MIETINTÖ euroaluetta koskevasta vuotuisesta kertomuksesta 2006
26.10.2006 - (2006/2239(INI))
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: José Manuel García-Margallo y Marfil
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
euroaluetta koskevasta vuotuisesta kertomuksesta 2006
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vuotuinen lausuma euroalueesta” (KOM(2006) 392),
– ottaa huomioon komission syyskuussa 2006 esittämän väliaikaisen ennusteen,
– ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman euroalueen kansainvälisestä asemasta ja setelien ja kolikoiden käyttöönoton ensimmäisestä arvioinnista[1],
– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan taloudellisesta tilanteesta: alustava selvitys laajoista taloudellisista suuntaviivoista vuodeksi 2006[2],
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan strategisesta tarkistamisesta[3],
– ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman julkisesta taloudesta talous- ja rahaliitossa (EMU)[4],
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman euroalueen laajentumisesta[5],
– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2005[6],
– ottaa huomioon Euroopan keskuspankin raportit euron kansainvälisestä asemasta ja rahapoliittisesta yhdentymisestä euroalueella,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman yritysverotuksesta Euroopan unionissa: yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja[7],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0381/2006),
A. ottaa huomioon, että euroalueeseen kuuluminen vahvistaa jäsenvaltioiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ja kannustaa koordinoimaan talouspolitiikkaa tiiviimmin rakenteellisten heikkouksien poistamiseksi siten, että ollaan valmiit kohtaamaan tulevat haasteet ja lisätään vakautta ja kilpailukykyä, jotta voidaan valmistautua globaalistuneempaan talouteen,
B. ottaa huomioon, että euroalueen kasvu vauhdittuu vuonna 2006 ja vaikuttaa laaja-alaisemmalta kotimaisen kysynnän ja erityisesti investointien elpyessä; ottaa huomioon, että kasvu voi kuitenkin hidastua vuonna 2007 korkean öljyn hinnan, euron vahvistumisen viivästyneiden vaikutusten ja Yhdysvaltojen kasvun heikkenemisen vuoksi,
C. ottaa huomioon, että euroalueen potentiaalinen kasvu arvioidaan yleensä noin 2 prosentiksi ja että se on nostettava 3 prosenttiin ja pidettävä siinä yli 12 miljoonan työttömän eurooppalaisen työllistämiseksi, käytettävissä olevien tulojen kasvattamiseksi ja ainutlaatuisten eurooppalaisten hyvinvointiyhteiskuntien uudenaikaistamiseen tarvittavien resurssien jakamiseksi,
D. ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2007 alkaen euroalue kattaa vain 13 jäsenvaltiota mutta että makrotalouspolitiikan koordinaatio ja sisämarkkinat kattavat kaikki 27 jäsenvaltiota,
E. ottaa huomioon, että euroalueen ulkoinen edustus kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisillä foorumeilla ei vastaa sillä maailman taloudessa olevaa taloudellista painoarvoa; ottaa huomioon, että euron käyttöönoton jälkeen on edistytty vain vähän sen varmistamiseksi, että euroalue esiintyisi yhtenäisenä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa tai kansainvälisillä rahoitusfoorumeilla, ja katsoo, että näiden puutteiden johdosta euroalueen on vaikea ajaa etujaan ja osoittaa johtajuutta maailmanlaajuisten taloudellisten haasteiden edessä,
Makrotalouspolitiikka
1. pitää tervetulleena sitä, että komissio on esittänyt ensimmäisen euroaluetta koskevan vuotuisen lausumansa, joka heijastelee euroalueen kansantalouksien kehittymistä vuonna 2006 ja joka tuo hyödyllisen panoksen keskusteluun euroalueeseen kuuluvien maiden yhteisistä talouspoliittisista haasteista;
2. katsoo, että selkeät ja avoimet säännöt siitä, kuinka peruspilarit eli yhtäältä rahan määrän kasvu ja toisaalta muut tulevaa inflaatiokehitystä koskevat relevantit tiedot vaikuttavat rahapolitiikkaa koskeviin operatiivisiin päätöksiin ja voisivat lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta ja tehokkuutta; katsoo myös, että olisi julkaistava EKP:n johtokunnan kokousten pöytäkirjojen yhteenvedot, joissa esitetään selkeästi päätösten tueksi ja niitä vastaan esitetyt argumentit sekä näiden päätösten perustelut; pitää tätä avoimuutta tärkeänä, koska tällä tavalla markkinat saavat selkeämmän kuvan EKP:n rahapolitiikasta;
3. ottaa huomioon, että viime vuosien kannustavia rahatekijöitä ollaan vähitellen poistamassa, ja kehottaa täten komissiota pitäytymään uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen tiukassa tulkinnassa ja jäsenvaltioita jatkamaan suhdannetasoitetun alijäämänsä parantamista vuosittain vertailuarvoksi asetetulla 0,5 prosentilla, mikä helpottaa inflaatiopaineiden keventämistä sekä korkojen pitämistä tasoilla, jotka eivät vaaranna nykyistä talouden elpymistä; muistuttaa tässä yhteydessä, että lisäarvoa voidaan saavuttaa pyrkimällä parempaan verotus- ja erityisesti budjettikoordinointiin jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan saavuttaa johdonmukaisempi makrotalouspolitiikkojen tasapaino EMUn kehittynyttä rahapolitiikkaa vastaavasti;
4. katsoo, että vaikka verotuksen alalla vallitsevaa toissijaisuusperiaatetta ei kyseenalaistetakaan ja vaikka kunnioitetaan kansallisten hallitusten oikeutta määritellä oma rakenne- ja talousarviopolitiikkansa, on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot ja vähintäänkin euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot koordinoivat kansalliset verokalenterinsa ja perustavat budjettiennusteensa samanlaisiin kriteereihin, jotta vältetään epäsuhdat, jotka aiheutuvat siitä, että on käytetty erilaisia makrotaloudellisia ennusteita (maailmanlaajuinen kasvu, EU:n kasvu, öljybarrelin hinta, korkotaso) ja muita parametreja; uskoo, että komissio voi merkittävällä tavalla vaikuttaa tämän tehtävän onnistumiseen;
5. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään huomattavan osan nykyisen talouskasvun avulla saaduista lisäverotuloista julkisen velan supistamiseen, jotta voidaan vapauttaa resursseja koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja kehitykseen tehtäviin investointeihin Lissabonin-Göteborgin strategiassa asetettuja tavoitteita vastaavasti sekä väestön ikääntymisestä ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haasteiden kohtaamiseksi;
6. muistuttaa komissiota siitä, että edellä mainitussa 4. huhtikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti esitti jäsenvaltioiden verojärjestelmien yleistä tarkistamista, mikä on kilpailukyvyn lujittamisen ja julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeinen väline;
7. kehottaa komissiota valmistelemaan tutkimusta, jossa tarkastellaan, mitä etuja euroalueelle ja koko unionille koituu kasvun ja työllisyyden alalla siitä, jos euroalueeseen sovellettava EMUn taloudellinen pilari toimisi paremmin;
Talousuudistukset
8. palauttaa tässä yhteydessä mieleen, että Lissabonin strategian aktiivinen ja kiireellinen täytäntöönpano on yhtä tärkeää kaikilla tasoilla ja kaikilla politiikan aloilla, joihin monipuolista tukea tarjoava talous-, työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikkauudistusten yhdistelmä vaikuttaa;
9. tiedostaa, että euroalueen talous mukautui maailmanlaajuisen kasvun elpymiseen hyvin hitaasti, mikä aiheutui pääasiassa kotimaisen kysynnän heikkoudesta, ja että tuotanto-, työvoima- ja pääomamarkkinoilla toteutettavat uudistukset auttavat hintoja ja palkkoja reagoimaan nopeammin muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin, mikä on olennaisen tärkeää kasvupotentiaalin kasvattamiseksi, perusteettoman inflaation torjumiseksi ja euroalueen jäsenvaltioiden välisten kasvuerojen tasaamiseksi sekä mahdollisesti epäedulliseen maailmanlaajuiseen kehitykseen sopeutumiseksi;
10. ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat kansallisissa uudistusohjelmissaan osoittaneet olevansa sitoutuneita uudistuksiin; tiedostaa kuitenkin, että tämä ei riitä, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimeen; muistuttaa, että talouden suorituskykyä voitaisiin parantaa hyväksymällä jäsenvaltioiden uudistusohjelmien keskinäisen seurannan mahdollistavat käytännesäännöt sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla ja siten, että komissio julkaisee vuosittain tulostaulun, josta nähdään parhaiten ja huonoiten menestyneet maat, kuten Wim Kokin johtaman korkean tason työryhmä marraskuussa 2004 antamassaan katsauksessa ”Tavoitteiden saavuttaminen – kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia” esitti;
11. katsoo, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden olisi edistyttävä Lissabonin-Göteborgin mallin kaikkien kolmen periaatteen (talouskasvu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristönsuojelu) suhteen, ja korostaa "joustoturvan" (joustavuus ja turvallisuus) suomia mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumisen lisäämisessä, erityisesti mitä tulee naisiin, ikääntyneisiin työntekijöihin, nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja siirtolaisiin;
12. toistaa uskovansa, että yhteisen yhtenäistetyn eurooppalaisen yritysveroasteen käyttöönoton tavoite voitaisiin saavuttaa myös tehostetun yhteistyön mekanismin avulla, jos jäsenvaltiot eivät pääse asiassa yksimielisyyteen; korostaa, että tehostetun yhteistyön mekanismi (vaikka se on huonompi ratkaisu kuin jäsenvaltioiden yksimielisyys) antaisi Euroopan maiden suurelle enemmistölle mahdollisuuden edistyä sisämarkkinoiden yritysverotuksen yhteisten puitteiden alalla, samalla kun jäsenvaltioille, jotka eivät siihen osallistu, annetaan mahdollisuus liittyä siihen myöhemmin; uskoo, että tämä kysymys on euroalueen kannalta tärkeämpi kuin koskaan, ja kehottaa euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan edistyäkseen tällä alalla;
Sisämarkkinat
13. katsoo, että erityisesti palveluiden sisämarkkinoiden loppuun saattamisella on ratkaiseva merkitys talouskasvun vauhdittamisen ja luotavien työpaikkojen kannalta EMU-alueella, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita panemaan direktiivit kattavammin ja paremmin täytäntöön; tuomitsee joidenkin jäsenvaltioiden harjoittaman politiikan, jonka tarkoituksena on keskeisten teollisuus- ja palvelualojen suojaaminen kansainväliseltä kilpailulta, ja vahvistaa jälleen sitoutumisensa henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteisiin;
14. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että on poistettava yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen luomisen esteet ja toteutettava lisätoimia sirpaleisten vähittäisrahoituspalvelumarkkinoiden (säästöohjelmat, asuntolainat, vakuutukset ja eläkkeet) avaamiseksi kilpailulle siten, että samalla taataan kuluttajansuoja; korostaa, että on tärkeää kehittää yleiseurooppalainen lähestymistapa rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn ja valvontaan, ja muistuttaa, että vakuutusalan vakavaraisuussääntöjä (solvenssi II) ja sääntöjä sääntelyviranomaisten harkintavallasta rajatylittävissä sulautumissa on tarkistettava kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisten välisten ristiriitojen välttämiseksi;
15. uskoo, että kunnianhimoinen EU:n innovaatiopolitiikka on yksi kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomisen tärkeimmistä perustoista ja se olisi sisällytettävä yhtenä tärkeimmistä painopistealuista parannettua taloudellista koordinaatiota koskevan lähestymistavan puitteisiin; pahoittelee, että euroalueen tutkimus- ja kehitysmenot ovat noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli huomattavasti vähemmän kuin EU:n laajuinen tavoite (3 prosenttia); kehottaa komissiota tekemään konkreettisia ehdotuksia tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisesta EU:ssa sekä tehokkaasta kehyksestä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä ottamaan käyttöön verokannustimia, jotka suunnataan T&K-toimintaan investoiville yrityksille ja yliopistoille, sillä ne tarjoavat suoria avustuksia paremmat takeet siitä, että julkisia varoja käytetään menestyvien yritysten tukemiseen;
16. katsoo, että työmarkkinoita olisi muutettava joustavammiksi ja jotkin vakituisia työsuhteita koskevan lainsäädännön näkökohdat, jotka voivat toimia työmarkkinoiden sopeuttamisen esteenä, olisi poistettava; myöntää, että pitkällä aikavälillä reaalipalkkojen ja tuottavuuden olisi kasvettava samanaikaisesti; pitää valitettavana, että monia parlamentin tekemiä ehdotuksia ei ole otettu huomioon, varsinkaan ehdotuksia, jotka koskevat lastenhoitojärjestelyiden parantamista, paremman tasapainon luomista työn ja yksityiselämän välillä, kannustimien käyttöönottoa työntekijöiden rohkaisemiseksi lykkäämään vapaaehtoista eläkkeelle siirtymistä sekä laillisten maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumista ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan politiikan vahvistamista;
17. pitää valitettavana sitä, että nykyinen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen taso on mitä ilmeisimmin riittämätön, vaikka niiden pitäisi kuulua parannettua taloudellista koordinaatiota koskevan lähestymistavan puitteiden painopistealueisiin, ja kannattaa valtaosaa komission ehdottamista toimenpiteistä; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että joitakin parlamentin hyväksymiä ehdotuksia ei ole otettu huomioon, erityisesti ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa vieraiden kielten, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa, toteuttaa yhdennetty ammattikoulutuksen malli, houkutella enemmän opiskelijoita tutkijanuralle, lujittaa yliopistojen sekä teollisuuden ja liike-elämän välistä yhteistyötä, kannustaa koulutustarjontaan, jossa otetaan huomioon työmarkkinoiden kysyntä, taata kaikille pääsy kolmannen asteen koulutukseen, edistää elinikäistä oppimista ja ratkaista pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ongelmat vastaavasti sekä varmistaa parempi tiedottaminen, levittäminen ja soveltaminen tutkimustulosten osalta;
18. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sisällyttämään tärkeimpiin painopistealueisiinsa energian sisämarkkinoiden luominen, vaihtoehtoisia energialähteitä ja ympäristöystävällisempiä ja puhtaampia energiamuotoja koskevan T&K-toiminnan parantaminen, mukaan lukien kannustaminen uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, vahvempi sitoutuminen energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen sekä poliittisten ja taloudellisten yhteyksien vahvistaminen mahdollisimman moneen energiantuottajamaahan, jotta voidaan monipuolistaa energialähteitä ja selvitä paremmin tuotantokatkoksista;
Toimiva EMU
19. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että aiempaa suurempi osuus euroalueen kasvu- ja inflaatioeroista (vuonna 2005 nopeimman ja hitaimman talouskasvun maan välinen ero oli 4,5 prosenttiyksikköä ja korkeimman ja matalimman inflaation välinen ero 2,7 prosenttiyksikköä) johtuu rakenteellisista tekijöistä; pitää valitettavana sitä, että erot korkean inflaation jäsenvaltioiden inflaatiokehityksessä heikentävät koko euroalueen kilpailukykyä ja rahatalouden vakautta;
20. uskoo, että Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten säännölliset tapaamiset voisivat merkittävällä tavalla lisätä kansallisten parlamenttien osuutta tarvittavan talouspoliittisen koordinoinnin alalla;
21. toivottaa Slovenian tervetulleeksi euroalueeseen 1. tammikuuta 2007 alkaen; kehottaa uusia jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin Maastrichtin lähentymiskriteerien täyttämiseksi ja kiinnittää huomiota siihen, että EKP:n ja komission on sovellettava hintavakauskriteeriä EY:n perustamissopimuksen mukaisesti, mikä eroaa EKP:n rahapolitiikkaa toteuttaessaan soveltamasta kriteeristä, ja ehdottaa, että EKP ja komissio arvioisivat, onko tällainen ero lähestymistavoissa vielä perusteltua;
22. tunnustaa, että Maastrichtin lähentymiskriteerien mukaan inflaatioaste ei saa ylittää kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiota yli 1,5 prosentilla; korostaa, että sekä kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion määritelmää että viitearvojen laskentamenetelmää on tarkasteltava huolellisesti, jotta otetaan huomioon se, että kaksitoista jäsenvaltiota kuuluu nyt talous- ja rahaliittoon ja käyttää yhtenäisvaluuttaa, jota hoidetaan yhteisellä rahapolitiikalla, ja että niiden yksilöllisen inflaatiosuoriutumisen erot heijastelevat pikemminkin rakenteellisia tekijöitä kuin makrotalouspoliittisen lähestymistavan eroja;
23. kehottaa komissiota ja Eurostatia parantamaan tilastollisen makrotiedon (erityisesti budjettivaje ja valtion velka) laatua sekä käyttämään kaikkia välineitään välttääkseen verotuksellisen epätasapainon kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa lisäämään edelleen komission valtuuksia toimitetun tiedon laadun varmistamiseksi;
24. kehottaa toimivaltaisia viranomaisia tehostamaan ponnistelujaan, jotta ne voivat arvioida hedge-rahastoja tehokkaammin, mitä tulee niistä mahdollisesti aiheutuviin järjestelmäriskeihin, ja kehottaa euroryhmää erityisesti tarkastelemaan tätä kysymystä;
Ulkoinen edustus
25. panee tyytyväisenä merkille neuvostossa aikaansaadun sopimuksen yhtenäisestä edustuksesta Bretton Woodsin instituutioiden vuosikokouksessa Singaporessa 19.–20. syyskuuta 2006; vaatii, että jäsenvaltioiden IMF-edustustojen kannat on koordinoitava paremmin; kehottaa jäsenvaltioita jälleen kerran pyrkimään kohti yhtenäisesti äänestävää ryhmää mahdollisesti siten, että aloitetaan euroryhmästä, jotta pitkällä aikavälillä voidaan turvata Euroopan yhtenäinen edustus, johon osallistuvat Ecofin-neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio parlamentin valvonnan alaisuudessa;
26. pitää tervetulleena Jean-Claude Junckerin uudelleenvalintaa euroryhmän puheenjohtajaksi; katsoo, että euroryhmän olisi laadittava suunnitelma euroalueen tavoitteista seuraavien kahden vuoden ajalle;
27. korostaa tarvetta tukea euroalueen yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa talouden ohjausta ja Euroopan yhdentymisprosessia siten, että voidaan vastata maailmanlaajuisiin taloudellisiin haasteisiin; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että euroaluetta koskevassa vuotuisessa lausumassa esitetään tulevaisuudessa konkreettisempia välineitä, jotka antavat mahdollisuuden kehittää syvempää vuoropuhelua unionin taloudellisen ohjauksen parantamisesta vastaavien eri EU-elinten välillä; kehottaa komissiota tukemaan voimakkaasti euroryhmän ja sen puheenjohtajan toimia;
28. katsoo, että kaikki osapuolet hyötyisivät, jos euroryhmä, komissio ja parlamentti kävisivät vähintään kerran vuodessa parlamentin johdolla yhteisiä keskusteluja parlamentin ja EKP:n rahapoliittisen vuoropuhelun tapaan syventääkseen nykyisiä puitteita sekä keskustellakseen euroalueen talouden haasteista ja niihin vastaamisesta;
o
o o
29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman euroryhmälle, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.
- [1] EUVL C 74 E, 24.3.2004, s. 871.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0124.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0076.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0214.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0240.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0464.
- [7] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0511.
PERUSTELUT
Euroaluetta koskevat talousennusteet näyttävät paremmilta kuin vuosiin. IMF:n tuoreimpien ennusteiden mukaan euroalueen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2006 ja 2 prosenttia vuonna 2007 eli viime vuosia nopeammin. Kasvu on kuitenkin edelleen liian hidasta, jotta euroalue kykenisi vastaamaan sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin, ja huomattavasti pääkilpailijoitamme (Yhdysvallat ja nousevan talouden maat) hitaampaa.
Saksan alv-uudistuksella, joka voi heikentää kulutusta, Yhdysvaltojen, Espanjan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan asuntomarkkinoiden hidastumisella ja dollarin kurssin heikentymisellä voi olla negatiivinen vaikutus maailmantalouden kasvuun.
Euroopan parlamentti korosti jo laajoista taloudellisista suuntaviivoista vuodeksi 2006 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan pitäisi olla huolissaan siitä, että euroalueen talouskasvu on jatkuvasti hitaampaa kuin maailmanlaajuisten markkinoiden kasvu (IMF:n mukaan 5,1 prosenttia vuonna 2006 ja 4,9 prosenttia vuonna 2007), hitaampaa kuin Yhdysvaltojen talouskasvu (3,4 prosenttia vuonna 2006 ja 2,9 prosenttia vuonna 2007) ja huomattavasti hitaampaa kuin kasvu nousevan talouden maissa (10 prosenttia vuosina 2006 ja 2007), joista erityisesti Kiina uhkaa Euroopan maiden asemaa kansainvälisillä markkinoilla.
Erot johtuvat rakenteellisista ongelmista, jotka vaikuttavat Euroopan talouskasvuun. Näitä ongelmia ja ratkaisuja niihin kartoitettiin jo laajoja taloudellisia suuntaviivoja koskevassa päätöslauselmassa: ehdotettuja ratkaisuja olivat sääntelykehykseen tehtävät parannukset, rakenteellisten uudistusten toteuttaminen, yrittäjyyden lujittaminen ja kannustaminen, työmarkkinoiden sujuvampi ja nopeampi mukauttaminen uusiin haasteisiin, investointien lisääminen jne.
Näihin rakenteellisiin ongelmiin on pureuduttava tiukemmin, jotta euroalueen talous kykenisi mukautumaan uuteen globaaliin toimintaympäristöön. Lisäksi meidän on ratkaistava jo aiemmin esiin nousseet ongelmat, joihin kansalaiset ja poliittiset päättäjät kiinnittävät yhä enemmän huomiota ja joista voidaan mainita ajan mittaan yhä suuremman ongelman muodostava väestön ikääntyminen, maahanmuuttoon liittyvät jännitteet, kolmansista maista tulevan tuonnin huima kasvu ja eurooppalaisten yritysten toimintojen siirtäminen muualle, energiavarojen kysynnän kasvu ja maailmantalouden tasapainoa horjuttavista tekijöistä aiheutuvat riskit.
Tämän mietinnön päätelmänä voidaan todeta, että meidän on ryhdyttävä pikaisesti toimiin viime vuosien heikkojen tulosten parantamiseksi. Tämä edellyttää Euroopan talouspolitiikan ja jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien politiikanalojen tiiviimpää koordinointia, kuten komissio ehdottaa vuotuisessa lausumassaan euroalueesta (KOM(2006)0392 lopullinen) ja kuten Euroopan parlamentti on jo vuosia korostanut.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroaluetta koskeva vuotuinen kertomus 2006 |
|||||||||||
|
Menettelynumero |
||||||||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
ECON 28.9.2006 |
|||||||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
|
|||||||
|
Esittelijä(t) |
José Manuel García-Margallo y Marfil 4.7.2006 |
|
||||||||||
|
Alkuperäinen esittelijä |
|
|
||||||||||
|
Valiokuntakäsittely |
12.9.2006 |
2.10.2006 |
10.10.2006 |
|
|
|||||||
|
Hyväksytty (pvä) |
23.10.2006 |
|||||||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
32 0 1 |
||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Ian Hudghton, Sophia in 't Veld, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Andrea Losco, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, John Purvis, Alexander Radwan, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Katerina Batzeli, Harald Ettl, Catherine Guy-Quint, Klaus-Heiner Lehne, Jules Maaten, Thomas Mann, Giovanni Pittella, Yannick Vaugrenard, Corien Wortmann-Kool |
|||||||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
|
|||||||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
26.10.2006 |
|||||||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
|||||||||||