MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

    26.10.2006 - (KOM(2006)0082 – C6‑0105/2006 – 2006/0023(CNS)) - *

    Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
    Esittelijä: Giusto Catania

    Menettely : 2006/0023(CNS)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A6-0380/2006
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A6-0380/2006
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta neuvoston päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

    (KOM(2006)0082 – C6‑0105/2006 – 2006/0023(CNS))

    (Kuulemismenettely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0082),

    –   ottaa huomioon 31. lokakuuta 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan, 57 artiklan 2 kohdan, 95 artiklan, 107 artiklan 5 kohdan, 179 artiklan, 181a artiklan, 190 artiklan 5 kohdan, 195 artiklan 4 kohdan, 199 artiklan, 207 artiklan 3 kohdan, 218 artiklan 2 kohdan, 223 artiklan viimeisen kohdan, 224 artiklan toiseksi viimeisen kohdan, 225a artiklan toiseksi viimeisen kohdan, 245 artiklan 2 kohdan, 248 artiklan 4 kohdan viimeisen alakohdan, 255 artiklan 2 kohdan, 255 artiklan 3 kohdan, 260 artiklan toisen kohdan, 264 artiklan toisen kohdan, 266 artiklan viimeisen kohdan, 279 artiklan, 280 artiklan, 283 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

    –   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0105/2006),

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

    –   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A6‑0380/2006),

    1.  hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

    2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

    Komission tekstiParlamentin tarkistukset

    Tarkistus 1

    Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

     

    (4 a) On olennaisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet yleissopimusta, tekevät näin viipymättä.

    PERUSTELUT

    Taustaa

    Korruptio heikentää ihmisoikeuksia, demokraattisia instituutioita, oikeusvaltioperiaatetta ja oikeusjärjestelmää. Sen ansiosta järjestäytynyt rikollisuus kukoistaa. Korruptio haittaa yhteisten asioiden avointa hoitamista, heikentää demokraattisten instituutioiden uskottavuutta ja vähentää luottamusta niitä kohtaan. Korruptiota käytetään usein poliittisiin ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamiseksi tai niiden jouduttamiseksi. Sen kasvualustana onkin liiallinen byrokratia ja julkisviranomaisten käynnistämien päätöksentekoprosessien suoraviivaisuuden puute.

    Köyhät joutuvat kärsimään korruptiosta eniten, ja maiden kehitykselle koituu tuhoisia seurauksia: korruptio vähentää avun tehokkuutta sekä aiheuttaa aliravitsemusta ja puutteita terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmissä, lisää liiketoiminnan riskejä ja vähentää suoria ulkomaisia sijoituksia.

    Edellä mainituista syistä korruption torjunnasta on viime vuosina tullut yksi Euroopan unionin tärkeimmistä poliittisista painopisteistä sekä sen sisäisissä asioissa että sen suhteissa jäsenehdokasmaihin ja kolmansiin maihin.

    Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus

    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous päätti vuonna 2000 perustaa ad hoc -komitean laatimaan korruption vastaisen kansainvälisen oikeudellisen välineen, joka olisi erillinen kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen nähden. Ad hoc -komitea neuvotteli yleissopimuksesta tammikuun 2002 ja lokakuun 2003 välisenä aikana. Komissio edusti Euroopan yhteisön etuja ja katsoo, että neuvoston asettamat tavoitteet saavutettiin. Korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen teksti hyväksyttiin lokakuussa 2003. Sopimus tuli voimaan joulukuussa 2005 30. ratifioinnin jälkeen.

    Komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio allekirjoittivat yleissopimuksen 15. syyskuuta 2005 Euroopan yhteisön puolesta. Kaikki Euroopan unionin nykyiset jäsenvaltiot ja siihen liittymässä olevat valtiot ovat allekirjoittaneet kyseisen yleissopimuksen Sloveniaa ja Viroa lukuun ottamatta. Sen ovat jo ratifioineet Itävalta, Suomi, Ranska, Unkari, Latvia, Puola, Slovakia, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta, Bulgaria, Romania ja Kroatia.

    Kyseinen yleissopimus viimeistelee maailmanlaajuisen strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, ja se sopii luontevasti yhteen kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen kanssa.

    Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että sekä kaikki jäsenvaltiot että Euroopan unioni ratifioivat molemmat yleissopimukset, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti.

    Lisäksi todettakoon, että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen allekirjoittaminen ja Euroopan unionin aikomus hyväksyä sen lopullinen tekeminen vastaavat täysin yhteisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomista koskevan politiikan edistämistä.

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan 2 kohdassa korruptio luetaan niiden rikollisuuden muotojen joukkoon, joita on tarpeen ehkäistä ja torjua yhteisen alueen toteuttamista silmällä pitäen.

    Korruption torjuntaa koskevan yleisen politiikan kehittämistä korostettiin lisäksi ensisijaisena tavoitteena neuvoston vuonna 1997 hyväksymässä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa toimintaohjelmassa.

    Yleissopimuksen sisältö

    Yleissopimus koskee korruption ennaltaehkäisyä, tutkimista ja sen johdosta syytteeseen asettamista sekä rikosten tuoton jäädyttämistä, takavarikointia, tuomitsemista menetetyksi ja palauttamista.

    Korruptiosta voidaan asettaa syytteeseen, kun rikos on tapahtunut, mutta ennen kaikkea tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. Yleissopimukseen sisältyy seuraavanlaisia toimia:

    § käytännesäännöt julkisia viranomaisia varten, toimenpiteet oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamiseksi,

    § objektiiviset perusteet virkamiesten rekrytointia ja ylennyksiä sekä julkisia hankintoja varten,

    § avoimuuden ja vastuullisuuden edistäminen julkisten varojen hallinnoinnissa sekä yksityisellä sektorilla,

    § kansalaisyhteiskunnan osallistuminen.

    Siinä käsitellään myös korruptioon liittyvistä rikoksista määrättävien rangaistusten määrittelyä sekä kansainvälistä yhteistyötä, ja se tarjoaa tehokkaan järjestelmän vastavuoroista oikeudellista apua varten. Tällä hetkellä monet korruptiota koskevat oikeusjutut hylätään, koska eri maiden välisen yhteistyön puutteen vuoksi on mahdotonta seurata rahavirtojen kulkua. Yleissopimus on tässä suhteessa uraa uurtava, sillä siihen sisällytetään ensimmäistä kertaa kansainvälisen yhteistyön käsite varastetun omaisuuden palauttamisessa. Sopimusvaltioiden on tehtävä yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa erilaisissa yleissopimuksessa kuvailluissa tilanteissa. Sopimusvaltiot voivat myös suorittaa yhteisiä tutkimuksia ja hyödyntää erityisiä tutkimustekniikoita, kuten elektronista seurantaa.

    Yleissopimus sisältää toimenpiteitä omaisuuden palauttamisen edistämiseksi, mikä on olennainen edistysaskel. Yleissopimus antaa aihetta toivoa, että korruptoituneiden johtajien, jotka ovat rosvonneet maidensa rikkauksia, ulkomaille siirtämät varat voidaan palauttaa takaisin maihin, joista ne on varastettu. Tämä on monien kehitysmaiden kannalta erityisen tärkeä kysymys.

    Rahoituslaitoksia kehotetaan varmentamaan sellaisten tilien, joilla on erityisen paljon varoja, omistajien henkilöllisyys, jotta korruptoituneiden virkamiesten olisi vaikeampi piilottaa laittomia voittojaan.

    Yleissopimuksessa vahvistetaan korruption vuoksi vahinkoa kärsineiden henkilöiden oikeus ryhtyä oikeustoimiin asiasta vastuussa olevia tahoja vastaan.

    Siinä vahvistetaan sopimusvaltioiden konferenssin järjestäminen, jonka avulla pyritään parantamaan sopimusvaltioiden välistä yhteistyötä, saavuttamaan yleissopimuksessa asetetut tavoitteet sekä edistämään ja tarkastelemaan sen täytäntöönpanoa.

    Ehdotus neuvoston päätökseksi

    Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi vahvistetaan, että yleissopimus tehdään Euroopan yhteisön puolesta. Ehdotuksessa hyväksytään yleissopimus ja valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö, joka toimittaa yleissopimuksen ratifioimisasiakirjat ja antaa julistuksen yhteisön toimivallasta.

    Julistuksen teksti sisältyy päätöksen liitteeseen II. Siinä todetaan, että yhteisöllä on yksinomainen toimivalta, mitä tulee sen omaan julkishallintoon, käytännestandardien kehittämiseen sen virkamiehiä varten sekä korruption ennaltaehkäisyyn. Julistuksessa todetaan myös, että yhteisöllä on toimivalta sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa, ja tätä tarkoitusta varten yhteisö on hyväksynyt toimenpiteitä varmistaakseen yhtäläisen pääsyn julkisten hankintojen tekemiseen ja markkinoille, laatiakseen kirjanpito- ja tilintarkastusstandardeja ja torjuakseen rahanpesua.

    Esittelijän näkemys

    Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus ei ole ainoastaan yksi korruptiota koskeva julistus, vaan se on pikemminkin asiakirja, jossa käsitellään selkeästi korruptiokysymyksen tärkeimpiä näkökohtia. Meidän globaalistuvassa maailmassamme se on ensimmäinen aidosti globaali väline, jolla pyritään torjumaan korruptiota.

    Yleissopimus on vaikeiden neuvottelujen tulos, eikä se suinkaan ole täydellinen, mutta siitä huolimatta on tärkeää, että se hyväksytään lopullisesti ja pannaan täytäntöön.

    Esittelijä pahoittelee sitä, ettei korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus kata tyydyttävällä tavalla joitakin kysymyksiä, kuten kansainvälisen virkamiehen asemassa tapahtuvan lahjuksen ottamisen kriminalisointia ja yleissopimuksen noudattamisen tehokasta valvontaa.

    Yleissopimuksen anti on joka tapauksessa merkittävä, ja se on hyvä alku. Tässä vaiheessa on tärkeää, että Euroopan unioni ratifioi sen pikaisesti, koska siten varmistetaan unionin osallistuminen konferenssiin, jossa päätetään korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanosta. EP pitää kuitenkin valitettavana, että sitä ainoastaan kuullaan. Se on periaatteessa sitä mieltä, että Euroopan yhteisön ollessa kansainvälisen sopimuksen allekirjoittajana parlamentilta olisi pyydettävä hyväksyntää.

    Korruptio rikkoo demokratian periaatteitta, ja kyseinen yleissopimus voi olla väline, jonka avulla ylikansallista järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua, minkä vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön kaikki perussopimuksiin sisältyvät välineet, jotta yleissopimuksen hyväksymisestä tulisi merkittävä tekijä julkishallinnon tehokkuuden arvioinnissa.

    Esittelijä katsoo, että yleissopimuksen tehokkuuden varmistamiseksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet julkishallinnon toiminnan muuttamiseksi avoimeksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi korruption torjunnan kaikilta osin, ennaltaehkäisy ja rangaistukset mukaan lukien. OLAFilla pitäisi olla tärkeä rooli yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanossa. Siksi esittelijä kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille vuosittain sopimuksen täytäntöönpanosta yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta antamansa vuotuisen kertomuksen yhteydessä.

    Neuvoston olisi myös viipymättä annettava ehdotus päätökseksi Euroopan korruptiontorjuntaverkoston perustamisesta.

    Esittelijän mielestä on välttämätöntä perustaa elin, joka muodostuisi lakimiehistä, oikeusoppineista ja alan tunnustetuista asiantuntijoista ja joka takaisi Euroopan unionin hallinnon avoimuuden ja puolueettomuuden korruption torjunnassa sekä tutkisi yhteisön toimielinten työntekijöiden varallisuuden kunnioittaen kuitenkin näiden yksityisyyttä.

    Vastaavia tehtäviä hoitavia elimiä voitaisiin perustaa jäsenvaltioiden tasolla ja hajautetusti julkishallinnossa. Kyseiset elimet voisivat arvioida sellaisia tapauksia koskevia tietoja, joissa virkamiehet ovat jättäneet noudattamatta puolueettomuutta koskevaa velvollisuuttaan, sekä julkisten viranomaisten oletettuja rahavaroihin kohdistuvia rikkomuksia.

    Esittelijä pitää myönteisenä ja seuraa kiinnostuneena parlamentaarikkojen maailmanlaajuisen korruption vastaisen järjestön (Global Organisation of Parliamentarians against Corruption, GOPAC) aloitetta, jonka mukaan olisi kehitettävä ideoita ja ehdotuksia parlamentaarikkojen toimintasäännöiksi pitäen lähtökohtana korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen 8 artiklaa.

    Julkishallinnon työntekijät, jotka on asetettu syytteeseen, voitaisiin siirtää muihin yksiköihin rikoksen mahdollisen toistumisen estämiseksi. Jos taas on kyse lopullisesta tuomiosta, joka on annettu julkishallinnolle vahinkoa aiheuttaneen rikoksen johdosta, olisi voitava turvautua irtisanomiseen.

    Varallisuuden takaisin hankkiminen on yksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien pääasiallisista tavoitteista, ja näin ollen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota julkishallinnon työntekijöiden varallisuuden selvittämiseen.

    Esittelijän mielestä on välttämätöntä kiinnittää huomiota Euroopan unionin toimielinten työntekijöiden lisäksi myös poliittisiin piireihin. Näin ollen tiedot Euroopan parlamentin jäsenten sekä komission jäsenten varallisuudesta ja tuloista on tehtävä julkisiksi.

    Yksityisiä yrityksiä, olivat ne lähtöisin mistä maasta tahansa, pitäisi myös tutkia, ja ne pitäisi tuomita ja asettaa mustalle listalle, jos niiden voidaan todistaa harjoittaneen korruptiota.

    Kyseinen yleissopimus on valtava saavutus, joka on jo saanut osakseen laajaa kannatusta ottaen huomioon, että varsin monet maat ovat jo allekirjoittaneet sen. Yleissopimuksen vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten tehokkaasti se pannaan täytäntöön. Diplomaattiset ponnistelut on muutettava käytännön toiminnaksi, ja korruption vastaista kulttuuria on kehitettävä yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

    Myös seuranta on olennaisen tärkeää. Näin ollen Euroopan unionin pitäisi löytää ratkaisu siihen kysymykseen, osallistuuko se lahjonnan vastaiseen valtioiden ryhmään (GRECO) vai ottaako se käyttöön unionin oman arviointimekanismin, joka perustuisi vertaisarviointeihin.

    Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionin toimielimiä vahvistamaan sitoutumisensa korruption torjuntaan rehellisyyden, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen, vastuullisuuden ja avoimuuden nimissä ja paremman maailman rakentamiseksi kaikkia ihmisiä varten.

    TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN SZABOLCS FAZAKASIN KIRJE

    Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan Szabolcs Fazakasin kirje kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

    Käännös

    Arvoisa puheenjohtaja

    Neuvosto pyysi 3. huhtikuuta 2006 Euroopan parlamentilta perustamissopimuksen 300 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti lausuntoa neuvoston ehdotuksesta päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (UNCAC) tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta.

    Talousarvion valvontavaliokunta päätti ensin 20. huhtikuuta 2006 laatia lausunnon parlamentin työjärjestyksen liitteessä VI olevan V jakson 5 kohdan mukaisesti. Ajanpuutteen vuoksi valiokunta kuitenkin tarkisti alkuperäistä päätöstään ja päätti 12. heinäkuuta 2006 laatia kirjeen muotoisen lausunnon.

    Komission päätöksen taustaa

    Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tunnusti 4. joulukuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa 55/61, että tarvittiin tehokas kansainvälinen korruptionvastainen oikeudellinen väline, ja päätti asettaa tilapäisen komitean neuvottelemaan tällaisesta välineestä. Komissio osallistui aktiivisesti UNCAC-neuvotteluihin niiltä osin, jotka kuuluivat yhteisön toimivallan piiriin, ja neuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa 2003.

    UNCAC-yleissopimuksen teksti hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 58. istunnossa lokakuussa 2003, ja se jätettiin allekirjoitettavaksi korkean tason poliittisessa konferenssissa Méridassa Meksikossa 9.–11. joulukuuta 2003.

    Koska UNCAC-yleissopimuksen voivat allekirjoittaa paitsi valtiot niin myös alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, kuten EY, neuvosto antoi luvan sen allekirjoittamiseen Euroopan yhteisön puolesta. UNCAC allekirjoitettiin Euroopan yhteisön puolesta New Yorkissa 15. syyskuuta 2005.

    UNCAC-yleissopimuksen sisältö ja soveltamisala

    UNCAC-yleissopimuksen 1 artiklassa määrätään:

    "Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on:

    (a)       edistää ja vahvistaa toimenpiteitä, joilla torjutaan ja vastustetaan korruptiota tähänastista vaikuttavammin ja tehokkaammin,

    (b)       edistää, helpottaa ja tukea kansainvälistä yhteistyötä ja teknistä apua torjuttaessa ja vastustettaessa korruptiota, mukaan lukien varallisuuden takaisin hankkiminen,

    (c)       edistää rehellisyyttä, vastuullisuutta sekä julkisten asioiden ja julkisen omaisuuden asianmukaista hoitoa."

    UNCAC sisältää korruptiota koskevia määräyksiä, jotka kuuluvat yhteisön toimivallan piiriin. Nämä määräykset vastaavat yhteisön julkishallintoon noudatettavaa yhteisön lainsäädäntöä sekä asiaa koskevaa yhteisön säännöstöä.

    1.  UNCAC sisältää määräyksiä, jotka asettavat velvoitteita sopimusvaltioiden julkisen sektorin organisoinnille (II luku), ja niitä olisi periaatteessa sovellettava Euroopan yhteisöön, kun siitä on tullut yleissopimuksen jäsen (67 artiklan 2 kohta). Koska yleissopimuksen 2 artiklan a kohdassa lisäksi määritellään "virkamieheksi" henkilö "joka on [- -] sopimusvaltion lainsäädäntöön tai täytäntöönpanoon liittyvässä tai hallinto- tai oikeusvirassa", tämä määritelmä sisältäisi Euroopan yhteisön virkamiehet, kun siitä on tullut yleissopimuksen jäsen.

    2.  Yhteisön säännöstössä säädetään toimenpiteistä, joilla varmistetaan tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus mukaan luettuna julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö ja joilla pyritään varmistamaan avoimuus ja kaikkien ehdokkaiden yhdenvertainen mahdollisuus päästä julkisten tavara- ja palveluhankintojen markkinoille siten, että estetään petokset, korruptio ja tarjousten esittäjien väliset salaiset sopimukset. Yhteisön säännöstö sisältää myös kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevia säädöksiä. Niiltä osin kuin yleissopimuksen määräykset vaikuttavat näihin säädöksiin, yhteisöllä on yksinomainen toimivalta hyväksyä vastaavat kansainväliset velvoitteet.

    3.  UNCAC-yleissopimuksessa määrätään rahanpesun estämiseen tarkoitetuista korkean tason toimenpiteistä, jotka vastaavat yhteisön säännöstöä siitä, miten estetään rahoitusjärjestelmän sekä muiden arkaluontoisina pidettyjen laitosten ja ammattiryhmien käyttäminen rahanpesuun. Yhteisö on toimivaltainen suhteessa toimenpiteisiin, jotka koskevat rahoitustarkastuslaitosten välistä yhteistyötä, jota tehdään kolmannen rahanpesudirektiivin nojalla. Tässä yhteydessä olisi myös huomattava, että komissio on esittänyt perustamissopimuksen 280 artiklan nojalla ehdotuksen asetukseksi keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta yhteisön taloudellisten etujen suojaamisessa petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta, mukaan luettuna rahanpesu joka liittyy EY-petoksiin ja korruptioon EU:ssa.

    4.  Yhteisön politiikka ulkoisen toiminnan alalla, mukaan luettuna kehitysyhteistyö ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa, täydentää jäsenvaltioiden noudattamia politiikkoja ja sisältää määräyksiä korruption torjumiseksi, esimerkiksi 23. kesäkuuta 2000 tehdyn Cotonoun kumppanuussopimuksen 97 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna 23. helmikuuta 2005, ja jossa määrätään neuvottelumenettelystä vakavissa korruptiotapauksissa ja jossa viimeisenä keinona on avun jäädyttäminen.

    5.  Lopuksi yhteisön säännöstö käsittää myös Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavan korruption estämiseen ja torjumiseen tähtäävien politiikkojen ja käytäntöjen kehittämisen. Lisäksi sillä varmistetaan, että on olemassa asianmukaisia elimiä, jotka ehkäisevät korruptiota, kuten Euroopan komissio, Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), Euroopan tilintarkastustuomioistuin, oikeusasiamies, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin sekä Euroopan parlamentti (talousarvion valvontavaliokunta), sekä tarvittavat menettelyt, kuten henkilöstösääntöjen 22 artiklan a ja b kohdassa kuvatut menettelyt, jotka koskevat tietojen antamista.

    Talousarvion valvontavaliokunnan kanta

    Talousarvion valvontavaliokunta

    ·   pitää tervetulleena, että Euroopan yhteisö on allekirjoittanut korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa tukemaan asetusta keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta (KOM(2004)0509 lopullinen), jonka parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä 23. kesäkuuta 2005 (EUVL C 133, 8. kesäkuuta 2005);

    ·   pahoittelee, että sille ei tiedotettu neuvotteluista säännöllisesti;

    ·   katsoo periaatteessa, että kun Euroopan yhteisö liittyy kansainvälisen sopimuksen allekirjoittajiin, parlamentilta olisi pyydettävä hyväksyntää eikä sitä pitäisi ainoastaan kuulla;

    ·   katsoo lisäksi, että Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on tärkeä tehtävä UNCAC-yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanossa; kehottaa siksi komissiota tiedottamaan parlamentille yleissopimuksen täytäntöönpanosta säännöllisesti yhteisön taloudellisten etujen suojelua koskevan vuosittaisen kertomuksen puitteissa.

    Kunnioittavasti

    Szabolcs Fazakas

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Ehdotus neuvoston päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

    Viiteasiakirjat

    KOM(2006)0082 – C6-0105/2006 – 2006/0023(CNS)

    EP:n kuuleminen (pvä)

    28.3.2006

    Asiasta vastaava valiokunta
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    LIBE
    3.4.2006

    Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    IMCO
    3.4.2006

    CONT
    3.4.2006

    DEVE
    3.4.2006

     

     

    Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
      Päätös tehty (pvä)

    IMCO

    18.4.2006

    DEVE

    30.5.2006

     

     

     

    Tehostettu yhteistyö
      Ilmoitettu istunnossa (pvä)

     

     

     

     

     

    Esittelijä(t)
      Nimitetty (pvä)

    Giusto Catania
    3.4.2006

     

    Alkuperäinen esittelijä

     

     

    Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

     

    Oikeusperustan kyseenalaistaminen
      JURI-lausunto annettu (pvä)

     

     

     

    Rahoitusmäärän muuttaminen
      BUDG-lausunto annettu (pvä)

     

     

     

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

     

    Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä)

     

    Valiokuntakäsittely

    20.6.2006

    12.9.2006

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    23.10.2006

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    27

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Alexander Alvaro, Alfredo Antoniozzi, Edit Bauer, Johannes Blokland, Giusto Catania, Carlos Coelho, Fausto Correia, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Kinga Gál, Lívia Járóka, Barbara Kudrycka, Henrik Lax, Sarah Ludford, Edith Mastenbroek, Inger Segelström, Ioannis Varvitsiotis, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Giorgos Dimitrakopoulos, Sophia in 't Veld, Bill Newton Dunn, Siiri Oviir, Hubert Pirker, Marie-Line Reynaud, Antonio Tajani, Rainer Wieland

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

     

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    26.10.2006

    Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)