai maissa, joilla tai joissa lentoliikennettä harjoitetaan.
Tarkistus 12 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Toimet, alaotsikko Pintaliikenne
Pintaliikenne (rautatie-, maantie- ja vesiliikenne)	Kestävä pintaliikenne (rautatie-, maantie- ja vesiliikenne)
Perustelu
Kuudennen puiteohjelman mallin mukaisesti otsikon olisi sisällytettävä sisältää termi ”kestävä”, koska EY:n perustamissopimuksen 6 artiklan mukaisesti kestävä kehitys on sisällytettävä muun muassa osaksi tutkimus- ja liikennealaa.
Tarkistus 13 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 1 kohta
Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden energiatehokkuutta sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot mukaan luettuina. Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, korjaamista, tarkastamista ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa.	Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on parantaa ulkoisten sosiaali- ja ympäristökustannusten laskentamenetelmiä sekä kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden energiatehokkuutta sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot ja biomassa mukaan luettuina. Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, korjaamista, tarkastamista ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa. Tutkimuksella luodaan perusta tavoite-/riskipohjaiselle suunnittelulle ja siten alusten ja offshore-rakenteiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiselle, alusten käytettävyyden ja huollettavuuden parantamiselle ja sekä merenkulun toimintojen turvaamisen uusien järjestelmien löytämiselle. Samalla on edelleen vähennettävä ympäristökuormitusta siten, että hyväksyttävä ympäristökehitys voidaan taata meriliikenteen odotettavissa olevasta kasvusta huolimatta.
Perustelu
Päätös uudesta Eurovinjetti 2 -direktiivistä sisältää tavoitteen, jonka mukaan on kehitettävä yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutuvien ulkoisten kustannusten laskentamenetelmiä. Biomassaa pidetään tulevaisuudessa mahdollisena vaihtoehtoisena energialähteenä, eikä sitä niin ollen voida sulkea voimanlähteitä koskevan tutkimuksen ulkopuolelle. Merenkulkua koskeva tutkimus on sisällytettävä ekologisesti kestävämpään pintaliikenteeseen.
Tarkistus 14 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 2 kohta
Liikennemuotosiirtymän edistäminen ja liikennekäytävien ruuhkien vähentäminen. Tavoitteena on kehittää ja demonstroida henkilöiden ja tavaroiden saumattomia ovelta ovelle kuljetuksia sekä teknologioita, joilla voidaan taata tehokas intermodaalisuus, myös rautateiden kilpailukykyä silmällä pitäen. Tähän sisältyvät toimet, joissa käsitellään paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten liikenneverkkojen, -järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuutta ja toiminnan optimointia sekä niiden intermodaalista yhteenliittämistä. Toimilla pyritään optimoimaan infrastruktuurin käyttö, mukaan luettuina terminaalit ja erikoistuneet verkot, parantamaan kuljetusten, liikenteen ja tiedon hallintaa, kehittämään tavaralogistiikkaa ja edistämään intermodaalista matkustajaliikennettä. Lisäksi pyritään kehittämään älykkäitä järjestelmiä ja uusia ajoneuvo- ja alusratkaisuja ja teknologioita sekä lastaus- ja purkutoimintoja. Poliittista päätöksentekoa tukevaan tietämykseen sisältyvät infrastruktuurin hinnoittelua ja käyttömaksuja koskevat kysymykset sekä EU:n liikennepoliittisten toimien ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan ja siihen liittyvien hankkeiden arviointi.	Liikennemuotosiirtymän edistäminen ja liikennekäytävien ruuhkien vähentäminen. Tavoitteena on kehittää ja demonstroida henkilöiden ja tavaroiden saumattomia ovelta ovelle kuljetuksia sekä teknologioita, joilla voidaan taata tehokas intermodaalisuus, myös rautateiden kilpailukykyä silmällä pitäen. Tämä merkitsee ”yhden järjestelmän lähestymistavan” kehittämistä siten, että liikennemuodot ovat keskenään tasapainossa, mukaan luettuna rautatieliikenteen, sisävesiliikenteen ja lyhyen matkan meriliikenteen edistäminen vaihtoehtoina tieliikenteelle ja lyhyen matkan lentoliikenteelle, mikä on myös Marco Polo -ohjelmien tavoite. Tähän sisältyvät toimet, joissa käsitellään paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten liikenneverkkojen, -järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuutta ja toiminnan optimointia sekä niiden intermodaalista yhteenliittymistä. Toimilla pyritään optimoimaan infrastruktuurin käyttö, mukaan luettuina terminaalit ja erikoistuneet verkot, parantamaan kuljetusten, liikenteen ja tiedon hallintaa, kehittämään tavaralogistiikkaa ja edistämään intermodaalista matkustajaliikennettä ja saadaan lisäkokemusta eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmästä ja kehitetään sitä edelleen. Lisäksi pyritään kehittämään älykkäitä järjestelmiä ja uusia ajoneuvo- ja alusratkaisuja ja teknologioita sekä lastaus- ja purkutoimintoja. Poliittista päätöksentekoa tukevaan tietämykseen sisältyvät infrastruktuurin hinnoittelua ja käyttömaksuja koskevat kysymykset sekä EU:n liikennepoliittisten toimien ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan ja siihen liittyvien hankkeiden arviointi.
Perustelu
”Yhden järjestelmän lähestymistapa” tarkoittaa, että tietyn alueen liikennettä käsitellään yhtenä järjestelmänä ja että liikennepalvelujen kysyntä kyseisellä alueella voidaan tyydyttää liikennemuodolla, joka vastaa parhaiten asiakkaan, tarjoajan ja ympäristön erityisiä tarpeita ja edellytyksiä. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää tekniikkaa ja käyttäjäsovelluksia tällaisen lähestymistavan mahdollistamiseksi, ja näin voidaan edistää ekologisesti kestävää rautatie- ja sisävesiliikennettä sekä lyhyen matkan meriliikennettä. ERTMS on tärkeä tekijä TEN-verkkojen verkkojen alalla. Olisi kehitettävä uutta tutkimusta, joka koskee standardisointia, vakauttamista ja uusia kokemuksia.
Tarkistus 15 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Toimet, alaotsikko Pintaliikenne, 3 kappale
Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen. Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuuskonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, ‑palveluihin ja ‑infrastruktuureihin. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu.	Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen. Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuuskonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, ‑palveluihin ja ‑infrastruktuureihin. Toimissa keskitytään liikkuvuuden laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden ja erityisryhmien, kuten ikääntyneiden ja naisten, kannalta. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu.
Perustelu
Koska eurooppalaisen yhteiskunnan väestörakenne on muuttumassa ja sille on syntynyt uusia liikkuvuustarpeita, on tärkeää ennakoida pintaliikenteen käyttäjien toiveissa tapahtuvia muutoksia (mukavuuskysymykset, mieltymykset jne.). Vaikka liikennepalvelujen saatavuutta – erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta – pidetään jatkuvasti yhä tärkeämpänä, sitä koskevaa tutkimusta tarvitaan enemmän. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää toimenpiteisiin, joiden heijastusvaikutus myös muihin liikennepalvelujen käyttäjiin on myönteinen. Esimerkiksi linja-autojen kynnysaskelmien madaltaminen ja lisätilan järjestäminen pyörätuoleja varten on osoittautunut hyödylliseksi myös muiden matkustajien kannalta, kun linja-autoon nouseminen helpottuu, pysäkillä kuluu vähemmän aikaa ja tilaa käytetään monipuolisesti.
Tarkistus 16 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Toimet, alaotsikko Pintaliikenne, 5 kappale
Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuoteratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät.	Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuoteratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät. Tutkimuksessa olisi keskityttävä myös uusiin järjestelmiin, joilla taataan Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ja muiden eurooppalaisten liikennehankkeiden rahoitus ja tehostetaan sitä tukemalla innovatiivisia lainaohjelmia sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä Euroopassa.
Perustelu
Kilpailukykyä voidaan parantaa paitsi rakentamalla ja huoltamalla ajoneuvoja myös uusilla tavoilla rahoittaa infrastruktuuria.
Tarkistus 17 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) tukeminen, 2 kohta
Mahdollisuuksien täydellinen hyödyntäminen. Tavoitteena on edistää palvelujen laajempaa käyttöä (erilaisia palvelutyyppejä ovat avoimet ja kaupalliset palvelut, ihmishengen turvaamiseen liittyvät palvelut ja etsintä- ja pelastuspalvelut sekä julkisesti säännellyt palvelut), kehittää tavaraliikenteen hallintasovelluksia, hyödyntää sivutuotteena syntyviä palveluja ja demonstroida satelliittinavigoinnin hyötyjä ja tehokkuutta.	Mahdollisuuksien täydellinen hyödyntäminen. Tavoitteena on edistää palvelujen laajempaa käyttöä (erilaisia palvelutyyppejä ovat avoimet ja kaupalliset palvelut erityisesti Manner-Euroopasta kauimpana sijaitsevilla syrjäisillä alueilla, ihmishengen turvaamiseen liittyvät palvelut ja etsintä- ja pelastuspalvelut sekä julkisesti säännellyt palvelut), kehittää tavaraliikenteen hallintasovelluksia, hyödyntää sivutuotteena syntyviä palveluja ja demonstroida satelliittinavigoinnin hyötyjä ja tehokkuutta.
Perustelu
Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) käyttö Manner-Euroopasta kauimpana sijaitsevilla syrjäisillä alueilla auttaa merkittävästi kehittämään liikennejärjestelmää, joka pystyy tehokkaasti vastaamaan tiettyjen eurooppalaisten alueiden maantieteellisestä asemasta johtuviin ongelmiin.
Tarkistus 18 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa tämän alan TTK-toimintaa, ja sitä pyritään edistämään osa-alueilla, joilla siitä on etua teollisuudelle ja poliittisille päätöksentekijöille. Toimien mahdollisia aihealueita ovat yleisesti ottaen osa-alueet, jotka ovat markkinoiden kannalta kiinnostavia (esim. maailmankaupan kehitys ja verkkojen ja palvelujen yhdistäminen mantereiden laajuisesti ja mantereiden välillä), osa-alueet, joilla on mahdollisuuksia käyttää ja hankkia tieteellistä tietoa ja teknologiaa, joka täydentää nykyistä eurooppalaista osaamista ja hyödyttää kaikkia osapuolia, sekä osa-alueet, joilla Eurooppa voi vastata maailmanlaajuisin tarpeisiin (esim. ilmastonmuutos) tai edistää kansainvälisiä standardeja ja maailmanlaajuisia järjestelmiä (esim. soveltava logistiikka ja satelliittinavigointi-infrastruktuuri).	Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa tämän alan TTK-toimintaa, ja sitä pyritään edistämään osa-alueilla, joilla siitä on etua teollisuudelle ja poliittisille päätöksentekijöille. Toimien mahdollisia aihealueita ovat yleisesti ottaen osa-alueet, jotka ovat Euroopan keskusalueiden läheisyydessä tai etäämpänä sijaitsevien markkinoiden kannalta kiinnostavia (esim. maailmankaupan kehitys ja verkkojen ja palvelujen yhdistäminen mantereiden laajuisesti ja mantereiden välillä), osa-alueet, joilla on mahdollisuuksia käyttää ja hankkia tieteellistä tietoa ja teknologiaa, joka täydentää nykyistä eurooppalaista osaamista ja hyödyttää kaikkia osapuolia, sekä osa-alueet, joilla Eurooppa voi vastata maailmanlaajuisin tarpeisiin (esim. ilmastonmuutos) tai edistää kansainvälisiä standardeja ja maailmanlaajuisia järjestelmiä (esim. soveltava logistiikka ja satelliittinavigointi-infrastruktuuri).
Perustelu
Kielellinen täsmennys.
Tarkistus 19 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Esiin nousevat tarpeet ja ennakoimattomat politiikkaan liittyvät tarpeet, 1 kohta
Esiin nouseviin tarpeisiin liittyvillä toimilla tuetaan tutkimusta, jolla vastataan tulevaisuuden liikennejärjestelmien kriittisiin muutoksiin ja haasteisiin. Mahdollisia tutkimuskohteita ovat muun muassa uudet kuljetus- ja ajoneuvoratkaisut, automaatio, liikkuvuus ja organisaatio.	Esiin nouseviin tarpeisiin liittyvillä toimilla tuetaan tutkimusta, jolla vastataan tulevaisuuden liikennejärjestelmien kriittisiin muutoksiin ja haasteisiin. Mahdollisia tutkimuskohteita ovat muun muassa uudet kuljetus- ja ajoneuvoratkaisut, automaatio, liikkuvuus ja organisaatio sekä innovatiivinen ja kestävä eurooppalainen logistiikka, joka toimii kasvun ja koheesion välineenä.
Perustelu
Komissiolta odotetaan lähitulevaisuudessa logistiikan alalla toimia, joissa otetaan huomioon tarve parantaa ja lisätä eurooppalaista kapasiteettia tällä alalla, joka on perustavalaatuisen tärkeä liikenteen, energian käytön ja ympäristövaikutusten rationalisoimiseksi tavalla, joka takaa alueellisen koheesion ja käyttäjille tarjottavien palvelujen kilpailukyvyn.
Tarkistus 20 Liite I, osa 7 Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), otsikko Toimet, alaotsikko Matkailu (uusi)
	Matkailu
	Tutkitaan matkailun vaikutuksia liikenteeseen sekä puhtaan ja tehokkaan liikenteen vaikutuksia matkailun kestävään kehitykseen; kehitetään kestävää matkailua, johon ei liity liiallista liikennepalvelujen kysyntää; kehitetään innovatiivisia toiminta-ajatuksia, jotka koskevat liikennepalvelujen käyttöä matkailussa, mukaan luettuna sähköiset varausjärjestelmät ja integroidut lippujärjestelmät.
Perustelu
Koska matkailu ja liikenne liittyvät läheisesti toisiinsa, tekstiin on lisättävä niiden välisiä yhteyksiä koskeva tutkimus. Innovatiivisilla ratkaisuilla, kuten sähköisillä varausjärjestelmillä ja integroiduilla lippujärjestelmillä, voi olla matkailualan markkinoille erityisen suuri merkitys.
Tarkistus 21 Liite II, rivi 9
Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)	Liikenne (mukaan luettuna ilmailu- ja merenkulkuteknologia)
Perustelu
Euroopan on säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologiaa koskevan tutkimuksen alalla.
Tarkistus 22 Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys, kohta 3.1
02 04 01 Avaruus; 02 04 02 Valmistelutoimi Euroopan turvallisuutta koskevan tutkimustoiminnan lisäämiseksi; 08 02 01 Terveysalan genomiikka ja bioteknologia; 08 05 01 Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus; 09 04 01 Tietoyhteiskunnan teknologia; 08 03 01 Nanoteknologia, älykkäät materiaalit, uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet; 08 06 01 01 Kestävät energiajärjestelmät; 06 06 01 01 Kestävät energiajärjestelmät; 08 06 01 03 Globaalimuutos ja ekosysteemit; 08 04 01 Ilmailu; 08 06 01 02 Kestävä pintaliikenne; 06 06 01 Ilmailu ja avaruus; 06 06 01 02 Kestävä pintaliikenne; 08 07 01 Kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa; 08 08 01 01 – 06 06 03 – 09 04 02 – 11 05 01 - Eri alojen politiikan tukeminen sekä tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi	02 04 01 Avaruus; 02 04 02 Valmistelutoimi Euroopan turvallisuutta koskevan tutkimustoiminnan lisäämiseksi; 08 02 01 Terveysalan genomiikka ja bioteknologia; 08 05 01 Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus; 09 04 01 Tietoyhteiskunnan teknologia; 08 03 01 Nanoteknologia, älykkäät materiaalit, uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet; 08 06 01 01 Kestävät energiajärjestelmät; 06 06 01 01 Kestävät energiajärjestelmät; 08 06 01 03 Globaalimuutos ja ekosysteemit; 08 04 01 Ilmailu; 08 06 01 02 Kestävä pintaliikenne; 06 06 01 Ilmailu ja avaruus; 06 06 01 02 Kestävä pintaliikenne; 06 03 01 Euroopan laajuiset liikenneverkot (ainoastaan Galileo, "erityinen toimenpide 2"); 08 07 01 Kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa; 08 08 01 01 – 06 06 03 – 09 04 02 – 11 05 01 - Eri alojen politiikan tukeminen sekä tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi
Perustelu
Tarkistuksella otetaan huomioon neuvoston päätös uudesta rahoituskehyksestä.
Tarkistus 23 Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys, kohta 5.3, alakohta 7
(7) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)	(7) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu- ja merenkulkuteknologia), erityisesti Galileo, SESAR ja ERTMS
Perustelu
Galileo, SESAR ja ERTMS: tällä tarkistuksella otetaan huomioon neuvoston päätös uudesta rahoituskehyksestä. Euroopan on säilytettävä etumatkansa merenkulkuteknologiaa koskevan tutkimuksen alalla.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 17.11.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jaromír Kohlíček 10.10.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	24.1.2006	21.2.2006
Hyväksytty (pvä)	22.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		37 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Inés Ayala Sender, Philip Bradbourn, Paolo Costa, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Armando Dionisi, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Emanuel Jardim Fernandes, Roland Gewalt, Luis de Grandes Pascual, Jeanine Hennis-Plasschaert, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Michael Henry Nattrass, Seán Ó Neachtain, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Ulrich Stockmann, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Den Dover, Zita Gurmai, Anne E. Jensen, Jelko Kacin, Zita Pleštinská, Rosa Miguélez Ramos, Vladimír Remek, Hannu Takkula
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Anna Hedh
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (23.2.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
(KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS))

Valmistelija: Markus Pieper

LYHYET PERUSTELUT

EU:n maatalouden ja elintarviketeollisuuden on nyt Lissabonin strategian mukaisesti pyrittävä lisäämään globaalia kilpailukykyään innovoinneilla, teknisiä prosesseja hyödyntämällä ja jatkamalla laatustandardien ajan tasalle saattamista. Tutkimuksen saralla on jo edistetty merkittävästi maaseudun kestävää kehittämistä ja tuettu maanviljelijöitä ja elintarviketeollisuutta niiden pyrkiessä vastaamaan kasvaviin paineisiin EU:n kansalaisten vaatiessa monipuolista ja terveellistä tuotantoa.

Nykyisin tarvitaan entistä kipeämmin tutkimuksen edistämistä, jotta Euroopan unionin kestävä maatalous voidaan säilyttää ja sitä voidaan tehostaa. Euroopan unionissa tehtävän tutkimuksen on pysyttävä kansainvälisen tutkimustoiminnan ja teknisen kehityksen tahdissa, jos mielimme auttaa viljelijöitämme vastaamaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) haasteisiin sekä osallistumaan kestävän kasvun tuottamiseen alati globaalistuvassa taloudessa.

Maataloustutkimus oli rajattu kuudennessa puiteohjelmassa (2002–2006) lähes yksinomaan elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Komissio soveltaa seitsemännessä puiteohjelmassa huomattavasti laajempaa lähestymistapaa ja ilmoittaa, että tavoitteena on saada aikaan "eurooppalainen tietopohjainen biotalous" ja "hyödyntää uusia ja esiin nousevia mahdollisuuksia tutkimukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin". Ehdotuksen yhdessä luvussa käsitellään elintarvikkeita, maataloutta ja bioteknologiaa (aihe 2). Lisäksi maataloustutkimusta käsitellään sekä aiheessa 5 (energia) että aiheessa 6 (ympäristö).

Valmistelija pitää komission laajempaa visiota myönteisenä ja kiittää päätöksestä laajentaa seitsemännen puiteohjelman talousarviota edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Komissio esittää seitsemännen puiteohjelman täytäntöön panemiseksi viittä erityisohjelmaa, joista ensimmäinen kytkeytyy välittömästi yhteisten tutkimuskeskusten avulla rahoitettaviin toimiin. Muut neljä erityisohjelmaa ovat nimiltään: yhteistyö, ideat, ihmiset ja valmiudet. Tässä lausunnossa käsitellään yhteistyö-erityisohjelmaa.

Yhteistyötä koskevalla erityisohjelmalla pyritään lähinnä Euroopan johtajuuteen tärkeimmillä aloilla teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyön turvin. Tukea myönnetään mitä erilaisimmille ylikansallisessa yhteistyössä toteutettaville tutkimustoimille aina yhteistyöhankkeista ja -verkoista tutkimusohjelmien yhteen sovittamiseen.

Yhteistyöohjelma on jäsennetty yhdeksään alaohjelmaan, jotka ovat toiminnallisesti itsenäisiä ja samalla yhtenäisiä ja johdonmukaisia ja jotka mahdollistavat yhteiset poikkialaiset aiheet, joissa voidaan käsitellä yhteisen edun mukaisia tutkimuskohteita. Yhteistyöohjelman talousarvioksi on ehdotettu aiheessa 2 (elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia) 2,45 miljardia euroa. Ehdotettu talousarvio on tarpeen, kun otetaan huomioon aiheeseen sisältyvät lukuisat lähestymistavat (maa-, kala- ja metsätalous jne.).

Valmistelija pitää yleisesti ottaen komission ehdotusta tyydyttävänä. Korostetut päänäkemykset osuvat yksiin valmistelijan näkökulman kanssa; tämä pätee erityisesti maatalouden tunnustamiseen yhdeksi yhdeksästä aihealueesta, joilla Euroopan unionin toimintaa harjoitetaan.

Valmistelija pitää kuitenkin tietynasteista hiomista tarpeellisena ja ehdottaa siksi erinäisiä tarkistuksia, joista enimmät koskevat aihetta 2 (elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia).

•          Maatalouden monitoimintainen rooli olisi hahmoteltava näkyvämmäksi. Tutkimusta olisi edistettävä sellaisten tuotantojärjestelmien edistämiseksi, joilla kyetään yhdistämään taloutta, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeva suorituskyky.

•          Lisäksi ilmastonmuutostutkimus on sisällytettävä aiheen 2 mukaisiin toimiin, koska maatalous joutunee sopeutumaan merkittävästi ilmastonmuutokseen.

•          Olisi tuettava tutkijoiden parempaa yhteen sovittamista Euroopassa sekä tutkimustuloksista viestimisen parantamista.

•          On syytä korostaa, että komission on oltava johdonmukainen kytkiessään konkreettisia toimia valittuun lähestymistapaan. Kun aiheen 2 lähestymistapa-osiossa viitataan tutkimuksen osuuteen YMP:ssä, eläinten terveyttä koskevassa yhteisessä politiikassa, EU:n metsästrategiassa ja yhteisessä kalatalouspolitiikassa, on syytä esittää myös konkreettisia toimia.

Valmistelija katsoo lopuksi, että on syytä kiinnittää huomiota tehokkaaseen yhteen sovittamiseen, koska elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia -aiheessa saattaa ilmetä päällekkäisyyksiä muiden aihealueiden kanssa. Siksi valmistelija kannustaa yhteisiin poikkialaisiin lähestymistapoihin ja edellyttää aiheen sisäistä yhteistyötä.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Tavoite, 1 kohta
Tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen tietopohjainen biotalous luomalla edellytykset sille, että tiede- ja yritysmaailma ja muut sidosryhmät voivat yhteistyössä hyödyntää uusia ja esiin nousevia mahdollisuuksia tutkimukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Näitä haasteita ovat: kasvava tarve tuottaa turvallisempia, terveellisempiä ja laadukkaampia elintarvikkeita siten, että tuotannossa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi ja maaseutunäkökohdat; uusiutuvien biologisten resurssien kestävä käyttö ja tuotanto; eläinkulkutautien ja zoonoosien sekä elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien lisääntynyt riski sekä erityisesti ilmastonmuutoksen maa- ja kalataloustuotannon kestävyydelle ja varmuudelle aiheuttamat uhat.	Tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen tietopohjainen biotalous luomalla edellytykset sille, että tiede- ja yritysmaailma ja muut sidosryhmät voivat yhteistyössä hyödyntää uusia ja esiin nousevia mahdollisuuksia tutkimukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin, ympäristöä koskeviin ja taloudellisiin haasteisiin. Näitä haasteita ovat: kasvava tarve tuottaa turvallisempia, terveellisempiä ja laadukkaampia elintarvikkeita siten, että tuotannossa otetaan huomioon maatalouden monitoimintainen rooli, eläinten hyvinvointi ja maaseutunäkökohdat; uusiutuvien biologisten resurssien kestävä käyttö ja tuotanto; eläinkulkutautien, zoonoosien sekä elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien lisääntynyt riski ja muut toimet, joilla ehkäistään rehuperäisiä tauteja; globaalien muutosten, kuten ilmastonmuutoksen ja energiakustannusten, maa- ja kalataloustuotannon kestävyydelle ja varmuudelle sekä elintarvikeketjun kestävyydelle ja mukautuvuudelle aiheuttamat uhat.
Perustelu
Tutkimusta olisi edistettävä sellaisten tuotantojärjestelmien edistämiseksi, joilla kyetään yhdistämään taloutta, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeva suorituskyky. Maatalouden monitoimintainen rooli olisi hahmoteltava näkyvämmäksi.
Kestävä kehitys on kolmen pylvään varassa: yhteiskunnalliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset haasteet.
Maataloustutkimuksen yhtenä tärkeänä osa-alueena ovat edelleen rehuista aiheutuvat vaikutukset ja niistä koituvat taudit, kuten BSE.
On tärkeää tutkia globaalin muutoksen (erityisesti ilmastonmuutoksen) vaikutuksia elintarvikeketjuun.
Tarkistus 2 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Lähestymistapa, 1 kohta
Tähän aihealueeseen kuuluva tutkimus lujittaa tietopohjaa, tuottaa innovaatioita ja tarjoaa tukea politiikalle, jolla rakennetaan ja kehitetään eurooppalaista tietopohjaista biotaloutta. Tutkimuksessa keskitytään biologisten resurssien kestävään hoitoon, tuotantoon ja käyttöön, erityisesti soveltamalla biotieteitä ja bioteknologiaa ja hyödyntämällä mahdollisuuksia, joita saadaan näiden lähentymisestä muihin teknologioihin. Tavoitteena on, että Euroopan maatalous, kalatalous, vesiviljelyala, elintarvikeala, terveydenhoitoala, metsäteollisuus sekä näihin liittyvät alat voivat tuottaa uusia, ekotehokkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita. Tutkimus antaa merkittävää tukea EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanolle ja muotoilulle. Tarkastelun tai tuen kohteena ovat erityisesti yhteinen maatalouspolitiikka, maatalous- ja kauppakysymykset, elintarvikelainsäädäntö, eläinten terveyttä koskeva yhteisön politiikka sekä eläinten hyvinvointia ja tautien valvontaa koskevat normit, ympäristö ja biologinen monimuotoisuus, EU:n metsästrategia sekä yhteinen kalastuspolitiikka, jonka tavoitteena on kalatalouden ja vesiviljelyn kestävä kehitys. Tutkimuksella pyritään myös luomaan uusia ja kehittämään jo käytössä olevia indikaattoreja, jotka tukevat näiden politiikkojen analysointia, kehittämistä ja seurantaa.	Tähän aihealueeseen kuuluva tutkimus lujittaa tietopohjaa, tuottaa innovaatioita ja tarjoaa tukea politiikalle, jolla rakennetaan ja kehitetään eurooppalaista tietopohjaista biotaloutta. Tutkimuksessa keskitytään biologisten resurssien kestävään hoitoon, tuotantoon ja käyttöön, muun muassa soveltamalla biotieteitä ja bioteknologiaa ja hyödyntämällä mahdollisuuksia, joita saadaan näiden lähentymisestä muihin teknologioihin. Tavoitteena on, että Euroopan maatalous, kalatalous, vesiviljelyala, elintarvikeala, terveydenhoitoala, metsäteollisuus sekä näihin liittyvät alat voivat tuottaa uusia, ekotehokkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita. Tutkimus antaa merkittävää tukea EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanolle ja muotoilulle. Tarkastelun tai tuen kohteena ovat erityisesti yhteinen maatalouspolitiikka, maatalous- ja kauppakysymykset, elintarvikelainsäädäntö, eläinten terveyttä koskeva yhteisön politiikka sekä eläinten hyvinvointia ja tautien valvontaa koskevat normit, maaseudun kehittäminen, ympäristö ja biologinen monimuotoisuus, EU:n metsästrategia sekä yhteinen kalastuspolitiikka, jonka tavoitteena on kalatalouden ja vesiviljelyn kestävä kehitys. Tutkimuksella pyritään myös luomaan uusia ja kehittämään jo käytössä olevia indikaattoreja, jotka tukevat näiden politiikkojen analysointia, kehittämistä ja seurantaa.
Perustelu
Kattavan maataloustutkimuksen toteuttaminen edellyttää, että elintarvikkeiden, maatalouden ja bioteknologian aihe mielletään mahdollisimman laajaksi eikä sitä rajata yksittäisiin menetelmiin. Bioteknologiaa käsitellään tässä aiheessa yksityiskohtaisemmin tuonnempana.
Innovatiivisten kokemusten hankkiminen ja niiden yhteinen hyödyntäminen maaseudun strategisessa kehittämisessä on ratkaisevan tärkeää.
Tarkistus 3 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Lähestymistapa, 2 kohta
Erityisesti elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian ja tieto- ja viestintäteknologioiden aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemis- ja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla.	Erityisesti elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian, viestintäteknologioiden ja robotti- ja satelliittitekniikan aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemis- ja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla. Nämä yritykset voivat lisäksi ratkaisevasti edistää EU:n maaseutualueiden kehittämistä, etenkin jos yritykset muodostavat verkostoja maaseutualueiden kehittämistä koskevien tietojen ja saatujen innovatiivisten kokemusten vaihtamiseksi.
Perustelu
Robotti- ja satelliittitekniikka soveltuvat hyvin sekä tuotanto- että valvontaprosesseihin.
Euroopan maaseutualueet, jotka usein ovat sosioekonomisesti heikosti kehittyneitä, tarvitsevat eniten innovatiivisia yrityksiä, koska ne ovat lähellä eurooppalaista kehitystasoa ja eurooppalaista kilpailukyvyn tasoa.
Tarkistus 4 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Lähestymistapa, 3 kohta
Useat eurooppalaiset teknologiayhteisöt, joiden aloina ovat kasvigenomiikka ja bioteknologia, metsätalous ja -teollisuus, eläinterveys, tuotantoeläinten jalostus, elintarvikkeet, vesiviljely ja teollinen bioteknologia, osallistuvat yhteisten tutkimusprioriteettien määrittämiseen tällä aihealueella ja mahdollisten tulevien laajamittaisten toimien yksilöintiin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi demonstrointihankkeet, joiden tavoitteena on bulkkikemikaalien tuottaminen biomassasta (kasvien soluseinä, biopolttoaineet ja biopolymeerit). Eurooppalaiset teknologiayhteisöt myös takaavat osaltaan kaikkien sidosryhmien laajan osallistumisen ja integroinnin. Tarpeen mukaan toteutetaan kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia parantavia toimia tiiviissä yhteistyössä ERA-NET-hankkeiden, teknologiayhteisöjen ja muiden toimijoiden (esim. maataloustutkimuksen pysyvän komitean ja tulevaisuudessa mahdollisesti muodostettavan Euroopan meritutkimuksen koordinointirakenteen) kanssa.	Useat eurooppalaiset teknologiayhteisöt, joiden aloina ovat kasvigenomiikka ja bioteknologia, metsätalous ja metsäala, eläinterveys, tuotantoeläinten jalostus, elintarvikkeet, vesiviljely ja teollinen bioteknologia, osallistuvat yhteisten tutkimusprioriteettien määrittämiseen tällä aihealueella ja mahdollisten tulevien laajamittaisten toimien yksilöintiin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi demonstrointihankkeet, joiden tavoitteena on bulkkikemikaalien tuottaminen biomassasta (kasvien soluseinä, biopolttoaineet ja biopolymeerit). Eurooppalaiset teknologiayhteisöt myös takaavat osaltaan kaikkien sidosryhmien laajan osallistumisen ja integroinnin. Painopisteenä on parantaa maatalousalan soveltavan tutkimuksen havaintojen levittämistä. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt myös takaavat osaltaan kaikkien sidosryhmien laajan osallistumisen ja integroinnin. Tarpeen mukaan toteutetaan kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia parantavia toimia tiiviissä yhteistyössä ERA-NET-hankkeiden, teknologiayhteisöjen ja muiden toimijoiden (esim. maataloustutkimuksen pysyvän komitean ja tulevaisuudessa mahdollisesti muodostettavan Euroopan meritutkimuksen koordinointirakenteen) kanssa. Lisäksi olisi tuettava tietokoneavusteisten tutkimusyhteisöjen perustamista ja kehittämistä, jotta viestintäpuutteet saadaan oikaistua ja EU:n maataloustutkimusta koskevaa yhteistyötä voidaan kohentaa.
Perustelu
Tutkimustuloksia olisi sovitettava paremmin yhteen kohentamalla tutkimuslaitosten keskinäistä vuoropuhelua sekä tutkijoiden, soveltajien ja kuluttajien välistä vuoropuhelua.
Rajatylittäviä yhteyksiä ei useinkaan ole. Yhteisesti luotu Internetyhteisö soveltuu hyvin yhteydenpitoon ja se parantaa EU-tason yhteistyötä ja synergian hyödyntämistä.
Ilmauksella "metsäala" tekstiin sisällytetään Euroopan paperi- ja puunjalostusteollisuus.
Tarkistus 5 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– Maatalouden, metsätalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen vähäisemmin ympäristövaikutuksin kehittämällä uusia teknologioita, laitteita, seurantajärjestelmiä, uudentyyppisiä kasveja ja tuotantojärjestelmiä, parantamalla kalatalouden hallinnan tieteellistä ja teknistä perustaa ja tutkimalla eri järjestelmien (maatalous ja metsätalous; kalatalous ja vesiviljely) välistä vuorovaikutusta koko ekosysteemin kattavassa lähestymistavassa. Maaympäristöjen biologisten resurssien osalta erityisenä painopisteenä ovat vähäiseen tuotantopanokseen perustuvat ja luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, resurssien hoidon parantaminen ja uusrehut sekä uudenlaiset kasvit (viljelykasvit ja puut), joilla on parempi koostumus, stressinsietokyky, ravinteiden hyväksikäytön tehokkuus ja arkkitehtuuri. Tätä tuetaan tutkimuksella, jonka kohteena ovat uusien kasvijärjestelmien ja -tuotteiden bioturvallisuus, rinnakkaiselo ja jäljitettävyys. Kasviterveyttä parannetaan tutkimalla ekologiaa, tuhoeläinbiologiaa, tauteja ja muita uhkia, tukemalla tautien puhkeamisen valvontaa ja parantamalla kestävän tuhoeläinhallinnan välineitä ja tekniikoita. Vesiympäristöjen biologisten resurssien osalta painopisteinä ovat viljeltyjen lajien olennaiset biologiset toiminnot, turvalliset ja ympäristömyötäiset tuotantojärjestelmät ja rehut sekä kalastusbiologia, monilajikalastuksen dynamiikka, kalastuksen ja meriekosysteemin välinen vuorovaikutus sekä laivastoperustaiset, alueelliset ja monivuotiset hoitojärjestelmät.	– Maatalouden, metsätalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden ja kilpailukyvyn parantaminen vähäisemmin ympäristövaikutuksin tutkimalla maatalouden tuotantojärjestelmiä ja jatkamalla niiden kehittämistä, kehittämällä uusia teknologioita ja laitteita, tutkimalla uudentyyppisiä ja entistä parempia seurantajärjestelmiä, kehittämällä uudentyyppisiä kasveja ja tuotantojärjestelmiä, parantamalla kalatalouden hallinnan tieteellistä ja teknistä perustaa ja tutkimalla eri järjestelmien (maatalous ja metsätalous; kalatalous ja vesiviljely) välistä vuorovaikutusta koko ekosysteemin kattavassa lähestymistavassa. Maaympäristöjen biologisten resurssien osalta erityisenä painopisteenä ovat vähäiseen tuotantopanokseen perustuvat ja luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, resurssien hoidon parantaminen ja uusrehut sekä uudenlaiset kasvikulttuurit, joilla on parempi koostumus, stressinsietokyky, ravinteiden hyväksikäytön tehokkuus ja arkkitehtuuri. Tätä tuetaan tutkimuksella ja kustannus-hyötyanalyyseillä, joiden kohteena ovat uusien kasvijärjestelmien ja -tuotteiden bioturvallisuus, rinnakkaiselo ja jäljitettävyys. Kasviterveyttä parannetaan tutkimalla ekologiaa, tuhoeläinbiologiaa, tauteja ja muita uhkia, tukemalla tautien puhkeamisen valvontaa ja parantamalla kestävän tuhoeläinhallinnan välineitä ja tekniikoita, erityisesti integroidun suojelun ja biologisen tautientorjunnan kehittämistä, sekä kehittämällä kasvinsuojeluaineita, joista on vähemmän haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maataloutta haittaavien tuholaisten alueelliseen jakautumiseen. Siksi on kehitettävä kestävästi EU:n eri alueiden välisiä tarkkailuverkostoja. Vesiympäristöjen biologisten resurssien osalta painopisteinä ovat viljeltyjen lajien olennaiset biologiset toiminnot, turvalliset ja ympäristömyötäiset tuotantojärjestelmät ja rehut sekä kalastusbiologia, monilajikalastuksen dynamiikka, kalastuksen ja meriekosysteemin välinen vuorovaikutus sekä laivastoperustaiset, alueelliset ja monivuotiset hoitojärjestelmät.
Perustelu
Kestävyyttä ja kilpailukykyä voidaan lujittaa bioteknologian kaltaisilla tärkeillä toimilla, mutta maatalouden tuotantojärjestelmien tutkimiselle ja niiden kehittämisen jatkamisellekin olisi löydettävä sijaa.
Nykyisin sovellettavat seurantajärjestelmät ovat osoittautuneet riittämättömiksi, eikä niiden avulla voida taata elintarvikkeiden turvallisuutta. Uusia malleja olisi mielekästä tutkia Euroopan tasolla.
Itse kasvien lisäksi voidaan tutkia myös ennen kaikkea viljelyjärjestelmiä, jotta edellä mainitut tavoitteet saavutetaan. Muuntogeenisten ja perinteisten kasvien rinnakkaiseloa koskevaan tutkimukseen on sisällytettävä taloudelliset kysymykset ja siinä on otettava huomioon kuluttajien toiveet.
Tässä on viitattava keinoihin maataloutta haittaavien tuholaisten kestäväksi kurissapitämiseksi. Integroitu suojelu ja biologinen tuholaisten torjunta, molemmat aloja, joita on vielä tutkittava enemmän, ovat olennaisia tekijöitä maatalouden, erityisesti ekologisen maatalouden, monimuotoisuuden kehittämisessä.
Lisäksi on meneillään ilmastonmuutos, joka on otettava huomioon, koska tuholaisten alueellisessa jakaantumisessa voi ilmetä muutoksia esimerkiksi siten, että Välimeren alueen tuholaisia leviää muualle Eurooppaan. On luotava eurooppalainen tarkkailuverkosto, joka tarkkailee näitä muutoksia.
Tarkistus 6 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 3 luetelmakohta
– Eläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin optimointi maataloudessa, kalataloudessa ja vesiviljelyssä muun muassa hyödyntämällä geenitietoutta, uusia jalostusmenetelmiä, lisäämällä ymmärrystä eläinten fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä parantamalla tietämystä eläinten tartuntataudeista, muun muassa zoonooseista, ja näiden tautien valvontaa. Lisäksi on määrä kehittää välineitä eläinten tartuntatautien seurantaa, ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten toteuttamalla rokotteisiin ja diagnostiikkaan liittyvää tukevaa ja soveltavaa tutkimusta, tutkimalla jo tunnettujen tai ilmenevien tartunnanaiheuttajien ja muiden uhkien (mukaan luettuina tahalliset teot) ekologiaa sekä eri viljelyjärjestelmien ja ilmaston vaikutuksia. Uutta tietämystä on määrä tuottaa myös eläinjätteen turvallisesta hävittämisestä ja sivutuotteiden käsittelyn parantamisesta.	– Eläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin optimointi maataloudessa, kalataloudessa ja vesiviljelyssä muun muassa hyödyntämällä geenitietoutta, uusia jalostusmenetelmiä, lisäämällä ymmärrystä eläinten fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä parantamalla tietämystä eläinten tartuntataudeista, muun muassa zoonooseista sekä muista rehuperäisistä taudeista, ja näiden tautien valvontaa. Lisäksi on määrä kehittää välineitä eläinten tartuntatautien seurantaa, ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten toteuttamalla rokotteisiin ja diagnostiikkaan liittyvää tukevaa ja soveltavaa tutkimusta, tutkimalla jo tunnettujen tai ilmenevien tartunnanaiheuttajien ja muiden uhkien (mukaan luettuina tahalliset teot) ekologiaa sekä eri viljelyjärjestelmien ja ilmaston vaikutuksia. Tässä yhteydessä on syytä tutkia maatalouden sopeutumista nykyisten ilmastovyöhykkeiden siirtymiseen. Uutta tietämystä on määrä tuottaa myös eläinjätteen turvallisesta hävittämisestä ja sivutuotteiden käsittelyn parantamisesta.
Perustelu
Rehuperäisiä tauteja, kuten BSE-tautia, ei pitäisi jättää tutkimuksen ulkopuolelle.
On tärkeää tutkia maailmanlaajuisia muutoksia kuten ilmastovyöhykkeiden siirtymistä ja pyrkiä tutkimaan maataloustuotannon sopeutumistoimia.
Tarkistus 7 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 4 luetelmakohta
– Tarvittavien välineiden tarjoaminen poliittisille päätöksentekijöille ja muille toimijoille alan strategioiden, politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanon tueksi ja erityisesti eurooppalaisen tietopohjaisen biotalouden rakentamisen sekä maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämisen tarpeiden tukemiseksi. Yhteistä kalastuspolitiikkaa tuetaan kehittämällä mukautuvia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat koko ekosysteemin huomioon ottamisen merten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tutkimus käsittää sosioekonomiset tutkimukset, eri viljelyjärjestelmien vertailuselvitykset, kustannustehokkaat kalatalouden hallintajärjestelmät, non-food-eläinten kasvatuksen, vuorovaikutuksen metsätalouden kanssa ja tutkimukset, jotka koskevat toimeentulon parantamista maaseudulla ja rannikkoalueilla.	– Tarvittavien välineiden tarjoaminen poliittisille päätöksentekijöille ja muille toimijoille alan strategioiden, politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanon tueksi ja erityisesti eurooppalaisen tietopohjaisen biotalouden rakentamisen sekä maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämisen tarpeiden tukemiseksi ja metsätalouden innovatiivisten mekanismien, metsäpalojen ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitettujen menetelmien ja maatalouden aiheuttaman eroosion ja kuivuuden torjuntaan tarkoitettujen toimien kehittämisen tukemiseksi. Tuetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, eläinten terveyttä koskevaa yhteisön politiikkaa, EU:n metsästrategiaa ja yhteistä kalatalouspolitiikkaa. Yhteistä kalastuspolitiikkaa tuetaan erityisesti kehittämällä mukautuvia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat koko ekosysteemin huomioon ottamisen merten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tutkimus käsittää sosioekonomiset tutkimukset, maaseutua koskevan yhteiskunnallisen tutkimuksen, eri viljelyjärjestelmien vertailuselvitykset, kustannustehokkaat kalatalouden hallintajärjestelmät, non-food-eläinten kasvatuksen, vuorovaikutuksen metsätalouden kanssa ja tutkimukset, jotka koskevat toimeentulon parantamista maaseudulla ja rannikkoalueilla.
Perustelu
Ottaen huomioon Etelä-Euroopassa kahden viime vuoden aikana tapahtuneet traagiset tapahtumat, erityisesti äärimmäisen kuivuuden ja metsäpalot, on kansainvälisesti edistettävä tutkimusta ja tieteellistä yhteistyötä metsätaloudessa, metsäpalojen ehkäisemisessä ja torjumisessa sekä kuivuuden ja maatalouden aiheuttaman eroosion minimoinnissa.
Komission on oltava johdonmukainen kytkiessään konkreettisia toimia valittuun lähestymistapaan. Kun aiheen 2 lähestymistapa-osiossa viitataan tutkimuksen osuuteen YMP:ssä, eläinten terveyttä koskevassa yhteisessä politiikassa, EU:n metsästrategiassa ja yhteisessä kalatalouspolitiikassa, on syytä esittää myös konkreettisia toimia.
Tarkistus 8 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 1 kohta, 2 luetelmakohta
– Ruokavaliotekijät ja -tottumukset keskeisenä hallittavana tekijänä ruokavalioperäisten sairauksien ja häiriöiden kehityksessä ja niiden esiintymisen vähentämisessä. Näitä tekijöitä koskevan tietämyksen lisääminen edellyttää nutrigenomiikan ja systeemibiologian kehittämistä ja soveltamista sekä ravinnon, fysiologisten toimintojen ja psykologisten toimintojen välisten vuorovaikutusten tutkimista. Tutkimus voi johtaa jalostettujen elintarvikkeiden koostumuksen uudistamiseen ja uuselintarvikkeiden, erityisruokavaliovalmisteiden ja terveys- ja ravitsemusvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Myös perinteisten, paikallisten ja kausielintarvikkeiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan nostaa esille määrättyihin elintarvikkeisiin ja ruokavalioihin liittyviä vaikutuksia ja kehittää kattavaa elintarvikeohjeistoa.	– Ruokavaliotekijät ja -tottumukset keskeisenä hallittavana tekijänä ruokavalioperäisten sairauksien ja häiriöiden kehityksessä ja niiden esiintymisen vähentämisessä. Näitä tekijöitä koskevan tietämyksen lisääminen edellyttää nutrigenomiikan ja systeemibiologian kehittämistä ja soveltamista. Integroidun menettelyn nimissä on painotettava erityisesti ravinnon, fysiologisten toimintojen ja psykologisten toimintojen välisten vuorovaikutusten tutkimista. Tutkimus voi johtaa jalostettujen elintarvikkeiden koostumuksen uudistamiseen ja uuselintarvikkeiden, erityisruokavaliovalmisteiden ja terveys- ja ravitsemusvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Myös perinteisten, paikallisten ja kausielintarvikkeiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan nostaa esille määrättyihin elintarvikkeisiin ja ruokavalioihin liittyviä vaikutuksia ja kehittää kattavaa elintarvikeohjeistoa
Perustelu
Terveellistä ravintoa ei voida pitää vain välttämättömien ravintoaineiden ja vitamiinien yhdistelmänä, vaan se on osa kulttuuria. Terveellisiä ruokailutottumuksia ei saavuteta vain käyttämällä tiettyjä ravintoaineita, vaan ennen kaikkea oppimalla ymmärtämään ruokakulttuuria ja parantamalla sitä.
Tarkistus 9 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 2 kohta, 4 luetelmakohta
– Kemiallisen ja mikrobiologisen turvallisuuden takaaminen ja Euroopan elintarvikehuollon laadun parantaminen. Tähän sisältyvät mikrobiekologian ja elintarvikkeiden turvallisuuden välisten yhteyksien tutkiminen, menetelmien ja mallien kehittäminen elintarvikeketjun eheyden tutkimista varten, uudet havaitsemismenetelmät, riskinarvioinnin ja -hallinnan ja riskejä koskevan viestinnän tekniikat ja välineet sekä riskien mieltämisen tutkiminen.	– Kemiallisen ja mikrobiologisen turvallisuuden ja aisteja koskevan ja ravitsemustieteellisen laadun takaaminen ja parantaminen sekä Euroopan elintarvikehuollon laadun parantaminen. Tähän sisältyvät mikrobiekologian ja elintarvikkeiden turvallisuuden välisten yhteyksien tutkiminen, menetelmien ja mallien kehittäminen elintarvikeketjun eheyden tutkimista varten, yhdenmukaistetun lähestymistavan kehittäminen elintarvikkeita, niiden seurantaa ja jäljittämistä varten, riskinarvioinnin ja -hallinnan ja riskejä koskevan viestinnän tekniikat ja välineet sekä riskien mieltämisen tutkiminen.
Perustelu
Aisteja koskeva ja ravitsemustieteellinen laatu -ilmaus korostaa myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
Tietojen käsittelyn ja vaihdon sekä seurannan ja jäljitettävyyden parantaminen kohentavat elintarvikealan avoimuutta ja kilpailukykyä.
Tarkistus 10 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, 2 kohta, 5 luetelmakohta
– Ihmisen terveyden ja ympäristön suojelu tutkimalla elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuihin kohdistuvia ja niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tähän sisältyy elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden ja niihin liittyvien terveysvaikutusten tutkiminen sekä tehokkaampien välineiden ja menetelmien kehittäminen elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjujen aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointia varten. Elintarvikeketjun laadun ja eheyden varmistaminen edellyttää uusia malleja tuotantoketjun analyysia varten ja ratkaisuja kokonaiselintarvikeketjun (total food chain) hallintaan, mukaan luettuina kuluttajanäkökohdat.	– Ihmisen terveyden ja ympäristön suojelu tutkimalla elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuihin kohdistuvia ja niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tähän sisältyy elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden ja niihin liittyvien terveysvaikutusten tutkiminen sekä tehokkaampien välineiden ja menetelmien kehittäminen elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjujen aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointia varten. Elintarvikeketjun laadun ja eheyden varmistaminen edellyttää uusia malleja tuotantoketjun analyysia varten ja ratkaisuja kokonaiselintarvikeketjun (total food chain) hallintaan, mukaan luettuina kuluttajanäkökohdat, kuten selkeiden ja luotettavien tietojen saanti.
Tarkistus 11 Liite I, Aihealue 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta
Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin).	Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien maatalous- ja elintarvikejärjestön kanssa suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin).
Perustelu
Tavoite maailman kalakantojen ennalleenpalauttamisesta vuoteen 2015 mennessä on kiitettävä, mutta erittäin korkealle asetettu. Siksi olisi priorisoitava yhteistyötä ja koordinointia maatalous- ja elintarvikejärjestön kanssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 17.11.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Markus Pieper 23.11.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	25.11.2005	21.2.2006
Hyväksytty (pvä)	21.2.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		31 - -
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Michl Ebner, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Albert Jan Maat, Diamanto Manolakou, Rosa Miguélez Ramos, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Jeffrey Titford, Kyösti Virrankoski, Andrzej Tomasz Zapałowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Bernadette Bourzai, Markus Pieper, Zdzisław Zbigniew Podkański
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (21.3.2006)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
(KOM(2005)0440 – C6‑0381/2005 – 2005/0185(CNS))

Valmistelija: Giovanni Berlinguer

LYHYET PERUSTELUT

1.        Erityisohjelman tarkoituksena on edistää ja tukea eurooppalaista huippututkimusta tiivistämällä tutkimuskeskusten, yliopistojen, julkisen vallan ja teollisuuden, johon lasketaan mukaan myös pk-yritykset, välistä yhteistyötä. Yhteistyö sekä tietojen ja taitojen vaihto ovat perustekijöitä, joilla taataan tutkimuksen luovuus, vapaus ja kehitys, jotka ovat keksintöjen edellytys. On tärkeää, että teollisuuden ja yliopistojen tai tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön perustuvien hankkeiden lähtökohtana ei ole erityisesti voitontavoittelu. Yliopistojen on voitava itsenäisesti yksilöidä tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet, eikä tätä pidä alistaa teollisuuden vaatimuksille.

2.        Perustutkimusta, jonka yritykset usein laiminlyövät – mutta jota ilman soveltavaa tutkimusta ei voi olla – on edistettävä, myös teollisuuden ja pk-yritysten kumppanuushankkein, ja sen on oltava kaikkien kansalaisten ulottuvilla ja hyödynnettävissä.

3.        Vaikka patentit voivat edistää investointeja tutkimukseen ja teollis- ja tekijänoikeudet voivat edesauttaa tutkimustyön rahoittamista, on ehdottomasti vältettävä synnyttämästä monopoleja tietyille aloille, rajoitettava "catch-all-patentteja" ja lyhennettävä ajanjaksoa, jona keksintö on patentin alainen. Euroopan on myös kansainvälisesti pyrittävä asettamaan rajoja sille, mikä on patentoitavissa (elävät organismit, DNA ja ihmisen perimä). Farmakologian alalla patentit ja hinnat eivät saa olla esteenä tasavertaisemmille mahdollisuuksille saada hoitoa, ja vakavien epidemioiden yhteydessä olisi voitava keskeyttää niiden soveltaminen, kuten jo on päätetty sellaisten tautien kuten aidsin yhteydessä WTO:n sopimusten perusteella.

4.        Seitsemännen puiteohjelman yhteydessä rahoitetun tutkimuksen ja yliopistoissa tehtävän tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen on oltava kaikkien ulottuvilla ja laajasti levitettävissä ja jaettavissa, ja sille on oltava ominaista taitojen ja tietojen vaihto. Eurooppalaisen tutkimuksen on pyrittävä lisäämään osaamista ja yhteistä hyvää.

5.        Seitsemännessä puiteohjelmassa suunniteltujen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden yhteydessä on tiedeyhteistyön pääperiaatteina oltava kokemusten vaihdosta ja molemminpuolisesta osaamisesta saatava lisäarvo ja yhteisten tutkimushankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen.

6.        Uusi tieto- ja viestintäteknologia voi muodostaa ainutlaatuisen välineen, jolla voidaan vaalia oikeutta välittää tietoa, osallistua ja saada tietoa. Seitsemännen puiteohjelman tieto- ja viestintäteknologiahankkeiden on autettava kaventamaan digitaalista kuilua, joka liittyy käyttöedellytykset takaavan tekniikan ja tiedon saatavuutta koskeviin eroihin maiden välillä ja maiden sisällä ja pohjoisen ja etelän välillä.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus.	(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kulttuuria, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 8 kappale
(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista.	(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja vahvistettava myös yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka eivät ole tehneet tällaisia sopimuksia, ja sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen hyvän ja molemminpuolisen edun mukaista.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 9 kappale
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet.	(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet, ja teroitettava tutkimuksen sivistyksellistä ja humanistista arvoa eettistä ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen.
Perustelu
Tutkimukseen liittyy nyt enemmän kuin koskaan jännitteitä – joskus hedelmällisiä ja toisinaan haitallisia – kun se etenee roimin harppauksin ja kohtaa yhteiskunnan ja sen taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen rakenteen. Meidän olisi pysähdyttävä hetkeksi miettimään etiikkaan ja moniin kulttuurisiin näkökohtiin liittyviä asioita tutkimusmaailmassa.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 10 kappale
(10) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä.	(10) Puiteohjelman on edistettävä kestävää kehitystä.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
	(11 a) Ehdotuspyyntöjen yksinkertaistamiseksi ja niiden kustannusten alentamiseksi komission olisi luotava tietokanta edellytyksenä ehdotuspyyntöihin osallistujien rekisteröinnille.
Perustelu
Tarkoitus on helpottaa eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja ehdotuspyynnöistä kiinnostuneiden tahojen osallistumista ohjelmaan.
Tarkistus 6 7 artiklan 3 a kohta (uusi)
	3 a. Komissio huolehtii tutkimustulosten arvioinnista ja tiedottaa omasta panoksestaan dynaamiseen tietoyhteiskuntaan Euroopassa.
Perustelu
Komission on osoitettava, että ohjelman tavoite eli dynaaminen tietoyhteiskunta Euroopassa on todella saavutettu.
Tarkistus 7 8 artiklan 5 kohta
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista.	5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle ja asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista.
Perustelu
Komissio esittää tässä kohdassa säännökset, jotka koskevat komitologiamenettelyä neuvoston kanssa tehtävän yhteistyön osalta. On syytä tiedottaa ohjelman täytäntöönpanosta myös toiselle budjettivallan käyttäjälle.
Tarkistus 8 8 artiklan 5 a kohta (uusi)
	5 a. Komissio esittää tämän säädöksen sekä erityisohjelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen toimivaltaisille elimille hyvissä ajoin uutta käsittelyä varten, jotta säädöksen muuttamista koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä.
Perustelu
Tarkistamalla säädöstä sen suunnitellun voimassaoloajan aikana (väliarviointi) luodaan mahdollisuus reagoida täytäntöönpanon esteisiin tai muihin kehityskulkuihin arvioinnin ja mahdollisesti tehtävien korjausten yhteydessä. Ohjelman käytännön aloitusvaiheen vuoksi tarkistamisen ajankohta on vuosi ohjelman keston puolivälin jälkeen. Näin on tarkoitus varmistaa luotettava arviointi.
Tarkistus 9 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, johdanto-osan 2 kappale
Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee edistää myös kestävää kehitystä.	Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on oltava tiedon lisääminen. Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee lisätä tietoa ja edistää myös kestävää kehitystä. Tutkimus on tärkeä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden, talouskasvun, kilpailukyvyn, terveyden ja elämänlaadun edistämisväline.
Perustelu
Tutkimus ja tiede kietoutuvat yhä useammin yhteen kilpailukyvyn, talouden tai tuotantopanosten ja teollisuuden etujen kanssa. Tieteellisen tutkimuksen on tähdättävä ennen kaikkea tiedon lisäämiseen.
Tarkistus 10 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
	Kun hankkeisiin liittyy yliopistojen ja teollisuuden kumppanuustoimintaa, komissio huolehtii perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tulosten levittämisestä, jos ne koskevat yleistä etua ja edistävät yhteistä hyvää.
Perustelu
Lissabonin toimintasuunnitelmassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi eurooppalaisen tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava tiedon levittäminen ja demokratisointi. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa, joihin sisältyy yliopistojen ja teollisuuden välistä yhteistyötä, on huolehdittava siitä, että tutkimusta tehdään aiheista, joilla ei ole suoria teollisia vaikutuksia, ja että tutkimustulokset ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla ja hyödynnettävissä, etenkin kun tulokset antavat mahdollisuuden yhteiskunnallisiin parannuksiin ja yhteiskunnan kehittämiseen.
Tarkistus 11 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistaminen, 4 a luetelmakohta (uusi)
	– toteuttamalla yhteistyössä eri sidosryhmien (julkishallinto, käyttäjät, teollisuus, kansalaisyhteiskunta) muodostamien verkkojen kanssa erityisiä koulutusaloitteita, joiden tarkoituksena on kerätä tietoa ja kertoa myönteisistä kokemuksista ja myös "epäonnistumisista", jotka ovat luonnollinen osa hankkeiden toteutusta ja joista on otettava opiksi;
Tarkistus 12 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Kansainvälinen yhteistyö, johdantolause
Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta:	Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kolme toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta:
Tarkistus 13 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Kansainvälinen yhteistyö, 1 luetelmakohta
– tukea ja edistää Euroopan kilpailukykyä muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja mobilisoimalla kolmansien maiden parhaat tutkijat työskentelemään Eurooppaan ja Euroopan kanssa yhteistyössä;	– tukea ja edistää tutkimushankkeita, joilla on yleismaailmallinen arvo, muodostamalla strategisia tieteen ja teknologian alan tutkimuskumppanuuksia kolmansien maiden (mukaan luettuina sekä pitkälle teollistuneet taloudet että nousevat taloudet) kanssa ja tukemalla kolmansien maiden tutkijoiden liikkuvuutta luoden näille parhaat mahdolliset edellytykset työskennellä Euroopassa ja Euroopan kanssa yhteistyössä ja helpottamalla heidän palaamistaan myöhemmin kotimaahansa;
Perustelu
On kannustettava avaamaan Euroopan tutkimusjärjestelmä ulkomaisille tutkijoille luomalla heille mahdollisimman hyvät edellytykset jatkaa kotimaahan palattuaan yhteistyötä Euroopan kanssa ja hyödyntää yhteisten tutkimusten tuloksia. Lisäksi kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa sekä maiden välillä että erilaisten tutkijaryhmien välillä prioriteetit on otettava huomioon tasapuolisesti ja tasapainoisesti.
Tarkistus 14 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Kansainvälinen yhteistyö, 1 a luetelmakohta (uusi)
	– huolehtia siitä, että tutkimuksesta, jolla on yleismaailmallinen arvo, saatavat tulokset ja hyöty ovat laajamittaisesti kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä;
Tarkistus 15 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Kansainvälinen yhteistyö, 2 luetelmakohta
– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn pohjalta.	– tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia vahvistaen samalla maailmanlaajuisen yhteistyön sekä osaamisen ja tietojen jakamisen käsitettä.
Tarkistus 16 Liite I, Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä aihealueiden ja toimien pääpiirteet, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta
EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kumppanuusmaiden kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta. Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä. Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä, eurooppalaisten arvojen esille tuomista, kilpailukykyä, sosioekonomista kehitystä, ympäristönsuojelua ja hyvinvointia.	EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta ja Euroopan sekä kumppanuusmaiden ensisijaiset tavoitteet. Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat yleisen ja yhteisen edun mukaisia. Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä ja tulosten esille tuomista kilpailukyvyn, sosioekonomisen kehityksen, ympäristönsuojelun ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tarkistus 17 Liite I, Aihealueet, Lähestymistapa, 4 a kohta (uusi)
	Kansanterveyteen liittyvien ennaltaehkäisy- ja tiedotustoimien ei pidä kuulua yksinomaan terveysministeriöiden, tutkimuskeskusten ja sairaaloiden toimivaltaan. On pyrittävä luomaan synergiaa koulutussektorin kanssa, jotta voitaisiin toteuttaa kohdennettuja terveyskasvatukseen ja tautien ennaltaehkäisyyn tähtääviä toimia (kurssit, filmit, oppaat).
Tarkistus 18 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Tavoite
Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologioiden tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnan ja talouden vaatimuksiin voidaan vastata. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi.	Tavoitteena on parantaa Euroopan tieto- ja viestintäteknologia-alan kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy luomaan tietoyhteiskunnan, joka on avoin ja kattava ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja ilmaisunvapautta sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, kuten tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Tunisiassa peräänkuulutettiin, ja joka auttaa ratkaisemaan tieto- ja viestintäteknologian kehitykseen eri maiden välillä ja niiden sisällä liittyvän suuren epätasa-arvon. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia ja kehitystä tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi samoin kuin niitä nopean talouskasvun maita ja kehitysmaita hyödyttäviksi sovelluksiksi, joiden kanssa on jo verkotettuja yhteistyöhankkeita (EUMEDIS ja EUMEDCONTACT Välimeren alueella, @LIS Latinalaisen Amerikan alueella, ASI@ICT Aasian alueella).
Perustelu
Uusi tieto- ja viestintäteknologia on yhä merkittävämmässä asemassa nyky-yhteiskunnassa. Se vaikuttaa hallintoon, koulutukseen, tiedonvälitykseen, teolliseen kehitykseen, ympäristöön ja miljardien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Euroopan unionin on autettava kehittämään sellaista tietoyhteiskuntaa, jossa tekniikka, infrastruktuuri ja palvelut ovat kansalaisia palvelevia välineitä. Tietoyhteiskunnan kehittäminen avoimeksi ja kattavaksi tarkoittaa myös alueiden (maaseutualueet), yhteiskuntaluokkien (epäsuotuisassa asemassa olevat) sekä pohjoisen ja etelän välisen suuren kuilun kuromista umpeen.
Tarkistus 19 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 1 kohta
Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Euroopan on siksi hallittava ja muovattava tieto- ja viestintäteknologian tulevaa kehitystä ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille.	Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Tieto- ja viestintäteknologiat voivat myös olla tärkeässä asemassa tiedon, osaamisen ja tutkimustulosten levittämisessä ja näiden saatavuuden varmistamisessa. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Ne auttavat parantamaan ja monipuolistamaan tietojen saatavuutta, ja niiden on oltava kansalaisten aktiivista osallistumista kannustava tekijä. Euroopan on siksi kannustettava kehittämään tieto- ja viestintäteknologiaa avoimeen ja kattavaan suuntaan ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille.
Tarkistus 20 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Sovellusten tutkimus, ensimmäisen luetelmakohdan 2 alaluetelmakohta
– Hallinto. Tieto- ja viestintäteknologian monitieteinen käyttö julkisessa hallinnossa yhdistettynä organisaatiomuutoksiin ja uusiin taitoihin siten, että voidaan tarjota innovatiivisia ja kansalaiskeskeisiä palveluja kaikille; kehittynyt tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva tutkimus ja ratkaisut, joilla parannetaan demokratiaa ja demokratiaan osallistumista, julkisen sektorin palvelujen toimivuutta ja laatua sekä vuorovaikutusta viranomaisten kanssa ja niiden kesken ja tuetaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia prosesseja demokratian kaikissa vaiheissa.	– Hallinto. Tieto- ja viestintäteknologian monitieteinen käyttö julkisessa hallinnossa yhdistettynä organisaatiomuutoksiin, prosessien uudelleensuunnitteluun ja uusiin taitoihin siten, että voidaan tarjota innovatiivisia ja kansalaiskeskeisiä palveluja kaikille; kehittynyt tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva tutkimus ja ratkaisut, joilla parannetaan demokratiaa ja demokratiaan osallistumista, julkisen sektorin palvelujen toimivuutta ja laatua sekä vuorovaikutusta viranomaisten kanssa ja niiden kesken ja tuetaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia prosesseja demokratian kaikissa vaiheissa.
Tarkistus 21 Liite I, Aihealueet, Tieto- ja viestintäteknologiat, Sovellusten tutkimus, toisen luetelmakohdan 2 a alaluetelmakohta (uusi)
	– Kulttuuriperinnön ja siihen osana kuuluvan ihmisen asuinympäristön suojelu, säilyttäminen ja arvostaminen: ihmisen elinympäristön, johon kuuluu mm. rakennettu ympäristö, kaupunkialueet ja maisema, ympäristöystävällisen ja kestävän hallinnan mahdollistava teknologia sekä kulttuuriperinnön suojelun, säilyttämisen ja optimaalisen käytön ja integroinnin mahdollistava teknologia, johon sisältyvät ympäristövaikutusten arviointi, riskinarviointimallit ja ‑välineet, edistynyt ja ainetta rikkomaton vaurioiden diagnosointitekniikka, uudet restaurointituotteet ja ‑menetelmät ja sekä irtaimen että kiinteän kulttuuriomaisuuden kestävän hallinnan mahdollistavat rajoittamis- ja mukauttamisstrategiat.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0440 – C6-0381/2005 – 2005/0185(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 17.11.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Giovanni Berlinguer 7.10.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	23.1.2006	23.2.2006
Hyväksytty (pvä)	21.3.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		25 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia I Cutchet, Christopher Beazley, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Doris Pack, Rolandas Pavilionis, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Karin Resetarits, Nikolaos Sifunakis, Helga Trüpel, Henri Weber, Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gyula Hegyi, Mario Mauro, Jaroslav Zvěřina
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö"
Viiteasiakirjat	KOM(2005)0440 – C6-0381/2006 – 2005/0185(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	14.11.2005
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 17.11.2005
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.11.2005	ECON 17.11.2005	EMPL 17.11.2005	ENVI 17.11.2005	TRAN 17.11.2005
	AGRI 17.11.2005	CULT 17.11.2205
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	ECON 25.10.2005	EMPL 5.10.2005	ENVI 29.11.2005
Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)
Alkuperäinen esittelijä	Teresa Riera Madurell 5.10.2005
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)	0.0.0000
Valiokuntakäsittely	31.1.2006	21.2.2006	4.5.2006	30.5.2006	19.6.2006
	4.10.2005
Hyväksytty (pvä)	10.10.2006
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Giles Chichester, Den Dover, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Rebecca Harms, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Nils Lundgren, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Daniel Caspary, Jan Christian Ehler, Cristina Gutiérrez-Cortines, Lambert van Nistelrooij, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Vittorio Prodi, Esko Seppänen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Albert Deß, Rosa Miguélez Ramos
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	26.10.2006
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...